Sisältö. Sairaalaviesti. Nro 3/2002. Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Sairaalaviesti. Nro 3/2002. Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa."

Transkriptio

1 3/2002 syyskuu

2 Sairaalaviesti Sisältö Nro 3/2002 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefradaktör Jorma Back Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Painosmäärä kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kuvat Suomen Kuntaliitto Kansikuva Pekka Kiirala Rytminsiirto, Marian sairaala HUS/Viestintä Taitto Suomen Kuntaliitto Nina Palmu-Pietilä Pääkirjoitus Arjen sankarit 3 Vardagens hjältar 4 Muuttuuko EVO-tutkimuskorvaus taas? 5 Matti Liukko Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päälliköksi 7 Suomalaisen terveydenhuollon kituvuodet silmäilyjä OECD Health Data 2002:n tietoihin 7 Synnytykset vähenivät voimakkaasti alkuvuodesta synnytyssairaaloitakin on vähemmän 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon verkottuminen vielä aluillaan 12 Eri kuntien väestö ja yksityissektorin lääkäripalvelujen käyttö 14 Laki rikostaustan selvittämisestä 15 RAVA-indeksin käyttö Novon Pegasos-ohjelmien yhteydessä 17 Tanskasta nyt myös ulkomaille sairaalahoitoon 18 Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionavustus 19 NordDRG-kotisivut on päivitetty 19 Lääkkeiden kustannusvastuu avohoidossa 20 Vakuutusyhtiöitten täyskustannusvastuu toteutuu vuoden 2003 alusta? 20 Eduskunta hyväksyi kuntoutusselonteon 21 Uusia julkaisuja 22 Saapunutta postia 23 Uusi Radiologinen tutkimus- ja toimenpidenimikkeistö 23 Sairaalapäivät Mielenterveyden konsensuskokous 26 Viranomaisradioverkon käyttöönotto kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa 27 Laatua vanhustyön arkeen -seminaari RAVA-käyttäjäpäivä Kemissä ITE-käyttäjäpäivä Kuntatalolla Vertaiskäynti työvälineeksi laadunhallintaan 29 Kuntakoulutus kouluttaa 30 Johtamiskoulutusta julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon ammattilaisille 31 Seuraava numero ilmestyy joulukuussa ISSN

3 Arjen sankarit Yleisradiossa pyörii sarja nimeltä Arjen sankarit. Siinä kuvataan erilaisissa arkipäivän vaikeissa elämäntilanteissa puurtavien ihmisten elämää ja kykyä selviytyä vaikeuksistaan. Kun julkinen valta valtion johdolla laatii taas talousarvioesityksiä, tulee tuo sarja mieleen. Arjen sankareita ovat ne terveydenhuollon työntekijät, jotka tiukan talouden ja lisääntyvien vaatimusten puristuksessa jaksavat ja osaavat ylläpitää ja edelleen kehittää julkista terveydenhuoltoamme. Tiedotusvälineet ovat toistuvasti muistaneet moitiskella julkista terveydenhuoltoa sen puutteista. Viimeksi ovat olleet esillä leikkausjonojen hallinta ja tiedotusvälineiden esiintuoma julkisen terveydenhuollon kyvyttömyys ylipäätänsä hallita tätä toimintaa. Kannustavaa kirjoittelua ja pinnallista journalismia. Valtakunnallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi antoi keväällä toivoa palvelujen parissa työskenteleville siitä, että julkinen valta, valtio ja kunnat yhdessä, kantavat kortensa kekoon ja nimenomaan jonojen purkamiseen. Valtio antoi toki lisätalousarviossa 25 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Kunnat ovat vasta syyskesällä tehneet päätöksiä rahoitusosuuksistaan. Tätä kirjoitettaessa hallitus valmistautuu budjettiriiheensä. Valtion rahoitus kunnallisten palvelujen turvaamiseen ei vaikuta lupaavalta. Kansallisen terveyshankkeen rahoitukseen on vähän rahaa tarjolla, mutta paljon siitä puuttuukin. Suuri ongelma on, että kaavailluilla ratkaisuilla kuntien tulot alenevat merkittävästi tähän vuoteen verrattuna. Valtio jo tavanomaiseen tapaan leikkaa puolet valtionosuuksien indeksitarkistuksesta. Näin saadaan aikaan tilanne, jossa kuntien vuosikate yhteensä menee miinukselle, lainakanta kasvaa ja kassavarat hupenevat. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan OECD:n julkistamasta tilastosta, joka hyvin selkeästi osoittaa, että Suomessa on terveysmenoissa todella säästetty viimeisen vuosikymmenen aikana. On todella kiitoksen arvoista, että kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut edelleen toimivat niinkin hyvin kuin ne toimivat. Kansallisen terveyshankkeen herättämä optimismi saattaa kuitenkin muuttua pessimismin krapulaksi, joka saa aikaan palvelujärjestelmässä täysin odottamattomia seurauksia. Järjestelmäämme näytetään valtiovallan toimesta kehitettävän suuntaan, jota mikään merkittävä poliittinen taho ei julkisesti ole esittänyt. Mutta toivokaamme, että tilanne vielä paranee. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Sairaalaviestiin. On ikävää, että asiat, joista kirjoitan, ainakin tällä hetkellä näyttävät varsin synkiltä. Joka tapauksessa omalta osaltani ihailen terveydenhuollon henkilökuntaa, joka edelleen jaksaa uurastaa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Lopuksi lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa minulla on ollut ilo tehdä työtä viimeisten vuosikymmenten aikana. Terveydenhuolto on antoisa ala. Siinä tehdään työtä ihmisten hyväksi suurella sydämellä ja korkealla ammattitaidolla. Kaikki tuo jo sinällään palkitsee. Luottavaisin mielin siirryn oloneuvokseksi ja vuorenvarmasti toivottavasti vasta myöhemmin terveydenhuollon palvelujärjestelmän asiakkaaksi. Niinhän elämänkaari kulkee. Toivotan kaikille lämmintä syksyä sekä antoisia ja palkitsevia työvuosia suomalaisen terveydenhuollon palveluksessa. Jorma Back Sairaalaviesti 3/2002 3

4 Vardagens hjältar I Rundradion går en serie som kallas Arjen sankarit (Vardagens hjältar). Den berättar om människor som mitt uppe svåra livssituationer knogar på i vardagens hjulspår och klarar av sina svårigheter. När den offentliga makten under statens ledning åter gör upp budgetförslagen kommer jag osökt att tänka på den serien. Hjältar i vardagen är ju alla vårdanställda som orkar och kan hålla i gång och vidareutveckla vår offentliga hälso- och sjukvård pressade av skärpta ekonomiska villkor och ökande krav. Medierna har upprepade gånger tagit tillfället i akt att kritisera den offentliga hälso- och sjukvården för dess brister. Senast togs operationsköerna upp och den offentliga hälso- och sjukvårdens oförmåga att överhuvud taget kunna hantera den situationen. Sporrande skriverier kantänka och ytlig journalistik. Det riksomfattande projekt som går ut på att trygga hälso- och sjukvården gav i våras de anställda hopp om att den offentliga makten, staten och kommunerna tillsammans, kommer att bära sitt strå till stacken och framför allt råda bot på köerna. Staten anslog visserligen 25 miljoner euro i tilläggsbudgeten till detta. Först på sensommaren fattade kommunerna beslut om sina finansieringsandelar. I skrivande stund förbereder sig regeringen på budgetmanglingen. Den statliga finansieringen för tryggandet av den kommunala servicen verkar inte lovande. Lite pengar finns för finansieringen av det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet men mycket fattas. Det stora problemet är att om man går in för de planerade lösningarna kommer kommunernas inkomster att sjunka betydligt jämfört med i år. Som vanligt indexjusterar staten statsandelarna till halva beloppet. Så åstadkoms en situation där kommunernas totala årsbidrag går på minus, lånestocken växer och de likvida medlen sinar. På annan plats i tidningen ingår en statistik som OECD offentliggjort. Statistiken visar mycket tydligt att besparingarna i de finska hälso- och sjukvårdutgifterna varit synnerligen stora under det gångna decenniet. Att tjänsterna som kommunerna ansvarar för fortfarande fungerar så bra som de gör är verkligen lovvärt. Optimismen som väckts av det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet kan ändå förbytas i en pessimismens baksmälla med fullkomligt oväntade konsekvenser för servicesystemet. Vårt system tycks på statsmaktens initiativ utvecklas i en riktning som ingen betydelsefull politisk grupp offentligt föreslagit. Men låt oss hoppas på ljusare tider. Det här är min sista ledare i Sjukhusinfot. Synd att utsikterna för de frågor jag skriver om åtminstone just nu förefaller mycket dystra. I varje fall beundrar jag vårdpersonalen som fortfarande orkar jobba på i hälsocentralerna och på sjukhusen. Till slut vill jag rikta ett stort tack till alla de samarbetsparter som jag haft glädjen att arbeta med under de gångna decennierna. Hälso- och sjukvården är ett givande område. I den arbetar man för människans bästa med värme, generositet och stor yrkeskompetens. Allt detta är redan i sig givande. Det är med förtröstan jag går i pension och utan minsta tvekan förhoppningsvis dock först senare blir klient i hälso- och sjukvårdssystemet. Det är ju livets gång. Jag önskar er alla en varm och trevlig höst och många givande år i arbetet för den finska hälso- och sjukvården. Jorma Back 4 Sairaalaviesti 3/2002

5 Muuttuuko EVO-tutkimuskorvaus taas? Eero Linnakko, Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan terveystieteellisen tutkimuksen kustannusten kattamiseen tarkoitettujen rahojen jakoa. Ryhmä järjesti elokuun puolivälissä terveystieteellisen tutkimuksen valtionkorvauksen painopisteiden asettelua ja korvauksen määräytymistä koskevan kuulemistilaisuuden. Myös Suomen Kuntaliitolle oli varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Puheenvuorossaan Kuntaliitto, kuten myös ylijohtaja Kimmo Leppo sosiaali- ja terveysministeriöstä, korosti, että lääketieteellisen opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen kustannukset kuuluisivat kokonaan valtion maksettavaksi. Toiseksi Kuntaliitto totesi, että korvauksesta voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi noudatettava tai sitten muutettava. Erikoissairaanhoitolain 47 mukaan korvaus on nyt tarkoitettu vain niille yksiköille, joita käytetään merkittävästi opetus- ja tutkimustoimintaan ja jotka opettavat, tutkivat ja hoitavat potilaita samanaikaisesti. Sitä ei siis ole tarkoitettu kaikille sairaaloille eikä kaikille lääketieteellistä tutkimusta tekeville tahoille. Kolmanneksi, todettiin että rahoituksen reaaliarvo on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja että tältä osin kliinisen tutkimuksen kustannuksia on siirtynyt merkittävästi kuntien maksettavaksi ja lopuksi, ettei niukkojen määrärahojen käyttöalueita tule laajentaa ennen korvauksen saattamista tutkimuksen todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle. Vuodesta 1994 alkaen on ainoa valtion suoraan sairaaloille maksama valtionosuus ollut valtion yliopistosairaaloille tutkimus- ja opetustoiminnasta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten kattamiseen tarkoitettu erityisvaltionosuus (ns. EVO-korvaus). Korvaus maksetaan niille kuntayhtymille, joissa on yliopistosairaala niiden tuottamien lääkärikoulutusvuosien ja tutkimusjulkaisujen painotetun lukumäärän perusteella. Järjestelmä luotiin aikoinaan Suomen Kuntaliiton ja yliopistosairaaloiden yhteisen esityksen pohjalta tavoitteena tutkimusrahoituksen tulosvastuu, läpinäkyvyys ja pitkäjänteisyys. Uuden EVO-järjestelmän nyt jo lähes kymmenvuotisen olemassaolon aikana on sosiaali- ja terveysministeriö asettanut useita työryhmiä ja selvitysmiehiä miettimään, miten järjestelmää tulisi kehittää. Mullistavia parannusehdotuksia ei ole kuitenkaan vielä löytynyt, mutta rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennustettavuus on kärsinyt. Nyt asetetun työryhmän tehtävänä on vuoden loppuun mennessä valmistella ministeriölle esitys terveystieteellisen tutkimuksen painopisteiksi vuosiksi , tehdä ehdotus siitä, miten tieteellisten julkaisujen painoarvojen määräytymistä voitaisiin kehittää kliinisen tutkimuksen ja terveyspalvelujärjestelmään kohdistuvan tutkimuksen parantamiseksi ja lopuksi selvittää, tulisiko osa terveystieteellisen tutkimuksen valtionkorvauksesta varata tutkimusten edellytysten ylläpidon turvaamiseksi. Kutsukirjeessä kuulemistilaisuuden tarkoitukseksi mainittiin ensiksi selvittää, minkä kriteerien perusteella tutkimuksen painopisteet tulisi määritellä, toiseksi miten tutkimuksen infrastruktuuria tulisi kehittää, kolmanneksi miten EVO-tutkimuskorvauksen ohjaus- ja seurantamenettelyjä tulisi kehittää sekä mitä muita ajatuksia eri tahoilla korvauksesta on. Kuulemistilaisuudessa kysyttiin mielipiteitä tutkimustiedon käyttäjiltä, tiedeyhteisöltä ja tutkijoilta. SUOMEN KUNTALIITON KANTA Kuntaliiton työryhmälle jättämässä yksityiskohtaisessa kannanotossa ja perusteluissa todetaan, että vain yliopistollista sairaalaa ylläpitävät kuntayhtymät tekevät potilaiden hoitojen rinnalla merkittävää kliinistä tutkimusta ja kehittävät ja välittävät uutta lääketieteellistä tietoa. EVO-rahoituksen alkuperäinen tarkoitus olikin taata se, että tutkimuksen ja opetuksen kustannukset eivät siirry hoitojen hintoihin näissä yksiköissä, joissa tutkitaan ja opetetaan selvästi muita enemmän. Näin haluttiin varmistaa kunnallisten palvelutuottajien keskinäinen kilpailuneutraliteetti vuoden 1993 alusta voimassa olleen uuden valtionosuuskäytännön aikana. EVO-korvaus ei siksi ole luonteeltaan puhdasta tutkimusrahoitusta ja siksi sitä ei voida käyttää vain tutkimuksen välittömiin kustannuksiin. Ilmeisesti juuri tästä syystä rahoitus on myös ohjattu sairaaloille sosiaali- ja terveysministeriön eikä opetusministeriön kautta. Rahan käytölle ei ole tähän asti asetettu muita ennakkoehtoja, kuin että se käytetään kliinisen tutkimuksen kustannuksiin. Tutkimuksen painopisteiden kriteerit Kuntaliitto katsoi, että sillä ei ole edellytyksiä asettaa kliiniselle tutkimukselle painopisteitä. Tämä on tiedeyhteisön sisäinen asia ja sen vastuulla. Kunta- Sairaalaviesti 3/2002 5

6 liiton mielestä EVO-tutkimusrahoitusta ei tulisi kuitenkaan tarkastella erillisenä muusta terveystieteellisestä tutkimus- ja opetusrahoituksesta, sillä terveystieteellistä ja terveydenhuoltotutkimusta toteutetaan myös muissa tutkimuslaitoksissa. Esimerkiksi valtion omat tutkimuslaitokset käyttävät lähes kaksinkertaisen määrän rahaa yliopistosairaaloiden EVO-tutkimusrahoitukseen verrattuna, ja niiden tutkimusta on valtion helppo ohjata. Koska tutkimus kuuluu osana lääkäreiden meritoitumiseen ja koulutus ja tutkimus ovat kiinteä osa lääkärin urakehitystä, niiden harjoittaminen on oltava mahdollista jossakin. Kuntaliitolla ei ole kantaa siihen, olisiko olemassa parempia tapoja kouluttaa päteviä lääkäreitä kuin opetus ja tutkimus kliinisen hoidon rinnalla. Tiettyihin johtaviin virkoihin vaadittavia lääkäreiden pätevöitymisperusteita voitaisiin ehkä muuttaa korostamaan johtamiskoulutusta tieteellisten tutkimusmeriittien asemasta. Mikäli tutkimusrahoitusta halutaan ohjata tiettyihin tarkoituksiin, se onnistuu Kuntaliiton mielestä parhaiten muun tutkimusrahoituksen kautta. Tällöin tulevat kysymykseen esimerkiksi Suomen Akatemia, valtion omat tutkimuslaitokset, lääketieteelliset tiedekunnat ja niiden kansanterveystieteen laitokset. Kliiniset tutkimukset käynnistetään usein muulla kuin EVO-rahoituksella ja tutkimusta laajennetaan sitten kliinisiin kokeisiin terveyspalveluja tuottavissa kunnallisissa yksiköissä. Kuntaliiton mielestä yksittäinen hoitoyksikkö ei ole paras paikka terveydenhuoltotutkimuksen tekemistä varten, koska yksittäisen laitoksen tiedoista tuskin voidaan päätellä mitään koko järjestelmän toiminnasta. Yleensä terveydenhuoltotutkimukseen parhaiten soveltuvat tutkimusyksiköt eivät edes hoida potilaita, joten tutkimukset tulisi tästäkin syystä rahoittaa muista kuin EVO-määrärahoista. Tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen Akateeminen ja yliopistotasoinen tutkimus tarvitsee ympärilleen kriittisen massan tutkimuksia ja tutkijayhteisön. Nykyinen tulosperusteinen rahoitusmalli on parantanut suomalaisen kliinisen tutkimuksen näkyvyyttä ja ehkäpä laatuakin. Siksi Kuntaliiton näkemyksen mukaan EVO-tutkimusrahoitusta ei ole syytä suunnata merkittävästi yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Pienessä maassa kliinistä tutkimusta ei ole syytä hajauttaa nykyistä enempää. Eri asia on, jos yliopistosairaalat omista EVO-määrärahoistaan maksavat korvausta sairaaloille tai terveyskeskuksille silloin, kun niiden voimavaroja käytetään yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen. Tehtyjen selvitysten mukaan hajauttaminen lisää merkittävästi tutkimustiedon yksikkökustannuksia (Stakesin selvitys, Linna & Häkkinen), saattaa vähentää tutkimuksen laatua, koska ohjaus ja sisäinen kritiikki puuttuvat ja lopuksi haitata tiedon välittymistä, koska ympärillä oleva tutkimusyhteisö ja tutkimustraditio puuttuvat. Suurin osa EVO-määrärahoista tulisi yliopistosairaaloissakin käyttää opetussairaaloiden kustannusten yleiskatteeksi korvaamaan potilastyön tuottavuusmenetyksen aiheuttamia kustannuksia. Ohjaus- ja seurantamenettelyn kehittäminen Tällä hetkellä jokainen EVO-rahoituksella tehdyn tutkimushankkeen pohjalta syntynyt artikkeli tai julkaisu kirjataan, koska korvaus perustuu artikkelien lukumäärään. Vuosittain artikkelipisteitä kertyy yli Analysoimalla näitä julkaisuluetteloita voidaan hyvin seurata määrärahan käyttöä. Tutkimustyön vapauden periaate sotii etukäteisohjausta vastaan. Ohjaus on tiedeyhteisön sisäinen asia eikä ulkopuolisilla useinkaan ole edellytyksiä ohjata sitä millään järkevällä perusteella. Nykyinen rahoituskäytäntö perustuu tutkimuksen tuloksiin ja Kuntaliitolla ei ole kantaa siihen, ovatko nämä tulokset väärin painottuneet. Ilmeisesti ne heijastelevat jo olemassa olevia tutkimusresursseja. Näistä resursseista päättää pääasiassa opetusministeriö. Julkaisu- ja pisteytyskriteeri on mielekäs silloin, kun valtion budjettiraha jaetaan viiden yliopistosairaalan kesken. Saman kriteerin käyttö erikoisalojen tai tutkimusyksiköiden välillä johtaa sattumanvaraiseen lopputulokseen eikä Kuntaliiton mielestä pelkästään tutkimuspisteitä tulisikaan käyttää sairaaloiden sisäiseen resurssien jakoon. Muut näkökohdat Valtion kuntayhtymille tutkimus- ja opetustoiminnasta maksama valtionosuus on kymmenessä vuodessa kiintein hinnoin vuoden 2002 rahassa vähentynyt 7,3 miljoonaa euroa (44 milj. mk). Koska määrärahan saajien piiriä on samalla lisätty, on yliopistollisten sairaaloiden opetus ja tutkimusrahoitus kiinteässä rahassa samana aikana laskenut yhteensä 25 miljoonaa euroa (152 milj. mk). Tästä yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksen vähennys on 18,5 miljoonaa euroa (110 milj. mk). Samalla tutkimuksen ja opetuksen volyymit ovat kasvaneet ja sen seurauksena opetuksen ja tutkimuksen kokonaiskustannukset nousseet. Kymmenessä vuodessa yliopistosairaalat ovat menettäneet ainakin 33 miljoonaa euroa eli 200 milj. markan vuotuisen tuen. Koska terveystieteellinen tutkimus on samanaikaisesti vain lisääntynyt, ovat kustannukset siirtyneet joko hoitojen hintoihin ja näin kuntien maksettavaksi tai tutkimusrahoitus on etsitty yksityisistä lähteistä. Kuntaliitto korostaa, että 6 Sairaalaviesti 3/2002

7 yliopistosairaaloiden vuoden 2003 talousarvioiden tulopuolelta puuttuukin noin 30 miljoonaa euroa, mikä vastaa menetettyjä EVO-valtionosuuksia. Lopuksi Valtion tutkimusrahoituksen supistuminen on valitettava lopputulos tutkimus- ja opetusrahoituksen muuttamisesta tulosperusteiseksi ja läpinäkyväksi, kun alkuperäinen tulosvastuuseen (tutkintojen määriin ja julkaisupisteisiin) perustuva rahoitus jäädytettiin ministeriössä yliopistosairaaloiden väliseksi supistuvaksi nollasummapeliksi. Kunta- liiton mielestä normaali kehittämistoiminta on kaikkien kuntayhtymien oman edun mukaista ja siihen niiden on löydettävä rahat omista budjeteistaan. Kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen tulokset tuotetaan pääsääntöisesti viidessä yliopistosairaalassa, mutta niiden tuloksista hyötyvät kaikki. On järkevää, että valtio maksaa nämä kustannukset, mutta mikäli tähän ei sillä ole varaa, on yliopistosairaaloiden ilmeisesti jatkossa laskutettava kaikkia jäsenkuntiaan erillisellä tutkimus- ja opetuskorvauksella estääkseen näiden kustannusten siirtymisen hoitojen hintoihin. Matti Liukko Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päälliköksi Lääketieteen lisensiaatti Matti Liukko, 48, on valittu Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päälliköksi. Matti Liukko on toiminut Kuntaliitossa vuodesta 1995 lähtien hallintoylilääkärinä. Aiemmin hän toimi viisitoista vuotta käytännön lääkärinä pääasiassa perusterveydenhuollossa luvun lopulta hän on osallistunut erilaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin. Merkittävimpiä niistä ovat väestövastuu- ja omalääkärikokeilut. Viime vuosikymmenen aikana Matti Liukko on aktiivisesti osallistunut terveydenhuollon laatukysymysten kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän on koulutukseltaan terveydenhuollon erikoislääkäri. Lisäksi hän on suorittanut kaksi johtamiseen liittyvää jatkotutkintoa Teknillisessä korkeakoulussa. Liukko aloittaa tehtävässä Lisätietoja: Matti Liukko, p Suomalaisen terveydenhuollon kituvuodet silmäilyjä OECD Health Data 2002:n tietoihin Kehityspäällikkö Heikki Punnonen, Suomen Kuntaliitto OECD, joka on kehittyneiden maiden taloudellinen yhteistyöjärjestö, julkisti elokuun alkupuolella Health Data aineiston. Sen aikasarjaiset tiedot on päivitetty tilanteen mukaan. Terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusrakenteet ovat erilaisia eri maissa. Tietomääritykset ja tietojen kattavuus eivät myöskään ole aivan yhteneviä. Tiedot kertovat kuitenkin, mihin suuntaan ja miten eri maiden terveydenhuollon talous on kehittynyt. Tiedoista paljastuu, että suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen ollut viime vuosikymmenen voimakkaan säästämisen kohteena. Meillä on pääosin veropohjaiseen rahoitukseen pohjautuva terveydenhuolto eli suurelta osin terveydenhuoltomme on julkista. Terveydenhuoltomme julkisen rahoituksen osuus kansantuotteesta on kymmenessä vuodessa selvästi supistunut. Vuonna 1990 tämä oli OECD-maista kymmenenneksi suurin eli 6,4 % vuonna 2000 sijalukumme oli 25. ja osuus 5,0 %. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon kokonaismenoista oli 80,9 % vuonna 1990 ja 75,1 % vuonna Sairaalaviesti 3/2002 7

8 Ostovoimapariteetilla korjattuna terveydenhuollon kokonaismenomme asukasta kohti kasvoivat OECD-maista hitaimmin vuosikymmenen aikana. Maamme on eniten supistanut terveydenhuollon menoja suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina eli 7,9 %:sta 6,6 %:iin. Tämä ei selity pelkästään kansantuotteemme voimakkaan kasvun kautta viime vuosikymmenellä. SUOMALAISET UUDESSA SEURASSA Kotitalouksiemme maksama terveydenhuollon menojen osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on OECD-maista viiden suurimman joukossa. Tiedon antaneista OECD-maista vain Meksikon, Korean, Espanjan ja Italian kotitaloudet käyttivät suhteellisesti enemmän omaa rahaa terveydenhuoltoonsa kuin me suomalaiset. Lisäksi kotitalouksiemme osuus on kasvanut viime vuosina. Kun toisessa vaakakupissa kansalaisten kannalta on korkea kokonaisveroaste, herättää tämä tietenkin kysymyksiä, miten ja miksi näin on käynyt. Rahoituksen rinnalla on tietysti tarkasteltava palvelujen toimivuutta, riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Palvelujen ja rahoituksen alimitoittaminen kysyntään nähden on synnyttänyt ja synnyttää meillä ja myös muissa maissa pitkähköjä odotusaikoja ja jonoja osaan tutkimuksista, leikkauksista ja hoidoista. Mm. Iso-Britannia ja Tanska ovat hakeneet näihin uusia ennakkoluulottomiakin ratkaisuja. On selvää, että kireä talous on jättänyt jälkensä terveydenhuoltoomme ja se vaikeuttaa ainakin OECD Health Datasta poimittua: Terveydenhuollon kokonaismenojen bkt-osuudet OECD-maissa ja osuuksien muutokset %- yksikköinä ja prosentteina. Vuosi 2000: laskeva järjestys. Total expenditure on health. % GDP. Muutos %-yks. % USA 11,9 13,3 13,0 13,0 1,1 9,2 Sveitsi 8,5 10,0 10,7 10,7 2,2 25,9 Saksa 8,7 10,6 10,7 10,6 1,9 21,8 Ranska 8,6 9,6 9,4 9,5 0,9 10,5 Kanada 9,0 9,1 9,2 9,1 0,1 1,1 Islanti 7,9 8,2 8,7 8,9 1,0 12,7 Belgia 7,4 8,7 8,7 8,7 1,3 17,6 Australia 7,8 8,2 8,4 8,3 0,5 6,4 Tanska 8,5 8,2 8,5 8,3-0,2-2,4 Kreikka 7,5 8,9 8,7 8,3 0,8 10,7 Portugali 6,2 8,3 8,4 8,2 2,0 32,3 Italia 8,0 7,4 7,8 8,1 0,1 1,3 Alankomaat 8,0 8,4 8,2 8,1 0,1 1,3 Itävalta 7,1 8,6 8,1 8,0 0,9 12,7 Uusi-Seelanti 6,9 7,2 7,9 8,0 1,1 15,9 Japani 5,9 7,0 7,4 7,8 1,9 32,2 Espanja 6,6 7,7 7,7 7,7 1,1 16,7 Norja 7,8 8,0 8,5 7,5-0,3-3,8 Iso-Britannia UK 6,0 7,0 7,1 7,3 1,3 21,7 Tsekin tasav. 5,0 7,3 7,2 7,2 2,2 44,0 Unkari 7,1 7,5 6,8 6,8-0,3-4,2 Irlanti 6,6 7,2 6,8 6,7 0,1 1,5 Suomi 7,9 7,5 6,9 6,6-1,3-16,5 Korea 4,8 4,7 5,6 5,9 1,1 22,9 Mexiko 4,4 5,6 5,4 5,4 1,0 22,7 Luxemburg 6,1 6,4 6,0 Puola 5,3 6,0 6,2 Ruotsi 8,5 8,1 Slovakian tasav. 5,8 5,9 Turkki 3,6 3,4 Lähde: OECD Health Data 2002, tiedot päivitetty Bkt-osuuksien laskentaperusteet eivät ole kaikissa maissa aivan yhteneviä. 8 Sairaalaviesti 3/2002

9 kunnallisen terveydenhuollon toipumista. Palveluja tarvitseville sairaille ja sairastuville tämä on merkinnyt pitkiä odotusaikoja ja puuttuvia palveluja. Kuntien tämän vuoden ja ensi vuoden kiristyvä talous merkitsee terveydenhuollon kituvuosien jatkumista ja toimintaedellytysten kaventumista. TERVEYDENHUOLTOON LISÄÄ RAHAA Nämäkin tiedot paljastavat tilanteemme. Kansallisen terveysprojektin tavoitteet eivät toteudu ilman, että terveydenhuoltoomme käytetään nykyistä enemmän rahaa. OECD-tietojen tarjoama vertailu ja tilannekuva herättävät kysymyksiä, joihin ensi vuoden talousarvioita valmisteltaessa olisi saatava uusia ratkaisuja. Syyskesän tietojen perusteella ei hyvältä näytä. Näillä näkymin kuntien kokonaistaloudellinen tilanne heikkenee merkittävästi vuonna 2003 suurelta osin valtion kunnallistalouteen suunnittelemien toimien seurauksena. Olisi peräti outoa, jos seuraavissa eduskuntavaaleissa ei keskusteltaisi runsaasti sairaanhoidon tilasta ja rahoituksesta. Onhan sairaanhoito osa sitä hyvinvointia, joka niin mieluusti mainitaan puheissa. OECD Health Datasta poimittua: Terveydenhuollon kokonaismenoista julkisten menojen %-osuus bruttokansantuotteesta. Vuosi 2000: laskeva järjestys. Public expenditure. % GDP Saksa 6,7 8,1 8,0 8,0 Islanti 6,8 6,9 7,4 7,5 Ranska 6,6 7,3 7,1 7,2 Tanska 7,0 6,8 7,0 6,8 Tsekin tasav. 4,8 6,8 6,5 6,6 Kanada 6,7 6,5 6,5 6,5 Belgia 6,0 6,2 6,2 Uusi-Seelanti 5,7 5,6 6,1 6,2 Norja 6,4 6,7 7,0 6,2 Australia 5,2 5,5 6,0 6,0 Sveitsi 5,7 5,4 5,9 6,0 Italia 6,4 5,3 5,7 5,9 Japani 4,6 5,5 5,7 5,9 Iso-Britannia UK 5,0 5,8 5,7 5,9 Portugali 4,1 5,1 5,9 5,8 USA 4,7 6,0 5,7 5,8 Itävalta 5,2 6,1 5,6 5,6 Alankomaat 5,4 6,0 5,4 5,5 Espanja 5,2 5,5 5,4 5,4 Slovakian tasav. 5,2 5,3 Unkari 6,4 6,3 5,3 5,1 Irlanti 4,8 5,3 5,2 5,1 Suomi 6,4 5,7 5,2 5,0 Kreikka 4,7 4,8 4,7 4,6 Korea 1,7 1,7 2,4 2,6 Mexiko 1,8 2,3 2,6 2,5 Ruotsi 7,6 6,9 Luxemburg 5,7 5,9 5,6 Puola 4,8 4,4 4,6 Turkki 2,2 2,4 Lähde: OECD Health Data 2002, tiedot päivitetty Sairaalaviesti 3/2002 9

10 OECD Health Datasta poimittua: Terveydenhuollon kokonaismenot/asukas ostovoimapariteettilla korjattuna USA:n dollareissa, ko. vuoden rahanarvossa OECD-maissa ja %-muutos. Vuosi 2000: laskeva järjestys. Total expenditure on health. Per capita in US$ PPP. Muutos % Muutos % USA Sveitsi Saksa Islanti Kanada Tanska Ranska Belgia Norja Alankomaat Australia Itävalta Italia Japani Irlanti Iso-Britannia UK Suomi Uusi-Seelanti Espanja Portugali Kreikka Tsekin tasav Korea Unkari Mexiko Luxemburg Ruotsi Slovakian tasav Puola Turkki Lähde: OECD Health Data 2002, tiedot päivitetty OECD-maissa inflaatio on ollut suhteellisen hidasta 1990-luvulla. Maittaiset inflaatioerot ovat olleet sangen pieniä. Ostovoimapariteetti = ostovoiman suhde kahdessa maassa, joissa on eri valuutat. 10 Sairaalaviesti 3/2002

11 Synnytykset vähenivät voimakkaasti alkuvuodesta synnytyssairaaloitakin on vähemmän Kehityspäällikkö Heikki Punnonen, Suomen Kuntaliitto Synnytykset vähenivät yhteensä lähes tuhannella vuosi sitten vajaalla sadalla. 15 keskussairaalassa ja 10 aluesairaalassa synnytyksiä oli vähemmän kuin tammi huhtikuussa Koko vuonna 2001 synnytykset vähenivät yhteensä yli 600:lla, eli vähenevä trendi kiihtyi alkuvuodesta. Suhteellisesti eniten synnytysten määrä kasvoi Vaasan keskussairaalassa ja supistui Iisalmen ja Vammalan aluesairaaloissa. Synnytysten määrä oli tammi huhtikuussa kovin vähäinen Vakka-Suomen, Iisalmen ja Forssan sairaaloissa. Viikonvaihteen päivystämisen vaikeudet ja siirtyminen osaviikkoiseen synnytystoimintaan supistavat voimakkaasti hoidettujen synnytysten määriä. Synnytystoiminta päättyi helmikuussa Kuusankosken aluesairaalassa lastenlääkäripulan seurauksena, minkä jälkeen koko sairaanhoitopiirin synnytykset on hoidettu Kymenlaakson keskussairaalassa. Varkauden ja Rauman aluesairaaloissa synnytystoiminta päättyi juuri ennen joulua viime vuonna. Alkuvuoden kehitys antaa pontta sille, että synnytyssairaaloiden määrä lähivuosina vähenee edelleen. Forssan sairaalassa ja Vakka-Suomen sairaalassa synnytysten määrä on jo pitempään ollut kovin vähäinen. Nyt tähän joukkoon on liittynyt Iisalmen aluesairaala. Vakka-Suomi ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri, Koillis-Savo ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri sekä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tekevät synnytystoiminnan lopettamista tai jatkamista koskevat taikka siihen vaikuttavat päätökset tänä vuonna. Pienentyneet synnyttäjäikäluokat ovat väestöja tilastotutkijoiden mukaan keskeinen syy synnytysten vähentymiseen. Tasapainoinen väestörakenne edellyttäisi tietenkin nyt ja lähivuosina nykyistä enemmän vauvoja ja lapsia. Tätä varten tarvitaan tulevaisuuden uskoa ja rohkeutta, mitä toivottavasti löytyy koko yhteiskunnasta ja erityisesti nuorten keskuudessa. Sairaalaviestin tämän vuoden ensimmäisessä numerossa oli laajempi artikkelini synnytyssairaaloiden vähenemisestä, sen syistä ja seurauksista. Synnytykset Sairaaloiden tammi huhtikuu 2002 verrattuna tammi huhtikuuhun 2001 Muutos Sairaala *) lkm % Etelä-Karjalan ks ,5 Etelä-Pohjanmaan ks ,1 HYKS, Helsingin sair ,4 Kainuun ks ,6 Kanta-Hämeen ks ,4 Keski-Pohjanmaan ks ,4 Keski-Suomen ks ,0 Kymenlaakson ks ,0 KYS ,9 Lapin ks ,7 Länsi-Pohjan ks ,6 Mikkelin ks ,4 OYKS ,1 Pohjois-Karjalan ks ,3 Päijät-Hämeen ks ,3 Satakunnan shp ,6 Savonlinnan ks ,2 TAYS ,6 TYKS ,5 Vaasan ks ,1 Yht ,4 Forssan sair ,9 Hyvinkään sair ,4 Iisalmen as ,9 Jorvin sair ,6 Kuusankosken as ,6 Lohjan as ,7 Loimaan as ,7 Oulaskankaan sair ,6 Pietarsaaren sair ,1 Porvoon sair ,4 Raahen as ,5 Salon seudun sair ,3 Vakka-Suomen sair ,0 Vammalan sair ,0 Varkauden sair ,0 Yht ,8 Länsi-Uudenmaan sha1) 153 1) Atk-teknisistä ongelmista johtuen tieto vuodelta 2002 puuttuu. Sairaalaviesti 3/

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon verkottuminen vielä aluillaan Erityisasiantuntija Kauko Hartikainen, Suomen Kuntaliitto Viime vuosina alueellinen verkottuminen on ollut keskeinen trendi, jonka avulla alueen eri yksiköissä syntyvää tietoa voidaan asiakkaan suostumuksella hyödyntää myös muissa alueen yksiköissä. Näin vältytään päällekkäisiltä tutkimuksilta, tiedonkeruulta ja turhilta käynneiltä sekä kyetään hyödyntämään alueen parasta asiantuntemusta. Helmikuussa 1996 laaditussa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen tietoteknologian hyödyntämisstrategian yhtenä keskeisenä linjauksena todetaankin: Uuden teknologian, erityisesti tieto- ja tietoliikenneteknologian laajamittaisen käyttöönoton vaikutukset ulottuvat kaikille inhimillisen elämän lohkoille. Muutoksen tuloksena nähdään vuorovaikutteisesti toimiva verkottunut tietoyhteiskunta. Verkostoituminen ja uuden teknologian käyttöönotto muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoprosesseja, asiakkaan ja ammattihenkilöstön suhdetta, lisää asiakkaiden omatoimisuutta ja osallistumista sekä tekee monet nykyisistä hallintorakenteista tarpeettomiksi. Osaavien keskusten verkostosta (www.oskenet.fi) Suomen Kuntaliitto ja Stakes toteuttivat vuoden 2001 lopulla Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkartoituksen, josta kuitenkin ilmeni, ettei verkottuminen vieläkään ole kovin laajamittaista. Lähes puolet terveydenhuollon vastanneista yksiköistä käyttää elektronista tiedonvälitystä laboratoriotulosten välittämisessä, mutta elektroninen lähete palautejärjestelmä on käytössä vain 14 prosentilla ja alueelliset kuvajärjestelmät sekä alueellinen kuvien lausuminen vain 12 prosentilla vastanneista ja sähköpostikonsultaatiota hyödyntää 20 prosenttia vastanneista. 14 prosenttia sosiaalitoimista käyttää Internetiä asiakastietojen siirtoon ja alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon verkkoa 10 prosenttia vastanneista, vaikka noin puolet ilmoitti, että heillä on yhdistetty sosiaali- ja terveystoimi tai toimialat toimivat joiltain osin, esim. vanhuspalvelujen osalta, yhdessä. KARTOITUKSEN TOTEUTUS Oskenetin kyselyyn vastasi 160 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksikköä, mikä käsittää 3,7 miljoonaa asukasta ja 158 kunnan sosiaalitoimi, joiden peitto on noin puolet väestöstä. Kartoitus toteutettiin edellisen kerran vuonna Kyselyn toteuttaminen aika ajoin antaa mahdollisuuden seurata kuntien tietotekniikan kehittämisen suuntaa ja kehityksen nopeutta. Tämä on erityisen tärkeää verrattaessa omaa toimintapolitiikkaa yleiseen kehitykseen nähden. Näitä vertailutietoja olemmekin mahdollisuuksien mukaan tuoneet esille tässä raportissa. Kartoituksia pyritään siis tekemään myös jatkossa parin vuoden välein ja ne yksiköt, jotka ovat vastanneet useampiin kartoituksiin, saavat näin vertailutietoa myös aikaperspektiivissä. Raportin aineisto on kerätty sosiaali- ja terveystoimen julkisilta toimintayksiköiltä ja organisaatioilta, joten raportissa ei käsitellä yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Seuraavassa on tarkempaa tietoa kartoitustuloksista. Sosiaalitoimen kartoitustuloksista voitte lukea Kuntaliiton uusimmasta Perusturva-tiedotteesta (3/2002). TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄKARTOITUKSEN TULOKSIA Käyttöjärjestelmien arkkitehtuurit ovat noin 80 prosenttisesti asiakas-palvelinjärjestelmiä. Pienissä (alle asukkaan) kunnissa niiden osuus oli 86 prosenttia, mutta suurissa (yli asukasta) vain hieman yli 50 prosenttia. Käyttöjärjestelmissä Windowsin suosio on ylivoimainen (80 %). Suurissa kunnissa myös Open VMS:n ja UNIX:n suosio oli merkittävä. Linuxin käyttö on vielä vähäistä. Tukipalveluista vastaa pääosin kunnan tietopalveluyksikkö (63 %), työyhteisön oma henkilökunta (40 %) tai se on ulkoistettu (31 %). Tukipalveluihin käytetään 4,4 vuotta, josta 0,9 vuotta on ulkoistettu. Pienissä yksiköissä tukipalveluiden osuus on 0,8 vuotta, josta on ulkoistettu 0,1 vuotta ja isoissa 13,6 vuotta, josta on ulkoistettu 3,6 vuotta. Tietoturva on yleisesti suhteellisen hyvin hoidettu, mutta tietoturvasuunnitelma oli laadittuna vain puolella vastaajista ja vain 56 prosenttia vastaajista ilmoitti, että asiakasta informoidaan hänen tietojensa käytöstä. Puolet vastaajista ilmoitti, että salasanat vaihdetaan 3 kuukauden aikavälillä, mutta 38 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei salasanojen vaihtamisesta ole sopimusta. Tietojen varmistaminen hoidetaan pääosin säännöllisillä varmistuksilla ja kahdennetuilla levyillä ja vain 17 prosenttia ilmoitti käyttävänsä 12 Sairaalaviesti 3/2002

13 myös paperia tietojen varmistukseen. 13 prosenttia vastanneista on toteuttanut Internet-yhteyksiä järjestelmiinsä ja 21 prosenttia modeemiyhteyksiä. Vastaavasti henkilökunnasta 66 prosenttia pääsee Internetiin ja 62 prosentilla henkilökunnasta on käytössä oma sähköposti. Vain 1 prosenttia henkilökunnasta käyttää Internetiä potilastietojen välitykseen. Älykortteja on käytössä 4,5 prosentilla vastanneista ja 14 prosenttia suunnittelee niiden käyttöönottoa. Käyttäjätunnukset ovat pääosin henkilökohtaisia (66 %) tai käytössä on sekä henkilökohtaisia että ryhmäkohtaisia tunnuksia (27 %). Käyttöoikeudet määritellään pääosin käyttäjäryhmien (65 %) tai ammattiryhmien mukaan (34 %), mutta myös 17 prosenttia asiakas-hoitosuhteen mukaan. Lokikirjanpito, eli tietojen käyttövalvonta on kuitenkin laiminlyöty peräti 17 prosentilla vastaajista, joka on selkeä epäkohta. Potilaiden suostumus tietojen käyttöön kirjataan pääosin paperilla (57 %) ja elektronisesti vain 13 prosenttia vastaajista. Peräti 20 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei potilaan suostumusta kirjata lainkaan. TIETOYHTEYDET JA PANOSTAMINEN TIETOTEKNIIKKAAN Internet-kotisivut ovat käytössä 76 prosentilla vastaajista ja suunnitteilla 4 prosentilla. 46 prosenttia vastaajista ilmoitti, että asiakkailla on mahdollisuus luoda yhteys toimipaikkaan sähköpostilla ja puolestaan 44 prosenttia ilmoitti, ettei se ole mahdollista. Internet-palveluina annetaan pääosin yhteystietoja ja muita tietopalveluita (77 %). Joka kolmas vastaajista ilmoitti, että Internetiä käytetään myös neuvontapalveluihin. Sen sijaan ajanvarausta käytetään vain 5 prosentilla vastaajista, mikä on ymmärrettävääkin, sillä ajanvaraus edellyttää yleensä asiantuntijan tilannearviota. Tietotekniikan hallintaa ja käyttöä koskeva suunnitelma on laadittuna vain 18 prosentilla vastaajista. 45 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tietotekniikan käyttöä koskevaa suunnitelmaa ole olemassa. Vastaava jakauma saatiin myös, kun tiedusteltiin, onko yksiköissä laadittu tietohallinnon kehittämistä koskeva suunnitelma. Tietotekniikan koulutuspanokset ovat yleisesti melko vähäiset. Pääosin koulutusta annetaan ohjelmien ja varusohjelmien käytöstä. Tietotekniikkakustannukset kokonaisbudjettiin nähden ovat keskimäärin 1,92 prosenttia, mitä voidaan pitää melko vähäisenä. Toisaalta IT-kustannukset liittyvät usein moniin muihin hankintoihin, joten niiden yksilöiminen ei ole aina helppoa. Ulkoa ostettujen palveluiden kustannusosuus on niistä hieman yli puolet. SOVELLUSOHJELMAT Tietokannoista laajimmin käytössä on Oracle, SQL ja Ingres. Käytössä on kuitenkin hyvin laaja kirjo erilaisia tietokantoja. Tiedonsiirrossa HL7 on ylivoimaisesti suosituin ja EDIFACT:n käyttö oli vuoteen 1999 verrattuna vähentynyt merkittävästi. XML:n käyttö on vielä melko vähäistä, mutta sen käytön odotetaan merkittävästi kasvavan lähivuosina. Kuvien siirtoa yksiköiden välillä käytetään vain joka kymmenennessä vastanneessa yksikössä ja sähköpostikonsultaatioita käytetään joka viidennessä kyselyyn vastanneessa yksiköissä. Sosiaalija terveydenhuollon alueverkko on käytössä 10 prosentilla ja suunnitteilla 6,5 prosentilla vastanneista yksiköistä. Kertomusjärjestelmät ovat elektronisessa muodossa 63 prosentilla ja paperilla enää 16 prosentilla. Vuonna 1999 elektronisten kertomusjärjestelmien osuus oli 10 prosenttia pienempi. Kertomusjärjestelmistä suosituimpia ovat Effica ja Pegasos ja niiden keskinäinen suosio on lähes tasoissa. Perusterveydenhuollon asiakasjärjestelmissä niiden käyttö on myös yhtä laajaa, noin 34 prosentin markkinaosuuksilla ja 1,5 miljoonan väestöosuuksilla. Muiden järjestelmien markkinaosuudet jäivät alle 10 prosentin. Erikoissairaanhoidon potilashallinnossa Musti- ja Sapo-järjestelmät ovat kumpikin käytössä seitsemässä sairaanhoitopiirissä, mutta Mustin kattama väestöosuus on 3,1 miljoonaa ja Sapon 1,3 miljoonaa. Nämä järjestelmät ovat jo suhteellisen iäkkäitä, kuten kahdessa sairaanhoitopiirissä vielä käytössä oleva Saimi-järjestelmä. Erikoissairaanhoidon potilashallinnon järjestelmien laaja uusiminen lieneekin ajankohtaista lähivuosien aikana ja seitsemässä Musti-sairaalassa ollaankin jo ottamassa käyttöön MD-Oberon potilastietojärjestelmää. Sen sijaan perusterveydenhuollossa valtaosa yksiköistä on jo uudistanut omat perusjärjestelmänsä. Sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon kartoituksen tulokset kootaan yhdeksi Osaavien keskusten raportiksi syyskuussa 2002, jolloin raportti on luettavissa myös osoitteessa: Perusterveydenhuollon tietojärjestelmät toimituksia EFFICA EI MITÄÄN FINSTAR MEDIATRI MEDIX PEGASOS PRO SALUS PROVITA+ Sairaalaviesti 3/

14 Eri kuntien väestö ja yksityissektorin lääkäripalvelujen käyttö Kehityspäällikkö Heikki Punnonen, Suomen Kuntaliitto Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutustilastoista vuodelta 2001 löytyy myös tietoja, kuinka suuri osa kunnan asukkaista on vuoden mittaan käyttänyt yksityissektorin lääkäripalveluja. Kun palveluja on tarjolla, kun väestöä on riittävästi, kun kunnallisia palveluja on riittämättömästi ja kun kunnalliset palvelut eivät toimi riittävän hyvin, on luonnollista, että tällöin yksityissektorin palveluja käytetään suhteellisesti enemmän. Vastaavasti kun kunnalliset palvelut toimivat hyvin, kun niitä on riittävästi, kun työterveyshuollon käyttö on merkittävää, kun ympärillä olevaa väestöä ei ole kovin paljon ja kun yksityissektorin palveluja ei ole tarjolla, tällöin yksityissektorin palveluja käytetään suhteellisesti vähemmän. Seuraavassa taulukossa on luettelot niistä 50 kunnasta, joiden asukkaista korvauksen saaneita oli suhteellisesti eniten ja niistä 50 kunnasta, joiden asukkaista korvauksen saaneita oli suhteellisesti vähiten. Erot ovat huomattavia. Paljon ja vähän käyttävien kuntien maakunnallinen jakauma on myös mielenkiintoinen ja selkeä. Vakuutettukohtaisia sairausvakuutustilastoja v. 2001, yksityissektorin lääkärinpalkkiot Korvauksia saaneiden lukumäärä ja osuus (%) väestöstä lkm % lkm % Kauniainen ,4 Varpaisjärvi ,8 Raisio ,0 Kristiinankaup ,7 Turku ,5 Maalahti ,7 Luumäki ,5 Kerimäki ,5 Tampere ,3 Oulainen ,5 Masku ,2 Kaskinen ,4 Kangasala ,1 Vihanti ,4 Merimasku ,0 Padasjoki ,2 Pori ,0 Piippola ,2 Kerava ,9 Rantsila ,2 Laitila ,8 Salla ,2 Rusko ,6 Alavieska ,1 Naantali ,2 Kälviä ,0 Noormarkku ,1 Himanka ,9 Lemu ,3 Keitele ,9 Lieto ,1 Eno ,8 Hamina ,9 Haapavesi ,8 Mietoinen ,9 Pyhäntä ,8 Kaarina ,8 Suomussalmi ,7 Järvenpää ,6 Ilomantsi ,6 Hyvinkää ,2 Toholampi ,4 Lavia ,0 Juuka ,3 Äetsä ,5 Pelkosenniemi ,3 Espoo ,4 Pyhäjärvi ,1 Velkua 86 34,4 Savonranta ,1 Nokia ,3 Tyrnävä ,9 Merikarvia ,1 Reisjärvi ,8 Rymättylä ,1 Utsjoki ,8 Iniö 81 34,0 Tuupovaara ,7 Vehkalahti ,9 Ylikiiminki ,7 Sahalahti ,8 Ranua ,6 Vammala ,8 Kuivaniemi ,5 Hanko ,6 Pieksämäen mlk ,5 Mäntsälä ,6 Kyyjärvi ,4 Ylämaa ,6 Tervola ,3 Anjalankoski ,3 Kannus ,2 Kiikoinen ,3 Merijärvi ,2 Rauma ,2 Kärsämäki ,1 Urjala ,0 Uukuniemi 74 13,1 Helsinki ,8 Nivala ,9 Nousiainen ,8 Sievi ,9 Kotka ,7 Inari ,7 Suodenniemi ,7 Kaustinen ,7 Mynämäki ,5 Kinnula ,5 Askainen ,4 Veteli ,3 Tarvasjoki ,4 Taivalkoski ,2 Vantaa ,4 Haapajärvi ,1 Kirkkonummi ,3 Ullava ,3 Tuusula ,0 Perho 299 9,6 Loppi ,9 Halsua 133 8,7 Lähde: KELA/Yksityislääkärikorvaukset Sairaalaviesti 3/2002

15 Laki rikostaustan selvittämisestä Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002, jäljempänä laki rikostaustan selvittämisestä) sekä siihen liittyvä laki rikosrekisterilain 6 ja 7 :n muuttamisesta (505/ 2002) on vahvistettu. Lait tulevat voimaan Lain mukainen menettely ei tule sovellettavaksi ennen lain voimaantuloa aloitettuihin rekrytointeihin tai vireillä oleviin asioihin viranomaisessa. SOVELTAMISALA Lakia rikostaustan selvittämisestä sovelletaan työja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Laissa ei luetella ammattinimikkeitä tai muita yksiselitteisiä perusteita menettelyn piiriin tulevien henkilöiden piirin rajaamiseksi, vaan kysymyksessä olevilla toimialoilla toimivien työnantajien tulee määritellä ne työtehtävät, jotka kuuluvat menettelyn piiriin. Henkilöstöryhmiä, joita menettely koskee ovat ainakin päivähoidon hoito- ja kasvatushenkilöstö, lastensuojelun laitoshuollon hoito- ja kasvatushenkilöstö, yksityisten perhekotien hoito- ja kasvatushenkilöstö sekä sairaaloiden lastenosastojen ja lastenpsykiatristen ja nuorisopsykiatristen osastojen hoitohenkilökunta. Koulutuksen ja harrastustoiminnan osalta menettelyn piirin kuuluvat ainakin esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö sekä nuorisotoimien ja osittain liikuntatoimen ohjaushenkilöstö. Edelleen menettelyn piirin kuulunevat lastensuojelulaitoksen tai sisäoppilaitoksen tekninen ja hallinnollinen henkilökunta. Muita menettelyn piiriin kuuluvia työtehtäviä voivat olla koulujen ja lastensuojelulaitosten sosiaalityöntekijät ja psykologit. Työtehtäviä, joissa yhteydenpito lapsiin on satunnaista tai vastaanottotoiminnan luonteista ja, jotka eivät näin ollen kuulu lain soveltamisalan piiriin ovat muun muassa lääkärin vastaanottotilanteet, sosiaalityöntekijän työ virastossa, kasvatus- ja perheneuvolassa tehtävä työ, lastenneuvolatoiminta ja kirjastoissa tehtävä työ. Myöskään vapaaehtoinen kansalaistoiminta ei ole lain soveltamisen piirissä. Lain hyväksyessään eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään että hallitus selvittää mahdolliset lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet, joilla lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä myös vapaaehtoistyössä. Lakia sovelletaan edellä mainituilla edellytyksillä (pysyväisluonteisesti ja olennaisesti ) myös siviilipalvelusvelvollisen työpalveluun, työllisyyslaissa tarkoitetussa työelämävalmennuksessa olevan henkilön työhön, työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitetun työharjoittelijan ja työelämävalmennuksessa olevan henkilön työhön, työvoimapalvelulaissa tarkoitetun henkilön työhön työkokeilussa, perhehoitajalaissa tarkoitetun perhehoitajan antamaan perhehoitoon, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun palvelun tuottajaan sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuun palvelun tuottajaan. Lakia ei kuitenkaan sovelleta edellä tarkoitettuihin tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta. Laissa on lisäksi rajoitettu siviilipalveluskeskuksen ja työvoimaviranomaisen oikeutta määrätä henkilöä tämän lain mukaisiin tehtäviin. MENETTELY Työnantajan tulee pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä (jäljempänä rikosrekisterinote), kun henkilö ensi kerran otetaan tai nimitetään sellaiseen työ- tai virkasuhteeseen, johon kuuluu em. tehtäviä taikka annettaessa henkilölle näitä tehtäviä ensi kerran. Jollei kunnan tai kuntayhtymän virkaa täytettäessä ole käytettävissä rikosrekisterinotetta, valinta on suoritettava ehdollisena ja valinnan vahvistaminen on ratkaistava vasta sitten, kun ote on esitetty. Virkaan ehdollisesti valitun on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterinote viimeistään 30 päivän tai viran täyttävän viranomaisen erityisestä syystä myöntämän pidemmän määräajan kuluessa valitsemispäätöksen tiedoksisaannista lukien uhalla, että valinta muutoin raukeaa. Valinnan vahvistamisesta tai sen raukeamisesta päättää ehdollisen valinnan suorittanut viranomainen. Vahvistamisesta voi myös päättää alempi täytäntöönpaneva viranomainen. Sairaalaviesti 3/

16 Yksityisten sosiaalipalvelujen tai yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottajan osalta tulee lääninhallituksen ennen luvan myöntämistä pyytää rikosrekisterinote muuhun kuin työsopimussuhteiseen henkilökuntaan kuuluvalta henkilöltä, mikäli palvelun tuottajan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäisille. Em. mainittu velvollisuus koskee myös kuntaa ns. ilmoitusvelvollisten sosiaalipalvelujen tuottajien osalta. Tällöin kunnan tulee ilmoituksen saatuaan pyytää henkilöltä viipymättä nähtäväksi rikosrekisterinote. Rikosrekisterinote on pyydettävä nähtäväksi myös ennen kuin muu kuin lupahakemuksessa tai ilmoituksessa määritelty henkilö otetaan lain 2 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Palvelun tuottajan on ilmoitettava asiasta asianomaiselle lääninhallitukselle tai kunnalle. Säännös koskee tilanteita, joissa uusi henkilö, joka ei ole työsuhteessa palvelun tuottajaan, otetaan tai hänelle ensi kertaa annetaan näitä tehtäviä. Työsuhteisten henkilöiden osaltahan rikostaustan selvittämisvelvollisuus on palvelun tuottajalla työnantajana. Perhehoitajalaissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen koskiessa perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterinote. Kun rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa tarkoitettuja tehtäviä ilmoitetaan haettavaksi, hakuilmoituksessa on mainittava siitä, että tehtävään otettavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterinote. Mahdolliset rikosrekisterimerkinnät eivät merkitse nimityskieltoa, vaan henkilön soveltuvuus tehtävään on työnantajan harkinnassa. Otteen hankkiminen on siis palvelussuhteeseen otettavan henkilön, uusia tehtäviä saavan palvelussuhteessa olevan henkilön, siviilipalvelusvelvollisen, työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen otettavan henkilön, perhehoitajan taikka palvelun tuottajan tehtävä. Rikosrekisteriote tilataan oikeusrekisterikeskukselta allekirjoitetulla kirjallisella pyynnöllä, jossa on mainittu otteen käyttötarkoitus. Ote on maksuton. Rikostaustan selvittämiseksi esitettävä rikosrekisterinote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen tunnistetiedoista. Työnantaja tai muu henkilö, joka on saanut rikosrekisterinotteen nähtäväksi ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Ote on palautettava sen esittäneelle henkilölle viipymättä. Rikosrekisteriotteesta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista muille kuin sellaisille henkilöille, jotka välttämättä tarvitsevat niitä tehdessään päätöstä siitä, annetaanko henkilölle em. tehtäviä. Vaitiolovelvollisuuden piirin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa sivulliselle senkään jälkeen, kun henkilö ei enää hoida sitä tehtävää, jossa hän on tiedon saanut. Laissa on myös rangaistussäännös rikostaustan selvittämisrikkomuksesta. Rikostaustan selvittämisrikkomuksesta tuomitaan se, joka rikkoo velvollisuuden pyytää nähtäväksi rikosrekisteriotteen tai joka rikkoo velvollisuuden ilmoittaa lääninhallitukselle tai kunnalle muun kuin lupahakemuksessa tai ilmoituksessa määritellyn henkilön ottamisen ko. tehtäviin taikka joka rikkoo velvollisuuden viipymättä palauttaa rikosrekisterinote otteen esittäneelle henkilölle. Rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun rikosrekisterinotteeseen merkitään tiedot päätöksistä, jolla henkilö on tuomittu rikoslain 17 luvun 18 tai 19 :ssä tarkoitetusta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, 20 luvussa tarkoitetusta seksuaalirikoksesta, 21 luvun 1 :n nojalla taposta, 2 :n nojalla murhasta, 3 :n nojalla surmasta tai 6 :n nojalla törkeästä pahoinpitelystä, 31 luvun 2 :n nojalla törkeästä ryöstöstä taikka 50 luvussa tarkoitetuista huumausainerikoksista. Otteesta käyvät ilmi tuomitun rangaistuksen lisäksi tiedot vapausrangaistuksen kärsimisestä samoin kuin tieto mahdollisesta armahduksesta. Jos henkilö on tuomittu useasta teosta yhteiseen rangaistukseen, otteesta näkyisivät tiedot kaikista syyksi luetuista rikoksista ja niistä tuomittu yhteinen rangaistus. Näiden tietojen valossa työnantajan tulisi harkita sitä, minkälaisen merkityksen hän antaa otteesta ilmikäyvälle rikokselle. Kunnallinen työmarkkinalaitos tulee syksyllä antamaan lain soveltamiseen liittyvät tarkemmat ohjeet. Lisätietoja: Sami Uotinen, p. (09) Marja-Leena Kiivanen, p. (09) Sairaalaviesti 3/2002

17 RAVA-indeksin käyttö Novon Pegasos-ohjelmien yhteydessä Suomen Kuntaliitto on tehnyt sopimuksen Novo- Group Oyj:n kanssa RAVA-indeksin käytöstä Pegasos ohjelmien yhteydessä. Sopimuksen mukaan RAVA-indeksin versioiden 1.2 tai myöhemmän version käyttö voidaan liittää Pegasoksen versioon 6.0 ja tämän jälkeisiin versioihin. TUOTEKUVAUS RAVA TM -järjestelmään kuuluva toimintakykymittari on työkalu, jonka avulla arvioidaan yksittäisen vanhuksen toimintakykyä sekä päivittäisen avun ja palvelun tarvetta. Arviointia varten kerätään tietoa mm. vanhuksen liikkumisesta, pukeutumisesta, syömisestä, eritystoiminnasta, hygienianhoidosta, mielialasta ja muistista. Toimintakykymittarin avulla vanhukselle määritellään RAVA-indeksi. Vanhuspalvelujen tuottajat voivat antaa indeksille ohjearvoja, joiden avulla vanhus ohjataan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Yksittäisen vanhuksen avuntarpeen arvioinnin lisäksi RAVA TM -järjestelmä soveltuu kunnan vanhuspalvelujen suunnittelemisen apuvälineeksi. Järjestelmää voidaan käyttää mm. hoitoyksikköjen vertailuun ja työvoimatarpeen arviointiin. RAVA-indeksi voidaan laskea erillisellä mikrotietokoneohjelmalla tai terveydenhuollon ja sosiaalihuollon atk-järjestelmillä. RAVA-MITTARI VOIDAAN LIITTÄÄ PEGASOKSEN 6.0 VERSIOON RAVA-indeksi voidaan tehdä kaikille kotipalvelun, kotisairaanhoidon, laitoshoidon ja osastohoidon potilaille ja asiakkaille. Muutoksen johdosta myös RAVA-tietojen raportointi paranee. Yhteenvedot voidaan listata asiakaskohtaisesti ja yksikkökohtaisesti. Raportissa saadaan esille sekä potilaskohtaiset että yksikön RAVA-arvot tietyltä aikaväliltä. RAVA-ohjelmaa käytetään Pegasoksessa ns. Hoitoyksikkö ohjelman kautta. Kaikki yksiköt, joissa potilaita hoidetaan voivat olla hoitoyksiköitä. RAVA-INDEKSIN KÄYTTÖOIKEUS RAVA-indeksin käyttö on lisensoitu myös silloin, kun sitä käytetään minkä tahansa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon atk-järjestelmän yhteydessä (Pegasos, Finnstar, jne.). Käyttöoikeus on vuodeksi kerrallaan ja se tulee hankkia Suomen Kuntaliitosta. NovoGroup Oyj on keskinäisen sopimuksensa perusteella velvollinen ilmoittamaan Suomen Kuntaliitolle saamansa RAVA-indeksin tilauksen yhteydessä käyttäjän tiedot. Indeksin käyttöoikeus on kuntakohtainen, ja sen hinta määräytyy kunnan 65 vuotta täyttäneen väestön määrän perusteella. 65 vuotta Indeksin käyttöoikeus, täyttäneiden määrä 12 kk Yli euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Alle euroa Yksityisille palveluntuottajille käyttöoikeus maksaa 4,5 euroa hoitopaikkaa kohti, kuitenkin vähintään 135 euroa vuodessa. Lisätietoja RAVA-indeksin käyttöön ja käyttöoikeuteen liittyvissä asioissa saa tuotepäällikkö Leena Valtoselta, Suomen Kuntaliitto, p. (09) , RAVA-PALVELUT Kuntaliitosta voi tilata RAVA TM -järjestelmän käyttämiseen liittyviä koulutuspalveluita. Muita palveluja ovat tallennus-, tulostus- ja analyysipalvelut. Lisätietoja saa Kuntaliiton RAVA-asiantuntijoilta puhelimitse tai Yhteyshenkilöt: Tuotepäällikkö Leena Valtonen Suomen Kuntaliitto p. (09) Asiantuntijalääkäri Jarkko Koskinen NovoGroup Oyj p Tarjousmenettelyn yhteyshenkilö NovoGroup Oyj Tuoteasiantuntija Marika Viuhko p Sairaalaviesti 3/

18 Tanskasta nyt myös ulkomaille sairaalahoitoon Projektitutkija Hannele Häkkinen, Suomen Kuntaliitto Tanskassa alkaen potilaat voivat valita hoitopaikan oman maansa yksityisistä sairaaloista ja klinikoista tai ulkomailta, jos he eivät saa hoitoa kahden kuukauden jonotusajan jälkeen julkiselta terveydenhuollolta. Tanskassa on pääosin julkinen, verorahoitteinen terveydenhuoltojärjestelmä. Kansalaiset kuuluvat sairausvakuutuksen ryhmiin 1 ja 2. Sairausvakuutuksen ryhmä yhteen kuuluvat voivat mennä maksuttomalle omalääkärille, joka lähettää tarvittaessa edelleen erikoislääkärille. Ryhmä kahteen kuuluvat voivat mennä suoraan erikoislääkärille, mutta he maksavat siitä pienen lisämaksun. Terveyskeskuksia ei ole, sillä potilaat hoidetaan omalääkäreiden vastaanotoilla. Sairaalahoito on maksutonta potilaille. Maakunnat ovat vastuussa sairaaloiden toiminnasta. Tanskalaisilla on ollut mahdollisuus valita sairaala vapaasti omassa maassaan. Tanskan terveydenhuollon ongelmina terveysministeriö on nimennyt hoitojonot sekä lääkäreiden ja sairaanhoitajien puutteen. Lisäksi korkeasti erikoistunutta hoitoa annetaan liian monissa sairaaloissa. Uuteen teknologiaan ei ole investoitu tarpeeksi. Lisäksi terveydenhuollon imago on laskenut lehtikirjoittelujen vuoksi eikä terveydenhuolto vastaa korkeasti koulutetun väestön uusiin vaatimuksiin. Tanskassa on myös siirretty joitakin työtehtäviä lääkäreiltä sairaanhoitajille, esimerkiksi leikkausten jälkeisiä poliklinikkatarkastuksia. Tanskalaisten elinajanodote on ollut pitkään matala, mutta se on viimeisten 5 vuoden aikana kääntynyt kasvuun. Tanska käyttää terveydenhuoltoonsa 8,3 prosenttia bruttokansantuotteesta (Suomi 6,6 %). Hallitusohjelman mukaan terveydenhuoltoon on saatu 1,5 miljardia kruunua lisää rahaa, jolla pyritään lyhentämään hoitojonoja ja lisäämään sairaaloiden tehokkuutta. LAAJEMPI MAHDOLLISUUS VALITA SAIRAALA VAPAASTI Laajempi mahdollisuus valita sairaala vapaasti kuuluu marraskuussa 2001 valitun oikeistohallituksen ajamiin uudistuksiin. Uudistus oikeuttaa tanskalaiset hakeutumaan yksityiseen hoitoon Tanskassa tai ulkomailla niihin sairaaloihin, joiden kanssa Tanskan Maakuntaliitto ja pääkaupungin sairaalayhtymä (HS) on tehnyt sopimuksen. Ehtona on se, että kansalainen on jonottanut kaksi kuukautta hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Aika lasketaan siitä, kun lähete on saapunut sairaalaosastolle. Lähetteen saaneen julkisen sairaalaosaston tehtävänä on osoittaa potilaille kysymykseen tulevat hoitopaikat. Tanskan parlamentti, Folketinget, hyväksyi keväällä 2002 muutoksen sairaalalakiin. Uudistus tuli voimaan Uusien säännösten mukaan voi hakeutua hoitoon, jos potilas on odottanut yli kaksi kuukautta hoitoon julkiseen sairaalaan, jossakin sairaalassa on lyhyemmät odotusajat hoitoon, potilas ohjataan omasta sairaalasta muualle hoitoon sekä potilas haluaa itse järjestää ja maksaa kuljetuksen hoitoon oman maakunnan ulkopuolelle. Hoidon maksaa maakunta, jossa potilas asuu. Jos potilas hakeutuu hoitoon oman maakuntansa ulkopuolelle, hän maksaa itse kuljetus- ja saattavan henkilön kustannukset. Hoitoon voi hakeutua sopimussairaaloihin. Heinäkuun lopulla 2002 Maakuntaliitto ja pääkaupungin sairaalayhtymä (HS) olivat tehneet 31 sopimusta yksityisten sairaaloiden ja klinikoiden kanssa Tanskassa sekä sairaaloiden kanssa Saksassa ja Ruotsissa. Potilaille on avattu informaatiosivut netissä (www.sygehusvalg.dk). Informaatiosivuilta löytyy tietoja erilaisista hoitomahdollisuuksista. Tietoja voi hakea aakkosellisen hakemiston, maantieteellisen sijainnin ja hoitomuotojen mukaan. Maakuntien ja sairaalayhtymän potilasneuvojat antavat myös tietoja eri hoitomahdollisuuksista. Jonotustilannetta voi seurata sisäasiain- ja terveysministeriön nettisivuilta (www.im.dk/ventetidsinformation). 18 Sairaalaviesti 3/2002

19 Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionavustus Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muutoksen, joka koski muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionosuus/avustusjärjestelmää (ks. esim. Perusturva 2/2002). Eduskunta muutti olennaisesti hallituksen esitystä, mikä tarkoittaa käytännössä perustamishankkeiden tukemisen jatkamista pysyvästi eikä sen lopettamista (He 39/2002 vp). Myös hallituksen esityksen sisältämä rajoitus tukea investoinneissa vain taloudellisesti heikkoja kuntia ei toteutunut. Myös muilla kunnilla on mahdollisuus saada investoinnin valtionavustusta. Hallintovaliokunnan lausunto HaVL 14/2002 vp, sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto STVm 17/2002 vp ja eduskunnan vastaus on EV 100/ 2002 vp on luettavissa esimerkiksi Internetistä. Hankkeiden kannalta keskeisimmät Eduskunnan tekemät muutokset ovat: lain muutos on tehty pysyväksi eikä hankkeiden tukiprosentin puolittamista siten lopulta toteutettu. valtionavustus on prosenttia, joka määräytyy kuntien tasatun verotulon perusteella kuten tähänkin asti. lain tasolla on säädetty, että hankkeen alaraja on euroa. rajoitus, että valtionavustusta voitaisiin myöntää vain taloudellisesti heikoille kunnille, poistettiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei pitänyt tarkoituksenmukaisena, ettei voitaisi tukea sellaista perustamishanketta, jolla olisi toiminnallisen kehittämisen kannalta suuri merkitys, mutta kunta ei täyttäisi taloudelliseen asemaan kohdistuvaa edellytystä. Valiokunnan mukaan tällaisia tilanteita voisi olla muuttovoittokunnissa, joilla on talousvaikeuksia voimakkaasta asukasluvun kasvamisesta. poistettiin rajoitus, että home- ja kosteusvauriot eivät olisi tukikelpoisia perustamishankkeita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi, että lääninhallitus voi tapauskohtaisessa arvioinnissa ottaa huomioon olosuhteet, jotka ovat vaikuttaneet haettavan perustamishankkeen tarpeellisuuteen. Muut tärkeimmät muutokset nykytilanteeseen perustamishankkeen valtionosuus muuttuu valtionavustukseksi. perustamishankkeen valtionosuutta tai avustusta ei tarvitse palauttaa, jos valtionosuuden saamisesta on kulunut enemmän kuin 15 vuotta. Määräaika koskee myös valtionosuuksia, jotka on saatu ennen tämän lain voimaantuloa. Valiokunnat korostivat erityisesti sitä, että lain toimivuuden kannalta olennainen kysymys on määrärahojen riittävyys. Käytännössä määrärahoja on viime vuosina leikattu voimakkaasti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti yleisperusteluissaan, että uudistuksen soveltamista ja toimivuutta seurataan huolellisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevien ongelmien ratkaisemiseksi. Lain muutos tulee voimaan kehittämishankkeiden osalta (ks. esim. Perusturva 2/ 2002). Ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin perustamishankkeisiin sekä vuonna 2003 vahvistettaviin perustamishankkeisiin sovelletaan aikaisempia valtionosuuksia koskevia säännöksiä lukuun ottamatta valtionosuuden mahdollista palautusta. Näin ollen uudet valtionavustuksia koskevat säännökset tulevat käytännössä voimaan Täytäntöönpanotoimiin voidaan kuitenkin ryhtyä ennen tätä. Lisätietoja: Jouko Heikkilä, p. (09) , NordDRG-kotisivut on päivitetty ja muutettu vastaamaan Kuntaliiton yleistä kotisivustandardia. Sivut löytyvät osoitteesta Sairaalaviesti 3/

20 Lääkkeiden kustannusvastuu avohoidossa Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt terveyskeskusta ylläpitäville kunnille, sairaanhoitopiireille, Kansaneläkelaitokselle ja apteekeille päivätyn kirjeen lääkkeiden kustannusvastuusta kunnallisessa terveydenhuollossa ja potilaan oikeudesta sairausvakuutuskorvaukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon on tullut tapauksia, joissa laitoshoidossa oleva henkilö on velvoitettu itse hankkimaan apteekista lääkkeitä ja maksamaan ne. Samoin tietoon on tullut tapauksia, joissa poliklinikalle tullutta potilasta on pyydetty hankkimaan apteekista lääke, joka on kuulunut osana polikliiniseen hoitoon. Lääkekustannukset ovat merkittävä menoerä sekä kunnallisessa terveydenhuollossa että sairausvakuutuskorvauksissa. Asiaa pohdittaessa on todettu, että hoidon ja tutkimuksen jälkeen annettavan lääkehoidon ja lääkkeellisen hoidon raja voi olla epäselvä, esim. tablettien nauttiminen, injektiohoito. Kustannusten kasvu ja epäselvyys hoidon ja tutkimuksen jälkeisen lääkkeen ja lääkkeellisen hoidon määrittelyssä on johtanut erilaiseen käytäntöön yksiköissä eri puolilla maata. Kirjeen tarkoituksena ei ole ollut kustannusten siirto lähinnä sairausvakuutuskorvauksista kunnallisen terveydenhuollon vastuulle, vaan selkiyttää menettelytavat potilaiden yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi eri yksiköissä. Kuntaliitto lähettää asiasta yleiskirjeen, jossa tarkennetaan kirjeen sisältöä ja asiakasmaksujen perintää tarkemmin. Kirjeen toimeenpanoon liittyvistä asioista voi ottaa yhteyttä lisätietoja antaviin. Lisätietoja: Sinikka Huhtala, p. (09) ; Matti Liukko, p. (09) , Tuula Taskula, p. (09) ; Vakuutusyhtiöitten täyskustannusvastuu toteutuu vuoden 2003 alusta? Liikenne- ja pakollisia työtapaturmavakuutuksia hoitaneet yhtiöt ja laitokset ovat vuodesta 1993 korvanneet yhteisvastuullisesti kunnallisella sektorilla hoidettujen tapaturmien hoidosta aiheutuvia hoitokustannuksia valtiolle (Kansaneläkelaitokselle) erikseen vuosittain säädettävällä lailla. Korvaus on vuonna 2002 yhteensä 51,6 milj. euroa (ns. laastarivero). Vuoden 2002 alussa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on toimeksiantonsa perusteella selvittänyt, miten liikenne- ja tapaturmavakuutusjärjestelmiltä peritty ns. täyskustannusmaksu voitaisiin korvata pysyvällä järjestelmällä. Työryhmä on linjannut kantansa siten, että liikenne- ja työtapaturmien hoidosta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalliselle palvelun tuottajalle ns. suoralaskutusmallin mukaisesti. Korvaukset sidottaisiin erikoissairaanhoidossa palvelun tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka sairaala perisi kuntayhtymän jäsenkunnalta sen asukkaan hoidosta lisättynä asiakasmaksulla. Terveyskeskuksissa korvaus sidottaisiin kansanterveyslain 22 :ssä säädettyyn vieraskuntalaskutukseen lisättynä asiakasmaksuilla. Yksityissektorin antamaa hoitoa korvattaisiin nykyisin perustein. Lainsäädäntö on tarkoitus valmistella siten, että se astuisi voimaan ; se koskisi niiden tapaturmien hoitoa, jotka sattuvat voimaantulopäivänä ja sen jälkeen. Vakuutusyhtiöitten täyskustannusvastuu koskisi myös ammattitautien epäilyä ja hoitoa. Aikaisemmin tapahtuneiden tapaturmien hoitokustannusten kanssa menetellään nykyiseen tapaan, vaikka hoito jatkuisi jälkeen useita vuosia eteenpäin. Täyskustannusvastuun toteutuminen merkitsisi myös sitä, että vakuutusyhtiöt/-laitokset voivat kilpailuttaa palvelun tuottajia lähinnä jatkohoidon osalta. Tämän toteutumiseksi kunnallinen hoitolaitos joutuu ilmoittamaan liikenne- ja tapaturmapotilaan hoidosta vakuutusyhtiölle/-laitokselle määräajassa. Kuntien ja valtion välinen kustannustenjako toteutetaan kustannusneutraalisti. Kuntaliitto edellyttää, että kustannusneutraalisuuden osalta otetaan 20 Sairaalaviesti 3/2002

Rikosrekisteriotteen pyytäminen. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Rikosrekisteriotteen pyytäminen. Sari Anetjärvi lakimiesasessori Rikosrekisteriotteen pyytäminen Sari Anetjärvi lakimiesasessori Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on tullut voimaan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 30/2007 vp Laki vanhusten, vammaisten ja psyykkisesti sairaiden kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ja laki rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Rikostaustaotteen pyytäminen ennen työssäoppimisjaksoa

Rikostaustaotteen pyytäminen ennen työssäoppimisjaksoa Rikostaustaotteen pyytäminen ennen työssäoppimisjaksoa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005

Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Taulukko 1: Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2005 Sairaala Casemix Kustannukset 1000 Painotetut hoitojaksot Painotetut ajanvarauskäynnit Painotetut päivystyskäynnit

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Varjo-tiedote 3/2012 13.3.2012 Hilkka Miettinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Varjo-tiedote 3/2012 13.3.2012 Hilkka Miettinen Apteekeista jo 94 % on valmiina eresepti-toimituksiin 1(3) Sähköisiä lääkemääräyksiä toimitetaan jo tasaisesti ympäri Suomen. Ennusteena on, että tusinan verran apteekkeja liittyy takarajan eli maaliskuun

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Päätös 1 (5)

Päätös 1 (5) Valvira Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Päätös 1 (5) 9.1.2017 Jaakonkatu 3 B / 3. kerros 00100 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) ja laki rikosrekisterilain 6 ja 7 :n muuttamisesta (505/2002)

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) ja laki rikosrekisterilain 6 ja 7 :n muuttamisesta (505/2002) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) ja laki rikosrekisterilain 6 ja 7 :n muuttamisesta (505/2002) Sisällys Johdanto... 3 Lain tarkoitus ja soveltamisala (1 2 )...

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot