Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS

Transkriptio

1 Kasvatustieteiden tiedekunta JATKOTUTKINTO-OPAS

2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta PL ROVANIEMI Käyntiosoite Yliopistonkatu 8 puh. (016) / vaihde faksi: (016) sähköpostiosoitteet: Etunimi.Sukunimi@ulapland.fi HENKILÖKUNTA Kanslia ja hallintohenkilökunta Hallintopäällikkö Satta-Hakso, Pia, puh Opintopäällikkö Mella, Terhi, puh Kansainvälisten asiain suunnittelija, Suokanerva, Jani, puh Amanuenssi Autti, Anne, puh Hallintosihteeri Juntunen, Helena, puh Taloussihteeri Niemelä, Pirkko (Siivola, Leena ) puh Opintosihteeri Remes, Ritva, puh Opintosihteeri Tähtisaari, Leena, puh Jatko-opintoja ohjaavat professorit Kurtakko, Kyösti, kasvatustiede, puh Poikela, Sari, aikuiskasvatustiede (ma ), puh Lauriala, Anneli, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus, puh Määttä, Kaarina, kasvatuspsykologia, puh Naskali, Päivi, naistutkimus, puh Poikela, Esa, kasvatustiede, puh Rajala, Raimo, kasvatustiede, puh Ruokamo, Heli, kasvatustiede, erityisesti mediakasvatus, puh Kasvatustieteiden tiedekunnassa toimivat tutkimusyksiköt: Mediapedagogiikkakeskus ( teiden_tiedekunta/opetus-_ja_tutkimusyksikot/mediapedagogiikkakeskus.iw3) Sukupuolentutkimusyksikkö ( tieteiden_tiedekunta/opetus-_ja_tutkimusyksikot/sukupuolentutkimus.iw3) Oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus, OUNAS ( tutkimusyksikot/tutkimuskeskus_ounas.iw3) 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kasvatustieteelliset jatkotutkinnot Hakeminen jatko-opiskelijaksi Valintaperusteet Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi ja jatko-opinto-oikeuden päättyminen Jatko-opintojen tutkintorakenteet ja opetussuunnitelmat Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Filosofian tohtorin tutkinto Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Jatko-opintojen ja tutkimustyön ohjaus Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen Esitarkastuksesta väitökseen Väitöskirjan julkaiseminen ja painatus Väitöksestä tiedottaminen Väitöstilaisuuden kulku Väitöskaronkka Todistukset Lisätietoa apurahoista ja jatko-opiskelusta

4 1 KASVATUSTIETEELLISET JATKOTUTKINNOT Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellistä tutkimustietoa ja luoda uutta tieteellistä tietoa tutkimusalansa piirissä perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritetaan tieteellisinä jatkotutkintoina kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT), filosofian tohtorin tutkinto (FT) sekä kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (KL). Tutkintojen pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede tai mediakasvatus. Pääaineiden opinnot voivat suuntautua myös sukupuolentutkimukseen ja kasvatuspsykologiaan. Tiedekunnan sisäisen jatkokoulutuksen kehittämisestä vastaa tiedekuntaneuvosto. Jatkokoulutuksessa noudatetaan yliopiston yhteisiä ohjeistuksia, jotka liittyvät väitös työn ohjauskäytäntöihin, esitarkastusprosessiin sekä tutkimuseettisiin periaatteisiin. Jatkokoulutusta kehitetään yhteistyössä yliopiston tutkijakoulun ja tohtorikoulujen kanssa. 4

5 2 HAKEMINEN JATKO-OPINTOHIN 2.1 Valintaperusteet Tieteellisen jatkokoulutukseen voi hakeutua henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon. Yliopisto voi edellyttää täydentäviä opintoja riittävien koulutusvalmiuksien saamiseksi. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että tiedekunta/yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen. 2.2 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opiskelijoita otetaan kaksi kertaa vuodessa. Hakuaika jatko-opintoihin päättyy ja tai hakuajan päättymistä seuraavana arkipäivänä. Erityisistä syistä opinto-oikeus voidaan myöntää muunakin aikana. Opiskelija ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä mahdolliseen ohjaajaan, ensisijaisesti aihepiirin tuntevaan kasvatustieteiden tiedekunnan professoriin. Jos opiskelija ei tiedä kenen puoleen kääntyä, hän voi ottaa ensiksi yhteyttä dekaaniin tai opintopäällikköön. Jatko-opintohakemus osoitetaan tiedekunnan dekaanille ja se toimitetaan tiedekunnan kansliaan opintopäällikölle. Hakemukset käsittelee professorikokous. Hakemukseen liitetään seuraavat asiakirjat: 1. allekirjoitettu opinto-oikeuden hakemuslomake ( ), jossa on vastuuohjaajan suostumus ja esitys toiseksi ohjaajaksi, 2. tutkimussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelman, 3. henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä 4. kopiot ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta, arvosanaopinnoista sekä muista asiaan liittyvistä opintotodistuksista. Opinto-oikeuden myöntää tiedekunnan dekaani. Vastuuohjaaja informoi jatko-opiskelijaa yliopiston tutkimustoiminnan strategisista painopisteistä, tutkijankoulutusjärjestelmästä ja mahdollisuudesta hakeutua erillisiin tohtoriohjelmiin. Ohjaussuhteet päätetään tiedekuntaneuvostossa. Päätös edellyttää sekä vastuuohjaajan että opiskelijan kirjallista suostumusta. Opiskelijan ja pääohjaajan kuulemisen jälkeen opiskelijalle nimetään toinen ohjaaja, joka on ensisijaisesti omasta yliopistosta. Toinen ohjaaja voi olla dosentti tai tohtori. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekunnan dekaanilta neljäntoista päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. 5

6 Tutkimussuunnitelma Alustavan tutkimussuunnitelman tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyys tutkimaansa ilmiötä koskevaan tieteelliseen keskusteluun, kyky perustella aihealueen tieteellinen merkitys, sijoittaa tutkimuskohde yhteiskunnalliseen ja ajalliseen kehykseensä sekä asettaa mielekkäät tutkimuskysymykset. Suunnitelmaa arvioidaan sen toteutettavuuden kannalta, joten siinä kannattaa kuvata aineiston hankinta ja analyysi mahdollisimman selkeästi. Tutkimuseettisiin kysymyksiin ja tulosten hyödynnettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Myös tutkimusyhteisö (ohjaajasuhteet, tutkimusryhmät) on syytä kuvata suunnitelmassa. Alustava tutkimussuunnitelma on laajuudeltaan 6 8 sivua ja se sisältää seuraavat asiat: tutkimuksen aihe ja aihevalinnan perustelut teoreettiset lähtökohdat, keskeiset käsitteet tutkimuksen alustavat tavoitteet ja kysymyksenasettelu tutkimusmenetelmät, aineisto(t) ja alustava analyysisuunnitelma tutkimusyhteisö, odotetut tutkimustulokset tutkimustyön aikataulu ja rahoitussuunnitelma Opinto-oikeuden saamisen jälkeen opiskelija osallistuu yliopiston tutkijakoulun järjestämälle tutkimussuunnitelmakurssille, jossa suunnitelmaa työstetään erityisesti rahoitushakuja varten. Opintosuunnitelmassa esitetään suunnitelma tiedekunnassa ja yliopiston tutkijakoulussa suoritettavista opinnoista, osallistumisesta koti- ja ulkomaisiin konferensseihin, vaihto-opiskelusta ulkomailla sekä tieteellisen artikkelin laatimisesta. Opinto- ja tutkimussuunnitelman hyväksyy väitöskirjatyön ohjaajana toimiva tiedekunnan professori. 2.3 Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi ja jatko-opinto-oikeuden päättyminen Saatuaan oikeuden jatkotutkinnon suorittamiseen opiskelija ilmoittautuu kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijaksi yliopiston opiskelupalveluihin (käyntiosoite Yliopistonkatu 8). Jatko-opiskelijan on oltava yliopistossa läsnä olevaksi ilmoittautunut koko jatko-opintojen ajan. Ilmoittautuminen on uusittava lukuvuosittain opintosuoritusten rekisteröimiseksi. Ilmoittautuessaan jatko-opiskelijaksi opiskelija voi samalla liittyä Lapin yliopiston ylioppilaskuntaan. Liittyminen on vapaaehtoista ja maksullista. Lisätietoa saa osoitteista: Kaikki Lapin yliopiston opiskelijat saavat ilmoittautuessaan opiskelijaksi henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen, jonka avulla saa käyttöönsä palvelutilin ja verkkotilin. Näin 6

7 mahdollistuvat kirjaston käyttöoikeudet ovat suuri apu jatko-opiskelijalle. Tunnukset saa HelpDeskistä. Poikkeustapauksissa ne postitetaan kotiosoitteeseen, mikäli jatko-opiskelija ottaa asiassa yhteyttä HelpDeskiin. Tunnukset saa kaksi viikkoa opintooikeuden alkamisesta (edellyttää opinto-oikeuden kirjaamista Oodiin opiskelijapalveluissa). Lisätietoa käyttäjätunnuksista osoitteessa: ( Yksikot/Atk-palvelut.iw3) Opiskelijan katsotaan luopuneen jatko-opinto-oikeudestaan, mikäli hän ei ole sopinut keskeytyksestä opintosuunnitelmaan tehdyllä muutoksella on jättänyt kahtena peräkkäisenä vuonna ilmoittautumatta jatko-opiskelijaksi tai ei ilmoituksista huolimatta ole osallistunut jatko-opintoihin ja sovittuihin ohjaustapaamisiin. Jatko-opintoihin palaaminen luopumisen jälkeen edellyttää uutta hakua kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen. 7

8 3 JATKO-OPINTOJEN TUTKINTORAKENTEET JA OPETUSSUUNNITELMAT 3.1 Kasvatustieteen tohtorin tutkinto Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon opetussuunnitelma (240 op) 1. osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaareihin (20 op) koko väitöskirjaprosessin ajan 2. suorittaa kasvatustieteiden teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (25 35 op) sekä 3. suorittaa kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä sekä omaan tutkimusalaan perehtymistä tukevia opintoja (25 35 op), joihin liittyen julkaisee tieteellisen artikkelin 4. laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisessa väitöstilaisuudessa (160 op). KKAS1201 KKAS1401 KKAS1402 Jatkokoulutusseminaarit (20 op) Tieteenalaopinnot sekä teoreettis-metodologiset opinnot (25 35 op), joita suoritetaan yliopiston tutkijakoulun, tohtorikoulujen ja tiedekunnan järjestäminä opintoina omaan tutkimusaiheeseen perehtyminen kirjallisuusesseiden ja jatko-opintokurssien avulla sivuaineopinnot oman alan tietoteoriaan, filosofiaan ja metodologiaan perehtyminen kirjallisuusesseiden ja jatko-opintokurssien avulla tieteenfilosofia ja tutkimusetiikka tieteellisen tekstin kirjoittaminen kotimaiselle ja kansainväliselle foorumille esiintyminen ja argumentointi tiedeyhteisössä Kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä sekä omaan tutkimusalaan perehtymistä tukevat opinnot (25 35 op), joihin liittyen julkaisee tieteellisen artikkelin (8 12 op) esitelmä kotimaisessa tai ulkomaisessa jatko-koulutusseminaarissa (ei oman ohjaajan seminaari), 2 3 op esitelmä kansallisessa (3 op) tai kansainvälisessä (5 op) konferenssissa artikkeli kotimaisessa tai ulkomaisessa julkaisussa, 4 6 op artikkeli kotimaisessa tai kansainvälisessä referee-julkaisussa, 8 12 op kirjan toimittaminen, 4 8 op tieteelliset asiantuntijatehtävät (refereenä toimiminen, kirja-arvostelut), 4 6 op opiskelijan yliopistoissa antama teoria- tai menetelmäopetus, 4 8 op 8

9 Edellä mainittujen opintojen suorittamisesta sovitaan etukäteen ohjaajan kanssa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä: 1. yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai 2. yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta tai aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto (artikkeliväitöskirja). Sekä monografia että artikkeliväitöskirjaksi tarkoitettu kokonaisuus perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja muodostavat temaattisen ja tutkimuksellisen kokonaisuuden. Väitöskirjan tulee osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, ja siinä tulee olla uutta tietoa tuova tieteellinen kontribuutio. Artikkeliväitöskirja muodostuu yhteenvedosta ja 4 6 julkaistusta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä tieteellisestä artikkelista. Yhteenvedossa tulee osoittaa, millä tavalla osajulkaisuista muodostuu kokonaisuus ja mikä on tutkimuksen tieteellinen kontribuutio. Yhteenveto-osan ohjeellinen pituus on sivua. Artikkeliväitöskirjaa arvioitaessa otetaan huomioon se, kuinka hyvin artikkelit ja yhteenveto-osa muodostavat syvenevän tieteellisen kokonaisuuden, joka käsittelee tutkittavaa ilmiötä riittävän laajasti, monipuolisesti ja johdonmukaisesti. Artikkeleista vähintään neljän tulee olla julkaistu referee-käytännön omaavassa tieteellisessä lehdessä. Artikkeleista korkeintaan yksi voi olla julkaistu laitossarjassa, ja siitä on oltava erillinen refereelausunto. Ainakin kahdessa artikkeleista tekijän pitää olla joko ainoa kirjoittaja tai ensimmäinen kirjoittaja. Kaikkien artikkeleiden laatimisessa väittelijällä tulee olla selkeä itsenäinen osuus. Jos artikkeleita on enemmän kuin neljä, osa voi olla äskettäin arvioitavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia. Artikkelit katsotaan vanhentuneiksi, jos niiden julkaisemisesta on kulunut yli 10 vuotta. Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tai tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä. Käsikirjoituskielen tulee olla sama kuin väitöskirjan. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. 3.2 Filosofian tohtorin tutkinto Kasvatustieteiden tiedekunta voi myöntää filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakemuksesta henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen alan tai opetusalan perustutkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista tutkintoa vastaavan tutkinnon, jos väitöskirja tulee olemaan monitieteinen tai jos pääaineena on naistutkimus. 9

10 Filosofian tohtorin tutkintoa (240 op) varten opiskelija 1. osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaareihin (20 op) koko väitöskirjaprosessin ajan 2. suorittaa kasvatustieteiden teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (25 35 op) sekä 3. suorittaa asiantuntijuuden kehittymistä sekä omaan tutkimusalaan perehtymistä tukevia opintoja (25 35 op), joihin liittyen julkaisee tieteellisen artikkelin 4. laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisessa väitöstilaisuudessa (160 op). Mikäli kasvatustieteen opintoja puuttuu myös perus- tai aineopintovaiheesta, opintoja on täydennettävä ennen jatko-opintoihin hakeutumista. Muuten noudatetaan soveltuvilta osin kasvatustieteen tohtorin tutkinnon määräyksiä. Filosofian tohtorin tutkinto (240 op), pääaine sukupuolentutkimus Sukupuolentutkimuksen tohtorin tutkintoa suorittamaan voi hakeutua opiskelija, joka on suorittanut maisterin tutkinnon jossakin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteen, taiteiden tai kasvatustieteen tiedekunnan oppiaineessa. Lisäksi opiskelijalla tulee olla suoritettuna vähintään aineopinnot nais- ja sukupuolentutkimuksessa, tai muulla tavoin osoitettu tieteenalan käsitteellinen ja teoreettinen hallinta. 1. osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaareihin (20 op) koko väitöskirjaprosessin ajan Aktiivinen osallistuminen ja paperien esittäminen sukupuolentutkimuksen jatko-koulutusseminaarissa kahden lukuvuoden ajan. 2. suorittaa sukupuolentutkimuksen teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (25 35 op) Opiskelija osallistuu Lapin yliopiston tutkijakoulun, Nais- ja sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen tohtorikoulun, Pohjoismaisen tohtorikoulun sekä Hilma-yliopistoverkoston järjestämään koulutukseen. 3. perehtyy omaan tutkimusalaan (25 35 op) Opintoja voi suorittaa sivulla 7 (kohta 3.1.) kuvattuina suorituksina. Opinnot voivat olla myös pääaineen syventäviä lisäopintoja tai jatkotutkintoon soveltuvia syventäviä tai aineopintoja muissa oppiaineissa. 4. laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisessa väitöstilaisuudessa (160 op). 3.3 Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoa (160 op) varten opiskelija 1. osallistuu aktiivisesti jatkokoulutusseminaariin (20 op) koko lisensiaatintutkimusprosessin ajan 10

11 2. suorittaa kasvatustieteiden teorioihin, metodologiaan ja menetelmiin liittyviä opintoja (25 35 op) sekä 3. suorittaa kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä sekä omaan tutkimusalaan perehtymistä tukevia opintoja (25 35 op) sekä 4. laatii lisensiaatintutkimuksen (80 op). Kohdan 2 ja 3 sisällöt on kuvattu edellä kohdassa JATKO-OPINTOJEN JA TUTKIMUSTYÖN OHJAUS Jatko-opiskelijalla tulee olla kaksi ohjaajaa, jotka virallistetaan tiedekuntaneuvostossa. Jatko-opiskelija ehdottaa sopivia ohjaajia, joista toinen on pääohjaaja, joka kantaa vastuun ohjauksen ja jatko-opintojen kokonaisuudesta. Jatko-opintojen ohjaukseen kuuluvat 1) tutkimuksen esittely vuosittain omassa jatkokoulutusseminaarissa siihen saakka, kunnes opinnäytteen käsikirjoitus on valmistumassa, 2) ohjaustapaamiset ja -keskustelut sekä kirjalliset viestinvaihdot ohjaajan/ ohjaajien kanssa sekä 3) tutkimuksen esitteleminen tiedekunnan yhteisessä jatkokoulutusseminaarissa ennen tutkimuksen viemistä esitarkastukseen. Tutkimusta esitellään myös kotimaisissa ja mahdollisuuksien mukaan kansainvälisissä seminaareissa ja konferensseissa. Esitelmistä, artikkeleista ja postereista saatu referee-palaute on myös osa ohjausta. Lisäksi jatko-opiskelijat pyritään osallistamaan tiedekunnan ja yhteistyötahojen tutkimusprojekteihin tai tutkimusryhmiin sekä verkostoihin. Ohjaajan velvollisuus on ohjata jatko-opiskelijaa, ja opiskelijalla on oikeus saada ohjaajalta kommentointia, tukea, suuntaviivoja ja ehdotuksia. Väitöskirjatutkimuksen alkuvaiheessa ohjaus keskittyy tutkimussuunnitelman viimeistelyyn rahoituksen saamiseksi. Jatkossa keskustellaan tutkimuksen eri vaiheiden ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden toteuttamisen edellytyksistä. Ohjauksen tarkoituksena on varmistaa opintojen tarkoituksenmukaisuus, tutkimustyön tieteellinen laatu sekä viivyttelemätön eteneminen ja raportointi. Ohjaussuhteessa sekä ohjaajan että jatko-opiskelijan tulee osoittaa kiinnostusta, paneutumista ja sitoutumista väitöskirjatyön suotuisaan etenemiseen. Vastavuoroinen ja toimiva ohjaussuhde ohjaajan ja jatko-opiskelijan kesken on aktiivista vuoropuhelua. Ohjaajien tulee sitoutua jatko-opiskelijan tutkimustyön vaatimaan sisällölliseen ja metodiseen neuvontaan. Ensisijainen ohjaaja huolehtii tutkimuksen laadun varmistamisesta ja esitarkastuskelpoisuudesta. Opiskelijalta väitöskirjan edistäminen ja valmistuminen edellyttävät pitkäjänteistä, itsenäistä työskentelyä. Väitöskirjatyötä koskevat ratkaisut jäävät viime kädessä jatkoopiskelijalle. Opiskelijaa suositellaan pitämään tutkimuspäiväkirjaa kyetäkseen tarvittaessa selvittämään tutkimuksensa etenemisvaiheet. Tutkimustyön kuluessa kerätyt aineistot on myös syytä säilyttää. 11

12 Ohjaajan ja ohjattavan toimintaa sitovat tutkimuseettiset säännöt. Niihin kuuluvat toinen toistensa asiantuntijuuden kunnioittaminen sekä ideoiden, keskeneräisten papereiden, tulkintaehdotusten ja kommenttien luottamuksellisuus, oman tekstin originaalisuuden suoja, tarkkuus viittaamiskäytänteissä sekä huomaavaisuus tekstiä ja tutkimusta edistäneitä kohtaan. Opiskelijalla on oikeus vaihtaa ohjaajaa, mikäli tutkimuksen aihe muuttuu tai painottuu toisin tai jos ohjaajan ja ohjattavan välille syntyy sovittamaton ristiriita. Ohjaajanvaihdos tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella. Samoin ohjaaja voi lopettaa ohjaussuhteen perustellusta syystä. Ohjaajan tilalle sovitaan uusi ohjaaja ja ohjaussuhteen vahvistaa dekaani. Ks. Suositukset väitöstyön ohjauskäytännöiksi Lapin yliopistossa: 5 LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TARKASTAMINEN Lisensiaatintutkimus on tavallisesti monografia. Kun ohjaaja on tarkastanut, että työ täyttää lisensiaatintutkimuksen vaatimukset, hän antaa opiskelijalla luvan tutkimuksen kansittamiseen. Kansitettu tutkielma toimitetaan tiedekunnan kansliaan opintopäällikölle tai opintosihteerille kolmena kappaleena. Tiedekuntaneuvosto nimeää lisensiaatintutkimukselle ohjaajan ehdotuksesta kaksi tarkastajaa, joista toinen voi olla työn ohjaaja ja toinen oman tiedekunnan ulkopuolelta tuleva professori, dosentti tai tohtori. Lisensiaatintutkimuksen tarkastustilaisuus ei ole pakollinen, mutta tilaisuuden järjestämistä suositellaan. Tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta joko yhdessä tai erikseen lausunnon, jossa esitetään tutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä. Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen arvosteluun, voi hakea siihen muutosta kirjallisesti tutkintolautakunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut asiasta tiedon. 12

13 6 KÄSIKIRJOITUKSESTA VÄITÖKSEEN Kun tutkimus täyttää tekijän ja ohjaajien mielestä väitöskirjalle asetetut tieteelliset kriteerit, opiskelija esittelee tutkimustaan tiedekunnan yhteisessä jatkokoulutusseminaarissa ja työstää tutkimusta sieltä saamiensa ohjeiden mukaan. Ohjaajat valvovat käsikirjoituksen viimeistelyä, ja luvan saatuaan opiskelija toimittaa käsikirjoituksen kolmena kappaleena sekä lisäksi sähköisesti (tai muistitikulla) kansliaan hallintosihteerille Käsikirjoituksen tulee olla tällöin sisällöllisesti ja ulkoasultaan viimeistelty ja kieli tarkastettu. Tiedekuntaneuvosto arvioi, voidaanko käsikirjoitukselle määrätä esitarkastajat. Myönteisessä tapauksessa tiedekuntaneuvosto määrää kaksi yliopiston ulkopuolista professorin tai dosentin pätevyyden omaavaa asiantuntijaa tutkimuksen esitarkastajiksi. Heidän esteellisyydestään on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Ulkomaalaista esitarkastajaa käytettäessä on pidettävä huolta Lapin yliopistossa käytössä olevien kriteereiden täyttymisestä. Esitarkastajien valinnoissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Tarkastajien yhteinen asiantuntemus kattaa arvioitavaksi jätetyn työn tieteenalan tai tieteenalat, aihealueen sekä metodiset ja teoreettiset ratkaisut. Väitöskirjan ohjaajat neuvottelevat esitarkastajiksi sopivista asiantuntijoista, ja pääohjaaja pyytää esitarkastajien suostumusta tehtävään ennen tiedekuntaneuvoston päätöstä. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausua mielipiteensä esitarkastajiksi esitetyistä henkilöistä. Esitarkastus toimii ulkopuolisena, akateemisen yhteisön tekemänä tieteellisenä laadunvarmistajana, se varmistaa, että väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen tekstin kriteerit. Esitarkastus ei ole ohjausprosessi, vaikka sen aikana työn tekijä yleensä saakin paljon arvokkaita kommentteja ja kehitysehdotuksia työhönsä liittyen. Tiedekuntaneuvoston päätettyä väitöskirjatyölle esitarkastajat, kasvatustieteiden tiedekunnan hallintosihteeri lähettää käsikirjoituksen sekä esitarkastukseen liittyvät ohjeet ja asiapaperit esitarkastajille. Esitarkastuslausunto Esitarkastajien tulee antaa yhdessä tai erikseen kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta perusteltu kirjallinen lausunto, jossa esitetään väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä. Lausunnon on oltava yksiselitteisesti joko myönteinen tai kielteinen, se ei voi olla ehdollinen. 13

14 Esitarkastajien lausunnoista (n. 5 8 sivua) tulisi ilmetä muun muassa seuraavat väitöskirjaa koskevat seikat: arvio aiheen merkittävyydestä ja ajankohtaisuudesta arvio tutkimuksen sijoittamisesta teoreettiseen, yhteiskunnalliseen ja historialliseen kontekstiin arvio tutkimustavoitteen fokusoinnin selkeydestä ja kysymyksenasettelusta arvio tutkimuksen metodologisista ratkaisuista arvio aineiston analyysin tasosta ja luovuudesta arvio tutkimuksen tulosten luotettavuudesta ja merkittävyydestä sekä tutkijan kyvystä esittää ilmiötä koskevia väitteitä arvio tekijän itsenäisestä osuudesta tutkimuksessa arvio tutkimuksen jäsentelystä, esitystavasta ja kielellisestä ilmaisusta arvio väitöskirjan merkittävyydestä tutkimusalalla Lausunto päätetään yhteenvetoon koko tutkimustyön laadusta ja merkityksestä kyseessä olevalla tutkimusalalla. Yhteenvedon lopuksi esitarkastaja toteaa, puoltaako hän väittelyluvan myöntämistä. Esitarkastuslausuntojen pohjalta tiedekuntaneuvosto tekee lopullisen päätöksen väittelyluvasta. Jos esitarkastuslausunnot ovat ristiriitaiset tai ylimalkaiset tiedekuntaneuvosto voi 1. pyytää esitarkastajia tarkentamaan lausuntoaan tai 2. hankkia lisäinformaatiota päätöksensä tueksi tai 3. hankkia kolmannen lausunnon Väittelijälle varataan tilaisuus antaa vastineensa esitarkastajien lausunnoista ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Ohjaaja pitää huolen siitä, että lausunnot huomioidaan väitöskirjan viimeistelyssä. Jos väitöslupa evätään tai esitarkastus venyy kohtuuttoman pitkäksi, esitarkastusprosessi raukeaa ja väitöskirja palautuu ohjausprosessiin. Väitöskirjan tekijä vastaa viime kädessä tutkimuksestaan ja väitöskirjan saamasta muodosta sekä sen julkaisemiseen liittyvistä järjestelyistä. Väittelylupa ja vastaväittäjät Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelyluvan esitarkastajien puoltavien lausuntojen perusteella. Väittelyluvan myöntäessään tiedekuntaneuvosto päättää vastaväittäjästä tai vastaväittäjistä sekä kustoksesta. Kustokseksi eli valvojaksi määrätään yleensä työtä ohjannut professori. Kustoksen vastuulla on erityisesti väitöstilaisuuteen liittyvien käytännön asioiden valvonta. 14

15 Vastaväittäjäksi valitaan joko toinen esitarkastajista tai kolmas professorin tai dosentin pätevyyden omaava henkilö. Väitöstilaisuuteen voidaan määrätä myös kaksi vastaväittäjää. Väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa vastaväittäjien valinnasta. Myöntäessään väittelyluvan tiedekuntaneuvosto päättää myös väitöspäivän ja kellonajan sekä salin sovittuaan ajankohdan väittelijän, vastaväittäjän ja kustoksen kanssa. Vastaväittäjät tarkastavat väitöskirjan julkisessa väitöstilaisuudessa akateemisen perinteen mukaisesti. Väitöskirjan arvostelu Kolmen viikon kuluessa väitöstilaisuudesta vastaväittäjät antavat, yhdessä tai erikseen, väitöskirjasta perustellun kirjallisen lausunnon tiedekunnalle. Lausunnossaan he esittävät väitöskirjan hyväksymistä sekä arvosanaa. Arvosana-asteikko on seitsenportainen: approbatur lubenter approbatur non sine laude approbatur cum laude approbatur magna cum laude approbatur eximia cum laude approbatur laudatur Kustos kirjoittaa lausunnon väittelijän puolustautumisesta väitöstilaisuudessa. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä sekä arvosanasta. Mikäli tiedekuntaneuvoston jäsen päätyy vastaväittäjän/-jien arvosanasta poikkeavaan arvosanaan, hänen tulee laatia esityksen perustelut kirjallisena ja toimittaa ne tiedekuntaneuvoston esityslistalle. Opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjatutkimuksen arvosteluun, voi hakea siihen muutosta kirjallisesti tutkintolautakunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut asiasta tiedon. 15

16 7 VÄITÖSKIRJAN JULKAISEMINEN JA PAINATUS Yleensä väitöskirja julkaistaan Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa, ja väitöskirja painetaan Lapin yliopistopainossa, jolloin tiedekunta vastaa painatuskuluista, mutta julkaisun tekijä huolehtii itse julkaisun taittotyöstä. Tiedekunta vastaa yhteensä 107 väitöskirjan painatuskuluista, josta tekijä saa itselleen 10 tekijänkappaletta. Haluamansa lisäkappaleet hänen kannattaa tilata painotyön alkaessa hinnan edullisuuden vuoksi. Yliopistopainosta väitöskirjat toimitetaan tiedekunnan hallintosihteerille, joka lähettää väitöskirjat 1. Hallintovirastoon 8 kpl (rehtorille 1 kpl, ilmoitustaululle 1 kpl, ala-aulaan 1 kpl, lehdistökappaleet 5 kpl), 2. Vastaväittäjälle 1 kpl, esitarkastajille (kummallekin 1 kpl), kustokselle 1 kpl. 3. Tiedekuntaan ennakkojakeluun noin 25 kpl: yksi kullekin tiedekuntaneuvoston varsinaiselle jäsenelle ja lisäjäsenelle (ei varajäsenille), kullekin tiedekunnan professorille 1 kpl, arkistoon 1 kpl, vitriiniin 1 kpl, tiedekunnan kokoushuoneeseen 1 kpl. 4. Väitöskirjoja, jotka julkaistaan yliopiston sarjoissa, toimitetaan yliopiston kirjastoon 25 kpl, joista 20 menee vaihtoon ja 5 jää yliopiston kirjastoon. Jos väitöskirja on kaupallisen kustantajan julkaisema eikä sitä julkaista yliopiston sarjoissa, toimitetaan väitöskirjaa 5 kpl kirjastoon. 5. Väittelijälle itselleen 10 kpl (ei kaupallisen kustantajan julkaisemia). 6. Helsingin yliopistoon (lakisääteinen) 7 kpl (kaupallinen kustantaja hoitaa oman jakelunsa itse). 7. Myytäväksi vähintään 20 kpl (ei kaupallisen kustantajan julkaisemia). Tekijä voi tarjota väitöskirjan myös muun kustantajan julkaistavaksi esimerkiksi Lapin yliopistokustannuksen (LUP) julkaistavaksi. Mikäli kustantaja on Lapin yliopistokustannus (LUP) tai joku muu ulkopuolinen kustantaja, kustantaja huolehtii kirjan taitosta ja painatuksesta aiheutuvista kuluista. Tällöin tiedekunta ostaa kustantajalta 60 väitöskirjaa omaan jakelukäyttöönsä kun väitöskirja julkaistaan Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa. Mikäli väitöskirjaa ei julkaista Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa, lunastaa tiedekunta 35 väitöskirjaa käyttöönsä. Myös nämä väitöskirjat toimitetaan tiedekuntaan hallintosihteerille, joka hoitaa väitöskirjat jakeluun. 16

17 Graafisessa suunnittelussa tukea saa yliopiston graafikolta. Acta Universitatis Lapponiensis -sarjassa julkaistaessa kirjan sarjanumero ja ISBN numero pyydetään yliopiston kustannuspäälliköltä. Tiedekunta maksaa suomenkielisten väitöskirjojen englanninkielisen tiivistelmän kielentarkistuksen myös silloin kun väitöskirjan julkaisee ulkopuolinen kustantaja. Väitöskirja voidaan julkaista sekä painettuna että sähköisesti. Mikäli väitöskirja ilmestyy yliopiston Acta-sarjassa, noudatetaan väitöskirjan ulkoasua koskevien vaatimusten osalta yliopiston julkaisujen bibliografisia ohjeita, joita on saatavana Lapin yliopistopainosta ( (Ohjeita julkaisujen tekijöille). Yleisimmin väitöskirja painetaan A5-koossa, jolloin fonttikoko on otsikoissa ja teksteissä 16 pt, lainauksissa ja lähdeluettelossa 15 pt, sisällysluettelossa 14 pt, taulukoissa ja sisennyksissä sekä alaviitteissä 13 pt. Riviväli on tekstissä 1,0 ja taulukoissa, sisennyksissä ja alaviitteissä 0,9. Ylä- ja alamarginaalit ovat 2 cm, vasen ja oikea 3 cm. Väitöskirjaan liitetään kansilehden jälkeen joko irrotettavana erillissivuna tai kirjaan kiinnitettynä nimiölehti, josta tulee käydä ilmi, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja sekä väitöstilaisuuden aika ja paikka. Lisäksi nimiösivulla kerrotaan, ketkä ovat työn ohjaaja/t, esitarkastajat sekä vastaväittäjä/t. Esitarkastuksesta aiheutuvat kustannukset, vastaväittäjän palkkion sekä vastaväittäjän matka- ja majoituskustannukset maksaa tiedekunta. 8 VÄITÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kun tiedekuntaneuvostossa on tehty päätös väitöstilaisuuden ajasta, vastaväittäjästä (-väittäjistä) ja kustoksesta, tiedekunnan kanslia lähettää päätöstä koskevan pöytäkirjaotteen yliopiston viestintään. Yliopiston viestintä vastaa väitöksen tiedottamisesta tiedotusvälineille ja Lapin yliopiston Internet-sivuille. Lisäksi väitöksistä julkaistaan tiedot Lapin yliopiston Kideyhteisölehdessä. Lehden painos on kpl, josta yliopiston ulkopuolinen jakelu on noin 3000 (vuosi 2010). Tiedotteen laadinta Tiedottamista varten väittelijä toimittaa vähintään kahta viikkoa ennen väitöstilaisuutta parin kolmen liuskan pituisen tiedoteluonnoksen väitöskirjastaan yliopiston viestintäyksikköön. Viestintäyksikkö työstää luonnoksesta tiedotteen yhteistyössä väittelijän kanssa. Tiedotteessa tärkein asia eli uutinen tuodaan esille ensimmäisenä, taustat, 17

18 tutkimusmenetelmät, tutkimuskohteet yms. tiedotteen lopussa. Tiedoteluonnosta tehtäessä tulee ottaa huomioon, ettei kaikkia tutkimustuloksia välttämättä voida uutisoida. Riittää, kun tutkimuksesta poimitaan esille tärkein tai pari tärkeintä tulosta. Tutkimustulosten, kysymyksenasettelun ja menetelmien lisäksi tiedoteluonnos painottaa tutkimuksen käytännön sovellusten ja suuren yleisön kannalta tärkeitä, mielenkiintoisia ja uutisarvoisia asioita. Väittelijän on hyvä kirjoittaa luonnos kuin kertoisi tutkimustuloksistaan alaan perehtymättömälle henkilölle. Tiedoteluonnokseen tulee liittää myös lyhyt selonteko väittelijän elämänkertatiedoista: nimi, syntymäaika ja -paikka ylioppilastutkinnon valmistumisvuosi ja lukio yliopistotutkinnot, suoritusvuosi ja yliopistot merkittävimmät tutkimustyöhön liittyvät virat muut tärkeimmät päätoimet tutkimustoiminnan pääpiirteet nykyinen toimi ja sen alkamisajankohta nykyinen titteli yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Tiedoteluonnos ja valokuva väittelijästä toimitetaan sähköpostitse yliopiston viestintään: Valokuva voidaan tarvittaessa ottaa myös viestintäyksikössä. Viestintä huolehtii tiedotteen jakelusta tiedotusvälineille. Toimitukset päättävät uutisen julkistamisesta. Perusjakelu kattaa Pohjois-Suomen tiedotusvälineet sekä tärkeimmät valtakunnalliset mediat. Tutkimusaiheen mukaan tiedote lähetetään myös alan aikakauslehdille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tieteenalan kansainvälisiin julkaisusarjoihin tiedottamisesta vastaa väittelijä. Tiedekunta tiedottaa alan väitöksestä omille yhteistyötahoilleen. Tiedottamisen laajuus sovitaan yhteistyössä väittelijän kanssa. Lehdistötilaisuus Mikäli väitöskirjan tutkimustuloksilla on suurta yleisöä kiinnostavaa uutisarvoa, voidaan väitöksestä järjestää erillinen lehdistötilaisuus. Viestintäyksikkö huolehtii tilaisuuden käytännön järjestelyistä. Viestintäyksikkö auttaa ja neuvoo väittelijää mielellään niin toimittajien haastatteluihin kuin muuhunkin tiedotusvälineiden kanssa asioimiseen liittyvissä kysymyksissä. Väittelijän kannattaa varautua toimittajien mahdollisiin yhteydenottoihin jo ennen väitöstilaisuutta ja myös sen jälkeen. 18

19 Väitöskirjan esillepano ja lehdistökappaleet Viestintäyksikkö asettaa kaksi kappaletta väitöskirjaa 10 päivää ennen väitöstilaisuutta julkisesti nähtäväksi. Toinen kappale laitetaan viralliselle ilmoitustaululle ja toinen yliopiston päärakennuksen ala-aulaan. Myös tiedekunnissa ja yliopiston kirjastoissa uusi väitöskirja on hyvä laittaa esille näkyvästi. Viestintäyksikkö toimittaa väitöskirjan kuluitta asiasta kiinnostuneille toimittajille. Viestinnän yhteystiedot: Viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi, puh , Tiedottaja Sari Väyrynen, puh , Sähköposti: Käyntiosoite : Lapin yliopiston päärakennus, F-talo, 2. ja 3. kerros, Yliopistonkatu 8 Postiosoite: Lapin yliopisto/viestintä, PL 122, Rovaniemi Verkkosivut: 9 VÄITÖSTILAISUUDEN KULKU Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen. Pukeutuminen Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) käyttävät frakkia ja mustia liivejä, naiset mustaa pitkähihaista housupukua tai jakkupukua, jossa on polvipituinen tai pitkä hame. Miespuoliset väittelijä, kustos ja vastaväittäjä voivat myös sopia käyttävänsä tummaa pukua. Kunnia- tai ansiomerkkejä ei käytetä. Naiset voivat käyttää koruja, jotka eivät ole liian hallitsevia. Sisääntulo ja väitöksen avaus Väitöstilaisuuteen saapuvat asianosaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä(t). Yleisö kunnioittaa seisaalleen nousten väittelijän, kustoksen ja vastaväittäjän sisääntuloa. Kustos ja vastaväittäjä kantavat tohtorihattua kädessään. Asetuttuaan salin eteen varattujen pöytien ääreen vastaväittäjä ja kustos laskevat hatut pöydilleen lyyra saliin päin. Väittelijän pöydällä on tiedekunnan hankkima kukka-asetelma. 19

20 Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. tai Tänään meillä on julkisesti tarkastettavana...(väittelijän nimi ja oppiarvo) väitöskirja (väitöskirjan nimi). Vastaväittäjänä toimii professori/dosentti (nimi) yliopistosta. Tiedekunnan määräämänä valvojana julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Tämän jälkeen valvoja, vastaväittäjä(t) ja yleisö istuutuvat. Väittelijä pitää seisaaltaan alkajaisesitelmän eli lectio praecursoriansa. Esitys aloitetaan lausumalla: Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, hyvät kuulijat. Lectio praecursoria Lectio on alkajaisesitelmä, jonka väittelijä valmistelee etukäteen erityisesti yleisöä silmälläpitäen. Lectio saa kestää enintään 20 minuuttia. Sen sisällöstä ei ole virallista ohjetta, mutta siinä on hyvä selvittää tutkimustyön taustaa ja tutkimuksen toteuttamista sekä tarkastella tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja pohtia niiden merkitystä tieteellisen keskustelun tai käytännön toiminnan kannalta. Lection ei tulisi olla väitöskirjatutkimuksen tiivistelmä, vaan väitöskirjan sisältöön johdatteleva ja joihinkin väittelijän mielestä keskeisiin tai puhutteleviin näkökulmiin painottuva. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu katse vastaväittäjään päin: Pyydän Teitä arvoisa professori (tohtori jne.) Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset ja huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteellisen tutkimuksen piirissä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän alkulausunnon seisaaltaan katse suunnattuna vastaväittäjään. Vastaväittäjän lopetettua alkulausuntonsa vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Väitöskirjan tarkastus Tämän jälkeen vastaväittäjä ryhtyy väitöskirjan tarkastukseen. Tarkastuksen aluksi kohdistetaan huomio yleisiin kysymyksiin, kuten tutkimusaiheeseen sekä tutkimuksen rakenteeseen tai jäsentelyyn. Niiden jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia. Jos tarkastus kestää ilmeisesti enemmän kuin kaksi tuntia lectio praecursoria mukaan luettuna, pidetään tauko, joka kestää vähintään 15 minuuttia ja enintään 30 minuuttia, ja jonka alkamisja päättymisajankohdan kustos ilmoittaa. 20

21 Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausunnon, jonka väittelijä kuuntelee seisaaltaan katse vastaväittäjään päin suunnattuna. Loppulausunnossa vastaväittäjä tekee yhteenvedon tarkastuksessa ilmenneistä seikoista, tarkastelee väitöskirjan tieteellistä merkitystä ja arvoa, arvioi väittelijän kykyä puolustaa väitöskirjaansa ja ilmaisee lausuntonsa päätteeksi esityksensä väitöskirjan hyväksyttävyydestä tohtorintutkintoon oikeuttavana opinnäytteenä. Lopputoteamus voi olla esimerkiksi: esitän NN:n väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen XX hyväksymistä tohtorintutkintoon oikeuttavaksi opinnäytteeksi/ esitän, että Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta hyväksyy tänään tarkastetun NN:n väitöskirjan. Väittelijä esittää tämän jälkeen seisaaltaan vapaasti muotoilemansa kiitossanat vastaväittäjälle. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotain muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta. Mikäli puheenvuoroja esitetään, kustos jakaa puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata kuhunkin huomautukseen ja että käytetyissä puheenvuoroissa pysytään asiassa. Väitöstilaisuuden lopuksi Virallinen väitöstarkastus päättyy, kun kustos toteaa seisaalleen nousten: Väitöstilaisuus on päättynyt. Vastaväittäjä, kustos ja väittelijä poistuvat salista tässä järjestyksessä vastaväittäjän ja kustoksen kantaessa tohtorinhattua kädessään ja yleisön noustessa seisomaan. Virallisen väitöstilaisuuden päätyttyä väittelijä voi tarjota väitöskahvit, joiden kustannuksiin tiedekunta ei osallistu. Väittelijä voi halutessaan kutsua henkilöt kahvitilaisuuteen erillisellä kutsulla tai toivottaa koko väitösyleisön tervetulleeksi juhlakahville. Hän voi ottaa vastaan onnitteluja heti väitöstilaisuuden jälkeen, mutta julkiset onnittelu- ja kiitospuheet siirretään pidettäviksi karonkassa. Väitössalin varustus Väittelyä koskeviin käytännön järjestelykysymyksiin, tilojen varusteluihin, tarvittaviin av-välineistöön yms. vastaa hallintosihteeri Helena Juntunen, puh Salin varustusta koskevat toiveet on syytä huolehtia vähintään viikkoa ennen väitöstilaisuutta. 21

22 10 VÄITÖSKARONKKA Väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Karonkka on väitösprosessin päättäjäisjuhla, jonka väittelijä järjestää vastaväittäjän kunniaksi. Karonkassa väittelijällä on mahdollisuus kiittää ohjaajiaan ja tukijoitaan saamastaan avusta väitöskirjatyön eri vaiheissa. Usein karonkkaan kutsutaan nykyisin akateemisen yhteisön lisäksi sukua ja ystäviä. Väittelijä voi pitää karonkan isolle tai pienelle kutsuvierasjoukolle oman harkintansa mukaan. Alun perin karonkkaan kutsuttiin vasta sen jälkeen, kun vastaväittäjä oli väitöstilaisuuden päätteeksi ilmoittanut tulevansa esittämään tiedekunnalle väitöskirjatyön hyväksymistä. Koska nykyään karonkan järjestelyyn kuluu enemmän aikaa, on väittelijän tapana kysyä vastaväittäjältä sopivan tilaisuuden tullen, voisiko karonkan järjestelyt jo aloittaa. Karonkkaan onkin nykyään tapana lähettää etukäteen kutsu, ja kutsutut voivat väitöstilaisuudessa todeta itse, onko kutsu edelleen voimassa. Käytännössä tiedekunnan antama väittelylupa varmistaa väitöskirjan laadun, joten väittelijä voi ryhtyä väittelyluvan saatuaan valmistelemaan karonkkaa. Kutsut Kutsun jokainen väittelijä muotoilee haluamallaan tavalla. Kutsussa voidaan mainita kaikki virallista väitöstilaisuutta koskevat tiedot (esimerkiksi väitöskirjani xx tarkastetaan Lapin yliopiston x-salissa x-aika. Vastaväittäjänä on professori/dosentti N X:n yliopistosta ja kustoksena professori Y Lapin yliopistosta). Kutsu mahdolliseen kahvitilaisuuteen ja karonkkaan voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavasti: Tervetuloa väitöstilaisuuteeni ja sen jälkeen juhlakahville (paikka) sekä vastaväittäjäni niin salliessa hänen kunniakseen järjestettävään karonkkaan (aika ja paikka)/ Mikäli vastaväittäjäni sallii, järjestän tohtorikaronkan (aika ja paikka). Tervetuloa. Kutsussa on hyvä kertoa tilaisuuden pukeutumiskoodi, varsinkin jos väittelijä ei halua vanhan tavan mukaista frakki- ja iltapukutilaisuutta tai haluaa antaa pukeutumisvaihtoehtoja. Tavallisin maininta on juhla- tai tumma puku. Tällöin pukeutuminen edellyttää arkipukua juhlavampaa pukeutumista. Miehet voivat pukeutua frakkiin ja valkoisiin liiveihin (väitöstilaisuudessa mustat liivit) tai tummaan pukuun. Naisilla on iltapuku, jakkupuku tai lyhyt juhlava puku. Perinteinen akateeminen juhlaväri on musta, mutta nykyään myös värikkäät puvut ovat yleistyneet. Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi karonkkaan voidaan kutsua henkilöitä, jotka ovat suoranaisesti vaikuttaneet myönteisesti väitöskirjan tekemiseen ja valmistumiseen. Esitarkastajien, yliopiston rehtorin ja tiedekunnan dekaanin tulee olla myös kutsuttavien joukossa, vaikka he yleensä kieltäytyvät osallistumasta. 22

23 Istumajärjestys Väitellyt on illan isäntä tai emäntä. Vastaväittelijä on kunniavieras. Kunniavieraan paikka on väittelijän oikealla puolella. Jos väitöstilaisuudessa on ollut kaksi väittelijää, sijoitetaan heidät väitelleen molemmille puolille. Kustos istuu väittelijän vasemmalla puolella, tai jos vastaväittäjiä on kaksi, väittelijää vastapäätä. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, yleensä akateemisten saavutusten järjestyksessä. Jos väittelijän puoliso on mukana karonkassa, hän on yleensä sijoitettuna vastaväittäjää vastapäätä. Ohjelma Väitellyt tarjoaa karonkassa ruokaa, juomaa ja mahdollisesti myös ohjelmaa. Aluksi väitellyt (tai hänen puolisonsa) toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi ennen ruokailun aloittamista. Puheet pidetään yleensä pääruuan jälkeen ennen jälkiruokaa/kahvia. Puheiden pitämisen aloittaa väittelijä, joka kiittää ensin vastaväittelijää ja kustosta ja tämän jälkeen itse arvioimassaan tärkeysjärjestyksessä niitä henkilöitä, jotka ovat suoranaisesti auttaneet häntä väitöskirjatyön tekemisessä. Vieras siirtyy kiitosjärjestyksessä sitä kauemmas järjestyksen loppupäähän, mitä henkilökohtaisempi suhde hänellä on väitelleeseen. Näin ollen puolisoa kiitetäänkin viimeisenä. Väittelijä ei kiitä karonkassa muita läheisiään kuin puolisoaan tai puolison puuttuessa muuta todella läheistä henkilöä. Väittelijän kiitospuheiden tulisi olla kohtuullisen lyhyitä ja ne tulisi pitää ilman papereita. Kiitetyt vastaavat vastauspuheessa väittelijälle siinä järjestyksessä kuin väittelijä kiitti heitä, eli vastaväittelijä aloittaa vastauspuheet, häntä seuraa kustos ja puoliso puhuu viimeisenä. Myös näiden puheiden tulisi olla lyhyitä. Väittelijä kuuntelee puheet istualtaan. Jälkikaronkka Välittömästi varsinaisen karonkan jälkeen voi väittelijä pitää niin sanotun jälkikaronkan, johon hän voi kutsua laajemmin ystäviään ja sukulaisiaan. Jälkikaronkka ei ole muodollinen, eivätkä siihen päde tiukat pukeutumissäännöt. Myös ohjelma voi olla hyvin vapaamuotoista. Jälkikaronkka voi koostua muun muassa kevyen hilpeästä seurustelusta, iltapalasta, musiikista ja tanssista. 23

24 11 TODISTUKSET Todistusta lisensiaatin tai tohtorin tutkinnosta on haettava kirjallisesti, ja lomake on saatavilla tiedekunnan kansliasta tai osoitteesta Tutkintotodistusanomus toimitetaan täytettynä tiedekunnan kanslian opintosihteerille. Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkinnon pääaine, lisensiaatintutkimuksesta annettu arvolause ja maininta tutkintoon sisältyvästä sivuaineesta arvosanoineen. Tohtorin tutkintotodistukseen kirjoitetaan mahdollisesti suoritettu lisensiaatin tutkinto, väitöskirjan nimi ja väitöskirjasta annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Promootio Promootio on akateemisen työn korkein juhla, jonka viettäminen periytyy aina 1200-luvulle, aikaan, jolloin yliopistojen toiminta vakiintui. Niinpä promootioon liittyy runsaasti vanhoja perinteitä puheineen, kulkueineen, seppeleineen, miekkoineen ja latinankielisine ilmaisuineen. Promootio on ennen kaikkea maisterien ja tohtorien juhla, jossa heillä on vuosien aherruksen jälkeen mahdollisuus iloita työnsä hedelmistä. Juhlallisuudet kestävät kolme päivää huipentuen promootioaktiin, jossa tohtoriksi vihityille luovutetaan tohtorin arvon merkiksi tohtorinhattu ja miekka. Aktin jälkeen siirrytään promootiokulkueena promootiojumalanpalvelukseen ja illalla vietetään yhdessä promootioillallisia ja -tanssiaisia. Juhlavaa aktia edeltävänä päivänä on miekanhiojaiset, joissa jokainen tohtoripromovendi esittää miekkalauseen, jonka puolesta aikoo saamaansa miekkaa käyttää. Kolmantena promootiopäivänä vietetään promootiohuviretkiä, johon kuuluu perinteen mukainen vapaamuotoinen huviretki tai purjehdus. Promootiossa yliopisto voi myös osoittaa erityistä kiitollisuuttaan ja kunnioitustaan tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti ansioituneille henkilöille vihkimällä heidät kunniatohtoreiksi. Tohtoreille promootiolla on kauaskantoisempikin merkitys: vain promovoidut tohtorit voivat käyttää arvomerkkejään eli hattua ja miekkaa. Tohtorin hattu symboloi tieteellistä vapautta ja miekka on ase totuuden etsimistä ja puolustamista varten. Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorihatun väri on musta. Hatut valmistetaan käsityönä promovendien mittojen mukaan. Hattujen hinnat vaihtelevat vajaasta 500 eurosta yli 600 euroon. Niitä valmistavat: E.R. Wahlman Oy, puh. (09) Tohtorinhatut Harvest EB, s-posti Atelje Lyolène, (09) tai Hattuliike Kristiina, puh ; s-posti kristiinak/luukku.com Melanders Hattfabrik, puh Hattuateljee MIIA, p. (09) Miia Lindqvist. 24

25 Tohtorimiekan hinta on euroa ja sitä myyvät: Sporrong Oy, puh. (019) ; Kulta-Tiimi, puh. (02) Oy Alexander Tillander Ab, p. (09) , p. (09) W. Pettersson, puh. (02) , Promootioita ei järjestetä vuosittain. Lapin yliopistossa järjestettiin koko yliopiston historian kolmas maisteri- ja tohtori promootio vuonna Seuraava promootio on vuonna LISÄTIETOA APURAHOISTA JA JATKO-OPISKELUSTA Kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat Lapin yliopiston tutkijakouluun. Tutkijakoulun verkkosivuilta saa tietoa yliopiston tohtoriohjelmista, jatkoopinto-ohjelmasta, tutkijanhuoneista ja tutkimusrahoituksesta. Lapin yliopiston jatko-opiskelijalla on oikeus hakea rehtorin apurahaa väitöskirjan viimeistelyyn Suomen akatemian tutkimusrahoitusta koskevaa tietoa löytyy osoitteesta Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää yllä tietokantaa opiskelijoille myönnetyistä apurahoista ja stipendeistä. Tiedot löytyvät osoitteesta -> opiskelijalle, -> apurahat ja stipendit. Tietoa säätiöiden tutkimusrahoituksesta löytyy sivulta: Tietoa jatko-opiskelijan sosiaalisista eduista: ja Jatko-opiskelija voi saada myös aikuiskoulutustukea. Aikuiskoulutustuen hakijalla pitää olla vähintään 5 vuoden työhistoria. Hakijan tulee olla koulutuksen vuoksi palkattomalla opintovapaalla (tai sitä vastaavalla virkavapaalla) yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan. Tuen saaminen edellyttää aina voimassa olevaa työ- ja virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana, ja hakijalla tulee olla vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastolta, lisätietoja saa Kelan www-sivuilta: sekä koulutusrahasto.fi. 25