KH Valmistelija: kehitysjohtaja Tarja Majuri, p

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupungin uusi toimintamalli KH Valmistelija: kehitysjohtaja Tarja Majuri, p Tulevaisuuden kunnan valmistelutyö on käynnistynyt valtakunnallisesti. Hallitus on päättänyt, että valmistelua tehdään laajalla osallistujajoukolla parlamentaarisesti. Kun mahdollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät itsehallinnollisille alueille, kuntien vastuulle jäävät mm. varhaiskasvatus, perusopetus, maapolitiikka, kaavoitus, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi. Kunnat toimivat tulevaisuudessakin useissa erilaisissa rooleissa. Kun tulevaisuuden tarkastelua on tutkimuksin käynnistetty (Haveri), on löytynyt useita mahdollisuuksia. Kunta voi olla hyvinvointiorganisaatio, joka huolehtii kuntalaisten hyvinvoinnista, viihtyisyydestä. Tällöin tehtävänä on muodostaa kunnasta hyvä paikka elää. Toiseksi kunta voi ottaa myös aktiivisen elinkeinoroolin, joka edistää työllisyyttä ja paikallista taloutta. Kolmas lähestymistapa voi olla toiminta yhteisöjen alustana, koota järjestöjä ja talkootoimintaa. Neljäs malli on perinneyhteisö, joka vaalii paikallista identiteettiä. Yhteiskunnassamme olemme siirtymässä ajanjaksoon, jota leimaa älykäs teknologia. Avaintekijöitä ovat mm. resurssitehokkaiden teknologioiden kasvu, biotalouden nousu, digitalisoituminen, terveyspalvelujen kysynnän laajeneminen, demografinen muutos ja yhteiskunnan ikääntyminen, webin mahdollistama uudenlainen kansalaisyhteiskunta. Kyse on yhteiskunnan rakenteellisesta muutoksesta, jossa on pohdittava miten vastaamme em. avaintekijöiden tuomaan muutostarpeeseen. Tulevaisuuden työpaikkoja luodaan enenevässä määrin yksityisissä palveluissa. Kunnissa on myös pyrittävä uudistumaan ja muotoamaan kuntaa toimintaympäristön muutoksia vastaavaksi. Tarvitaan visiota, tarvitaan johtamisen muutosta, tarvitaan vahvaa strategiaa millä erottaudutaan ja saadaan verkostoja aikaisiksi. Päätöksentekoon tarvitaan erilaisten ryhmien osallistuvaa otetta ja uudistumista. Ei tarvita nykyisen kaltaista laajaa hallintoa valtuustosta lähtien. Hämeenlinnassa on vuoden 2009 alusta toimittu sopimusohjaukseen perustuvalla elämänkaarisella toimintamallilla. Mallia on arvioitu useampaan kertaan (mm. Talent Partners, Tarkastuslautakunta, Broadscope). Arvioinneissa on nostettu esiin kehitettäviä asioita. Viimeisin johtamisjärjestelmän arviointi nostaa esiin mm. työnjaon selkeyttämisen, sopimusohjauksen kehittämisen, johtamisroolien uudistamisen, johtamisfoorumien muutoksen, kaupunkistrategiaa edistävien hankkeiden tavoitteiden täsmentämisen ja tarvittavien resurssien huomioon ottamisen suunnittelussa. Asiakaslähtöisyys, prosessien kehittäminen, tuottavuus ja tuloksellisuus ovat edelleen kehitettäviä asioita. Uuden Hämeenlinnan rakentaminen edellyttää valmisteluryhmää, joka - valmistelee muutoksen strategista lähtökohtaa - ohjaa muutoksen valmistelua

