MUISTIO KAJAANIN KYLIEN JA ASUINALUEIDEN TAPAAMINEN

Transkriptio

1 MUISTIO KAJAANIN KYLIEN JA ASUINALUEIDEN TAPAAMINEN Aika: ke klo Paikka: Pohjajoen metsästysseuran maja, Vasikkavaarantie 250 Läsnä: osallistujalistan (liitteenä) mukaan 27 henkilöä. Asiat: 1 Tervetuloa Jormuan kylä- ja asukasyhdistyksen puheenjohtaja Risto Kuvaja toivotti kaikki tervetulleiksi tilaisuuteen. 2 Kajaanin kylien ja kaupunginosien kuulumiset lyhyesti Risto Kuvaja Jormualta kertoi viemäröinnin valmistuttua seuraavan tärkeän ja tarpeellisen kohteen olevan kevyenliikenteen väylän saaminen kylälle. Kaija Leinonen Kuurnasta kertoi asuinalueen olevan mukana maisemahankkeessa, jonka puitteissa on pidetty risutalkoita. Maisemaa kohennetaan myös Kätönlammen ruoppauksella. Kaupunki on parantanut liikenneturvallisuutta rakentamalla hidasteita katuihin, niitä pyritään saamaan lisää. Alue on mukana myös maiseman monimuotoisuuden kehittäminen hankkeessa. Yhdistys istuttaa Pyörteen kyljessä olevalle alueelle erilaisia kukkia. Alue on vuokrattu kaupungilta nimellisellä vuokralla viideksi vuodeksi. Yhdistys tekee yhteistyötä Pyörteen yrittäjän kanssa ja saa vuokrata tila kokouksiinsa vastikkeetta. Kaupunki rakentaa lähiliikuntapuiston seuraavaksi Kuurnan alueelle. Etelä Kajaanin kylät ry:n edustaja Sinikka Laatikainen kertoi, että heidän yhdistyksensä jäseniä on kuudella kylällä ja 160 taloutta. He ovat saaneet oman kylätalo Murtsikan ja esim. juhannusjuhlille osallistui 70 henkilöä. Aurinkolaavu on rakennettu Haukijärvelle. Tämän vuoden aikana alueelle on muuttanut kuusi uutta perhettä. Peruspalvelut on haettava kaupungista. Tiedottamisessaan yhdistys käyttää Facebookia ja porttaalia. Lohtaja-Huuhkajavaaran kyläyhdistyksen Mauno Manninen kertoi heidän olevan mukana Kylätalo eläväksi hankkeessa. Juhannusjuhlat menivät hyvin. Yhdistys järjestää mm. atk-koulutusta, pari kurssia päivässä. Toiminnan kohderyhmänä heillä ovat maahanmuuttajat, nuoret ja syrjäytyneet. Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen Veli-Matti Karppinen kertoi yhdistyksen toiminnan olevan vahvaa. He järjestävät yli 50 tapahtumaa ympäri vuoden Vanahiksella, Nakertajan koululla ja ympäristössä. Yhdistyksellä on oma netti-tv. Yhdistys järjestää marraskuussa Nakertamisesta palvelutoimintaan seminaarin. Yhdistys pyörittää kierrätyskeskus Entrinkiä. Palvelukeskus Areena tarjoaa mm. lumityöpalvelua, pihojen

2 kunnostusta, ruohonleikkuuta, pilkkeiden tekemistä ja pieniä remontteja vanhuksille ja muille huonokuntoisille. Liiketoimintaa pyörritetään Nakertaja Ahjo Osuuskunnan puitteissa. Kulttuurimaisemahankkeessa on raivattu risukoita kaupungin kanssa yhdessä. Lähiliikuntapuisto on valmistumassa. Kiitos siitä kuuluu kaupungille. Yhdistys tekee hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa. Toiveena kuitenkin olisi, että kaupunki järjestäisi joitakin apuja nuorisotoiminnan järjestämiseen ja luontopolun pitkospuiden korjaamiseen. Toiveissa olisi myös saada pyörätie, joka yhdistyisi Paltaniemi Kirkkoaho Nakertaja lenkiksi. Kulkuväylä toimisi kelpona liikuntareittinä kaikille kaupunkilaisille. Paltaniemen kyläyhdistyksestä Jyrki Haataja kertoi, että koulualue on vuokrattu kyläyhdistyksen käyttöön. Talon ylläpitokustannuksiin pyritään saamaan rahaa tiloja edelleen vuokraamalla sekä yhdistyksen jäsenmaksuilla. Viime kesänä aloitettua kesäkahvilatoimintaa on kehitettävä, jotta se tuottaa. Nyt on järjestetty paljon tapahtumia, joista on saatu kokemusta. Tapahtumia karsitaan ja pyritään keskittymään olennaisiin. Koululla järjestetään 15 erilaista kerhoa. Kylätalotyöntekijä on palkattu vuodeksi. Paltaniemen venesatama-aluetta halutaan kehittää ja haluttaisiin päästä seuraavaksi kaupungin lähiliikunta-aluekohteeksi. Klo jälkeen julkisilla kulkuneuvoilla ei enää pääse liikkumaan kaupungin ja Paltaniemen välillä. Muun muassa tämän vuoksi toivottaisiin, että kaupunki järjestäisi kerhoja nuorille Paltaniemellä. Lehtikankaan asukasyhdistyksen Erkki Kemppainen kertoi yhdistyksen järjestävän sosiaalista toimintaa. Heillä on toistakymmentä työtekijää, jotka antavat kaikenlaista apua vanhuksille. Sen jälkeen kun Honkkari muutettiin päiväkodiksi, ei yhteistä kokoontumistilaa ole ollut. Yhdistys on voinut jatkaa senioritoiminnan, lähinnä tanssia ja liikuntaa, pyörittämistä Kainuun ammattiopiston kulttuurialan liikuntasalissa. Siellä ei voi kuitenkaan kahvitella, joten koko senioritoiminta on loppumassa. Tarvittaisiin sellainen tila, jossa voitaisiin järjestää yhteisiä liikunta/kahvitteluhetkiä ja juhlia. Kuluntalahden kyläyhdistyksen Arto Okkonen kertoi, että heidän kylälle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto, rantoja on raivattu, latua pidetty avoinna Rehjaan, koulun kohdalle on saatu suojatie ja Aarno von Bell kirjoittaa kyläkirjaa. 3 Kaupungin kuulumiset teemaan liittyen Kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan tulevaisuudessa monet asiat toteutuvat kolmannen sektorin kautta. Tämän tyyppisillä tilaisuuksilla on tarkoitus hahmottaa koko toimintakenttää ja kuulla ihmisten mielipiteitä. Koska ollaan tilanteessa, että resursseja ei ole riittävästi, on niiden oikein kohdentamisella erittäin tärkeä merkitys. Palvelujen turvaamiseen tarvitaan luovaa ajattelua. Kylät/asuinalueet ovat voineet esittää kärkihankkeita. Esitettyjä toiveita mietitään aidosti kaupungilla. Paikalliset ihmiset voivat hyödyntää kaupungilta vapautuvia tiloja, kuten Paltaniemellä on tehty. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-asiakirja on hyvä kehittämisen pohja, jolta voidaan viedä asioita eteenpäin. Olemme kaikki samassa veneessä, eli koko Kainuun huolet koskettavat myös kaupunkia. Arto Okkonen kaupunginhallituksen puheenjohtajana totesi, että on hieno huomata, miten paljon asioita kylillä tapahtuu. Hän esitti kysymyksen, löytyisikö sellainen työryhmä koostuen yhdestä edustajasta/kylä sekä virkamiehistä, joka pohtisi asiaa: Mitä pitäisi tehdä, että alueet saataisiin viihtyisiksi? Miten kaupunki voisi olla apuna tässä työssä? Miten kyläläiset/lapset ja nuoret saataisiin mukaan? Hänen mielestään tällainen yhteistyö toisi alueille yhteisöllisyyttä. 4 Kärkihankemenettely mitä tilalle?

3 Kaupungin kansliapäällikkö Risto Hämäläinen kertoi, että kylä- ja kaupunginosaohjelman puitteissa on jo vuosien ajan toteutettu ns. kärkihankemenettelyä. Siinä ohjelma-alueeseen kuuluvat kyläsuunnitelman laatineet kylät/asuinalueet ovat voineet esittää suunnitelmiensa pohjalta 1-3 kärkihanketta, jotka haluaisivat toteuttaa. Tämän jälkeen kaupunki on yhdessä ELY-keskuksen, Oulujärvi LEADERin, Tielaitoksen ja muiden yhteistyökumppanien sekä esityksien tehneiden kylien/kaupunginosien edustajien kanssa käynyt läpi esitykset ja pyrkinyt löytämään mahdolliset toteuttamis- ja rahoituskanavat hankkeille. Alkuvuosina esityksiä tuli paljon monilta kyliltä. Ohjelmasta tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa kärkihankemenettely todettiin hyväksi ja toivottiin, että menettelyä jatkettaisiin tulevaisuudessa. Viime vuosina esitysten määrä on hiipunut ja tänä vuonna esityksiä tuli vain neljältä kylältä. Vuolijoen alueen kyliltä ei esityksiä tullut ollenkaan. Risto Hämäläinen esitti kylien mietittäväksi, miten kärkihankemenettelyä tulisi kehittää? Paikalla olevat kylien/asuinalueiden edustajat kommentoivat asiaa seuraavasti: - Kärkihankemenettely on tosi tarpeellinen. Ei hävitetä menettelyä. Täydennetään sitä esim. vapaalla kuulemisella. - Kärkihankemenettelyä ei kannata hävittää. Vuolijoen alueen kylillä on ilmeisesti luottamuspula kaupunkia kohtaan. Luottamus tulee palauttaa teoilla. Asia tulisi ottaa käsittelyyn. Seuraava seurantaryhmän kokous voitaisiin pitää entisen Vuolijoen puolella. - Monien kylien toiveet ovat niin suuria, ettei niitä kärkihankemenettelyssä voida esittää. Peruspalveluja ei voida esittää. Kärkihankemenettelyä kannattaa kuitenkin jatkaa. Kaupunginjohtaja sanoi, että Vuolijoen alueella tehdään paljon keskenään asioita, joihin he eivät tarvitse kaupungin apua. Kaupunki on tehnyt ja tekee paljon myös siellä. Juuri äskettäin valmistui Otanmäen urheilukeskus ja siirtoviemärin rakentamissuunnitelmat ovat pitkällä. 5 Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma: Palvelut -teema-alueen esittely Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelmasta tällä kertaa esittelyvuorossa oli Palvelut teema-alue. Esittelyn suoritti teema-alueen vetäjä rehtori Eila Parviainen. Lisäksi omista toiminta-alueistaan kertoivat sivistysjohtaja Mikko Saari (perusopetus, varhaiskasvatus, kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä liikunta- ja nuorisopalvelut), liikunta- ja nuoriso tulosalueen johtaja Jarmo Kinnunen sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto. Esityksistä ja keskustelusta poimittua: - Varhaiskasvatuksessa on kasvua. Tänä vuonna on 140 lasta enemmän kuin viime vuonna. Päivähoidon järjestämisessä kaikkia pyritään kohtelemaan tasapuolisesti. - Kerhotoiminta kouluilla on ollut kohtuullisen aktiivista. Ongelmana on kuljetuksen järjestäminen. Pertti Määttä koordinoi kuljetuksia. Hän voisi miettiä, miten kerhojen järjestäminen onnistuisi mm. Paltaniemellä.

4 - Kirjastoautojen aikataulujen sopimattomuudesta voi antaa palautetta kirjastotoimenjohtaja Erkki Romppaiselle. - Jyrki Haataja: Kylät ovat merkittäviä kulttuuritoimijoita mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia (esim. Paltaniemipäivät). - Lehtikankaan tarve liikunta- ja kokoontumistiloista on otettava uudelleen mietintään. Soidinsuon koululta olisi kenties mahdollisuutta saada tilaa. - Virtuaalipalvelut edellyttävät valokuituverkkoa. Miten Kajaanin kaupunki rakentaa verkon kylille? Muut kunnat ovat lähteneet mukaan rakentamaan valokuituverkkoa. Siitä hyötyvät kylillä toimivat yritykset ja se vaikuttaa asukkaiden viihtymiseen kylillä. - Päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää. Voitaisiinko selvittää tarve kylittäin? - Kylille voidaan saada kenties yksityisiä perhepäivähoitajia. Näitä voi tiedustella varhaiskasvatuksen johtaja Sirpa Kemppaiselta. - Kylä- ja kaupunginosaohjelmassa on useassa kohdassa todettu 3.sektorin olevan mukana järjestämässä palveluja. Vuoden 2012 jälkeen voi olla, että ohjelman asettamiin tavoitteisiin ei enää pystytä vastaamaan, koska silloin ei enää varmaan saada hankerahoitusta. Kenen puoleen käännymme sitten? - Säännöllistä toimintaa ei voida vapaaehtoisesti pyörittää. Kaksi kertaa ei samanlaiseen toimintaan voi saada hankerahoitusta. - Hankehakemusten kirjoittamiseen pitäisi saada enemmän virka-apua, että hankkeet menisivät läpi. - Taajamassa on neljä nuorisotaloa. Otanmäellä ja Vuolijoella on omat tilat. Jormuan koululla (kaupungin kustantamassa tilassa) kyläyhdistys järjestää toimintaa nuorille. Yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa. 3. sektorin yhteistyötä tehdään mm. Vuolijoen alueella Otanmäen/Vuolijoen seuraunionin kanssa. - Apua nuorisotoiminnan valvonnassa tarvittaisiin mm. Jormualla, Nakertaja- Hetteenmäellä ja Paltaniemellä. - Lähiliikunta-alueet ovat valmistuneet Lohtajalle, Lehtikankaalle ja Nakertaja- Hetteenmäelle. Suunnitteilla sellainen on Kuurnaan ja toiveita olisi Paltaniemelle. - Nuorisotyötä ollaan viemässä enemmän kouluille. - Latujen kunnossapitoon yms. saa välineitä lainaan ympäristöteknisen ulkoliikuntapaikoista vastaavalta Jouko Hukkaselta. Uusi sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto kertoi, että palveluista on saatava kokonaiskuva, jotta jatkossa tiedetään, mihin asioihin panostetaan. Kuntayhtymän hankkeet priorisoidaan. Terveempi Pohjois-Suomi hanketta jatketaan. Lisätään kehittäjäasiakkuuksia, kuntalaisten osallistumista ja henkilökunnan osallistumista. Tehdään hyvinvointikertomus sekä siihen liittyvä toimenpideohjelma valtuustokausittain. Palvelut on jaettu lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin, keskitettyihin palveluihin sekä erityispalveluihin. Suurin osa palveluista on lähipalveluja. Kuntakohtaista selvitystä palveluista ei ole vielä ehditty tekemään. Jatkossakin kuntalaisilta kerätään tietoa palvelujen toimivuudesta. Päätettiin pyytää sosiaali- ja terveyspuolen edustus kylä- ja kaupunginosaohjelman seurantaryhmään. 6 Miten kainuulainen voi Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus

5 Uusi terveydenhuoltolaki on tullut voimaan Sen mukaan väestön hyvinvoinnin tilasta on tehtävä selvityksiä. Selvityksissä on otettava huomioon asiakkaiden näkökulma. Projektipäällikkö Merja Vikström, Kainuun maakunta kuntayhtymästä kertoi alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta. Sen mukaan Kajaanissa monet asiat ovat paremmin kuin muualla Kainuussa. Suurimmat huolenaiheet ovat: - Nuoria jää 10 % koulutuksen ulkopuolelle (hävikki vuotiailla). - Lastensuojelua, kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrää kannattaa seurata. - Huoli keski-ikäisten liikkumattomuudesta. Miten saadaan heidät edes vähän liikkumaan? - Ikääntyvien yli 75-vuotiaiden naisten kaatuilu. Tähän asti paikalla olivat luottamushenkilöt ja virkamiehet. Kylien edustajat jäivät keskustelemaan yhteisistä asioista. Muistiin kirjasi Sisko Rimpiläinen Liite

6