Suurlakko ja naisten äänioikeus Irma Sulkunen
|
|
- Matilda Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suurlakko ja naisten äänioikeus Irma Sulkunen Suurlakon seurauksista epäilemättä näkyvin ja vaikutuksiltaan kantavin oli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteutuminen. Kansainvälisesti vertaillen merkittävintä oli vuonna 1906 vahvistetun eduskuntauudistuksen yksikamarisuus sekä valtiokansalaisuuden ulottaminen myös naisiin niin äänioikeuden kuin vaalikelpoisuuden osalta. Vaikka äänioikeutettujen piiri laajeni uudistuksen seurauksena radikaalisti kaikissa keski ja alemmissa väestöryhmissä, suurin hyöty koitui kuitenkin naisten osaksi, jotka valtiokansalaisina vapautuivat samanaikaisesti sääty, varallisuus ja sukupuolirajoitteista, aviovaimot myös puolisoidensa edusmiehisyydestä. Naisten suurlakon seurauksena saavuttamat valtiolliset oikeudet olivat myös kansainvälisesti hätkähdyttävä saavutus. Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, jossa naiset saivat sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden. Maailmanlaajuisesti Tyynen meren valtiot Uusi Seelanti ja Australia olivat kuitenkin ehtineet sukupuolittaisen demokratian laajentamisessa Suomen edelle. Uusi Seelanti myönsi naisille äänioikeuden vuonna 1893 ja Australia sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden vuonna Suomen naiset ehtivät puolestaan ensimmäisiksi siinä, että he päinvastoin kuin naiset Australiassa myös käyttivät saamiaan oikeuksia sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden osalta. Kansainvälisesti tarkastellen yleinen sääntö oli, että naisten äänioikeus toteutui kansallisten historioiden dramaattisissa käännekohdissa tai niiden välittömässä tuntumassa. Tyynen meren maissa laukaisevana tekijänä toimi Ison Britannian emämaasta irtaantuvan hallintojärjestelmän luominen ja siihen liittynyt nationalistinen liikehdintä, jonka tärkeän osan muodosti naisten äänioikeuden vaatimus. Norjassa naisten äänioikeuskysymys aktivoitui maan irtaannuttua Ruotsista ja ensimmäisen maailmansodan välittöminä tai välillisinä seurausvaikutuksina naiset saivat useissa Euroopan maissa äänioikeuden. Tässä suhteessa Suomen tapaus noudatti samaa kaavaa. Voimakas nationalistinen painostus poliittiseen epävakauteen liittyneenä saatteli myös 1
2 Suomen äänioikeusuudistuksen suurlakon hulluuden hetken kautta radikaaliin päätökseen. Olisi kuitenkin virheellistä luulla, että sukupuolittain eriytymättömän yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttaminen olisi ollut seurausta puhtaasi suurlakon synnyttämän poikkeustilan taitavasta hyödyntämisestä. Pikemminkin voi sanoa, että suurlakko kaoottisuudellaan sekä huhujen ja pelkojen sävyttämällä kollektiivisella uhkaavuudellaan vain kärjisti radikaaleimpaan mahdolliseen muotoon sen, mikä jo vuosikausia oli kärsimättömästi odottanut toteutumistaan. Tätä osoittaa kiinnostavasti muun muassa se, että heti ensimmäisessä, Viipurissa pidetyssä lakkokokouksessa hyväksyttiin ponsi, jossa naiset sisällytettiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeusvaatimuksen piiriin. Sama toistui Tampereen punaisessa julistuksessa ja vaatimus vahvistettiin myös muissa suurlakon kansalaiskokouksissa. Se, että vaatimus naisten äänioikeudesta ilmaistiin itsestään selvästi heti lakon käynnistymisvaiheessa, viittaa siihen siitä, ettei vaatimuksessa ollut kyse mistään äkillisestä päähänpistosta vaan pikemminkin valmiista ohjelmasta, joka pantiin täytäntöön heti kun siihen lakon kautta avautui tilaisuus. Vaatimuksen itsestäänselvyys selittää varmasti myös sen, ettei valtiokansalaisuuden sukupuoliluonteeseen suurlakon