2 - suunnittelee ja toteuttaa tarvittavat muutokset mm. organisaatiossa - ohjaa eri toimijoiden yhteistyötä - suuntaa poliittisen päätöksenteon valmistelua - valmistautuu toimintamallin uudistamiseen - toteuttaa muutosjohtamista Valmisteluryhmän tulee olla pieni ja nopeaan reagointiin kykenevä. Valmisteluryhmä koostuu kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta, valtuuston puheenjohtajistosta sekä valtuustoryhmien puheenjohtajista. Viranhaltijoista ryhmään kuuluvat kaupunginjohtajat sekä kehitysjohtaja. Valmisteluryhmä käynnistää työnsä kilpailuttamalla työnsä tueksi kuntakentän muutoksiin perehtyneen konsultin, joka toimii myös valmisteluryhmän kokousten valmistelijana yhdessä ryhmään kuuluvien viranhaltijoiden kanssa. Uusi Kunta 2018 työ käynnistetään välittömästi ja liitteessä 4/KH oleva aikataulu täsmentyy. Tavoiteaikatauluna on, että poliittisen järjestelmän uudistus valmistuu kevään 2016 aikana päätettäväksi ja toimintamallin uudistus/kehitystyö saadaan päätökseen syksyn 2016 aikana. Uusi poliittinen järjestelmä käynnistyy kuntavaalien jälkeen ja Hämeenlinnan toimintamalli otetaan käyttöön Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää 1. käynnistää Uusi Kunta 2018 valmistelutyön 2. perustaa valmisteluryhmän em. kokoonpanolla 3. että valmisteluryhmä raportoi säännöllisesti työn etenemisestä kaupunginhallitukselle. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen KH Valmistelija kehitysjohtaja Tarja Majuri p Uusi Kunta työ on käynnistynyt syksyn 2015 aikana. Valmisteluryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Seminaarissaan valmisteluryhmä pohti uudistuvan kunnan arvoja, visiota ja uudistustyön tavoitteita. Valmisteluryhmän ehdotuksia pohdittiin valtuustoinfossa sekä kaupungin johtoryhmän seminaarissa. Valmisteluryhmä ehdottaa, että kaupunkistrategian 2020 arvot säilytetään edelleen samoina, visiota muokataan hiukan edellisestä ja uudistushankkeelle asetetaan kolme tavoitetta. Tavoitteita täsmennetään työn edetessä. Visio

3 Uudistuvan Hämeenlinnan visio on kuva kaupungista tulevaisuudessa. Visio on pyritty ilmaisemaan selkeästi. Jokaisella vision sanalla on oma merkityksensä. Visiossa ihmiset näkevät itselleen tärkeitä asioita, se on yhteishenkeä luova ja houkutteleva. Visio suuntaa toimintaa, kertoo siitä mitä säilytämme ja mihin suuntaan kaupunkia kehitämme. Tältä perustalta Hämeenlinnan Uusi Kunta visioksi muotoutui: Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. Tavoitteet Kaupungin uudistamis- ja kehitystyössä pyritään korostamaan kaupungin perustehtävää ja asiakastarpeita. Uuden Hämeenlinnan rakentaminen perustuu vision lisäksi niihin tavoitteisiin, joita työlle määritellään. Hämeenlinna on tunnettu edelläkävijäkaupunkina, jossa asiakaslähtöisyys, tuottavuus ja vaikuttavuus ovat olleet merkittäviä tavoitteita strategisesti jo pitkään. Uudistuvan Hämeenlinnan tavoitteet jatkavat samalla linjalla ottaen huomioon kuntakentässä tapahtuvaa muutosta etenkin sote-sektorilla. Keskeiset tavoitteet ovat: 1. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset Yhteisiä asioita hoidetaan ja niihin vaikutetaan ottamalla vastuuta ja osallistumalla. Asukas osallistuu vaikuttamiseen ja asioiden hoitamiseen oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Kaupungin palveluja kehitetään yhteistyössä asukkaiden kanssa. Päätöksenteossa pyritään avoimuuteen. Kaupungin omien toimijoiden sekä ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistetaan kumppanuutta. Asukkaiden hyvinvointi on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Kaupunki edistää terveyttä liikunnan, kulttuurin ja myös kotiin tuotavien palvelujen avulla. Kaupunki toimii aktiivisesti viestien ja tiedottaen. 2. Elinvoimainen asumiskaupunki Hämeenlinna pyrkii olemaan innovatiivisten työllisyyspolkujen ja innovatiivisia työllistymistä edistäviä toimintoja mahdollistava kaupunki. Yrittäjyyden edistämiseen kiinnitetään vahvaa huomiota ja toimitaan yrityskenttää tukien mm. maankäyttöä kehittämällä. Monikulttuurisuus nähdään voimavarana ja kotoutumisessa pyritään toimimaan mallikaupunkina. Rakentaminen sujuu, kaavoitus etenee ja erilaisia aluekehittämishankkeita edistetään. Hämeenlinnaa markkinoidaan monipuolisesti sekä yrittämisen, monenlaisen asumisen, tapahtumien ja matkailun kaupunkina. Hämeenlinna on asumiskaupunki, joka pyrkii huolehtimaan asukkaittensa hyvistä palveluista, myös pendelöivien asukkaiden palveluihin kiinnitetään huomiota. Edelläkävijäkaupungin brändiä pidetään näkyvillä. Maaseudun monenlaiset mahdollisuudet rikastuttavat kaupunkia niin asumisessa kuin yrittämisessä. 3. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous Hämeenlinnan on kaunis kaupunki, jossa voimme nauttia luonnosta monin eri tavoin. Haluamme säilyttää tulevillekin sukupolville mahdollisuuden tähän vastaamalla haasteisiin ilmastonmuutoksen hidastamisesta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Resurssiviisaana kaupunkina pyrimme energian kulutuksen vähenemiseen, sujuvaan ja vähäpäästöiseen liikkumiseen, ympäristöämme huomioon ottavaan yhdyskuntarakenteeseen, kulutuksen vähentämiseen, ma-

