52 Kuusamolainen Markku Pirttimaa on kuvannut luontoa päätoimisesti kymmenisen vuotta.

Transkriptio

1 4 2010

2 Sisältö 4 / August Hynninen on kokenut jo kaksi sydänleikkausta. 20 Tunteiden aliarviointi on henkilöstöjohtamisen pahin puute. 14 Päiväkoti Pihakoivussa opitaan lajittelemaan jätteet oikein. 52 Kuusamolainen Markku Pirttimaa on kuvannut luontoa päätoimisesti kymmenisen vuotta. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Neuvottelut takkuavat 7 Apua Koukkuniemeen 8 Aktiivit koolla 8 Opiskeluoikeus puhuttaa 9 Vinkkejä vanhustyöhön 10 Huhtikuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: Aku-muki 14 Ympäristöasiaa Forssan Pihakoivusta 19 Moniammatillisuus vaarassa päivähoitomuutoksessa 2 super Tunneäly voittaa 24 Lisää väriä! 28 Mitä vossit tekevät? 31 Luontaistuotteet, osa 9 32 Avekki-toimintatapamalli 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 6/10 39 Sydänvika 40 Apua muistisairaiden hoitoon 42 Lukijalta 44 Neljä kuukautta Tshadissa 48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 52 Markku Pirttimaa kuvaa ja kertoo luonnosta 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 59 Siskon pakina 63 Kuulumisia 66 Luonnossa-palsta alkaa 67 P.S. Kotkasta 24 Punainen on lämmin mutta rauhaton väri.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Tunneäly ei ole pehmoilua päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Iita Kettunen, Marita Pitkänen, Antti Vanas kannen kuva Markku Pirttimaan ja Riitta Lehdon kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Suomen Kuntaliitto on laskenut, että jo kahdenkymmenen vuoden kuluttua työssä tulisi jaksaa 70-vuotiaaksi asti, mikäli kansalaisten huoltosuhde halutaan pitää nykyisellä tasolla. Tavoitteen toteutumiseen ei tosin uskota Kuntaliitossakaan, mutta shokkieläkeiän avulla herätellään vakavaa keskustelua työurien pidentämisestä ja niin työssä viihtymisen kuin jaksamisen tärkeydestä. Sillä samaan aikaan kun eläkeikäarviot nousevat, yhä useampi työssäkäyvä keski-ikäinen miettii, miten jaksaa nykyisiinkään tavoitevuosiin. Liikaa tekemistä ja liian vähän tekijöitä tuttua niin kovin monelle superilaiselle. Mutta on kyse muustakin. Vuodesta toiseen ihmisten johtaminen on todettu suomalaisen työelämän koetinkiveksi. Kuinka monella työpaikalla esimiesten ja alaisten vuorovaikutus olisi viihtymisen perimmäinen syy? Työyhteisön ilmapiiri on kuitenkin jaksamisen ja motivoitumisen keskeinen tekijä. Puhutaan ikäjohtamisen tärkeydestä. Eli jokaisen työyhteisön jäsenen arvostamisesta, huomioimisesta ja kohtelemisesta omana ja omanikäisenään yksilönä ja osaajana. Ikäjohtaminen koskettaa koko työyhteisöä. Sen sen tavoitteet saavutetaan vain, jos kaikki työyhteisön jäsenet ymmärtävät ja hyväksyvät erilaisuuden merkityksen ja puhaltavat yhteiseltä arvopohjalta yhteiseen hiileen. Artikkelissamme kerrotaan hyvän ikäjohtamisen vankimmasta tukipilarista, tunneälytaidosta. Termi tarkoittaa kykyä nähdä tunteita, saada niistä ote, ymmärtää niiden liikkeitä ja vaikuttaa niihin. Suomalaiset esimiehet eivät ole vahvoja tunteiden tunnistamisessa enempää kuin myönteisten tunteiden ilmaisussa, kuten alaistensa kannustamisessa. Naiset pärjäävät kuitenkin paremmin kuin miehet. On tärkeää muistaa, että tunneälyllä ei tarkoiteta pehmoilua eikä se ole tunteiden aallokossa vellomista. Tunteet kuuluvat työpaikan päivittäiseen arkeen. Hyvä esimies havaitsee ne, mutta ei ryhdy niitä tulkitsemaan. Havainnot voivat olla tarkkoja vain niin kauan kuin esimiehen oma pää pysyy kylmänä ja otteet puolueettomina. Vielä mukava uutinen. Tästä numerosta alkaen Kuusamossa asuva luontokuvaaja Markku Pirttimaa kertoo luontokokemuksistaan ja liittää tarinoihin ottamiaan upeita valokuvia. Uusi palsta löytyy toiseksi viimeiseltä sivulta ainakin yhden vuodenkierron ajan. Toivottavasti viihdytte mukana.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Huhtikuu 7.4. Maailman terveyspäivä PeSu kymppi, perustietoa SuPerista, Mikkeli, Sokos Hotel Vaakuna, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry Valtakunnallinen Ihopäivä, päätapahtuma Turussa, Iholiitto ry Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivä, Holiday Club Kuusamon Tropiikki, SuPer ry Lapsi-messut, Helsingin Messukeskus Hyvän mielen viikko, Mielenterveyden keskusliitto Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Helsinki, SuPer ry Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer ry Sukupolvien välinen solidaarisuuspäivä Toukokuu PeSu kymppi, perustietoa SuPerista, Turku, Sokos Hotel Hamburger Börs, SuPer ry 9.5. Äitienpäivä Kuolevan potilaan hoito, SuPerin toimisto, Helsinki Helatorstai Kotihoidon päivät, Tampere, Scandic Tampere City, SuPer Lähihoitajia myös vanhustyön esimiestehtäviin SuPer haastaa työnantajat hyödyntämään entistä paremmin lähihoitajien vanhustyön osaamista. Lähihoitajat ovat jo nyt vanhustenhuollossa suurin ammattiryhmä. SuPer kannustaa työnantajia ottamaan lähihoitajia myös vanhustyön esimiestehtäviin. Vanhustyössä käytetään valitettavan paljon kouluttamatonta työvoimaa, liitto toteaa mediatiedotteessaan. On olennaista, että vanhuksia hoitavat koulutetut hoitajat. SuPerin tavoitteena on, että yhteiskuntamme hyödyntää lähihoitajien vanhustyön osaamisen kokonaisvaltaisesti. Lähihoitajissa on yksi vastaus tulevaisuuden vanhustenhoidon haasteisiin. Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, jolla on laajaalaista osaamista vanhustyöhön. On erittäin tärkeää tukea vanhuksen jäljellä olevaa toimintakykyä sekä nähdä vanhus kokonaisvaltaisesti kaikkine tarpeineen. Lähihoitaja toimii moniammatillisissa verkostoissa ja itsenäisesti esimerkiksi kotihoidossa. Lähihoitajakoulutuksessa on mahdollisuus erikoistua vanhustenhoitoon. Myös muissa valinnaisissa opinnoissa vanhusnäkökulma on vahvasti esillä. Koska sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on laaja-alainen, opiskelijoille muodostuva kuva työstä ja asiakkaista on moniulotteinen. He saavat valmiudet arvioida monesta eri näkökulmasta vanhusten hoidon ja avun tarvetta. Koulutuksessa korostetaan vanhuslähtöisyyttä, työn eettistä ja vuorovaikutuksellista ulottuvuutta. Lähihoitajatutkinnon perusteet uudistuvat ensi elokuussa. Nämä valtakunnalliset tutkinnon perusteet ovat koulutuksen järjestäjiä sitova Opetushallituksen määräys. Koulutuksen järjestäjien tehtävä on varmistaa laadukkaan koulutuksen edellytykset. Myös työelämällä on tärkeä tehtävä opiskelijoiden työhön opettamisessa. Ohjausja arviointityön arvostusta tulee työpaikoilla parantaa varaamalla ohjaajille ja arvioijille riittävät resurssit ja koulutusta tehtävien hoitamiseen.. SuPerilta suositus kesätyöntekijöiden palkkaukseen SuPer on laatinut suosituksen kesätyöntekijöiden palkkaukseen. Suosituksessa kehotetaan kesätyöntekijää muun muassa varmistamaan työpaikan luottamusmieheltä ennen työsopimuksen allekirjoittamista että esimerkiksi palkkausehto on työehtosopimuksen mukainen. Työnantaja voi alentaa kesätyöntekijän palkkaa puuttuvan koulutuksen vuoksi. SuPer kuitenkin katsoo, että mikäli opiskelija sijaistaa oman ammattialansa työntekijää ja tekee pääsääntöisesti samoja töitä kuin tutkinnon suorittaneet hoitajat, kuuluu hänelle maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin toimen vakituiselle haltijalle. Asiasta lisää sivuilla i n g r a m Nyt on aika: kutsua koolle ammattiosaston kevätkokous ja pitää se huhtikuun loppuun mennessä. huolehtia vuoden 2009 toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot heti kevätkokouksen jälkeen liiton toimistoon. valmistuvien täytellä varsinaisen jäsenen liittymislomakkeita, jotta valmistujaisjuhlassa voi rintaan kiinnittää lähihoitajamerkin. siivota kaapit ja kierrättää vaatteet ja tavarat, joita itse ei enää tarvitse. 4 super

5 Puheenvuoro Pääsihteeri Markku Silvennoinen Uskomuksemme ohjaavat toimintaa varo mihin uskot Uskomukset ohjaavat monin tavoin jokapäiväistä elämäämme. Ne vaikuttavat siihen, miten näemme, koemme ja suhtaudumme erilaisiin asioihin, ihmisiin ja tapahtumiin. Ne ohjaavat päätöksiämme ja toimintaamme. Joskus ne pitävät meidät oikealla tiellä, joskus toisinaan ne estävät meitä näkemästä asioita sellaisina, kuin ne todellisessa elämässä ovat. Uskomukset voivat estää meitä ryhtymästä asioihin, jotka tuntuvat houkuttelevilta ja ainakin kokeilemisen arvoisilta. Kannattaisiko aika ajoin tarkistaa uskomuksia? Uskomukset olemme saaneet elämänkokemustemme ja monesti ulkoisten vaikutusten kautta. Erityisen haitallisia uskomuksia ovat avuttomuus, toivottomuus ja arvottomuus. Avuttomuuteen uskova ajattelee, ettei hän pysty tekemään jotakin, mihin joku toinen pystyy. Toivottomuuteen lankeava ei usko onnistuvansa, vaikka siihen olisi kaikki edellytykset. Hän pitäytyy helposti tutussa ja turvalliseksi koetussa. Arvottomuuteen uskova ikään kuin alentaa itsensä suhteessa muihin ihmisiin. Moni muistaa kouluajoilta sellaisen asian, että jotakuta pidettiin kielipäänä ja jotakuta toista heikkona matematiikassa. Jos uskoi tällaista itsestään, alkoi helposti toimia uskomuksen mukaisesti. Kun ei ole kielipäätä, eihän kieliäkään pysty kunnolla oppimaan. Olin itse tällaisen asian kynnyksellä oppikoulun ensimmäisen luokan keväällä. Sain ruotsin viimeisestä kokeesta pyöreän nollan ja tietenkin ehdot. Se oli parasta, mitä minulle saattoi tapahtua, vaikka silloin se ei siltä tietenkään tuntunut. En kuitenkaan ajatellut, etten oppisi ruotsia. Kahden viikon aikana minulle jotenkin selvisi serkkuni opastuksella, mistä ruotsissa oli kysymys. Sen jälkeen ruotsi eivätkä muut kielet tuottaneet ongelmia. Elämämme aikana saatamme pitää eri asioita tosina tarkistamatta aika ajoin, pitävätkö ne edelleen paikkaansa, vaikka joskus niin olisikin ollut. Saatamme ajatella asioista kaksinapaisesti joko tai-akselilla, vaikka aika harvoin jossakin asiassa on ainoastaan kaksi vaihtoehtoa. Yleensä monissa asioissa on enemmän vaihtoehtoja kuin ensi tuntumalta pystymme havaitsemaan. Uskomuksiamme voimme ryhtyä muuttamaan vaikkapa testaamalla aika ajoin, pitävätkö uskomuksemme aidosti paikkaansa. Kokeilemalla opimme helpoiten. Muistakaamme, että kaupassa käydessämme tutkimme monesti tarkasti eri tuotteiden viimeistä myyntipäivää. Emme usko automaattisesti siihen, että kaikissa tuotteissa on myyntiaikaa jäljellä. Miksi emme aika ajoin tekisi samalla tavalla uskomustemme kanssa? Tällä voi olla uskomaton vaikutus elämäämme: huomaamme pysyvämme tekemään monia sellaisia asioita, jotka aikaisemmin tuntuivat mahdottomilta tai hyvin vaikeilta saavuttaa. Jokainen meistä valitsee itse omat uskomuksensa.. Yleensä monissa asioissa on enemmän vaihtoehtoja kuin ensi tuntumalta pystymme havaitsemaan. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Yksityissektorin sopimusneuvottelut takkuilevat teksti marjo sajantola kuva anne meriläinen Vaikka palkankorotusten euromäärät ovat vaatimattomat, yksityissektorin neuvottelut ovat olleet varsin vaikeat. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki sanoo, että yksityissektorin neuvottelut ovat olleet tällä neuvottelukierroksella yhdet vaikeimmista, mitä pitkään aikaan on käyty. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen perään Palomäki ei kuitenkaan haikaile, vaikka niiden puuttuessa neuvottelut yksityissektorilla ovat olleet hankalat. Sinänsä ihmeellisen vaikeita neuvotteluja, koska euromäärät ovat varsin vaatimattomat. Ei tällaista show ta tarvitsisi käydä. Puheenjohtaja näkee, että Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on paimentanut voimakkaasti jäsenliittojensa neuvotteluja. Tästä osoituksena oli tämä terveyspalvelualan sopimuksen teon vaikeus. Ensin työlään prosessin jälkeen saatiin neuvottelutulos yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa ja sitten se EK:n toimesta kumottiin. Luottamus neuvotteluprosessiin rapautumassa Yleissitovasta Terveyspalvelualan työehtosopimuksesta neuvoteltiin tiiviisti koko alkuvuosi ja neuvottelutuloskin saatiin jo kerran aikaiseksi. Neuvottelut kuitenkin mutkistuivat, kun Terveyspalvelualan työnantajaliiton hallitus hylkäsi jo allekirjoitetun neuvottelutuloksen alan uudeksi työehtosopimukseksi. Työmarkkinakentässä on hyvin poikkeuksellista, että neuvottelijoiden saavuttama neuvottelutulos kaatuu työnantajaliiton päättävissä elimissä. Yksityissektorin palkansaajapuolta edustaa Terveys- ja sosiaalialan neuvot- TSN:n sopimusillassa Kuopiossa 18. maaliskuuta oli kolmisenkymmentä osallistujaa. Henki oli se, että tukitoimiin ja työpaikkakohtaisiin ulosmarsseihin oltiin valmiita. Etualalla superilaiset Annikki Holopainen, Pirjo Heimonen ja Kirsi Asikainen. telujärjestö TSN. Tämän järjestön muodostavat Toimihenkilöliitto ERTO, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su- Per ja Tehy yhdessä. TSN:n edustajien mielestä Terveyspalvelualan työnantajaliiton hallitus tietoisesti rapauttaa luottamusta neuvotteluprosessiin ja heikentää ilmapiiriä jatkoa ajatellen. Yksityinen terveyspalveluala on nähty kansallisella tasolla yhtenä potentiaalisimmista kasvualoista. Näin työvoimavaltaisen ja osaamiseen rakentuvan toimialan menestys ja tulevaisuuden innovaatiot ovat oleellisesti sidoksissa osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Yksi henkilöstön kannalta keskeinen alan vetovoimatekijä on palkkataso, jonka kilpailukykyisyyttä henkilöstön pysyvyyden ja rekrytoinnin kannalta on yksityisellä terveyspalvelualalla tarkasteltava suhteessa nyt syntyneeseen kuntasopimukseen. Jäsenilloissa keskusteltiin aktiivisesti Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen PTY:n työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin maaliskuun alussa neuvottelutulos. Sopimuskaudeksi sovittiin , mutta se voidaan irtisanoa päättymään jo tammikuussa PTY:n lisäksi vain pääkaupunkiseudun henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kanssa on päästy sopimukseen. Muiden sopimusten osalta voin todeta, että neuvottelut takkuilevat, yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens kertoo. Maaliskuussa järjestettiin myös yksityissektorin sopimusillat Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Tilaisuuksissa käytiin läpi PTY:n neuvottelutulosta sekä terveyspalvelualan, sosaalipalvelualan ja YTHS:n neuvottelutilanteita. Jäsenilloissa käytiin vilkasta keskustelua. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piirissä olevat jäsenet ovat raivoissaan työnantajapuolen temppuilusta ja yksityisen sosiaalialan työntekijätkin haluavat omat korotuksensa. Neuvottelijoille ollaan myös valmiita antamaan täysi tuki.. 6 super

7 SuPer käynnisti oman Koukkuniemi-projektin teksti ja kuva jukka järvelä Puheenjohtaja Juhani Palomäki on asettanut työryhmän selvittämään tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin ongelmia. Koukkuniemessä työskentelee 387 superilaista. Miksi Suomen suurimmassa vanhainkodissa kuohuu jälleen, SuPerin Koukkuniemi-työryhmän puheenjohtaja Raija Moilanen? Koukkuniemestä on vähennetty henkilökuntaa Tampereen kaupungin säästötoimenpiteiden vuoksi. Jäsenemme ovat kantaneet valtavaa huolta potilaiden hyvästä hoidosta ja omasta hyvinvoinnistaan. Näyttää, että edellytykset näiden ylläpitämiseen on viety. Osa superilaisista on ollut todella väsynyt tilanteeseen. He ovat halunneet, että liitto puuttuu asiaan, koska kokevat itse olevansa voimattomia. Mitä SuPer on tekemässä Koukkuniemen hyväksi? Liitto, SuPerin Tampereen kaupungin ammattiosasto ja Koukkuniemen superilaiset vievät nyt yhteistyössä asiaa eteenpäin. Monista toimenpiteistä on tehty tarkka suunnitelma, esimerkiksi maaliskuun lopussa pidimme asian tiimoilta ison jäsentilaisuuden Tampereella. Lisäksi liiton toimistossa on tekeillä kysely Koukkuniemen superilaisille. Olemme listanneet monia muitakin toimia yhteistyössä jäsenten, vanhusten, omaisten, päättäjien ja virkamiesten kanssa. Projektiin liittyy myös Tampereen kaupungin taloustilanteen selvittämistä. Nyt näyttää siltä, että tuo talous ei ole SuPerin järjestöpäällikkö Raija Moilanen on Koukkuniemiprojektin vetäjä. huonossa tilassa, vaikka hoitohenkilökunnassa sen perusteella säästetäänkin. Lisäksi aiomme selvittää, paljonko Koukkuniemessä työskentelee ilman koulutusta olevia hoitajia. Päätavoitteenamme on tukea superilaisten työhyvinvointia. Toimiiko yhteys SuPerin ja kaikkien Koukkuniemen toiminnasta vastaavien välillä? Tapaamme projektin edetessä superilaisten lisäksi Koukkuniemen johtoa, työnantajien edustajia, päättäjiä ja virkamiehiä. Tapaamme myös hallintoviranomaisia eli alueellisen sosiaalihuollon tarkastajan ja tarvittaessa edustajan Valvirastakin. Onko Koukkuniemen tilanne mielestäsi poikkeuksellinen vaikea? En tiedä, onko se poikkeuksellinen. Valvontaviranomaiset kuitenkin ovat puuttuneet useamman kerran Koukkuniemen asioihin, joten luulisi, että asiat siellä ovat järjestyksessä. Mutta kun eivät ole. Koukkuniemeen piti lisätä entisen lääninhallituksen päätöksellä yli sata hoitajaa. Tilanne ei parantunut. Vailla alan koulutusta olleet otettiin yövuorosta pois, ja vuoroon lisättiin koulutetut yököt. Samalla vakinaistettiin määräaikaisia työsuhteita eli todellisuudessa sinne ei tullut yli sataa uutta hoitajaa ovesta. Henkilökunnan lisäys oli osin silmänlumetta. Uskotko, että asiat Koukkuniemessä saadaan kuntoon? Kun tätä työtä on 26 vuotta tehnyt ja tuloksiakin on tullut, niin pakko tähänkin projektiin on uskoa.. Terveyspalvelujen kuntakohtaiset menoerot ovat edelleen suuria Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan Kainuun kunnat käyttävät terveyspalveluihin keskimäärin neljänneksen vähemmän rahaa kuin Helsinki ja Länsi-Uudenmaan kunnat, kun huomioon otetaan kuntalaisten palveluiden tarve. Kainuussa terveydenja vanhustenhuollon palvelumenot olivat asukasta kohti 11 prosenttia vähemmän ja Länsi-Uudellamaalla 14 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin vuonna Kuntien välisten niin sanottujen tarvevakioitujen menojen erot ovat supistuneet, koska maan kalleimmat kunnat ovat karsineet menojaan ja edullisimmat ovat kallistuneet. Sähköinen resepti vähentää virheitä Sähköiset lääkemääräykset vähentävät lääkäreiden tekemiä virheitä ja siten parantavat potilaiden hoitoa ja turvallisuutta, tuore tutkimus osoittaa. Tulos on merkittävä, sillä lääkärien työtä tukevia sähköisiä järjestelmiä ei ole juuri tutkittu, vaikka niitä käytetään runsaasti. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan sähköiseen reseptiin siirtyneiden virheet vähenivät yli kuusinkertaisesti. Ennen järjestelmään siirtymistä 43 reseptissä sadasta oli virhe, kun vuoden kuluttua huomautettavaa oli enää seitsemässä reseptissä sadasta. i n g r a m super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Yksityissektorilla toimivia luottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia saapui neuvottelupäiville Helsingin Seurahuoneelle maaliskuussa. Yksityissektorin aktiivit neuvottelupäivillä Helsingissä m a r j o s a j a n t o l a Helsingissä järjestettiin maaliskuun alussa neljättä kertaa SuPerin yksityissektorin neuvottelupäivä. Tilaisuuteen kokoontui joukko yksityissektorilla toimivia luottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia kuulemaan yksityissektorin ajankohtaisista asioista. Päivän avasi puheenjohtaja Juhani Palomäki kertomalla yleisesti tämänkertaisesta sopimuskierroksesta ja neuvottelutilanteesta. Aamupäivän aikana käytiin lisäksi läpi yksityissektorin neuvottelutilannetta sopimusaloittain. Paikalla olivat yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens sekä lakimiehet Tuomas Hyytinen ja Karoliina Partanen kertomassa kukin oman sopimusalansa tilanteesta. Iltapäivällä suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti kertoi ammatillisen edunvalvonnan ajankohtaisista haasteista. Keskustelua käytiin lisäksi paikallisesta sopimisesta ja siihen liittyvästä problematiikasta. Päivän päätti Suomen Puheopiston toimitusjohtajan Marsa Bäckin esitys neuvottelutaidon saloista.. pia zaerens yksityissektorin neuvottelupäällikkö Laki hoitoalan opiskeluoikeudesta etenee teksti jukka järvelä Keväällä 2008 asetettu työryhmä esittää lainmuutosta, jolla potilaille vaaralliset tai muuten soveltumattomat hoitoalan opiskelijat saataisiin ajoissa pois alalta. Pysyvää erottamista näillekään opiskelijoille ei esitetä. Kuinka usein sosiaali- ja terveysalan opiskelijan opiskeluoikeutta joudutaan punnitsemaan alan ylimmässä valvontaelimessä Valvirassa vuosittain, lääkintöneuvos Pirjo Pennanen? Valviraan tällaista tilannetta koskevia kyselyjä tulee arviolta muutamia kymmeniä vuosittain. Minkälaisia perusteita alalle huonosti soveltuvan ja sääntöjä rikkovan opiskelijan erottamiseen on ennen tätä nykyistä työryhmän esitystä ollut? Perusteita tai mahdollisuuksia puuttua näihin tilanteisiin ei juuri ole ollut, muutamaa harvaa poikkeustilannetta lukuun ottamatta. Ovatko opiskeluoikeuden kieltämistapaukset olleet hankalia ja pitkäkestoisia prosesseja? Tällaisia prosesseja ei ole juurikaan ollut, yllämainituista syistä, eikä Valviralla ole niissä toimivaltaa. Onko työryhmän tuore esitys mielestänne hyvä ja riittävä? Esitys antaa ainakin mahdollisuudet puuttua niihin tilanteisiin, joissa opiskelija selkeästi vaarantaa esimerkiksi potilasturvallisuuden, tai kärsii toimintakykyä heikentävästä päihde- tai mielenterveysongelmasta. Tuoko mahdollinen lainmuutos suuria muutoksia opiskelumaailmaan, jos laki tulee voimaan syksyllä 2011? Ei tuo, koska nämä tilanteet ovat onneksi harvinaisia suhteessa opiskelijoiden kokonaismäärään.. 8 super

9 Arkiset asiat palkitsevat vanhustyössä teksti marjo sajantola Vanhustyön käytännössä palkitsevat asiat ovat pieniä arkisia asioita, joita on suhteellisen helppo kehittää. Palkitseva ja luova vanhustyö -verkkosivusto tarjoaa kehitysideoita ja käytännön vinkkejä. Työterveyslaitos on julkaissut netissä sivuston, josta toivotaan olevan apua työyhteisöille vanhustyön kehittämiseen, myönteisten voimavaratekijöiden vahvistamiseen ja osaamisen parantamiseen työntekijä- ja työyhteisötasolla. Sivujen sisältö perustuu tutkimuksiin ja vanhustyössä hyväksi havaittuihin käytäntöihin. Ne tarjoavat tiiviisti koottua käytännön tietoa eri ammattiryhmille ja hyviä käytännön ratkaisuja. Lisäksi sivuilta löytää käytännön vinkkejä työhön tai opiskeluun sekä monenlaisia aiheita, joita voidaan käyttää keskustelun runkona esimerkiksi osastotunneilla. Tietopakettia hyödyntämällä koko työyhteisön kehittämisosaaminen lisääntyy. Tärkeää on voimavarojen vahvistaminen ja asioiden edistäminen yhdessä. Työhyvinvointi syntyy työn arjessa Kehittämistyön tavoitteena on edistää työyhteisön hyvinvointia ja toimintaa sekä nähdä yhdessä asioita, joita halutaan saada vielä paremmiksi. Työyhteisön kehittäminen on sovittujen asioiden tekemistä suunnitelmallisesti. Se voi olla pienten käytännön asioiden muuttamista, mutta joskus tarvitaan laajempia kehittämiskokonaisuuksia työyhteisön muuttamiseksi. Uusien toimintatapojen ja pienten toiminnallisten muutosten kehittely yhdessä kannattaa nostaa arvoonsa. Se on aidosti innovatiivista toimintaa, joka samalla auttaa koko työyhteisöä kehittymään. Pienetkin toimenpiteet voivat käytännössä kääntää koko työyhteisön uusille urille. Kehittäminen aloittaa myönteisen kehän, joka laajenee ja myönteisiä tuloksia näkyy paljon ennakoitua enemmän. Työyhteisön kehittämisen vaikutukset näkyvät työpaikan arjessa. Parhaimmillaan saadaan aikaan hyvä oppimisen tunnelma. Tällöin työ sujuu entistä paremmin ja aikaa vanhusten yksilölliselle huomioimiselle jää enemmän. Työhyvinvointi myös toteutuu ja kehittyy suurelta osin työpaikoilla työn arjessa. Jokaisessa työssä on aineksia ja mahdollisuuksia työn palkitsevuuteen ja arvostukseen, omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja itsensä kokemiseen hyvänä ja arvostettuna työntekijänä. Jossain työssä on erityisen tärkeää kokea kuuluvansa porukkaan, toisessa työssä työn itsenäisyys on palkitsevaa. Joka tapauksessa työntekijän vahvuuksia tukeva mielekäs työ ja sen mukainen johtamiskulttuuri antavat voimavaroja työhön ja myös vapaa-aikaan. Työyhteisön hyvä ilmapiiri, hyvin toimiva yhteistyö ja monipuolinen osaaminen koetaan palkitsevina ja työn iloa antavina. Luovuus löytyy yhdessä ideoimalla ja yhteisellä kehittämisellä. Edellä kerrotun ja paljon muuta asiaa löydät osoitteesta www. ttl.fi/vanhustyo. Lisäksi sivuille kerätään lukijoiden työyhteisöistä hyviä käytäntöjä, vinkkejä, ideoita ja kehittämiskokemuksia. Niitä arkipäivän pieniä asioita, joilla on iso merkitys vanhustyön palkitsevuuden, luovuuden ja ilon lähteenä. Jaa ne muiden kanssa. Kerro, miten omalla työpaikallasi edistetään työn palkitsevuutta ja luovuutta. Minkälaisia hyviä käytäntöjä työyhteisössänne on? Minkälaisen vinkin voisitte antaa muille toiminnan kehittämiseen? Sivuston aineisto on koottu vuosina toteutetussa Palkitseva ja luova vanhustyö -menetelmän kehityshankkeessa, jota on tukenut Työelämän kehittämisohjelma Tykes. SuPer on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässä.. super

10 Huhtikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Suuvedestä on hyötyä Antimikrobiset suuvedet ovat oikein käytettynä hyödyllisiä. Näkemys perustuu Anja Ainamon ja Aira Lahtisen toteuttamaan laajaan antimikrobisia suuvesiä käsittelevään katsaukseen. Siitä käy ilmi, että säännöllisesti käytettyinä antimikrobiset suuvedet vaikuttavat myös ikenen alaiseen plakkiin. Yleinen käsitys on ollut, että antimikrobiset suuvedet vaikuttavat vain näkyvillä olevaan plakkiin ja syljen mikrobeihin. Lahtisen ja Ainamon mukaan on tärkeää tiedostaa, etteivät suuvedet ole pelkkää kosmetiikkaa. Myös myytit alkoholipitoisten suuvesien suuta kuivattavasta ominaisuudesta ja suusyöpäriskistä ovat perusteettomia. Ihmisille, joille tulee vuosittain reikiä tai joilla on paikatut hampaat, asiantuntijat suosittelevat fluoripitoista suuvettä. cision Väkivaltaa vastaan! Eduskunnan puhemiehistö vastaanotti naisjärjestöjen väkivallan vastaisen julistuksen kansainvälisen naistenpäivän alla 5. maaliskuuta. Julistuksessa vaaditaan muun muassa riittäviä resursseja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman toteuttamiseen. Eduskunnan enemmistö, 115 kansanedustajaa, seisoo julistuksen vaatimusten takana. Naisjärjestöjen mukaan Suomeen tarvitaan lisää myös turvakoteja ja salaisia turvakoteja. Naisjärjestöt tavoittelevat sitä, että kaikki väkivaltarikokset muutettaisiin virallisen syytteen alaisiksi. Järjestöt eivät kannata perheväkivallan sovittelua. i n g r a m Oppaasta apua uupumiseen Työeläkeyhtiö Varma ja Suomen Mielenterveysseura ovat uusineet Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen -oppaan. Opas sisältää jokaiselle suomalaiselle neuvoja ja vinkkejä, miten selvitä arkisista ongelmatilanteista, stressistä ja uupumistilanteista. Mielenterveyden ongelmat ovat suuri haaste suomalaiselle työelämälle ja yhteiskunnalle. Viime vuonna maksettiin mielenterveyshäiriöiden perusteella työeläkkeitä noin 830 miljoonaa euroa. Mielenterveydenhäiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyvät ovat muista sairauksista eläkkeelle siirtyviä nuorempia. varma Kela-Kerttu on netissä Kela kokeilee kevään aikana asiakkaiden neuvontaa internetin keskustelupalstalla. Kela-Kerttu vastaa äitien ja isien perhe-etuuksia koskeviin kysymyksiin Suomi24:n keskustelupalstalla. Uusi Kysy lapsiperheen etuuksista -keskustelupalsta sijaitsee Suomi24.fi:n Äidit ja isät -osiossa. Palstalle antaa kasvot leppäkerttu, Kela-Kerttu, jonka taustalla on joukko Kelan perhe-etuuksien asiantuntijoilta eri puolilta Suomea. Toukokuun loppuun asti toimivalla kokeilulla kartoitetaan, kannattaisiko samantyyppistä palvelua tarjota myös tulevaisuudessa. cision Olemme onnellisia Tutkimus ei tue väitettä suomalaisten synkkyydestä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset samoin kuin muut pohjoismaalaiset ovat Euroopan onnellisimpia. Käsityksiä onnettomasta Suomen kansasta on syytä tarkistaa. Vaikka masennuslääkkeitten käyttö Suomessa on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvun alussa, kansalaisten tuntemusten tasolla ei keskimäärin ole kuitenkaan tapahtunut muutoksia huonompaan suuntaan, toteaa Kelan tutkimusosaston päällikkö Olli Kangas. cision Koko perheen hammaspeikko Hammaslääkäriä vieroksuvat eivät laiminlyö vain omia hampaitansa, vaan mahdollisesti myös lastensa hampaat, yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet. Lasten hammasterveyden edistäminen onnistuukin parhaiten koko perheeseen vaikuttamalla. Sama on todettu Suomessa. Parhaiten hammasvalistus ja -huolto tavoittaa varakkaat ja koulutetut, mikä näkyy myös lasten hampaiden terveydessä. duodecim i n g r a m N e s s t o r 4 u 2 10 super

11 muut lehdet Pitkäaikaishoidossa olevat muistipotilaat ovat Suomessa kaikkein syrjäytynein ryhmä. Heitä voi hoitaa miten vain, heittää kuin paketteja paikasta toiseen, panna kuin huonekalun muuttokuormaan. Tutkija Ulla Eloniemi-Sulkava sairaanhoitaja 3/2010 Todellako tässä maassa pitää kuolla työpaikkansa puolesta, jotta on oikeutettu löysäämään vähän? Mitä mieltä? Maaliskuun kysymys oli: Herättääkö kevät viherpeukalosi? Kolumnisti Anne Kinnunen vakuutusväki 1/2010 Työpaikan luontevimmalta ja helpoimmin lähestyttävältä tuntuva ihminen saattaakin olla se kaikkein ujoin. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen työ terveys turvallisuus 1/ % 17 % Huono uutinen on, että lääketeollisuuden kiinnostus miehen e-pilleriä kohtaan on hiipunut. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter tiede 3/2010 Kyllä Ei Kyllä, koska Ei, koska 30 vuotta sitten Kunnan, kirkon ja valtion puolella syntyi uusi neuvottelutulos. Tehdyt sopimukset myötäilivät yleisillä työmarkkinoilla hyväksyttyä noin 9,5 prosentin palkankorotuslinjaa. Terveydenhuoltoalan tärkein tekstitavoite, periodityön työajan lyhentäminen, toteutui vain osittain ja monin rajoituksin. TVK:n ja TVK-V:n voimakkaasti esille tuoma naispalkkaratkaisu jäi tällä kertaa toteutumatta, koska keskitettyä työmarkkinaratkaisua ei saatu. Sekä tämä että myöskin työajan lyhentäminen ja eräät muut tärkeät tekstitavoitteet, jotka nyt jäivät toteutumatta, tulee saada esille järjestelyvaraneuvottelujen yhteydessä. apuhoitajalehti 4 / 1980 valo antaa voimaa ja kutsuu kasvattamaan. asun maalla ja olen ylpeä hienosta puutarhastani. kevätauringon paisteessa haluan nähdä jotain uutta vihreää, vaikka herneenversoja. itse kasvatetut kesäkukat tulevat taimina ostettuja halvemmiksi. det är så roligt med sol, vår och grönska! peukalot ovat olleet pitkään pakkasta paossa lapasissa. on mukava syödä itse kasvatettuja tomaatteja. ostan uusia viherkasveja. kasvien kanssa touhuilu tyhjentää päänupin työasioista. kaksi multasäkkiä tuli taas kauppareissulta mukaan. minulla on vain yksi ikkunalauta. olen yliherkkä lähes kaikille kasveille. olen epäonnistunut niin monta kertaa. en ole mikään puutarhaihminen. vaikka pidän kukista, niin tekevät myös kuusi kissaani. annan kaikkien kukkien kukkia luonnossa ilman minun peukalointiani. olen syksyihminen, lyhytjänteinen. ei kiinnosta liata käsiä mullassa. olen mielestäni huono hortonomi. opiskelu vie ajan. en ole kiinnostunut kasvien hoidosta. ei ole paikkaa, missä sitä toteuttaisi. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 51. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Aku-muki teksti ja kuvat marjo sajantola Aamukahvi iloisenkeltaisesta mukista antaa potkua koko päivään. Perushoitaja Johanna Parkkonen toteaa olevansa mukifriikki. Hänellä on kaikenlaisia mukeja kokoelmaksi asti. Monet ystävät ovatkin vitsailleet, etteivät ainakaan he tule kokoelmaa kartuttamaan, sillä vaarana on, että Johanna hukkuu mukeihin. Johannan äiti ja sisar ovat kyllä jonkun mukin hänelle ostaneet, kun sopiva on osunut kohdalle, mutta suurin osa on Johannan omia hankintoja. Jo parikymmentä vuotta hän on kerännyt niitä milloin matkamuisto-ostona, milloin impulssiostona, jos jokin mukissa on miellyttänyt. Voisi jopa sanoa, että Johannalla on muki joka lähtöön, valinnan varaa aina tilanteen ja mielialan mukaan. Eniten pidän näistä mukeista, joissa on joku Walt Disneyn luomista hahmoista. Aku etenkin on lempihahmoni. Tämän mukin pirteä keltainen väri sopii mielestäni hyvin aamukahville, Johanna kertoo. Hän tuumaa, että Aku on enemmän suomalaisten mieleen kuin aina oikeassa oleva Mikki Hiiri, joka taas tuntuu olevan amerikkalaisten ja keskieurooppalaisten suosiossa. Ehkä Akun negatiivinen perusluonne ja huono-onnisuus vetoavat meihin suomalaisiin. Aku-muki on matkamuisto Turusta ja ostettu Kauppahallin Disney-puodista. Johanna on kiinnostunut myös Disneyn koko tuotannosta. Hänellä on melkoisesti Disney-kirjoja ja Disneyn piirrettyjä elokuvia. Pidän eniten perinteisistä elokuvista, Disneyn vanhemmasta tuotannosta. Piirroselokuvien musiikki ja kauneus on hyvää vastapainoa työlle ja opiskelulle. Yksi suosikeistani on Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Toisaalta pidän myös esimerkiksi elokuvasta Tie Eldoradoon. Johanna katsoo näitä elokuvia niin alkuperäiskielellä kuin suomeksi dubattunakin, jos dubatussa versiossa on hyvät suomalaisäänet. Notre Damen kellonsoittaja lumoaa pariisilaisuudellaan. Pariisi on ihana paikka, jonne jo pitkään olen halunnut matkustaa. Viime syksynä annoin matkan itselleni 40-vuotislahjaksi ja sain seuraa ystävästäni, joka on hyvin samanhenkinen kuin minä. Nämä suomalaiset disneyfanit tekivätkin päiväreissun Pariisista Euro Disneyn teemapuistoon, ja nyt Johannalla on vielä haaveissa nähdä sen aito amerikkalainen versio. Määrätietoinen motto Johanna Parkkonen on tehnyt perushoitajan töitä jo 18 vuotta. Näistä viisi vuotta Naistentautien poliklinikalla, viisi Väestöliitossa lapsettomuusklinikalla ja viimeiset kahdeksan Peijaksen sairaalassa kirurgisilla osastoilla. Peijaksessa olen varahenkilöstössä ja kierrän neljällä osastolla. Siellä onkin tullut nähtyä melkein kaikki kirurgian alueet. Työ on mielenkiintoista, mutta haluan myös toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni jatkoopinnoista sairaanhoitajaksi. Johanna kertoo nuorena haaveilleensa sairaanhoitajan työstä lasten parissa, mutta nykyisin häntä kiinnostaa mielenterveys- ja päihdetyö. Vaikka opiskelutyylin löytäminen uudestaan aikuisena olikin alkuun vähän hankalaa, opinnot sujuvat jo hyvin ja uudet kokemukset ovat olleet Johannan mielestä upeita. Älä tee kompromissia itsesi kanssa. Olet kaikki, mitä sinulla on! Tämä on minun mottoni. On oltava määrätietoinen, ei pidä alistua vääryyteen, eikä taipua vastoin omaa tahtoa. Itse huolehdin itsestäni loppupeleissä. Haastatteluhetkellä Johanna on opintovapaalla. Hän herää varhain ja käy aamu-uinnilla läheisessä uimahallissa. Tämän jälkeen hän nauttii aamukahvin keltaisesta Aku-mukistaan. Liikunnasta saa hurjasti energiaa myös opiskeluun, Johanna vinkkaa.. 12 super

13 Kannen alta kurkistavan liinan lisäksi Elvi on tallentanut pärekoriinsa monet mukavat muistot. Aku Ankka on Johanna Parkkosen suosikkihahmo. super

14 14 super

15 Ympäristöpäiväkodissa pohditaan Mistä meidän vesi tulee? teksti sonja kähkönen kuvat jukka järvelä Päiväkoti Pihakoivussa lapset ja aikuiset ottavat vastuuta omasta hiilijalanjäljestään. Lauri Lepänkoski auttaa kouluikää lähestyviä poikia ymmärtämään, miten jätteitä lajitellaan ja miksi. Ekotekoja ei tehdä kuitenkaan tiukkapipoisesti. Kokohaalarit suhisevat ja hämähäkkimies-pipot vilahtelevat forssalaisen päiväkodin eteisessä maanantaiaamuna. Sananjalat, kuudesta seitsemään vuotta vanhat pojat, polkevat talvisaappaita jalkaansa. Hetki sitten syötiin aamupuuro ja nyt on kiire pihalle. Ennen ulosmenoa tarkastetaan vielä, että housujen puntit ovat paikoillaan kenkien päällä, ettei niihin pääse lunta. Voi, aina löytyy paljasta nilkkaa, lastentarhanopettaja Merja Viljanen vetää lahjetta alemmas ja oikaisee yhden nurinpäin puetun pipon. Kahdeksalta työvuoronsa aloittanut lähihoitaja Lauri Lepänkoski on käynyt vaihtamassa lämpimämpää päälle ja kiirehtii poikajoukon perään. Hän tarpoo pihalla seisovan vajan ovelle. Kun lukko on avattu, varasto tyhjenee hetkessä lumea vasten kolisevista pulkista ja jättimäisestä kumirenkaasta. Mäenlasku on talvella suosittua. Suojasäällä on tehty myös lumiukkoja, mutta ne on melkein saman tien taklattu nurin, Lepänkoski kertoo. Pihakoivussa ulkoillaan paljon. Laurin tuntuman mukaan enemmän kuin monissa muissa päiväkodeissa. Kylmyys ei juuri lapsia häiritse ja pahimmillakin paukkupakkasilla ulkona yritetään olla edes kymmenen, parikymmentä minuuttia. Huomaan kyllä, että ilmapiiri on levottomampi silloin, jos olemme olleet koko päivän sisällä. Tarkkasilmäinen lähihoitaja palaa varaston ovelle. Muuta- super

16 Lapset kierrättävät omissa osastoissaan bio-, seka- ja energiajätteen sekä paperin ja kartongin. Jos roska menee väärään paikkaan, se ei ole maailman loppu. 2. Ympäristöraati kokoontuu kerran kuussa. Osallistujat vaihtelevat, jotta kaikki pääsevät mukaan tekemään päätöksiä. ma poika on ollut sisällä pidempään kuin säännöt sallivat. Syy viipymiselle onkin ilmeinen. Yksi pojista on virittänyt kattopaaluun köyden, aikomuksenaan keikkua sen varassa autonrengaskasan yli. Tällaisia juttuja nämä keksivät. Siksi olemme sopineet, että täältä saa hakea haluamiaan leluja, mutta sisälle ei saa jäädä leikkimään. Lauri ohjaa lapset ulos ja purkaa solmun keltaisen muovilapion avulla. Jos jossain näkyy vaaratilanne, on asetettava rajat. Linjamme kuitenkin on, että me aikuiset emme kiellä pelkästä kieltämisen ilosta. Emme esimerkiksi kannusta sisällä juoksemiseen, mutta se ei ole kiellettyäkään. Juokseminenhan on lapsille täysin luontaista. Ympäristöraati Omakotitaloalueen ja muutaman kerrostalon ympäröimä Pihakoivu on matala, mutta laaja, punainen rakennus. Päiväkoti tarjoaa hoitoa sadalle lapselle, ryhmiä on viisi. Samassa yhteydessä toimii myös vuorohoitoryhmä, jossa Lauri Lepänkoski teki edellisellä viikolla muutaman yövuoron. Oman yksikön lapset viettivät silloin hiihtolomaa. Paikkakunnalla ympäristökasvatuksen päiväkoti on ainut laatuaan. Pihakoivussa on tehty ekotekoja pitkään. Suomen ympäristökasvatuksen seuran myöntämää Vihreää lippua päiväkoti lähti tavoittelemaan kolmisen vuotta sitten. Se tarkoitti käytännössä lapsista ja aikuisista koostuvan ympäristöraadin perustamista, keskustelua lasten kanssa ympäristön eri aihealueista ja aktiivista raportointia tavoitteiden saavutuksista. Lapset telmivät valkoisella pihalla, muutama lipoo lapasesta lunta suuhunsa. Lauri tekee työkaverinsa kanssa vahdinvaihdon ja huikkaa Artun sisälle ympäristöraadin kokoukseen. Viisitoista yli yhdeksän kahvihuoneen pöydän äärellä istuu Vihreän lipun arvoisa raati hiljaisena ja odottavana. Pilvisestä päivästä huolimatta kevätvalo kajastaa huoneeseen voimakkaana. Sosionomi Karoliina Kärkkäinen aloittaa: Mistä huomaatte kevään merkkejä? Lapset toteavat auringon paistavan nyt enemmän kuin aikaisemmin. Mutta miksi? Aurinko on ollut pilven takana, Ella tietää. Hetkittäin aiheet vaikuttavat monimutkaisilta. Voiko auringossa olla mustia pisteitä? Ymmärtävätkö lapset? Aikuiset kuitenkin johdattelevat, täsmentävät ja kannustavat. On mentävä lapsen ajatuksen tasolle. Päiväkodin uusin, syksyllä alkanut ympäristöteema on vuoden kiertokulku. Nyt kokouksessa äänestetään siitä, kumpaa maaliskuussa tarkastellaan, muuttolintuja vai aurinkoa. Muita kiinnostaa aurinko, mutta joukon nuorin, kolmevuotias Malla, on eri mieltä. Hän haluaisi tutkia lintuja. Kaksikymmentä minuuttia riittää ympäristöraadille. Siinä ajassa ehditään vielä selvittää, miten aurinkoa voidaan tutkia ja mistä aiheeseen liittyvää tietoa löytyy. Kokous ei ehdi kuitenkaan käydä liian raskaaksi. Hiljainen hetki Lauri Lepänkoski nappaa käteensä tiskirätin ja siistii pöydät ruokailun jäljiltä. Pojat ovat levittäytyneet Sananjalkojen kahteen huoneeseen. Puheeksi tulevat Wiljamin syntymäpäivät, joita vietetään seuraavana päivänä. Ryhmässä on otettu tavak- 16 super

