Vastaanottaja Ylöjärven Vesi. Asiakirjatyyppi Toimintakuvaus. Päivämäärä SAURION VEDENOTTAMO TOIMINTAKUVAUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ylöjärven Vesi Asiakirjatyyppi Toimintakuvaus Päivämäärä SAURION VEDENOTTAMO TOIMINTAKUVAUS

2 SAURION VEDENOTTAMO TOIMINTAKUVAUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Jukka Jokihaara Tuulikki Laaksonen Risto Mäki Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. MITOITUSPERUSTEET 1 3. KAIVOPUMPPAUS 1 4. UV-DESINFIOINTI 3 5. ILMASTUSTORNIT 3 6. KEMIKALOINNIT 4 7. ALAVESISÄILIÖ 5 8. VERKOSTOPUMPPAUS 6 9. VARAVESIYHTEYS TAMPEREELTA TALOTEKNISET MITTAUKSET 8

4 1. JOHDANTO Tässä toimintakuvauksessa on esitetty Ylöjärven Veden Saurion vedenottamon yleiset mitoitusperusteet, laitoksen toiminta, prosessin kulku, mittaukset sekä käytettävien laitteiden yleiset automaattiset säätö- ja ohjaustoiminnot. Pumppujen ja muiden laitteiden mitoitus on esitetty erillisessä laiteluettelossa. Vedenkäsittelyprosessin prosessivaiheet ovat: Kaivopumppaus UV-desinfiointi Ilmastus Välipumppaus Kemikaloinnit o Alkalointi, lipeä o Desinfiointi, natriumhypokloriitti Alavesisäiliö Verkostopumppaus Prosessilaitteet liitetään laitoksen automaatiojärjestelmään ja sitä kautta halutut tiedot välitetään Ylöjärven Veden kaukovalvonta- ja kaukokäyttöjärjestelmään. Ohjaus- ja säätöarvoja, käynti- ja taukoaikoja, kytkentä-, lukitus- ja tilausrajoja on voitava muuttaa automaatiojärjestelmän käyttöliittymästä ja kaukokäytöllä. Tarkat ohjaus- ja säätöarvot, käynti- ja taukoajat, kytkennät, hälytykset, lukitukset, tilausrajat ja raportit määritellään ja tarvittavat viritykset tehdään järjestelmän käyttöönoton ja koeajojen aikana. Prosessimittaukset ja moottorien ja laitteiden käynti- ja tilatiedot ja hälytykset sekä asetusarvojen seuranta viedään automaatiojärjestelmään. Käyttötunteja seurataan automaatiosta. Lisäksi kaikista moottoreista tulee automaatiojärjestelmään tiedot ohjausryhmän lukituksista ja niiden hälytyksistä (myös ristiriitahälytys) sekä ohjauskytkimen asentotiedot. Rinnakkaisilla pumpuilla on automaattinen vuorottelukäyttö ja käsiohjaus pumppujen vieressä. 2. MITOITUSPERUSTEET Raakaveden laatutietoina on käytetty aiemmin valmistuneen esisuunnitelman mukaisia tietoja. Suunnittelutyön aikana raakavesikaivossa on havaittu TCE- ja PCE-pitoisuuksia. Tilaajan kanssa on yhteisesti sovittu, että näiden liuottimien osalta varaudutaan raakavedessä 20 µg/l pitoisuuksiin. Käsitellyn veden tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset. Lisäksi tuoteveden tulee täyttää Suomen vesilaitosyhdistys ry:n (2009) asettamat tavoitearvot vesijohtoverkoston korroosion minimoimiseksi. TCE:n ja PCE:n yhteenlaskettujen pitoisuuksien tavoitearvona on enintään 5 µg/l. 3. KAIVOPUMPPAUS Esisuunnitelman mukainen vedenotto on enintään 2500 m 3 /d ja 125 m 3 /h (20 h pumppaus). Raakavesikaivo on olemassa oleva ja sen yläpuolisessa tilassa olevat pumput pumppaavat nykyisin olemassa olevalle käsittelylaitokselle, joka jää tulevaisuudessa pois käytöstä. Nykyinen käsittelylaitokselle lähtevä linja katkaistaan ja tukitaan umpilaipoin. Raakavesikaivon koneistotilaan asennetaan uudet pumput, joiden paineputkisto käännetään uuden laitoksen suuntaan.

5 Taajuusmuuttajaohjattuja kaivopumppuja P101 ja P102 ohjataan raakaveden virtaamamittauksen FICA104 sekä raakavesikaivon pinnankorkeuden mittauksen LIA101 ja alavesisäiliön pinnankorkeuden mittauksen LICA109 perusteella. Lähtökohtaisesti vedenottamoa pyritään ajamaan vakiotuotolla (käyttäjä asettaa virtaaman automaatiojärjestelmään) tuntiohjelmalla. Virtaama säädetään pyynnön mukaiseksi taajuusmuuttajilla kaivosta pumpattavan veden virtaamamittauksen FICA104 avulla. Lisäksi pumppaussäiliön ja alavesisäiliön pinnankorkeuden mittausten LI- CA106, LS107, LICA109 ja LS110 ylärajat pysäyttävät pumppauksen. Kaivopumput ovat automaattisessa vuorottelukäytössä ja tarvittaessa pysähdyksissä oleva pumppu käynnistyy käyntivuorossa olevan pumpun rinnalle. Käyntivuoron vaihto suoritetaan automaattisesti pumppauksen pysähtyessä. Taajuusmuuttajien asetusarvoja on voitava muuttaa automaatiojärjestelmän käyttöpaneelista ja kaukokäytöllä valvomosta. Käsikäytöllä taajuusmuuttajan käyntitehoa on voitava muuttaa taajuusmuuttajan käyttöpaneelista. Raakavesikaivon vedenpinnankorkeutta mitataan anturilla LIA101: Ohjaa raakavesipumppujen toimintaa o Käyntiluparaja o Pysäytysraja / kuivakäyntisuoja Alarajahälytys Kaivosta pumpattavan veden lämpötilaa mitataan anturilla TI102: Kaivosta pumpattavan veden painetta mitataan anturilla PIA103: Alarajahälytys (pumpun käydessä) Ylärajahälytys Hälytys äkillisestä paineen laskusta (pysäyttää kaivopumput) Kaivoista pumpattavaa virtaamaa mitataan laitoksen sisällä olevalla magneettisella virtaamamittarilla FICA104: Ohjaa ilmastustornien toimintaa, säätää torneihin puhallettavaa ilmamäärää, yhdessä virtaamamittauksen FICA105 ja FICA117 kanssa. Ohjaa kaivopumppauksen toimintaa, säätää pumppujen tuottoa taajuusmuuttajalla asetusarvon mukaiseksi. Ohjaa kemikaalien syöttöä Alarajahälytys (pumpun käydessä) Ylärajahälytys Hälytys (vuorokausimaksimi 2500 m 3 /d ylittyy) Kaikki laitteiden käynti- ja tilatiedot ja hälytykset on vietävä laitoksen automaatiojärjestelmään. Kaivosta pumpattavan veden painetta mitataan paikallisella painemittarilla PI 201:

6 4. UV-DESINFIOINTI Koska verkostoon pumpattava talousvesi desinfioidaan joka tapauksessa kloorilla, on prosessiin päädytty asentamaan UV-laite L101 ennen ilmastustorneja ehkäisemään mikrobien kasvua torneissa ja alavesisäiliössä. UV-laite on varustettu ohitusputkella, jolloin UV-laite on mahdollista ohittaa manuaalisesti venttiilijärjestelyin esimerkiksi huoltotilanteessa. UV-laitteesta viedään seuraavat tiedot automaatiojärjestelmään: Osoitukset: o UV-laitteen tilatieto o UV-kennon mittaustieto o Reaktorin lämpötila o Tieto lamppujen täyden valotehon saavuttamisesta Hälytykset Yksittäisen lampun toimintahäiriötieto UV-laitteella on oma ohjauskeskus, joka vastaa laitteen ohjauksesta ja sähköistyksestä. UVlaitteen ohjauskeskukselle viedään tarvittaessa tieto pumpatusta raakavesivirtaamasta FICA104 (mikäli UV-laite tarvitsee tietoa tehonsäätöön). UV-laite käynnistyy raakavesipumppauksen käynnistyessä (UV-laite käynnistyy ensin ja raakavesipumppaus pienen asetettavissa olevan viiveen jälkeen). UV-laite varustetaan tarvittavilla yhteillä manuaalista happopesua varten. Ohjauskeskus liitetään vedenottamon prosessiautomaatiojärjestelmään. Kaikki laitteiden käyntija tilatiedot ja hälytykset on vietävä laitoksen automaatiojärjestelmään. 5. ILMASTUSTORNIT Ilmastustornit on mahdollista ohittaa ohitusputken toimilaiteventtiilin MV101 ja ilmastustorneille johtavien linjojen toimilaiteventtiilien MV102 ja MV103 avulla. Vesi johdetaan raakavesipumpuilla kahteen ilmastustorniin. Vesi jaetaan ilmastustorneihin toimilaiteventtiilien MV102 ja MV103 avulla, raakaveden virtaamamittauksen FICA104 ja ilmastustornien virtaamamittausten FICA105 ja FICA117 mittaustietoa apuna käyttäen. Toimilaiteventtiilit jakavat virtaaman tasan käytössä olevien (1 tai 2) ilmastustornien kesken. Ilmastustornien mitoitusarvot on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 8.1 Ilmastustornien mitoitusarvot Yksikkö Mitoitusarvo Mitoitusvirtaama, q mit m 3 /h 125/2 TCE:n ja PCE:n poistoteho % > 75 (20 µg/l -> 5µg/l) ilma/vesi-suhde m 3 /m 3 30 ilmavirtaama m 3 /h 3750/2 pintakuorma m/h 25 tornin halkaisija m 1,8 tornien lukumäärä kpl 2 täytekappalekerroksen korkeus m 3,0 Vesi valuu painovoimaisesti täytekappalekerroksen läpi, jolloin herkästi haihtuvat klooratut liuottimet (TCE+PCE) siirtyvät vedestä puhaltimilla aikaan saatuun vastakkaissuuntaiseen ilmavirtaukseen.

7 Ilmastustorneilla on tornikohtaiset puhaltimet M101 ja M102. Puhaltimia ohjataan taajuusmuuttajilla ilmastustornikohtaisesti suhteessa kaivosta otettavaan kokonaisvesimäärään aseteltavan säätökäyrän mukaisesti. Kaivopumppauksen pysähtyessä pysäytetään kaikkien tornien puhaltimet ja tämän jälkeen suljetaan torniin tulevan veden toimilaiteventtiilit. Torneja voidaan ottaa pois käytöstä myös käsisäädöllä. Ilmastustorneihin menevä ilma suodatetaan vähintään EU7-tason ilmansuodattimilla (liikenteen pienhiukkaset suodattava molekyylisuodatin) ennen torniin johtamista. Ilmastettu vesi kertyy ilmastustornin alaosaan, josta se johdetaan yhtyvän astian periaatteella toimivaan pumppaussäiliöön. Pumppaussäiliössä on pinnankorkeuden mittaus LICA106: Ohjaa välipumppauksen toimintaa (asetusarvopinta) Alarajahälytys (asetusarvo, pysäyttää välipumppauksen) Ylärajahälytys (pysäyttää raakavesipumppauksen) Lisäksi säiliössä on pintakytkin LS107, joka toimii välipumppujen P103 ja P104 kuivakäyntisuojana. Lisäksi pintakytkimen LS107 yläraja pysäyttää kaivopumppauksen. Pintakytkimen ylä- ja alarajoista viedään hälytystieto automaatioon. Taajuusmuuttajakäyttöiset välipumput P103 ja P104 pumppaavat ilmastettua vettä pumppaussäiliöstä alavesisäiliöön pintaohjauksen (asetusarvopinta) mukaisesti. Pumput ovat automaattisessa vuorottelukäytössä. Tarvittaessa pysähdyksissä oleva pumppu käynnistyy käyntivuorossa olevan pumpun rinnalle. Käyntivuoron vaihto suoritetaan automaattisesti pumppauksen pysähtyessä. Kaikki laitteiden käynti- ja tilatiedot ja hälytykset on vietävä laitoksen automaatiojärjestelmään. Välipumppaamosta pumpattavan veden painetta mitataan paikallisella painemittarilla PI 202: 6. KEMIKALOINNIT Yleistä Alavesisäiliöön johtavassa putkessa on virtauskytkin FS108. Kemikaaliannostelut on lukittu kyseiseen kytkimeen. Kemikaaliannostukset eivät ole käynnissä, mikäli virtauskytkin FS108 ei havaitse virtaamaa. Kytkimen asentotieto viedään automaatioon, hälytys jos välipumppaus on päällä, mutta kytkin ei havaitse virtaamaa. Lipeä Alavesisäiliöön johtavaan putkeen syötetään lipeää virtaamaohjatusti pumpuilla P105 ja P106 välipumppauksen ollessa käynnissä (FS108). Järjestelmään annetaan asetusarvoannostus (mg/m 3 tai ml/m 3 ), jota korjataan tarvittaessa manuaalisesti ph-mittausten perusteella. Koska välipumppaamon pumput pyrkivät pitämään pumppaamossa vakiopintaa, on välipumppaamon pumppaama virtaama käytännössä sama kuin raakavesipumppauksen virtaama. Näin ollen kemikaaliannostus tehdään suhteessa raakavesivirtaamaan FICA104. Lisäksi järjestelmään annetaan maksimiannostus l/h, jota ei saa ylittää virtaamapyynnistä huolimatta. Kalvoannostelupumput P105 ja P106 ovat automaattisessa vuorottelukäytössä. Käyntivuoron vaihto tehdään pumppauksen pysähtyessä. Iskunpituus säädetään manuaalisesti ja pumput säätävät iskuntiheyttään suhteessa virtaamaan. Pumppujen on oltava tyypiltään sellaisia, että niiltä on saatavissa suoraan virtaamatieto automaatiojärjestelmään:

8 Osoitus Tallennus Alarajahälytys Ylärajahälytys Lipeä tuodaan laitokselle IPC-kontissa, josta se pumpataan letkupumpulla P107 lipeän syöttösäiliöön. Syöttösäiliösäiliö on varustettu pinnankorkeuden mittauksella LIA111: Alarajahälytys (pysäyttää lipeän pumppauksen) Tilausraja Ylärajahälytys Hälytys äkillisestä pinnanlaskusta (pysäyttää annostelupumput) Natriumhypokloriitti Verkostoon pumpattava vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla. Hypokloriitti tuodaan laitokselle kanistereissa suoraan annosteltavissa olevana liuoksena. Säiliön painoa seurataan painoanturilla WI112: Alarajahälytys (pysäyttää pumppauksen) Tilausraja Hälytys äkillisestä pinnan laskusta (pysäyttää annostelupumput) Alavesisäiliöön johtavaan putkeen syötetään hypokloriittia virtaamaohjatusti pumpuilla P108 ja P109 välipumppauksen ollessa käynnissä (FS108). Järjestelmään annetaan asetusarvoannostus (mg/m 3 tai ml/m 3 ), jota korjataan tarvittaessa automaattisesti kloorimittausten perusteella (enintään 15 % asetusannostuksesta). Koska välipumppaamon pumput pyrkivät pitämään pumppaamossa vakiopintaa, on välipumppaamon pumppaama virtaama käytännössä sama kuin raakavesipumppauksen virtaama. Näin ollen kemikaaliannostus tehdään suhteessa raakavesivirtaamaan FICA104. Lisäksi järjestelmään annetaan maksimiannostus l/h, jota ei saa ylittää virtaama- tai korjauspyynnistä huolimatta. Kalvoannostelupumput P108 ja P109 ovat automaattisessa vuorottelukäytössä. Käyntivuoron vaihto tehdään pumppauksen pysähtyessä. Iskunpituus säädetään manuaalisesti ja pumput säätävät iskuntiheyttään suhteessa virtaamaan. Pumppujen on oltava tyypiltään sellaisia, että niiltä on saatavissa suoraan virtaamatieto automaatiojärjestelmään: Tallennus Alarajahälytys Ylärajahälytys Kaikki laitteiden käynti- ja tilatiedot ja hälytykset on vietävä laitoksen automaatiojärjestelmään. 7. ALAVESISÄILIÖ Alavesisäiliö yksiosainen. Alavesisäiliön vedenpinnankorkeutta mitataan anturilla LICA109: Ohjaa kaivopumppauksen ja välipumppauksen toimintaa o Käyntiluparaja o Pysäytysraja Ohjaa verkostopumppauksen toimintaa (kuivakäyntisuoja) Hälytykset o Alarajahälytys o Ylärajahälytys

9 Lisäksi säiliössä on pintakytkin LS110, joka toimii verkostopumppujen P111 ja P112 kuivakäyntisuojana. Lisäksi pintakytkimen LS110 yläraja pysäyttää välipumppauksen. Pintakytkimen ylä- ja alarajoista viedään hälytystieto automaatioon. Alavesisäiliö tyhjennetään tarvittaessa verkostopumpuilla verkostoon ja pohjaan asti tyhjennysventtiilin ja jätevesipumppaamon kautta viemäriin. Alavesisäiliön huoltoluukut varustetaan tikkailla. Alavesisäiliöstä pumpataan vettä näytteenottimen läpi näytevesipumpulla P110. Näyteletkun imupiste sijoitetaan kiinteästi alavesisäiliöiden väliseinän virtausaukon kohdalle toiseen puolikkaaseen, jolloin veden laadusta saadaan mittausviesti ennen kuin vettä on johdettu merkittäviä määriä verkostoon. Näytteenottoastiassa sijaitsee kiinteästi vapaan kloorin, ph:n ja lämpötilan mittausanturi QICA113: (vapaa kloori+ph+t) (vapaa kloori+ph+t) Ohjaa lipeän syötön toimintaa (ph) o Tietty yläraja pysäyttää lipeän syötön Ohjaa natriumhypokloriitin syötön toimintaa (vapaa kloori) o Tietty yläraja pysäyttää natriumhypokloriitin syötön o Jos pitoisuus on alle asetusarvon, sallii automaation korjata annostusta max. 15 % Hälytykset o Alarajahälytys (vapaa kloori + ph + T) o Ylärajahälytys (vapaa kloori + ph + T) Lisäksi pumpun painelinjasta voidaan ottaa näytevettä tarkempia laboratorioanalyysejä varten. Kaikki laitteiden käynti- ja tilatiedot ja hälytykset on vietävä laitoksen automaatiojärjestelmään. 8. VERKOSTOPUMPPAUS Alavesisäiliöstä pumpataan vettä kahdella taajuusmuuttajaohjatulla kuiva-asenteisella pumpulla P111 ja P112. Verkostopumppujen painepuolelta mitataan painetta paineanturilla PICA115: Alarajahälytys (asetusarvo, tilaaja toimittaa) Ylärajahälytys, pysäyttää pumpun (asetusarvo, tilaaja toimittaa) Verkoston pumpattavan veden painetta mitataan lisäksi paikallisella painemittarilla PI 203 pumpun P112 paineputkesta: Painelinja on varustettu mekaanisella ylipaineventtiilillä V157, joka avaa putkilinjan alavesisäiliön yläosaan, kun verkoston normaalipaine ylittyy. Verkostopumppujen käyntiä ja pumppaustehoa ohjataan vakiovirtaussäädöllä ja vesitornin pintarajojen mukaan. Lähtökohtaisesti laitosta ajetaan vakiovirtaamalla, mutta tornin pinnan yläraja pysäyttää laitoksen. Vaihtoehtoinen ajotapa on myös viikko-ohjelman laatiminen automaatiojärjestelmään. Ajotavat ovat muokattavissa automaatiojärjestelmästä tai kaukokäytöllä. Viikkoohjelmaa käytettäessä jokainen päivä jaetaan viiteen aikaväliin tunnin tarkkuudella. Jokaiselle aikavälille asetetaan haluttu verkostopumppujen tuotto. Pumppujen tuotto säädetään taajuusmuuttajilla halutuksi verkostoon pumpattavan veden virtaamamittausten avulla PID-säädöllä. Verkostopaineen ylärajahälytys tai tornin yläraja pysäyttää verkostopumppauksen. Verkostopumput saavat käynnistyä uudelleen asetetun ajan kuluttua ja paineen laskettua. Taajuusmuuttajien asetusarvoja on voitava muuttaa automaatiojärjestelmän käyttöpaneelista ja kaukokäytöllä valvomosta. Käsikäytöllä taajuusmuuttajan käyntitehoa on voitava muuttaa taajuusmuuttajan käyttöpaneelista.

10 Verkostopumput ovat automaattisessa vuorottelukäytössä. Tarvittaessa pysähdyksissä oleva pumppu käynnistyy käynnissä olevan pumpun rinnalle. Käyntivuoron vaihto tapahtuu pumppujen pysähtyessä tai asetettavan ajan välein. Pumput käynnistyvät ja pysähtyvät taajuusmuuttajan ramppiajoa käyttäen. Automaatiojärjestelmän ollessa pois käytöstä verkostopumppausta ohjataan manuaalisesti. Verkostoon pumpattavaa virtaamaa mitataan magneettisella virtaamamittarilla FICA116: Ohjaa verkostopumppujen toimintaa, säätää tuottoa asetusarvon mukaiseksi taajuusmuuttajien avulla Alarajahälytys (pumppujen käydessä) Ylärajahälytys Hälytys (vuorokausimaksimin 2500 m 3 /d ylittyessä) Poikkeamahälytys (pumput käy, ei virtaamaa) Verkostoon johtavasta linjasta johdetaan vettä käsiventtiilin kautta läpivirtausastian läpi. Astiassa sijaitsee kiinteästi vapaan kloorin, ph:n ja lämpötilan mittausanturi QICA114: (vapaa kloori + ph + T) (vapaa kloori + ph + T) Ohjaa lipeän syötön toimintaa (ph) o Tietty yläraja pysäyttää lipeän syötön Ohjaa natriumhypokloriitin syötön toimintaa (vapaa kloori) o Tietty yläraja pysäyttää natriumhypokloriitin syötön o Jos alle asetusarvon, antaa automaatiojärjestelmän korjata annostusta max. 15% Hälytykset o Alarajahälytys (vapaa kloori + ph + T) o Ylärajahälytys (vapaa kloori + ph + T) o Mittausero alavesisäiliön ph-mittauksen kanssa asetusarvoa suurempi. Kaikki laitteiden käynti- ja tilatiedot ja hälytykset on vietävä laitoksen automaatiojärjestelmään. 9. VARAVESIYHTEYS TAMPEREELTA Käsittelylaitokselle rakennetaan yhteys Pinsiön vedenottamon ja Tampereen länsipuolen vesijohtoverkoston välisestä runkoputkesta nykyiselle käsittelylaitokselle tulevaa haaraa jatkamalla. Laitokselle tuleva putki varustetaan juurisulkuventtiilillä. Putkiyhteydet mahdollistavat seuraavat toiminnot: Avaamalla juuriventtiili V158 ja huuhteluventtiili V164 voidaan varavesiputkessa seissyt vesi huuhdella maastoon. DN50 huuhteluvesiputken laipallinen pää on laitoksen sisäpuolella. Laippaan kiinnitetään käsiventtiilillä varustettu huuhteluvesiletku, jolla huuhteluyhteestä tuleva johdetaan laitoksen ulkopuolelle maastoon. Avaamalla juuriventtiili V158 ja alavesisäiliöön johtava venttiili V163 voidaan Tampereen linjasta ottaa vettä Saurion vedenkäsittelylaitoksen alavesisäiliöön, josta se voidaan edelleen pumpata verkostopumpuilla verkostoon. Avaamalla juuriventtiili V158 sekä Ylöjärven ja Tampereen verkoston yhdysventtiili V162 voidaan Ylöjärven verkostopaineella johtaa vettä Tampereen verkostoon. Virtaama riippuu verkostojen välisestä paine-erosta. Varavesiyhteys on varustettu kaksisuuntaisella magneettisella virtaama- ja määrämittarilla FI- CA118, jolla voidaan mitata sekä Tampereelta Ylöjärvelle että Ylöjärveltä Tampereelle johdettavan veden virtaama ja määrä: (virtaama ja virtaussuunta) (virtaamatrendi ja vesimäärä eri suuntiin) Hälytykset o Aseteltava alarajahälytys

11 o Aseteltava ylärajahälytys 10. TALOTEKNISET MITTAUKSET Ilmanvaihtoon liittyvien laitteiden hälytykset tuodaan prosessiautomaatiojärjestelmään. Prosessiin liittyvien mittausten lisäksi puhdistamolle sijoitetaan huonetiloihin vähintään seuraavat mittaukset: TIA Huonetilan lämpötilamittaus, josta alaraja- ja ylärajahälytys TIA Sähkötilan lämpötilamittaus, josta alaraja- ja ylärajahälytys TIA - Ulkolämpötilamittaus