4 teriaalin kiertoon sekä veden puhtauteen. Viisaasti toimien vaikutamme aluetalouteen, työllisyyteen sekä kilpailukykyyn niitä edistävästi. Tavoitteenamme on paitsi ekologisesti kestävä niin myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kaupunki. Hämeenlinna pyrkii olemaan kaupunki, jossa ei muodostu alijäämiä ja jossa velkaantuminen kohdistuu huolellisesti harkittuihin investointeihin. Tavoitteena on että rahat riittävät vastuiden ja velvoitteiden hoitoon. Tulevan Hämeenlinnan palvelut hoidetaan sujuvilla prosesseilla, toimintamallissa jossa kustannustietoisuus tuottavuus ja tuloksellisuus ovat keskeisesti esillä. Uusi Kunta työtä pyritään jatkamaan edellä kuvattujen arvojen, vision ja tavoitteiden suuntaamina. Valmisteluryhmä ohjaa jatkovalmistelua projektisuunnitelman mukaisesti. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. Uusi Hämeenlinna hanketta ohjaavat Hämeenlinnan kaupungin strategian arvot: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa. 2. Hämeenlinnan kaupungin visio on: Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. 3. Uusi Hämeenlinna hankkeen tavoitteet ovat: 1. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset, 2. Elinvoimainen asumiskaupunki, 3. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous. Päätös: Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää seuraavasti: 1. Uusi Hämeenlinna hanketta ohjaavat Hämeenlinnan kaupungin strategian arvot: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa. 2. Hämeenlinnan kaupungin visio on: Hämeenlinna on elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. 3. Uusi Hämeenlinna hankkeen tavoitteet ovat: 1. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset, 2. Elinvoimainen asumiskaupunki, 3. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous. 4. Valmisteluryhmä täydentää projektisuunnitelman ja työskentelyprosessin. Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Tarja Majuri p KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen KH

5 Valmistelija kehitysjohtaja Tarja Majuri p Uuden Hämeenlinnan valmistelutyötä on jatkettu kevään 2016 aikana. Maalis-huhtikuun 2016 aikana neljä teemaryhmää (demokratia, hyvinvointi, elinvoima ja konserniohjaus sekä johtaminen) valmisteli tavoitteiden pohjalta näkemyksensä siitä, miten toimintamallia tulisi uudistaa. Valtuustoryhmät esittivät omat kannanottonsa toimintamalliin. Henkilöstölle ja sidosryhmille tehtiin kysely. Valmisteluryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Johtoryhmän kanssa on pidetty kaksi seminaaria. Valtuusto on kuullut valmistelusta infoissaan kaksi kertaa sekä käsitellyt valtuustoseminaarissa valmistelun linjauksia. Yrityksille ja järjestöille tarjottiin mahdollisuus kommentoida valmisteltuja linjauksia ennen päätöksentekoa. Hämeenlinnan uutta toimintamallia suunnitellaan sellaiseksi, että valtuuston hyväksymän vision on mahdollista toteutua toimimalla päätettyjen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Uusi toimintamalli tarkoittaa niin toimintaperiaatteita, organisaatiota kuin yhteisiä toimintatapoja. Toimintamallilla valmistaudutaan tuleviin toimintaympäristön muutoksiin kuten maakuntahallintoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen. Uusi Hämeenlinna valmistelua ohjaava visio on päätetty valtuustossa : Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. Uusi Hämeenlinna valmistelua ohjaavat Hämeenlinnan kaupungin strategian arvot ovat: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa. Uusi Hämeenlinna -tavoitteet ovat: 1. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset, 2. Elinvoimainen asumiskaupunki, 3. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous Uuden Hämeenlinnan toimintamallin linjausesitykset ovat seuraavia: TOIMINTAMALLIN YLEISLINJAUKSIA Hämeenlinnan kaupungin toimintamalli tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Johtamisessa keskeistä on tavoitteiden toteutumisen ennakointi, seuranta ja arviointi. Johtopäätösten pohjalta toimitaan tai muutetaan toiminnan suuntaa. Päätöksenteko ja hallinto edistävät ja tukevat tavoitteisiin pääsemistä. Kaupungin johtamisjärjestelmä on yksinkertainen ja selkeä.

6 Sisäisestä tilaaja- tuottaja toimintatavasta luovutaan. Vuoropuhelu eri toimijoiden välillä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu. Ulkoinen sopimusohjaus jatkuu. Palveluja tuotetaan monituottajamallilla, jonka ohjausmallia kehitetään edelleen. Kaupungin oman tuotannon rinnalla tulee olla muita tuottajia, jotta vertailtavuus markkinoille säilyy edelleen. Tämä edellyttää myös hankintaosaamisen ja näkökulman vahvistamista kaupungin toimintamallissa. Hämeenlinna on jokaisen asukkaan oma kaupunki. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia lisätään erityisesti palvelutuotannossa. Vuoropuhelu asukasryhmien kanssa on tärkeä osa toimintamallia. Toiminnan läpinäkyvyyttä lisätään. Kaupunki toimii verkostoissa kumppanina yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa asukkaiden parhaaksi. Kaupungin konsernirakenne päivitetään erillisen arviointityön perusteella. Konsernijohdon yhteistyötä ja johtamista tiivistetään konsernin tavoitteiden saavuttamiseksi. Omistajaohjausta vahvistetaan uudessa toimintamallissa. DEMOKRAATTISTA JOHTAMISTA KOSKEVIA LINJAUKSIA Valtuuston koko seuraavalla valtuustokaudella on 51 valtuutettua. Päätöksenteosta vastaavien lautakuntien lisäksi luottamushenkilöt osallistuvat määräaikaisiin valmisteleviin toimielimiin, joita hallitus voi perustaa alaisensa poliittisen valmistelun tueksi kulloinkin erikseen määrättyyn tehtävään. Poliittisen yhteistyön vuosikello, jossa sovitaan kokouksista, poliittista valmistelua koskevista tilaisuuksista sekä verkostoyhteistyöstä, laaditaan ja sen mukaan toimitaan nykyistä systemaattisemmin. Valmistelussa huomioidaan yhteistyö asukkaiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Kaupunginhallituksen rooli vahvistuu ja se johtaa strategisten tavoitteiden mukaisesti kaupungin toimintaa sekä toiminnan seurantaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja vastaa poliittisesta yhteistyön johtamisesta kuntalain mukaisesti. Kaupunginhallituksen alaisuuteen ei perusteta jaostoja. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajat käyvät aktiivista vuoropuhelua asioiden poliittisista linjauksista ennen päätösten tekoa. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin henkilöstöpolitiikasta, hankintapolitiikasta ja omaisuudesta, kuten tiloista. Lakisääteisten lautakuntien, pelastuslautakunnan sekä jätelautakunnan lisäksi nimetään 3-4 lautakuntaa, jotka toteuttavat niille annettuja tehtäviä ja keskittyvät palvelutuotannon kehittämiseen ja toteutuksen ohjaukseen tavoitteiden mukaisesti HENKILÖSTÖÄ KOSKEVIA LINJAUKSIA Uudistuksessa järjestellään tehtäviä uudelleen

7 Lähtökohtana on tehtävien uudelleenjärjestely toimintaympäristömuutokset ja osaamisvaatimukset huomioiden. Uudistuksella annetaan mahdollisuus henkilöstölle siirtyä uusiin tehtäviin. Kaupunki jatkaa aiemmin päätettyä henkilöstöpolitiikkaa, jonka mukaan vapautuvien tehtävien täyttö arvioidaan aina kriittisesti. Henkilöstöä ei irtisanota Työtehtävät voivat muuttua osaaminen ja työkokemus huomioiden Palkka voi muuttua uuden työtehtävän mukaisesti. Tehtäviin ei rekrytoida organisaation ulkopuolelta Nykyinen henkilöstö on lähtökohtana Mikäli ilmenee erityistarve, johon omasta henkilöstöstä ei löydy osaamista, voidaan tähän asiaan palata. Johdon työtehtävät uudistava prosessi käynnistetään ennakoivasti osaamiskartoituksilla Kaupungin johtoryhmän johtajat, tilaajapäälliköt, palvelutuotannon johtajat sekä Linnan Infra- ja Tilapalvelut- liikelaitosten toimitusjohtajat ovat ensimmäisinä mukana tarkastelussa. Muun organisaation mahdollisista tehtävien uudistamisesta päätetään myöhemmin. Päätetyistä tavoitteista nousevia linjauksia toimintamallille: HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KAUPUNKI, JOSSA AKTIIVISET KANSALAISET Hämeenlinnan kaupungin toiminnassa varaudutaan kasvavan kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Kaupungin toiminta perustuu ihmisiin- niin kuntalaisiin, työntekijöihin kuin yhteistyökumppaneihin Kaupunkilaisille luodaan mahdollisuuksia tehdä asioita yhdessä oman ja muiden hyvinvoinnin eteen. Tiedon ja uudenlaisten toimintatapojen avulla kaupunkilaiset voivat itse vaikuttaa asioihin entistä vahvemmin. Toimintamalli luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Kaupungin asioista kerrotaan ennakoiden ja avoimesti ELINVOIMAINEN ASUMISKAUPUNKI Kaupungin oma edunvalvonta on systemaattista ja hyvin johdettua edunvalvonta-ohjelma sekä -vastuut kuvataan vuosittain. Myös resurssit ja roolit tarkastellaan uusiksi niin viestintään kuin edunvalvontaan. Kaupungin työllisyyttä, elinkeinopolitiikkaa, maankäyttöä ja asumista koskevat asiat johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Elinvoiman lisääminen lisää asukkaiden ja yritysten hyvinvointia, joten kokonaisuuden suunnittelu ja johtaminen on tärkeää. RESURSSIVIISAS TOIMINTATAPA

8 Kaupungissa toimitaan siten, että henkilöstö, hankinnat sekä omaisuuden hallinta tuottavat asukkaille hyvää myös tulevina vuosina. Valtuusto linjaa kestävän taloudenpidon ja toiminnan raamit. Hallitus ja lautakunnat toimivat tavoitteen mukaisesti ja ohjaavat toimintaa siihen suuntaan Henkilöstön osaamisen kohdentaminen ja kehittäminen toteutetaan tulevien tarpeiden mukaisesti Kaupungin talouden ja toiminnan kokonaisohjausta vahvistetaan. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin talouden vakaudesta ja konsernin toimielinten keskinäisestä yhteistyöstä. Strategisten tavoitteiden toteuttamista johdetaan ja seurataan systemaattisesti. Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta on käsitellyt toimintamallilinjausehdotusta yritysvaikutuksen näkökulmasta ja antanut kannanottonsa. Kannanotto (liite 6/KH ) pyritään ottamaan jatkovalmistelussa huomioon. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus - hyväksyy yllä listatut linjaukset toimintamallin ja tulevan hallintosäännön valmistelun pohjaksi. Valmisteluryhmä jatkaa työtään siten, että valtuustolla on mahdollisuus päättää toimintamallista. - päättää, että tulevan maakunta/sote- uudistuksen yksityiskohtien selvitessä Hämeenlinnan toimintamallia päivitetään tarvittaessa. - päättää, että uuteen toimintamalliin sisältyvää henkilöstövalmistelua johtavat työnantajan edustajat nimetään. Asemansa puolesta työnantajaa edustavat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lisäksi henkilöstöprosessin valmistelusta vastaa henkilöstöjohtaja. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen KH Valmistelija kehitysjohtaja Tarja Majuri p Hämeenlinnan kaupungin toimintamalli uudistuu Uudistusta on valmisteltu valmisteluryhmässä sekä yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt arvot, vision ja tavoitteet. Kaupunginhallitus puolestaan on päättänyt valmisteluperiaatteista kesäkuussa Uuden Hämeenlinnan toimintamalli on kuvattuna seuraavasti: YLEISPERIAATTEITA UUDESSA HÄMEENLINNAN TOIMINTAMALLISSA Hämeenlinnan kaupungin toimintaa ohjaavat valtuuston päättämät tavoitteet ja niiden seuranta. Yleisinä tavoitteina toiminnassa ovat

9 kaupungin kasvu ja positiivinen kokonaiskehitys. Päätöksenteko, hallinto ja palvelutuotanto tukevat tavoitteisiin pääsyä. Hämeenlinnan valtuusto on päättänyt tammikuussa 2016, että Uusi Hämeenlinna hanketta ohjaavat Hämeenlinnan kaupungin strategian arvot: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa. Hämeenlinnan kaupungin visio on: Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. Uusi Hämeenlinna -hankkeen tavoitteet ovat: 1. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset, 2. Elinvoimainen asumiskaupunki, 3. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous Toimintamalliuudistus tehdään, koska kaupungin johtamisrakennetta on tarvetta kehittää. Toimintamallimuutoksessa huomioidaan toimintaympäristön muutokset, kuten maakunta- ja sote-uudistus. Toimintamallin muutoksessa olennaisinta on, että sisäisestä tilaaja- tuottaja- mallista luovutaan. Ulkoisesti sopimusohjaus on edelleen tarpeen mukaan käytössä ja kaupungin palveluja tuotetaan monituottajamallilla vertailtavuuden varmistamikseksi. Hankintojen osaamista kaupungin organisaatiossa vahvistetaan. Yhteiset konsernin tukipalvelut jatkuvat eli tukipalveluja ei hajauteta toimialoille. Hallintosääntöä ja toimintamallia päivitetään tulevaisuudessakin, jotta toimintaympäristön muutokset huomioidaan johtamisjärjestelmässä. Uuden toimintamallin ensimmäinen tarkastelu tapahtuu oletettavasti maakuntauudistuksen toteutuessa. Kaupunki on aktiivinen verkostoituja ja kumppani niin asukkaille, yrityksille, järjestöille, oppilaitoksille kuin muille toimijoille. Kaupunki edistää asukkaiden aktiivisuutta elinvoimaisuuden edistämiseksi. Kaupungin johtaminen muuttuu hallinnosta verkostojen johtamiseen ja elinvoiman edistämiseen. Osallisuussuunnitelma ja asukasyhteistyön vuosikello laaditaan asukasyhteistyöhön ja palvelujen yhteiskehittämistä toteutetaan toimialoilla. Asukkaiden vaikuttamisväylinä ovat ikäihmisten, vammaisten ja nuorten lakisääteiset foorumit. Lisäksi käytäntöinä ovat kuntalaisten erilaiset osallistumismuodot palveluiden kehittämisestä kyselyihin sekä aluetilaisuuksiin. Nykyiset asukasraadit lakkautetaan hallinnollisina toimieliminä. ORGANISAATIORAKENNE TIIVISTYY Hämeenlinnaa johtaa 51- jäseninen kaupunginvaltuusto ja toimintaa ohjaavat nykyisen suuruiset lautakunnat. Hallitus voi lisäksi perustaa määräaikaisia strategisten tavoitteiden toteutusta tukevia ohjelmatyöryhmiä, joihin valtuutetut ja varavaltuutetut

10 osallistuvat lautakuntien lisäksi. Valtuutettuja nimetään myös maakunnan ja konsernin muihin luottamustehtäviin osaaminen ja kokemus huomioiden. Kaupunginhallituksen rooli vahvistuu erityisesti kaupungin kokonaistavoitteiden johtamisen ja saavuttamisen seurannan näkökulmasta. Kaupunginhalllitus vastaa kaupungin strategisesta kokonaisjohtamisesta, maankäytön strategisesta suunnittelusta, henkilöstöpolitiikasta, hankintapolitiikasta ja omaisuudesta, kuten tiloista. Kaupunginhallituksen alaisuuteen ei perusteta jaostoja. Kaupungin tulevasta konsernirakenteesta laaditaan erillinen suunnitelma, jonka tavoitteena on tehostaa toimintaa, lisätä konsernin osien yhteistyötä kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa sekä vahvistaa omistajaohjausta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Kaupunginhallitus ohjaa suunnitelman valmistelua. Lautakunnat toteuttavat lakisääteisten tehtävien lisäksi niille annettuja tehtäviä ja palveluja valtuuston määrittelemien tavoitteiden mukaisesti sekä tekevät päätöksiä niille määritellyn toimivallan mukaisesti. Lautakunnat keskittyvät strategisesti tärkeisiin asioihin (mm. merkittävien hankintojen kilpailutusperusteet) ja lautakunnat voivat edelleen siirtää päätösvaltaansa viranhaltijoille. (voidaan delegoida edelleen rutiiniasioiden päätösvaltaa.) Lautakuntien esittelijöinä toimivat kullekin toimialalle nimetyt toimialajohtajat. Strategisten tavoitteiden toteutumista ohjataan lautakunta- ja toimialarajoja ylittävällä ohjelmatyöllä. Ohjausta toteutetaan määräaikaisissa ohjelmatyöryhmissä, joissa on mukana valtuutettuja ja viranhaltijoita sekä sidosryhmien edustajia. Hallitus päättää ohjelmatyöskentelyn tarkemmista periaatteista valtuuston linjausten mukaisesti sekä nimeää kulloinkin tarvittavat työryhmät. Ohjelmajohtamiseen on varattu määräraha kaupunginhallituksen budjetissa. Toimielimiin valitaan jäseniä nykyisen hallintosäännön periaatteiden mukaisesti ja enemmistö lautakuntien jäsenistä on valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Myös ohjelmatyöryhmiin nimetään luottamushenkilöjäseniä valtuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta. Näiden lisäksi ryhmiin voidaan nimetä muita asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia. Tulevien toimielinten jäsenmäärät: Kaupungivaltuusto 51 Kaupunginhallitus 11 ei konsernijaostoa Tarkastuslautakunta 11 Keskusvaalilautakunta 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta 11 yksilöjaosto 5 Sivistys- ja hyvinvointilautakunta 11 yksilöjaosto 5 Kaupunkirakennelautakunta 11 tiejaosto 3

