SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011"

Transkriptio

1 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211

2 Savon Voima Oyj:n yhteisen ympäristöraportin on koonnut syksyllä 211 aloittanut ympäristöryhmä. Raportti koostuu vuoden 211 ympäristöasioista. YMPÄRISTÖRYHMÄN KOKOONPANO: Sanna Turunen (asiantuntija, ympäristö- ja kaavoitusasiat), Juha Venäläinen (liiketoimintajohtaja, energiantuotanto ja kaukolämpö), Arvi Kääriäinen (ympäristösuunnittelija, Savon Voima Verkko Oy), Eero Kuusela (asiantuntija, ympäristö ja päästökauppa), Juha Räsänen (kunnossapitopäällikkö, vesivoima), Hannu Lipsanen (projektipäällikkö, energiantuotanto ja kaukolämpö), Timo Pylvänen (toimitusjohtaja), Kari Vesterinen (mediasuunnittelija) Ympäristöryhmän tavoitteena on parantaa ympäristöasioiden tiedottamista ja ympäristötietoisuutta. Ympäristöasiat ja energiatehokkuus pyritään saamaan osaksi konsernin joka päiväistä toimintaa.

3 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 SISÄLTÖ 4 Uusi toimitilaratkaisu 4 Energiatehokkuus osana toimintaamme 5 Sähköverkostotöitä ympäristö huomioiden 5 Energiantuotantoa ekologisesti hiukkaspäästöjä minimoimalla 7 Energiansäästötoimet energiantuotannossa 7 Vesivoimaa ympäristöä suojellen 8 Tuulivoimatuotannon määrä kasvussa 8 Energiantuotannon ja kaukolämmön rekisteröinti-ilmoitukset ja ympäristöluvat 8 Ympäristövahingot

4 UUSI TOIMITILARATKAISU Savon Voima -konsernin toimistohenkilöstö keskitettiin vuoden 211 alussa Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteenin tiloihin. Konsernin henkilöstöstä 68 prosenttia työskentelee uudessa pääkonttorissa Siilinjärven Rissalan yrityskylässä. Energiantuotannon ja kaukolämpötoiminnan kenttähenkilöstön työtilat sijaitsevat voimalaitosja lämpökeskuskiinteistöissä. Keskittämisratkaisun seurauksena Savon Voiman käytössä olevien toimistoneliöiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 28 toimistotiloja oli kahdeksalla paikkakunnalla yhteensä 29 m 2 /toimihenkilö. Vuoden 211 lopussa toimistohenkilöstön toimitiloja oli enää yhdellä paikkakunnalla ja tilaa oli keskimäärin 15 m 2 /toimihenkilö. Osuuskunta KPY:n rakennuttaman uuden toimistokiinteistön energiatehokkaan lämmitysratkaisun ovat toteuttaneet leppävirtalainen Gebwell Oy ja Savon Voima Oyj. Toimitalon erikoisuutena on suora vapaajäähdytysratkaisu, joka on laatuaan Suomen ensimmäisiä tämän mittakaavan rakennuksessa. Tontille porattiin 6 lämpökaivoa, jotka ovat 2 metrin syvyisiä. Kallioperästä saatavalla lämmöllä ja lämpöpumpuilla voidaan hoitaa kiinteistön jäähdytys- ja lämmitysenergian tarve. Erillistä jäähdytyskonetta ei tarvita ja sähköäkin käytetään vain kiertovesipumpun ja puhaltimien käyttöön. Kiinteistön kellaritiloissa sijaitsevan Enfo Oyj:n tietokonesalin jäähdytyksessä vapautuva lämpö voidaan lämpöpumppujen avulla tehokkaasti hyödyntää kiinteistön lämmityksessä. ENERGIATEHOKKUUS OSANA TOIMINTAAMME Olemme kaikkien liiketoimintojen osalta liittyneet energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Sitoudumme vapaaehtoisesti noudattamaan toimenpideohjelmaa, jonka avulla lisäämme energiatehokkuutta niin omassa toiminnassamme kuin asiakkaiden energiankäytössä. Tavoitteenamme on edesauttaa asiakkaitamme säästämään erilaisilla toimilla 9 prosenttia omasta energiankäytöstään vuoteen 216 mennessä. Asiakkaiden energiankäytön tehostamisen osalta merkittävimmät toimet energiansäästöneuvonnassa olivat puhelinpalvelun ja sähköisten kanavien kautta tehtävän neuvontatyön ohella eri puolilla maakuntaa järjestetyt yleisötilaisuudet, lähikirjastoyhteistyö energiankulutusmittareiden lainaamisessa sekä asiakaslehden artikkelit ja neuvot kodin sähkö- ja lämpöenergian säästöä tukevissa asioissa. Asiakaslehtiä ilmestyi 3 kpl ja niissä julkaistiin kodin sähkö- ja lämpöenergiankäyttöä ja -säästöä tukevia artikkeleita 14 kpl. Järjestimme eri puolilla maakuntaa 9 yleisötilaisuutta, joissa pääteemana olivat kodin energiankäyttö, energiansäästölamppujen valinta sekä lämpöpumppujen hankinnan ja oikean käytön opastaminen. Tilaisuuksiin osallistui yli 4 asiakastamme. Lähikirjastoyhteistyössä mukana oli 13 kunnan 19 lähikirjastoa ja kirjastoautoa. Mittareiden asiakaslainaamisia oli kaikkiaan yli 1 kpl. Kirjastotoimen puolella tällainen yhteistyö koettiin hyväksi ja sitä halutaan jatkaa edelleen lisäämällä lainausvalikoimaan infrapuna-pintalämpömittarin lainaus. Oman toiminnan tehostamisessa keskityimme energiansäästön työ- ja raportointivälineiden kehittämiseen, tutkimustyöhön sekä hajautetun tuotannon verkkoon liittämiseen. Vietimme energiansäästöviikkoa viikolla 41. Omalle henkilöstölle esittelimme käytössämme olevat sähköiset energiansäästön työvälineet sekä uuden loppuasiakkaitamme palvelevan sähkön- ja lämmönkäytön raportointiohjelma Priwatin toiminnan ja hyödyt. Olimme käynnistäjänä oman toiminnan energiatehokkuusraportoinnin kehittämiseen liittyvässä ST-poolin hankkeessa. Hankkeessa syntyi selvitys ja ehdotus sähkönjakeluverkon häviösäästöjen laskennan ja raportoinnin kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Ehdotuksen jalkauttaminen tietojärjestelmätoimittajille ja sähkönjakeluyhtiöille tapahtuu Energiateollisuus ry:n kautta. Jatkoimme valtakunnallisen sähkölämmityksen tehostamisohjelman Elvarin seurantakohteiden energiamittauksia. Saatujen välitulosten ja kokemusten perusteella valmistui asiakasneuvonnan työvälineeksi sähköinen neuvontatyökalu sekä tukimateriaaliksi maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppuesitteet. Hajautetun tuotannon verkkoon liittäminen ja oman sähköntuotannon aloittaminen herätti asiakaskunnassamme runsaasti mielenkiintoa. Asiakaskyselyitä ja neuvontapyyntöjä tuli tuuli-, aurinko- ja biokaasuvoimalaitosten liittämisestä. Kaksi hanketta siirtyi toteutukseen 3,4 kw:n aurinkopaneelivoimalaitos Suonenjoella ja 3 kw biokaasuvoimalaitos Karttulassa. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 4

5 SÄHKÖVERKOSTOTÖITÄ YMPÄRISTÖ HUOMIOIDEN Vuonna 211 taajamien kaapelointityöt keskittyivät Iisalmen, Nilsiän, Rautavaaran ja Siilinjärven alueille. Vuodelle 212 suunniteltuja suurempia kohteita on Lapinlahdella, Suonenjoella, Kiuruvedellä, Rautavaaralla, Vieremällä ja Nilsiässä. Yksittäisiä työkohteita on useissa taajamissa. Vuoden 211 pohjavesimuuntamoiden saneerausohjelmasta toteutettiin vain osa Veera ja Asta -myrskyjen sotkettua investointiohjelmaa. Vuonna 212 on tavoitteena saneerata 118 muuntamon ohjelmasta 23 kriittisintä muuntamoa. Kaikkiaan pohjavesialueilla on noin 5 muuntamoa. Alun perin 213 valmistuvaksi arvioitu projekti saataneen valmiiksi vuonna 214. Taajamien kaapelointien ja verkoston saneerauksen yhteydessä pylväsmuuntamoita korvataan puisto-/koppimuuntamoilla. Uusia pylväsmuuntamoita ei enää pohjavesialueille asenneta. Pohjois-Savon ELY-keskus ja lintuharrastajat ovat paikallistaneet yleisimmät joutsenten levähtämispaikat, joiden merkintä on käynnissä. Yhtenäisillä suurilla peltoaukeamilla johtojen merkitsemisestä on tullut vastakkaisia mielipiteitä maisemallisiin näkökohtiin vedoten ja näiltä osin suunnittelu on kesken. HeadPower Oy:n ympäristöohjeistoon on kevään aikana päivittymässä lintusuojausohje. Verkostosta purkaantuneet uusiokäyttökelpoiset pylväät on luovutettu uudelleen käytettäväksi erilaisiin hyväksyttyihin käyttökohteisiin. Vuodelta 211 on muutamia autokuormia heikkokuntoisia pylväitä menossa poltettavaksi ongelmajätteenä. ENERGIANTUOTANTOA EKOLOGISESTI HIUKKASPÄÄS- TÖJÄ MINIMOIMALLA Vuonna 211 rakennettiin Suonenjoelle Käpylän teollisuusalueelle lämpöteholtaan 8 MW:n kiinteän polttoaineen peruskuormalaitos. Lämpökeskuksen käyttöönotto siirtyi alkuvuoteen 212. Laitoksessa poltetaan kotimaisia polttoaineita, pääasiassa puuta ja turvetta ja investoinnin seurauksena öljyn käyttöä saadaan vähennettyä Suonenjoen kaukolämmöntuotannossa. LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEET % 31 % 11 % 34 % 43 % Turve Puu- ja kasviperäiset polttoaineet Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Lämmön ostot KUVA 1 Graafissa on esitetty vuoden 211 polttoaineiden käytön jakautuminen. Kotimaisten polttoaineiden käyttömäärä oli lähes 9 %. Uudelta lämpökeskukselta rakennettiin vuonna 21 kahden kilometrin mittainen yhdysjohto Suonenjoen keskustaan ja näin ollen keskustaan sijoittuva vanha lämpökeskus jää tulevaisuudessa vara- ja huippulämpökeskukseksi. Investointi uuteen lämpökeskukseen ja yhdysjohtoon on noin 7 miljoonaa euroa. Lämpökeskus on suunniteltu siten, että puuperäisten polttoaineiden käyttömäärää voidaan jatkossa kasvattaa kotimaisten polttoaineiden markkinatilanteen salliessa jopa 1 prosenttiin asti. Lisäksi lämpökeskukselle rakennettu savukaasujen lämmön talteenotto- ja pesujärjestelmä parantaa arviolta 9 prosenttiyksikköä kaukolämmön tuotannon hyötysuhdetta. Kiuruveden Sahatiellä sijaitsevan biovoimalaitoksen savukaasujen puhdistin ja savupiippu uusittiin syksyllä 211. Vanhan multisyklonin ja 3 metriä korkean savupiipun tilalle rakennettiin sähkösuodatin, 4 metriä korkea savupiippu ja tuhkankäsittelyjärjestelmä. Savukaasujen puhdistimen valinta sähkösuodattimeksi perustui tunnettuun parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan (BAT). Sähkösuodattimien savukaasujen hiukkasten erotuskyky ja toimintavarmuus ovat hyviä ja vastaavat VNa 445/21 -asetuksen tuomiin vaatimuksiin. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS Lämmön ostot Öljy Puu Turve KUVA 2 Graafissa näkyy Savon Voiman energiantuotannon polttoaineiden käytön kehitys. Vuonna 211 polttoaineiden käytön kokonaismäärä kääntyi laskuun, huippuvuoden 21 jälkeen. Öljyn ja turpeen suhteellinen osuus on vähentynyt puupolttoaineiden käytön lisääntyessä. Polttoaineiden kokonaiskäyttömäärä oli hieman yli 9 MWh. Samassa yhteydessä uusittiin myös voimalaitoksen savukaasujen kanavat 7,7 MW:n biokattilan ja savupiipun välillä. Myös polttoaineteholtaan 5, MW:n biolämpökeskuksen kattilan arinan ja multisyklonin tuhka johdetaan siirtoruuvien avulla uusiin tuhkakontteihin. Sähkösuodattimen savukaasuista erottama lentotuhka kuljetetaan SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 5

6 energiantuotantoyksiköltämme suljetuissa konteissa jatkokäsittelyyn, joko hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Savupiippu varustettiin lentoestevaloilla TraFin myöntämän lentoesteluvan ehtojen mukaisesti. Vanha voimalaitoksen savupiippu poistettiin sähkösuodattimen käyttöönoton yhteydessä. Biolämpökeskuksen multisyklonin uusinta tehdään vuoden 212 kesällä, jolloin savukanavat uusitaan ja savukaasut johdetaan omaan hormiin. Savukaasun puhdistimien ja savupiippujen uusiminen on osa myönnetyn ympäristöluvan mukaista toimintaa. Hiukkaspäästöjen vähentyessä Savon Voima on omalta osaltaan parantamassa Kiuruveden ilmanlaatua. POLTTOAINEJAKAUMA MWh JA KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN OSUUS % 82 % % KUVA 3 Öljy Kotimaiset polttoaineet 95 % 94 % 79 % 9 % 67 % 74 % 93 % 93 % KUUKAUSI Lämpökeskusten öljynkäsittelyalueiden uusiminen aloitettiin vuonna 211. VNa 445/21 -asetuksen mukaisesti öljynkäsittelyalueiden tulee olla vesitiiviisti pinnoitettuja (ABT 16/15) ja sadevedet tulee johtaa öljynkäsittelyalueilta standardin SFS-EN mukaisen öljynerottimen kautta. Öljynkäsittelyalueita uusittiin mm. Pieksämäellä (Kukkaroniementien lk, Vanha Jäppiläntien lk), Pielavedellä (Pajatien lk), Suonenjoella (Herralantien lk), Nilsiässä (Puusepäntien lk) ja Rautalammilla (Kellokujan lk). Samalla useille lämpökeskuksille uusittiin kaksoisvaipallisia öljysäiliöitä, jotka ovat usein varastotilavuudeltaan merkittävästi pienempiä kuin aikaisemmat säiliöt. Pohjaveden havaintoputkia asennetaan ympäristölupamääräysten mukaisesti pohjavesialueilla sijaitsevien öljylämpökeskusten yhteyteen. Pohjavesinäytteiden avulla 91 % voidaan tarkkailla lämpökeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Myös öljyvahingon sattuessa saadaan kartoitettua onnettomuuden laajuutta. Ympäristölupaehtojen mukaisesti asennettiin pohjaveden havaintoputki Varpaisjärven Vanhainkodintielle. Uusia putkia asennetaan kesällä 212 myös Suonenjoen Koulukadun öljyvahingosta annetun päätöksen määräysten mukaisesti. CHP:n METSÄHAKKEELLA JA MUILLA PUUPERÄISILLÄ TUOTETTU SÄHKÖNTUOTANTO KUVA 4 Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu korkean hyötysuhteen yhteistuotantovoimalaitosten (CHP = combined heat and power) sähköntuotanto on ollut laskussa. Puuperäisillä energialähteillä tuotetulla sähköllä on vuonna 211 korvattu hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden markkinahinnalla 14 4 euron kustannussäästöä. KPA-LAITOSTEN TUHKAMÄÄRÄT TONNEINA , 66,76 384, , Maanrakennukseen Metsälannoitteeksi EkoKem Oy Kaatopaikalle KUVA 5 Tuhkia (arina- ja lentotuhkaa) lämmön- ja sähköntuotannon kiinteän polttoaineen (kpa) laitoksissa syntyi vuonna 211 vajaat 65 tonnia. Tuhka on puun ja turpeen poltosta syntyvää tuhkaa, joka pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan aina. KPA-LAITOSTEN TUHKIEN KÄSITTELYSTÄ AIHEUTUNEET KUSTANNUKSET 211 (tuhatta euroa) 27,39 15,23 38,55 6,7 Maanrakennukseen Metsälannoitteeksi EkoKem Oy Kaatopaikalle KUVA 6 Kustannuksia tuhkien käsittelystä kertyi vuonna 211 yhteensä noin 141 euroa. Kuvassa on esitetty kustannusten jakautuminen loppusijoituskohteiden perusteella. TUOTANTOLAITOKSIEN PÄÄSTÖT VUONNA 211 PAIKKAKUNTA Hiukkaset (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 foss (t) Iisalmi 1,5 143,7 44,5 7 23, Kiuruvesi 39,4 18,9 13, , Lapinlahti (sis. Varpaisjärvi) 1,2 17,3 15, ,5 Pielavesi 7,7 19,3 24, ,2 Keitele,1,5 1, 17,3 Siilinjärvi 14,8 33,3 54, ,7 Suonenjoki 1, 21,3 22, ,3 Rautalampi 4,2 9,4 9, ,2 Karttula (Kuopio) 2,2 4,9 4,9 1 26,8 Pieksämäki 1,6 152,5 76, ,3 YHTEENSÄ 88,9 448,2 312, 17 28,6 NO x = (typen oksidit eli NO ja NO 2 ) SO 2 = (rikkidioksidi) CO 2 foss = ( fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyvä hiilidioksidi) SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 6

7 KALATALOUS Vuoden 211 aikana kalaistutuksia tehtiin yhteensä noin 52 eurolla, mikä vastaa 3137 kg taimenia ja siian ja kuhan poikasta. Noin 11 kuhan poikasta jäi istuttamatta Atron vesistöön poikasten huonon saatavuuden takia. Puuttuvat istutukset tehdään vuoden 212 kalaistutusten yhteydessä. Istutukset toteutetaan ELY- keskuksen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. RANTAEROOSIOT Juankoski Karjalankoski-altaan rantaeroosioiden korjauksesta on solmittu Liikenneviraston kanssa (Aluehallintoviraston päätös ) sopimus, jossa hankekustannukset jaetaan puoliksi. Korjaustyö tehdään kesällä 212 yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Alustava kustannusarvio on 25 euroa. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMET ENERGIANTUOTANNOSSA VESIVOIMAA YMPÄRISTÖÄ SUOJELLEN Jäähdyttely-projekti toteutettiin kesän 211 aikana. Projektin tavoitteena oli selvittää paikkakunnittain ne kaukolämpöasiakkaat, joiden kaukolämpöveden jäähtymä on normaalista huomattavasti pienempi, puuttua näihin ja parantaa asiakaskohteiden jäähtymää. Asiakkaan jäähtymän parantamisen seurauksena kaukolämmön jakeluverkon lämpöhäviöt ja kaukolämpöveden pumppauskustannukset pienenisivät, sähköntuotannon hyötysuhde paranisi esimerkiksi Savon Voiman Iisalmen voimalaitoksella sekä lämmöntuotannon hyötysuhde paranisi niillä laitoksilla, joiden yhteydessä on lämmöntalteenotolla varustettu savukaasupesuri. Tällä hetkellä savukaasupesuri on Pielaveden ja Suonenjoen lämpökeskuksilla. PERUSKORJAUKSET Maaningan Viannankoskessa sijaitseva yhtiön pienin vesivoimalaitos otettiin saneerauksen jälkeen tuotannolliseen käyttöön Saneerauksen yhteydessä voimalaitoksen lähes satavuotias turbiinikoneisto korvattiin Mavel-tehtaan lappoturbiineilla. Mavel tuottaa ekologisia, ympäristöystävällisiä turbiineja, jotka ovat toimintaperiaatteeltaan yksinkertaisia ja lähes huoltovapaita. Uudet koneet ovat vesivoideltuja, joten öljyvuotojen vaaraa ei ole. Näiden 2 x,15 MW:n turbiineiden arvioitu vuosituotanto on 1 2 MWh. Työ tehtiin nykyisten lupakäytäntojen mukaan niin, ettei ympäristöön, koskeen ja virtaamiin puututtu. VESIVOIMAN TUOTANTOMÄÄRÄ Projektin aikana tarkastettiin yhteensä sadan kaukolämpöasiakkaan kaukolämpölaitteet, joissa on ollut pieni jäähtymä. Tarkastetuista laitteista noin 7:stä löytyi selkeä vika tai kehityskohde, joka korjaamalla saadaan asiakkaan jäähtymää parannettua. Näistä vioista informoitiin asiakasta ja neuvottiin laitteistojen huollossa. Lisäksi projektin aikana pidettiin asiakastilaisuus pieksämäkeläisille pientaloasiakkaille, joilla oli todettu pieni jäähtymä. Myös kirjeitä pienestä jäähtymästä lähetettiin 15:lle Savon Voiman pientaloasiakkaalle. Atron vesivoimalaitoksen saneeraushankkeen urakkasopimus on allekirjoitettu Andritz Hydro Oy:n kanssa Saneerauksessa nostetaan voimalaitoksen tehoa ja parannetaan hyötysuhdetta. Hankkeessa voimalaitoksen läpäisy kasvaa 1 m³/s ja hyötysuhde normaalilla ajoalueella noin 7 prosenttia. Ympäristöriskejä on pienennetty valitsemalla turbiiniin vesivoideltu turbiinilaakeri ja vesitäytteinen juoksupyörä. Paremman läpäisyn ansiosta myös ohijuoksutustarve vanhaan uomaan tulee pienenemään. Työt alkavat syyskuussa ja voimalaitos on vastaanotettavissa tuotannolliseen käyttöön KUVA 7 Vesivoiman tuotantomäärä on ollut viime vuosina normaalivesivuoden alapuolella. Vesivoimalla tuotetulla sähköllä korvattiin vuonna 211 hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden (8,71 /tco2) markkinahinnalla euron kustannussäästöä. ÅF-Consult Oy aloitti joulukuussa 211 Iisalmen voimalaitoksen energia-analyysin toteuttamisen. Energia-analyysin tavoitteena on tutkia Iisalmen voimalaitoksen energiankäytön ja -tuotannon tehokkuutta ja löytää potentiaalisia kohteita ja toimenpiteitä, joilla energiankäytön ja -tuotannon tehokkuutta voitaisiin parantaa. Energia-analyysi valmistuu kesäkuussa 212. PATOTURVALLISUUS Vuoden 211 patojen määräaikaiset patotarkastukset tehtiin Atrossa, Sälevässä, Kiltualla ja Jyrkässä. Vuonna 212 tarkastetaan jaksotuksen mukaisesti Salahmin,Viannan ja Sorsakosken voimalaitospadot yhteistyössä suunnittelijan ja valvovan viranomaisen kanssa. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

8 TUULIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ KASVUSSA Savon Voima omistaa 2 prosentin osuuden Innopower Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta, joka rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen viiden voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkoi vuoden 28 alkujaksolla. Toisessa vaiheessa rakennettiin niin ikään viisi voimalaitosta ja niiden kaupallinen käyttö alkoi vuoden 29 alussa. Savon Voima omistaa puistosta 2 prosenttia, joka vastaa 6 MW:n (kaksi 3 MW:n voimalaitosta) tuotantokapasiteettia. Tuulivoimatuotannon määrää vuonna 21 rajoittivat käytettävyysongelmat ja keskimääräistä heikommat tuuliolosuhteet. Vuonna 211 tuulivoimatuotannon huipunkäyttöaika (noin 28 h/a) parantui selvästi aiempaan nähden. Syynä tähän ovat olleet käytettävyyden parantuminen ja paremmat tuuliolosuhteet. TUULIVOIMAN TUOTANTOMÄÄRÄ KUVA Tuulivoimalla tuotetulla sähköllä korvattiin vuonna 211 hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden (8,71 euroa/ tco 2 ) markkinahinnalla euron kustannussäästöä. ENERGIANTUOTANNON JA KAUKOLÄMMÖN REKISTERÖINTI-ILMOITUKSET JA YMPÄRISTÖLUVAT Vuoden 211 aikana Savon Voima Oyj:n lämpökeskuksista tehtiin viisi VNa 445/21 -asetuksen (ns. PINO-asetus) mukaista rekisteröinti-ilmoitusta. Rekisteröinti-ilmoitus tehdään 5 5 MW:n keskuksista, jotka eivät muutoin ole lupavelvollisia (esim. sijaitse pohjavesialueella). Näitä olivat Pielaveden Lämpökujan biolämpökeskus, Laurinpurontien öljylämpökeskus, Suonenjoen uusi Kimpankadun biolämpökeskus, Herralantien vara- ja huippulämpökeskus sekä Siilinjärven Tiprusniemen biolämpökeskus. Ympäristölupia lämpökeskuksille myönnettiin vuoden 211 aikana kolme. Pohjavesialueilla sijaitseville lämpökeskuksille haettiin ympäristöluvat Siilinjärvellä Harjamäen lämpökeskuksen polttoainemuutoksen vuoksi. Varpaisjärven Kirjastontieltä siirrettiin lämpökeskus Vanhainkodintielle, joka sijoittui pohjavesialueen reuna-alueelle. Pieksämäen Kangaskadulle suunnitellulle vara- ja huippulämpökeskukselle myönnettiin myös ympäristölupa polttoainesäiliöiden tilavuuden perusteella (15 m 3 ). Ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus toimitettiin vuoden 211 lopulla Iisalmen voimalaitoksen ja kiinteää polttoainetta käyttävän lämpökeskuksen tuhkien loppusijoittamiselle Partalan lentokentän reuna-alueiden maatäyttöihin. Ympäristölainsäädännön uudistus on käynnissä ja tämän perusteella ympäristölupavelvollisuuden piiristä poistunee muutamia lämpökeskuksia. Rekisteröinti-ilmoituksia tehdään sitä mukaa, kun ympäristölupaehtojen tarkistamishakemus on määrätty tehtäväksi tai viimeistään vuoden 217 loppuun mennessä. Rekisteröinnin tullessa voimaan siirtyvät lämpökeskukset noudattamaan VNa 445/21 -asetuksen mukaisia vaatimuksia. YMPÄRISTÖVAHINGOT SUONENJOEN LÄMPÖKESKUKSEN ÖLJYVUOTO Vuoden 211 vakavimman uhkatilanteen Savon Voiman energiantuotannossa ja kaukolämmössä aiheutti elokuussa Suonenjoen Koulukadun lämpökeskuksella tapahtunut öljyvuoto. Korroosion syövyttämä 5 m 3 :n raskasöljysäiliö rikkoontui ja säiliöstä valui noin 12 m 3 öljyä suoja-altaaseen. Lämpökeskus sijaitsee pohjavesialueella, joten tilanne oli vakava. Suoja-altaassa todettiin pieniä halkeamia, joista öljyä oli päässyt vuotamaan maaperään. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi lämpökeskusalueelta poistettiin noin 5 kg öljyistä maa-aineista. Öljyvahingosta aiheutui kustannuksia yhteensä noin 4 euroa. Öljyvahingon seurauksena Savon Voiman kaikkiin pystylieriötyyppisiin öljysäiliöihin tehtiin ulkopuolinen tarkastus. Öljysäiliökartoituksesta saatujen tietojen perusteella useita säiliöitä vaihdettiin ja tullaan vaihtamaan. Öljysäiliöiden kuntotietojen kartoittamisen lisäksi, aloitettiin syksyllä 211 energiantuotannon ja kaukolämmön riskikartoitus. Käsiteltävinä aihekokonaisuuksina olivat mm. öljy- kemikaali- ja kaasuvuodot, käyttöhäiriöt sekä sähköonnettomuudet. Eri poikkeamista listattiin mahdolliset syyt ja niistä aiheutuvat seuraukset ja vaikutukset. Näiden perusteella laadittiin lyhyet toimintaohjeet onnettomuuden estämiseksi sekä toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa. Jokainen ympäristövahinko on liikaa ja Savon Voima tekee ennaltaehkäisevää ja laajamittaista työtä ympäristövahinkojen minimoimiseksi. LEPPÄVIRRAN LÄMPÖKESKUKSEN HIUKKASPÄÄSTÖT Leppävirran Voimatiellä kiinteää polttoainetta käyttävällä lämpökeskuksella on tapahtunut useita poikkeuksellisen suuria tuhkapölähdyksiä, joiden syitä selvitetään. Pölähdykset aiheutuvat yleensä kaukolämpöverkon suuren tehontarpeen yhteydessä. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 8

SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 20 2 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI SISÄLTÖ Savon Voima Oyj:n yhteisen ympäristöraportin on koonnut konsernin ympäristöryhmä. Raportti koostuu vuoden 2012 ympäristöasioista.

Lisätiedot

SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI SISÄLTÖ Savon Voima Oyj:n yhteisen ympäristöraportin on koonnut konsernin ympäristöryhmä. Raportti koostuu vuoden 2014 ympäristöasioista.

Lisätiedot

SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 20 3 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2013 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI SISÄLTÖ Savon Voima Oyj:n yhteisen ympäristöraportin on koonnut konsernin ympäristöryhmä. Raportti koostuu vuoden 2013 ympäristöasioista.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN VERKKO- KOHTAISET TUOTEKORTIT

KAUKOLÄMMÖN VERKKO- KOHTAISET TUOTEKORTIT OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KAUKOLÄMMÖN VERKKO- KOHTAISET TUOTEKORTIT T E K I J Ä : Iiro-Mikko Pasanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE

ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE Tampereen ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE Enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa Vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä Lisää työpaikkoja Pirkanmaalle puun toimitusketjuun 1 Euroopan Unionin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta. Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen

Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta. Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen Ajankohtaista energiatoimialalta ja Savon Voimasta Kuopion Autoteknillisen Yhdistyksen vierailu 13.3.2012 Timo Pylvänen 1 Toimintaympäristön muutosnäkymiä Sähkön tukkumarkkinoiden integroituminen EU-alueella?

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 2522/11.01.00/2014 74 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kaupunginkallion lämpökeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksesta

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Powered by gasek WOOD gasifying solutions Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN TOIMINTATILASTOT 2 (7) Saatavuustavoite Tavoite Riskialueluokka Vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö Hoitotason yksikkö /Lääkäriyksikkö C D 8 min 15 min 30 min 30

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Case - Otaniemi. Tiina Sekki 16.1.2014

Case - Otaniemi. Tiina Sekki 16.1.2014 Case - Otaniemi Tiina Sekki 16.1.2014 OPEN INNOVATION HOUSE VALMISTUNUT 2012 ASUNTOJA OTARANTAAN JA SERVINNIEMEEN MAARINSOLMUN JA MAARINRANNAN KAAVOITUS Maarinsolmun eritasoliittymä Otaniementien uusi

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot