SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 2014 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

2 2014 SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI SISÄLTÖ Savon Voima Oyj:n yhteisen ympäristöraportin on koonnut konsernin ympäristöryhmä. Raportti koostuu vuoden 2014 ympäristöasioista. YMPÄRISTÖRYHMÄN KOKOONPANO: Sanna Turunen (asiantuntija, ympäristö- ja kaavoitusasiat), Mimma Jäntti (ympäristösuunnittelija), Maija Henell (liiketoimintajohtaja, energiantuotanto ja kaukolämpö), Arvi Kääriäinen (ympäristösuunnittelija, Savon Voima Verkko Oy), Jussi Antikainen (suunnittelupäällikkö, Savon Voima Verkko Oy), Eero Kuusela (asiantuntija, ympäristö ja päästökauppa), Juha Räsänen (kunnossapitopäällikkö, vesivoima), Hannu Lipsanen (projektipäällikkö, energiantuotanto ja kaukolämpö), Timo Pylvänen (toimitusjohtaja), Kari Vesterinen (mediasuunnittelija) Ympäristöryhmän tavoitteena on parantaa ympäristöasioiden tiedottamista ja ympäristötietoisuutta. Ympäristöasiat ja energiatehokkuus ovat osa konsernin jokapäiväistä toimintaa. SAVON VOIMA OYJ, SAVON VOIMA VERKKO OY SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), Toivala vaihde , faksi MAKSUTON PALVELUNUMERO (ma pe klo 8 18) asiakaspalvelu@savonvoima.fi 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: , Kaukolämpö: SÄHKÖPOSTILOGIIKKA etunimi.sukunimi@savonvoima.fi SOSIAALINEN MEDIA ESIPUHE SAVON VOIMA OYJ:N YMPÄRISTÖPOLITIIKKA ENERGIATEHOKKUUS OSANA TOIMINTAA SÄHKÖVERKKO KAUKOLÄMPÖ SÄHKÖNTUOTANTO REKISTERÖINTI-ILMOITUKSET JA YMPÄRISTÖLUVAT YMPÄRISTÖVAHINGOT KEHITYS- JA OPPILAITOSYHTEISTYÖ

3 ESIPUHE Pitkäjänteinen kehitystyö tuottaa tuloksia ENERGIAN TUOTTAMISEEN ja jakeluun liittyy monenlaisia ympäristövaikutuksia, joiden hallinta on merkittävä osa Savon Voiman jokapäiväistä toimintaa. Oman toiminnan kehittämisen lisäksi otamme vastuuta asiakkaiden energiatehokkuudesta neuvomalla heitä monin tavoin energiankäyttöön ja pientuotantoon liittyvissä asioissa. Vuonna 2014 kehitimme ympäristöhavaintojen raportointia, tuotantolaitosten jätehuoltoa sekä varautumista öljyvahinkojen torjuntaan. Vuosituhannen alussa käynnistetty pitkäjänteinen bioenergiaohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Öljyn käyttö kaukolämmön tuotannossa ja siihen liittyvässä sähkön yhteistuotannossa oli vuonna 2014 vain seitsemän prosenttia, pienennystä 22 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen Kaukolämmön ja vastapainesähkön päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat selvästi vähentyneet. Vuonna 2014 kaikki mittauksen piirissä olevat päästöt (hiukkas-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt) vähenivät edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 aikana rakennettiin uudet savukaasupesureilla varustetut biolämpökeskukset Nilsiään ja Juankoskelle. Lisäksi teimme päätökset vastaavanlaisen biolämpökeskuksen rakentamisesta Pielavedelle sekä Iisalmen voimalaitoksen täydentämisestä hyötysuhdetta parantavalla savukaasupesurilla. Kiltuan vesivoimalaitoksen peruskorjaus käynnistyi syksyllä. Investoinnin seurauksena voimalaitoksen hyötysuhde paranee ja öljyvahinkojen riski vähenee olennaisesti, kun öljytäytteinen juoksupyörä vaihtuu vesivoideltuun rakenteeseen. Jatkoimme sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen tähtäävää mittavaa korvausinvestointiohjelmaa. Investointien seurauksena myös sähköverkon maisemahaitat vähenevät. Ilmajohtoja korvattiin maakaapeleilla noin 600 kilometriä ja ilmajohtoja siirrettiin metsistä maanteiden varsiin noin 400 kilometriä. Tykkylumi aiheutti vuoden 2014 vaihtuessa erittäin suuria ongelmia sähkönjakeluun, minkä seurauksena käynnistimme valmistelevat toimenpiteet keskijännitejohtojen vierimetsien hoidon tehostamiseksi. Savon Voima osti Joroisten kunnalta vuoden lopussa Joroisten Energialaitoksen liiketoiminnan. Kauppaan sisältyy asiakkuuksien sekä sähkö- ja kaukolämpöverkostojen lisäksi muun muassa kaksi pientä vesivoimalaitosta ja yksi biolämpökeskus. Integroimme Joroisten toiminnot Savon Voiman ympäristöjärjestelmään vuoden 2015 kuluessa. Helmikuussa 2015 TIMO PYLVÄNEN, toimitusjohtaja SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

4 SAVON VOIMA OYJ:N YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Savon Voima -konsernin toiminnan keskeinen päämäärä on tarjota energiapalveluja, jotka edistävät toiminta-alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän hyvinvointia. Toiminnassa huomioidaan tuotannon, jakelun ja energian loppukäytön ympäristönäkökohdat. Tavoitteena on kestävään kehitykseen perustuva energiahuolto sekä asiakkaiden tarpeita vastaavien aiempaakin ympäristöystävällisempien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Savon Voima -konsernin liiketoimintajärjestelmä sitouttaa ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Toimintaa ohjaavia keskeisiä toimintaperiaatteita ja ympäristöpäämääriä ovat: Toiminnan jatkuva parantaminen, nolla ympäristövahinkoa ja nolla tapaturmaa. Toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelua koskevia lakeja, asetuksia ja muita viranomaismääräyksiä. Energiatehokkuutta kehitetään sekä omassa että asiakkaiden toiminnassa. Kannustetaan ja opastetaan asiakkaita energiansäästöön. Toiminnasta aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia arvioidaan, pyritään poistamaan niitä ja kehittämään niiden hallintaa. Toiminnassa käytetään mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia ratkaisuja taloudellisten resurssien puitteissa. Vesivoimalaitoshankkeissa huomioidaan ympäristö ja tehdään yhteistyötä vaikutusalueen asukkaiden kanssa. Kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämisellä korvataan energiantuotannon tuontipolttoaineita. Verkostojen rakentamisessa ja ylläpidossa huomioidaan luontoa säästävät ratkaisut, materiaalien kierrätettävyys sekä maisemalliset arvot. Maankäytön suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti kaavoituksen kautta. Viranomaisten kanssa toimitaan avoimessa yhteistyössä ja tiedotetaan ympäristötoimenpiteistä. Ympäristötoimenpideohjelma Savon Voima Oyj:ssa on otettu käyttöön vuosille laadittu ympäristötoimenpideohjelma. Ohjelma sisältää aikataulutetut toimenpiteet ympäristöpolitiikassa vahvistettujen päämäärien saavuttamiseksi sekä merkittävimpien ympäristönäkökohtien hallinnan tehostamiseksi. Ohjelman laatimisesta, päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta vastaa konsernin ympäristöryhmä. Vuodelle 2014 asetetut toimenpiteet liittyivät muun muassa ympäristöhavaintojen raportoinnin ja jätehuollon kehittämiseen sekä öljyvahinkojen torjunnan tehostamiseen kaikilla lämpökeskuksilla. Vuodelle 2015 aikataulutetut toimenpiteet painottuvat erityisesti tuotantolaitosten energiamittausten ja energiatehokkuuden, sähköasemien ympäristöriskien hallinnan sekä kemikaaliturvallisuuden ja -seurannan kehittämiseen. ENERGIATEHOKKUUS OSANA TOIMINTAA Savon Voima -konserni on kaikkien liiketoimintojen osalta liittynyt energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Sitoudumme vapaaehtoisesti noudattamaan toimenpideohjelmaa, jonka avulla lisäämme energiatehokkuutta niin omassa toiminnassamme kuin asiakkaiden energiankäytössäkin. Tavoitteenamme on edesauttaa asiakkaitamme säästämään erilaisilla toimilla 9 prosenttia omasta energiankäytöstään vuoteen 2016 mennessä. Asiakkaiden energiankäytön tehostamisen osalta toiminnan pääpaino oli asiakkaan henkilökohtaisessa energiansäästöneuvonnassa ja sähköisten palvelukanavien kehittämisessä sekä käytettävyyden parantamisessa. Seuraavassa esimerkkejä vuonna 2014 tehdyistä toimista: Uudistimme asiakkaan sähköisen asiointikavavan, jonka nimesimme PriWatiksi. Kanavalta löytyy asiakkaan sopimukset, laskutustiedot, tilatut työt ja palvelut sekä energiankäytön raportointitiedot. Energiankäytön raportointipalveluun oli vuoden 2014 loppuun mennessä rekisteröitynyt käyttäjää. Käyntikertoja energiankäytön raportointipalvelussa oli vuoden 2014 osalta kpl, joista aktiivikäyttäjien osuus oli noin 75 prosenttia. Jatkoimme toteutusta PriWatti-palvelun laajentamiseksi kaukolämpöasiakkaiden energiankäytön raportointiin. Kaukolämpöasiakkaiden käyttöön palvelu tulee vuoden 2015 aikana. Palvelun avulla kaukolämpöasiakkaat voivat muun muassa seurata ja vertailla omaa kaukolämmön käyttöään vuosi-, kuukausi-, viikko-, päivä- ja tuntitasolla. Lähikirjastojen kanssa yhteistyö jatkui sähkönkulutus- SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

5 mittareiden ja rakennusten lämpövuotojen mittaamiseen käytettävien pintalämpömittareiden lainaamisella. Mukana oli 13 kunnan 21 lähikirjastoa ja kirjastoautoa. Mittareiden asiakaslainaamisia oli kaikkiaan 480 kpl. Omakotiliiton Pohjois-Savon Piirin jäsenyhdistyksille sekä Pieksämäen Pienkiinteistöyhdistykselle toimitimme energiankulutus- ja pintalämpömittarit yhdistysten jäsenten käyttöön. Iisalmen Omakotiyhdistys lainaa mittalaitteita jäsenistön lisäksi yhdistykseen kuulumattomille Savon Voiman asiakkaille. Osallistuimme kolmeen jäsenyhdistyksen tilaisuuteen. Energiansäästöasiat olivat esillä muun muassa maakaapeloinnin, kotimaisten polttoaineiden ja palveluiden asiakastilaisuuksissa Suonenjoella, Muuruvedellä ja Leppävirralla. Kävijöitä näissä tapahtumissa oli yhteensä noin henkilöä. Asiakaslehti toimi yhtenä merkittävänä kanavana energiansäästön ajankohtaisasioissa. Vuodenaikoihin sopivia kodin energiansäästöä tukevia artikkeleita julkaistiin yhteensä 15 kpl. Jatkoimme kehitystyötä uusien tuotteiden ja palveluiden osalta, joilla pyrimme kannustamaan kaukolämpöasiakkaita tehokkaampaan lämmönkäyttöön. Tässä kehitystyössä hyödynnämme erityisesti kaukolämpöasiakkaiden lämmönkulutuksen tuntimittauksesta etäluennalla saatavia käyttötietoja. Savon Voima voitti Energiateollisuus ry:n keväällä 2014 järjestämän kaukolämpöalan asiakasteko-kilpailun. Kilpailussa etsittiin tekoa tai palvelua, joka on ollut yksittäiselle kaukolämpöasiakkaalle tai isommalle joukolle asiakkaita arvokas. Savon Voima osallistui kilpailuun Kaukolämpölaitteiden kuntojumppa asiakaskiinteistössä -teolla. Tällä tarkoitettiin asiakkaiden kiinteistössä sijaitsevien kaukolämpölaitteiden kuntotarkastusprojektia. Projektissa tarkastettiin vuosien aikana kaikkien kaukolämpöasiakkaiden (noin kpl) kiinteistöissä sijaitsevat Savon Voiman omistamat ja kunnossapitovastuulla olevat kaukolämpölaitteet. Omien laitteiden tarkastamisen lisäksi tehtiin myös silmämääräinen tarkastus asiakkaan omistamien kaukolämpölaitteiden kunnosta. Asiakaslaitteiden kuntotarkastusten perusteella lähetettiin noin asiakkaalle raportit tarkastuksessa havaituista vioista tai puutteista, joista olisi voinut aiheutua häiriöitä kaukolämpölaitteiden toimintaan. Erityisesti asiakaslaitteiden kuntotarkastus ja raporttien lähettäminen oli se osa projektia, jota kilpailuraati arvosti. Oman toiminnan tehostamisessa pääpaino muodostui hajautetun sähköntuotannon verkkoon liittämisestä, osaamisen syventämisestä sekä sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista saatujen mittaustulosten loppuanalysoinnista. Sähkön mikrotuotannon sähköverkkoon kytkentä ja sähkönmyynnin kiinnostus lisääntyi merkittävästi. Kiinnostuksen kohteena oli pääasiassa pienen aurinkosähköjärjestelmän hankinta, jolla voi korvata osan ostosähköstä ja myydä mahdollisen ylijäämäenergian markkinoille. Vuonna 2014 jakeluverkkoomme kytkettiin 10 uutta aurinkosähköjärjestelmää, yhteisteholtaan 53,15 kw. Sähkölämmityksen tehostamisohjelman Elvarin seurantakohteiden energiamittaukset jatkuivat vielä vuoden Saatujen tulosten ja tehtyjen analysointien perusteella valmistui neljä uutta case-korttia asiakaspalvelukäyttöön. Energiantuotanto- ja kaukolämpöyksikön oma toiminta tehostui rakentamalla kaukolämmön tuotantolaitoksia, joissa on parempi hyötysude ja uusimalla vanhoja laitteistoja energiatehokkaammiksi. Suurimpina energiatehokkuutta parantavina investointeina vuonna 2014 olivat Nilsiän sekä Juankosken uusien biolämpökeskusten yhteyteen rakennetut savukaasupesurit varustettuina lämmöntalteenottolaitteistolla. Näillä savukaasupesureilla saavutamme vuositasolla noin MWh:n säästön polttoaineen käytössä, joka vastaa noin 400 omakotitalon lämmitykseen tarvittavaa polttoainemäärää. Vesivoiman tuotannossa suurin yksittäinen energiatehokkuutta parantanut investointi oli Vehkalahden pumppaamon uusinta. Pumppujen uusinnan kautta omakäyttösähkön osuus pienenee pumppaamolla noin 120 MWh. SÄHKÖVERKKO Pohjavesimuuntamot Vuonna 2006 kartoitetuista 118 riskimuuntamosta 80 on kunnostettu. Nykyisin sähköverkosto saneerataan isoina kokonaisuuksina uusille johtoreiteille, jolloin myös muuntamoiden paikat muuttuvat. Tästä syystä yksittäisten muuntamoiden saneeraus vanhalle paikalle ei välttämättä ole järkevää. Lähivuosina tehtävissä taajamien kaapelointiprojekteissa kriittisten pohjavesimuuntamoiden osalta tilanne paranee huomattavasti. Lisäksi pohjavesialueille ei asenneta uusia pylväsmuuntamoita, joten myös muilta pohjavesialueilta olevat pylväsmuuntamot korvautuvat koppi- tai puistomuuntamoilla. Taajamien kaapelointi ja lintupallot Vuoden 2014 isoimmat työt keskittyivät Lapinlahdelle ja Varpaisjärvelle. Lisäksi yksittäisiä kohteita tehtiin useissa taajamissa. Otimme keskijänniteverkon maakaapelia käyttöön noin 170 km, minkä seurauksena maakaapelointiaste nousi keskijänniteverkossa 5,9 prosenttiin. Pylväsmuuntamoita purkautui verkosta 350 kpl. Muuntamoita otimme käyttöön yhteensä 363 kpl, joista puistoja maaseutumuuntamoita oli 144 kpl. Pienjänniteverkon maakaapeliverkkoa otimme käyttöön noin 510 km, jolloin pienjänniteverkon maakaapelointiaste nousi 27 prosenttiin. Sähköjohtoja merkittiin lintupalloilla asiakkailta tulleiden ilmoitusten perusteella. Energiateknologian hyödyntäminen Olemme parantaneet vianhoitovalmiuksia etämittareiden tietoja hyödyntävän PIHA-sovellutuksen avulla. Saamme tällä hetkellä noin energiamittarista tietoja muun muassa pienjännitevioista. Järjestelmällä voimme ennal- SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

6 taehkäistä sähkökatkoksista aiheutuvia ympäristövahinkoja ja vähentää vianetsintään käytettävää työtä. Keskijännitejohtojen siirto teiden varsille Tavoitteenamme on saada sähkönjakelun varmuus sähkömarkkinalain vaatimalle tasolle, joten haja-asutusalueilla olevia 20 kv keskijännitejohtoja siirretään teiden varsille. Johtojen tienvarteen sijoittamisen hyötynä lyhyempien sähkökatkoksien lisäksi on kapeampi johtoaukea, joka sijaitsee samassa aukossa tien kanssa. Tällöin maastossa kulkeminen vähenee. Haittapuolena on kuitenkin puutavaran varastoinnin hankaloituminen. Näiden asioiden yhteensovittamisessa on vielä tehtävää. Johtoalueiden reunametsien hoito Savon Voima Verkko Oy ja Metsänhoitoyhdistys Keski- Suomi toteuttivat hankkeen, jonka tarkoituksena oli poistaa johtoalueen läheisyydestä sähkönjakelua vaarantavat puut. Järjestelmällisellä toiminnalla ehkäistään vikojen yhteydessä puiden kaatamista metsään siten, että puustoa ei käytännössä voi käyttää hyödyksi. Kun hanketta on analysoitu ja verrattu muissa yhtiöissä tehtyihin vastaaviin projekteihin, päätetään jatkotoimista Savon Voima Verkko Oy:n alueella. Vuoden 2013 lopulla valmistunut Leppävirran uusi biolämpökeskus on nostanut puun käyttöosuutta. KAUKOLÄMPÖ Bioenergiaohjelma Tavoittelemme kaukolämmön tuotannossa entistä suurempaa lähienergian käyttöä, minkä vuoksi investointeja biolämpökeskuksiin jatketaan. Vuonna 2014 polttoaineista yli 93 prosenttia oli kotimaisia ja osuus on suurempi kuin koskaan aiemmin. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2016 kotimaisten polttoaineiden käyttöosuus olisi 95 prosenttia. Biolämpökeskuksien lisääntyessä raskaan polttoöljyn käytöstä syntyvät ympäristöhaitat pienenevät ja tähtäimessämme onkin toteuttaa vähintään yksi kohde vuosittain. INVESTOINNIT Juankosken biolämpökeskus Allekirjoitimme Juankosken Opintielle rakennettavan 4,0 MW biolämpökeskuksen sekä 1,0 MW savukaasujen pesu- ja lauhdutinlaitoksen hankintasopimuksen helmikuussa Biolämpökeskuksen hankintaan kuuluvat myös 6,0 MW kevytöljykäyttöinen varakattila ja 99 m 3 öljysäiliö. Lämpökeskuksen savukaasujen pesu- ja lämmöntalteenottolaitteet parantavat kaukolämmöntuotannon hyötysuhdetta merkittävästi, jopa noin 20 prosenttiyksikköä. Biolämpökeskuksen käyttöönotto oli joulukuussa Keiteleen huippu- ja varalämpökeskus Keiteleen Ketotielle rakennettiin 5,0 MW kevytöljykäyttöinen lämpökeskus, 99 m 3 öljysäiliö ja 40 metrin savupiippu. Lämpökeskuksen käyttöönotto tapahtui lokakuussa Iisalmen voimalaitoksen muutostyöt Marraskuussa 2014 allekirjoitimme hankintasopimuksen Iisalmen voimalaitokselle 8 MW:n tehoisen savukaasujen pesu- ja lauhdutuslaitteiston, 60 metrin savupiipun, kemikaalivaraston ja lauhteenkäsittelytilan, 400 m 3 raskasöljysäiliön sekä 400 m 3 ja 2 x 99 m 3 kevytöljysäiliöiden rakentamisesta. Pesurista saatavalla lämmöllä korvaamme vuodessa noin MWh raskasta polttoöljyä, MWh turvetta ja MWh puuta. Polttoaineiden säästön johdosta Iisalmen kaukolämmöntuotannon vuosihyötysuhde paranee noin 9 prosenttia, ollen investoinnin jälkeen noin 92 prosenttia. Nilsiän biolämpökeskus Otimme marraskussa Nilsiässä Laitisenmäentiellä käyttöön uuden biolämpökeskuksen, joka korvaa Nilsiän keskustan alueella olevan käyttöikänsä päähän tulleen biolämpökeskuksen. Uuden lämpökeskuksen biokattilan teho on 5,0 MW. Hankimme biokattilan yhteyteen savukaasujen pesu- ja lauhdutuslaitteiston, jonka teho on 1,2 MW. Investointi toteutettiin tekniikalla, jolla puuperäisten polttoaineiden käyttömäärää voidaan jatkossa kasvattaa jopa 100 prosenttiin asti. Lisäksi uuden biolämpökeskuksen savukaasujen pesu- ja lämmöntalteenottolaitteet parantavat kaukolämmön tuotannon hyötysuhdetta merkittävästi, jopa noin 20 prosenttiyksikköä. Investoinnin ympäristövaikutukset päästöjen osalta ovat merkittävät verrattuna aiempaan. Päästöjen vähenemät vuodessa ovat hiilidioksidin osalta noin t, rikkidioksidin noin 15 t, typenoksidien 10 t ja hiukkasten noin 7 t. Biolämpökeskuksen yhteyteen rakennettiin myös kevytöljykäyttöinen varakattila teholtaan 6,0 MW ja 80 m 3 öljysäiliö. LÄMMÖN- JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEET 7 % 45 % 9 % 39 % Turve Puuperäiset polttoaineet Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Lämmön ostot Graafissa on esitetty vuoden 2014 polttoaineiden käytön jakautuminen. Kotimaisten polttoaineiden käyttömäärä oli 93 %. POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (tuhatta MWh) Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Puuperäiset polttoaineet Turve Lämmön ostot SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

7 LÄMMÖN- JA SÄHKÖNTUOTANNOSTA SYNTYNEEN TUHKAN MÄÄRÄ (t) Maanrakennukseen Metsälannoitteeksi Kaatopaikka (loppusijoitus) Lämmön- ja sähköntuotannosta syntyi arina- ja lentotuhkaa vuonna 2014 yhteensä noin tonnia. Vuoden 2014 lopulla teimme useampaa kaukolämpöpaikkakuntaa koskevan sopimuksen tuhkien toimittamisesta hyötykäyttöön metsälannoitteen raaka-aineeksi. Metsälannoitteeksi toimitetun tuhkan määrä nousi hieman vuodesta 2013, mutta sopimuksen vaikutus tuhkien kaatopaikkakäytön pienenemiseen nähdään vasta vuoden 2015 aikana. Tavoitteemme on, että vuoden 2015 aikana kaikkien kaukolämpöpaikkakuntien kiinteiden polttoaineiden tuhkat saadaan hyötykäyttöön, jolloin ainoastaan raskaan polttoöljyn poltosta syntynyt tuhka toimitetaan kaatopaikalle. SÄHKÖNTUOTANTO Vesivoima Tuotimme yhdeksässä vesivoimalaitoksessamme sähköä 88 GWh, mikä on noin 12 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Vesivoiman tuotanto oli hieman normaalivuotta suurempi. Syksyllä aloitimme turbiini- ja automaatiosaneerauksen Kiltuan vesivoimalaitoksella, joka jatkui vuoden 2015 puolelle. Saneeraushankkeessa vanha juoksupyörä uusittiin moderniin vesinapaan ja rasvavoideltu turbiinilaakeri modernisoitiin vesivoideltuun malliin. Tämän ansiosta mahdollisten öljyvahinkojen vesistöriskit pienenevät oleellisesti. Velvoiteistutukset Vuoden 2014 velvoiteistutukset toteutuivat suunnitellusti. Järvitaimenia istutettiin kpl (8 843 kpl), kuhia kpl ja siikoja kpl. Istutusten rahallinen arvo oli noin Tuulivoima ja pientuotanto Tuotamme sähköä tuulivoimalla Kemin Ajoksen Innopower Oy:n tuulipuistossa, josta Savon Voimalla on 6 MW teho-osuus. Tuulivoiman tuotanto pysytteli edellisen vuoden tasolla ollen 15 GWh. Helmikuussa 2014 teimme päätöksen lähteä mukaan EPV Energia Oy:n vuoden 2015 aikana valmistuvaan Vähänkyrön tuulipuistoon, mikä kasvattaa tulevaisuudessa Savon Voiman tuulisähkön määrää reilun kolmanneksen. Savon Voiman pientuottajilta hankkiman sähkön määrä kasvoi 33 prosenttia edellisvuodesta ollen noin 2 GWh. SÄHKÖNTUOTANTO (GWh) Oma vesivoima Oma lämpövoima 585 Tuotanto-osuuksista oli ydinvoimaa 65 GWh (Olkiluoto 1 ja 2) ja tuulivoimaa 15 GWh (Kemin Ajos). 494 Tuotanto-osuudet Päästökauppa Päästökauppa on järjestelmä, jonka avulla pyritään EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseen. Savon Voima Oyj:ssa päästökaupan piiriin kuuluvat Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitokset sekä kyseisten paikkakuntien kaukolämpöverkkoihin kuuluvat pienemmät vara- ja huippulämpökeskukset. Meneillään olevaa päästökauppakautta varten haetut päästöluvat myönnettiin Savon Voiman vara- ja huippulämpökeskuksille vuonna 2013 ja voimalaitosten päästöluvat vuonna Voimalaitosten päästölupia lisäksi täydennettiin vuonna 2014 polttoainevirtojen epävarmuustarkastelulla, jonka avulla osoitettiin päästöjen laskennan tarkkuus ja luotettavuus. Vuodelle 2014 Savon Voima Oyj sai maksuttomia päästöoikeuksia tco 2, ja toteutuneet päästöt olivat tco 2. Alijäämän kattamiseksi tarvittavien maksullisten päästöoikeuksien kustannus oli noin Päästöoikeustarvetta pyritään vähentämään lisäämällä puuperäisten polttoaineiden käyttöä sekä pyrkimällä laitosten entistä parempaan hyötysuhteeseen. LÄMMÖN- JA SÄHKÖNTUOTANNON PÄÄSTÖJEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS (tuhatta kg) Hiukkaset (kg) NO x (kg) SO 2 (kg) CO 2 foss (t) Taulukossa näkyy kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannosta syntyneiden ilmaan johdettavien päästöjen määrä. Rikkidioksidi (SO 2 ), typenoksidipäästöt (NO x ) sekä fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyvän hiilidioksidin määrä on laskussa. Tärkein muutosta selittävä tekijä on vähemmän päästöjä tuottavien polttoaineiden käytön osuuden kasvattaminen. Erityisesti vara- ja huippukäyttöön suunnitelluilla lämpökeskuksilla raskasta polttoöljyä on korvattu käytännössä rikittömällä kevyellä polttoöljyllä. Suotuisaa päästökehitystä selittää myös tuotannon painopisteen keskittyminen aiempaa vahvemmin laitoksille, joilla on tehokkaat savukaasujen puhdistinlaitteet. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI

8 TUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖT VUONNA 2014 PAIKKAKUNTA Hiukkaset (t) NO x (t) SO 2 (t) CO 2 foss (t) Iisalmi 1,75 170,34 159, ,53 Kiuruvesi 4,83 21,13 0,42 599,40 Lapinlahti (sis. Varpaisjärvi) 3,09 5,79 3, ,50 Pielavesi 0,97 5,08 6, ,04 Keitele 0,004 0,08 0, ,24 Siilinjärvi 1,21 12,45 4, ,47 Nilsiä (Kuopio) 12,28 21,03 18, ,48 Karttula (Kuopio) 0,54 4,45 4, ,56 Juankoski 2,63 19,94 31, ,35 Pieksämäki 2,31 114,62 57, ,61 Leppävirta 2,62 23,30 17, ,69 Suonenjoki 0,21 22,98 5, ,63 Rautalampi 5,39 8,11 3, ,93 Maaninka 5,75 103,51 0,38 27,85 YHTEENSÄ 43,58 532,79 312, ,37 NO x = (typen oksidit eli NO ja NO 2 ) SO 2 = (rikkidioksidi) CO 2 foss = ( fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyvä hiilidioksidi) Sähkön tuotantotuki ja alkuperätakuu Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitoksilla vuonna 2014 metsähakkeella tuotetusta sähköstä Savon Voima tulee saamaan syöttötariffitukea yhteensä noin Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitosten ohella myös Savon Voima Oyj:n vesivoimalaitokset kuuluvat uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähköntuotannon alkuperätakuujärjestelmän piiriin. Alkuperätakuujärjestelmä (Guarantee of Origin, GoO) perustuu EU:n Uusiutuvat Energialähteet -direktiiviin, joka on saatettu kansallisesti voimaan lailla sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Uusiutuvana myydyn sähkön alkuperän tulee olla varmennettua, ja alkuperätakuu toimii todistuksena uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperästä. Vuonna 2014 Savon Voiman yhdeksän vesivoimalaitoksen, Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitosten sekä tuotantoosuusvoimalaitosten uusiutuvien energialähteiden sähköntuotannolla tuotettiin alkuperätakuita yhteensä vajaat 106 GWh. REKISTERÖINTI-ILMOITUKSET JA YMPÄRISTÖLUVAT Vuonna 2014 Savon Voima Oyj sai ympäristöluvan Pieksämäen voimalaitoksen kiinteän polttoaineen varastointikentälle, jonka lisäksi pohjavesialueella sijaitsevalle Lapinlahden Ratapihantien lämpökeskukselle myönnettiin uusi ympäristölupa. Parhaillaan vireillä ovat Suonenjoen Koulukadun lämpökeskuksen sekä Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitosten ympäristölupien muutoshakemukset. Ympäristönsuojelulain mukaisia pienten energiantuotantoyksiköiden rekisteröinti-ilmoituksia tehtiin muun muassa Juankosken Opintien, Keiteleen Ketotien, Leppävirran Leivolantien, Iisalmen Teollisuuskujan sekä Siilinjärven Sulkavantie 8:n lämpökeskuksista. YMPÄRISTÖVAHINGOT Vuonna 2014 Savon Voima Oyj:n tuotantolaitoksilla vältyttiin merkittäviltä ympäristövahingoilta. Sähköverkostossa ukkonen aiheutti kesä heinäkuussa neljä sellaista muuntamovauriota, joissa öljyä pääsi ympäristöön. Ulkopuolisen toimijan valvomiin kunnostustöihin päästiin 2 4 vuorokauden kuluessa vauriosta, ja kohteista poistettiin yhteensä 64 tonnia pilaantunutta maa-ainesta. Kohteet eivät sijainneet pohjavesialueella. Leppävirran biolämpökeskuksella sattui syyskuussa lipeän syöttöhäiriö, joka ei kuitenkaan johtanut ympäristöhaittoihin. Käyttöhäiriön johdosta savukaasupesurin lauhdeveteen joutunut ylimääräinen lipeä laimentui haitattomalle tasolle ennen lähiympäristöön päätymistä. Tapauksen johdosta Savon Voima Oyj:n laitoksilla olevien savukaasupesurien automaatiota ja valvontaa on tehostettu entisestään. KEHITYS- JA OPPILAITOS- YHTEISTYÖ Savon Voima -konsernissa tehdään säännöllisesti oppilaitosyhteistyötä, joka avaa uusia näkökulmia ympäristöasioiden hoitoon ja samalla lisää opiskelijoiden tietoisuutta toimialaa kohtaan. Vuonna 2014 valmistui yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opiskelijoiden kanssa laadittu jätehuoltosuunnitelma energiantuotantolaitoksille. Suunnitelmassa kuvataan tuotantolaitosten jätehuoltoa ohjaava lainsäädäntö sekä jätteiden käsittelyn, kuljetuksen ja kirjanpidon käytännön periaatteet. Jätehuoltosuunnitelma toimii jätehuollon järjestelmällisen kehittämisen työkaluna. Käytännössä vuonna 2014 tehostetimme jätehuoltoa tuotantolaitoksilla muun muassa uudistamalla lajitteluohjeet sekä kouluttamalla työntekijöitä lajitteluun ja vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat Nilsiän sähköaseman ympäristöselvityksen. Savon Voima Verkko Oy sai projektin jälkeen tarkistuslistan, jota käytetään apuvälineenä muidenkin sähköasemien ympäristönäkökohtien selvittämisessä. SAVON VOIMA OYJ YMPÄRISTÖRAPORTTI