11 joukkoliikennejaosto 5 Maakunnallinen pelastuslautakunta 11 (kuntien välinen sopimus ohjaa) Alueellinen jätelautakunta 13 (kuntien välinen sopimus ohjaa) POLIITTINEN JOHTAMINEN VAHVISTUU Valtuustokauden alussa valtuustoryhmät laativat valtuustosopimuksen. Sopimuksessa sovitaan valtuustokauden tavoitteista sekä yhteisestä työskentelystä valtuustoryhmien kesken. Politiittisen johtamisen roolia vahvistetaan puheenjohtajien roolien painotuksilla sekä ohjelmatyöllä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla on tärkeä rooli eri valtuustoryhmien puheenjohtajien välisen työn koordinoijana. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja vastaa poliittisesta johtamisesta kuntalain säännösten ja kaupunginhallituksen tarpeiden mukaisesti hoitaen erityisesti päätöksentekoa ennakoivaa yhteydenpitoa lautakuntien puheenjohtajien sekä ohjelmatyöryhmien puheenjohtajien kanssa. Hallituksen puheenjohtaja tekee kiinteää yhteistyötä valtuuston puheenjohtajan kanssa yhteisten näkemysten muodostamiseksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä voi olla kokoaikainen, jolloin siitä maksetaan korvausta 50 % kaupunginjohtajan kuukausipalkasta. Palkkiosääntö muutetaan puheenjohtajiston osalta kokonaispalkkioperusteiseksi. JOHTO JA MUU HENKILÖSTÖ UUDESSA RAKENTEESSA Henkilöstöä koskevat tehtävien muutokset toteutetaan hallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Henkilöstöä ei ole tarkoituksena lisätä vaan vähentää ja työntekijöiden tehtävät voivat muuttua. Rekrytoinnit uuteen toimintamalliin tehdään pääsääntöisesti kaupunkikonsernin sisältä. Kaupunkia johtaa kaupunginjohtaja, joka vastaa viranhaltijavalmistelusta ja sen organisoinnista. Kaupunginjohtajan tehtäviin kuuluvat mm. kaupungin strateginen johtaminen, edunvalvonta, talouden ohjaus sekä konsernipalveluiden johtaminen. Apulaiskaupunginjohtaja työskentelee kaupunginjohtajan alaisuudessa määritellyn tehtävänkuvauksen mukaisesti. Kaupunginjohtajan alaisuudessa työskentelevät johtoryhmän jäsenet (ml. apulaiskaupunginjohtaja) vastaavat erikseen sovitusti asiantuntijaja johtamistehtävistä sekä strategisten ohjelmien valmistelusta ja toteutuksesta omien rooliensa mukaisesti. Myös konsernin hallinnolliset tukipalvelut keskitetään edelleen konsernipalveluihin kaupunginjohtajan alaisuuteen. Johto tekee vahvaa tiimityötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. TEHTÄVIEN MÄÄRITTELY HALLINTOSÄÄNNÖN POHJAKSI

12 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, henkilöstöpolitiikasta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä sekä strategisia tavoitteita edistävästä ohjelmatyöstä. Lautakunnat Kukin lautakunta vastaa valtuuston ja kaupunginhallituksen sille asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä konsernimääräysten noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta. Lautakunta vastaa viranomaistoiminnasta, asukkaiden palvelutarpeiden selvittämisestä sekä palvelujen järjestämisestä ja kaupungin omasta palvelutuotannosta. Lisäksi lautakunta vastaa kuntalaisten osallisuudesta ja raportoinnista omalla vastuualueellaan (liitekuva lopussa) Sosiaali- ja terveyslautakunta - sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistys- ja hyvinvointilautakunta - Kasvatus- ja opetuspalvelut, liikunta-, nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaupunkirakennelautakunta - Kaupunkisuunnittelu, infrastruktuuri, maaomaisuuden hallinta, ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, paikkatieto- ja kiinteistöpalvelut, rakennusvalvonta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksissa ja määrätä, missä järjestyksessä asiat käsitellään, edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden luottamushenkilötoimielinten välistä yhteistoimintaa. seurata kaupungin kehitystä ja tehdä kaupunginhallitukselle sitä koskevia aloitteita. kuntalain mukaiset tehtävät Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin strategiatyötä, konsernipalveluita ja taloutta. Kaupunginjohtaja johtaa edunvalvontaa, elinvoima- ja elinkeinotoimintaa omalla tarkemmin määriteltävällä vastuualueellaan. Kaupungin viranhaltijajohto työskentelee kaupunginjohtajan alaisuudessa ml. apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja vastaa konsernipalveluiden organisoinnista, kaupungin johtoryhmän valinnasta ja johtamisesta. Kaupunginjohtaja vastaa pääsääntöisesti asioiden esittelystä kaupunginhallitukselle. Apulaiskaupunginjohtaja

13 Apulaiskaupunginjohtaja osallistuu kaupungin kokonaisjohtamiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen Apulaiskaupunginjohtaja vastaa erityisesti maankäytön strategisen prosessin toteutumisesta yli toimialarajojen Apulaiskaupunginjohtaja toimii kaupunginjohtajan sijaisena Apulaiskaupunginjohtaja esittelee hallitukselle vastuullaan olevat asiat. Apulaiskaupunginjohtajan tehtävänkuvaa tarkennetaan hallintosäännössä Toimialajohtaja johtaa valmistelua vastuualueellaan ja vastaa palvelutuotannosta, taloudesta sekä tuotteistuksesta vastaa lautakunnan päätettäväksi tulevien asioiden valmistelusta, raportoinnista ja tilastoista vastaa asukas- ja asiakasnäkökulman huomioon ottamisesta toimialallaan Osallistuu kaupungin kokonaisjohtamiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävään yhteistyöhön mm. ohjelmatyö KJ ja toimialajohtajien kelpoisuusehdot Kaupunginjohtajiksi valittavilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. Toimialajohtajilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimialan asiakokonaisuuksiin Henkilöstövalinnat Henkilöstövalinnoissa noudatetaan uudessa hallintosäännössäkin yhden yli periaatetta esimiestehtävissä. Siirtymäaikana mennessä henkilöstövalinnat keskitetään kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen tehtäväksi voimassaolevan hallintosäännön periaatteita noudattaen.

14 Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää 1) hyväksyä edellä esitetyt toimintamallin linjaukset, jotka toimivat valmisteltavan ja voimaan tulevan hallintosäännön pohjana. 2) hyväksyä, että esityksen pohjalta voidaan jatkaa henkilöstörakenteen määrittelyä nykyisen hallintosäännön henkilöstön nimeämistoimivaltaa soveltaen. Kaikkien henkilöiden tehtävien tulee olla selvillä mennessä. Varsinaiset tehtävien muutokset tai uudet virat astuvat voimaan , mihin saakka nimetyllä johdolla tulee ensin olemaan valmisteluvastuu nykyisen viran ohella. 3) että valtuuston päättämän toimialarakenteen mukaiset toimialajohtajat nimeää kaupunginhallitus (vrt. nykyisen hallintosäännön tilaajajohtajat) 4) että siirtymäaikana mennessä muutoksen johtaminen keskitetään kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen tehtäväksi voimassaolevan hallintosäännön periaatteita noudattaen. 5) että nykyisellä hallintosäännöllä ja valtuuksilla toimittaessa johdon tulee huomioida ylimenokaudella tuleva muutos ja toimia vastuullisesti muutoksen tavoitteiden mukaisesti. 6) että talousarvio 2017 laaditaan rakenteella, mutta takautuvasti rakenne muutetaan koko vuodelta toimintamallin mukaiseksi. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Tarja Majuri p KV Asian käsittelyn aikana Kirsi Ojansuu-Kaunisto ehdotti Teija Arvidssonin kannattamana, että valtuusto päättää, että apulaiskaupunginjohtajanimike poistetaan ja sen tilalle laitetaan elinkeinotoimen johtaja. Koska oli tehty kaupunginhallituksen päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, oli asiasta äänestettävä. Hyväksyttiin yksimielisesti äänestystavaksi koneellinen äänestys siten, että kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Ojansuu-Kauniston päätösehdotusta kannattavat äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 48 JAA-ääntä ja 11 EI-ääntä. Äänestystulos liitteenä 1/KV Asian käsittelyn aikana Teija Arvidsson ehdotti Kylli Kylliäisen kannattamana, että valtuusto päättää, että pääkappaleesta Poliittinen johtaminen vahvistuu jätetään pois viimeinen kappale (s.32 alussa), joka alkaa sanoilla Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä voi olla kokoaikainen. Tilalle tulee teksti: Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajien sekä muiden luottamushenkilöiden palkkiot määritellään hallintosäännössä, joka päivitetään vastaamaan uusia tehtäväkuvia. Koska oli tehty kaupunginhallituksen päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, oli asiasta äänestettävä. Hyväksyttiin yksimielisesti

15 äänestystavaksi koneellinen äänestys siten, että kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Arvidssonin päätösehdotusta kannattavat äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 49 JAA-ääntä ja 10 EI-ääntä. Äänestystulos liitteenä 2/KV Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.