tuoksinassa juurikaan puututtu. Naisten äänioikeuden toteutumisen kannalta kiinnostavampaa kuin tarkastella itse suurlakon päiviä onkin kohdentaa huomio siihen tapahtumaketjuun, joka edelsi sukupuolittaisen demokratian läpimurtoon huipentuneita historiallisia hetkiä. Tulkintamallista riippumatta sekä naisliikkeen että siihen läheisesti liittyneen äänioikeusliikkeen keskeisenä merkkipaaluna Suomessa on pidetty Naisyhdistyksen perustamista vuonna Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena oli naisten sivistyksellisten olojen kohottaminen, minkä ohella vaadittiin muun muassa samaa palkkaa samasta työstä, naisen juridisen aseman tasa arvoistamista suhteessa mieheen sekä vaalioikeutta valtiollisiin, kunnallisiin ja kirkollisiin luottamustoimiin samoin perustein kuin miehillä jo oli. Käytännössä tämä merkitsi pyrkimystä laajentaa äänioikeutta niin, että sen piiriin kuuluisivat myös tuolloisen varallisuussensuksen ylittävät, itsenäiset naiset lähinnä siis varakas naissivistyneistö ja porvaristo. Saman 2
3 periaatteellisen kannan omaksui myös toinen naisasiayhdistys, Unioni Naisasialiitto, joka irtaantui vuonna 1892 Suomen Naisyhdistyksestä omaksi järjestökseen poliittisten ja toimintatapoihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Vaikka äänioikeusvaatimus oli heti perustamisvaiheessa kirjattu naisasiayhdistysten ohjelmiin, poliittiselle asialistalle kysymys nousi vasta 1800 luvun lopulla. Valtiopäivätasolla lähtölaukauksen antoi edustajien Herckman, Killinen ja Kyander vuonna 1897 porvarissäädylle jättämä anomus, jossa vaadittiin, että kaikille niille naisille maassamme, jotka täyttävät ne ehdot, mitkä perustuslakimme asettaa vaalioikeuden nauttimiseen, myönnettäisiin sama äänioikeus kuin miehille. Tässä Kuopion Naisyhdistyksen ideoimassa aloitteessa kaikuivat selvästi naisten oikeuksien tunnetun puolestapuhujan, Minna Canthin äänenpainot. Anomuksen perusteluissa kiellettiin näet Canthille tyypilliseen tapaan naista sortavien lakien pyhyys ja pysyvyys sekä korostettiin toisaalta naisen vastuuta ja hyötyä suomalaisen kansakunnan jäsenenä. Vaikkei anomus tuottanut käytännön tulosta, sillä oli silti ensimmäisenä sukupuolispesifinä äänioikeusvaatimuksena oma merkityksensä. Se myös johti siihen, että valtiopäivien oli ensimmäisen kerran määritettävä selkeästi kantansa naisten äänioikeuteen. Koska naisten äänioikeutta koskeva anomus käsiteltiin yhdessä muiden äänioikeuden laventamista koskevien anomusten kanssa, lakivaliokunnan mietintö keskittyi pääasiassa pohtimaan yleisesti vaihtoehtoja kankeaksi käyneen säätyedustuksen uudistamiseksi. Samalla jouduttiin kuitenkin myös ratkaisemaan kanta niiden naisten valtiolliseen vaalikelpoisuuteen, joiden varallisuuskynnys äänioikeuden käyttämiseen ylittyi kunnallisella tasolla. Ongelma oli akuutein porvarissäädyssä, mikä myös selittää tämän säädyn aktiivisuuden naisten valtiollisen äänioikeuskysymyksen esiin nostajana. Vaikka lakivaliokunnan enemmistö päätyi vuoden 1897 mietinnössä epäämään naisilta valtiollisen vaalioikeuden, puoltava kanta sai jo tässä vaiheessa voimakasta tukea. Mietintöön jätettiin myös tätä koskeva eriävä mielipide. Käyty keskustelu osoitti myös, miten keskeiseksi poliittiseksi kysymykseksi taistelu valtiollisesta äänioikeudesta oli 3
