Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS"

Transkriptio

1 Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS

2 2 1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KASVATUSTIETEELLISET JATKOTUTKINNOT HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI JATKO-OPISKELUN EDELLYTYKSET JATKO-OPINTOJEN KÄYNNISTYMINEN ALUSTAVA OPINTOSUUNNITELMA ALUSTAVA TUTKIMUSSUUNNITELMA JATKO-OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN ILMOITTAUTUMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI JA JATKO-OPINTO-OIKEUDEN PÄÄTTYMINEN JATKO-OPINTOJEN TUTKINTORAKENTEET KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTO FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO KASVATUSTIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO JATKO-OPINTOJEN JA TUTKIMUSTYÖN OHJAUS LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TARKASTAMINEN VÄITÖSKIRJAKÄSIKIRJOITUS ESITARKASTUKSEEN ESITARKASTUKSESTA VÄITÖKSEEN VÄITÖSKIRJAN JULKAISEMINEN JA PAINATUS VÄITÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN VÄITÖSTILAISUUDEN KULKU VÄITÖSKARONKKA TODISTUKSET LISÄTIETOA APURAHOISTA JA JATKO-OPISKELUSTA... 31

3 1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL ROVANIEMI Käyntiosoite Yliopistonkatu 8 puh. (016) / vaihde faksi: (016) sähköpostiosoitteet: Etunimi.Sukunimi@ulapland.fi 3 HENKILÖKUNTA: Dekaani Kurtakko, Kyösti, kasvatustieteen professori Varadekaani Lauriala, Anneli, kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen professori Kanslia ja hallintohenkilökunta Hallintopäällikkö vs. Satta-Hakso, Pia, p Opintopäällikkö Mella, Terhi, p Amanuenssi Autti, Anne, Juntunen, Helena, hallintosihteeri, p Nissinen, Pirkko, taloussihteeri, p Remes, Ritva, opintosihteeri, p Tähtisaari, Leena, opintosihteeri, p

4 4 Jatko-opintoja ohjaavat professorit Kurtakko, Kyösti, kasvatustiede, p Laitinen, Matti, aikuiskasvatustiede (ma.), p Lauriala, Anneli, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus, p Määttä, Kaarina, kasvatuspsykologia, p Naskali, Päivi, naistutkimus, p Poikela, Esa, kasvatustiede, p Rajala, Raimo, kasvatustiede, p Ruokamo, Heli, kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus, p Kasvatustieteiden tiedekunnassa toimivat tutkimusyksiköt: Mediapedagogiikkakeskus Ruokamo, Heli, johtaja, professori, kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus Pekkala, Leo, yliopistonlehtori, mediakasvatus Hakkarainen, Päivi, lehtori vs., mediakasvatus Naistutkimusyksikkö Naskali, Päivi, johtaja, professori, naistutkimus Autti, Mervi, assistentti, naistutkimus Oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus, OUNAS Poikela, Esa, johtaja, professori, kasvatustiede Kaasila, Raimo, Opettajankoulutuksen ja ainedidaktiikan tutkimusohjelman koordinaattori, dosentti, yliopistonlehtori, matematiikan didaktiikka Matikainen, Tuula, Pohjoisen erityiskasvatuksen tutkimusohjelman koordinaattori, lehtori, erityispedagogiikka

5 5 Rajala, Raimo, Kasvatuksen ihmissuhteiden ja tunteiden tutkimusohjelman koordinaattori, professori, kasvatustiede Poikela, Sari, Kontekstuaalisen tiedon ja osaamisen tutkimusohjelman koordinaattori, dosentti, yliassistentti, kasvatustiede

6 6 2 KASVATUSTIETEELLISET JATKOTUTKINNOT Tieteelliset jatkotutkinnot Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritetaan tieteellisinä jatkotutkintoina * kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) * filosofian tohtorin tutkinto (FT) * kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL) Tutkintojen pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai mediakasvatustiede. Pääaineiden opinnot voivat suuntautua myös naistutkimukseen tai kasvatuspsykologiaan. Tieteellinen neuvosto Tiedekunnan sisäisen jatkokoulutuksen kehittämistä ja ohjausta varten kasvatustieteiden tiedekunnalla on tieteellinen neuvosto. Tiedekunnan jatkokoulutuksessa otetaan huomioon yliopiston yhteiset ohjeistukset liittyen väitöstyön ohjauskäytäntöihin, esitarkastusprosessiin sekä tutkimuseettisiin kysymyksiin. Tiedekuntaneuvosto nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet tiedekunnan professoreista oman toimikautensa ajaksi. Tieteelliseen neuvostoon kuuluvat seuraavat professorit: Kaarina Määttä (pj) Anneli Lauriala Raimo Rajala Heli Ruokamo sihteeri: opintopäällikkö Terhi Mella Tieteellisen neuvoston tehtävänä on 1) tehdä esityksiä tiedekunnan jatko-opintojen järjestämisestä ja opetussuunnitelmasta 2) arvioida väitöskirjatyön ohjaajaa/ohjaajia kuultuaan esitarkastukseen tarkoitettujen käsikirjoitusten tieteellisten edellytysten riittävyys sekä esittää joko a) väitöskirjatyön palauttamista ohjaukseen väitöskirjatason varmistamiseksi tai b) esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjan tarkastamista ja siihen pyydettäviä yliopiston ulkopuolisia asiantuntijoita esitarkastajiksi 3) järjestää jatko-opintojen ohjaajien keskinäisiä tapaamisia 4) arvioida tarvittaessa jatko-opiskelijan opintosuunnitelmien ja tutkimussuunnitelmien laatua ja toteutumista 5) käsitellä muitakin jatko-opiskeluun, -opiskelijoihin ja -ohjaukseen liittyviä asioita.

7 7 3 HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI 3.1 Jatko-opiskelun edellytykset Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen. Mikäli jatkokoulutukseen hakijan valmiudet ovat puutteelliset, hänet ohjataan ennen jatkoopintoihin hyväksymistä täydentämään opintojaan jatko-opintojen ohjaajan toimesta. 3.2 Jatko-opintojen käynnistyminen Jatko-opinnot käynnistävät siten, että opiskelija ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä mahdolliseen ohjaajaan, ensisijaisesti aihepiirin tuntevaan kasvatustieteiden tiedekunnan professoriin. Ohjaajana voi toimia myös tiedekunnan yliopistonlehtori tai dosentti. Jos opiskelija ei tiedä, kenen puoleen hän voi kääntyä, hän voi ottaa ensiksi yhteyttä dekaaniin tai opintopäällikköön. Otettuaan henkilökohtaisesti yhteyttä mahdolliseen ohjaajaan ja saatuaan tältä suostumuksen ohjaustyöhön jatko-opiskelija ryhtyy yhdessä ohjaajansa kanssa suunnittelemaan jatko-opintojensa suorittamista. Hän laatii ohjaajansa kanssa keskustellen tohtorintutkintoon johtavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman sekä väitöskirjan alustavan tutkimussuunnitelman sekä osallistuu ohjaajan pitämään jatkokoulutusseminaariin. 3.3 Alustava opintosuunnitelma Opintosuunnitelmassa tulee olla selvitys siitä, mistä tutkintoa varten tarvittavat opinnot koostuvat sekä miten ja millä aikataululla ne aiotaan suorittaa. Opinnot karttuvat erityisesti seuraavista suorituksista: a) aktiivinen osallistuminen ohjaajan pitämään jatkokoulutusseminaariin siihen saakka, kunnes väitöskirja on esitarkastusvaiheessa. Aktiivinen osallistuminen tarkoittaa väitöskirjaa koskevien työpapereiden esittämistä jatkokoulutusseminaarissa säännöllisin väliajoin. b) kasvatustieteiden teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin perehtyminen c) kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä ja oman tutkimusalan sisältöä

8 8 tukevat opinnot. Opintojen sisältö on kerrottu tarkemmin sivuilla Kyseisten opintojen suorittamisesta sovitaan ohjaavan professorin kanssa. 3.4 Alustava tutkimussuunnitelma Alustavan tutkimussuunnitelman tulee osoittaa väitöskirjatutkimuksen aihealueen tieteellinen merkitys, työn teoreettinen ja metodinen viitekehys, tutkimuksen toteutuksen alustavat perusvalinnat ja muut sellaiset tiedot ja näkökulmat, jotka osoittavat alustavan suunnitelman voivan täyttää väitöskirjatutkimuksen tieteelliset kriteerit sekä tekijän sitoutuneisuuden väitöskirjatyöhön. Alustava tutkimussuunnitelma voi olla laajuudeltaan 6 8 sivua ja sen tulee sisältää seuraavat asiat: - tutkimuksen aihe ja aihevalinnan perustelut - teoreettiset lähtökohdat, keskeiset käsitteet - tutkimuksen alustavat tavoitteet ja ongelmat - tutkimuksen toteutussuunnitelma, esimerkiksi menetelmät, kohdejoukko jne. - tutkimustyön aikataulu - suunnitelma opintojen rahoittamisesta. Opintosuunnitelman ja tutkimussuunnitelman hyväksyy väitöskirjatyön ohjaajana toimiva tiedekunnan professori. Mikäli suunnitelma poikkeaa tässä esitetyistä määräyksistä, se käsitellään ennen hyväksymistä tieteellisessä neuvostossa ja korjataan opiskelijan ja neuvoston yhteisesti hyväksymään muotoon. 3.5 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opiskelijoita otetaan kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat päättyvät huhtikuun ja marraskuun viimeisenä päivänä. Erityisistä syistä opinto-oikeus voidaan myöntää muunakin aikana. Jatko-opintohakemus osoitetaan tiedekunnan dekaanille ja se toimitetaan tiedekunnan kansliaan joko opintopäällikölle tai opintosihteerille. Hakemukseen kuuluvat seuraavat asiakirjat: 1) allekirjoitettu opinto-oikeuden hakemuslomake, joka löytyy osoitteesta Hakemukseen tulee merkitä myös tieto ohjaajasta. 2) alustava tutkimussuunnitelma sekä 3) henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä kopiot ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta, arvosanaopinnoista sekä muista asiaan liittyvistä

9 9 opintotodistuksista. Opinto-oikeuden myöntää tiedekunnan dekaani. Jatko-opinto-oikeuden saaminen perustuu hakijan tieteellisiin ansioihin, aiempiin opintosuorituksiin, alustavaan tutkimussuunnitelmaan sekä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Näiden hakemusasiakirjojen avulla tiedekunta pyrkii valitsemaan ja rajaamaan jatko-opintooikeuden myöntämisen henkilöille, joilla on riittävät edellytykset ja sitoutuminen väitöskirjaopintoihin. Opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää väitöskirjatyöhön sitoutuneen ohjaajan puoltavaa lausuntoa. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekunnan dekaanilta neljäntoista päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. 3.6 Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi ja jatko-opinto-oikeuden päättyminen Saatuaan oikeuden jatkotutkinnon suorittamiseen opiskelija ilmoittautuu kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijaksi yliopiston opiskelupalveluihin (käyntiosoite Yliopistonkatu 8). Jatko-opiskelijan on oltava yliopistossa läsnäolevaksi ilmoittautunut koko jatko-opintojen ajan. Ilmoittautuminen on uusittava lukuvuosittain opintosuoritusten rekisteröimiseksi. Ilmoittautuessaan jatko-opiskelijaksi opiskelija voi samalla myös liittyä Lapin yliopiston ylioppilaskuntaan. Liittyminen on vapaaehtoista ja maksullista. Lisätietoa saa osoitteista: Kaikki Lapin yliopiston opiskelijat saavat ilmoittautuessaan opiskelijaksi henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen, jonka avulla saa käyttöönsä palvelutilin ja verkkotilin. Näin mahdollistuvat kirjaston käyttöoikeudet ovat suuri apu jatkoopiskelijalle. Tunnukset saa HelpDeskistä. Poikkeustapauksissa ne postitetaan kotiosoitteeseen, mikäli jatko-opiskelija ottaa asiassa yhteyttä HelpDeskiin. Tunnukset saa kaksi viikkoa opintooikeuden alkamisesta (edellyttää opinto-oikeuden kirjaamista Oodiin opiskelijapalveluissa). Lisätietoa käyttäjätunnuksista osoitteessa: Opiskelijan katsotaan luopuneen jatko-opinto-oikeudestaan, mikäli hän - ei ole sopinut keskeytyksestä opintosuunnitelmaan tehdyllä muutoksella - on jättänyt kahtena peräkkäisenä vuonna ilmoittautumatta jatko-opiskelijaksi tai - ei ilmoituksista huolimatta ole osallistunut jatko-opintoihin ja sovittuihin ohjaustapaamisiin. Jatko-opintoihin palaaminen luopumisen jälkeen edellyttää uutta hakua kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen.

10 10 4 JATKO-OPINTOJEN TUTKINTORAKENTEET Tieteellisten jatko-opintojen tarkoituksena on korkeatasoisten tutkijanvalmiuksien kehittäminen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Metodisten valmiuksien lisäksi tieteellisen jatkotutkinnon suorittajan tulee hankkia erityisen syvällinen perehtyneisyys johonkin kasvatustieteen erityiskysymykseen sekä osoittaa kykyä kartuttaa tieteellistä tietoa ja taitoa erityisalueellaan. 4.1 Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellistä tutkimustietoa ja luoda uutta tieteellistä tietoa tutkimusalansa piirissä. - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoa (240 op) varten opiskelija 1) osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaariin (20 op) koko väitöskirjaprosessin ajan 2) suorittaa kasvatustieteiden teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (30-40 op) sekä 3) suorittaa kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä sekä omaan tutkimusalaan perehtymistä tukevia opintoja (30-40 op). Kohdassa 2) ja 3) mainitut opinnot voi suorittaa osallistumalla - kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijoille järjestämille kursseille - muiden tiedekuntien sekä Lapin yliopiston tai muiden tutkijakoulujen järjestämille kursseille - useamman tiedekunnan yhteiseen jatko-opintokoulutukseen - valtakunnallisiin tai kansainvälisiin konferensseihin/kursseihin. Kyseiset opinnot voivat olla pääaineen lisäopintoja tai jatkotutkintoon soveltuvia syventäviä tai aineopintoja sekä lisäksi seuraavia suorituksia: - tiedekunnan opetussuunnitelmiin sisältyvien luentojen pitäminen, seminaarien ohjaaminen tai lukupiirin toteuttaminen, - tieteellisten artikkelien kirjoittaminen - konferenssiesitelmien pitäminen ja konferenssijulkaisujen kirjoittaminen - kirjallisuusesseiden laatiminen - väitöstilaisuuksiin osallistuminen sekä väitöskirjaa käsittelevän 3 4 sivun mittaisen esseen palauttaminen väitöstilaisuuden kustokselle (merkitään yhden opintopisteen jatko-opintosuoritukseksi)

11 11 - työelämään suuntautuvien opintojen suorittaminen - maisterintutkintoon kuulumattomien aine- ja syventävien opintojen suorittaminen omaa tutkimusalaa tukevissa tieteenalaopinnoissa. Yllämainittujen opintojen suorittamisesta sovitaan ohjaajan kanssa. 4) laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisessa väitöstilaisuudessa (160 op). Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä: 1) yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai 2) yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta tai aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto (artikkeliväitöskirja). Sekä monografia että artikkeliväitöskirjaksi tarkoitettu kokonaisuus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja muodostaa temaattisen ja tutkimuksellisen kokonaisuuden. Väitöskirjan tulee osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, ja siinä tulee olla uutta tietoa tuova tieteellinen kontribuutio. Artikkeliväitöskirja muodostuu yhteenvedosta/johdanto-osasta ja 4 6 julkaistusta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä tieteellisestä artikkelista. Yhteenvedossa tulee osoittaa, millä tavalla osajulkaisuista muodostuu kokonaisuus ja mikä on väittelijän tieteellinen kontribuutio. Yhteenvetoartikkelin ohjeellinen pituus on sivua riippuen artikkelien lukumäärästä ja laajuudesta. Artikkeliväitöskirjaa arvioitaessa on huomioitava se, kuinka hyvin artikkelit ja johdanto muodostavat tutkimuksellisen, syvenevän tieteellisen kokonaisuuden, jonka eri osiot käsittelevät tutkittavaa ilmiötä riittävän laajasti, monipuolisesti sekä johdonmukaisesti. Artikkeliväitöskirjassa voi olla erilaisissa foorumeissa, erilaiseen käyttötarkoitukseen julkaistuja artikkeleja, mikä otetaan huomioon kokonaisuuden riittävyyttä ja laadukkuutta arvioitaessa. Artikkeleista vähintään neljän tulee olla julkaistu refereelehdessä. Artikkeleista korkeintaan yksi voi olla julkaistu laitossarjassa, ja siinä tapauksessa siitä on oltava erillinen refereelausunto. Ainakin neljässä artikkeleista tekijän pitää olla joko ainoa kirjoittaja tai ensimmäinen kirjoittaja. Kaikkien artikkeleiden laatimisessa väittelijällä tulee olla selkeä itsenäinen osuus. Jos artikkeleita on enemmän kuin neljä, osa voi olla äskettäin arvioitavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia. Artikkelit katsotaan vanhentuneiksi, jos niiden julkaisemisesta on kulunut yli 10 vuotta. 4.2 Filosofian tohtorin tutkinto Kasvatustieteiden tiedekunta voi myöntää filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakemuksesta henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen alan tai opetusalan perustutkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista tutkintoa vastaavan tutkinnon, jos väitöskirja tulee olemaan monitieteinen tai

12 12 jos pääaine on naistutkimus. Filosofian tohtorin tutkintoa (240 op) varten opiskelija 1) osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaariin (20 op) koko väitöskirjaprosessin ajan 2) suorittaa kasvatustieteiden teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (30-40 op) sekä 3) suorittaa kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä sekä omaan tutkimusalaan perehtymistä tukevia opintoja (30-40 op) 4) laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisessa väitöstilaisuudessa (160 op). Filosofian tohtorin tutkinnon suorittaja, jolta puuttuvat kasvatustieteelliset syventävät opinnot, voi käyttää kaikki 80 op jatkotutkinnon pääaineen opintoihin. Mikäli kasvatustieteen opintoja puuttuu myös perus- tai aineopintovaiheesta, opintoja on täydennettävä ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Muuten noudatetaan soveltuvilta osin kasvatustieteen tohtorin tutkinnon määräyksiä. Jos pääaine on naistutkimus, filosofian tohtorin tutkintoa (240 op) varten opiskelija 1) osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaariin (10 op) koko väitöskirjaprosessin ajan 2) suorittaa naistutkimuksen teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (25-35 op) - opiskelija osallistuu kotimaisille ja/tai ulkomaisille tutkijakoulukursseille. Esimerkiksi Naistutkimuksen tutkijakoulu ja/tai Hilman järjestämät kurssit, Pohjoismaisen tutkijakoulun (Nordic Research School in Interdisciplinary Gender Studies) järjestämät kurssit sekä Lapin yliopiston tutkijakoulun järjestämät kurssit. 3) perehtyy omaan tutkimusalaan (35-45 op) - opinnot voivat olla pääaineen lisäopintoja tai jatkotutkintoon soveltuvia syventäviä tai aineopintoja sekä lisäksi sivulla mainittuja muita oman alan opintoja 4) laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisessa väitöstilaisuudessa (160 op). 4.3 Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoa (160 op) varten opiskelija 1) osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaariin (20 op) koko lisensiaatintutkimusprosessin ajan 2) suorittaa kasvatustieteiden teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (30-40 op)sekä 3) suorittaa kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä sekä omaan tutkimusalaan perehtymistä tukevia opintoja (30-40 op) 4) laatii lisensiaatintutkimuksen, joka tarkastetaan jatko-opintotyöryhmän istunnossa (80 op).

13 13 5 JATKO-OPINTOJEN JA TUTKIMUSTYÖN OHJAUS Jatko-opiskelijalla tulee olla yksi tai kaksi ohjaajaa, jotka virallistetaan jatko-opintooikeuden myöntämisen yhteydessä. Ohjattava sopii ohjaussuhteesta ohjaajiensa kanssa, minkä jälkeen dekaani vahvistaa ohjaussuhteet. Opiskelija ja ohjaaja pitävät ohjaustapaamisia säännöllisesti väitöskirjatyöhön kuluvien lukuvuosien aikana. Ohjaustapaamisen muotoja on useita; kasvokkaisten kahdenkeskisten ohjauskeskustelujen ohella sähköpostitse, puhelimitse, etäopetus- ja videoneuvotteluteitse sekä kirjallisesti tapahtuvaa ohjaus ovat kaikki tärkeitä yhteisten seminaaritapaamisten ohella. Jatko-opintojen ohjaukseen kuuluvat 1) jatko-opiskelijan osallistuminen jatkokoulutusryhmään siihen saakka, kunnes opinnäytteen käsikirjoitus on valmistumassa, 2) ohjaustapaamiset ja -keskustelut sekä sähköpostit ja kirjalliset viestinvaihdot ohjaajan/ohjaajien kanssa sekä 3) jatko-opiskelijan oman tutkimuksen esittely vuosittain ensin jatko-opintoryhmässä ja myöhemmin kotimaisissa ja mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisissä seminaareissa ja konferensseissa. Tutkimuksesta tarjotuista artikkeleista ja postereista saatu referee-palaute on myös osa ohjausta. Jatko-opiskelijat pyritään osallistamaan tiedekunnan ja yhteistyötahojen tutkimusprojekteihin tai tutkimusryhmiin sekä verkostoihin. Ohjaajan velvollisuus on ohjata jatko-opiskelijaa, ja opiskelijalla on oikeus saada ohjaajalta kommentointia, tukea, suuntaviivoja ja ehdotuksia. Väitöskirjatutkimuksen alkuvaiheessa ohjaus keskittyy tutkimussuunnitelman viimeistelyyn rahoituksen saamiseksi. Jatkossa keskustellaan tutkimuksen eri vaiheiden ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden toteuttamisen edellytyksistä. Hyvässä ohjaussuhteessa sekä ohjaajan että jatko-opiskelijan tulee osoittaa kiinnostusta, paneutumista ja sitoutumista väitöskirjatyön suotuisaan etenemiseen. Väitöskirjatutkimus merkitsee jatko-opiskelijalle vuosia kestävää vaativaa prosessia, johon kuuluvat myös epätietoisuus ja epävarmuus. Ohjaajaan turvaudutaan haettaessa varmistusta omille ratkaisuille. Vastavuoroinen ja toimiva ohjaussuhde ohjaajan ja jatko-opiskelijan kesken on aktiivista vuoropuhelua, joka tuottaa erilaisia vaihtoehtoja, lisäperusteita ja perusteltuja näkökulmia tutkimustyön etenemiseksi. Ohjaajalta edellytetään tietoja, neuvoja, perehtymistä, erilaisia suuntaviivoja, avuntarjouksia, vastaväitteitä, normalisointiin pyrkiviä vastauksia, tulkintaa, kannustusta, rohkaisua, kiinnostuneisuutta sekä aikaa. Ohjaajan tulee sitoutua jatko-opiskelijan tutkimustyön vaatimaan sisällölliseen ja metodiseen neuvontaan. Opiskelijalta väitöskirjan edistäminen ja valmistuminen edellyttävät puolestaan pitkäjänteistä ja sinnikästä työskentelyä. Niitä ei korvaa hyväkään ohjaus. Väitöskirjatyö on lopulta itsenäinen työ, jonka ratkaisut jäävät viime kädessä jatko-opiskelijalle.

14 Ohjaajan tulee huolehtia työn laadun varmistamisesta ja esitarkastuskelpoisuudesta, ja opiskelijan tulee voida luottaa ohjaajaansa. Lähtökohtaisesti kaikilla jatko-opintooikeuden saaneilla oletetaan olevan riittävät edellytykset väitöskirjatutkimuksen loppuunsaattamiseen. Mikäli prosessi muodostuu ylivoimaiseksi, on tärkeää myös pysähtyä harkitsemaan ohjaussuhteen jatkamisen mielekkyyttä: ohjaajan ja opiskelijan voimavaroja ei ole tarpeen haaskata. Ohjauksen tarkoituksena on varmistaa opintojen tarkoituksenmukaisuus, tutkimustyön tieteellinen laatu sekä viivyttelemätön eteneminen ja raportointi. Opintosuunnitelmaa täsmennetään ja korjataan opintojen ja tutkimuksen edetessä. 14 Opiskelijaa suositellaan pitämään tutkimuspäiväkirjaa kyetäkseen tarvittaessa selvittämään tutkimuksensa etenemisvaiheet. Tutkimustyön kuluessa kerätyt aineistot on myös syytä säilyttää. Ohjaussuhde on osa tutkimuksen tekemistä myös tutkimusetiikan näkökulmasta. Ohjaajan ja ohjattavan toimintaa sitovat tutkimuseettiset säännöt. Niihin kuuluvat toinen toistensa asiantuntijuuden kunnioittaminen sekä ideoiden, keskeneräisten papereiden, tulkintaehdotusten ja kommenttien luottamuksellisuus, oman tekstin originaalisuuden suoja, tarkkuus viittaamiskäytänteissä sekä huomaavaisuus tekstiä ja tutkimusta edistäneitä kohtaan. Mikäli tutkimuksen aihe muuttuu tai painottuu toisin, jos ohjaajan ja ohjattavan välille syntyy sovittamaton ristiriita tai ohjaussuhde ei muuten toimi, opiskelijalla on oikeus vaihtaa ohjaajaa. Ohjaajanvaihdos tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella. Samoin ohjaaja voi lopettaa ohjaussuhteen perustellusta syystä. Ohjaajan tilalle sovitaan uusi ohjaaja ja ohjaussuhteen vahvistaa dekaani.

15 15 6 LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TARKASTAMINEN Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen välivaiheena ennen tohtorin tutkintoa on mahdollista, mutta tiedekunta suosittelee jatko-opintojen suuntaamista suoraan tohtorintutkintoon ilman lisensiaatin tutkinnon välivaihetta. Lisensiaatintutkimus on tavallisesti monografia. Kun ohjaaja on tarkastanut, että työ täyttää lisensiaatintutkimuksen vaatimukset, hän antaa opiskelijalla luvan kansittaa työn. Kansitettu työ toimitetaan tiedekunnan kansliaan opintopäällikkölle tai opintosihteerille kolmena kappaleena. Tiedekuntaneuvosto nimeää lisensiaatintutkimukselle ohjaajan ehdotuksesta kaksi tarkastajaa, joista toinen voi olla työn ohjaaja ja toinen oman tiedekunnan ulkopuolelta tuleva tohtori, dosentti tai professori. Lisensiaatintutkimuksen tarkastustilaisuus ei ole pakollinen, mutta tilaisuuden järjestämistä suositellaan. Tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta joko yhdessä tai erikseen lausunnon, jossa esitetään tutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä. Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen arvosteluun, voi hakea siihen muutosta kirjallisesti tutkintolautakunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut asiasta tiedon.

16 16 7 VÄITÖSKIRJAKÄSIKIRJOITUS ESITARKASTUKSEEN Tieteellinen neuvosto Väitöskirjan tarkastus käynnistyy virallisesti, kun työ täyttää tekijän ja ohjaajan mielestä väitöskirjatyölle asetetut tieteelliset kriteerit. Kun käsikirjoituksella on työn ohjaajan/ohjaajien hyväksyntä, ohjaaja neuvottelee tarkastusprosessin käynnistämisen aikataulusta tieteellisen neuvoston kanssa. Sovittuaan aikataulusta ohjaajan kanssa jatko-opiskelija toimittaa käsikirjoituksen kopion tieteellisen neuvoston jäsenille (Kaarina Määttä, Anneli Lauriala, Raimo Rajala ja Heli Ruokamo). Käsikirjoituksen tulee olla mahdollisimman viimeistelty tiivistelmää myöten. Tarkastettuaan käsikirjoituksen tieteellinen neuvosto esittää joko virallisen esitarkastuksen käynnistämistä tai käsikirjoituksen palauttamista täydennyksiä ja korjauksia varten ohjaukseen. Mikäli tieteellinen neuvosto arvioi käsikirjoituksen täyttävän tieteelliselle väitöskirjatyölle asetetut vaatimukset, se esittää tiedekuntaneuvostolle työn virallista tarkastamista sekä tehtävään pyydettäviä yliopiston ulkopuolisia asiantuntijoita esitarkastajiksi. Väitöskirjan ohjaaja neuvottelee tieteellisen neuvoston kanssa esitarkastajiksi sopivista asiantuntijoista. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä. Ohjaaja pyytää esitarkastajien suostumusta tehtävään ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä. Mikäli käsikirjoitus palautetaan täydennettäväksi, väitöskirjatyön ohjaaja ohjaa ja valvoo käsikirjoituksen korjaamista. Työn arviointiprosessi käynnistyy uudelleen, kun ohjaaja ja tekijä katsovat työn korjautuneen tai täydentyneen. Tällöin käsikirjoituksen laatija toimittaa uudistetun käsikirjoituksen sekä myös selvityksen tekemistään korjauksista, täydennyksistä ja muutoksista tieteelliselle neuvostolle.

17 17 8 ESITARKASTUKSESTA VÄITÖKSEEN Esitarkastajien valinta Tieteellisen neuvoston esitettyä esitarkastusprosessin käynnistämistä jatko-opiskelija jättää väitöskäsikirjoituksesta kolme kopiota kansliaan hallintosihteerille. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjaksi tarkoitetulle käsikirjoitukselle kaksi esitarkastajaa. Heidän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Esitarkastajilla on vähintään dosentin kelpoisuus tai vastaava pätevyys. Heidän yhteinen asiantuntemuksensa kattaa arvioitavaksi jätetyn työn tieteenalan tai tieteenalat, aihealueen sekä metodiset ja teoreettiset ratkaisut. Esitarkastus on väitöskirjan tarkastus- ja hyväksymisprosessin keskeinen osa. Käsikirjoituksen tulisi olla tällöin sisällöllisesti ja ulkoasultaan viimeistelty, esimerkiksi kielentarkastus tulisi olla tässä vaiheessa tehtynä. Esitarkastus ei ole ohjausprosessi, vaikka sen aikana työn tekijä yleensä saakin paljon arvokkaita kommentteja ja kehitysehdotuksia työhönsä liittyen. Esitarkastus toimii ulkopuolisena, akateemisen yhteisön tekemänä tieteellisenä laadunvarmistajana. Esitarkastuksen tehtävänä on pitää huolta siitä, että väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen tekstin kriteerit. Tiedekuntaneuvoston päätettyä väitöskirjatyölle esitarkastajat, kasvatustieteiden tiedekunnan hallintosihteeri pitää huolen käsikirjoituksen sekä esitarkastukseen liittyvien ohjeiden ja asiapapereiden lähettämisestä esitarkastajille. Esitarkastuslausunnot Esitarkastajien tulee antaa yhdessä tai erikseen kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta perusteltu kirjallinen lausunto, jossa esitetään väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä. Esitys ei voi olla ehdollinen, vaan väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus on korjattava hyväksymisen edellyttämällä tavalla ennen puoltavan esityksen tekemistä. Ennen lausuntoa esitarkastajat voivat neuvotella väitöskirjan tekijän ja hänen ohjaajansa kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja esittää väittelyluvan edellyttämät korjaukset tehtäviksi ennen lausunnon antamista tiedekuntaneuvostolle. Esitarkastajien lausunnoista tulisi ilmetä muun muassa seuraavat väitöskirjaa koskevat seikat: - arvio tutkimuksen sisällöstä ja tekijän itsenäisestä osuudesta tutkimuksessa sekä tekijän kyvystä ongelma-alueen teoreettiseen tarkasteluun - arvio tutkimuksen jäsentelystä ja esitystavasta - arvio tutkimuksen lähtökohdista ja kysymyksenasettelusta sekä käytetyistä

18 tutkimusmenetelmistä - arvio tutkimuksessa käytettyjen aineistojen ja metodien hallinnasta ja soveltuvuudesta asetettujen ongelmien selvittämiseen - arvio tutkimuksen tuloksista, johtopäätöksistä ja niiden luotettavuudesta - arvio väitöskirjan merkittävyydestä tutkimusalan tieteellisessä kehittämisessä (erityisesti uutuusarvo ja tutkimuksesta avautuvat jatkotutkimuksen aiheet ja käytännön sovellukset) - arvio lähteiden riittävyydestä ja kattavuudesta. 18 Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä kyseessä olevalla tutkimusalalla. Yhteenvedon lopuksi esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Esimerkiksi: puollan väittelyluvan myöntämistä/ esitän, että väitöskirjakäsikirjoitukselle myönnetään painatuslupa. Väittelijälle varataan tilaisuus antaa vastineensa esitarkastajan lausunnosta ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Jos esitarkastajat eivät puolla väittelylupaa, väittelijällä on mahdollisuus korjata käsikirjoitus ohjaajien kanssa sovitulla tavalla. Korjausten jälkeen käsikirjoitus jätetään esitarkastajille uudelleen tarkastettavaksi. Jos väitöslupa evätään tai esitarkastus venyy kohtuuttoman pitkäksi, esitarkastusprosessi raukeaa ja väitöskirja palautuu takaisin ohjausprosessiin. Väittelylupa ja vastaväittäjät Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvan esitarkastajien puoltavien lausuntojen perusteella. Väittelyluvan myöntäessään tiedekuntaneuvosto päättää vastaväittäjästä tai vastaväittäjistä sekä kustoksesta. Kustokseksi eli valvojaksi määrätään yleensä työn ohjaaja. Kustoksen vastuulla on erityisesti väitöstilaisuuteen liittyvien käytännön asioiden valvonta. Vastaväittäjä on yleensä toinen esitarkastajista. Väitöstilaisuuteen voidaan määrätä myös kaksi vastaväittäjää, yleensä molemmat esitarkastajat. Väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjien valinnasta. Myöntäessään väittelyluvan tiedekuntaneuvosto päättää myös väitöspäivän ja kellonajan sekä salin sovittuaan ajankohdan väittelijän, vastaväittäjän ja kustoksen kanssa. Vastaväittäjät tarkastavat väitöskirjan julkisessa väitöstilaisuudessa akateemisen perinteen mukaisesti.

19 19 Väitöskirjan arvostelu Kolmen viikon kuluessa väitöstilaisuudesta vastaväittäjät antavat, yhdessä tai erikseen, väitöskirjasta perustellun kirjallisen lausunnon tiedekunnalle. Lausunnossaan he esittävät väitöskirjan hyväksymistä sekä arvosanaa. Arvosana-asteikko on seitsenportainen ja arvosanat ovat seuraavat: approbatur lubenter approbatur non sine laude approbatur cum laude approbatur magna cum laude approbatur eximia cum laude approbatur laudatur Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä sekä arvosanasta. Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjatutkimuksen arvosteluun, voi hakea siihen muutosta kirjallisesti tutkintolautakunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut asiasta tiedon.

20 20 9 VÄITÖSKIRJAN JULKAISEMINEN JA PAINATUS Yleensä väitöskirja julkaistaan Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa ja tiedekunta vastaa painatuskuluista. Tekijä voi tarjota väitöskirjan myös kaupallisen kustantajan, esimerkiksi Lapin Yliopistokustannuksen, julkaistavaksi. Väitöskirja voidaan julkaista sekä painettuna että sähköisesti. Mikäli kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirjan, kustantaja huolehtii kirjan taitosta ja painatuksesta aiheutuvista kuluista. Tällöin tiedekunta ostaa kustantajalta 60 väitöskirjaa omaan jakelukäyttöönsä. Mikäli väitöskirja julkaistaan tiedekunnan Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa, tiedekunta vastaa painatuskuluista, mutta julkaisun tekijä huolehtii itse julkaisun taittotyöstä. Tekijä saa itselleen 10 tekijäkappaletta. Haluamansa lisäkappaleet hänen kannattaa tilata painotyön alkaessa yliopistopainosta hinnan edullisuuden vuoksi. Kansien suunnittelemiseksi tulee ottaa yhteys graafikko Niina Huuskoseen, puh. (016) tai Hän ohjeistaa kansien suunnittelun graafisen muotoilun opiskelijoiden työksi yhteistyössä tekijän kanssa. Kirjan sarjanumero ja ISBN-numero on pyydettävä julkaisukoordinaattori Tuula Tervashongalta puh. (016) tai Mikäli väitöskirja ilmestyy yliopiston julkaisusarjassa, noudatetaan väitöskirjan ulkoasua koskevien vaatimusten osalta yliopiston julkaisujen bibliografisia ohjeita, joita on saatavana Lapin yliopistopainosta ( tai Ohjeita julkaisuja kirjoittaville ). (Yleisimmin väitöskirja painetaan A5-koossa, jolloin fonttikoko on otsikoissa ja teksteissä 16 pt, lainauksissa ja lähdeluettelossa 15 pt, sisällysluettelossa 14 pt, taulukoissa ja sisennyksissä sekä alaviitteissä 13 pt. Riviväli on tekstissä 1,0 ja taulukoissa, sisennyksissä ja alaviitteissä 0,9. Ylä- ja alamarginaalit ovat 2 cm, vasen ja oikea 3 cm). Väitöskirjaan liitetään kansilehden jälkeen joko irrotettavana erillissivuna tai kirjaan kiinnitettynä nimiölehti, josta tulee käydä ilmi, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja sekä väitöstilaisuuden aika ja paikka. Lisäksi nimiösivulla kerrotaan, ketkä ovat työn ohjaaja/t, esitarkastajat sekä vastaväittäjä/t. Tiedekunnan Acta-sarjassa julkaistun väitöskirjan kustannukset Kun väitöskirja julkaistaan tiedekunnan sarjassa yliopistopainossa, tiedekunta kustantaa tiedekunnalle tulevien kappaleiden painatuksen ja kannen suunnittelun. Tiedekunta maksaa suomenkielisten väitöskirjojen englanninkielisen tiivistelmän kielentarkistuksen. Julkaisun taittotyön kustannukset jäävät väittelijälle. Taittotyön voi teetättää

21 julkaisukoordinaattori Tuula Tervashongan yhteistyöverkoston avulla. Väitöskirjan tekijä saa tekijäkappaleita yhteensä 10, ja haluamansa lisäkappaleet hänen tulee itse kustantaa. Esitarkastuksesta aiheutuvat kustannukset, vastaväittäjän palkkion sekä vastaväittäjän matka- ja majoituskustannukset maksaa tiedekunta. Yliopistopainosta väitöskirjaa toimitetaan 105 kappaletta tiedekunnan kansliaan hallintosihteerille. Hän lähettää näistä 1. Hallintovirastoon 13 kappaletta: yksi rehtorille, yksi ilmoitustaululle ja yksi ala-aulaan, kymmenen lehdistökappaletta 2. Vastaväittäjälle, esitarkastajille ja kustokselle yhteensä kolme kappaletta: yksi vastaväittäjälle (joka yleensä on toinen esitarkastajista), yksi esitarkastajille, yksi kustokselle 3. Tiedekuntaan ennakkojakeluun noin 25 kappaletta: yksi kullekin tiedekuntaneuvoston varsinaiselle jäsenelle ja lisäjäsenelle (ei varajäsenille) (yht.12 kpl) yksi tiedekunnan kansliaan ja yksi arkistoon yksi kullekin tiedekunnan professorille Kirjastoon yhteensä 25 kappaletta 25 kpl sellaisia väitöskirjoja, jotka on julkaistu Lapin yliopiston sarjoissa (5 kpl sellaisia väitöskirjoja, jotka on julkaistu yliopiston ulkopuolella (esim. joku kaupallinen kustantaja). 5. Väittelijälle itselleen 10 kappaletta (ei kaupallisen kustantajan julkaisemia) 6. Helsingin yliopistoon (lakisääteinen) 7 kappaletta Lapin yliopiston sarjoissa julkaistuja väitöskirjoja lähetetään muille kirjastoille vaihtona. Sen sijaan kaupallisia kustanteita ei lähetetä vaihtona, vaan ne jäävät kirjaston kokoelmiin 7. Myytäväksi vähintään 20 kappaletta (ei kaupallisen kustantajan julkaisemia).

22 22 10 VÄITÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kun tiedekuntaneuvostossa on tehty päätös väitöstilaisuuden ajasta, vastaväittäjästä (- väittäjistä) ja kustoksesta, tiedekunnan kanslia lähettää päätöstä koskevan pöytäkirjaotteen yliopiston viestintään. Yliopiston viestintä vastaa väitöksen tiedottamisesta tiedotusvälineille ja Lapin yliopiston Internet-sivuille. Lisäksi väitöksistä julkaistaan tiedot Lapin yliopiston Kideyhteisölehdessä. Lehden painos vuonna 2008 on kpl, josta yliopiston ulkopuolinen jakelu on noin Tiedotteen laadinta Tiedottamista varten väittelijä toimittaa vähintään kahta viikkoa ennen väitöstilaisuutta parin kolmen liuskan pituisen tiedoteluonnoksen väitöskirjastaan yliopiston viestintäpalveluihin. Viestintäpalvelut työstää luonnoksesta tiedotteen yhteistyössä väittelijän kanssa. Tiedotteessa tärkein asia eli uutinen tuodaan esille ensimmäisenä, taustat, tutkimusmenetelmät, tutkimuskohteet yms. tiedotteen lopussa. Tiedoteluonnosta tehtäessä tulee ottaa huomioon, ettei kaikkia tutkimustuloksia välttämättä voida uutisoida. Riittää, kun tutkimuksesta poimitaan esille tärkein tai pari tärkeintä tulosta. Tutkimustulosten, kysymyksenasettelun ja menetelmien lisäksi tiedoteluonnos painottaa tutkimuksen käytännön sovellusten ja suuren yleisön kannalta tärkeitä, mielenkiintoisia ja uutisarvoisia asioita. Väittelijän on hyvä kirjoittaa luonnos kuin kertoisi tutkimustuloksistaan alaan perehtymättömälle henkilölle. Tiedoteluonnokseen tulee liittää lyhyt selonteko väittelijän elämänkertatiedoista: nimi, syntymäaika ja -paikka ylioppilastutkinnon valmistumisvuosi ja lukio yliopistotutkinnot, suoritusvuosi ja yliopisto merkittävimmät tutkimustyöhön liittyvät virat muut tärkeimmät päätoimet tutkimustoiminnan pääpiirteet nykyinen toimi ja sen alkamisajankohta nykyinen titteli yhteystiedot (työpuhelinnumero, matkapuhelinnumero, mahdollinen kotinumero, sähköpostiosoite). Tiedoteluonnos ja valokuva väittelijästä toimitetaan sähköpostitse viestintäpalveluun tiedotus@ulapland.fi. Valokuva voidaan tarvittaessa ottaa myös viestintäpalveluissa. Viestintäpalvelut huolehtii tiedotteen jakelusta tiedotusvälineille. Toimitukset päättävät

23 23 uutisen julkistamisesta. Perusjakelu kattaa kaikki tärkeimmät päivälehdet sekä sähköiset tiedotusvälineet. Viestintä huolehtii tiedot myös Helsingin Sanomien Väitöksiä-palstalle. Tutkimusaiheen mukaan tiedote lähetetään myös alan aikakauslehdille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tieteenalan kansainvälisiin julkaisusarjoihin tiedottamisesta vastaa väittelijä. Tiedekunta tiedottaa alan väitöksestä omille yhteistyötahoilleen. Tiedottamisen laajuus sovitaan yhteistyössä väittelijän kanssa. Lehdistötilaisuus Mikäli väitöskirjan tutkimustuloksilla on suurta yleisöä kiinnostavaa uutisarvoa, voidaan väitöksestä järjestää erillinen lehdistötilaisuus. Viestintäpalvelut huolehtii tilaisuuden käytännön järjestelyistä. Viestintäpalvelut auttaa ja neuvoo väittelijää mielellään niin toimittajien haastatteluihin kuin muuhunkin tiedotusvälineiden kanssa asioimiseen liittyvissä kysymyksissä. Väittelijän kannattaa varautua toimittajien mahdollisiin yhteydenottoihin jo ennen väitöstilaisuutta ja myös sen jälkeen. Väitöskirjan esillepano ja lehdistökappaleet Viestintäpalvelut asettaa kaksi kappaletta väitöskirjaa 10 päivää ennen väitöstilaisuutta julkisesti nähtäväksi. Toinen kappale laitetaan viralliselle ilmoitustaululle ja toinen yliopiston päärakennuksen ala-aulaan. Myös tiedekunnissa ja yliopiston kirjastoissa uusi väitöskirja on hyvä laittaa esille näkyvästi. Viestintäpalvelut toimittaa väitöskirjan kuluitta asiasta kiinnostuneille toimittajille. Viestinnän yhteystiedot: Viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi, puh. (016) , , faksi: (016) Käyntiosoite : Lapin yliopiston päärakennus, F-talo, 2. kerros, Yliopistonkatu 8 Postiosoite: Lapin yliopisto/viestintä, PL 122, Rovaniemi

24 24 11 VÄITÖSTILAISUUDEN KULKU Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen. Pukeutuminen Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) käyttävät frakkia ja mustia liivejä, naiset mustaa pitkähihaista housupukua tai jakkupukua, jossa on polvipituinen tai pitkä hame. Miespuoliset väittelijä, kustos ja vastaväittäjä voivat myös sopia käyttävänsä tummaa pukua. Kunnia- tai ansiomerkkejä ei käytetä. Naiset voivat käyttää koruja, jotka eivät ole liian hallitsevia. Sisääntulo ja väitöksen avaus Väitöstilaisuuteen saapuvat asianosaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä(t). Yleisö kunnioittaa seisaalleen nousten väittelijän, kustoksen ja vastaväittäjän sisääntuloa. Kustos ja vastaväittäjä kantavat tohtorihattua kädessään. Asetuttuaan salin eteen varattujen pöytien ääreen vastaväittäjä ja kustos laskevat hatut pöydilleen lyyra saliin päin. Väittelijän pöydällä on tiedekunnan hankkima kukka-asetelma. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. tai Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana...(väittelijän nimi ja oppiarvo) väitöskirja (väitöskirjan nimi). Vastaväittäjänä toimii professori, dosentti (nimi) yliopistosta. Tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja, vastaväittäjä(t) ja yleisö istuutuvat. Väittelijä pitää seisaaltaan alkajaisesitelmän eli lectio praecursoriansa. Esitys aloitetaan lausumalla: Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, hyvät kuulijat. Lectio praecursoria Lectio on alkajaisesitelmä, jonka väittelijä valmistelee etukäteen erityisesti yleisöä silmälläpitäen. Lectio saa kestää enintään 20 minuuttia. Sen sisällöstä ei ole virallista ohjetta. Väittelijä voi selvittää tutkimustyönsä taustaa, nostaa esiin väitöskirjatyönsä keskeisiä tuloksia, pohtia työnsä yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Lection ei tulisi olla väitöskirjatutkimuksen tiivistelmä, vaan väitöskirjan sisältöön johdatteleva ja joihinkin väittelijän mielestä keskeisiin tai puhutteleviin näkökulmiin painottuva. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu katse vastaväittäjään päin: Pyydän Teitä arvoisa professori (tohtori jne.) Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan

25 25 määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset ja huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteellisen tutkimuksen piirissä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän alkulausunnon seisaaltaan katse suunnattuna vastaväittäjään. Vastaväittäjän lopetettua alkulausuntonsa vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Väitöskirjan tarkastus Tämän jälkeen vastaväittäjä ryhtyy väitöskirjan tarkastukseen. Tarkastuksen aluksi kohdistetaan huomio yleisiin kysymyksiin, kuten tutkimusaiheeseen sekä tutkimuksen rakenteeseen tai jäsentelyyn. Niiden jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia. Jos tarkastus kestää ilmeisesti enemmän kuin kaksi tuntia lectio praecursoria mukaan luettuna, pidetään tauko, joka kestää vähintään 15 minuuttia ja enintään 30 minuuttia ja jonka alkamis- ja päättymisajankohdan kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausunnon, jonka väittelijä kuuntelee seisaaltaan katse vastaväittäjään päin suunnattuna. Loppulausunnossa vastaväittäjä tekee yhteenvedon tarkastuksessa ilmenneistä seikoista, tarkastelee väitöskirjan tieteellistä merkitystä ja arvoa, arvioi väittelijän kykyä puolustaa väitöskirjaansa ja ilmaisee lausuntonsa päätteeksi esityksensä väitöskirjan hyväksyttävyydestä tohtorintutkintoon oikeuttavana opinnäytteenä. Lopputoteamus voi olla esimerkiksi: esitän NN:n väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen XX hyväksymistä tohtorintutkintoon oikeuttavaksi opinnäytteeksi/ esitän, että Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta hyväksyy tänään tarkastetun NN:n väitöskirjan. Väittelijä esittää tämän jälkeen seisaaltaan vapaasti muotoilemansa kiitossanat vastaväittäjälle. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotain muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta. Mikäli puheenvuoroja esitetään, kustos jakaa puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata kuhunkin huomautukseen ja että käytetyissä puheenvuoroissa pysytään asiassa. Väitöstilaisuuden lopuksi Virallinen väitöstarkastus päättyy, kun kustos toteaa seisaalleen nousten: Väitöstilaisuus on päättynyt. Vastaväittäjä, kustos ja väittelijä poistuvat salista tässä järjestyksessä vastaväittäjän ja kustoksen kantaessa tohtorinhattua kädessään ja yleisön noustessa seisomaan.

26 26 Virallisen väitöstilaisuuden päätyttyä väittelijä voi tarjota väitöskahvit, joiden kustannuksiin tiedekunta ei osallistu. Väittelijä voi halutessaan kutsua henkilöt kahvitilaisuuteen erillisellä kutsulla tai toivottaa koko väitösyleisön tervetulleeksi juhlakahville. Hän voi ottaa vastaan onnitteluja heti väitöstilaisuuden jälkeen, mutta julkiset onnittelu- ja kiitospuheet siirretään pidettäviksi karonkassa. Väitössalin varustus Väittelyä koskeviin käytännön järjestelykysymyksiin, tilojen varusteluihin, tarvittaviin avvälineistöön yms. vastaa hallintosihteeri Helena Juntunen, puh. (016) Salin varustusta koskevat toiveet on syytä huolehtia vähintään viikkoa ennen väitöstilaisuutta.

27 27 12 VÄITÖSKARONKKA Väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Karonkka on väitösprosessin päättäjäisjuhla, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittelijälle, kustokselle ja muille työhön vaikuttaneille. Karonkassa väittelijällä on myös mahdollisuus kiittää opettajiaan, ohjaajiaan ja tukijoitaan saamastaan avusta väitöskirjatyön eri vaiheissa. Usein karonkkaan kutsutaan nykyisin akateemisen yhteisön lisäksi sukua ja ystäviä. Väittelijä voi pitää karonkan isolle tai pienelle kutsuvierasjoukolle oman harkintansa mukaan taloudellisetkin näkökulmat huomioonottaen. Alun perin karonkkaan kutsuttiin vasta sen jälkeen, kun vastaväittäjä oli väitöstilaisuuden päätteeksi ilmoittanut tulevansa esittämään tiedekunnalle väitöskirjatyön hyväksymistä. Koska nykyään karonkan järjestelyyn kuluu enemmän aikaa, on väittelijän tapana kysyä vastaväittäjältä sopivan tilaisuuden tullen, voisiko karonkan järjestelyt jo aloittaa. Karonkkaan onkin nykyään tapana lähettää etukäteen kutsu, ja kutsutut voivat väitöstilaisuudessa todeta itse, onko kutsu edelleen voimassa. Käytännössä tiedekunnan antama väittelylupa varmistaa väitöskirjan laadun, joten väittelijä voi ryhtyä väittelyluvan saatuaan valmistelemaan karonkkaa. Sopivan paikan etsiminen ja varaaminen, kutsuttavien määrän sekä tarjoilujen sopiminen vaativat oman aikansa, samoin kutsujen laadinta ja postitus. Kutsut Kutsun jokainen väittelijä muotoilee haluamallaan tavalla. Kutsussa voidaan mainita kaikki virallista väitöstilaisuutta koskevat tiedot (esimerkiksi väitöskirjani xx tarkastetaan Lapin yliopiston x-salissa x-aika. Vastaväittäjänä on professori/dosentti/tohtori N x- yliopistosta ja kustoksena professori X Lapin yliopistosta). Kutsu mahdolliseen kahvitilaisuuteen ja karonkkaan voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavasti: Tervetuloa väitöstilaisuuteeni ja sen jälkeen juhlakahville (paikka) sekä vastaväittäjäni niin salliessa hänen kunniakseen järjestettävään karonkkaan (aika ja paikka)/ Mikäli vastaväittäjäni sallii, järjestän tohtorikaronkan (aika ja paikka). Tervetuloa. Kutsussa on hyvä kertoa tilaisuuden pukeutumiskoodi, varsinkin jos väittelijä ei halua vanhan tavan mukaista frakki- ja iltapukutilaisuutta tai haluaa antaa pukeutumisvaihtoehtoja. Tavallisin maininta on juhla- tai tumma puku. Tällöin pukeutuminen edellyttää arkipukua juhlavampaa pukeutumista. Miehet voivat pukeutua frakkiin ja valkoisiin liiveihin (väitöstilaisuudessa mustat liivit) tai tummaan pukuun. Naisilla on iltapuku, jakkupuku tai lyhyt juhlava puku. Perinteinen akateeminen juhlaväri on musta, mutta nykyään myös värikkäät puvut ovat yleistyneet. Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi karonkkaan voidaan kutsua henkilöitä, jotka ovat suoranaisesti vaikuttaneet myönteisesti väitöskirjan tekemiseen ja valmistumiseen. Esitarkastajien, yliopiston rehtorin ja tiedekunnan dekaanin tulee olla myös kutsuttavien joukossa, vaikka he yleensä kieltäytyvät mahdollisuudesta osallistua.

28 28 Istumajärjestys Väitellyt on illan isäntä tai emäntä. Vastaväittelijä on kunniavieras. Kunniavieraan paikka on väittelijän oikealla puolella. Jos väitöstilaisuudessa on ollut kaksi väittelijää, sijoitetaan heidät väitelleen molemmille puolille. Kustos istuu väittelijän vasemmalla puolella tai jos vastaväittäjiä on kaksi, sitten väittelijää vastapäätä. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, yleensä akateemisten saavutusten järjestyksessä. Jos väittelijän puoliso on mukana karonkassa, hän on yleensä sijoitettuna vastaväittäjää vastapäätä. Ohjelma Väitellyt tarjoaa karonkassa ruokaa, juomaa ja mahdollisesti myös ohjelmaa. Aluksi väitellyt (tai hänen puolisonsa) toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi ennen ruokailun aloittamista. Puheet pidetään yleensä pääruuan jälkeen ennen jälkiruokaa/kahvia. Puheiden pitämisen aloittaa väittelijä, joka kiittää ensin vastaväittelijää ja kustosta ja tämän jälkeen itse arvioimassaan tärkeysjärjestyksessä niitä henkilöitä, jotka ovat suoranaisesti auttaneet häntä väitöskirjatyön tekemisessä. Vieras siirtyy kiitosjärjestyksessä sitä kauemmas järjestyksen loppupäähän, mitä henkilökohtaisempi suhde hänellä on väitelleeseen. Näin ollen puolisoa kiitetäänkin viimeisenä. Väittelijä ei kiitä karonkassa muita läheisiään kuin puolisoaan tai puolison puuttuessa muuta todella läheistä henkilöä. Väittelijän kiitospuheiden tulisi olla kohtuullisen lyhyitä ja ne tulisi pitää ilman papereita. Kiitetyt vastaavat vastauspuheessa väittelijälle siinä järjestyksessä kuin väittelijä kiitti heitä, eli vastaväittelijä aloittaa vastauspuheet, häntä seuraa kustos ja puoliso puhuu viimeisenä. Myös näiden puheiden tulisi olla lyhyitä. Väittelijä kuuntelee puheet istualtaan. Jälkikaronkka Välittömästi varsinaisen karonkan jälkeen voi väittelijä pitää niin sanotun jälkikaronkan, johon hän voi kutsua laajemmin ystäviään ja sukulaisiaan. Jälkikaronkka ei ole muodollinen, eivätkä siihen päde tiukat pukeutumissäännöt. Myös ohjelma voi olla hyvin vapaamuotoista. Jälkikaronkka voi koostua muun muassa kevyen hilpeästä seurustelusta, iltapalasta, musiikista ja tanssista.

Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa

Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Väitöskirjat muodostavat tärkeän osan tieteellisestä tutkimuksesta. Opinnäytteinä ne kertovat sekä tutkijan että yliopiston

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

UEF Tohtorikoulu. Valmistautuminen väitöspäivään

UEF Tohtorikoulu. Valmistautuminen väitöspäivään UEF Tohtorikoulu Valmistautuminen väitöspäivään Väitöstilaisuus Karonkka 2 Väitöstilaisuus Sovi päivä viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta varaa luentosali yliopiston tilavarauksesta väittelijä,

Lisätiedot

Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa

Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Lapin yliopiston tutkijakoulutyöryhmä, jonka tehtävänä on mm. valmistella opetus ja tutkimusneuvoston pyynnöstä tutkijakoulutukseen

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Niina Timosaari Koordinaattori, UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 19.4.2017 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo? = Väitöskirja on tarkastettava julkisesti 1.

Lisätiedot

Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon

Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon Väitöskirjan esitarkastuksesta tohtorin tutkintoon 1. Esitarkastajien määrääminen Ohjaaja tekee esityksen tiedekunnalle / oppiaineen vastuuhenkilölle väitöskirjatyön esitarkastajista ja vastaväittäjästä.

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Karita Saravesi Koordinaattori, UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 17.4.2018 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo? = Väitöskirja on tarkastettava julkisesti 1.

Lisätiedot

Esitarkastuksesta tohtorintutkintoon

Esitarkastuksesta tohtorintutkintoon Esitarkastuksesta tohtorintutkintoon Merja Lyytikäinen 13.9.2017 Valmiina? Kun alat olla. 13.9.2017 2 tapahtuu seuraavaa Ohjaaja tekee esityksen esitarkastajista ja vastaväittäjästä määrää esitarkastajat

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen

Jatkotutkinnon suorittaminen Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä

Lisätiedot

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU

VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU 1 (7) 14.9.2006 VÄITÖSKIRJA, VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS, VÄITÖSKIRJAN JULKINEN TARKASTUS SEKÄ VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMINEN JA ARVOSTELU 1. VÄITÖSKIRJA 1.1 Säädökset Filosofian tohtorin tutkinnosta säädetään

Lisätiedot

Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet

Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet Hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateemisen neuvoston kokouksessa 5.6.2012 Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet 1a. Taiteilijakoulutus Taiteilijakoulutuksen

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET 1 VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Titta Kallio-Seppä koordinaattori UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 12.3.2015 23.3.2015 2 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo Väitöskirja on tarkastettava

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä

Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Jatkotutkintoja koskevia yleisiä määräyksiä 2012-2015 Nämä lukuvuosia 2012-2015 koskevat määräykset astuvat voimaan 1.8.2012 ja ovat voimassa 31.7.2015

Lisätiedot

Tieteellinen jatkokoulutus

Tieteellinen jatkokoulutus Hyväksytty käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 16.2.2016 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tieteellisiä jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Lisätiedot

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä hakijan, joka on suorittanut luonnontieteellisen

Lisätiedot

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset

Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Humanistisen alan jatkotutkintojen määräykset Filosofisessa tiedekunnassa suoritettavista humanistisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja opiskelijoista on voimassa, mitä yliopistolaissa

Lisätiedot

Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS

Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL 122 96101 ROVANIEMI Käyntiosoite Yliopistonkatu 8 puh. (016) 341 341 / vaihde

Lisätiedot

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE

OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE OHJEET VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTAJILLE JA VASTAVÄITTÄJILLE Pikaohje esitarkastajille: Arviointi tulee tehdä kahden (2) kuukauden kuluessa siitä kun esitarkastaja on saanut käsikirjoituksen. Esitarkastuksessa

Lisätiedot

Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Väitöskirjainfot ohjaajille ja tohtoriopiskelijoille Väitöskirjojen tarkastusprosessi ja julkaiseminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa www.uef.fi/yhka/jatko-opinnaytteet 1 Väitöskirjan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 19.9.2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin

JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin JATKOKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET - täydennys valtiotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksiin Nämä määräykset koskevat jatkokoulutusta ja jatkotutkintojen arvostelua niiltä osin kuin niistä ei määrätä

Lisätiedot

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset 1 Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT YHTEISKUNTATIETEIDEN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT Informaatiotutkimus pääaineena voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto (A 245/94). Filosofian

Lisätiedot

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille 28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen Jatkokoulutuksen tavoitteena on,

Lisätiedot

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa noudatetaan seuraavia yhteisiä määräyksiä.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa noudatetaan seuraavia yhteisiä määräyksiä. 1 Tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmat lukuvuodeksi 2017 2018 (Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 13.2.2017; täydennetty dekaanin päätöksellä 15.3.2017; korjattu 10.8.2017) TIEDEKUNNAN MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen TaY tutkijakoulu Tehtävä: koordinoida

Lisätiedot

Hakeutuminen tieteellisiin ja taiteellisiin jatko-opintoihin

Hakeutuminen tieteellisiin ja taiteellisiin jatko-opintoihin 1/5 Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Viestinnän, median ja teatterin yksikön keskeiset jatkokoulutukseen liittyvät määräykset (9.6.2011) Hakeutuminen tieteellisiin ja taiteellisiin jatko-opintoihin

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 19.1.2011 KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN Hakemuksen valmistelu Ennen jatkokoulutukseen

Lisätiedot

Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille

Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tieteenalayksikkö Jatkotutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Informaatiotieteiden tiedekunnan tutkinnot, koulutukset ja pääaineet siirtyvät

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtorikoulutusneuvosto 23.5.2017 Voimassa 1.8.2017 alkaen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

KAUPPATIETEIDEN JA MATKAILUN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS

KAUPPATIETEIDEN JA MATKAILUN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS KAUPPATIETEIDEN JA MATKAILUN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS 2006 2008 Toimittanut Tarmo Körkkö Lapin Yliopistopaino Rovaniemi 2006 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot...6

Lisätiedot

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Nämä informaatiotieteiden tiedekunnan jatkotutkintoja koskevat määräykset astuvat voimaan 1.8.2005 yhtä aikaa uuden tutkintoasetuksen (794/2004) kanssa. Opiskelija joka

Lisätiedot

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus JATKOTUTKINNOT Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (1039/2013)

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOJEN OPINTO OPAS 2006 2008 Toimittanut Tarmo Körkkö Lapin Yliopistopaino Rovaniemi 2006 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot...6

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset 91 Hallintotieteiden tiedekunta Tutkintomääräykset Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2006. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa

Lisätiedot

Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa.

Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. 1 J AT K O T U T K I N N O T 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava

Lisätiedot

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 7/2017 Kokous: Keskiviikko 23.8.2017 klo 9.00 Paikka YN330 Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä:

Lisätiedot

Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet

Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet Hyväksytty johtokunnassa 19.3.2014 Filosofian tohtorin ja filosofian lisensiaatin tutkinnot Tampereen

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 3/004 Aika Tiistaina 16.3.004 klo 1.15 Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY301) Hallintopäällikön

Lisätiedot

Kokouksen 12 / 2009 asialista

Kokouksen 12 / 2009 asialista Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 11 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

JATKOTUTKINTO-OPAS. Kasvatustieteiden tiedekunta

JATKOTUTKINTO-OPAS. Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS Kasvatustieteiden tiedekunta KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL 122 96101 ROVANIEMI Käyntiosoite Yliopistonkatu 8 puh. (016) 341 341 / vaihde

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto

Tutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto VANHAT TUTKINTOVAATIMUKSET: Tutkintovaatimukset ennen 1.8.2017: lääketiede ja hammaslääketiede... 1 Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto... 1 Filosofian tohtorin tutkinto... 2 Opintopisteiden

Lisätiedot

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot.

Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot. 1 LAPIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA 7.6.2017 YLEISTÄ Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin ja oikeustieteen tohtorin tutkinnot. Jatko-opintojen suorittaminen tiedekunnassa

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

Terveystieteiden yksikkö

Terveystieteiden yksikkö Terveystieteiden yksikkö HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Filosofian tohtorin Filosofian lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tohtoriohjelman kuvaus http://www.uva.fi/fi/research/researcher/graduate_school/programmes/technical_sciences/ Opiskelijavalinta

Lisätiedot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 6/009 Aika Tiistaina 1.5.009 klo 1.15 Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY01) Hallintopäällikön

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 3/2012 Opintoasiat / A Puheenjohtaja Dekaani / Varadekaani Professori Timo Ahonen / Professori Terhi-Anna Wilska Jäsen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA JATKOKOULUTUS HAKUOPAS 2005 2006 TERVETULOA OPISKELEMAAN JATKO-OPINTOJA TAMPEREEN YLIOPISTON KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTAAN Kädessäsi on Tampereen yliopiston

Lisätiedot

Lääketieteen tohtorin

Lääketieteen tohtorin Yhteiskuntatieteiden tiedekunta HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet, lisäjäsenet ja varajäsenet

KOKOUSKUTSU Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet, lisäjäsenet ja varajäsenet KOKOUSKUTSU 15.12.2010 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet, lisäjäsenet ja varajäsenet Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto pitää seuraavan kokouksensa

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1 (7) OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMA YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit.

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi puheenjohtaja ja sihteerit. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 5/2016 Kokous: Keskiviikko 18.5.2016 klo 9.00 Paikka YN330 Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen varajäsen: Läsnä:

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Jatko-opinnot kasvatustieteen laitoksella: Ohje

Jatko-opinnot kasvatustieteen laitoksella: Ohje Kasvatustieteen laitoksen jatkokoulutusohjeita 15.5.2007 (päiv. 22.2.2009) 1 (9) Jatko-opinnot kasvatustieteen laitoksella: Ohje Yleiset jatko-opintoja ohjaavat periaatteet Helsingin yliopiston konsistorissa

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään.

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään. 1/4 OHJEET DOSENTIN ARVOA HAKEVILLE 1. Kelpoisuusvaatimukset Yliopistolain (558/2009) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan,

Lisätiedot

TAITEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTO-OPAS

TAITEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTO-OPAS TAITEIDEN TIEDEKUNNAN JATKO-OPINTO-OPAS 1 2 SISÄLLYS JATKO-OPISKELIJALLE 3 1. HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI 4 1.1. Jatko-opiskeluoikeus 4 1.2. Jatko-opiskelijaksi hakeutuminen 4 1.3. Valvojaprofessorin

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN REKISTERÖIMISEKSI LÄÄKETIETEEN YKSIKÖSSÄ

TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN REKISTERÖIMISEKSI LÄÄKETIETEEN YKSIKÖSSÄ HAKEMUS Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Lääketieteen tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden tohtorin Filosofian lisensiaatin Terveystieteiden lisensiaatin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet, lisäjäsenet ja varajäsenet

KOKOUSKUTSU Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet, lisäjäsenet ja varajäsenet KOKOUSKUTSU 24.11.2011 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet, lisäjäsenet ja varajäsenet Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto pitää seuraavan kokouksensa

Lisätiedot

Kokouksen 9 / 2015 asialista

Kokouksen 9 / 2015 asialista Kokouksen 9 / 2015 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Väittelyluvan myöntäminen KM Mari Salmelalle 4. Esitarkastajien määrääminen KM Sanna Hyvärisen väitöskirjaksi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Kokouksen 9 / 2010 asialista

Kokouksen 9 / 2010 asialista Kokouksen 9 / 2010 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. KM Virpi Yliraudanjoen väitöskirjan arvosteleminen 4. Väittelyluvan myöntäminen KM Tiiu Tennolle 5. Esitarkastajien

Lisätiedot

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus Kielitaidon osoittaminen tohtorintutkinnon opinto-oikeutta haettaessa

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus Kielitaidon osoittaminen tohtorintutkinnon opinto-oikeutta haettaessa JATKOTUTKINNOT Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (1039/2013)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Jatko-opiskelijalle

SISÄLTÖ. Jatko-opiskelijalle 1 SISÄLTÖ Jatko-opiskelijalle 1. Hakeminen jatko-opiskelijaksi 1.1. Jatkokoulutuksen tavoitteet ja tutkinnon suorittaminen 1.2. Jatko-opintojen suorittamisoikeus 1.3. Jatko-opiskelijaksi hakeutuminen 1.4.

Lisätiedot

Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma. Kasvatustieteen ja Filosofian tohtorin tutkinnot

Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma. Kasvatustieteen ja Filosofian tohtorin tutkinnot Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma Kasvatustieteen ja Filosofian tohtorin tutkinnot Opetussuunnitelma Luonnos 22.1.2014 JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Yliopistotutkinnoista

Lisätiedot

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun johtokunnan kokouksessa

JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun johtokunnan kokouksessa JOHTAMISKORKEAKOULUN TOHTORIKOULUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hyväksytty johtamiskorkeakoulun johtokunnan kokouksessa 14.5.2012. 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Johtamiskorkeakoulu myöntää jatkotutkinto-oikeuden

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJAT Kokous nro 8/2000 tiistaina 26.09.2000 klo 12.15 Läsnä Varsinainen jäsen Fredrikson Maija, dekaani, professori Suortti Juhani,

Lisätiedot

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman.

Suostun ohjaajaksi ja hyväksyn oheisen liitteen mukaisen tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. HAKEMUS Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Lääketieteen tohtorin Filosofian tohtorin Terveystieteiden tohtorin Filosofian lisensiaatin Terveystieteiden lisensiaatin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS 2009 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINNOT 3 JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET 4 JATKO-OPISKELUN

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2011 Opintoasiat / A Puheenjohtaja Dekaani / Varadekaani Professori Timo Ahonen / Professori Terhi Anna Wilska Jäsen

Lisätiedot

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA. Filosofian lisensiaatin tutkinto

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA. Filosofian lisensiaatin tutkinto HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Filosofian lisensiaatin tutkinto Oulun yliopiston tutkijakoulun opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi halutessaan suorittaa lisensiaatintutkinnon humanistisessa tiedekunnassa.

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2002 Aika Tiistaina 28.05.2002 klo 12.15 Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY301) Hallintopäällikön

Lisätiedot

Terveystieteiden yksikkö

Terveystieteiden yksikkö Terveystieteiden yksikkö HAKEMUS Terveystieteiden tohtorin Terveystieteiden lisensiaatin Filosofian tohtorin Filosofian lisensiaatin Lääketieteen tohtorin TUTKINNON SUORITTAMISEKSI JA VÄITÖSKIRJAN/LISENSIAATINTUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen, ,

Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen, , JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 9/2013 Kokous: Keskiviikko 16.10.2013 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 5 (FL226) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen

Lisätiedot

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä.

Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön :issä. OULUN YLIOPISTO Kokous 3/2000 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto Kokous nro 3/2000 tiistaina 21.3.2000 klo 12.15 Läsnä Varsinainen jäsen Fredrikson Maija, dekaani, professori Suortti Juhani,

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot