Kt 1a: Opittavuus ja tehokkuus

Transkriptio

1 Kt 1a: Opittavuus ja tehokkuus Tavoitteena on oppia erottamaan opittavuus- ja tehokkuusongelmat. Tarkastele ensisijaisia ongelmia, ja varo sekaantumasta toissijaisiin (sekundaarisiin) ongelmiin. Sekundaariset ongelmat ovat sellaisia, jotka johtuvat jostain toisesta ongelmasta eli ovat jonkin toisen ongelman seurausta. Luentomoniste: Lue sivut 1-9. Esimerkkejä laitoksen Opiskelu-sivuilta Tarkastele laitoksen Opiskelu-sivulta ( ja sen alisivuilta löytyviä tietoja, linkkejä ja toimintoja. Etsi sieltä vähintään yksi mahdollisimman hyvä esimerkki jokaisesta seuraavantyyppisestä ongelmasta: 1. Opittavuus 2. Mekaaninen tehokkuus 3. Kognitiivinen tehokkuus Voit hakea käyttöliittymän ongelmia käymällä läpi erilaisia opiskelijalle eteen tulevia käyttötilanteita, joita tiedät omasta kokemuksestasi tai opiskelukaveriesi kokemuksesta. Vaihtoehtoisesti voit aloittaa paikantamalla sellaisen ongelmakohdan, jonka muistat tulleen itsellesi eteen joskus aiemmin, kun yritit saada jotain käyttötilannettasi suoritettua. Yhden käyttötilanteen avulla saattaa löytyä useampikin esimerkki. Valitse jokaisesta erityyppisestä ongelmasta mahdollisimman kuvaavat esimerkit, joiden avulla demonstroimasi ongelma on mahdollisimman helppo ymmärtää. koostuu vähintään kolmesta ongelmakohdasta (opittavuus, mekaaninen tehokkuus, kognitiivinen tehokkuus), joista jokainen esitetään seuraavasti: käyttötilanne, jonka suorittamisessa ongelma tuli näkyviin (= mitä opiskelija yrittää ratkaista ja miksi, missä tilanteessa), näyttökuva (screenshot) tai näyttökuvien sarja ongelmakohdasta (tehokkuusongelmasta syntyy aina kuvasarja), ks. ohjeet näyttökuvien ottamisesta tämän tehtäväpaperin s. 5, ja ongelman kuvausteksti, jossa kerrotaan, missä kohdassa havaittu ongelma täsmällisesti ottaen on näyttökuvissa: Minkä keksiminen tässä on käyttäjälle vaikeaa ja miksi ja mikä olisi oikea vaihtoehto (opittavuus), tai mistä se mekaaninen tai kognitiivinen työ täsmälleen ottaen syntyy (tehokkuus)? 1 (5)

2 Kt 1b: Käyttäjähaastattelut Tässä tehtävässä selvitetään käyttäjähaastattelujen avulla kaksi kotimaan matkustamiseen liittyvää konkreettista tilannetta: vapaa-ajan matka toiseen kaupunkiin. Tarkoituksena on myöhemmin hyödyntää näitä tilanteita testitapauksina. Luentomoniste: Lue sivut 10-11, Selvitettävät käyttötilanteet Selvitä haastateltavilta käyttäjiltä, milloin he ovat viimeksi vapaa-ajallaan matkustaneet kotimaassa johonkin toiseen kaupunkiin millä kulkuvälineellä tahansa (esim. omalla autolla, moottoripyörällä, junalla, bussilla, lentokoneella), joko yksin tai jonkinlaisessa porukassa yhdessä. Käyttötilanteesta tulee selvitä ensin matkustamisen konkreettinen motiivi: Mitä käyttäjä meni tuohon kaupunkiin tekemään ja miksi. Motiivi virittää testitapauksen päätöksentekotilanteen. Motiivina voi olla esimerkiksi pikkuserkun häät Heinolassa tai koiranäyttely Tampereella tai kaveriporukan hiihtomatka Ylläkselle. Joskus motiiveja voi olla useita. Motiivin lisäksi selvitä tilanneasetelman yksityiskohtia, kuten ajankohta ja sen määräytyminen: miksi juuri silloin. Kuvaa tilanteet skenaariomuotoisina käyttötilanteina. Voit sisällyttää skenaarioosi sopivaksi katsomasi määrän tietoa haastateltavasta henkilöstä, esim. ikä, elämäntilanne tms. kuvailevaa tietoa, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa tilanneasetelma. Muuta henkilön nimi kuvitteelliseksi, mutta säilytä sukupuoli oikeana. Jos tilannekuvauksessa on jotakin muuta henkilökohtaista tietoa, kuten kotiosoite, voit vaihtaa sen (sijoita jonnekin todellisen sijainnin lähistölle, jotta tilanneasetelma säilyisi mahdollisimman pitkälle samana). Haastateltavat henkilöt Voit saada molemmat käyttötilanteet selville yhden haastateltavan henkilön avulla, mutta saattaa käydä niin, että saat haastatella kahta tai useampaa henkilöä. Valitse haastateltavaksi sellainen henkilö, joka ei ole mukana tällä kurssilla. Jos sinulla on helposti hyödynnettäviä kontakteja muihin kuin opiskelijakavereihisi, kannattaa ottaa haastateltavaksi joku erilainen henkilö kuin sinä itse, jotta saisit hieman laajempaa otosta esimerkkitapauksiksi. Esimerkiksi äidit ja isät, tädit ja sedät sekä muut sukulaiset, työkaverit tai harrastusten parista löytyvät ihmiset ovat yleensä helposti saatavilla olevia haastateltavia. Ohjeita haastattelutilanteeseen Tilanteeseen kiinni pääseminen. Hyvä keino päästä kiinni ensimmäiseen konkreettiseen tilanteeseen on aloittaa kysymällä tuoreinta kokemusta kotimaan matkustamisesta: Milloin viimeksi olet vapaa-aikanasi käynyt jossain toisessa kaupungissa / toisella paikkakunnalla? Sen jälkeen jatka kyselemällä, minne hän meni ja miksi. Tärkeimpänä tavoitteenasi on saada selville motiivi eli syy, miksi ko. henkilö teki kuvaamansa matkan. Motiivi virittää testitapauksen ongelman, joka käyttöliittymällä pitäisi ratkaista. 2 (5)

3 Kysymykset. Jotta käyttötilanne olisi käyttöliittymän arvioinnissa hyödyllinen, sen piirteitä tulee selvittää yksityiskohtaisesti. On vaikea etukäteen tietää, mikä on keskeistä ja mikä ei. Kysele tässä alkuvaiheessa mieluummin liikaa kuin liian vähän yksityiskohtia. Myöhemmin sinulle alkaa selvitä, mitä todella kannattaa kysyä ja mitä ei. Tässä joitain esimerkkejä kysymyksistä, joilla pääset alkuun: o Milloin viimeksi olet vapaa-aikanasi käynyt jossain toisessa kaupungissa (Suomessa)? Missä kävit? o Miksi menit sinne (syyt)? <- TÄRKEIN KYSYMYS o Milloin lähdit matkaan ja palasit takaisin ja miksi juuri silloin? o Tiesitkö etukäteen, milloin menisit sinne? Mistä tiesit? o Jos hän ei tiennyt: Millä tavalla sait sen selville? Tiesitkö jotain siitä kuitenkin etukäteen, mitä? o Oliko mukana muita ihmisiä, keitä? Miksi juuri he? Luottamuksellisuus. Kerro haastateltavalle henkilölle, että kaikki tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä hänen henkilöllisyytensä leviä muiden tietoon. Jos haastateltava kuitenkin pitää tietoja liian arkaluonteisina, jatka kyselemällä, muistaisiko hän jonkin toisen tilanteen, jossa hän matkusti johonkin toiseen kaupunkiin Suomessa. Jatka tähän tapaan, kunnes osut tilanteeseen, josta käyttäjä on valmis kertomaan riittävästi. Jos sellaista tilannetta ei löydy, valitse haastateltavaksi joku toinen käyttäjä. Muistiinpanot. Tee haastattelun aikana muistiinpanoja kaikista niistä matkustustilanteeseen liittyvistä seikoista, jotka saattaisivat olla hyödyllisiä testitapauksen suorittamisessa. Skenaariokuvaukset kannattaa kirjoittaa mahdollisimman pian haastattelun jälkeen, koska tiedot unohtuvat nopeasti ja kiireessä kirjoitetuista muistiinpanoista on vaikea saada selvää jälkeenpäin. Halutessasi voit myös nauhoittaa haastattelun, mutta se ei ole välttämätöntä tätä harjoitusta varten. Dokumentoi haastatellut käyttötilanteet ja otsikoi ne kuvaavasti, esimerkiksi: Käyttötilanne 1: Rovaniemelle siskon häihin <tilanteen tekstimuotoinen kuvaus> Käyttötilanne 2: Perheen lomamatka Tampereen Särkänniemeen <tilanteen tekstimuotoinen kuvaus> 3 (5)

4 Kt 1c: Matkahuollon kuvasarja Tässä tehtävässä opitaan hakemaan testitapaukselle oikea suorituspolku eli selvittämään ne toimenpiteet (esim. tietojen syöttäminen, näytön vierittäminen, hiirellä kllikkaaminen jne.), jotka käyttäjältä vaaditaan käyttötilanteen suorittamiseksi. Edellisen tehtävän 1b vastauksista valitaan yksi haastateltu käyttötilanne, joka suoritetaan käyttäjän näkökulmasta Matkahuollon sivustolla. Tässä testitapausta käytetään siten, että käyttäjän oletetaan matkustavan kohteeseensa bussilla. Matkahuollon sivustolta haetaan käyttäjältä vaadittava suorituspolku, jonka avulla käyttötilanne on mahdollista suorittaa. Oikean suorituspolun hakeminen on johdantoa seuraavilla viikoilla harjoiteltavia arviointimenetelmiä varten. Kognitiivisessa läpikäynnissä, käytettävyysläpikäynnissä ja simulointitestauksessa tarkastellaan tehtävän oikeaa suorituspolkua. Käyttötilanteen valitseminen ja Matkahuollon suorituspolun selvittäminen Valitse haastattelemistasi käyttötilanteista se, jonka avulla arvioit saavasi esille enemmän käyttöliittymän ongelmakohtia, jos käyttäisit sitä testitapauksena. Jos valitsemasi tilanteen kohteena oleva paikkakunta ei ole bussiyhteyksien päässä, voit vaihtaa kohdepaikkaa (ja paikkakuntaa) siten, ettei tilanne kuitenkaan muutu epärealistiseksi. Moniin paikkoihin on mahdollista päästä bussilla esimerkiksi siten, että loppumatka kuljetaan taksilla tai joku tulee hakemaan autolla. Avaa Matkahuollon etusivu ( ja selvitä, mikä on yksinkertaisin polku tehtävän suorittamiseksi siihen asti, kunnes käyttäjä alkaisi maksaa matkalippuja. Älä osta matkalippuja oikeasti, vaan katkaise tehtävän suorittaminen ennen maksamista tai sitovaa tilaamista. Suorita käyttötilannetta kuitenkin niin pitkälle, että käyttäjä on valinnut tilanteeseensa parhaan vaihtoehdon bussit lippuhintoineen ja mahdollisine paikkavarauksineen. Jos huomaat, että suorituspolun selvittämistä varten tarvitsisit käyttötilanteesta jotain sellaista tietoa, jota unohdit kysyä haastattelussa, ota yhteyttä haastateltavaasi ja kysy. Vaihtoehtoisesti voit määritellä tämän tiedon käyttötilanteeseen itse. Jos teet jälkimmäisen, merkitse itse lisäämäsi tieto eri tekstityypillä siten, että se erottuu alkuperäisestä haastatteluaineistosta (esim. kursiivilla). Kuvasarjan laatiminen Laadi käyttötilanteen suorittamisesta kuvasarja, johon merkitset näkyviin kaikki käyttäjältä vaaditut toimenpiteet ja ne tiedon palaset, jotka vaikuttavat päätöksentekoon, kuten kuvan 1 esimerkissä on tehty. Kuvan merkintätapa on simulointitestauksen ohjeesta, koska muissa suorituspolun tarkastelemiseen perustuvissa menetelmissä kuvaustapaa ei ole määritelty yksityiskohtaisesti. Sama tapa soveltuu myös kognitiivisen läpikäynnin ja käytettävyysläpikäynnin lähtökohdaksi, kun jätetään punaiset päätöksentekoon liittyvät tietosisältömerkinnät pois. Merkitse tietojen syöttäminen mustalla ympäröinnillä (kuvassa 1 vasemmalla käyttäjä on juuri syöttänyt mistä- ja mihin-kenttiin osoitteet) ja hiirellä klikkaaminen nuolikursorin kuvalla (kuvassa 1 käyttäjä painaa Hae-painiketta). Punaisella katkoviivalla ympäröidään ne tiedot, joiden perusteella käyttäjä tekee päätöksen (kolmas kuva vasemmalta). Erilaiset merkintätavat on koottu kuvaan 2. 4 (5)

5 Kuva 1. Alkuosa Reittioppaan taskuversion kuvasarjasta. Ota jokaisen käyttäjän tekemän toimenpiteen jälkeen uusi näyttökuva. Jos näytöllä mikään osa ei reagoi käyttäjän toimenpiteeseen, voit yhdistää pari toimenpidettä samaan kuvaan, kuten kuvassa 1 vasemmalla on tehty. Sijoita yhdelle A4-arkille vain 1-2 näyttökuvaa. PowerPoint on yksi kätevä väline näyttökuvien ja kuvasarjojen käsittelemiseen. Windowsissa saat otettua näyttökuvia Alt + Print Screen -näppäimillä (aktiivinen ikkuna kopioituu leikepöydälle) tai pelkällä Print Screen -näppäimellä (koko näytön kuva kopioituu leikepöydälle). Leikepöydältä voit siirtää näyttökuvan PowerPoint-dokumenttiisi Liitä-toiminnolla (paste). Voit sijoittaa yhdelle PowerPoint-sivulle useammankin kuin yhden näyttökuvan, mutta kuvien on syytä olla sen verran isoja, että teksteistä saa selvää. Älä leikkaa kuvia palasiksi. Kuva 2. Käyttäjän erilaisten toimenpiteiden merkitseminen näyttökuvaan. 1. Valitsemasi käyttötilanteen otsikko (ja kuvaus tekemistäsi paikkakuntien muutoksista ko. tilanteeseen, jos oli tarpeen). 2. Kuvasarja käyttötilanteen suorittamisesta Matkahuollon sivujen avulla. 5 (5)