4 nousemassa. Sen kautta määritettiin muotoutumassa olevan kansalaisuuden kriteereitä ja rajattiin suomalaiseen kansakuntaan kuuluvien sisäistä piiriä. Sen kautta kamppailtiin avoimesti myös siitä poliittisesta vallasta, joka säätyjärjestelmän rapautuessa oli tulossa uudelleen jaettavaksi. Tässä vaiheessa vastakkain asettuivat yhtäältä miesten äänioikeuden laventaminen yleisen länsimaisen mallin mukaan ja toisaalta luokkarajan säilyttäminen varallisuussensuksen avulla, mutta päästämällä myös kriteerit täyttävät naiset äänioikeudesta osallisiksi. Tälle liberaalien edustaman linjan kannalle asettuivat myös porvarilliset naisasialiikkeet ja pysyivät virallisesti kannassaan aina suurlakon jälkeisiin päiviin asti luvun vaihteessa organisoitunut työväenliike ja siihen liittyneet naiset nojasivat sen sijaan lähtökohtiin, joissa kansalaisoikeudet eivät olleet ensisijaisesti sukupuoli vaan luokkakysymys. Äänioikeus oli otettu asialistalle jo työväenyhdistysten ensimmäisessä edustajainkokouksessa 1893, jolloin tavoitteeksi asetettiin äänimäärän rajoittaminen sekä kunnallisissa että valtiollisissa vaaleissa. Kannat jyrkkenivät kuitenkin nopeasti sitä mukaa kuin yleinen mobilisaatio kiihtyi. Niinpä toisessa työväenyhdistysten edustajainkokouksessa 1896 vaadittiin jo varallisuuteen perustuvan ääniasteikon poistamista kokonaan sekä äänioikeuden laventamista niin, ettei muita erityisiä kansanluokkia sellaisenaan jätetä äänioikeutta vaille, paitsi vakinaisen sotaväen miehistöä. Naisia ei ohjelman muotoilussa erityisesti mainittu, vaikkakin vaatimus heidän sisällyttämisestään yleisen äänioikeuden piiriin alkoi sosialististen tendenssien voimistuessa yleistyä. Vuoden 1899 työväenpuolueen ohjelmassa vaadittiinkin jo selväsanaisesti yleistä, yhtäläistä ja välitöntä vaali ja äänioikeutta kaikille 21 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille, sukupuoleen katsomatta, kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä. Saman kannan omaksui myös Työläisnaisliitto heti perustamisvaiheessa Työväenliikkeen radikalisoituminen ja sitä myötäilevä äänioikeusliikkeen kahtiajako ajoittui Suomessa kansainvälisen mallin mukaan 1800 luvun loppuun. Samanaikaisesti aktivoitui myös porvarillinen naisten äänioikeusliike, niin Suomessa kuin muissa länsimaissa. Tärkeäksi rajapyykiksi ja kansainvälisten kantojen yhtenäistäjäksi 4
5 porvarillisen naisasialiikkeen piirissä muodostui vuonna 1904 Berliinissä pidetty naiskongressi, jossa yhteiseksi tavoitteeksi vahvistettiin äänioikeuden avaaminen naisille samoin perustein kuin miehillä jo oli. Päätöksen innoittamina kokoukseen osallistuneet Naisasialiitto Unionin jäsenet Annie Furuhjelm ja Lucina Hagman tekivät ehdotuksen naisten yleisen äänioikeuskokouksen järjestämisestä Helsinkiin. Toimikuntaan kutsuttiin porvarillisten naisten lisäksi myös muutamia sosialidemokraattisia naisia, tunnetuimpana näistä Miina Sillanpää. Miina Sillanpään kaksinainen rooli porvarillisen naisliikkeen ja työväestön äänioikeusliikkeen välimaastossa kertoo paitsi hänen omasta poliittisen paikan etsinnästään, myös liberaalien porvarisnaisten kiihkeästä pyrkimyksestä lujittaa naisten keskinäistä solidaarisuutta länsimaisen, jo sukupuolittuneen kansalaisuuden saavuttamiseksi. Suomessa rajalinja naisten porvarillisen äänioikeusliikkeen ja sosialistivetoisen yleisen äänioikeusliikkeen välillä muodostui kuitenkin poikkeuksellisen jyrkäksi siksi, että vanhakantaisesta säätyedustuksesta johtuen kaikkien naisten lisäksi myös valtaosa miehistä oli vailla äänioikeutta. Kun koko väestöstä vain noin kahdeksan prosenttia kuului äänioikeutettujen piiriin, äänioikeuden radikaaliin laventamiseen tähtäävä vaatimus kohtasi nopeasti kaikupohjaa myös muissa kuin sosialidemokraattiseen työväenliikkeeseen sitoutuneissa väestöpiireissä. Joukkovoiman kasvua yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden taakse vauhditti työväenliikkeen ohella erityisesti raittiusliike. Valtakunnallinen keskusjärjestö, Raittiuden Ystävät, pysytteli tosin johtotasolla erossa äänioikeusliikkeestä aina 1900 luvun alkuun asti. Työläis ja naisvoittoisen jäsenkuntansa kautta sillä kuitenkin oli merkittävä rooli sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden lanseeraamisessa yleiseen tietoisuuteen että myöhemmin suurlakon joukkopainostuksessa radikaalin uudistuksen läpiviemiseksi. Asetelma oli omiaan häivyttämään äänioikeuskysymyksen sukupuoliluonnetta ja heikentämään porvarillisen naisliikkeen argumenttivoimaa. Niinpä sisaruusrintaman yhdistämiseksi suunniteltu kokouskin joulukuussa 1904 tuotti päinvastaisen tuloksen. Sen sijaan että tapaaminen olisi koonnut naiset sukupuolittuneen erillisvaatimuksen taakse, 5
6 siitä muodostui kahden rintaman aggressiivinen välienselvittely, jossa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus nostettiin näkyvästi porvarillisen naisliikkeen äänioikeustavoitteen vastavaatimukseksi. Kun siis etenkin angloamerikkalaisissa maissa 1900 luvun alussa voimistunut kamppailu naisten äänioikeudesta kulminoitui vaatimukseen valtiollisen äänioikeuden avaamisesta naisille samoilla ehdoilla kuin miehillä jo oli, Suomessa demokratia ja siihen liittyvä kansalaisuuskeskustelu käytiin toisessa järjestyksessä. Äänioikeusolojen vanhakantaisuudesta johtuen sekä miesten että naisten kansalaisoikeuksien laajentaminen nousi samanaikaisesti poliittiseen polttopisteeseen ja ratkaisua tilanteeseen alettiin yhä kiihkeämmin etsiä molemmat paineet samanaikaisesti laukaisevasta radikaalista kokonaisuudistuksesta. Tämän mallin muotoilussa nimenomaan sukupuolittain eriytymättömät kansanliikkeet ottivat johtavan roolin ja viralliset poliittiset instituutiot seurasivat viiveellä jäljessä. Asetelman omalaatuisuus tuli selvästi näkyviin vuoden valtiopäivien kokoontuessa ja ryhtyessä käsittelemään äänioikeuden ratkaisuun liittyviä anomuksia joista neljä koski naisten vaalioikeutta sekä senaatin äänioikeuden laajentamiseen porvaris ja talonpoikaissäädyissä tähtäävää esitystä. Kuvaavaa on, että vaikka yhdessäkään anomuksessa enempää kuin senaatin esityksessä ei puhuttu yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta saati yksikamarisesta eduskunnasta, käydyissä keskusteluissa vaatimukset nousivat jo voimakkaasti esiin. Valtiopäivälaitoksen luonnetta perusteltiin nyt myös uusin argumentein. Sitä kuvattiin kansantahtona, jonka kaikkien puolien naiset mukaan lukien tuli eduskunnassa olla yhtäläisesti edustettuina. Toisaalta äänioikeusrajoituksia puoltavissa kannoissa puhuttiin avoimesti saavutetuista oikeuksista, jotka vaarantuisivat jos luokkaetuihin pohjaavalla uudistuksella toteutettaisiin täysi demokratia. Käsittelyn alkaessa huhtikuussa 1905 poliittinen ilmapiiri oli äärimmäisen kiihottunut. Kansanjoukot liikehtivät levottomasti ja uhkaava mieliala voimistui, kun aatelis ja porvarissäädyt kieltäytyivät perustuslaillisten jarrutustaktiikkaan vedoten ottamasta 6
7 äänioikeusesitystä käsiteltäväkseen. Talonpoikais ja pappissäädyn ratkaisua odottavat mielenosoittajat piirittivät säätytalon ja ottivat täten ulkoparlamentaarisesti haltuunsa sen poliittisen tilan, johon heillä ei ollut virallista pääsyä. Molemmissa säädyissä naisten äänioikeus synnytti vilkkaan keskustelun, samoin äänioikeuden laajentaminen yleiseksi ja yhtäläiseksi. Käytetyistä puheenvuoroista henki voimakas halu kattavan demokraattisen uudistuksen toteuttamiseksi. Ongelmaksi muodostui kuitenkin, miten sovittaa yhteen naisten äänioikeus ja varallisuussensusten poistaminen. Valiokunnan mietintö antoi mahdollisuuden edelliseen mutta säilytti jälkimmäisen. Ståhlbergin ja Mikkolan perustuslakivaliokunnan mietintöön jättämä vastalause puolestaan antoi miehille täydet kansalaisoikeudet mutta piti äänioikeuden sukupuolisidonnaisuuden ennallaan. Pappissääty ei katsonut molempien uudistusten toteuttamista samaan aikaan mahdolliseksi, vaan hyväksyi länsimaisen mallin mukaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden laajentamisen ensin miehiin. Naisten äänioikeuden sääty uskoi seuraavan pian perässä. Talonpoikaissääty sen sijaan yhdisti Ståhlbergin ja Mikkolan vastalauseeseen sekä naitujen että naimattomien naisten äänioikeuden, mutta rajasi heidät vaalikelpoisuuden ulkopuolelle tosin voimakkaiden vastalauseiden saattelemana. Ratkaisullaan konservatiivisena pidetty talonpoikaissääty astui täten ensimmäisenä ratkaisevan askeleen luokka ja sukupuolirajat ylittävän demokratian suuntaan. Huhtikuun 1905 hektiset hetket olivat siis suurlakkotapahtumien eräänlainen esinäytös. Ne osoittivat, että mielipidetasolla tuntuvat valmiudet demokraattisen eduskuntauudistuksen toteuttamiseen olivat jo ennen lakon puhkeamista olemassa. Samoin ne osoittivat, että naisten äänioikeus oli parlamenttitasolla suorittanut jo ennen suurlakkoa ensimmäisen suuren läpimurtonsa, ei kuitenkaan erilliskysymyksenä vaan erottamattomassa yhteydessä demokratian luokkarajat ylittävään laajentamiseen. Mielialojen nopeaa kääntymistä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannalle osoittaa myös se, että Sosialidemokraattisen puolueen lisäksi Suomalainen puolue otti vaatimuksen jo kesällä 1905 ohjelmaansa. Tätä taustaa vasten on luonnollista, että 7
8 suurlakon puhjetessa loka marraskuun vaihteessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sukupuoleen katsomatta yhdisti joukkotoimintaan jo tottuneet kansanjoukot siihen vallankumousta lähentelevään liikehdintään, jonka lopputuloksena oli demokratian radikaali läpimurto. Kirjallisuus ja lähteet: Alfthan, Märta von, Sju årtionden med Unioni Naisasialiitto Suomessa r.y. Unionen Kvinnosaksförbund i Finland r.f. Söderström, Helsingfors Innala, Aune, Suomen naisen alkutaival lainsäätäjänä. Kirjayhtymä, Joensuu Jussila, Osmo, Nationalismi ja vallankumous venäläis suomalaisissa suhteissa Helsinki Kilpi, Sylvi Kyllikki, Suomen työläisnaisliikkeen historia. Kansankulttuuri Oy., Helsinki Kurki, Hannele, Naisten äänioikeus 80 vuotta. Tasa arvoasiain neuvottelukunnan monisteita 1/1986. Mustakallio, Sinikka, Suomalaisen naisen vapaushistoria. Helsinki Perttilä, Mikko, Naisten poliittisen äänioikeuden toteuttaminen. Teoksessa Päivi Setälä (toim.), Naiskuvista todellisuuteen. Tutkimusnäkökulmia historiaan. Yliopistopaino, Helsinki Puoli vuosisataa naisasiatyötä. Suomen Naisyhdistyksen 50 vuotisajuhaljulkaisu. Suomen Naisyhdistys, Helsinki
9 Rajainen, Maija, Maamme varhaisimman järjestäytyneen naisliikkeen suhtautuminen kirkollisiin kysymyksiin. Teoksessa Markku Heikkilä (toim.), Aate ja yhteiskunta: Mikko Juvalle omistettuja tutkielmia. Otava, Helsinki Rajainen, Maija, Yleiset äänioikeusteoriat ja naisten äänioikeusliike Suomessa. Historiallinen Aikakauskirja, Helsinki Seitkari, O., Eduskuntalaitoksen uudistus Suomen Kansanedustuslaitoksen historia V. Eduskunta, Helsinki Sulkunen, Irma, Naisten äänioikeus meillä ja muualla. Teoksessa Eeva Ahtisaari et Suomen Kansanedustuslaitoksen historia III. Eduskunta, Helsinki 1964al., Yksi kamari kaksi sukupuolta. Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset. Helsinki, Eduskunnan kirjasto Sulkunen, Irma, Naisten järjestäytyminen ja kaksijakoinen kansalaisuus. Teoksessa Risto Alapuro, Ilkka Liikanen, Kerstin Smeds ja Henrik Stenius (toim.), Kansa liikkeessä. Kirjayhtymä, Helsinki Sulkunen, Irma, Raittius kansalaisuskontona. Raittiusliike ja järjestäytyminen 1870 luvulta suurlakon jälkeisiin vuosiin. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki Tuominen, Uuno, Säätyedustuslaitos 1880 luvun alusta vuoteen Teoksessa Suomen Kansanedustuslaitoksen historia III. Eduskunta, Helsinki
Naiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto
Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotNaisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä
Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Kari Prättälä 14.12.2017 Naiset kunnallisessa päätöksenteossa Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentaminen oli osa kamppailua valtiollisen
LisätiedotTASA-ARVOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA MONISTEITA 1/1986
NAISTEN ÄÄNIOIKEUS 80 VUOTTA HANNELE KURKI TASA-ARVOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA MONISTEITA 1/1986 ISBN 951-46-9498-8 ISSN 0359-5803 Esipuhe Tasa-arvoasiain neuvottelukunta korosti järjestöille joulukuussa 1985
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 62 19.02.2018 Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 62 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 169 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 58 19.02.2018 Ympäristölautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 58 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 164 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotSosialidemokraattiset Naiset Suomen eduskunnassa
Sosialidemokraattiset Naiset Suomen eduskunnassa 1907-1996 Suomessa juhlitaan vuonna 1996 poliittisesti merkittävää saavutusta. Yhdeksän vuosikymmentä sitten suomalaisnaiset saivat ensimmäisinä Euroopassa
LisätiedotTasa-arvon virstanpylväitä
https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/toimijat/tasa-arvonvirstanpylvaita Tasa-arvon virstanpylväitä 1800-luku 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 59 19.02.2018 Sivistyslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 59 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 165 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 61 19.02.2018 Asukaslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 61 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 168 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 53 19.02.2018 Teknisen lautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 53 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 163 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotNaisten äänioikeus meillä ja muualla
Irma Sulkunen Naisten äänioikeus meillä ja muualla Kun toukokuun 25. päivänä 1907 yhdeksäntoista suomalaista naista asteli valtiopäivien juhlallisiin avajaisiin, he tiesivät tekevänsä historiaa. Missään
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 60 19.02.2018 Kaupunginvaltuusto 27 12.03.2018 Perusturvalautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 60 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 57 19.02.2018 Kaupunginhallituksen jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 57 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 162 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
Lisätiedotulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen
HE 168/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirlckokunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ortodoksisesta kirkkokunnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 60 19.02.2018 Perusturvalautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 60 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 167 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotMiksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen?
Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Untolan kiinnekohtana
LisätiedotEron myöntäminen perusturvalautakunnan jäsenyydestä ja perusturvalautakunnan täydennysvaali
Kaupunginhallitus 60 19.02.2018 Kaupunginvaltuusto 27 12.03.2018 Kaupunginhallitus 373 17.12.2018 Eron myöntäminen perusturvalautakunnan jäsenyydestä ja perusturvalautakunnan täydennysvaali 287/00.00.01/2017
LisätiedotHE 22/2012 vp. Muutoksella poistettaisiin puolueen rekisteröimiseksi säädetty edellytys, joka asettaa
HE 22/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puoluelain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan puoluelakia muutettavaksi siten, että puolueen kannattajana voisi puoluetta rekisteröitäessä toimia
LisätiedotKuntayhtymän hallitus
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 2/2017 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 129 11.9.2017 7 334/00.00.01.00.00/2017 Kuntayhtymän hallituksen jäsenten vaali Päätöshistoria Kuntayhtymän hallitus 11.9.2017
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Gerolf Annemans ENF-ryhmän puolesta
7.12.2016 A8-0344/298 298 Luku 2 15 artikla 2 kohta 2. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien vaaleissa on otettava yleisesti huomioon jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus.
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 63 19.02.2018 Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 63 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 170 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotKANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotSuomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.
Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotHE 115/1995 vp PERUSTELUT
HE 115/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokous ehdottaa kirkkolakia muutettavaksi papinvaalin osalta. Ehdotuksen mukaan kappalaista
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0522/5. Tarkistus. Josef Weidenholzer on behalf of the S&D Group
9.11.2018 B8-0522/5 5 Johdanto-osan 12 a viite (uusi) ottaa huomioon demokratiaa ja vapauksia puolustavien eurooppalaisten tuomareiden (Magistrats Européens pour la Démocratie et les Libertés, MEDEL) 24.
LisätiedotVuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta
Kunnanhallitus 45 26.01.2015 Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 26/00.00.00.01/2015 Kunnanhallitus 45 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2015 eduskuntavaalit toimitetaan
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotLähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle
Julkaistavissa,.. klo. Kansalaismielipide: Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle Kuntien keskeisin tehtävä on väestön selvän enemmistön mielestä huolehtia
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria
Lisätiedot1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015
Kaupunginhallitus 144 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 54 15.06.2015 Markku Ahjoniemen eronpyyntö Karkkilan kaupungin luottamustehtävistä 1/00.00.01/2013, 3/00.00.01/2013, 9/00.00.01/2013, 10/00.00.01/2013,
LisätiedotHE 77/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia. vuodesta 16 vuoteen.
HE 77/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 7 luvun :n ja 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että äänioikeusikäraja
LisätiedotPerussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2010/2291(ACI) 2.3.2011 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä
LisätiedotSairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo
Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotKIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO
KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO
LisätiedotYKSI KAMARI - KAKSI SUKUPUOLTA Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset
YKSI KAMARI - KAKSI SUKUPUOLTA Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset YKSI KAMARI KAKSI SUKUPUOLTA Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset Eeva Ahtisaari Merja-Liisa Hinkkanen Mervi Kaarninen Elina Katainen
LisätiedotMUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT
MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotSekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa
Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa HUMANISMILLA TULEVAISUUTEEN, 11.4.2017 Ilkka Huhta, Dosentti Kirkot ja sekularisaatio - tutkimushanke In/visible churches
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotORJATTARET, VAATIMUKSET TAMPEREEN NAISTEN EDUSKUNTA-ASIASSA ÄÄNIOIKEUS- RUNO, Kössi Lindström. HINTA 10 p. kirj. RAHASTON
TAMPEREEN NAISTEN VAATIMUKSET ÄÄNIOIKEUS- JA EDUSKUNTA-ASIASSA ORJATTARET, kirj. RUNO, Kössi Lindström MYYDÄÄN TAMPEREEN; TYÖLÄISNAISTEN ÄÄNIOIKEUS RAHASTON HYVÄKSI. HINTA 10 p. Tampere, 1905 Kirjapaino
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotErityisiä huomautuksia uudistukseen liittyen
Käännös Asia Hallituksen esitys (HE 15/2017 vp) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotUudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?
Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Maija Setälä Turun yliopisto maiset@utu.fi Perustuu Kansanvallan uudet muodot hankkeen tuloksiin (Henrik Serup Christensen, Maija Jäske,
LisätiedotVuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen. Asettamismenettely ja kelpoisuus Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta
Kunnanhallitus 23 23.01.2017 Vuoden 2017 kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan asettaminen 796/00.00.00.00/2015 Kunnanhallitus 23.01.2017 23 Äänestyksen ajankohta Vuoden 2017 kuntavaalit toimitetaan
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotEuroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö
Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)
Lisätiedot11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 137. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 22.04.2013 Sivu 1 / 1 1882/00.00.00/2013 137 Nuorisovaltuustovaalien järjestäminen vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Nina Grönmark, puh. (09) 816 52280 Niina Ekstam, puh. (09) 816
Lisätiedot(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
Kunnanhallitus 179 06.06.2017 Valtuusto 63 14.06.2017 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021 KH 06.06.2017 179 Kuntalain 32 :n mukaan tulee valtuuston suorittaa kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja
LisätiedotLakeuden Bioanalyytikot
Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotMiten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko
Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta
LisätiedotÄÄNESTYSTEN TULOKSET
ÄÄNESTYSTEN TULOKSET LIITE Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset + hyväksytty - hylätty rauennut per. peruutettu (...,...,...) nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää) KÄ (...,...,...) koneäänestys
LisätiedotKunnanhallitus päättää esittää, että valtuusto. 2.) valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.
Kunnanhallitus 78 15.05.2017 Valtuusto 35 05.06.2017 Kunnanhallituksen vaali vuosille 2017-2019 439/00.00.01/2017 Kunnanhallitus 15.05.2017 78 Valmistelija: hallintojohtaja Niku Latva-Pukkila, puh. 050
LisätiedotToimielinten jäsenten vaali /Käräjäoikeuden lautamies ja kiinteistötoimitusten uskottu mies
Kaupunginhallitus 187 23.05.2017 Valtuusto 39 05.06.2017 Kaupunginhallitus 224 27.06.2017 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021/Käräjäoikeuden lautamies ja kiinteistötoimitusten uskottu mies 1323/01.45/2017
LisätiedotEurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.
LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään
LisätiedotEsittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti
Kaupunginhallitus 41 21.01.2013 Kaupunginvaltuusto 23 28.01.2013 Kaupunginhallitus 151 22.04.2013 Kaupunginvaltuuston päätöksen 28.1.2013 23 Jäsenten valitseminen Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitukseen
LisätiedotKuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa
Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät
LisätiedotTASA-ARVOTOIMIKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015. Aika Keskiviikko klo Vihreiden ryhmätila Espoonkatu 5, Espoo
TASA-ARVOTOIMIKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 Aika Keskiviikko 25.11.2015 klo 17.03 19.45 Paikka Paikalla: Sihteeri Esittelijä Poissa: Vihreiden ryhmätila Espoonkatu 5, 02770 Espoo Teresia Volotinen, pj, Vihr.
LisätiedotSuomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt
Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotMitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014
Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotTeuvo Pohjolainen
1 Teuvo Pohjolainen 7.2.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kansalaisaloitteesta avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotSosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotLiikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto
Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallituksen jäsenten vaali 1088/ /2017
Kaupunginhallitus 269 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto 10 05.06.2017 Kaupunginhallituksen jäsenten vaali 1088/00.00.01.00/2017 Kaupunginhallitus 29.05.2017 269 Valmistelija: kansliapäällikkö Irma Nieminen,
Lisätiedotvapaa-ajan lautakunnan varajäsen
Valtuusto 1 23.01.2017 Laukaan kunnan uusien luottamushenkilöiden valinta ja luottamustoimipaikkojen täyttö kevääksi 2017 eroavien luottamushenkilöiden tilalle 4/00.00.01/2017 Kunnanhallitus 19.12.2016
LisätiedotAlasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet
Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/2023(INI) 6. joulukuuta 2001 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 29. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 5446/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 69 10.3.2014 29 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 Jouni Majuri, puh.
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotMiehet, työelämä ä ja tasa-arvo
Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Rainer Wieland, György Schöpflin PPE-ryhmän puolesta
8.12.2016 A8-0344/305 305 Rainer Wieland, György Schöpflin Luku 6 73 a artikla (uusi) 73 d artikla 73 a artikla Neuvottelujen käyminen 1. Parlamentin neuvotteluryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana
Lisätiedot