17 Käsipaperien sijaan Pihakoivussa käytetään vanhoista, pestyistä lakanoista revittyjä kangastilkkuja. Idea syntyi sikainfluenssaepidemian aikana, kun paperia kului valtava määrä. 4. Pojat askartelevat jätemateriaalista Lauri Lepänkosken opastuksella mysteerirasian. Vanhempien työpaikoilta saadaan silloin tällöin lasten askarteluun sopivaa materiaalia, joka menisi muuten roskiin. si, että kukin päivänsankari pyöräyttää juhlapäivänään Laurin kanssa jotain makeaa muille tarjottavaksi. Mitä sä Wiljami haluaisit huomenna leipoa? Poika toivoo kauralastuja. Hän saa ottaa mukaan myös yhden kavereistaan ja valitsee Santun. Pihakoivu hiljenee. Lepänkoski on käynyt avaamassa sängyt lasten lepohetkeä varten. Huone, jossa hetki sitten pompittiin hiukset hulmuten trampoliinilla ja käytiin äänekästä muovidinosaurusten välistä taistelua, on nyt rauhoitettu sadulle, jota kollega jää lukemaan. Tämä on niitä hetkiä, kun Lauri ehtii työpäivän aikana täyttää kahvikupin ja istahtaa nojatuoliin. Usein lasten nukkuessa pidetään myös palaverit ja hoidetaan tarvittavat paperityöt. Lepänkoski on työskennellyt Pihakoivussa kohta kahdeksan vuotta. Hän aloitti urheilupainotteiset lähihoitajan opinnot vuonna Rippikoulun ja isosvuoden jälkeen haaveena oli nuorisotyöntekijän ammatti, mutta opintoja edeltävä työharjoittelu päiväkodissa muutti mielen. Pian valmistumisensa jälkeen Lauri sai Pihakoivusta vakituisen paikan. Niitä päiviä on vain kourallinen, kun olen työskennellyt jossain toisessa Forssan viidestä päiväkodista. Tämän paikan ajatusmaailma menee yksiin omani kanssa, sillä kierrätys ja ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni. Sananjalkojen ryhmässä lähihoitaja aloitti syksyllä. Kyseessä on pienryhmä, jossa osalla pojista on dysfasia, yhdellä diabetes. Noin puolet heistä tarvitsee aikuisen erityishuomiota. Toisten kanssa toimeen tuleminen on joillekin vaikeaa, mutta siinä on kehitytty. Lapset ovat ylpeitä siitä, että he ovat juuri siinä päiväkodissa, jossa suojellaan luontoa ja kerätään roskia. Kun ryhmiä syksyllä muodostettiin, huomattiin, että samana vuonna syntyneitä poikia oli yllättävän paljon. Mukaan olisi tullut vain yksi tyttö, joten päätettiin tehdä poikaryhmä. Välillä on vähän villimpää menoa, mutta pojat ovat keskenään melko välittömiä. Minun on helppo samaistua heihin, kun tiedän millaista tuossa iässä on, Lauri sanoo. Joskus lasten keskuudessa syntyy rajumpia tilanteita, joissa lyödään tai raavitaan. Kun sanat loppuvat, käytetään nyrkkiä. Asiat puhutaan läpi juurta jaksaen. Olen oppinut aika hyvin ennakoimaan, mutta silti tilanteet välillä yllättävät. Toisaalta pojat unohtavat ristiriidat nopeasti. Sekaryhmissä olen huomannut, että tytöt saattavat kantaa pitkäänkin kaunaa. Meillä kerätään roskia Pihakoivun ympäristöteot ovat konkretisoituneet pienempinä jätemäärinä ja vähentyneenä vedenkulutuksena. Saavutuksista ovat todisteina mittarilukemat ja jätteiden kuljettajan sana. Ideologia on iskostunut henkilökunnan tapoihin. Käytävällä kävellessään Lauri Lepänkoski sammuttaa tarpeettomina palavat valot automaattisesti. Lapset ovat ympäristöasioissa hyvin vastaanottavaisia eikä kukaan ole ainakaan vielä protestoinut. Eri teemojen ympärille pyritään järjestämään mukavia tapahtumia, eikä mitään tehdä turhan vakavasti. Päiväkodin me-henki ja opitut asiat näkyvät arjessa. Lapset ovat ylpeitä siitä, että he ovat juuri siinä päiväkodissa, jos- super

18 sa suojellaan luontoa ja kerätään roskia. Vanhemmat ovat kertoneet lastensa ojentaneen heitä kotona turhasta veden lotraamisesta. Jos tarhakaverin nähdään tuhlaavan paperia, siitä tullaan nopeasti kertomaan. Ympäristöön ja ekologisuuteen liittyvien asioiden selittäminen on aikuiselle haaste. Usein lapsen kysymys kuuluu, miksi. Kun puhutaan sähkön säästämisestä, lapset miettivät, mistä sähkö tulee. Lasin kierrätyksessä puhuttaa se, mitä lasille tapahtuu lajittelun jälkeen. Aikuisen on tuotava asiat esiin niin, että pienimmätkin ymmärtävät. Jos ajatuksia ei osata pukea sanoiksi, otetaan kynät esiin ja piirretään. Niin tehtiin silloinkin, kun lapsia askarrutti, mistä talon kraanavesi tulee. Kartalle hahmoteltiin yksinkertaistettu vesijohtoverkko aina pohjavesialueelta päiväkotiin saakka. Ympäristöasioita opetetaan ikätason mukaan. Esimerkiksi kierrätyksen merkitys aukeaa varsinaisesti vasta esikouluikäisille. Unihiekkaa silmissä Sananjaloissa on iltapäivällä rauhallista. Päivälevolta heränneet Waltteri, Arttu, Samu ja Santtu ovat ottaneet dinosaurukset esiin, mutta leikki on vaisua. Silmät ovat vielä uniset. Tähän aikaan päivästä meillä on hiljaisia leikkejä, etteivät naapurin pienemmät lapset herää, Lauri Lepänkoski kertoo. Aikuisen on tuotava asiat esiin niin, että pienimmätkin ymmärtävät. Merja Viljanen täyttää läsnäolopäiväkirjaa, jonka mukaan kaupunki laskuttaa vanhempia lasten päivähoidosta. Lauri vaihtaa työkaverinsa kanssa muutaman sanan seuraavan päivän sisällöstä. Ohjelmassa on liikuntarata. Usein liikuntahetket ovat Laurin vastuulla. Kokemuksesta hän tietää, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Pojille on tärkeää, että asiat toistuvat samalla tavalla, joten meillä on yleensä sama alkulämmittely. Joskus käytämme jotain välineitä, mutta emme järjestä kilpailuja. Tässä vaiheessa ei vielä kannata korostaa voittoa tai häviämistä. Puoli kolmelta jaetaan välipala. Pojat keskittyvät mutustamaan sämpylöitään samalla, kun Lauri lukee ääneen ympäristöraadin pöytäkirjan. Lepänkoski voitelee itselleenkin muutaman leipäpalan. Työpäivä jatkuu neljään, hän on tänään viimeinen vuorossa. Kun lapset on haettu, hyppään pyörän selkään ja poljen pari kilometriä kotiovelle. Hyötyliikunta on minulle tärkeää, sillä perheen kanssa touhuaminen verottaa aikaa harrastuksilta. Lähihoitaja on tyytyväinen, koska voi hyödyntää liikunnallisuuttaan myös työssään Pihakoivussa. Päiväkodissa tehtävät jakautuvat pikemminkin henkilökohtaisten vahvuuksien kuin koulutustaustan mukaan. En ole koskaan innostunut perinteisistä miehisistä ammateista. Autoja en osaa korjata, mutta tässä työssä koen olevani hyvä.. Tänään töissä Kuka: Forssalainen Lauri Lepänkoski, 31, valmistui lähihoitajaksi vuonna Osan opinnoistaan hän suoritti Eerikkilän urheiluopistossa. On saanut myös lastenhoitajille tarkoitetun ensiopetuskoulutuksen. Perhe: Vaimo sekä 1-, 4- ja 5-vuotiaat lapset. Harrastukset: Salibandy, pyöräily ja kavereiden kanssa rentoutuminen. Suuri osa vapaa-ajasta kuluu omien lasten kanssa touhuillessa. Työ: Lastenhoitajana Päiväkoti Pihakoivussa. Työaika vaihtelee puoli kuuden ja viiden välillä. Joskus voi tehdä keikkaa myös vuorohoitoryhmässä. Parasta ja pahinta työssä: Työssä saa toteuttaa itseään ja päivät ovat aina erilaisia. Parasta on, kun pitkäjänteisen työn jälkeen voittaa lapsen luottamuksen. Vaikka työ on vaativuudeltaan vähintään keskivertoa, tipahtaa tilipussiin kuukaudessa noin tuhat euroa vähemmän kuin kansalaisille keskimäärin. Ympäristökasvatuksesta: Pihakoivu on mukana kestävän kehityksen ohjelmassa, josta se on saanut tunnuksen, lippusalkoon vedettävän vihreän lipun. Päiväkodissa valitaan vuosittain teema, jonka aikana opiskellaan siihen liittyviä asioita ja vähennetään ympäristökuormitusta. Suomessa Vihreän lipun on saanut yli 160 päiväkotia, koulua ja oppilaitosta. Lisätietoa ohjelmasta osoitteessa 18 super

19 Esitys päivähoidon siirtämisestä opetusministeriöön huolestuttaa Moniammatillisuus vaarassa teksti sonja kähkönen Jos päivähoidon hallinto siirretään opetusministeriön alaisuuteen, tulee lähihoitajien määrä alan työpaikoissa vähenemään, pelkää suunnittelija Lena Öhman-Jokinen. Esimerkkejä löytyy muista Pohjoismaista. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö julkistivat helmikuussa selvityksen, jonka perusteella esitettiin päivähoidon hallinnon siirtoa opetusministeriöön. Päivähoitojärjestelmä on kehittynyt nopeasti subjektiivisen päivähoito-oikeuden säätämisen jälkeen. Kehittämisen painopiste on ollut ja 2000-luvulla perheiden palvelussa. Selvityksen tehneiden Tuulikki Petäjäniemen ja Simo Pokin mukaan jatkossa tulisi painottaa entistä enemmän lapsen ja varhaiskasvatuksen näkökulmaa. He uskovat päivähoidon soveltuvan hyvin kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen opetusministeriössä. Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen sujuvasta jatkumosta hyötyy eniten lapsi. Toimiva varhaiskasvatus on perusta lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomen kunnista yli puolet on järjestänyt päivähoidon opetustoimessa. Ehdotettu uudistus ei vaikuttaisi jatkossakaan kuntien oikeuteen päättää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnon organisoinnista. Eri ammattiryhmien yhteistyö tärkeää Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on ehdotetusta uudistuksesta huolissaan. Liiton mukaan hallinnollisia muutoksia tärkeämpää olisi huolehtia toimivista yhteistyörakenteista, joita tarvitaan varhaiskasvatuksessa alle kouluikäisten lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suurin uhka uudistuksen toteutuessa on se, että lähihoitajien määrä vähenee päivähoidon työpaikoissa merkittävästi, sanoo SuPerin suunnittelija Lena Öhman-Jokinen. Esimerkkejä löytyy muista Pohjoismaista, joista Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa varhaiskasvatus ja päivähoito on siirretty opetustoimeen. Islannissa tilanne on se, että päivähoidossa työskentelee kouluttamattomia sekä lastentarhanopettajia ja sosionomeja vastaavan koulutuksen saaneita. Norjassa ja Ruotsissa lähihoitajan tutkintoa vastaavan koulutuksen saaneiden osuus päivähoidon työntekijöistä on laskenut jatkuvasti. SuPerissa selvitetään parhaillaan, kuinka tilanne eroaa Suomessa niiden kuntien välillä, joissa päivähoito on siirretty opetustoimeen ja joissa se on sosiaalitoimen alaisuudessa. Öhman-Jokinen painottaa, että päivähoidossa tarvitaan eri ammattiryhmien yhteistyötä. Jos päivähoito siirtyy opetustoimen alaisuuteen, vaarana on koulumaisuus ja opettajakeskeisyys, eikä nykyisellään hyvin toimiva moniammatillinen tiimityö todennäköisesti toteutuisi. Päivähoidon tehtävä on vastata lapsen hoidosta, kasvatuksesta sekä opetuksesta. Sen on myös tehtävä yhteistyötä perheen kanssa. Henkilöstön ammatillisesta osaamisesta tulee huolehtia, jotta tähän voidaan vastata. Lähihoitajat saavat lasten ja nuorten koulutusohjelman myötä vankan varhaiskasvatuksen osaamisen sekä esimerkiksi lääkehoitokoulutuksen, jota ei ole sosionomeilla tai lastentarhanopettajilla. Lena Öhman-Jokisen mukaan päivähoitoa kehitettäessä on syytä tarkastella kokonaisuuksia. Lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä tulisi saada mahdollisimman laaja kuva aina vauvaikäisestä koulumaailmaan saakka. Lähihoitajien osaaminen on vahvaa hoidossa ja hoivassa. On muistettava, että noin puolet alle kolmevuotiaista on päivähoidossa. He vaativat aikuisilta täysin erilaista huomiota kuin yli kolmevuotiaat.. super

20 20 super

21 Pakottaminen on hyvän johtamisen haaksirikko Tunneäly on tärkeämpi kuin ÄO teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä Pelkkä äly riittäisi hyvin ihmisten johtamiseen, jos ihmiset olisivat kokopuuta kuten shakkinappulat. Koska näin ei ole, tarvitaan tunneälyä. Ihmisiä ei voi vain käskeä ajattelemaan ja motivoitumaan, eikä pakko ole hyvä keino eläkepolitiikassakaan. Huonon henkilöstöjohtamisen on vuodesta toiseen todettu olevan suomalaisen työkulttuurin pahin puute. Henkilöstöjohtamisen pahin puute taas näyttäisi olevan tunteiden aliarviointi. Työhyvinvoinnin ja tuloksen suhdetta tutkineet Leenamaija Otala ja Guy Ahonen pitävät tunneälyä esimiehen tärkeimpänä taitona. Ilman sitä työntekijöitä ei saada johtamaan itse itseään, innostumaan ja toimimaan tehokkaasti tiukoilla aikatauluilla. Tunneälytutkija Mikael Saarinen määrittelee tunneälyn napakasti: kyse on kyvystä nähdä tunteita, saada niis- tä ote, ymmärtää niiden liikkeitä ja vaikuttaa niihin. Tuloksissa ei ollut kehumista, kun Saarinen kolme vuotta sitten selvitti suomalaisten esimiesten tunneälykkyyttä. Erityisen surkeasti suomalaispomoilta sujui elämyksellinen, tunteiden tunnistamiseen liittyvä puoli. Suuria vaikeuksia tuotti myös myönteisten tunteiden ilmaisu, esimerkiksi alaisten kannustus. Johtajaksi hakeudutaan Saarisen mukaan usein aivan vääristä syistä, esimerkiksi ihailun tarpeen vuoksi. Tunneälykkäät tyypit hakeutuvat harvemmin tehtäviin, joissa valta on keskittynyttä. Naiset saavat tunneälytesteissä parempia pisteitä kuin miehet. Miesten ongelmana on tunteiden tukahdutta- super

22 minen: tunteet koetaan häiritseviksi ja niistä halutaan päästä eroon mahdollisimman pian. Naiset taas saattavat pyöritellä tunteita liikaakin. Miehet ovat usein naisia parempia havainnoimaan ja säätelemään tunteitaan. Oletusarvona ilo Mistä suomalaisten johtajien tunneälyttömyys johtuu? Olisiko kyseessä se sama piirre, joka saa työssään epäonnistuneet suomalaiset urheiluvalmentajat aina olympiakisojen jälkeen selittämään, että analyysin aika tulee vähän myöhemmin ja palaamaan sitten Saarijärven Paavon jääräpäisyydellä jatkamaan hommia entiseen tapaan? Vierastetaanko tunteita siksi, että ne sopivat huonosti jämäkkyyttä korostavaan suomalaiseen johtajakuvaan? Monien tutkijoiden mielestä vika on juuri tässä: tunteiden näyttäminen ja noteeraaminen merkitsee perinteisessä suomalaisessa johtamiskulttuurissa heikkoutta ja tehottomuutta. HUS:n nettisivuilla pari vuotta sitten haastatellun Mikael Saarisen mielestä tunneäly ei ole millään tavalla pehmeä johtamisen työkalu. Tunneälykäs johtaja ei tunteile eikä tuhlaa aikaansa alaistensa sielunmaisemien syväluotaukseen. Tunteet ovat yksinkertaisesti työpaikan tosiasioita, jotka johtajan pitää tuntea jotta hän voisi johtaa. Esimies on Saarisen määritelmän mukaan työpaikan tunneilmapiirin lämpömittari. Hänen tehtävänään on havaita, ei tulkita tunteita. Havainnot voivat olla tarkkoja vain niin kauan kuin johtajan pää pysyy kylmänä ja otteet puolueettomina. Tulkinnat voivat vetää johtajan mukaan työpaikan tunnemylläkkään, ja niin ei missään tapauksessa saisi käydä. Toisekseen johtajan pitää ymmärtää tunteiden logiikka eli niiden tapa kehittyä, liikkua ja laantua. Kaikkia työpaikan tunteita ei pidä yrittääkään hallita. Esimerkiksi raivo ja suru tasaantuvat yleensä itsestään. Tunteiden hallinnoinnin perusohje on myönteisten kokemusten maksimointi ja kielteisten minimointi; kyse ei siis ole 22 super

23 niinkään tunteiden kuin olosuhteiden sääntelystä. Ihmisellä on Saarisen mukaan voimakas taipumus tunteeseen nimeltä ilo. Ilo syttyy, jos olosuhteet vain sen sallivat, ja johtajan tehtävä on huolehtia siitä että ne sen sallivat. Tunteet on tunnistettava, ja johtajan on kyettävä niitä myös hallinnoimaan. Jollei johtaja tähän kykene, tunteet saavat ylivallan ja alkavat viedä eikä työyhteisöä siinä vaiheessa johda enää kukaan. Tunneälyllä tehot irti kaikenikäisistä Hätä on suuri: ihmiset vanhenevat, huoltosuhde heikkenee, eläkekassat hupenevat. Kaikille on selvää, että ihmiset on saatava pysymään töissä entistä pitempään, mutta miten? Ratkaisuehdotusten kärjessä keikkuu perinteisen suomalaisen johtamiskulttuurin johtotähti ja tunneälyyn perustuvan johtamisen konkurssipiste: pakko. Ay-liike vastustaa eläkeikien mekaanisia korotuksia, koska työntekijöiden mielestä eläkkeet eivät vedä eläkkeelle vaan työ työntää sinne. Pitäisi siis muuttaa työtä, ei eläkkeitä. Eläkeikärajojen pakkonostot vain lisäävät sairaseläkkeiden ennestäänkin suurta määrää. Hannu Simström selvitti viime syksynä tarkastetussa väitöksessään, millainen rooli tunneälyllä on kunta-alan esimiestyössä ja erityisesti ikäjohtamisessa. Tulokset noudattavat aiemmista Suomessa tehdyistä tutkimuksista tuttua linjaa: esimiestyön heikoimmat kohdat löytyivät sieltä, missä tunneälyn merkitys on suurin. Hyvä ikäjohtaminen jos mikä edellyttää esimiehiltä tunneälyä. Ikäjohtamisella Simström tarkoittaa ikään liittyvien tekijöiden huomioimista niin, että jokainen työntekijä ikään katsomatta voi kokea olevansa arvokas ja saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Hyvälle ikäjohtajalle ikä kuin ikä on etu, sillä hän osaa hyödyntää eriikäisten erilaisuuden voimaa. Johtajan ennakkoluuloton ikäasenne on tärkeä myös siksi, että koko työpaikan asenneilmapiiri saa siitä suuntansa. Tunneälyä voi opetella Simströmin tutkimukseen osallistuneet työntekijät arvioivat tunneälyyn liittyvät ryhmä- ja yhteistyötaidon, konfliktinhallinnan ja kannustavuuden oman Tunteiden hallinnoinnin perusohje on myönteisten kokemusten maksimointi ja kielteisten minimointi. esimiehensä selvästi heikoimmiksi taidoiksi. Hoitoala poikkesi edukseen: parhaat arviot esimiesten tunneälytaidoista tulivat terveys- ja sivistystoimen työntekijöitä. Vähiten painoa johtajien tunneälylle pani teknisen toimen henkilöstö. Tutkija arvelee erojen johtuvan toimialojen erilaisista sukupuolijakaumista: mitä miesvaltaisempi ala, sitä vähemmän tunneäly johtajien kykyjä arvioitaessa painottuu. Simströmin väitöstutkimuksen kyselyyn vastasi 1290 kuntien työntekijää Forssan seudulta. Vastanneista 500 työskenteli terveystoimessa. Eri ikäryhmien näkemykset esimiestyössä tarvittavista tunneälytaidoista olivat hyvin lähellä toisiaan. Tärkeimpinä pidettiin hyvää itsetuntemusta, itsekontrollia, toiminnan läpinäkyvyyttä, empaattisuutta, kannustavuutta, kykyä kehittää toisia, taitoa hallita konflikteja sekä yhteistyötaitoa. Juuri näillä alueilla esimiehillä katsottiin myös olevan eniten opittavaa. Kunta-alalla tunneäly korostuu ikäjohtamisen lisäksi erityisesti kuntaliitoksissa, joissa esimiehiltä odotetaan ristiriitojen nopeaa ja avointa käsittelyä. Henkilöstön motivaation ylläpito ei ole näissä tilanteissa helppoa. Johtaja voi kehittää tunneälyään, mutta edellytyksenä ovat Simströmin mukaan tarkka käsitys omasta todellisesta minästä ja vahva mielikuva ihanneminästä eli siitä, miksi haluaa tulla. Yrittää ainakin kannattaa, sillä terävä tunneäly ennustaa hyvää johtajuutta tehokkaammin kuin älykkyysosamäärällä mitattu kognitiivinen älykkyys.. super

24 Eroon laitosmaisuudesta Lisää väriä ja valoa teksti sonja kähkönen Värit ja valo vaikuttavat ihmisen mieleen, olotilaan ja jopa suorituskykyyn. Sopivilla värivalinnoilla ja tilaratkaisuilla hoitoympäristö voi tukea potilaan toipumista ja asiakkaan arkea. E i ole sattumaa, että eri puolilla maailmaa poliisien asu on sininen. Sininen väri rauhoittaa. Sen sijaan tiikerin ja ampiaisen keltamusta väriyhdistelmä on ihmiselle tuttu varoitusmerkki. Valon vaikutusta tutkineet psykologit ovat huomanneet värien vaikuttavan ihmisen elimistöön, mielialaan ja tunteisiin. Muutkin tutkimukset antavat viitteitä siitä, että hoitoympäristön värimaailmaan ja suunnitteluun tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sopivilla värivalinnoilla ja suunnittelulla laitosympäristö voi tukea asiakkaan ja potilaan hoitoa sekä paranemisprosessia. Ajatus ympäristön parantavasta vaikutuksesta ei ole uusi. Värejä käytettiin hoitotarkoituksessa jo muinoin Egyptissä. Potilaita hoidettiin väritemppeleissä, joiden tiloihin auringonsäteet suunnattiin vaihtelevin spektrin värein. Kreikassa harmoniaa ja terveyttä haettiin luonnon, musiikin ja taiteen kautta luvulla brittiläinen sairaanhoidon uudistaja Florence Nightingale kiinnitti huomiota potilaiden eloonjäämislukuihin eri hoitolaitoksissa. Hän uskoi, että potilaan paraneminen oli nopeampaa, mikäli hoitoympäristö oli puhdas, siellä oli toimiva ilmanvaihto, perussaniteetit kunnossa ja tilaan säteili luonnonvaloa. Joidenkin tutkijoiden mukaan viimeistelty visuaalinen hoitoympäristö on nopeuttanut potilaiden toipumista jopa kymmenellä prosentilla. Tällaisia tuloksia on saatu, kun sisustuksessa on kiinnitetty huomiota väreihin, luonnonvaloon, miellyttävään ikkunanäkymään ja tiloihin on tuotu taidetta. Myös työympäristön visuaalisuuteen olisi syytä kiinnittää huomiota, sillä tutkijat ovat osoittaneet sen vaikuttavan jopa hoitohenkilökunnan moraaliin ja tuottavuuteen. Vaaleanpunainen rauhoitti vankeja Ihmiset näkevät värit yksilöllisesti ja jokaisella on omat mieltymyksensä. Silti värit aiheuttavat ihmisille pääosin samankaltaisia psykologisia tuntemuksia ja mielleyhtymiä. Väriterapeutit ovat havainneet esimerkiksi värin ja persoonallisuuden välillä yhtäläisyyksiä. On huomattu, että kirkkaat ja voimakkaat värit vetävät puoleensa ulospäin suuntautuneita, mutta sulkeutuneemmat ihmiset suosivat levollisempia värejä. Psykiatrisilla osastoilla puolestaan on huomattu, että moni ja- 24 super

25 i n g r a m kautunut persoona käyttää kuvaterapiassa mielellään violettia. Toisaalta suuri osa ihmisistä voi pahoin nähdessään vihreään ja ruskeaan vivahtavan keltaisen väripinnan. Värit vaikuttavat ihmiseen, usein ihmisen sitä itse tiedostamatta. Värien vaikutusta ihmiseen on tutkittu paljon. Klassinen esimerkki on Yhdysvalloissa tehty tutkimus, jossa selvitettiin punaisen ja sinisen vaikutuksia. Yliopiston aulaan sijoitettu kamera todisti ihmisten hakeutuvan kesällä mieluummin siniselle sohvalle ja talvella punaiselle. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että vaaleanpunaisessa huoneessa aikaa viettäneiden aikuisten lihasvoima ja kiihtyneisyys vähenivät, kun mittareina käytettiin sydämen sykettä ja muutoksia käyttäytymisessä luvulla värin vaikutusta aggressiivisuuteen selvitettiin maalaamalla amerikkalaissellejä tietyllä vaaleanpunaisen sävyllä. Tutkijat huomasivat, että näiden sellien asukkaat olivat selkeästi vähemmän aggressiivisia ja epäsosiaalisia kuin vangit kermanvalkoisissa selleissä. Värin muutoksella oli vaikutusta kuitenkin vain ensimmäisen kuukauden aikana, jonka jälkeen väkivaltaisen käytöksen määrä alkoi nousta tasaisesti. Väristä ja valosta työtehoa Värit vaikuttavat ihmiseen, usein ihmisen sitä itse tiedostamatta. Esimerkiksi luokkahuoneen sisustuksella tiedetään olevan vaikutusta lasten oppimiskykyyn. Kirkkain värein maalatut luokkahuoneet ovat parantaneet oppilaiden tarkkaavaisuutta ja oppimista, mutta ruskean ja mustan on huomattu vaikuttavan haitallisesti. Wienin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että huoneen värillä on vaikutusta myös toimistotyöntekijöiden keskittymiskykyyn. Harmaissa huoneissa keskittyminen oli heikompaa kuin värillisissä huoneissa. Toisessa tutkimuksessa huomattiin, että konekirjoittajien virheet olivat yleisempiä valkoisessa työympäristössä verrattuna värilliseen työskentelytilaan. Ikkuna, ja sitä kautta avautuva maisema, on ihmiselle epäilemättä tärkeä elementti. On väitetty, että työntekijöiden stressitaso on alhaisempi, mikäli heidän työtilassaan on ikkuna. Ikkunanäkymän on myös todettu parantavan opiskelijoiden ja työntekijöiden suorituskykyä. Tehohoitoyksiköissä ikkunoiden puute on lisännyt potilaiden ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja sekavuutta. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan ne tehohoidossa olevat potilaat, joilla ei ollut ikkunanäkymää, viettivät vuoteessa pidemmän ajan kuin ikkunallisessa huoneessa toipuneet. Joissakin maan osavaltioissa tut- super

26 kimustulokset otettiin niin vakavasti, että ikkunattomiin tiloihin sijoitettiin tietokoneella toteutettu tekoikkuna. Suunnan näyttäjä, tilan rakentaja Sairaaloissa ja palvelutaloissa värit toimivat sisustuksen lisäksi visuaalisina merkkeinä, joiden avulla asiakkaiden ja asukkaiden liikkumista on mahdollista ohjata. Väriä voidaan käyttää maamerkkinä, sillä voidaan korostaa eri tilojen hierarkiaa ja osoittaa niiden erilaisuutta. Asukkaiden ei-toivottua kuljeskelua voidaan ehkäistä maalaamalla tiettyihin tiloihin johtavat ovet ympäröivien seinien värisiksi. Näin syntyy vaikutelma jatkuvuudesta. Toisaalta asukkaita on mahdollista ohjata toisiin tiloihin maalaamalla niihin johtavat ovet ympäristöstä hyvin erottuvalla värillä. Värien käyttö ja valaistus on erityisen tärkeää tiloissa, joissa liikkuu ikääntyneitä ja heikosti näkeviä. He prosessoivat visuaalista tietoa usein hitaammin kuin muut, jolloin riittävä valaistus takaa sen, että mutkat ja kulmat erottuvat selkeästi. Hoitoympäristö, joka lisää potilaan fyysistä aktiivisuutta, voi lieventää masennusta. Virikkeellinen ympäristö on vähentänyt esimerkiksi Alzheimer-potilaiden masennusta ja sekavuutta. Tutkijoiden mukaan värien käyttö on tärkeää, koska visuaalisten ärsykkeiden vähäisyys voi johtaa näköharhoihin etenkin ahtaissa tiloissa tai huoneissa, joissa asukkaiden liikkumatila on rajallinen. Asiakkaille tarkoitettujen tilojen lisäksi myös henkilökunnan tiloihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Työympäristöstä mahdollisimman paljon poikkeava taukohuone helpottaa rentoutumista lyhyessäkin ajassa. Koska taukotilassa vietetään useimmiten lyhyitä aikoja, ne voivat olla huomattavasti työtiloja värikkäämpiä.. Värit ja muoto luovat tunnelman Palvelutaloissa värien tehtävänä on lisätä kodinomaista tunnelmaa, sanoo lääketieteen tohtori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Jukka Louhija. Pohjoismaista löytyy useita esimerkkejä siitä, millaisia etuja muotoilu ja värien käyttö parhaimmillaan tuovat. Norjassa työskennellessään Jukka Louhija tutustui pyöreänmalliseen vanhusten palvelutaloon, jossa asukkaiden huoneet oli sijoitettu ympyrän muodostavan käytävän molemmin puolin. Käytännöllisen pohjaratkaisun ansiosta vaikeasti dementoituneet saivat huoletta kävellä käytävällä muihin tiloihin eksymättä. Omatoiminen liikkuminen oli sallittua ja oma huone tuli aina jossakin vaiheessa vastaan. Toinen esimerkki löytyy Suomesta. 90-luvulla Louhija vieraili lahtelaisessa palvelutalossa, jonka pääkäytävä oli rakennettu muistuttamaan pariisilaista kujaa. Lämpimänsävyistä käytävää reunustivat pariisilaistalot, joissa sijaitsi muun muassa lääkärin vastaanotto. Tunnelmaa tiloihin toivat vanhoja kaasulamppuja jäljittelevät valaisimet. Nämä esimerkit saivat minut pohtimaan sitä, miten yksinkertaisin ratkaisuin voidaan saada paljon aikaiseksi. Kustannukset tuskin nousevat kovin paljon, mutta ero perinteiseen valkoiseen käytävään voi olla valtava. Värejä käytettävä harkiten Monissa muissa maissa, esimerkiksi Tanskassa, värejä käytetään selvästi enemmän kuin hillityssä Suomessa. Jukka Louhija muistuttaa, että värejä on kuitenkin käytettävä varoen. Ei ole tiettyjä värejä, joita tulee käyttää, vaan pikemminkin värejä, joita ei pidä käyttää. Niiden oheen jää suuri valinnanvara, i n g r a m sininen vihreä Kuvastaa hedelmällisyyttä ja kasvua. Terävöittää huomiokykyä ja edistää puolueetonta arviointia, mutta on myös tyynnyttävä ja levollinen väri. Kuvastaa herkkyyttä. Rauhoittaa, viilentää ja tyynnyttää. Voi alentaa verenpainetta. Tukee rentoutumista, nukkumista ja ylipäätään rauhallisempaa toimintaa. 26 super

27 jonka mukaan tiloja voi sisustaa. Palvelutaloissa väri ei saa hyökätä silmille. Sen tarkoituksena on lähinnä lisätä kodinomaisuutta. Hoitoympäristöä suunnitellessa muodot ja pinnat ovat vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin värit. Laitosmaiseen tilaan on mahdollista luoda kodinomaisuutta esimerkiksi paloturvallisella lautalattialla, sillä puu on monelle ikääntyneelle omasta kodista tuttu elementti. Kun ihminen liittää värin tiettyyn kokemukseen, se tuo jatkossa mieleen kyseisen tapahtuman. Myös kulttuurilla on vaikutusta siihen, millaisiksi ja kuinka turvallisiksi ihmiset värit kokevat. Monelle suomalaiselle syntyy lehdon vihreästä positiivinen mielleyhtymä, kun väristä muistuu mieleen kevät, nuoruus ja raikkaus. Toisaalta esimerkiksi punaista käytettäessä on muistettava vasemmistoideologia. Jotkin värit ovat tietyissä tapauksissa toimivia, mutta niiden kanssa on oltava varovainen. Voi olla, että muutama veteraani kääntyy kannoillaan nähdessään täysin punaisen seinän. Kirkkaan punaisen alitajuinen mieltäminen vereksi saattaa myös olla ongelma erityisesti dementoituneilla ihmisillä. Konservatiivisuus hallitsee keltainen Virkeyttävä ja hilpeä väri. Voi helpottaa masentuneisuutta ja jännitystä, lisätä iloa ja onnellisuuden tunnetta. Punaisen kaltaisesti edistää fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta. A P at t e r s o n Värien vaikutuksista löytyy paljon tutkittua tietoa, mutta miksi hoito- ja palvelulaitokset ovat yleissävyltään yhä kalsean valkoisia? Hoitolaitokset ovat konservatiivisia. Valkoinen väri on steriili, puhdas ja kliininen. Se on toiminut hyvin aina ja on siksi ollut turvallinen värivalinta, Jukka Louhija sanoo. Hän huomauttaa, että värejä olisi mahdollista käyttää Suomessa nykyistä enemmän. Laitosten valkoiset seinät ja tummansiniset tai kivipäällysteiset lattiat ovat tuttuja, turvallisia ja valittu niin, ettei niillä juurikaan olisi vaikutusta ihmiseen. Väripsykologia on vanha tiede, jota on sovellettu esimerkiksi kasvatustieteissä, mutta jostain syystä sitä ei juuri ole hyödynnetty hoitoympäristön suunnittelussa. Louhijan mukaan se on aukko, mikä pitäisi täyttää laajemminkin. Tätä tehdään parhaillaan hänen nykyisessä työpaikassaan, jossa on kolme vuotta kehitetty aktiivisesti mummola-palvelutaloja. Tulos on huono, jos asiat tehdään kuten aikaisemmin, mutta yhä tiukemmalla budjetilla. Aina pitäisi olla mahdollisuus kehittää uutta, muuten ihmisiltä katoaa motivaatio. Tämä on erityisesti kuntapuolen ongelma nykyisessä, tiukassa taloustilanteessa. Se, että kaikki on valkoista ja harmaata, ei ole hyvä eikä paha asia, mutta jatkossa nimenomaan sen hyvän löytäminen on tärkeää.. lähteet: altimier, leslie. healing environments: for patients and providers. newborn and infant nursing reviews (2004) 2, biley, francis. hospitals: healing environments? complementary therapies in nursing & midwifery (1996) 2, dalke, hilary ym. colour and lighting in hospital design. optics & laser technology (2006) 4-6, louhija, jukka, lääketieteen tohtori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri. reid, lory. terveyttä ja elinvoimaa väreistä. gummerus (2003). rihlama, seppo. värioppi. rakennustieto oy (1997). schweitzer, marc ym. healing spaces: elements of environmental design that make an impact on health. the journal of alternative and complementary medicine (2004) 1, valdez, patricia, mahrabian, albert. effects of colour on emotions. journal of experimental psychology: general (1994) 4, punainen Lämmin, mutta rauhaton väri. Voi kohottaa verenpainetta, lisätä hengitystiheyttä ja kiihtymystä. Edistää fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta, joten sopii tehostevärinä sosiaalisen kanssakäymisen tiloihin. musta Kuvastaa voimaa, mestarillisuutta ja dominointia. Väri yhdistetään usein kielteisiin asioihin ja kaikkeen turmeltuneeksi super koettuun

28 Vastaanotto-osastoavustajayhdistyksen jäsenet Mitä he tekevät? teksti ja kuvat marjo sajantola Vastaanotto-osastoavustajayhdistyksen opintopäivät tarjoavat vuosittain ammatillista täydennyskoulutusta muun muassa vastaanottotyötä tekeville superilaisille. Millaista tämä työ on ja ketkä sitä tekevät? Opintopäivillä 170 osanottajaa Suomen Vastaanotto-osastoavustajien opintopäivät järjestettiin tänä vuonna Tampereella. Opintopäiville saapui eri puolilta maata noin 170 vastaanotto- tai osastonsihteerityön ammattilaista. Ohjelmassa oli ajankohtaista tietoa muun muassa asiakirjahallinnosta ja Kansallisen terveysarkiston sekä e-reseptin nykytilanteesta. Osanottajien omaa hyvinvointia ei myöskään unohdettu. Luennoissa käsiteltiin ravitsemusta ja suojautumista niin infektioilta kuin väkivaltaisilta asiakkailtakin. Monipuolinen ohjelma sai hyvää palautetta. Suomen Vastaanotto-osastoavustajayhdistys on valtakunnallinen ammatillinen järjestö. Sen jäsenet ovat vastaanotto-osastoavustajia, osastonsihteereitä, asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelman suorittaneita lähihoitajia tai perus- ja apuhoitajia. Nimineulassa heillä voi lukea esimerkiksi terveyskeskusavustaja, osastonsihteeri, vastaanottohoitaja tai tutkinnon mukaan perus- tai lähihoitaja. Luki nimineulassa sitten mitä vain, varmaa on, että työ on monipuolista, asiakasläheistä ja hektistä. Tätä mieltä ovat ainakin seuraavat neljä Tampereen opintopäivien osanottajaa. Osastonsihteeri Kaisa-Leena Tilus Työskentelen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työterveyshuollon vastaanotossa. Valmistuin vuonna 1978 vastaanotto-osastoavustajaksi. Työterveyshuollossa on säännöllinen päivätyöaika, mutta työtahti on kiireinen. Joskus keskikesällä voi olla rauhallisempaa. Tilus kertoo, että hän avustaa tarvittaessa lääkäriä esimerkiksi luomen poistossa, vastaa ajanvarauskansliassa puhelimeen ja varaa asiakkaille aikoja niin lääkärin kuin työterveyshoitajan vastaanotoille. Hän ohjaa asiakkaita labora- 28 super

29 Pitkän istumisen jälkeen osanottajat tarvitsivat reipasta rentoutusta ja jumppasivat liikuntatieteiden maisteri Nina Hietasen johdolla. Hietanen myös luennoi ravitsemuksen merkityksestä työssäjaksamiseen. torioon tai etsii heille jatkotutkimusaikoja. Minulla on paljon myös sihteerin tehtäviä. Teen työvuorolistoja, hoidan asiakaslaskutuksen, laadin työnantajille sairauslomatilastoja. Lisäksi olen yksikön atk-vastaava ja ylläpidän Effican hallintaa. Lähihoitaja Sirpa Perkiö Työpaikkani on Kauhajoen terveyskeskus ja työni on kaksijakoista. Siihen kuuluu päivisin vastaanottotyötä terveyskeskuksen ajanvarauksessa tai lääkärien avustamista pienissä toimenpiteissä. Iltaisin ja viikonloppuisin työskentelen ensiavussa. Perkiö kertoo, että terveyskeskuksen vastaanottotyössä joutuu ottamaan paljon vastuuta. Työ on haastavaa, välillä rankkaakin, mutta kuitenkin hyvin monipuolista. Vastaanotossa voi olla joskus aivan hirveäkin paine selviytyä päivän töistä, kun asiakkaat soittelevat ja saattavat myös purkaa työntekijöihin pahaa mieltään. Ensiavussa työvuorojen sisältö on hyvin vaihtelevaa, illasta ja viikonlopusta riippuen. Vastaan sielläkin puhelimeen, otan sydänfilmejä ja avustan lääkäriä. Teen myös päivystyslähetteitä ja sanelunpurkuja. Kiirettä on, mutta siellä ei tarvitse hoitaa ajanvarausta, eikä miettiä jonojen purkua. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, mitä tai millainen asiakas työvuorossa eteen tulee. Terveyskeskusavustaja ja lähihoitaja Marita Pesonen Kuusamon kaupungin terveyskeskusavustaja Marita Pesonen opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi, kun työnantaja tarjosi siihen mahdollisuuden. Pohjakoulutuksena hänellä oli merkonomin tutkinto. super

30 Koska olin tehnyt vuosia terveyskeskusavustajan töitä, halusin mieluummin suorittaa tutkinnon sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmassa kuin asiakaspalvelun ja tietohallinnan. Olisin myös valmis siirtymään kokonaan lähihoitajan tehtäviin, mutta vielä siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Nyt Pesonen työskentelee terveyskeskusavustajana erikoislääkäreiden vastaanotolla ja kerran kuussa hän tekee kiertävän viikonloppuvuoron terveyskeskuksessa. Lähihoitajan taitoja hän pääsee käyttämään yövuoroissa päivystyksessä. Nämä vuorot lasketaan kokonaistyöaikaan. Osastonsihteeri Päivi Niskanen Merkonomin ja osastonsihteerin opinnot suorittanut Päivi Niskanen työskentelee Lapin keskussairaalan radiologian osastolla. Kaupallista alaa kokeiltuaan hän teki pari vuotta töitä osastonsihteerinä Muurolan sairaalan psykiatrisella osastolla. Vuodesta 1997 hän on viihtynyt mainiosti nykyisessä paikassaan. Radiologian osastolla työ on päivätyötä, mutta työpäivän aloitus vaihtelee vuoron mukaan seitsemästä yhdeksään ja kotiinlähtöaika iltapäivällä liukuu vastaavasti. Viikonlopputöitä Niskasella ei ole. Neljä osastonsihteeriä järjestelee töitä kiireellisyyden mukaan, mutta vähintään yhden on aina oltava asiakaspalvelussa. Asiakkaat tulevat ensin meidän toimistollemme ja ohjaamme heidät sieltä eteenpäin. He kyselevät tutkimusaikoja tai kaikkea maan ja taivaan välillä ja pyrimme sitten ohjaamaan heidät kysymyksineen oikeaan paikkaan. Tämä on hyvin monipuolista työtä. Annamme palvelua niin talon sisälle kuin ulkopuolelle, ja puhelinrumba on hirveä. Lausuntojen purku ja muu tekstinkäsittely vie paljon työaikaa, ja alkuviikosta sillä puolella on ruuhkaisinta. Työlle on varattu rauhoitettu tila. Työ on hektistä ja asiakaspuolella ikään kuin aaltoilevaa. Tekstinkäsittelyssä pitäisi muistaa pitää säännöllisesti taukoja, mutta kiireessä ne unohtuvat.. Vastaanottotyön uudet haasteet SuPerin suunnittelija Sari Erkkilä puhui haasteista, joita vastaanottotyöhön ovat tuoneet niin hoitotakuu, lääkäri-sairaanhoitajatyöparimallit, callcenterit kuin terveyskeskusten väheneminenkin. Eri kunnissa ja terveyskeskuksissa on käytössä erilaisia työnjakomalleja. SuPer pitää kuitenkin tärkeänä, että jokaisen työntekijän koulutuksen ja kokemuksen tuoma osaaminen otetaan käyttöön, eikä vähäisiä resursseja terveyskeskuksissa tuhlata. Opintopäivien osanottajat kävivät vilkasta keskustelua myös terveyskeskusavustajan nimikkeestä. Joissakin työpaikoissa käytössä olevan vastaanottohoitaja-nimikkeen nähdään kuvaavan paremmin työn sisältöä. Täydentävää koulutusta Opintopäivien yleisöstä löytyi Jyväskylän aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Leenamaria Ikonen. Opisto järjestää terveydenhuollon osastonsihteerin koulutusta ammatillisena lisäkoulutuksena. Kyse ei ole siis tutkinnosta, vaan täydentävästä koulutuksesta. Koulutukseen on hakeutunut esimerkiksi keskussairaalan työntekijöitä, joilla on merkonomikoulutus tai lähi- ja perushoitajia, jotka haluavat osastonsihteerin työhön. Ikonen kertoo, että koulutuksen sisältö on noin puolet lähihoitajakoulutuksen asiakaspalvelu- ja tietohallinnan valinnaisesta tutkinnosta. Sihteerin työn ja terminologian lisäksi opintoihin kuuluu hoitotyön puolelta esimerkiksi anatomian, lääkehoidon ja aseptiikan koulutusta. Aseptiikkaa on opittava oman itsensä suojaamiseksi ja hoitotyötä oman osaston toiminnan ymmärtämiseksi. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että esimerkiksi merkonomi osallistuisi hoi- Leenamaria Ikonen kertoi Jyväskylän aikuisopiston koulutustarjonnasta. totyöhön. Lisäksi koulutukseen kuuluvat terveydenhuollon tietojärjestelmät, mutta niihin syvennytään parhaiten pitkillä työssäoppimisjaksoilla.. 30 super

31 Kurkumaa kipuun? Perinteisesti kaikkialla maailmassa maustekasveja on käytetty myös lääkekasveina. Pari sataa vuotta sitten ei tiedetty, että keuhkokuume paranee bakteerilääkkeillä tai että diabetesta voidaan hoitaa insuliinilla. Rohtokasveilla, jotka aiheuttivat ripulia, oksentelua tai hikoilua, yritettiin ajaa taudinaiheuttajia pois elimistöstä. Useilla kasveilla pyrittiin myös lievittämään vatsavaivoja tai kiputiloja. Käsilaukuista ei silloin löytynyt H2-salpaajia eikä buranoita. Markkinarako kurkumalle Nykyään sadat tuhannet suomalaiset kärsivät lyhytaikaisista tai jatkuvista kivuista. Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja naprokseeni, rauhoittavat yleensä kuukautiskivut, satunnaisen päänsäryn ja flunssan oireet. Nivelrikon aiheuttamissa kivuissa ja muissa pitkäaikaisissa tiloissa lääkkeillä ei yleensä päästä täydelliseen kivuttomuuteen. Pitkäaikaiset kiputilat ovat tyypillisiä vaivoja, joihin tarjotaan ja etsitään apua vaihtoehtolääkinnän hoidoista ja luontaistuotekaupan tuotteista. Kivun yksilöllinen kokeminen ja hoitoon liittyvä voimakas lumevaikutus saattavat vaikuttaa siihen, että osa kipupotilaista kokee saavansa apua rohdosvalmisteista ja ravintolisistä. Vain laboratoriotutkimuksia Kurkuma (Curcuma longa) on intialainen maustekasvi, jonka jauhettua anna-liisa enkovaara lääkäri, tietokirjailija juurta on käytetty perinnelääkinnässä edistämään ruoansulatusta. Suomalaisille kurkuma on tuttu curry-mausteseoksesta, jonka tunnusomainen väri johtuu voimakkaan keltaisesta kurkumajauheesta. Kurkuman juuri sisältää pieniä määriä kurkumiinia. Koeputkessa on havaittu, että kurkumiini vaikuttaa joihinkin tulehdusreaktioita sääteleviin entsyymeihin samalla tavalla kuin tulehduskipulääkkeet. Teoriassa kurkumiinilla voi olla tulehdusreaktioita tai kipua lievittävää vaikutusta. Kurkuman juuriuutteella tai kurkumiinilla ei kuitenkaan ole tehty tutkimuksia, joista voitaisiin arvioida, lievittääkö kurkuma mahdollisesti nivelrikon aiheuttamaa tai muuta kipua ihmisillä. Turvallinen kokeiltavaksi Suomessa myytävät, kurkumauutetta sisältävät ravintolisät ovat turvallisia, kun niitä käyttää pakkauksen annostusohjeen mukaan. Kurkuma saattaa vaikuttaa verihiutaleiden toimintaan, joten se voi muuttaa verenohennuslääkkeiden tehoa. Myös yhteisvaikutuksia joidenkin syöpälääkkeiden kanssa on epäilty. Raskauden ja imetyksen aikana ei pidä käyttää ravintolisiä, joiden turvallisuutta näissä tilanteissa ei ole selvitetty. Useita tulehduskipulääkkeitä ei saa käyttää yhtä aikaa, koska tämä lisää mahahaittoja. Kurkuman on epäilty vaikuttavan samoihin entsyymeihin kuin tulehduskipulääkkeet, joten yhteiskäyttöä pitää välttää. Haitallisia yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan ole tullut esille. Kivun oikea hoito tärkeää Jos kivut ovat pitkäaikaisia tai tiheästi toistuvia, niistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri pyrkii selvittämään kipujen syyt ja auttaa löytämään kullekin ihmiselle tehokkaimman ja sopivimman hoidon. Joidenkin Suomessa myytävien kurkumavalmisteiden esiteteksteissä kerrotaan, että niitä on käytetty erilaisten olotilojen hallintaan, ja nykytutkimus on todennut niiden tehon. Näin epämääräisesti mainostettujen tuotteiden vaikutus ja tutkimuksen taso epäilyttää. Vaikutusmekanismi, teho ja turvallisuus pitää olla tutkittu, etenkin jos valmisteita käytetään kivun hoitoon henkilöillä, joille tulehduskipulääkkeet sopivat huonosti, kuten mahahaavan sairastaneet ja astmapotilaat.. super

32 Avekki antaa ohjeita, miten selvitä Ennakoiden, halliten ja hoitaen väkivaltatilanteessa teksti ja henkilökuva marjo sajantola Avekki on toimintatapamalli väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Lähihoitaja Tuomo Ratinen opettaa menetelmää kollegoilleen vammaistyössä Helsingissä. Sofianlehdossa annetaan kaikenikäisille kehitysvammaisille helsinkiläisille ympärivuorokautista hoivaa ja kuntoutusta, mikäli avohuollon palvelut ja tuki eivät riitä. Lähihoitajaksi vammaistyön koulutusohjelmasta kolme vuotta sitten valmistunut Tuomo Ratinen ohjaa siellä teini-ikäisiä asukkaita heidän jokapäiväisissä toimissaan. Nämä kehitysvammaiset autistiset nuoret tarvitsevat paljon tukea ja kuntouttavaa ohjaamista arjessa. Tämä on mukava duunipaikka ja olemme nuorekas yhdeksän hengen tiimi. Asukkaita yksikössä on viisi. Koska asiakkaat ovat myös autistisia, työ täällä onkin ihan omanlaistaan, Tuomo kertoo. Oman työnsä ohessa hän kouluttaa kaupungin kehitysvammaistyössä olevia kollegoitaan Avekki-toimintatapamalliin, väkivalta- ja aggressiotilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Opiskelin esimiehen ehdotuksesta Avekki-kouluttajaksi vuonna 2008 tästä samasta talosta olevan kollegani kanssa. Puolisen vuotta kestänyt koulutus teetti kyllä paljon työtä. Tietopuolen lisäksi opimme muun muassa esiintymistä ja puhetaitoja. Tuomo laskeskelee, että hän on kouluttajaparinsa kanssa kouluttanut jo lähemmäs sata kehitysvammaistyötä tekevää kollegaansa kaksipäiväisillä, sekä teoriaa että käytännön harjoituksia sisältävillä Avekki1-kursseilla vuoden 2009 alusta alkaen. Viime syksystä lähtien he ovat järjestäneet myös joka toinen tiistai parin tunnin kertausharjoitukset, joihin jo koulutetut osallistuvat tarpeen ja työtilanteen mukaan. Loimme tämän koulutusjärjestelmän yhdessä talon johdon kanssa. Aluksi koulutus priorisoitiin niihin toimipisteisiin, joissa siihen oli eniten tarvetta. Tuomon itsensäkin on ylläpidettävä kouluttajan taitojaan. Kouluttajalla on oltava voimassaoleva lisenssi, jotta koulutuksia saa pitää. Siksi Tuomokin käy uusimassa kouluttajalisenssinsä kahden vuoden välein. Näin varmistetaan koulutuksen taso. Yhdessä vaaratilanteiden ennakointia Tuomo Ratinen kertoo, että Avekki-toimintamallin filosofia on väkivaltatilanteen syntymisen ennaltaehkäisy, aktiivinen Kun asiakkaaseen käydään fyysisesti kiinni, se on jo äärimmäinen keino, vaikka otteet ovat hoidollisia ja kivuttomia, Tuomo Ratinen toteaa. 32 super

33 i n g r a m läsnäolo ja puuttuminen. Tähän kuuluu niin ympäristön turvallisuus, asiakkaan tunteminen kuin aikaisemmista tapauksista opiksi ottaminen. Työympäristön on oltava turvallinen, eikä ulottuvilla saa olla mitään sellaista, josta voi tulla väkivallan väline. Kaikista aikaisemmista ongelmista on otettava opiksi, jotta työympäristö täyttää vaatimukset. Tuomon mielestä olisikin parasta, että koko työyhteisö koulutettaisiin yhtäaikaisesti tai ainakin mahdollisimman nopeassa aikataulussa, jotta työntekijät pääsisivät yhdessä toteuttamaan toimintamallin filosofiaa. Kun koko tiimillä on samat tiedot, ymmärrys ja ajattelutapa menetelmistä, työyhteisöä ja sen toimintaa päästään yhdessä kehittämään. Avekki itsessään on jo sanaleikki, josta tulee mielleyhtymä ranskan avec-sanaan. Mallissa painotetaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä toimimista. Se on myös tekemällä oppimisen malli. Tuomo painottaa myös ohjaajien hyvää vireystilaa käytännön työssä. On aina oltava hyvin läsnä ja seurattava tilannetta, jotta tarvittaessa siihen voidaan puuttua aktiivisesti. Meidän tiimissämme on se etu, että toimintaympäristömme on rajattu, jos verrataan esimerkiksi poliklinikoihin. Tunnemme asiakkaamme hyvin. Osaamme havainnoida turhautumisen merkkejä, kuten äänen kiristymistä, katseella mittailua tai levotonta liikehdintää. Onkin vaikeampi ennakoida sellaisia ihmisiä, jotka suuttuvat sekunnissa nollasta sataan. Tuomo toteaa, että pohjimmiltaan aggression nousun yleisimmät syyt ovat ihan samat kaikille ihmisille. Esimerkiksi turhautuminen tai pettymys, mutta myös kommunikaatiokeinojen vajaus tai rajallisuus, voivat aiheuttaa kiristyneitä tilanteita. Se, miten kukin kykenee raivoaan käsittelemään, onkin toinen asia. Kun ei ole kykyä käsitellä omia tunteita, siitä voi seurata primitiivireaktioita. Usein jo ohjaajan rauhoittava läsnäolo tai sanallinen puuttuminen tilanteeseen auttaa, mutta ei aina. Lievästä vahvempaan Avekki-koulutuksessa opetellaan suojaamaan asiakkaiden lisäksi myös itseä. Opetellaan, mitä väkivaltainen asiakas ehtii miltäkin etäisyydeltä tehdä. Opetellaan rauhoittava puhetyyli ja eleet, sillä on osattava hallita myös oma sanaton viestin- super

34 myös rauhoittavaa puhetta. Tuomo toteaakin, että kun asiakkaaseen mennään fyysisesti kiinni, se on jo äärimmäisiä keinoja, vaikka otteet ovat hoidollisia ja kivuttomia. Kipu jättää muistijäljen, vaikka asiakas ei muuten muistaisi, satuttajansa hän muistaa aina. Teknisesti oikein toteutetut Avekki-otteet eivät tuota kipua. Ne on opittava niin hyvin, että ne tulevat hektisessä tilanteessa selkäytimestä. tä. Harjoittelemalla opetellaan hoidollisia kiinnipito-otteita. Kun koulutus on saatu, työyhteisö suunnittelee yhdessä, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan, mitä kukin tekee ja mihin asettuu ja mistä tarvittaessa saadaan lisävahvistusta. Jos läsnäolo tai puhe ei asiakasta rauhoita, lähdetään kuitenkin aina minimirajoittamisen kautta. Esimerkiksi väkivaltatilanteessa lyöminen on yleistä. Siksi hyökkääjää lähestyttäessä pyritään pelaamaan hänen kätensä kiinni vartaloon, ikään kuin pois pelistä hetkeksi, jotta päästään turvallisesti kiinni häneen. Tämän jälkeen hyökkääjä pyritään saamaan esimerkiksi istumaan ja rauhoittumaan. Tarvittaessa tilanne jatkuu maahan vientiin ja kiinnipitoon. Ratinen kuvailee menetelmää, jossa kaksi hoitajaa toimii yhtäaikaisesti. He ottavat kiinni asiakkaan ranteista, vievät toisen kätensä tämän kainalon alta ja asettuvat molemmilta puolilta aivan kiinni asiakkaan kehoon. Koko ajan käytetään Tilanteista otetaan opiksi Ammatillisuus on sitä, että ei provosoidu asiakkaan käytöksestä. Ammatillisuus on myös sitä, että suhde hoidettavaan jatkuu entisenlaisena haastavankin tilanteen jälkeen. Avekki-menetelmän mukaisesti omaa työtä kehitetään jatkuvasti. Yksikön sisäisenä jälkiselvittelynä käydään tilanne läpi ja mietitään, olisiko tilanne voitu estää, miten siinä toimittiin, olisiko voitu tehdä joitain toisin. Tärkeää on myös jakaa tuntemuksiaan ja puhua siitä, miltä tuntuu. Asiat käydään läpi niin hyvin, ettei kenenkään tarvitse enää kotona yksin miettiä. Asiakkaan jälkihoitoakaan ei saa unohtaa. Hänen kanssaan käydään myös tilanne läpi, hänen oman kommunikaatiokykynsä mukaisesti. Mutta se tehdään vasta siinä vaiheessa, kun itse on rauhoittunut ja pystyy kohtaamaan asiakkaan ammatillisella tasolla. Ratinen kertoo, että Avekki-menetelmä on otettu kaikkeen toimintaan hänen yksikössään. Sisustus on harkittu, henkilökuntaa on aina tarvittava määrä vuorossa ja asiakkaiden käytökseen on perehdytty tiiminä. Olemme ottaneet myös tilanteiden väriluokittelun käyttöön. Värit ovat kuten liikennevaloissa. Kun työvuoroon saapuja kuulee, että tänään on ollut punainen päivä, hän tietää, että tiettyjä asioita on jo tapahtunut tai tapahtumassa. Tuomo Ratinen on saanut hyvää palautetta kouluttamiltaan ryhmiltä siitä, että hänellä on oman ammattinsa ansiosta aitoa tilannetajua ja aitoja esimerkkejä annettavana. Jos itse en olisi alalla, kosketuspintani olisi varmasti paljon kapeampi. Minulla on vastuu siitä, mitä opetan ihmisille, jotka saattavat joutua tiukkoihin paikkoihin. Minun on seisottava opetukseni takana.. Avekki Avekki on ensimmäinen suomalainen sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöön kehitetty koulutus- ja toimintatapamalli väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Se on sovellettavissa myös palvelu-, opetus- ja turvallisuusaloille. Avekki kehitettiin Savonia ammattikorkeakoulun Kuopion yksikön hallinnoimassa hankkeessa vuosina yhteistyönä alueen sairaaloiden ja oppilaitosten kanssa. Toimintatapamallissa on neljä eri osa-aluetta: ennaltaehkäisy, väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen, tilanteen jälkihoito sekä taustatekijät, esimerkiksi lainsäädäntö ja aggression syyt. Se korostaa ennakointia, itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja hoidollisuutta. Avekki-nimi tulee sanoista aggressio, väkivalta, ennaltaehkäisy, kehittäminen, koulutus ja integraatio. Se viittaa myös yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen. Savonia ammattikorkeakouluun on rakennettu mallin ympärille Avekki-osaamiskeskus, jossa menetelmää opetetaan. Avekki-koulutus on Savonian opiskelijoille kuuluva kokonaisuus. Myös Savon ammatti- ja aikuisopiston Iisalmen, Kuopion ja Varkauden yksiköissä kurssi on pakollinen kaikille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. 34 super

35 Tumpin kolumni Tuomo Tumppi Valokainen on lähihoitaja ja monipuolinen musiikkimies joonas väänänen Hyvää kevättä, rakkaat lukijat. Kevät tekee iloiseksi ja siksi minäkin hellyn sanomaan teitä rakkaiksi. Tarkoitan myös sitä. Vaikka kevät on masennuksen ja itsemurhatilastojen synkintä aikaa, uskon, että hyvällä sanomalla on parantava merkitys. Sanat olet ihana, olet kiva tai hei miten voit muruseni? ovat pieni ele kiireisessä talouskriisien maailmassa. Ne sanat voivat olla harvinaista mannaa miehellesi tai vaimollesi. Usein ne saavat aikaan kemiallisen reaktion. Ne antavat syyn halaukselle ja jopa pusulle, jota kaipaat. Ystävillä on merkitys. Pieni nätti sana puhelimessa tai kadulla saa hymyilemään. Milloin muuten ostit viimeeksi kukkia? Työpaikallasi kevät on usein myös uudistumisen aikaa. Monilla muilla aloilla ja eri tahoilla käydään palkkaneuvotteluja. Miten käy terveydenhoidon, joka laahaa palkkakuopassa? Olisi kivaa todeta ja kuulla, että palkkanne nousi sen ja sen verran. Henkilökuntaa läpikäydään tiheällä kammalla, vaikka et ehkä sitä huomaakaan. Kesälomatoiveet otetaan huomioon ja kesälomasijaisia aletaan rekrytoida. Kaikkien kohdalla lomatoiveet eivät osu nappiin. Moni työläinen tuskastuukin, jos loma ei osu heinäkuulle, menee mökkiloma mönkään. Loma on tärkeä, mutta miten on tämä päivä? Siis oletko ajatellut, että jokainen päivä saattaa olla viimeinen. Tai että arkipäivään pitäisi mahtua kivoja asioita. Niitä ovat mielestäni, ilman tärkeysjärjestystä, muun muassa terveys, elämänkumppani, asunto, lapset, ystävät, työ, harrastukset ja työkaverit sekä raha, joka rauhoittaa. Mutta ilman henkistä hyvinvointia ei pitkälle pötkitä. Juuri siksi on tärkeää rakastaa pieniä asioita ympärillään. Olisi hienoa, jos päättäjätkin puhuisivat selkokieltä ja käyttäisivät sanaa ystäväni tai rakkaat kuulijat. Haluaisin lukea lehdestä joskus politiikkojen oikeaa ihmisen puhetta, ilman kapulaslangia. Siinä voisi olla tunnelataus, joka saisi ehkä paatuneetkin sydämet väräjämään myötävaikutuksesta. Nyt puolueiden päämiehet ja ministerit ilmoittavat asiansa lähinnä painovalmiina, tarkistetuin tekstein, mutta kuitenkin niin, ettei väärinkäsityksiin ole syytä antaa pienintäkään vinkkiä. Mutta juuri se vie asian esitykseltä pohjan. On surkuhupaisaa seurata poliittista keskustelua televisiosta, jossa toinen toistaan tylsempi poliittinen hahmo antaa vielä epäinhimillisemmän kuvan itsestään. Onko se tarkoitus ja miksi? Eikö kevät sulata politiikkaa tehtailevaa ihmistä edes hetkeksi? Miksi kaunis ja värikäs puhe on kielletty? Toivoisin myös päättäjiltä hyviä tekoja. Ja kaikilta ihmisiltä, sillä me olemme saman auringon alla. Se sulattaa kovan talven lumia ja lama-ajan ajatusten kuorruttamia sydämiä. Valoa, rakkaat ihmiset.. super

36 Vanhukset syrjäytyvät mielenterveyspalveluista huhtikuun Vertailu Vuonna 2008 yhdyskuntajätettä syntyi Suomessa 2,8 miljoonaa tonnia. Asukasta kohden jätettä kertyi 520 kiloa. lähde: tilastokeskus, jätetilasto 2008 Hyvistä tavoitteista huolimatta iäkkäät syrjäytyvät mielenterveyspalveluista, kertoo Vanhustyön keskusliitossa tehty tutkimus. Myös julkisuudessa iäkkäiden mielenterveysasiat pääsevät esille harvemmin kuin työikäisten tai lasten mielenterveys. Vaikka ongelmat tunnistettaisiinkin, palveluiden saanti on sattumanvaraista. Masennus on yleisin ikääntyvän väestön mielenterveysongelma. Masennusoireista kärsii noin prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista. Vanhusten masennusta selitetään monesti vain yksinäisyydellä tai katsotaan, että tietty alakulo kuuluukin ikäihmisen elämään. Raportissa haastatellut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ounastelivat, että lääkärit määräävät ikäihmisille helposti mielialalääkkeitä, mutta eivät seuraa hoidon vaikuttavuutta. Lääkehoidon lisäksi muuta hoitoa, kuten keskusteluapua, ei välttämättä järjesty. Ikäihmiset hyötyvät kuitenkin esimerkiksi terapiasta samalla tavalla kuin nuoremmat.. Sairaalajonot pysyivät pitkinä Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden hoitoonpääsy sairaanhoitopiirien sairaaloihin ei parantunut samalla tavalla syksyn 2009 aikana kuin aikaisempina vuosina kesän jälkeen. Myös hoidon alkaminen hidastui, mikä näkyi ensimmäisen käynnin odotusaikojen pitkittymisenä. Hoitoonpääsyn ongelmat keskittyivät silmätautien ja kirurgian erikoisaloille, lähinnä kaihileikkauksiin ja ortopedisiin leikkauksiin. Pääsy erikoissairaanhoitoon heikentyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Myös HUS:ssa yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden lukumäärä oli edelleen korkea. Joulukuun 2009 lopussa oli hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin odottanut yli puoli vuotta lähes henkilöä, mikä on noin 350 vähemmän kuin elokuussa. Kymmenessä sairaanhoitopiirissä tilanne parani, neljässä pysyi lähes ennallaan ja kuudessa huonontui. Hoitoonpääsytilanne kohentui eniten Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.. Potilasturvallisuudelle yhdistys Vakinaisten ahtaajien kokonaisansiot olivat vuonna 2008 keskimäärin euroa vuodessa. Kolmivuorotyössä ahtaajan ansio voi nousta euroon vuodessa. ilta-sanomat Joukko aktiiveja on perustanut Suomeen Potilasturvallisuusyhdistyksen. Sen tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta. Keinoina ovat seminaarit, koulutukset ja kongressit, julkaisu- ja tiedotustoiminta sekä tiivis yhteistyö muiden alan organisaatioiden kanssa. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja on professori Amos Pasternack Tampereelta ja varapuheenjohtajana toimii lääkintöneuvos Pirjo Pennanen Helsingistä. Lisätietoa yhdistyksestä löytää verkko-osoitteessa Iäkkäillä hampaita yhä enemmän Hampaattomuus on väistymässä Suomessa ja vakavan hampaiden kiinnityskudossairauden, parodontiitin esiintyvyys lisääntyy ikääntymisen myötä. Terveys tutkimuksen mukaan 70 prosenttia yli 65-vuotiaista sairasti parodontiittia. Ikääntyneiden parodontaalisairauksien taustalla on hampaallisten vanhusten määrän lisääntyminen, toimintakyvyn heikkeneminen, ikääntymismuutokset ja tupakointi.. 36 super

37 osa 6/10 Reipas August Hynninen tuo hymyn Mari-äidin huulille. August taistelee sydämellään teksti päivi hujakka kuvat jukka järvelä Vantaalaisen Hynnisen perheen kuopuksen syntymän piti olla iloinen perhetapahtuma. Vapunpäivänä 2007 syntynyt August kiidätettiin kuitenkin heti syntymän jälkeen tehoosastolle. Vanhemmat jäivät odottamaan lääkärin kannanottoa. Kolmevuotias August Hynninen syntyi keisarinleikkauksella napanuora kahdessa solmussa, kahdesti kaulan ympäri kietoutuneena. Sinertävän värinen vauva kiidätettiin heti tehohoitoon. Augustin äiti Mari Hynninen, jäi odottamaan heräämöön miehensä paluuta osastolta. Hoitohenkilökunta ei osannut kertoa vanhemmille, mikä vastasyntyneessä oli vialla. Lopulta vanhemmat saivat nähdä pienokaisen, jota oltiin jo siirtämässä lastenklinikalle vastasyntyneiden teho-osastolle. Kardiologi teki diagnoosin. Augustilla oli TGA eli suurten suonien transpositio. Tavallista elämää Augustin palatessa sairaalasta sisarukset halailivat ja halusivat hoitaa vauvaa. He kuitenkin arastelivat alkuun Augustin super

38 kanssa leikkimistä. August voisi säikähtää ja sydän pompottelisi liikaa. Nykyään August leikkii vanhempien sisarustensa kanssa piilosilla oloa sekä painii heidän kanssaan. Liikunnallinen poika on ketterä kiipeilemään, ja pumpumleikit puukepeillä saavat vauhtia pikku mieheen. Olen ajatellut, että poika voi nyt leikkiä sotaleikkejään, koska armeijaan ei oteta Augustin sydänvian omaavia henkilöitä, Mari Hynninen toteaa. Vaikka sydänlapsi voi elää lähes tavallista elämää, on verenkierrossa sekä jaksamisessa kuitenkin eroa. Kovat pakkaset saavat kädet sekä jalat helposti viileiksi, eikä ulkoilu palelun vuoksi ole kovin mukavaa. Perhepäivähoidossa oleva August myös väsähtää heti ruokailun jälkeen helposti. Hän menee mieluummin päiväunille kavereiden vielä jatkaessa leikkejään. Avosydänleikkaus Vuonna 2007 vanhempia ei hymyilyttänyt. Itku oli herkässä vanhempien lisäksi myös isovanhemmilla ja sisaruksilla. Synnytyksen jälkeen Hynnisen perheen maailma tuntui romahtavan, kun vauvalla oli sydämen rakenteessa vikaa. Tilanteen vakavuudesta johtuen August sai hätäkasteen. Sen jälkeen tehtiin ensiaputoimenpiteenä sydämen katetrointi ja eteisväliseinäaukon pallolaajennus. Augustin taistellessa hengestään vanhemmat yrittivät ymmärtää tapahtuneen. Kardiologi piti heidät tilanteen tasalla olemalla yhteydessä puhelimitse. Alun shokkivaiheen jälkeen vanhemmat saivat kardiologilta ja sydänkirurgilta tietoa Augustia koskevasta hoidosta ja sitä seuraavasta leikkauksesta. Suunniteltu avosydänleikkaus ei olisi riskitön. Kardiologi piti meille tunnin mittaisen esitelmän sydänvikaisista lapsista. Sydänkirurgi taas kertoi mitä leikkauksessa tapahtuisi ja kuinka suuria riskit olisivat, Mari Hynninen muistaa. Augustin ollessa kuuden vuorokauden ikäinen hänet leikattiin. Leikkauspäivä oli mitä ihanin. Kevät oli puhkeamaisillaan kukkaan, puut silmuilla, aurinko paistoi. Leikkaus meni hyvin. Teho-osastolla Augustin tilaa seurattiin kolme vuorokautta. Verenpaineiden asettuessa sekä veriarvojen pysyessä stabiileina pienokainen siirrettiin sydänlasten osastolle. Kun viimeisetkin rytmihäiriöt normalisoituivat ja nenämahaletkusta ruokittu rintamaito vaihtui imetykseen, oli August valmis siirtymään kotiin. Hynnisen perheen vauva-arki saattoi vihdoin alkaa. Lisää leikkauksia Tammikuun 2009 kontrollissa Augustin sydämen vasen kammio dilatoitui, myös aortan tyvi laajentui ja todettiin sydämen vajaatoiminta. Kardiologi totesi uuden avosydänleikkauksen olevan ajankohtainen. Leikkaukseen pääsy siirtyi teho-osastolla tapahtuneesta vesivahingosta johtuen niin, että August leikattiin vasta kesäkuussa. August toipui viikossa toisesta leikkauksesta. Uhmakas kaksivuotiaamme yritti ylös sängystään heti leikkauksen jälkeen, kunnes kipu lamaannutti hänet vuoteeseen takaisin. Viidentenä päivänä hän kuitenkin jo viiletti pitkin sairaalan käytäviä, Mari Hynninen naurahtaa. Läheisten tuki on ollut tarpeen. Hynninen peräänkuuluttaa sairaalan vastuuta vanhempien ohjauksessa vertaistuen piiriin. Vertaistuki on tärkeää, ja yhdistyksiin on kuitenkin jokaisen itse osattava ottaa yhteyttä. Joskus vanhemmilla ei ole tietoa, mistä apua etsiä. Alun shokkivaiheen mentyä ohitse voisi sairaala ohjata sekä ohjeistaa sairaan lapsen vanhempia ottamaan yhteyttä yhdistyksiin. Vanhemmat saattavat näyttää hyväkuntoisilta, mutta ovat sisältä epävarmoja lapsensa tulevaisuuden suhteen. Suomalaisessa yhteiskunnassa pelko uudesta ja erilaisesta koetaan vaikeana asiana lähestyä. Joskus pelko sairaasta lapsesta lähentää, joskus vie kauemmaksi. Läheisten tukeminen saattaa kääntyä päälaelleen, ja sairaan lapsen vanhemmat tukevat läheisiään.. Myös sisarukset Emma ja Aleksi sekä Sami-isä pitävät Augustia silmäteränään. 38 super

39 Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta, joilla on sydänvika. Lasten sydänsairaudet ovat pääsääntöisesti sydämen rakenteellisia vikoja sellainen on noin yhdellä prosentilla vastasyntyneistä lapsista. Rakenteelliset sydänviat ovat yleisimpiä ihmisen yksittäiseen elimeen liittyviä rakennepoikkeavuuksia. Sydänvika voi liittyä myös johonkin laajaan oireyhtymään, kuten esimerkiksi Downin tai Catch 22 -oireyhtymään. Suurimmalla osalla sydänlapsista ei ole sydänvian lisäksi muita rakenteellisia vikoja. Sikiön sydän kehittyy jo ensimmäisen seitsemän raskausviikon aikana. Sydämen muodostuminen on hyvin monimutkainen tapahtumasarja. Jos tämä kehitys jostain syystä häiriintyy, sydämen rakenne voi muodostua virheelliseksi. Syitä tähän ei tunneta. Vikojen syntyyn vaikuttavat monet tekijät sattuma mukaan lukien. Äidin raskausaikana sairastama vihurirokko, lääkehoidot sekä perinnölliset tekijät voivat aiheuttaa sydänvikoja. Ei ole olemassa kahta täysin samanlaista sydänvikaa. Synnynnäinen sydänvika on yhteisnimitys monelle sadalle erilaiselle sydämen ja suurten verisuonten rakennevialle. Sydänvika Ei ole olemassa kahta täysin samanlaista sydänvikaa. Rakenteelliset sydänviat voivat olla aukkoja eteisten tai kammioiden välillä, niin sanottuja oikovirtausvikoja, läppävikoja tai monimutkaisia, niin sanottuja sinisiä eli syanottisia sydänvikoja. Oikovirtausviat ovat kaikkein yleisimpiä rakenteellisia sydänvikoja niiden osuus on yli 40 prosenttia kaikista sydänvioista. Esiintyvyydeltään yleisimpiä sydänvikoja ovat kammioväliseinäaukko (VSD), eteisväliseinäaukko (ASD), avoin valtimotiehyt (PDA), eteis-kammioväliseinäaukko (AVSD), aortan koarktaatio (CoA), aortan ja keuhkovaltimon ahtaumat (AS, PS), suurten suonten transpositio (TGA), vajaakehittynyt sydämen vasenpuoli (HLHS) sekä Fallot n tetralogia (TOF). Karkeasti ottaen voidaan todeta, että nämä 10 yleisintä sydänvikaa vastaavat noin 90 prosenttia kaikista todetuista sydänvioista. Muiden, harvinaisempien vikojen osuus on noin 10 prosenttia esiintyvyydestä. Rakenneviasta riippuu, alkavatko oireet heti synnyttyä vai myöhemmin, ovatko oireet lieviä vai vaikeita, onko lapsi normaalin värinen vai sinertävä ja liittyykö vikaan rytmihäiriöitä vai ei. Vaikeat sydänviat aiheuttavat oireita yleensä jo syntymän jälkeen ja lapsi ohjataan saman tien lasten sydänlääkärin arvioon. Useissa vioissa sydämen vajaatoiminta kehittyy vähitellen, jolloin oireet voivat alussa olla epämääräisemmät. Imeväisellä tavallisia oireita ovat tihentynyt hengitys, heikentynyt imeminen ja väsyminen ruokailutilanteessa sekä hikoilu ja joskus harmahtava tai sinertävä ihon ja huulten väri. Lapsen paino voi nousta hitaasti, mikä käy ilmi neuvolatarkastuksissa. Isommilla lapsilla sydämen vajaatoiminnan merkkejä ovat hengenahdistus erityisesti rasituksessa, jatkuva yskiminen, ruokahaluttomuus, vatsakivut ja joskus turvotukset. Useissa vioissa sydämen vajaatoiminta kehittyy vähitellen. lena öhman-jokinen, suunnittelija lisätietoa: Jos lapsella todetaan epäilyttävä sydämen sivuääni tai oireet viittaavat sydänvaivaan, hänet passitetaan lasten sydänlääkärin arvioon. Sydämen kuuntelun lisäksi tutkimuksiin kuuluvat sydänfilmi (EKG), röntgenkuva sekä nykyisin useimmiten sydämen ultraäänitutkimus. Ne ovat lapselle kivuttomia. Sydänlääkärin suorittama ultraäänitutkimus on erinomaisen luotettava sydämen rakenteiden ja toiminnan tutkimusmenetelmä ja useimmiten muita tutkimuksia ei tarvita. Jos vikaa löytyy, voidaan tutkimuksia jatkaa sydänkatetroinnilla, joka lapsille tehdään aina nukutuksessa.. fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_ teos=skl&p_artikkeli=skl super

40 Muisti ja mieli -hankkeella kehitettiin hoitajien osaamista teksti marita pitkänen, toimittanut marjo sajantola Yhä useammalla koti- ja laitoshoidon vanhusasiakkaalla on muistisairaus ja moni myös kärsii yksinäisyydestä, alakuloisuudesta tai masennuksesta. Hoitotyössä tarvitaan entistä enemmän muistisairauksiin ja masennukseen liittyvää osaamista. Sastamalan perusturvakuntayhtymän asukkaista noin joka viides on yli 65-vuotias. Ikäihmisten ja erityisesti muistisairaiden hoidon järjestäminen tulee alueella olemaan haastavaa. Muisti ja mieli -kehittämishankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli parantaa vanhustenhuollon henkilöstön osaamista muistisairauksien ja masennuksen varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa. Vanhustenhuollon työntekijöiden koulutustarpeita kartoitettiin esimiehille tehdyn kyselyn ja hoitajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Esimiesten mukaan tärkeimmät osaamisen kehittämisalueet olivat vuorovaikutus asiakkaan kanssa, kirjallinen ja suullisen ilmaisutaito sekä vanhusten lääkehoito. Kotihoidon työntekijät pitivät tärkeänä saada tietoa muistisairauksiin, masennukseen ja normaaliin ikääntymiseen liittyvien muutosten tunnistamisesta ja varhaisista oireista sekä siitä, miten toimia käytöshäiriöisen vanhuksen kanssa. Masentuneen vanhuksen kannustaminen ja hoitokeinot nähtiin kotihoidossa erityisenä haasteena. Kartoituksen pohjalta järjestettiin täydennyskoulutusta sekä isoina luentotilaisuuksina että pienemmille kohderyhmille suunnattuina koulutuksina ja kehittämispäivinä kahden vuoden aikana yhteensä 58 kertaa. Koska sisällöt oli suunniteltu esimiesten ja henkilöstön esittämien tarpeiden pohjalta, osallistuminen oli erittäin aktiivista. Koulutuksesta lisää varmuutta työhön Palautteessa hoitajat totesivat pitävänsä kaikkea saamaansa koulutusta työnsä kannalta tärkeänä, mutta vuorovaikutus muistisairaan kanssa samoin kuin muistisairauksien tunnistaminen korostuivat kuitenkin muita teemoja enemmän. Koulutus nähtiin usein myös hyvänä kertauksena, joka pysäytti jälleen miettimään vanhustenhoidon arkea ja kehittämisen mahdollisuuksia omassa työssä: Kaikki tietävät miten pitää toimia vanhuksien kanssa, mutta jostakin syystä toimitaan toisin. Eli oli erittäin hyvää herätä todellisuuteen, taas kerran. Koulutus herätti myös huomioimaan omaa työtä tai vanhusasiakkaiden tarpeita uudesta näkökulmasta. Palautteessa todettiin muun muassa, että koulutusta ja tietoa tarvitaan li- Täydennyskoulutuksen teemat Muisti ja mieli -kehittämishankkeen aikana järjestettyjen täydennyskoulutustilaisuuksien tärkeimmät teemat olivat: Vanhuksen masennus, sen tunnistaminen ja hoito Muistisairauksien tunnistaminen Vuorovaikutus muistisairaan kanssa Lääkehoito ikääntyneiden muistisairauksissa ja masennuksessa Viriketoiminta osana muistisairaan hoitoa Muistisairaan sosiaaliset ja juridiset oikeudet Kuntouttavan työotteen edistäminen Ravitsemuskuntoutus Omainen yhteistyökumppanina Kirjaamisen kehittäminen 40 super

41 i n g r a m sää, koska monesti masentuneen vanhuksen hätähuuto saattaa pelästyttää kokemattoman hoitajan, ja apua tarvitseva jää apua vaille. Varsin yleinen kommentti koulutuspalautteissa oli toteamus, että koulutus tuki ja vahvisti omia käsityksiä sekä antoi voimaa ja varmuutta omaan ja työyhteisön työskentelyyn. Kritiikkiäkin annettiin: Tervetuloa vanhainkodin kiireiseen arkeen. Työntekijälle täydennyskoulutukseen pääseminen kertoo myös oman työn merkityksestä ja arvostuksesta. Vanhustyötä tekeville hoitajille tarkoitettu koulutus viestittää siitä, että työnantaja arvostaa heitä ja heidän työtään muistisairaiden vanhusten parissa. Uusia työvälineitä ja toimintatapoja Hankkeen päätyttyä projektin työntekijät kävivät työyksiköissä henkilöstön kanssa arviointikeskustelut koulutusten vaikutuksista käytäntöön. Varsinkin kotihoidon hoitajat olivat sitä mieltä, että muistisairauksien ja masennuksen tunnistaminen on parantunut. Muisti- ja depressiotestien koulutuksesta saatiin käytännölliset työvälineet asiakkaan tilanteen arvioimiseen. Hoitajat tekevät muisti- ja depressiotestejä asiakkailleen ja ohjaavat heitä tarvittaessa muistitutkimuksiin tai mielenterveysohjaajan vastaanotolle. Jatkotoimenpiteisiin ohjaamiseen on tullut lisää varmuutta. Muistisairauksista puhuminen on lisännyt myös ikäihmisten tietoisuutta, joten he ovat alkaneet puhua muistin ongelmista aiempaa herkemmin. Hankkeen aikana työyksiköissä keskusteltiin paljon koulutusten sisällöistä ja pohdittiin enemmän vaihtoehtoisia käytäntöjä. Koulutuksista sai vahvistusta olemassa oleviin käytäntöihin ja sitä kautta jälleen uutta innostusta työhön. Hoitajat arvioivat, että kuntouttavan työotteen kehittäminen ja sen esillä pitäminen on lisännyt hoitajien valmiuksia tukea vanhusasukkaita monipuolisesti. Monissa yksiköissä todettiin, että kuntouttava työote on ollut aiemminkin käytössä, mutta hankkeen aikana siihen kiinnitettiin kuitenkin erityisesti huomioita ja se tehtiin näkyväksi. Muutokset ovat olleet osittain käytännön toimintatavoissa tehtyjä sopimuksia, kuten esimerkiksi ruokailun keskittäminen ruokasaliin tai säännöllisten viriketuokioiden järjestäminen. Osittain kuntouttavan työotteen toteuttaminen on ollut yhteisten pelisääntöjen ja yhteisen toimintakulttuurin luomista. Kuntouttavan työotteen ylläpitäminen edellyttää asian jatkuvaa vireillä pitämistä, arvioimista ja seurantaa. Hankkeen jälkeen muistisairaan hoidon kokonaisuus ja muun muassa päivätoiminnan mahdollisuudet on tunnistettu aiempaa paremmin. Kun tieto muistisairauksista on lisääntynyt, myös yhteistyön mahdollisuudet on nähty aiempaa tärkeämpänä. Kehitettävää on edelleen yhtenäisissä tavoitteissa asiakkaan liikkuessa kotihoidon, päivätoiminnan, kuntoutusosaston ja vuodeosastohoidon välillä.. muisti ja mieli -kehittämishanke toteutettiin vuosina sastamalan peruskuntayhtymässä, johon kuuluu neljä kuntaa: kiikoinen, lavia, sastamala ja punkalaidun. työntekijöitä kuntayhtymässä on yhteensä yli 600. heistä lähihoitajia on noin 250. artikkelin kirjoittaja on sastamalan perusturvakuntayhtymän palvelukoordinaattori. super

42 Lukijalta Lähetä postia Lukijalta-palstalle: tai SuPer-lehti, Lukijalta, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Liitä nimimerkkikirjoituksiin mukaan oma nimesi ja yhteystietosi, jotka jäävät toimituksen tietoon. Nimettömiä tekstejä emme julkaise. Vanhustenhoidosta ja sen tulevaisuudesta Olen huolissani vanhustenhoidosta ja sen tulevaisuudesta niin Mäntyharjulla kuin valtakunnallisesti. Vt. johtava lääkäri esittää yhden hoitajan lisäystä tai yhden paikan vähennystä Palvelukeskus Ruskahovista. Kuka tahansa osaa laskea, että yhden hoitajan lisäpanos on enemmän kuin yhden paikan vähennys. Kun 53:sta vähennetään yksi asukaspaikka, ei tilanne käytännössä muutu, mutta hoitajia ei aiota lisätä. Kun ollaan minimin alarajalla, joillekin tuntuu riittävän se, että juuri noustaan minimiin. Asia on vielä perusturvalautakunnan käsittelyssä uudelleen ja toivon viisaita päätöksiä. Miten pitkään kotona? Kotihoidon lisäystä laitospaikkojen sijaan jyrätään eteenpäin keinolla millä hyvänsä. Asia kuulostaa hyvältä siinä, että ihminen saisi olla kotonaan mahdollisimman pitkään. Mutta miten pitkään on kotona hyvä olla? Paikkoja ympärivuorokautiseen hoitoon vähennetään ja palvelupaikkoihin on jonoa. Omaishoitajat väsyvät, ja kohta on hoidettavia yhden sijaan kaksi. Kun kotihoitoon lisättiin terveyskeskuksesta henkilökuntaa, heidän työpanoksensa siirrettiin yöpartioon, joka tuli siis uudistuksena meille Mäntyharjuun. Päivä- ja iltavuoroihin kohdistuva paine kasvaa koko ajan. Kyseessä on vanhusten hoitaminen, kyse on ihmisistä! Toimistotyötä voi siirtää tai jättää tekemättä ja tuskin kenenkään terveys vaarantuu. Väsynyt hoitaja on potilasturvallisuusriski. Juuri siksi on varmistettava hoitohenkilökunnan riittävyys ja työn hoitamiseen tulee jättää myös pelivaraa. Kun vanhukset viihtyvät ja saavat aikaa enemmän, myös hoitajat jaksavat tehdä työnsä paremmin ja sairaslomat vähentyvät. Ihmisten hoitamista on vaikea ajassa mitoittaa, ja asiakkaan hoitoisuus on myös otettava huomioon. Lisäksi hoitajalta tarvitaan kuuntelemista ja läsnäoloa. Ratkaisu on henkilökunnan lisääminen sekä hoitajien tehtävien uudelleen miettiminen ja jakaminen. On hyödynnettävä myös lähihoitajien ammattitaitoa ja unohdettava hierarkia. Jos työtehtäviä lisätään, tämän tulee myös näkyä mitoituksissa. Ja miksei palkassakin? Olisiko joku viranhaltija velvoitettava tulemaan töihin aina, kun sijaista ei saa? Työssä jaksamisen edellytyksenä henkilökuntaa tulee olla riittävästi laitoksissa ja varsinkin kotihoidossa. Työn tekeminen vajaalla henkilöstömäärällä tulisi kieltää. Olisiko joku viranhaltija velvoitettava tulemaan töihin aina, kun sijaista ei saa? Työntekijöitä ei voi velvoittaa tulemaan vapaalta töihin tai tekemään kahta vuoroa putkeen. Itse asiassa kenenkään ei pitäisi edes suostua. Valtakunnallinen ongelma. Hoitajan henkilökohtainen elämä on rajoittunutta sekalaisten vuorojen takia. Mihinkään säännölliseen harrastustoimintaan ei helpolla pääse. Esimiesten pitää ottaa huomioon myös se, että hoitajilla on vapaaaika ja oma elämä, perhe ynnä muuta. Ja myös työtovereitten täytyy puhaltaa yhteiseen hiileen, että työyhteisössä voidaan yhdessä tehdä ja että toisiin voidaan luottaa. Ja että me jaksamme, koska välillä tuntuu, että ei jaksa. Sellaista sanaa ei saisi ollakaan kuin kiire, sitä sanaa ei saisi hoitoalalla edes tuntea. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää, että ihan totta hoitajilla on kiire töissä ja vanhuksille ei ole aikaa? Yksi pieni poikkeama rutiinissa sotkee koko aikataulun. Kaikki nämä ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa Mäntyharjun paikallislehdessä Pitäjänuutisissa oli otsikko: Minne mahtuvat Mäntyharjun vanhukset? Helsingin Sanomat kirjoitti: Esimerkiksi Mäntyharjun kuntaa AVI on huomauttanut siitä, että hoitohenkilöstön mitoitukset jäävät valtakunnallisten suositusten alapuolelle. Tästä tietysti seuraa se, että kunta päättää vähentää vanhusten hoitopaikkoja. Valtakunnassa on kaikki taas hyvin. Miksi rahaa löytyy kaikkeen muuhun, mutta ei ihmisten hoitoon? j u k k a j ä r v e l ä Papereita on helppo pyörittää, kun ei tarvitse itse nähdä metsää puilta. Me hoitajat tiedämme tämän asian. Tämä on valtakunnallinen ongelma. Kannattaa tutustua työhön, ei ylimääräisenä vaan ihan hypätä vahvuuteen. Sitten näkee. Hyväkin hoitaja turtuu ajan myötä.. tanja hartonen-pulkka, lähihoitaja, mäntyharju 42 super

43 Trendikästä mukavuutta työpäivään!...tekee päivästäsi mukavamman Tilaa ennen ja saat 20% alennuksen. Meleerattu stretch helppohoitoinen tuotevalikoima! Uusi helppohoitoinen, meleerattu valikoima, jossa korostuvat mukavuus ja design. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hegittävyys ja stretch-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Hylkivä antikloorikäsittely ja hyvä värinkestävyys. Materiaali: 48% puuvilla / 48% polyesteri / 4% EOL-Stretch. Mikrokuituhousut Mukavat ja käytännölliset housut, joissa hauskoja yksityiskohtia. Kaksi taskua edessä ja takana sekä reisitaskut. Valkoisissa housuissa verkkovuori. Tarranauhasäätö vyötärössä. Silittämättä siistit. Malli Mikrokuituhousut XXS-4XL 43,80 sis. Alv 22% 35,90 hinta ilman Alv Malli Naisten tunika. Vartalonmyötäinen malli. XS-4XL Malli Naisten paita, V-pääntie ja kaulus. Vartalonmyötäinen malli. XS-4XL Malli Unisex-paita. XS-4XL Malli Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys takana ja jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Väri: Musta Valkoinen Koko: ,68 sis. Alv 22% 39,30 hinta ilman Alv 48,68 sis. Alv 22% 39,30 hinta ilman Alv 48,68 sis. Alv 22% 39,30 hinta ilman Alv 32,80 sis. Alv 22% 26,90 hinta ilman Alv Tilaa ilmainen esite numerosta tai netistä osoitteessa: super Työnjohtajankatu 2 F 1, Turku, puh tekee päivästäsi mukavamman

44 Tshadin luonto on pääosin karua autiomaata. Juomavettä joutuu joskus hakemaan päivämatkankin päästä. 44 super

45 Rauhanturvaajana Tshadissa teksti iita kettunen kuvat pauliina meronen ja iita kettunen Lähihoitajiakin tarvitaan kriisinhallintajoukoissa eri puolilla maailmaa. Reissusta jää varmasti muutakin taskuun kuin hyvä palkka. Suuri armeijan reppu seisoo purkamattomana eteisessä. Repun läppää koristavat YK:n ja Suomen liput. Lähihoitaja, 25-vuotias alikersantti Pauliina Meronen on juuri palannut neljän kuukauden komennukselta YK:n rauhanturvatehtävistä Tshadista. Tummaksi paahtunut nainen vakuuttaa olevansa ihan pirteä 12 tuntia kestäneestä paluumatkasta huolimatta. Kun tulin eilen illalla kotiin, tuntui kuin olisin vasta äsken lähtenyt. Kirpeän pakkasen koristama maisema puistattaa kuitenkin Pauliinaa, sillä lämpötila varjossa oli Tshadista lähtiessä lähes +50 astetta. Ura aukeni armeijassa Pirkkalassa asuva Pauliina Meronen opiskeli ensin parturikampaajaksi, mutta huomasi pian, ettei ammatinvalinta osunutkaan ihan nappiin. Nuori nainen päätti ottaa urasuunnittelua varten aikalisän ja pestautui asepalveluun Riihimäen viestirykmenttiin. Armeijan päätin lääkintäaliupseerina, ja siitä sain kimmokkeen lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi. Pauliina valmistui sairaankuljetukseen erikoistuneeksi lähihoitajaksi Tampereen ammattiopistosta vuonna 2008, minkä jälkeen hän työskenteli vuoden verran Tampereella ja Pirkkalassa kotihoidossa ja perhetyöntekijänä. Pauliina oli jo pidemmän aikaa haaveillut kansainvälisistä tehtävistä, ja koska oli suorittanut varusmiespalveluksen, hän lähetti hakemuksen puolustusvoimien kriisinhallintajoukkoihin. Pauliina arvelee lähihoitajakoulutuksen olleen painava tekijä hänen hyväksymiselleen. En tietenkään hakemusta laatiessani tiennyt, mihin minut lähetettäisiin. Kuvittelin pääseväni lähinnä Kosovoon, mutta yllätys oli suuri ja mieluisa, kun kuulin määränpään olevan Tshad. Avustusjärjestöjen työtä turvaamassa Ennen matkaa rauhanturvaajat käyvät niin sanotun rotaatiokoulutuksen, jossa heille muun muassa annetaan peruskoulutus, selvitetään olosuhteet määränpäässä ja annetaan valmiudet kohdata kaikki ennakoidut tilanteet. Lähtijät ovat todella hyvin koulutettuja ja ammattitaitoisia, mikä lisää omaa turvallisuuden tunnetta, Pauliina vakuuttaa. Tshadissa suomalaisia rauhanturvaajia on kaikkiaan 83, joista suurin osa palvelee maan eteläosassa Goz Beidassa sijaitsevassa irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa. Meitä lähti sinne viime vuoden marraskuussa 70, joista naisia viisi. Sama ryhmä palasi yhdessä kotimaahan. super

46 Pauliina Meronen on Tshadista tultuaan täynnä intoa. Nuoren naisen ura lienee tulevaisuudessakin rauhanturvatehtävissä. huoltopäivinä, mutta silloinkin tulee olla hälytyksen sattuessa valmiina lähtöön. Kaikki työpäivät ovat Pauliinan mukaan erilaisia, eikä kohtuuttoman varhaisia aamuherätyksiä ole kuin kaukopartioon lähtiessä. Kun partioreissu tehdään kauemmaksi, pystytetään määränpäähän leiri yöpymistä varten. Vapaa-aikoina ei voi lähteä kaupungille yksikseen shoppailemaan. Yksin ei saa liikkua, sillä se voi olla vaarallista. Myöskään maisema-ajelulle ei kannata lähteä, koska suuri osa alueesta on hiekka-aavikkoa, jossa ei ole käytännössä lainkaan teitä, vain aasien tai kamelien tekemiä kulku-uria. Myös aavikolta lentävä hiekkapöly haittaa matkantekoa, kun se tunkeutuu silmiin ja sieraimiin. Goz Beida sijaitsee levottoman Darfurin alueen läheisyydessä, ja suomalaisten rauhanturvaajien tehtävänä on muun muassa alueella toimivien avustustyöntekijöiden työskentelyn ja liikkumisen turvaaminen eri kapinallisten ryhmittymien lähestymisyrityksiltä. Jos avustusjärjestöjen työntekijät halusivat käydä tarkistamassa jonkin kylän ruokatilanteen, lähdimme heidän mukaansa varmistamaan turvallisen matkan. Lisäksi tehtäviimme kuului paljon partiointia ja ympäristön tarkkailemista. Usein levottoman alueen rauhoittamiseksi riittää jo pelkkä YK:n joukkojen läsnäolo ja näkyminen. Pauliinan mukaan paikalliset suhtautuivat sotilaisiin yleensä hyvin ystävällisesti, koska tiesivät näiden olevan puolueettomia. Ryhmän lääkintämiehenä Pauliina Meronen sai hoitaakseen ryhmänsä lääkintämiehen tehtäviä, jotka kattoivat kuitenkin vain osan hänen työpäivästään. Muuten hän oli tavallisen jääkärin asemassa ja kantoi myös asetta. Lääkintämiehen tehtävissä Pauliina kertoo oppineensa paljon terveydenhoitoon liittyviä asioita. Onneksi meillä oli kuitenkin aika terve porukka, eikä sairastettu edes ripulia paljon. Myös myrkyllisten käärmeiden tai skorpionien puremilta vältyttiin, mutta kerran lääkintämies Meronen joutui itse lääkärin tarkkailtavaksi. Kun Pauliina oli pitkällä partioreissullaan pistäytynyt pusikossa, hän huomasi palatessaan kaksi kirvelevää hampaan jälkeä jalassaan. Lääkäri totesi jäljet käärmeen puremaksi. En nähnyt käärmettä, joten se ei varmaankaan ollut iso. Koska emme kuitenkaan olleet varmoja, kuinka myrkyllinen se oli, niin lääkäri istui vieressäni odottamassa, mitä tapahtuu. Purema ei onneksi osoittautunut vaaralliseksi. Puolustusvoimat pitää hyvää huolta kriisinhallintatehtäviin lähtijöistä. Pauliina kertoo saaneensa ennen lähtöä kymmenkunta erilaista rokotetta, ja malarialääkkeitä täytyy syödä vielä viikko kotiinpaluun jälkeen. Yksin liikkuminen kielletty Rauhanturvaajilla ei ole varsinaista työaikaa, sillä heidän on oltava käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina seitsemänä päivänä viikossa. Neljän kuukauden aikana ei siis käydä Suomessa lomailemassa. Vapaata aikaa on lepo- tai Palkkarahat säästyvät Yksi Tshadissa palvelevien rauhanturvaajien palkkaeduista on Pauliinan mukaan se, että rahat säästyvät, sillä Goz Beidassa ei ole juurikaan tavarataloja. Sen sijaan Pauliina osteli paikallisten asukkaiden tekemiä käsitöitä, puusta tehtyjä naamioita ja miekkoja. Tinkiminen kuuluu sikäläisiin kaupantekotapoihin, mutta sitä en ehtinyt oppia kunnolla. Tshadissa puhutaan ranskan lisäksi lähes sataa eri heimokieltä. Pauliina puhuu sujuvaa englantia, jolla kansainvälisellä alueella pärjää hyvin. Vapaa-aikoinaan alikersantti Meronen huolsi asettaan, kävi kuntosalilla, surffaili netissä tai katseli teltassaan elokuvia tietokoneelta. Tukikohdassa oli myös sauna lämpimänä kaikkina päivinä. Luulisi, ettei siinä kuumuudessa te- YK:lla on muun muassa Tshadin operaatioissa käytössään suuri helikopteri the flying elephant. 46 super

47 Paikalliset asukkaat suhtautuvat rauhanturvaajiin ystävällisesti. Lapset ovat välillä liiankin innokkaita sotilaiden työkaluista. Kuvassa Pauliina kylän lasten kanssa. kisi mieli saunaan, mutta suomalainen on suomalainen Afrikassakin. Näkökulma elämään muuttui Pauliina Meronen on innoissaan ja kiitollinen saatuaan työskennellä neljä kuukautta Afrikan sydämessä. Tämä oli minulle tosi iso juttu ja kokemuksena ainutlaatuinen. Ympäristö aavikkoineen ja savanneineen oli vaikuttava, ja työ oli mukavaa ja erilaista. Vaikka elämä oli rauhallista ja olimme koko ajan turvassa, oli kaikessa vähän seikkailun makua. Suurimman vaikutuksen Pauliinaan tekivät paikallisten ihmisten elämänasenne ja arvot. Vaikka elämä karussa Tshadissa on hyvin köyhää, eivätkä ihmiset saa aina syödäkseen tai juodakseen, ovat he iloisia ja ystävällisiä. Ennen kaikkea Pauliina sanoo oppineensa arvostamaan elämää Suomessa, joka on verrattain helppoa ja turvallista. Juomavettäkään ei tarvitse lähteä jalkaisin hakemaan päivämatkan päästä. Miksi me vain mökötämme ja murjotamme, vaikka hanasta tulee vettä, eikä tarvitse nähdä nälkää? Ihmiset valittavat niin pienestä. Syksyllä opinnot jatkuvat Eteisessä odottava reppu pääsee jatkamaan matkaa. Pauliina heittää sen selkäänsä lähteäkseen Ruovedelle tervehtimään äitiä, joka odottaa malttamattomana maailmalta palannutta tytärtään. Ruovedeltä palattuaan Pauliina alkaa etsiä töitä sairaankuljetuksesta, ja syksyllä alkavat jatko-opinnot Tampereella. Pauliina ehti käydä pääsykokeissa ennen Tshadiin lähtöä, ja veli ilmoitti siskolle hyväksytyksi tulemisesta. Pauliina aikoo heti tilaisuuden tullen hakea uudestaan rauhanturvatehtäviin. Hänen viime marraskuussa tekemänsä toimintavalmiussitoumus puolustusvoimille on voimassa vuoden, joten periaatteessa hän voisi keskeyttää opintonsa komennuksen ajaksi. Kun on tehnyt sitoumuksen, täytyy periaatteessa olla valmis lähtemään käskettäessä. Puolustusvoimat rekrytoi mielellään rauhanturvaajiksi myös naisia ja eri alojen ammattilaisia. Pauliina suosittelee lämpimästi kaikille lähihoitajakollegoille rauhanturvatehtäviin lähtemistä, sillä se on kokemuksena ainutlaatuinen. Itse ainakin jäin koukkuun heti kerralla. Oli se niin iso juttu.. lisätietoja: super

48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa Hyvä tietää sopimusedunvalvonnasta Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY) Sopimuskausi ja palkankorotukset. PTY:n neuvottelutulos saavutettiin Sopimuskaudeksi sovittiin kuitenkin siten, että sopimus on irtisanottavissa mennessä päättymään Sopimuksella sovittiin vuoden 2010 palkankorotuksista sekä eräistä tekstimääräyksistä. Työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan ,6 prosentilla (yleiskorotus). Työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan ,3 prosentilla seuraavissa ryhmissä: SOA, SOB, TOA, HOA, HOB, HOC, SOC, SOE, SOF, SOG, SOH, SOI, SOK, SOL, RUA ja RUB. Käytännössä siis superilaisten hoitohenkilöstön ja sosiaalialalla työskentelevien työntekijöiden henkilökohtaista ja taulukkopalkkaa korotetaan 1,3 prosentilla. Palkat nousevat vuonna ,9 prosenttia. Tekstimuutokset. Yleisen osan 5 pykälän 3 momenttia muutettiin siten, että lääkärintodistuksen toimittamatta jättäminen ennen työsuhteen alkamista ei enää tarkoita sitä, että työsuhde raukeaa. Työsuojeluvaltuutetun korvaus otettiin osaksi palkkauslukua ja korvauksia korotettiin 7,5 prosentilla. Sama korotus tuli myös luottamusmiesten korvauksiin. Vuosilomaluvun 73 pykälän 2 momenttia muutettiin siten, että viranhaltijan äitiysvapaalla oloaika rinnastetaan työssäoloon, jolloin äitiysvapaa aikavälillä ei pudota työntekijää vuosiloman kertymisen osalta B-taulukkoon. Virka- ja perhevapaa luvun 85 pykälän 2 momenttia muutettiin lääkärintodistuksen toimittamisen osalta. Uuden säännöksen mukaan sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton, mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä. Työntekijä/viranhaltija ei menetä sairausajan palkkaa mikäli lääkärintodistuksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä. Virka- ja perhevapaan 93 pykälän 2 momenttiin kirjattiin työntekijän oikeus keskeyttää hoitovapaa uuden äitiysvapaan johdosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oikeus saada PTY-sopimuksen mukainen äitiysvapaan palkka. Äitiysvapaata on haettava PTY:ssä säädetyllä tavalla. Virka- ja perhevapaan 95 pykälän 1 momenttiin kirjattiin etävanhemmalle oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen.. karoliina partanen, lakimies SuPer ry:n suositus kesätyöntekijöiden palkkauksesta Lähi- ja perushoitajien palkat määräytyvät alan työehtosopimusten mukaan. Työehtosopimuksissa on määritelty kunkin alan vähimmäispalkat. Niitä ei siis voi alittaa, mutta enemmän voi aina pyytää ja saada. Palkasta sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken työsopimuksessa. Kannattaa siis neuvotella itselleen vähimmäispalkkaa parempi palkka! Ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannattaa varmistaa työpaikan luottamusmieheltä, että muun muassa. palkkausehto on työehtosopimuksen mukainen. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkaussäännösten perusteella työnantaja voi alentaa peruspalkkaa puuttuvan koulutuksen vuoksi (epäpätevyysvähennys). Kesätöissä kunnan palveluksessa olevan lähihoitajaopiskelijan palkasta voidaan siis vähentää enintään 10 prosenttia. Peruspalkka, josta epäpätevyysvähennys voidaan tehdä, on alkaen lähihoitajien tehtävissä 1817,12 euroa. Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTY) mukaan työnantaja voi alentaa kyseisen palkkaryhmän palkkamääräyksen mukaista peruspalkkaa puuttuvan koulutuksen vuoksi enintään 15 prosenttia. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (SOSTES) mukaan lähija perushoitajan tehtävissä työskentelevälle on maksettava vähintään G17- palkkaluokan palkkaa. Jos työntekijältä puuttuu työn edellyttämä kelpoisuus, mistä syystä hän ei pysty täysimääräisesti suorittamaan kaikkia työhön liittyviä tehtäviä, voi vähimmäispalkka olla yhtä palkkaluokkaa alle kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokan (eli G16). Palkan alentaminen ei ole mahdollista, jos opiskelija tekee samoja tehtäviä kuin työn vakituinen tekijä. Yksityisellä terveyspalvelualalla voidaan tehdä enintään 10 prosentin palkanalennus kyseisen vaativuusryhmän vähimmäispalkasta puuttuvan koulutuksen perusteella. SuPer katsoo, että tilanteissa, joissa opiskelija sijaistaa oman ammattialansa työntekijää ja tekee pääsääntöisesti samoja töitä kuin tutkinnon suorittaneet hoitajat, kuuluu hänelle maksaa samaa tehtäväkohtaista palkkaa, kuin toimen vakituiselle haltijalle maksetaan. Jotta hoitoalalle saadaan kesätyöntekijöitä sijaistamaan vuosilomilla olijoita, ei epäpätevyysvähennyksen tekeminen samoja töitä tekevän kesätyöntekijän palkasta ole kovinkaan järkevää henkilöstöpolitiikkaa. Mikäli epäpätevyysvähennys kuitenkin tehdään, SuPer ry suosittelee, että peruspalkan alentaminen puuttuvan 48 super

49 koulutuksen vuoksi tehdään porrastetusti sen mukaan, kuinka pitkällä opiskelija on opinnoissaan. Jos esimerkiksi kesätyöntekijä valmistuu joulukuussa, tulisi palkkaa alentaa vähemmän kuin kesätyöntekijäksi otetulta ensimmäisen vuoden opiskelijalta, jonka toimenkuva on vähäisemmän osaamisen vuoksi rajoitetumpi. Jutun kirjoittamisen aikaan yksityisen sektorin työehtosopimusneuvottelut olivat vielä kesken, joten niiden osalta peruspalkkoja ei ole mainittu.. merja hyvärinen, lakimies Voitto kotiin! julkaisemme tällä palstalla tuomioistuimissa voitettuja juttuja sekä työnantajan kanssa jäsentemme työsuhdeasioista tehtyjä sopimuksia. Lähihoitajalle euron korvaus Turun Yhdyskuntasuunnitteluyhdistys ry:n ylläpitämä Turun Kansallinen palvelutalo tuomittiin maksamaan jättikorvaukset lähihoitajalle lähes euroa korkoineen. Mahtaviin korvaussummiin päädyttiin, sillä Turun Kansallinen palvelutalo oli maksanut superilaiselle lähihoitajalle ajalla 5/2006 5/2009 kiinteäksi sovitun kuukausipalkan ilman vuorotyölisiä, ylityökorvauksia ynnä muita lakisääteisiä korvauksia. Superilainen teki pelkästään yötyötä päivystysluonteisesti. Työnantajan mukaan kyseessä oli varallaolo, koska työntekijällä oli mahdollisuus nukkua työpaikalla. Käräjäoikeus totesi, että työntekijällä ei ollut oikeutta poistua työpaikalta, vaan hän on ollut velvollinen olemaan siellä työnantajan käytettävissä. Näin ollen kaikki tunnit ovat olleet työaikaa, joista tulee maksaa työehtosopimuksen mukaiset lisät. Kiistaa oli myös sovellettavasta työehtosopimuksesta. Työantaja piti vartiointialan sopimusta oikeana työehtosopimuksena. Oikeus kuitenkin totesi, että sovellettava sopimus on yleissitova yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Oikeus katsoi lisäksi, että superilaisen työtehtävät sijoittuivat vaativuudeltaan palkkaryhmään B (perustehtävät), joista maksetaan G14:n palkkaluokan mukaisesti. Huomautettakoon, että työntekijältä ei vaadittu kyseisiin tehtäviin lähihoitajan koulutusta. Superilainen sai myös korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Tähän liittyen oikeus tuomitsi työnantajan korvaamaan kolmen kuukauden palkkaa vastaavan summan. Lisäksi oikeus tuomitsi Turun Kansallisen palvelutalon korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Tiedossamme on, että Turun Kansallinen palvelutalo valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Vastavalituksessaan Su- Per vaatii, että huomioiden työntekijän työtehtävät sovellettavan palkkaluokan tulisi olla G17. Mielenkiinnolla seuraamme, miten juttu jatkuu. Haluan vielä muistuttaa kaikkia jäseniämme siitä, että palkkalaskelman oikeellisuus tulee aina tarkistaa. Työnantajan on jokaisen palkanmaksun yhteydessä annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus, sen määräytymisperusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin. Jos työntekijä ei ymmärrä palkkalaskelman sisältöä, niin on otettava yhteys esimieheen. Jos esimies ei pysty asiaa selvittämään, niin sitten yhteys luottamusmieheen. Tilanteessa, jossa palkkalaskelma jää saamatta kokonaan, pitää tehdä huomautus työnantajalle viipymättä. Palkkalaskelman antamatta jättäminen pyynnöstä huolimatta on työsopimuslain mukaan rangaistava teko (sakko). Jos olet työntekijänä sitä mieltä, ettet ole saanut kaikkia sinulle kuuluvia palkkoja, ota yhteys työnantajaan ja pyydä palkan korjausta. Mikäli työnantaja ei korjaa palkkaa, niin yhteys pääluottamusmieheen tai luottamusmieheen. Jos sekään ei auta, niin Su- Perin edunvalvontayksikkö tulee avuksi. Muistathan, että maksamattomat tai väärät palkat vaikuttavat myös tulevan eläkkeesi määrään!. sari kaartoaho, edunvalvontasihteeri edunvalvontayksikön yhteystiedot Päivystys ma pe kello numerossa (09) Sähköposti edu@superliitto.fi. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@superliitto.fi Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Fax: (09) Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liittyvissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa. super

50 Superristikko Tuuli Rauvola KIT- SAS KOSMO- NAUTTI LAINAL- LE ÄSSÄ- KIN AINA VAIKKA KIELTEISESSÄ ILMAUKSESSA AMMATTI- LIITOISSA KEMI- JOEN LATVA- HAARA NAIS- ÄÄNIÄ PAT- RICIA KALUS- TAA EIVÄT LENNÄ HAUKI ON KALA SII- VOTA JYRKIN SUKUA HARUS VELI- POIKIA GOL- DA VIE LU- VATTA KEVÄT- TUULET KO- VIA 2. MUSTA- JÄRVEN NIMISIÄ SAR- MASTO JUHLII RÄMÄ KEVYT KELLOILLA LUOT- TAMUS TAIVAAN- SINI MYL- LÄRI? KOU- LUISSA JOOGA- ASENTO VAPPUNA PALLOON JÄLLEEN PORUT WUORELA LANNOITE KANAVA- KAUPUNKI ISO- ISÄT Super KOO- MIKKO TEHDÄ PAHAA VIR- TOJA KIELI- SILTA KI- MARA ROI- MA TR Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 16. huhtikuuta mennessä ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti, Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Ratkaisijan nimi Katuosoite Postiosoite 50 super

51 Mitä mieltä? vastaa kuukauden kysymykseen Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain mielipiteitä erilaisista asioista tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat. Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 16. huhtikuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: kirjoita aihekenttään tunnus Mitä mieltä? Saatko kesäloman haluamaasi aikaan? KYLLÄ EN Vastaanottaja maksaa postimaksun Lähetä mielipiteesi 16. huhtikuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan. Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi. huomioi viimeinen vastauspäivä! Miksi? SUPER-LEHTI Nimi Osoite Puhelin VASTAUSLÄHETYS Tunnus Ratamestarinkatu HELSINKI Olen iältäni alle yli 60 Voit osallistua myös sähköpostitse: Kirjoita sähköpostin aihekenttään Mitä mieltä? ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen. super

52 52 super

53 Hyvä luontokuva on sitkeän odottelun tulos teksti ja kuvat jukka järvelä Kuusamolaisen luontokuvaajan Markku Pirttimaan ammatti tuntuu unelmalta: kuvata eläimiä ja maisemia luonnon helmassa päivästä toiseen. Työn toinen puoli vaatii kovaa eräkuntoa ja sitkeyttä: villieläin tulee harvoin kuvausetäisyydelle ilman tuntikausien odottelua. Mutta mikäs on kuvatessa, kun apuna tarvittaessa häärii elämänkumppani, lähihoitaja Riitta Lehto. Tähän aikaan vuodesta lähestyvät hetket, jolloin Markku Pirttimaa muut tuu yöeläjäksi, joka pitkällä linssillään nä kee korpimaisemien pie nimmätkin yksityiskohdat. Puoliso on tottunut tällaiseen mieheen ja elämänrytmiin. Kun kevät tulee, Markku nukkuu päivät ja viettää yöt luonnossa, Riitta Lehto vahvistaa. Ei tuo huolestusta, puhelimet toimivat. Jos yhteyttä ei saa, tiedän, että hän pärjää, onhan luontokuvaus hänen ammattinsa. Jälkikäteen on mukava kuul- la kokemuksia ja katsella hienoja kuvia. Illan kaiheessa Pirttimaa pakkaa jopa 40-kiloisen rinkkansa täyteen kuvausvälineistöä, ruokaa ja erätarvikkeita. Suuntana on luonto, jota Kuusamossa ja muuallakin Suomessa riittää. Kun kuvaaja esimerkiksi lähtee iltakahdeksalta seuraamaan metson kosintamenoja eli soidinta, kunnon kuvaushetkiä voi odotella vasta aamuauringon aikaan. Koko yö täytyy kuitenkin viettää sitä ennen metsässä, etteivät linnut häiriinny. Aamulla joskus seitsemältä tulen näiltä retkiltä kotiin, katson kuvat läpi ja menen nukkumaan. Iltapäivällä alan tehdä eväitä ja valmistella uutta lähtöä. super

54 Kantapään kautta nossa, ihan paikallaan, muutaman päivän omien ajatusten kanssa. Kojussa joutuu joskus istumaan viikonkin. Mikäpä siellä ollessa; on ruokaa, luettavaa ja unta. Hyvät kuvat eivät tule kotisohvalle, mutta jokainen päivä maastossa antaa mahdollisuuden loistokuvaan. Karhu ei pelota Pirttimaalla ei ole yhtä suosikkieläintä tai maisemaa. Karhuja hän kuvaa mielellään, samoin pöllöjä. Maisemista puiden tykkylumi ja öinen tähtitaivas revontulineen löytyvät usein kameran etsimeen. Tykkään varpuspöllöstä. Se on vain vaaksan mittainen, mutta silmät ovat silti ne pöllön silmät ja sillä on älyttömästi voimaa. Luontokuvaajien peruskohde, karhu, on metsiemme valtias ja monelle suomalaiselle pelottava otus. Enemmän minä hirveä varon kuin karhua, koska tiedän, ettei karhua tarvitse pelätä. Hirvi on arvaamaton, kuten ihminenkin. Kameran pitkällä objektiivilla karhun kokoista eläintä voi kuvata sadan metrin päästä. Jos metsään on viety ruokaa, ja kontio on oppinut syömäpaikan, kuvaaminen on suhteellisen helppoa kesäaikaan. Pirttimaa toimii Pirttimaa on ollut päätoiminen luontokuvaaja kymmenisen vuotta. Sitä ennen hän toimi muun muassa eräoppaana vieden ulkomaalaisia suomalaiseen luontoon luvulla hän havahtui asiaan ollessaan YK-joukoissa. Siellä ei paljon passannut astua asfaltilta sivuun miinavaaran takia. Silloin huomasin, kuinka hienoa meillä Suomessa on, kun luontoon voi mennä milloin vaan ja missä vaan. Siitä tämä lähti. Ensimmäiset luontokuvansa Pirttimaa otti 14-vuotiaana teeristä. Kamerana oli joku matolaatikko, ja jonkinlaisia mustia pisteitä niissä kuvissa näkyi. Tuon jälkeen teerikuvia on kertynyt arkistoon tuhansia, mutta aina sinne soitimelle on lähdettävä uudestaan, josko saisi sen miljoonalaukauksen. Pirttimaa on oppinut alalleen kantapään kautta, ilman koulutusta. Olosuhteet vaihtelevat niin paljon, ettei kuvaamista opi koulun penkillä. Jokainen maamme noin 30 ammattiluontokuvaajasta kuvaa omalla tyylillään ja erilaisilla välineillä. Oman kaluston tuntemus lienee alalle aikovalle paras lähtökohta kuvaamiseen. Sitkeyttä joko on tai sitten ei. Jokaisen olisi kokeiltava olla luonasiantuntijana karhunkatselupaikalla, jollainen löytyy myös Kuusamosta. Sinne pääsee kuka tahansa maksua vastaan. Kerran asiakkaana oli raskaana ollut nainen. Naaraskarhu käveli parinkymmenen metrin päähän kojusta ja iski meille silmää. Mukana ollut ulkomaalainen totesi, että lapsesta tulee tyttö. Myöhemmin sitten sain viestin tältä raskaana olleelta, että kun tyttö kasvaa, karhuja tullaan katsomaan yhdessä. Mikä eläin on vaikein kuvattava? Valon puutteen vuoksi ainakin yöeläjät. Monet linnut ovat arkoja ja harvinaisia. Lintuja kuvatessa täytyy varoa, ettei häiritse pesintää. Muutenkin kuvaajan täytyy tuntea eläinten käyttäytyminen niin hyvin, että tietää poistua paikalta ajoissa häiritsemästä. Pirttimaata on pyydetty häidenkin siis ihmisten välisten kuvaajaksi, mutta hän on kieltäytynyt. Kuten sanoin, en tiedä, mitä ihminen tekee seuraavaksi. Se säntäilee syyttä. Eläimistä tietää ja osaa kääntää kameran ajoissa oikeaan suuntaan: Jos joutsenpari kastelee nopeasti päänsä veteen, kohta se on parittelemassa. Kotka kun ulostaa puun oksalla, niin pian se lähtee lentoon. Luonnnossapalsta alkaa Ensimmäinen Markku Pirttimaan kuvallinen luontopakina julkaistaan tässä lehdessä sivulla 66. Luonnossa-palstallaan Pirttimaa lupaa tarjota osuvien kuvaotosten lisäksi tietoa ja tunnelmia eläinten käyttäytymisestä ja luonnosta yleensä. 54 super

55 Tämä kuva nukkuvasta oravasta on yksi Markku Pirttimaan suosituimmista otoksista. m a r k k u p i r t t i m a a Aina mukana Kameraa kannattaa pitää aina mukana, sen luontokuvaaja on huomannut. Kerran Lapissa ajattelin käväistä tunturin huipulla katsomassa pikaisesti maisemia. Kameran jätin telttaan. Eikös iso kiirunapoikue kävellytkin edelläni ja oikein keimaili siinä eikä lähtenyt pakoon, kuten olisi pitänyt. Yritin kännykällä kuvata todisteen menettämästäni kohteesta, mutta puhelimessa oli liian vähän virtaa. Toisella kerralla ajelin ilman kameraa metsäautotietä, kun havaitsin karhun ja pennut seisomassa loistavalla paikalla loistavassa valossa. Näytti siltä, että ne nauroivat minulle. Nykyään Pirttimaa ottaa kameran kainaloon jo kauppareissullekin. Luontokuvaajalta kysytään usein, Elääkö tuolla?. Pirttimaa vastaa, että jonkunhan ne kirjoissa, lehdissä ja esitteissä olevat eläinkuvat on täytynyt ottaa. Luontokuvakilpailuihin hän ei ole erityisemmin osallistunut, vaikka niistäkin on tullut mukavia sijoituksia. Monesti tästä työstä ajatellaan, että se on helppoa mennä vaan sinne metsään ja alkaa painella digikameran laukaisunappulaa. Kun luontoon lähdetään, kellon ja kalenterin saa unohtaa. Metsässä asutaan, syödään ja yövytään sateessa, tuiskussa ja pakkasessa, vaikka yhtään kuvaa ei tulisi. Tämä työ ei siis ole sitä, että odotellaan nättiä ilmaa ja päätetään sitten lähteä nappaamaan se hyvä kuva. Pienet upeat hetket ovat kovan työn palkinto. Tärkeä apulainen Kaksivuorotyötä Seviset Oy:n yksityi- Kuvausvälineet on kunnostettava seuraavaa päivää varten. Menossa kameran kennon puhdistus. sessä palvelutalossa tekevä Riitta Lehto viihtyy luonnossa, mutta itse hän ei ota valokuvia. Monenlaista apua hän kuitenkin antaa kuvaajamiehelleen. Joskus soutelen järvellä ja varovasti ohjaan lintuja sopivaan kuvauspaikkaan. Joskus annan vinkkejä kuvakulmista ja kuvien valintaankin osallistun. Tuntuu, että Markku on liian kriittinen itselleen ja heittää hyviä otoksia roskiin.. super

56 Jäsenyysasiat Yhteystiedot: s-posti: puh: (09) osoite: SuPer jäsenyksikkö, pl Helsinki. Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake. Täytä lomake, kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoitus ja päiväys. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus , VASTAUSLÄHETYS. Ajankohtaista: Jäsenmaksujen tarkistus käynnissä. Jäsenyksikkö seuraa jäsenmaksujen maksamista ja huomauttaa puuttuvista jäsenmaksuista. Tarkistus on käynnissä, ja huomautukset puuttuvista jäsenmaksuista koskevat vuotta On jäsenyyden voimassa pysymisen kannalta tärkeää pitää jäsenmaksuasiat ajan tasalla. Tarkista jäsenmaksuja aika ajoin sähköisen jäsenpalvelun kautta, WebLyytistä. Ruuhkaa puhelinpalvelussa. Jäsenmaksujen huomautuskirje on postitettu. Tämä aiheuttaa suuren määrän yhteydenottoja puhelimitse, joten toivomme kärsivällisyyttä. Yhteydenoton tai selvityksen jäsenmaksuistaan voi tehdä sähköpostilla WebLyyti-palvelun kautta tai postitse. Ilmoitetut korjaukset ja muutokset tehdään rekisteriin noin kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta, joten voit seurata WebLyytistä jäsenmaksutietojen korjaantumistilannetta. Eläkeläisjäsenmaksu vuodelle Tilisiirto jäsenmaksun maksamista varten lähetetään toukokuussa. Jäsenmaksu on 17 /vuosi ja se maksetaan yhdellä kertaa. Eläkkeen alkamisesta pitää itse ilmoittaa SuPerin jäsenyksikölle. Tammi-maaliskuun aikana valmistuvat! Nyt on oikea aika lähettää liittymislomake varsinaiseksi jäseneksi. Muutosilmoitus jäsentietoihin Ändringar i medlemsuppgifterna Nimi Namn Henkilötunnus Personbeteckning Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: alk. Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: Uusi työpaikka: Voimassa ajalla: Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk. Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd muu ilmoitus / annan anmälan palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt) Ajalla / för tiden / 20 / 20 rastita SYY * anteckna orsaken jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 /kk) * fortbildning virkavapaa/oma loma (6 /kk) * tjänstledighet kotona oleva (6 /kk) * hemmavarande ulkomailla (6 /kk) * utomlands yrittäjänä (10 /kk) * företagsverksamhet pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 /vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua) haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m. / 20 allekirjoitus underteckning päiväys datum

57 Asioi sähköisesti verkossa silloin kun sinulle sopii! Muuttuiko osoitteesi tai vaihdoitko työpaikkaa? Haluaisitko ilmoittautua SuPerin järjestämään koulutukseen? Muuttuneet tietosi sekä koulutusilmoittautumisen voit hoitaa helposti ja vaivattomasti verkossa sähköisessä palvelussa WebLyytissä. WebLyytissä voit asioida silloin kun sinulle sopii vaikka yöllä! Tarvitset vain nettiyhteyden sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan. Näkymä SuPerin kirjautumista vaativilta jäsensivuilta, jossa on ohjeita Web- Lyytistä ja WebLyyti-painike. WebLyyti on sähköinen asiointijärjestelmä, jota kaikki SuPerin jäsenet voivat käyttää. WebLyytissä voit tarkistaa omia tietojasi, esimerkiksi työsuhde- ja koulutustietosi sekä henkilö- ja yhteystietosi. Lisäksi voit muun muassa tarkistaa mihin ammattiosastoon kuulut ja kuka on kyseisen osaston yhteyshenkilö. Huolehdi tietosi ajan tasalle! WebLyytissä voit myös tehdä itse muutoksia omiin yhteystietoihisi tai työpaikkatietoihisi sekä maksaa itse jäsenmaksusi. Jos siis vaihdoit työpaikkaa, osoitteesi tai puhelinnumerosi vaihtui, korjaa uudet tiedot ajan tasalle WebLyytissä. Huolehtimalla tietojesi ajantasaisuudesta, varmistat että jäsenyytesi ja siihen kuuluvat edut ovat voimassa ja että liitosta tulevat sähköpostiviestit ja kirjeet tulevat sinulle oikeaan osoitteeseen. Kun teet muutokset netissä, olet riippumaton liiton aukiolo- tai puhelinpalveluajoista. Ilmoittaudu koulutuksiin WebLyytissä ilmoittaudutaan myös koulutuksiin. Koko koulutustarjonta on esitelty liiton www-sivuilla kohdassa www. superliitto.fi > Koulutustarjonta. Tarjonta on jaettu vielä tarkemmin järjestökoulutukseen, edunvalvontakoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksiin ilmoittaudutaan WebLyytissä, Kurssit-toiminnossa. Sieltä näet tarkemmin kurssin sisällöt, voit ilmoittautua kurssille sekä voit myös tarkastella omaa kurssihistoriaasi. Klikkaa sisään WebLyytiin! Mistä löydän WebLyytin? WebLyyti on liiton jäsensivuilla. Mene osoitteeseen www. superliitto.fi. Oikealta reunalta löydät oranssin painikkeen Ilmoittaudu koulutuksiin ja tarkista jäsentietosi. Kun klikkaat sitä, kysytään sinulta käyttäjätunnusta ja salasanaa. Täyttämällä ne ja klikkaamalla Sisään-painiketta pääset WebLyytiin. Jos olet jo kirjautuneena jäsensivuilla, löydät oikealta keltaisen painikkeen Sähköinen asiointi 24 h. Tätä painiketta klikkaamalla pääset myös WebLyytiin, ohjesivun kautta. Miten kirjaudun? Käyttäjätunnus on jäsennumerosi. Jäsennumeron löydät jäsenkortista tai SuPer-lehden takakannessa olevasta osoitekentästä. Salasana on oma henkilötunnuksesi silloin kun kirjaudut ensimmäistä kertaa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosassa oleva kirjain tulee ISOLLA. Esimerkiksi A. Järjestelmä pyytää tämän jälkeen muuttamaan salasanan. Uudessa salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, jotka voivat olla kirjaimia tai numeroita. Huolehdi uudesta salasanasta ja kirjaa se itsellesi muistiin! Ongelmatilanteissa ota yhteyttä: tai super

58 SuPerTk Super työttömyyskassa Tavoitteena lyhyt käsittelyaika teksti sirkka rytinki kuva janne harju Työttömyyskassoissa tehdään nyt pitkiä päiviä, jotta käsittelyajat voitaisiin pitää edes kohtuullisina. Varsinkin teollisuusaloilla hakijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Super työttömyyskassassa hakijoiden määrä ei ole suuressa määrin lisääntynyt, hienoista kasvua tosin on ollut. Suuri osa Super työttömyyskassan jäsenistä tekee keikkatyötä, ja päivärahat maksetaan soviteltuina. Käsittelyaika pitenee väkisinkin, jos palkkatiedot puuttuvat. Useat yhteydenotot sekä hakijoihin että työnantajaan pitkittävät käsittelyä. Työnantaja on lain mukaan velvollinen antamaan hakijalle työttömyyspäivärahan maksua varten tarvittavat tiedot, kuten esimerkiksi palkkatodistuksen. Yli viisitoista päivää kestävä työ Jos otat vastaan yhdellä työnantajalla työn, jonka työaika on yli 75 prosenttia alan säännöllisestä työajasta ja joka katkeamatta kestää yli kaksi viikkoa, ilmoita työstä työ- ja elinkeinotoimistoon, joka antaa kassalle lausunnon päivärahaoikeuden päättymisestä. Työn päättymisen jälkeen, ota uudelleen yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon, joka antaa kassalle lausunnon päivärahaoikeuden syntymisestä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa kassalle lausunnon, kun olet esittänyt työtodistuksen. Ilmoittaudu työnhakijaksi ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Esitä työtodistus heti kun saat sen. Älä lähetä kassalle hakemusta yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta. Kun työ päättyy, pyydä palkanlaskennasta erillinen palkkatodistus koko työsuhteen ajalle. Jos yhdenjaksoinen kesto on ollut yli 34 kalenteriviikkoa, pyydä palkkatiedot viimeisen, vähintään 34 kalenteriviikon ajalta. Viimeinen palkkalaskelma (tilinauha) ei sisällä kaikkia tarvittavia tietoja. Pyydä erillinen palkkatodistus, koska se nopeuttaa päivärahahakemuksesi käsittelyä. Palkkatodistuksesta tulee ilmetä työsuhteen yhdenjaksoinen kesto, veronalainen palkka, lomakorvaus ja lomaraha eriteltyinä sekä tieto mahdollisista palkattomista poissaoloista. Kaksi osa-aikatyötä ei muodosta kokoaikaista työsuhdetta, vaikka yhteenlaskettu työaika vastaisi kokoaikatyötä. Ei myöskään kahdelle eri työnantajalle tehty työ, vaikka työsuhteiden yhdenjaksoinen kesto olisi yli kaksi viikkoa. Tällaisessa tilanteessa pidä työnhaku voimassa ja lähetä kassalle päivärahahakemukset ja palkkatiedot myös työsuhteen ajalta. Hakemus ja työllistymistä edistävät palvelut Jos osallistut työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, kuten työvoimapoliittinen koulutus tai omaehtoinen opiskelu, merkitse hakemukseen opiskelu ja loman ajalle opiskelu/loma. Jos olet työkokeilussa työpaikalla, merkitse hakemukseen työkokeilu osallistumispäivien kohtaan. Toimi samoin, jos olet esimerkiksi työelämävalmennuksessa. Sairauspäiville merkitse sairas.. Työttömyyskassan kassan kokous Super työttömyyskassan kassan kokous järjestetään klo 18 hotelli Presidentissä, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki. Kokoukseen voivat osallistua Super työttömyyskassan jäsenet. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta on mahdollisuus ruokailuun klo Ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse tai puhelimitse super ty öttömyyskassa hakemusten postitusosoite: Super työttömyyskassa PL 117, helsinki Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax (09) , Toimisto avoinna arkisin klo palvelunumerot klo 9 15 (09) , (09) tkpalvelu@supertk.fi 58 super

59 Siskon pakina Pakinoitsija Sisko on 30 vuotta perushoitajan työtä tehnyt superilainen Eilenkö se oli? Minulla on tupla-juhlavuosi. Äskeisen vuodenvaihteen molemmin puolin 30 vuotta sitten, koin kaksi elämälleni tosi tärkeää tapahtumaa: valmistuin apuhoitajaksi ja minusta tuli äiti. Hauska yhteensattuma juhlistaa juhlavuottani entisestään: esikoispoikani joka siis ihan äsken vielä oli se pieni suloinen ensimmäinen vauvani valmistui omaan ammattiinsa. (Onhan hän edelleenkin suloinen, muttei pieni eikä vauva vaan liki kaksimetrinen mies!) Ja vauva numero kolme valmistui hoitajaksi lähes päivälleen 30 vuotta äitinsä jälkeen. Ja pyöräytti muutamaa päivää ennen valmistumistaan pienen tytön. Onhan tässä juhlaa kerrakseen, enemmänkin kuin tuplasti. Äitinä nostan maljan lapsilleni ja koko perheelleni. Hyvä me! Klassinen kysymys: miten tämä kaikki tapahtui näin äkkiä? Miten aika voi mennä näin nopeasti, sentään kolme vuosikymmentä! Aika, jolloin pienestä poikavauvasta kasvaa aikuinen mies, onkin vain yksi huraus. Kolme ensimmäistä vauvaani ovat jo aikuisia ja pahnan pohjimmaisetkin aikuisuuden kynnyksellä. Jotain tässä hurauksessa on täytynyt tapahtua äidillekin. Enkä nyt tarkoita sitä 30 ylimääräistä kiloa, venyviä, valuvia ja höllyviä ulkoisia muutoksia, vaan sitä, mitä on tapahtunut pääni ja mieleni sisällä. Sitä, mitä olen oppinut, oivaltanut, hyväksynyt, valinnut ja saanut. Sitä, joka teki minusta tämän naisen. Muistan kuin usvan läpi ajan, kun yritin sovittaa lapsiperheen arkea ja kolmivuorotyötäni toimivaksi kokonaisuudeksi. En onnistunut siinä koskaan. Kyllähän lapset tuli ruokittua, pestyä, vaatetettua ja raahattua päivähoitoon. Samoin mummot tuli syötettyä, pestyä ja hoidettua. Varmasti tein parhaani niin äitinä kuin hoitajanakin. Mutta silti se ei riittänyt, itselleni en osannut olla armollinen. En ole oppinut sitä kolmessa vuosikymmenessäkään. Liian usein ruoska heilahtaa vieläkin itselleni. Ja mikä pahinta, kipinät sinkoilevat lähietäisyydelle. Ja lähietäisyydellähän ovat ne elämän tärkeimmät ihmiset: perhe, ystävät ja töissäkin olen lähimpänä heitä, jotka tarvitsevat eniten hoitoa ja hoivaa. Mutta aion oppia. Jos Luoja suo minulle vielä toiset kolme vuosikymmentä, itselleen ja läheisilleen armeliaampaa ihmistä saa hakea, lupaan sen! Ehkä siitä armeliaisuudesta on kuitenkin jo jotain oppinut: en muistele katkeruudella noita työntäyteisiä kiireisiä vuosia. En ruoski itseäni siitä, että tunsin riittämättömyyttä ja huonoa omaatuntoa asioista, joiden takia niitä ei olisi tarvinnut missään nimessä tuntea. Lapsistani on kasvanut virheistäni huolimatta fiksuja, vastuunsa ottavia, mukavia ihmisiä. Eräänä päivänä töistä tullessani silmäni osuivat talon seinustalla olevaan kolmeen pieneen lumilapioon. Ne olivat saaneet uusiokäytön lapsenlapsen myötä, kaivettu varaston kätköistä uuteen suureen ja innokkaaseen tarpeeseen. Katselin hellin sydämin ja kyynelsilmin s o n j a k ä h k ö n e n noita muovisia lapioita. Sillä hetkellä ajattelin, että mikään ei ole niin tärkeää kuin muoviset pienet lapiot seinän vierustalla. Minä onnellinen: lähes kolme vuosikymmentä minun taloni seinustalla ovat olleet pienet lumilapiot. Kolme vuosikymmentä pihani on täyttynyt pienistä jalanjäljistä, eikä loppua näy. Alkuvuodesta tapasin opiskelutovereitani kurssitapaamisen merkeissä. Oli todella mukava muistella yhteistä opiskeluaikaa ja kuulla kuulumisia. Oli jännä huomata, miten paljon sitä oli kuitenkin unohtanut 30 vuodessa. Tutkimme kurssikuvaa yhdessä ja moni nimi oli jo unohtunut. Mutta kun yksi muisti yhden asian ja toinen muisti toisen asian, muistojen palasista muodostui ehjä ja kokonainen muisto. Vastavalmistuneista apuhoitajista oli kasvanut ammattinsa osaavia ihania naisia. Jokaisella oli oma tarinansa, omat polkunsa, omat kipunsa ja ilonsa. Oli ihana kokemus jakaa ne yhdessä kuten silloin kauan, kauan sitten. Vai eilenkö se oli?. super