Ekosysteemipalvelut tuleeko metsien aineettomista hyödyistä kauppatavaraa? Metsäteollisuus ry,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekosysteemipalvelut tuleeko metsien aineettomista hyödyistä kauppatavaraa? Metsäteollisuus ry, 10.5.2011"

Transkriptio

1 Ekosysteemipalvelut tuleeko metsien aineettomista hyödyistä kauppatavaraa? Metsäteollisuus ry, FT Petteri Vihervaara, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus (SYKE) Luontoympäristökeskus, Ekosysteemimuutosyksikkö PL 111, Joensuu Tel

2 luvun ristiriitojen kärjistyminen Uuden metsäpolitiikan kausi Tavoitteena koko metsäluonnon hoito ja biodiversiteetin edistäminen Ristiriidat ja vääntö suojeluprosenteista jatkuvia ESSU ja luonnonarvometsät (suojelun ja talousmetsän väliluokaksi) METSO I & II Ehdotus vapaaehtoisesta luonnonarvokaupasta Metsänomistajille ei korvata suojelusta aiheutuvaa haittaa vaan maksetaan siitä koituvasta hyödystä METSOa on kiitelty monilta tahoilta Viitala, J. 2003: Metsätalouden vihreä muutos.

3 Globaali viitekehys: 1. The Convention on Biological Diversity (CBD 1992) Biodiversiteetti 2. Ecosystem approach (CBD COP5 2000) 3. Millennium Ecosystem Assessment (MA 2005) Ekosysteemipalvelut 4. The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB 2008) 5. Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES 2010) 6. The Biodiversity Target 2010, The CBD Indicator Process (SEBI 2010 in Europe), The Global Biodiversity Outlook (GBO3) 2010

4 1. Luonnon puolesta ihmisen hyväksi -strategia ja toimintaohjelma (valtioneuvoston periaatepäätös 2006) Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja kehityssuunnat Biodiversiteetin läpileikkaavan merkityksen korostaminen 2. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemipalveluihin (Sopeutumisstrategia 2005) 3. Ekosysteemipalvelut Suostrategian lähtökohdaksi METSO-ohjelma Jokamiehenoikeudet (?) Tavoitteena on Suomen luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja kehitys, joka turvaa paitsi luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot.

5 Globaali selvitys, joka pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on luonnon merkitys hyvinvoinnille ja mikä on luonnon rahallinen arvo? Kuinka paljon luonnon häviäminen / köyhtyminen maksaa? Rakentuu / jatkaa Millennium Ecosystem Assessmentin jalanjäljissä ekosysteemipalvelut käytännön päätöksentekoon! TEEB = tärkein kv ekosysteemipalveluhanke tällä hetkellä -> tekeillä TEEB Nordic (SYKE/ Pohjoismaiden ministerineuvosto 2011)

6 Kuinka ESP:t huomioitiin CBD:n COP-päätöksissä Nagoyassa viime syksynä? Mainittiin yli 200 kertaa Pääpaino sisävesissä, meren ja rannikon BD:ssä, BD:n kestävässä käytössä, Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa, rahoitusmekanismeissa (ml. PES) Korostaa että BD ylläpitää ESP:ita Pääpaino suojelualueiden ulkopuolisten ekosysteemien kestävässä hoidossa ja käytössä = 83% terrestrisistä ja 90% akvaattisista ekosysteemeistä (Nagoyan sopimuksen mukaan) ESP:iden SISÄLLYTTÄMINEN SEKTORIKOHTAISEEN LUONNONVAROJEN HOITOON JA KÄYTTÖÖN The United Nations Collaborative Programme on Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation in Developing Countries

7 Kolme megatrendiä: globaalistuminen, kaupallistuminen ja ympäristöajattelu Yhteiskunta- ja ympäristövastuu nouseva trendi kansainvälisessä liiketoiminnassa Globalisaation johdosta vastuu ja vaikutukset voivat jakautua kauas toisistaan Ongelmat korostuvat kehitysmaissa Länsimaisia hyväksi havaittuja käytäntöjä voidaan soveltaa laajemmin

8

9 Talouskriisi on lisännyt kiinnostusta ratkaista ympäristöongelmia talouskasvun avulla. OECD on alkanut puhua vihreästä kasvusta "Green Growth" ja nostanut sen keskeiseksi tavoitteekseen. Miten talouspolitiikan keinoin voitaisiin edistää ympäristöliiketoimintaa, työllisyyttä ja talouden rakenteiden muuttumista ei tavoitetasoa. Ympäristönsuojelu mukana OECD:n kaikessa toiminnassa eikä vain erillisenä sektorinaan. UNEP puolestaan puhuu vihreästä taloudesta "Green Economy". Perustuu etenkin biomassan kestävään hyödyntämiseen liittyvään taloudelliseen toimintaan ja niihin näköaloihin, joita se avaa kehitysmaille.

10 Talousjärjestelmä tarvitsee aina itsensä ulkopuolisia energian ja raaka aineiden lähteitä ja paikan jonne syöttää käytetyt aineet. Kasvun perustana olleet loppumattomat fossiilisen energian varastot. H.E. Daly Ekosysteemipalvelut ovat uhattuina, koska ihmisen tuotannon mittakaava on tullut luonnonjärjestelmien toimintakyvyn kannalta liian suureksi. Talouden mittakaava tarkoittaa tällöin ennen kaikkea talouden aineellista perustaa. Kestävän kehityksen ennakkoehto on, että talouden mittakaava saadaan rajattua luonnonjärjestelmien sieto ja kantokyvyn sallimiin rajoihin. Talous voi edelleen kehittyä, mutta ainevirrat pysyvät vakiona. SSE on dynaaminen käsite talouden kestävä mittakaava muuttuu kun tekniikka kehittyy.

11 Metsäbiomit kattavat 41.9 million km 2 (28.4%) maapallon terrestrisestä pinta-alasta (MA 2005) Metsät ovat kadonneet 25 maasta, ja yli 90% metsistä on hävinnyt 29:stä maasta temperaattisten metsien määrä kasvoi 3 milj. ha/a, kun metsäkadon osuus tropiikissa oli 12 milj. ha/a

12 Merkitys teollisen raakapuun tuotannossa kasvussa 4 % (140 milj. ha) maailman metsäalueista vuonna 2000 Puuviljelmät tuottivat 1/3 globaalista puuntuotannosta; vuoteen 2040 mennessä osuuden on ennustettu kasvavan ½:aan (FAO 2005) Ala lisääntyy 1 milj. ha/a temperaattisilla, subtrooppisilla ja trooppisilla seuduilla 78 % viljelmistä puun ja kuitujen tuotantoa, loput ennallistamista, maaperän tai vesistön suojelua jne.

13 Plantations influences on recognized ecosystem services of the study area based on the previous studies on grasslands-to-forest transitions. Ecosystem service MA category Plantations effect on ES Sources carbon sequestration and storage water quantity and quality nutrient cycling and soil fertility erosion and flood prevention regulating increasing above-ground sequestration; changing carbon cycling; decreasing stability of storages provisioning, regulating regulating regulating decreasing water yield (depends on spp.), esp. summer runoff; increasing groundwater recharging and upwelling; decreasing water quality compared to native forest, increasing water quality compared to farming and heavy grazing; increasing evapotranspiration compared to grasslands changing N cycling; no change in P cycling; transferring nutrients from intermediate depth to soil surface; unknown influence on long-term soil fertility; increasing salinity and acidification of soils (some spp.) increasing prevention of erosion; increasing erosion if grazing is allowed; no evidence for flood prevention local climate regulating no evidence for increase of precipitation; absorbing small particles and pollutants from air Chazdon 2008; Peng et al. 2008; Farley 2007; Rudel et al. 2005; Richardson and Higgings 1998; Vitousek 1991 Little et al. 2009; Silveira and Alonso 2009; Lara et al. 2009; von Stackelberg et al. 2007; van Dijk and Keenan 2007; Farley 2007; Farley et al. 2005; Jackson et al. 2005; Andréassian 2004; Cannell 1999; Le Maitre et al Farley et al. 2009; Farley et al. 2005; Jackson et al. 2005; Rudel et al. 2005; Farley and Kelly 2004; Jobbágy and Jackson 2003; Cannell 1999; Richardson and Higgings 1998 Rudel et al. 2005; Cossalter and Pye- Smith 2003; Shakesby et al Cossalter and Pye-Smith 2003; Kaimowitz 2000; Beckett et al biodiversity all changing flora and fauna, mainly decreasing diversity; some spp. may Chazdon 2008; Lindenmayer and benefit diversity compared to degraded state; pines are invasive with Hobbs 2004; Cannell 1999; negative side-effects; decreased runoff and increased salinity have Richardson 1998; Richardson and negative impacts in aquatic ecosystems Higgings 1998; Loumento and Huttel 1997; Le Maitre et al food provisioning supporting food production (mushroom, wild boar); decreasing Farley 2007; Lara et al. 2009; Le pastures but if grazing is allowed increasing cattle; decreasing summer Maitre et al runoff affects on fish stocks firewood provisioning increasing availability, decreasing pressure to native forests landscape cultural changing landscape recreation cultural decreasing horse-back riding and hiking possibilities; increasing hunting; decreasing peacefulness tourism cultural increasing services in neighbor urban areas; decreasing free-access to nature

14 Sellun ja paperin osuus 64 % - määräisestä tuotosta Sahatavara, vaneri yms. 36 % Metsäteollisuuden käyttämän puun määrä on kasvanut keskimäärin 1.1 % vuodessa, vuodesta 1961 asti Eniten kasvua Latinalaisessa Amerikassa, eteläisessä Afrikassa ja Oseaniassa Historiallinen puunkorjuumäärien kehitys alueittain (FAOSTAT 2008). Turnover 2006 billion World s greatest forest industry companies.

15 Ilmaston muutos Energian tarve: biopolttoaineiden kysynnän kasvu Globalisaatio Kilpailu: sellun ja paperin ylituotanto Globaali (geo-)politiikka: Venäjä, kehittyvien maiden markkinat Kommunikaatio sidosryhmien kanssa: kansalaisjärjestöjen merkitys Raaka-aineiden ja vedensaannin turvaaminen Kuluttajien kasvava kysyntä vastuullisuudesta Lähde: 12 suomalaisen metsäteollisuuden asiantuntijan haastattelututkimus (Vihervaara & Kamppinen CSR 186.)

16 Metsäteollisuuden haasteet, riskit ja onnistumiset. Vihervaara & Kamppinen (2009). CSR 186.

17 Vihervaara & Kamppinen (2009). CSR 186.

18 Perinteisesti: puu sekä kuitu että sahatavara suuri taloudellinen merkitys ja toimivat markkinat! Muut tuotantopalvelut: bioenergia, polttopuu, riista, marjat, sienet, koristeet, lääkeaineet, geenivarat jne. Säätelypalvelut: hiilensidonta ja -varastointi, tulva- ja eroosionsuojelu, ravinteiden pidätys, veden kierto, paikallisilmaston säätely, biologinen torjunta jne. Kulttuuripalvelut: virkistäytyminen, matkailu, terveys, henkiset arvot, itseisarvo jne. Tukipalvelut: fotosynteesi, maaperän muodostus, ravinteiden kierto jne. Lähteet: Kniivilä ym. 2011: Monia hyötyjä metsistä ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen. Matero ym. 2003: Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja niiden arvottaminen. Metsätieteen aikakauskirja 3.

19 Metsähallituksen alue-ekologiset suunnitelmat Metsätalouden ja muiden käyttömuotojen optimointi (P. Leskinen et co.) Zonation uusi työkalu ekologisten käytävien suunnitteluun ja suojelun priorisointiin (A. Moilanen et co.) Kansallispuistojen, suojelualueiden ja muiden luontokohteiden taloudellinen merkitys

20 Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden häviämisen taustalla kaksi taloudellisista tekijöistä johtuvaa syytä: 1) markkinoiden epäonnistuminen, ja 2) kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat Markkinoiden epäonnistumiselle on ainakin kolme (osittain päällekkäistä) selitystä: 1) Julkishyödykkeet, 2) Ulkoisvaikutukset ja 3) Vapaan pääsyn (open access) tragedia (joskus virheellisesti sanottu yhteisomistuksen tragediaksi; the tragedy of the commons) Lähde: Naskali et al. 2006

21 Wunder (2005) määrittelee viisi PES-järjestelmää koskevaa kriteeriä: 1) vapaaehtoinen osallistuminen kaupankäyntiin, 2) huolellisesti määritelty kaupan kohteena oleva ekosysteemipalvelu, 3) ostajia ja 4) myyjiä on vähintään yksi, sekä 5) ekosysteemipalvelun tuottaja takaa ekosysteemipalvelun säilymisen. Toimivassa luonnonarvokauppajärjestelmässä on usein kolme osapuolta, myyjä, ostaja ja välittäjä, joista välittäjän rooli on erittäin tärkeä. UNECE-alueen (s.o. P-Amerikka, Eurooppa, Keski-Aasia) tarkastelussa löytyi 68 esimerkkiä käytössä olevista PES-järjestelmistä, jotka kohdentuivat seuraavasti: 34 metsä-/biodiversiteetti 21 vesi-/valuma-alue 13 veden laatu

22

23

24 Ehdottomasti uhka, jos tarkastellaan metsäteollisuuden lukujen toimintaympäristöstä. Mahdollisesti uhka tai ehkä myös mahdollisuus 90 luvun uuden metsäpolitiikan hengessä. Ehdottomasti mahdollisuus, kun otetaan huomioon globaalit trendit ja tarkastellaan asiaa tulevaisuutta silmällä pitäen, METSOn avaaman suojelun ja metsätalouden uuden yhteistyön aikakaudella (WIN-WIN).

25 Tärkeimpien metsäekosysteemipalveluiden kvantifiointi, kartoitus ja arvottaminen Metsätalouden ja suojelun yhteensovittaminen uusien keinojen avulla (esim. PES) Tiedon vienti poliittiseen päätöksentekoon Vaikutusten arviointi, monitorointi ja hallinnointi

26 Kiitos!

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Socio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon. Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto

Socio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon. Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto Socio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto Sisällys/content The issue (kysymys): how to value and assess

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot

Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT

Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT Metsäteollisuus ry, 10.5.2011 Esityksen sisältö Ekosysteemipalvelut ja niiden

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Suomen TEEB TEEB for Finland Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Metsien monikäytön arvottaminen

Metsien monikäytön arvottaminen 1 Metsien monikäytön arvottaminen Päättäjien Metsäakatemia 19.5.2011 Oulu ARTTI JUUTINEN Tieteenala 2 Taloustiede: tutkii niitä syy- ja seuraussuhteita, jotka vallitsevat yhteiskunnassa tuotanto- ja kulutusyksiköiden

Lisätiedot

Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen

Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen alaotsikko ekosysteemipalveluiden mallintamisessa; hiili, vesi ja biodiversiteetti Vanajaveden valuma-alueella (CLIMES-hanke) Esityksen pitäjä, organisaatio, tilaisuus,

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Nathalie Clément, Senior Manager, Responsible Investment, Climate and Sustainability Business, KPMG Mistä puhun Megatrendit

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille

Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille Y The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) -hankkeen malliin perustuva synteesi Rahoittajat Pohjoismaiden

Lisätiedot

Biodiversiteettisopimus

Biodiversiteettisopimus Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

The economics of the state of the Baltic Sea

The economics of the state of the Baltic Sea Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Kestävä kehitys-jaoston vuoden 2009 tutkimushankkeet keskustelutilaisuus Opetusministeriö, 9.3. 2009 The economics of the state of the Baltic Sea Pre-study assessing

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia

Lisätiedot

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut METROPOLITUTKIMUSSEMINAARI Hyvinvointi ja ympäristö, talous, kilpailukyky Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut Heikki Setälä HY, Ympäristötieteiden laitos Lahden Kampus TILAISUUDEN MUUT AIHEET: Eriytyminen

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

i taloudellinen arvo ja merkitys

i taloudellinen arvo ja merkitys Ekosysteemien ja biologisen i monimuotoisuuden i taloudellinen arvo ja merkitys Marianne Kettunen vanhempi tutkija Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Suomen kestävän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Metsien käytön ja hallinnan

Metsien käytön ja hallinnan Metsien käytön ja hallinnan legitimiteetti tti Prof. Pertti Rannikko, yhteiskuntapolitiikka Jakob Donner-Amnell Kaisa Raitio Prof. Tapio Määttä, ympäristöoikeus Leila Suvantola Legitimiteetti muutoksessa

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus

Teema 1: Globaali todellisuus Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa 1. Maailman metsävarat Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus Juha Helenius Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Ympäristöakatemian kutsuseminaari 30.-31.8.2011 www.helsinki.fi/yliopisto Tähän menessä selvinnyt:

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet. 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet 04.12.2014 Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen? Jos kestävyyskriisiä - jonka

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa Olli Ojala SYKE, Luontoympäristökeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia, ympäristöneuvos, YM Suomen Teollisen Ekologian Foorumin Seminaari 1.-2.12.2005 Oulun yliopisto Kansallinen kestävän kehityksen strategia 2006; Teema-alueet

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suuren järven pilaantuminen ja toipumiskehitys ekologisen tilan muutokset ja luokituksen relevanssi

Suuren järven pilaantuminen ja toipumiskehitys ekologisen tilan muutokset ja luokituksen relevanssi Suuren järven pilaantuminen ja toipumiskehitys ekologisen tilan muutokset ja luokituksen relevanssi Kimmo T. Tolonen 1, Heikki Hämäläinen 1, Jarmo J. Meriläinen 1, Arja Palomäki 2 & Juha Karjalainen 1

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Johtavatko megatrendit biotalouteen? Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Elinympäristöjen ekologisen tilan edistäminen Suomessa ja eriikäisrakenteinen

Elinympäristöjen ekologisen tilan edistäminen Suomessa ja eriikäisrakenteinen Elinympäristöjen ekologisen tilan edistäminen Suomessa ja eriikäisrakenteinen metsänhoito Janne S. Kotiaho Ympäristötiedon foorumin seminaari 8.5.2014 Helsingin yliopistomuseo Arppeanum Miksi elinympäristöjen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Barentsin alueen ympäristöministerikokous 2010, Tromsø, Norway The Environment Ministers urged further

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö Janne S. Kotiaho ELITE työryhmän puheenjohtaja, ympäristöministeriö Ekologian professori, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot