SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011

Transkriptio

1 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211

2 Savon Voima Oyj:n yhteisen ympäristöraportin on koonnut syksyllä 211 aloittanut ympäristöryhmä. Raportti koostuu vuoden 211 ympäristöasioista. YMPÄRISTÖRYHMÄN KOKOONPANO: Sanna Turunen (asiantuntija, ympäristö- ja kaavoitusasiat), Juha Venäläinen (liiketoimintajohtaja, energiantuotanto ja kaukolämpö), Arvi Kääriäinen (ympäristösuunnittelija, Savon Voima Verkko Oy), Eero Kuusela (asiantuntija, ympäristö ja päästökauppa), Juha Räsänen (kunnossapitopäällikkö, vesivoima), Hannu Lipsanen (projektipäällikkö, energiantuotanto ja kaukolämpö), Timo Pylvänen (toimitusjohtaja), Kari Vesterinen (mediasuunnittelija) Ympäristöryhmän tavoitteena on parantaa ympäristöasioiden tiedottamista ja ympäristötietoisuutta. Ympäristöasiat ja energiatehokkuus pyritään saamaan osaksi konsernin joka päiväistä toimintaa.

3 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 SISÄLTÖ 4 Uusi toimitilaratkaisu 4 Energiatehokkuus osana toimintaamme 5 Sähköverkostotöitä ympäristö huomioiden 5 Energiantuotantoa ekologisesti hiukkaspäästöjä minimoimalla 7 Energiansäästötoimet energiantuotannossa 7 Vesivoimaa ympäristöä suojellen 8 Tuulivoimatuotannon määrä kasvussa 8 Energiantuotannon ja kaukolämmön rekisteröinti-ilmoitukset ja ympäristöluvat 8 Ympäristövahingot

4 UUSI TOIMITILARATKAISU Savon Voima -konsernin toimistohenkilöstö keskitettiin vuoden 211 alussa Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteenin tiloihin. Konsernin henkilöstöstä 68 prosenttia työskentelee uudessa pääkonttorissa Siilinjärven Rissalan yrityskylässä. Energiantuotannon ja kaukolämpötoiminnan kenttähenkilöstön työtilat sijaitsevat voimalaitosja lämpökeskuskiinteistöissä. Keskittämisratkaisun seurauksena Savon Voiman käytössä olevien toimistoneliöiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 28 toimistotiloja oli kahdeksalla paikkakunnalla yhteensä 29 m 2 /toimihenkilö. Vuoden 211 lopussa toimistohenkilöstön toimitiloja oli enää yhdellä paikkakunnalla ja tilaa oli keskimäärin 15 m 2 /toimihenkilö. Osuuskunta KPY:n rakennuttaman uuden toimistokiinteistön energiatehokkaan lämmitysratkaisun ovat toteuttaneet leppävirtalainen Gebwell Oy ja Savon Voima Oyj. Toimitalon erikoisuutena on suora vapaajäähdytysratkaisu, joka on laatuaan Suomen ensimmäisiä tämän mittakaavan rakennuksessa. Tontille porattiin 6 lämpökaivoa, jotka ovat 2 metrin syvyisiä. Kallioperästä saatavalla lämmöllä ja lämpöpumpuilla voidaan hoitaa kiinteistön jäähdytys- ja lämmitysenergian tarve. Erillistä jäähdytyskonetta ei tarvita ja sähköäkin käytetään vain kiertovesipumpun ja puhaltimien käyttöön. Kiinteistön kellaritiloissa sijaitsevan Enfo Oyj:n tietokonesalin jäähdytyksessä vapautuva lämpö voidaan lämpöpumppujen avulla tehokkaasti hyödyntää kiinteistön lämmityksessä. ENERGIATEHOKKUUS OSANA TOIMINTAAMME Olemme kaikkien liiketoimintojen osalta liittyneet energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Sitoudumme vapaaehtoisesti noudattamaan toimenpideohjelmaa, jonka avulla lisäämme energiatehokkuutta niin omassa toiminnassamme kuin asiakkaiden energiankäytössä. Tavoitteenamme on edesauttaa asiakkaitamme säästämään erilaisilla toimilla 9 prosenttia omasta energiankäytöstään vuoteen 216 mennessä. Asiakkaiden energiankäytön tehostamisen osalta merkittävimmät toimet energiansäästöneuvonnassa olivat puhelinpalvelun ja sähköisten kanavien kautta tehtävän neuvontatyön ohella eri puolilla maakuntaa järjestetyt yleisötilaisuudet, lähikirjastoyhteistyö energiankulutusmittareiden lainaamisessa sekä asiakaslehden artikkelit ja neuvot kodin sähkö- ja lämpöenergian säästöä tukevissa asioissa. Asiakaslehtiä ilmestyi 3 kpl ja niissä julkaistiin kodin sähkö- ja lämpöenergiankäyttöä ja -säästöä tukevia artikkeleita 14 kpl. Järjestimme eri puolilla maakuntaa 9 yleisötilaisuutta, joissa pääteemana olivat kodin energiankäyttö, energiansäästölamppujen valinta sekä lämpöpumppujen hankinnan ja oikean käytön opastaminen. Tilaisuuksiin osallistui yli 4 asiakastamme. Lähikirjastoyhteistyössä mukana oli 13 kunnan 19 lähikirjastoa ja kirjastoautoa. Mittareiden asiakaslainaamisia oli kaikkiaan yli 1 kpl. Kirjastotoimen puolella tällainen yhteistyö koettiin hyväksi ja sitä halutaan jatkaa edelleen lisäämällä lainausvalikoimaan infrapuna-pintalämpömittarin lainaus. Oman toiminnan tehostamisessa keskityimme energiansäästön työ- ja raportointivälineiden kehittämiseen, tutkimustyöhön sekä hajautetun tuotannon verkkoon liittämiseen. Vietimme energiansäästöviikkoa viikolla 41. Omalle henkilöstölle esittelimme käytössämme olevat sähköiset energiansäästön työvälineet sekä uuden loppuasiakkaitamme palvelevan sähkön- ja lämmönkäytön raportointiohjelma Priwatin toiminnan ja hyödyt. Olimme käynnistäjänä oman toiminnan energiatehokkuusraportoinnin kehittämiseen liittyvässä ST-poolin hankkeessa. Hankkeessa syntyi selvitys ja ehdotus sähkönjakeluverkon häviösäästöjen laskennan ja raportoinnin kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Ehdotuksen jalkauttaminen tietojärjestelmätoimittajille ja sähkönjakeluyhtiöille tapahtuu Energiateollisuus ry:n kautta. Jatkoimme valtakunnallisen sähkölämmityksen tehostamisohjelman Elvarin seurantakohteiden energiamittauksia. Saatujen välitulosten ja kokemusten perusteella valmistui asiakasneuvonnan työvälineeksi sähköinen neuvontatyökalu sekä tukimateriaaliksi maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppuesitteet. Hajautetun tuotannon verkkoon liittäminen ja oman sähköntuotannon aloittaminen herätti asiakaskunnassamme runsaasti mielenkiintoa. Asiakaskyselyitä ja neuvontapyyntöjä tuli tuuli-, aurinko- ja biokaasuvoimalaitosten liittämisestä. Kaksi hanketta siirtyi toteutukseen 3,4 kw:n aurinkopaneelivoimalaitos Suonenjoella ja 3 kw biokaasuvoimalaitos Karttulassa. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 4

5 SÄHKÖVERKOSTOTÖITÄ YMPÄRISTÖ HUOMIOIDEN Vuonna 211 taajamien kaapelointityöt keskittyivät Iisalmen, Nilsiän, Rautavaaran ja Siilinjärven alueille. Vuodelle 212 suunniteltuja suurempia kohteita on Lapinlahdella, Suonenjoella, Kiuruvedellä, Rautavaaralla, Vieremällä ja Nilsiässä. Yksittäisiä työkohteita on useissa taajamissa. Vuoden 211 pohjavesimuuntamoiden saneerausohjelmasta toteutettiin vain osa Veera ja Asta -myrskyjen sotkettua investointiohjelmaa. Vuonna 212 on tavoitteena saneerata 118 muuntamon ohjelmasta 23 kriittisintä muuntamoa. Kaikkiaan pohjavesialueilla on noin 5 muuntamoa. Alun perin 213 valmistuvaksi arvioitu projekti saataneen valmiiksi vuonna 214. Taajamien kaapelointien ja verkoston saneerauksen yhteydessä pylväsmuuntamoita korvataan puisto-/koppimuuntamoilla. Uusia pylväsmuuntamoita ei enää pohjavesialueille asenneta. Pohjois-Savon ELY-keskus ja lintuharrastajat ovat paikallistaneet yleisimmät joutsenten levähtämispaikat, joiden merkintä on käynnissä. Yhtenäisillä suurilla peltoaukeamilla johtojen merkitsemisestä on tullut vastakkaisia mielipiteitä maisemallisiin näkökohtiin vedoten ja näiltä osin suunnittelu on kesken. HeadPower Oy:n ympäristöohjeistoon on kevään aikana päivittymässä lintusuojausohje. Verkostosta purkaantuneet uusiokäyttökelpoiset pylväät on luovutettu uudelleen käytettäväksi erilaisiin hyväksyttyihin käyttökohteisiin. Vuodelta 211 on muutamia autokuormia heikkokuntoisia pylväitä menossa poltettavaksi ongelmajätteenä. ENERGIANTUOTANTOA EKOLOGISESTI HIUKKASPÄÄS- TÖJÄ MINIMOIMALLA Vuonna 211 rakennettiin Suonenjoelle Käpylän teollisuusalueelle lämpöteholtaan 8 MW:n kiinteän polttoaineen peruskuormalaitos. Lämpökeskuksen käyttöönotto siirtyi alkuvuoteen 212. Laitoksessa poltetaan kotimaisia polttoaineita, pääasiassa puuta ja turvetta ja investoinnin seurauksena öljyn käyttöä saadaan vähennettyä Suonenjoen kaukolämmöntuotannossa. LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEET % 31 % 11 % 34 % 43 % Turve Puu- ja kasviperäiset polttoaineet Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Lämmön ostot KUVA 1 Graafissa on esitetty vuoden 211 polttoaineiden käytön jakautuminen. Kotimaisten polttoaineiden käyttömäärä oli lähes 9 %. Uudelta lämpökeskukselta rakennettiin vuonna 21 kahden kilometrin mittainen yhdysjohto Suonenjoen keskustaan ja näin ollen keskustaan sijoittuva vanha lämpökeskus jää tulevaisuudessa vara- ja huippulämpökeskukseksi. Investointi uuteen lämpökeskukseen ja yhdysjohtoon on noin 7 miljoonaa euroa. Lämpökeskus on suunniteltu siten, että puuperäisten polttoaineiden käyttömäärää voidaan jatkossa kasvattaa kotimaisten polttoaineiden markkinatilanteen salliessa jopa 1 prosenttiin asti. Lisäksi lämpökeskukselle rakennettu savukaasujen lämmön talteenotto- ja pesujärjestelmä parantaa arviolta 9 prosenttiyksikköä kaukolämmön tuotannon hyötysuhdetta. Kiuruveden Sahatiellä sijaitsevan biovoimalaitoksen savukaasujen puhdistin ja savupiippu uusittiin syksyllä 211. Vanhan multisyklonin ja 3 metriä korkean savupiipun tilalle rakennettiin sähkösuodatin, 4 metriä korkea savupiippu ja tuhkankäsittelyjärjestelmä. Savukaasujen puhdistimen valinta sähkösuodattimeksi perustui tunnettuun parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan (BAT). Sähkösuodattimien savukaasujen hiukkasten erotuskyky ja toimintavarmuus ovat hyviä ja vastaavat VNa 445/21 -asetuksen tuomiin vaatimuksiin. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS Lämmön ostot Öljy Puu Turve KUVA 2 Graafissa näkyy Savon Voiman energiantuotannon polttoaineiden käytön kehitys. Vuonna 211 polttoaineiden käytön kokonaismäärä kääntyi laskuun, huippuvuoden 21 jälkeen. Öljyn ja turpeen suhteellinen osuus on vähentynyt puupolttoaineiden käytön lisääntyessä. Polttoaineiden kokonaiskäyttömäärä oli hieman yli 9 MWh. Samassa yhteydessä uusittiin myös voimalaitoksen savukaasujen kanavat 7,7 MW:n biokattilan ja savupiipun välillä. Myös polttoaineteholtaan 5, MW:n biolämpökeskuksen kattilan arinan ja multisyklonin tuhka johdetaan siirtoruuvien avulla uusiin tuhkakontteihin. Sähkösuodattimen savukaasuista erottama lentotuhka kuljetetaan SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 5

6 energiantuotantoyksiköltämme suljetuissa konteissa jatkokäsittelyyn, joko hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Savupiippu varustettiin lentoestevaloilla TraFin myöntämän lentoesteluvan ehtojen mukaisesti. Vanha voimalaitoksen savupiippu poistettiin sähkösuodattimen käyttöönoton yhteydessä. Biolämpökeskuksen multisyklonin uusinta tehdään vuoden 212 kesällä, jolloin savukanavat uusitaan ja savukaasut johdetaan omaan hormiin. Savukaasun puhdistimien ja savupiippujen uusiminen on osa myönnetyn ympäristöluvan mukaista toimintaa. Hiukkaspäästöjen vähentyessä Savon Voima on omalta osaltaan parantamassa Kiuruveden ilmanlaatua. POLTTOAINEJAKAUMA MWh JA KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN OSUUS % 82 % % KUVA 3 Öljy Kotimaiset polttoaineet 95 % 94 % 79 % 9 % 67 % 74 % 93 % 93 % KUUKAUSI Lämpökeskusten öljynkäsittelyalueiden uusiminen aloitettiin vuonna 211. VNa 445/21 -asetuksen mukaisesti öljynkäsittelyalueiden tulee olla vesitiiviisti pinnoitettuja (ABT 16/15) ja sadevedet tulee johtaa öljynkäsittelyalueilta standardin SFS-EN mukaisen öljynerottimen kautta. Öljynkäsittelyalueita uusittiin mm. Pieksämäellä (Kukkaroniementien lk, Vanha Jäppiläntien lk), Pielavedellä (Pajatien lk), Suonenjoella (Herralantien lk), Nilsiässä (Puusepäntien lk) ja Rautalammilla (Kellokujan lk). Samalla useille lämpökeskuksille uusittiin kaksoisvaipallisia öljysäiliöitä, jotka ovat usein varastotilavuudeltaan merkittävästi pienempiä kuin aikaisemmat säiliöt. Pohjaveden havaintoputkia asennetaan ympäristölupamääräysten mukaisesti pohjavesialueilla sijaitsevien öljylämpökeskusten yhteyteen. Pohjavesinäytteiden avulla 91 % voidaan tarkkailla lämpökeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Myös öljyvahingon sattuessa saadaan kartoitettua onnettomuuden laajuutta. Ympäristölupaehtojen mukaisesti asennettiin pohjaveden havaintoputki Varpaisjärven Vanhainkodintielle. Uusia putkia asennetaan kesällä 212 myös Suonenjoen Koulukadun öljyvahingosta annetun päätöksen määräysten mukaisesti. CHP:n METSÄHAKKEELLA JA MUILLA PUUPERÄISILLÄ TUOTETTU SÄHKÖNTUOTANTO KUVA 4 Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu korkean hyötysuhteen yhteistuotantovoimalaitosten (CHP = combined heat and power) sähköntuotanto on ollut laskussa. Puuperäisillä energialähteillä tuotetulla sähköllä on vuonna 211 korvattu hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden markkinahinnalla 14 4 euron kustannussäästöä. KPA-LAITOSTEN TUHKAMÄÄRÄT TONNEINA , 66,76 384, , Maanrakennukseen Metsälannoitteeksi EkoKem Oy Kaatopaikalle KUVA 5 Tuhkia (arina- ja lentotuhkaa) lämmön- ja sähköntuotannon kiinteän polttoaineen (kpa) laitoksissa syntyi vuonna 211 vajaat 65 tonnia. Tuhka on puun ja turpeen poltosta syntyvää tuhkaa, joka pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan aina. KPA-LAITOSTEN TUHKIEN KÄSITTELYSTÄ AIHEUTUNEET KUSTANNUKSET 211 (tuhatta euroa) 27,39 15,23 38,55 6,7 Maanrakennukseen Metsälannoitteeksi EkoKem Oy Kaatopaikalle KUVA 6 Kustannuksia tuhkien käsittelystä kertyi vuonna 211 yhteensä noin 141 euroa. Kuvassa on esitetty kustannusten jakautuminen loppusijoituskohteiden perusteella. TUOTANTOLAITOKSIEN PÄÄSTÖT VUONNA 211 PAIKKAKUNTA Hiukkaset (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 foss (t) Iisalmi 1,5 143,7 44,5 7 23, Kiuruvesi 39,4 18,9 13, , Lapinlahti (sis. Varpaisjärvi) 1,2 17,3 15, ,5 Pielavesi 7,7 19,3 24, ,2 Keitele,1,5 1, 17,3 Siilinjärvi 14,8 33,3 54, ,7 Suonenjoki 1, 21,3 22, ,3 Rautalampi 4,2 9,4 9, ,2 Karttula (Kuopio) 2,2 4,9 4,9 1 26,8 Pieksämäki 1,6 152,5 76, ,3 YHTEENSÄ 88,9 448,2 312, 17 28,6 NO x = (typen oksidit eli NO ja NO 2 ) SO 2 = (rikkidioksidi) CO 2 foss = ( fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyvä hiilidioksidi) SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 6

7 KALATALOUS Vuoden 211 aikana kalaistutuksia tehtiin yhteensä noin 52 eurolla, mikä vastaa 3137 kg taimenia ja siian ja kuhan poikasta. Noin 11 kuhan poikasta jäi istuttamatta Atron vesistöön poikasten huonon saatavuuden takia. Puuttuvat istutukset tehdään vuoden 212 kalaistutusten yhteydessä. Istutukset toteutetaan ELY- keskuksen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. RANTAEROOSIOT Juankoski Karjalankoski-altaan rantaeroosioiden korjauksesta on solmittu Liikenneviraston kanssa (Aluehallintoviraston päätös ) sopimus, jossa hankekustannukset jaetaan puoliksi. Korjaustyö tehdään kesällä 212 yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Alustava kustannusarvio on 25 euroa. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMET ENERGIANTUOTANNOSSA VESIVOIMAA YMPÄRISTÖÄ SUOJELLEN Jäähdyttely-projekti toteutettiin kesän 211 aikana. Projektin tavoitteena oli selvittää paikkakunnittain ne kaukolämpöasiakkaat, joiden kaukolämpöveden jäähtymä on normaalista huomattavasti pienempi, puuttua näihin ja parantaa asiakaskohteiden jäähtymää. Asiakkaan jäähtymän parantamisen seurauksena kaukolämmön jakeluverkon lämpöhäviöt ja kaukolämpöveden pumppauskustannukset pienenisivät, sähköntuotannon hyötysuhde paranisi esimerkiksi Savon Voiman Iisalmen voimalaitoksella sekä lämmöntuotannon hyötysuhde paranisi niillä laitoksilla, joiden yhteydessä on lämmöntalteenotolla varustettu savukaasupesuri. Tällä hetkellä savukaasupesuri on Pielaveden ja Suonenjoen lämpökeskuksilla. PERUSKORJAUKSET Maaningan Viannankoskessa sijaitseva yhtiön pienin vesivoimalaitos otettiin saneerauksen jälkeen tuotannolliseen käyttöön Saneerauksen yhteydessä voimalaitoksen lähes satavuotias turbiinikoneisto korvattiin Mavel-tehtaan lappoturbiineilla. Mavel tuottaa ekologisia, ympäristöystävällisiä turbiineja, jotka ovat toimintaperiaatteeltaan yksinkertaisia ja lähes huoltovapaita. Uudet koneet ovat vesivoideltuja, joten öljyvuotojen vaaraa ei ole. Näiden 2 x,15 MW:n turbiineiden arvioitu vuosituotanto on 1 2 MWh. Työ tehtiin nykyisten lupakäytäntojen mukaan niin, ettei ympäristöön, koskeen ja virtaamiin puututtu. VESIVOIMAN TUOTANTOMÄÄRÄ Projektin aikana tarkastettiin yhteensä sadan kaukolämpöasiakkaan kaukolämpölaitteet, joissa on ollut pieni jäähtymä. Tarkastetuista laitteista noin 7:stä löytyi selkeä vika tai kehityskohde, joka korjaamalla saadaan asiakkaan jäähtymää parannettua. Näistä vioista informoitiin asiakasta ja neuvottiin laitteistojen huollossa. Lisäksi projektin aikana pidettiin asiakastilaisuus pieksämäkeläisille pientaloasiakkaille, joilla oli todettu pieni jäähtymä. Myös kirjeitä pienestä jäähtymästä lähetettiin 15:lle Savon Voiman pientaloasiakkaalle. Atron vesivoimalaitoksen saneeraushankkeen urakkasopimus on allekirjoitettu Andritz Hydro Oy:n kanssa Saneerauksessa nostetaan voimalaitoksen tehoa ja parannetaan hyötysuhdetta. Hankkeessa voimalaitoksen läpäisy kasvaa 1 m³/s ja hyötysuhde normaalilla ajoalueella noin 7 prosenttia. Ympäristöriskejä on pienennetty valitsemalla turbiiniin vesivoideltu turbiinilaakeri ja vesitäytteinen juoksupyörä. Paremman läpäisyn ansiosta myös ohijuoksutustarve vanhaan uomaan tulee pienenemään. Työt alkavat syyskuussa ja voimalaitos on vastaanotettavissa tuotannolliseen käyttöön KUVA 7 Vesivoiman tuotantomäärä on ollut viime vuosina normaalivesivuoden alapuolella. Vesivoimalla tuotetulla sähköllä korvattiin vuonna 211 hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden (8,71 /tco2) markkinahinnalla euron kustannussäästöä. ÅF-Consult Oy aloitti joulukuussa 211 Iisalmen voimalaitoksen energia-analyysin toteuttamisen. Energia-analyysin tavoitteena on tutkia Iisalmen voimalaitoksen energiankäytön ja -tuotannon tehokkuutta ja löytää potentiaalisia kohteita ja toimenpiteitä, joilla energiankäytön ja -tuotannon tehokkuutta voitaisiin parantaa. Energia-analyysi valmistuu kesäkuussa 212. PATOTURVALLISUUS Vuoden 211 patojen määräaikaiset patotarkastukset tehtiin Atrossa, Sälevässä, Kiltualla ja Jyrkässä. Vuonna 212 tarkastetaan jaksotuksen mukaisesti Salahmin,Viannan ja Sorsakosken voimalaitospadot yhteistyössä suunnittelijan ja valvovan viranomaisen kanssa. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

8 TUULIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ KASVUSSA Savon Voima omistaa 2 prosentin osuuden Innopower Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta, joka rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen viiden voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi vuoden 28 alkujaksolla. Toisessa vaiheessa rakennettiin niin ikään viisi voimalaitosta ja niiden kaupallinen käyttö alkoi vuoden 29 alussa. Savon Voima omistaa puistosta 2 prosenttia, joka vastaa 6 MW:n (kaksi 3 MW:n voimalaitosta) tuotantokapasiteettia. Tuulivoimatuotannon määrää vuonna 21 rajoittivat käytettävyysongelmat ja keskimääräistä heikommat tuuliolosuhteet. Vuonna 211 tuulivoimatuotannon huipunkäyttöaika (noin 28 h/a) parantui selvästi aiempaan nähden. Syynä tähän ovat olleet käytettävyyden parantuminen ja paremmat tuuliolosuhteet. TUULIVOIMAN TUOTANTOMÄÄRÄ KUVA Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä korvattiin vuonna 211 hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden (8,71 euroa/ tco 2 ) markkinahinnalla euron kustannussäästöä. ENERGIANTUOTANNON JA KAUKOLÄMMÖN REKISTERÖINTI-ILMOITUKSET JA YMPÄRISTÖLUVAT Vuoden 211 aikana Savon Voima Oyj:n lämpökeskuksista tehtiin viisi VNa 445/21 -asetuksen (ns. PINO-asetus) mukaista rekisteröinti-ilmoitusta. Rekisteröinti-ilmoitus tehdään 5 5 MW:n keskuksista, jotka eivät muutoin ole lupavelvollisia (esim. sijaitse pohjavesialueella). Näitä olivat Pielaveden Lämpökujan biolämpökeskus, Laurinpurontien öljylämpökeskus, Suonenjoen uusi Kimpankadun biolämpökeskus, Herralantien vara- ja huippulämpökeskus sekä Siilinjärven Tiprusniemen biolämpökeskus. Ympäristölupia lämpökeskuksille myönnettiin vuoden 211 aikana kolme. Pohjavesialueilla sijaitseville lämpökeskuksille haettiin ympäristöluvat Siilinjärvellä Harjamäen lämpökeskuksen polttoainemuutoksen vuoksi. Varpaisjärven Kirjastontieltä siirrettiin lämpökeskus Vanhainkodintielle, joka sijoittui pohjavesialueen reuna-alueelle. Pieksämäen Kangaskadulle suunnitellulle vara- ja huippulämpökeskukselle myönnettiin myös ympäristölupa polttoainesäiliöiden tilavuuden perusteella (15 m 3 ). Ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus toimitettiin vuoden 211 lopulla Iisalmen voimalaitoksen ja kiinteää polttoainetta käyttävän lämpökeskuksen tuhkien loppusijoittamiselle Partalan lentokentän reuna-alueiden maatäyttöihin. Ympäristölainsäädännön uudistus on käynnissä ja tämän perusteella ympäristölupavelvollisuuden piiristä poistunee muutamia lämpökeskuksia. Rekisteröinti-ilmoituksia tehdään sitä mukaa, kun ympäristölupaehtojen tarkistamishakemus on määrätty tehtäväksi tai viimeistään vuoden 217 loppuun mennessä. Rekisteröinnin tullessa voimaan siirtyvät lämpökeskukset noudattamaan VNa 445/21 -asetuksen mukaisia vaatimuksia. YMPÄRISTÖVAHINGOT SUONENJOEN LÄMPÖKESKUKSEN ÖLJYVUOTO Vuoden 211 vakavimman uhkatilanteen Savon Voiman energiantuotannossa ja kaukolämmössä aiheutti elokuussa Suonenjoen Koulukadun lämpökeskuksella tapahtunut öljyvuoto. Korroosion syövyttämä 5 m 3 :n raskasöljysäiliö rikkoontui ja säiliöstä valui noin 12 m 3 öljyä suoja-altaaseen. Lämpökeskus sijaitsee pohjavesialueella, joten tilanne oli vakava. Suoja-altaassa todettiin pieniä halkeamia, joista öljyä oli päässyt vuotamaan maaperään. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi lämpökeskusalueelta poistettiin noin 5 kg öljyistä maa-aineista. Öljyvahingosta aiheutui kustannuksia yhteensä noin 4 euroa. Öljyvahingon seurauksena Savon Voiman kaikkiin pystylieriötyyppisiin öljysäiliöihin tehtiin ulkopuolinen tarkastus. Öljysäiliökartoituksesta saatujen tietojen perusteella useita säiliöitä vaihdettiin ja tullaan vaihtamaan. Öljysäiliöiden kuntotietojen kartoittamisen lisäksi, aloitettiin syksyllä 211 energiantuotannon ja kaukolämmön riskikartoitus. Käsiteltävinä aihekokonaisuuksina olivat mm. öljy- kemikaali- ja kaasuvuodot, käyttöhäiriöt sekä sähköonnettomuudet. Eri poikkeamista listattiin mahdolliset syyt ja niistä aiheutuvat seuraukset ja vaikutukset. Näiden perusteella laadittiin lyhyet toimintaohjeet onnettomuuden estämiseksi sekä toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa. Jokainen ympäristövahinko on liikaa ja Savon Voima tekee ennaltaehkäisevää ja laajamittaista työtä ympäristövahinkojen minimoimiseksi. LEPPÄVIRRAN LÄMPÖKESKUKSEN HIUKKASPÄÄSTÖT Leppävirran Voimatiellä kiinteää polttoainetta käyttävällä lämpökeskuksella on tapahtunut useita poikkeuksellisen suuria tuhkapölähdyksiä, joiden syitä selvitetään. Pölähdykset aiheutuvat yleensä kaukolämpöverkon suuren tehontarpeen yhteydessä. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 8