Energiatehokkuussopimukset s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatehokkuussopimukset s. 8"

Transkriptio

1 Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energian ja materiaalien käytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Energiatehokkuussopimukset s. 8 Energiatodistus s. 5 Energiansäästöviikko s. 12 Lentoasema lämpiää pelleteillä s. 17

2 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus AJASSA 4 Tieto kodin sähkönkulutuksesta reaaliaikaiseksi Kuljetusketjujen energiakatselmoinnit palkittiin Autovero ja ajoneuvovero hiilidioksidiperusteisiksi 5 Energiatodistus tulee oletko valmis? 6 Direktiivi ohjaa laitesuunnittelua ekologisemmaksi 7 Hankintoja vihrein perustein Mallia työasemahankintojen kilpailuttamiseen X P R E S S U S K O M O T I V A I S P O! Raskaiden ajoneuvojen taloudellista ajotapaa voi harjoitella simulaattorin avulla. Kansanedustaja Janne Seurujärvi tutustumassa rekkasimulaattoriin. Kuva: Lehtikuva/Roope Salonen ENERGIATEHOKKUUS 8 Paremmin ja pidemmälle 9 Kaupan ala on edistänyt pitkäjänteisesti energiatehokkuutta 10 HÖYLÄ laajeni liikennepolttoainepuolelle 11 Kylmätekniikkaa analysoitu Kilossa Kylmätekniikka kuriin ja kuntoon ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO 12 Valot sammuivat Helsingissä lokakuussa 13 Energiansäästöviikolla puhuttiin erityisesti valaistuksesta LIIKENNE 14 Kuljetusketjujen energiakatselmus Metso Paper Oy:ssä KULJETUSKETJUJEN energiakatselmus on tarkoitettu palvelemaan kuljetuksia käyttävien yritysten tarpeita. Sen käynnistäminen perustuu yrityksen haluun ja päätökseen parantaa kuljetusten energia- ja muutakin tehokkuutta. Katselmoinnin voi toteuttaa auktorisoitu kuljetusketjujen katselmoija. Katselmoinnin perusteella toteutetulla logistiikan järkeistämisellä sekä muilla toimenpiteillä on mahdollisuus saavuttaa jopa prosentin säästöt kuljetuksia tilaavien yritysten kustannuksissa. Säästöt liittyvät polttoaineenkulutuksen vähenemiseen ja muiden toimenpiteiden järkeistämiseen. TIESITKÖ, että jokainen käytetty bensiinilitra tuottaa hiilidioksidia grammaa ja dieselöljylitra vastaavasti grammaa? Autojen polttoaineen ominaiskulutuksen pienentäminen on tehokas keino hiilidioksidipäästöjen kasvun hillinnässä. TEKES CLIMBUS 15 Lämpöä jätevedestä säästöä energiakustannuksissa UUSIUTUVA ENERGIA 16 Pienvesivoimalaitosten luvat kuntoon laitokset toimintaan! 17 Pelletti lämmittää lentoasemia Kotitalouksien biopolttoaineille on tulossa tuotestandardit 18 Tuulivoima ei vaadi tuekseen vastaavaa määrää varavoimaa 19 Energiatehokas matalaenergiatalo Tuusulan Rantatielle SATTUMIA 20 RIL-palkinto MERA-kerrostalojärjestelmälle Vastuu autosta poistuu vain romutustodistuksella 21 Sateenkaarentekijät Kurjenmiekka 22 Tapahtumakalenteri 23 Motivan uutisia Kysy Irma ja Erkki vastaavat Julkaisija: Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh , faksi Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energian ja materiaalien käytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Toimitus: Päätoimittaja: Päivi Laitila Toimitussihteeri: Iiris Lappalainen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell ja Suvi Salmela. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuodessa. MX 1/08 ilmestyy maaliskuussa ja sen teemana ovat liikenneasiat. Vuosikerta: Maksuton Painos: Paino: Painotalo Miktor Taitto: Mainostoimisto Grafex Oy Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee lehden julkaisemista. ISSN Kannen kuvat: Lehtikuva/Roope Salonen & Seppo Samuli, Jari Aalto. 2 MOTIVA XPRESS 4/2007

3 PÄÄKIRJOITUS Tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista tarvitaan mutta mistä sitä saa? Euroopan unioni on lähtenyt etunenässä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä. Viimekeväinen päätös kasvihuonekaasujen vähentämisestä vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ei toteudu ilman toimenpiteitä. Tarvitaan sekä vapaaehtoisia toimia että lainsäädännön kautta kansalaisia, viranomaisia ja elinkeinoelämää velvoittavia toimia. Auto- ja ajoneuvoverotuksen äskettäinen uudistaminen vähäpäästöisiä autoja suosivaan suuntaan oli liikenteen puolella ensimmäinen lainsäädäntökeino. Tähän asti on edetty vapaaehtoista tietä. Autokoulut ja eräät yritykset ovat vuosia tarjonneet taloudellisen ajon kursseja, joiden oppeja noudattaen polttoaineen kulutus vähenee prosenttia. Tavaraliikenne- ja bussiliikennesektori ovat tehneet vapaaehtoisia energiansäästösopimuksia, hankinnoissa on ohjeistettu ottamaan tarjouksien ympäristövaikutukset yhdeksi valintakriteeriksi, on olemassa tietoa eri automerkkien kasvihuonekaasupäästöistä ja keinoista vähentää kotitalouksien energiankulutusta ja siten auttaa ilmastotalkoissa. Vapaaehtoiset keinot ovat kuitenkin tehonneet vaatimattomasti. Yksistään ne eivät tule riittämään kasvihuonekaasupäästöjen tarvittavaan vähentämiseen. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 noin 10 % nollakasvutavoitteesta huolimatta. Vapaaehtoisten keinojen käyttöönottoa vaikeuttaa hankala tiedonsaanti. Ainakin liikenteen alueella tiedot eri keinoista vaikuttaa omalla käyttäytymisellä ilmastonmuutoksen hillintään ja näiden keinojen tehokkuudesta ovat hajallaan. Internetistä niitä kyllä löytyy, mutta pitää tietää paikka mistä etsiä ja nähdä etsimisen vaiva. Nyt olisi tärkeää ottaa kaikki irti vapaaehtoisten toimien käyttämisestä ilmastonmuutoksen hillintään. Se tasoittaisi tietä siihen saakka, kunnes jonkinasteiset pakkokeinot joka tapauksessa otetaan käyttöön. Eteneminen tasaisesti päästöjen vähentämisen suuntaan on paljon helpompaa kuin hallitsematon pakkotilanne aikanaan. Esimerkiksi Motivalla on paljon tietoa energiansäästömahdollisuuksista. Sitä on kertynyt vuosien varsilla Motivalta tilattujen projektien kautta. Kun Motivalla ei ole tällä hetkellä rahoitusta yleisenä neuvonta- ja informaatiokeskuksena toimimiseen, arvokas tieto uhkaa jäädä suurelta osin käyttämättä. Eri ministeriöiden tulisikin yhdessä muiden tahojen kanssa pohtia keinoja, miten löytyisi tämän tiedon hyödyntämiseksi tarvittava rahoitus. Informaation ja neuvonnan kautta levitettävällä tiedolla vaikuttaminen olisi kaikkien hyväksymä ja myös halvin tapa edetä pehmeällä tavalla kohti parempaa ilmastoa. Mikko Ojajärvi Rakennusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy MOTIVA XPRESS 4/2007 3

4 AJASSA Tieto kodin sähkönkulutuksesta reaaliaikaiseksi KODIN sähkönkulutusta ja kulutuksen vaihteluja voidaan pian helposti seurata omalta tietokoneelta. Energia-, ympäristö- ja teknologia-alan asiantuntijoiden yhteishankkeessa, HEAT 07, kehitetään uutta mittausmenetelmää ja käyttäjäpalvelua kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiseksi. Jotta energiaa voidaan säästää, täytyy sen kuluttamista pystyä seuraamaan ja mittaamaan entistä tarkemmin ja nopeammin. Energiansäästö näkyy energialaskun pienentyessä suoraan kuluttajan omassa kukkarossa. Ja lisäksi näin hillitään ilmastonmuutosta, sanoo erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta. Kehitteillä oleva reaaliaikainen mittausmenetelmä toimii siten, että sähkömittariin asennetaan lisälaite, josta kulutustieto lähetetään laitetoimittajan palvelimelle. Kuluttaja näkee internet-yhteyden kautta sähkönkulutuksensa graafisena esityksenä jopa minuutin tarkkuudella. HEAT 07-hankkeessa järjestelmää testataan ja kehitetään käytännössä muun muassa käyttäjäkokemusten perusteella. Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus ja hankkeessa ovat mukana BaseN Oy, Motiva Oy, Teknillinen korkeakoulu (sähköverkot ja suurjännitetekniikka), Vantaan Energia Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy. Hanketta rahoittavat Sitra ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kanssa. PERTTI KOSKI, Motiva Oy ARI NISSINEN, puh , Suomen ympäristökeskus Kulutuksen seuranta on oleellista, kun kodin energiankäyttöä pyritään vähentämään. Perinteiseen mittariin tarvitaan lisälaite, joka lähettää kulutustiedon reaaliaikaisena laitetoimittajan palvelimelle. Kuljetusketjujen energiakatselmoinnit palkittiin TRANS Veritas Oy vastaanotti Kuljetusketjujen energiakatselmoinnit -tuotteesta kolmannen sijan Cleantech Finland -kilpailun tuotesarjassa. Trans Veritas teki Kuljetusketjujen energiakatselmoinnit Motiva Oy:n johdolla. Työn tilasivat liikenne- ja viestintäministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Kilpailussa palkittiin kaikkiaan kuusi yritystä kolmessa eri sarjassa. Suomen kilpailussa palkitut yritykset osallistuvat myös joka toinen vuosi järjestettävään EU:n laajuiseen European Business Awards for the Environment kilpailuun, jonka voittajat julistetaan Brysselissä kesäkuussa 2008 Euroopan vihreän viikon yhteydessä. Tuotesarjan ensimmäisen palkinnon sai Neste Oil Oyj:n biopohjainen NEx- BTL -dieselpolttoaine ja toisen palkinnon UPM-Kymmene Oyj:n UPM ProFi Deck. Autovero ja ajoneuvovero hiilidioksidiperusteisiksi Autojen verotusta esitetään muutettavaksi vuodenvaihteessa. Henkilöautoista ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava autovero ja rekisterissä olevista henkilöautoista vuosittain kannettava ajoneuvovero porrastettaisiin auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Samalla henkilöautojen autoveron tasoa alennettaisiin keskimäärin noin kuudenneksella. Autoveron muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa, mutta ajoneuvoveroa koskeva muutos tulisi voimaan myöhemmin, arviolta vuonna Vähän polttoainetta kuluttavista autoista vähemmän veroa Veromuutosten seurauksena kuluttajilla olisi selkeä taloudellinen peruste valita vähän polttoainetta kuluttava auto. Polttoainekulutus vaikuttaisi auton hankintavaiheessa maksettavan autoveron lisäksi vuosittaiseen ajoneuvoveroon. Autoa hankkiva saisi selvää hyötyä valitessaan kooltaan pienemmän auton, tai saman kokoluokan autoista vähemmän polttoainetta kuluttavan mallin tai dieselversion. Vaikka dieselöljyn litrakohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat bensiiniä suurempia, dieselautojen etuna on parempi hyötysuhde. Muutosten seurauksena paljon polttoainetta kuluttavien henkilöautojen autovero ja ajoneuvovero nousisivat nykyisestä. Kannattavammaksi tulee hankkia isommasta autosta polttoainetehokkaampi vaihtoehto - tinkimättä kuljetuskyvystä. Veromuutosten avulla halutaan myös nopeuttaa autokannan uusiutumista. Samalla vähennettäisiin autojen haitallisia pakokaasupäästöjä, kuten typen oksideja ja terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Hiilidioksidipäästöihin perustuva verotus koskisi vain henkilöautoja, koska toistaiseksi ainoastaan niiden päästöjen mittaaminen on yhdenmukaistettu. Pakettiautot otettaisiin vero-ohjauksen piiriin myöhemmin. 4 MOTIVA XPRESS 4/2007

5 Energiatodistus tulee oletko valmis? Ensi vuoden alussa tulevat voimaan laki ja asetus rakennusten energiatodistuksesta. Siitä alkaen rakennusluvan yhteydessä on laadittava energiatodistus. Lakia rakennusten energiatodistuksesta sovelletaan uusille rakennuksille vuoden 2008 alusta ja olemassa oleville rakennuksille vuoden 2009 alusta. Energiatodistus on vapaaehtoinen omakotitaloille ja enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille, jotka ovat valmistuneet ennen lain voimaantuloa. Todistusta ei myöskään vaadita esimerkiksi vapaa-ajan asunnoille, teollisuusrakennuksille eikä suojelluille rakennuksille. Uuden rakennuksen energiaselvityksen todistuksen antaa pääsuunnittelija, isännöitsijätodistukseen sisältyvänä isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja, erillisenä todistuksena pätevöitynyt laatija tai energiakatselmuksen yhteydessä katselmuksen suorittaja. Energiatodistuksien laatimisen koulutusta järjestää muun muassa Suomen LVI-yhdistysten liitto (SuLVI ry) ja täydennyskoulutuskeskukset, kuten yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. Energiatodistuksen antajan pätevyys Ympäristöministeriö antoi marraskuussa 2007 toistaiseksi voimassa olevan päätöksen, että FISE Oy ja Kiinteistöalan koulutussäätiö voivat todeta rakennuksen erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyden. Uudisrakennuksen pääsuunnittelijalla katsotaan olevan jo työnsä puolesta pätevyys rakennuksen energiatehokkuuden arviointiin. Jatkossa on tärkeää, ettei energiatodistusta tehdä vain lakiin ja asetukseen perustuvana paperina, vaan sen avulla tarkastellaan uudisrakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavia ominaisuuksia ja parannetaan olemassa olevien rakennuksien energiatehokkuutta. Erilliseen energiatodistukseen ja energiakatselmuksen yhteydessä annettuun energiatodistukseen kirjataan myös energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet. Ne on tärkeä tietää, kun päätetään tulevista korjauksista. Energiatodistuksen perusteella arvioidaan, kuinka energiatehokas rakennus on muihin vastaaviin verrattuna. Kun rakennuksen käytön energiantarve on pieni ja siinä on energiatehokas lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä, voidaan optimoida sen käytön aikaiset elinkaarikustannukset. Kun lisäksi huolehditaan oikeasta käytöstä ja hyvästä sisäilmastosta, saavutetaan terveelliset olosuhteet ja hallitaan lämmityksen aiheuttama ympäristökuormitus. TAPIO JALO, Motiva Oy MAARIT HAAKANA, , ympäristöministeriö Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Viikin uutta asuinaluetta Helsingissä. MOTIVA XPRESS 4/2007 5

6 AJASSA Direktiivi ohjaa laitesuunnittelua ekologisemmaksi Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat laatineet direktiivin energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2005/32/EY). Tämä EuP- tai Ecodesign-direktiivi tuli voimaan kesällä 2005, ja sitä pannaan parhaillaan toimeen jäsenmaissa, Suomessakin. Miksi tällaista direktiiviä tarvitaan ylitarkastaja Heli Vuori- Karvia kauppa- ja teollisuusministeriöstä? Energiaa käyttävien tuotteiden tuotantoon, jakeluun, käyttöön ja käytön jälkeiseen käsittelyyn liittyy ympäristövaikutuksia, kuten energiankulutuksen kiihdyttämä ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö, jätteiden syntyminen ja vaaralliset aineet. Tuotteiden ekologisiin ominaisuuksiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa ottamalla ympäristönäkökohdat huomioon jo tuotetta suunniteltaessa. EU:lla on haastavat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Direktiivi kohdistuu laajasti energiaa käyttäviin tuotteisiin. Soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu vain henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut liikennevälineet. Voidaanko jo nyt sanoa, miten direktiivi vaikuttaa tuotesuunnitteluun? Direktiivi luo kattavat oikeudelliset puitteet ekologisen suunnittelun vaatimuksille. Mutta täytyy muistaa, että kyseessä on puitedirektiivi, joka ei sellaisenaan aiheuta oikeudellisia velvoitteita tuotteille tai valmistajille. Sen nojalla komissio voi antaa täytäntöönpanoon säädöksiä tuotekohtaisista ekologisen suunnittelun vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä ja aikatauluista. Vaikutuksista voidaan sanoa vasta sitten, kun tuotekohtaisista toimenpiteistä on päätetty. Suuria odotuksia kohdistuu ainakin energiansäästöön. Komission teettämien taustaselvitysten ja vaikutusarvioiden perusteella harkitaan, mitkä toimenpiteet olisivat kunkin tuoteryhmän kohdalla tehokkaimpia. Myös energiamerkintä tulee kysymykseen joko vaihtoehtona tai muiden keinojen täydentäjänä. Miten CE-merkintä liittyy tähän direktiiviin? CE-merkinnällä osoitetaan, että tuote täyttää kaikkien muidenkin eikä yksin Ecodesign-direktiivin säädökset. Valmistajan tai sen valtuutetun edustajan on lisäksi annettava vakuutus vaatimustenmukaisuudesta. Minkälainen vastuu kuluttajille/julkisille hankkijoille jää tuotekehityksen suuntaamisessa luonnonvaroja ja energiaa vähemmän kuluttaviksi? Vaikka Ecodesign-direktiivin nojalla tullaankin varmaan säätämään aika suurta joukkoa tuotteita koskevia vaatimuksia, niin monia tuoteryhmiä jää sen ulkopuolelle. Kun hankinnoissa käytetään kriteereinä luonnonvarojen ja energian pientä kulutusta, se luo valmistajille paineita parantaa tuotteitaan tässä suhteessa. EuP-direktiivin ympäristö- ja energiavaikutukset. KTM Julkaisuja 24/2007 ec.europa.eu/enterprise/eco_design/index_en.htm ec.europa.eu/energy/demand/legislation/eco_design_en.htm HELI VUORI-KARVIA, (09) , kauppa- ja teollisuusministeriö SARI RAPINOJA, (09) , kauppa- ja teollisuusministeriö Miten Ecodesign-direktiiviä toimeenpannaan meillä Suomessa? Jäsenmaille annettiin toimeenpanon määräajaksi tämän vuoden elokuu. Olemme teettäneet Suomen ympäristökeskuksella ja Motivalla selvitysraportin direktiivin ympäristö- ja energiavaikutuksista. Parhaillaan valmistellaan lakiesitystä eri intressitahojen myötävaikutuksella. Mikä on kauppa- ja teollisuusministeriön ja tulevan työ- ja elinkeinoministeriön rooli asiassa? KTM/TEM ja ympäristöministeriö valmistelevat kansallisen lainsäädännön ja antavat kansalliset tuotekohtaiset säädökset, jos ne ovat tarpeen. Komissio voi nimittäin antaa myös suoraan jäsenvaltioita sitovia säädöksiä. KTM/TEM on mukana EU:n valmistelussa, kun tuotekohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä valmistellaan. Minkälaisia ohjauskeinoja aiotaan tai voidaan käyttää? Ecodesign-direktiivin nojalla komissio voi antaa sekä yleisiä tuotteen koko ekologiseen profiiliin liittyviä vaatimuksia että erityisiä vaatimuksia, jotka ovat määrällisiä ja mitattavissa olevia, esimerkiksi energiankulutus. Itsesääntelykeinot, siis valmistajien vapaaehtoiset sopimukset, ovat myös mahdollisia muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden vaihtoehtona. Ensimmäiset komission tilaamat taustaselvitykset eri tuoteryhmistä 1. katuvalaistus 2. akkulaturit 3. tietokoneet (pöytäkoneet ja kannettavat) sekä näytöt 4. televisiot 5. standby-kulutus 6. toimistovalaistus 7. lämmityskattilat 8. kuumavesivaraajat 9. kopiokoneet, faksit, printterit, skannerit, monitoimilaitteet 10. asuinhuoneistojen ilmastointilaitteet 11. sähkömoottorit kw, pumput, puhaltimet 12. kaupan kylmäsäilytyslaitteet 13. kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet 14. kotitalouksien astianpesukoneet ja pyykinpesukoneet 15. kotitalouksien valaistus (1. vaihe) Seuraavista tuoteryhmistä komissio tilaa selvitykset lähiaikoina: 1. pienet kiinteän polttoaineen kattilat 2. pyykinkuivauslaitteet (laundry driers) 3. pölynimurit 4. digisovittimet 5. kotitalouksien valaistus (2. vaihe) Komissio on lisäksi tilannut ylimääräisen selvityksen yksinkertaisista digisovittimista. Myöhemmin televisiolaitteista tehdään kattavampi selvitys. 6 MOTIVA XPRESS 4/2007

7 Hankintoja vihrein perustein Energiatehokkaiden hankintojen tueksi löytyy tietoa ja työkaluja, joita on kehitetty useassa eri hankkeessa, myös kansainvälisenä yhteistyönä. Hankinnan kokonaiskustannusten arvioimiseksi on kehitetty elinkaarilaskentamalli, joka ottaa hinnan lisäksi huomioon toimitus-, asennus- ja käyttökustannukset. Kansainvälisessä GreenLabelsPurchasehankkeessa, jota Suomessa toteuttaa Motiva ja FCG-Efeko, kehitetään ohjeita ja työkaluja hankintojen tueksi. Hankkeessa on tuotettu valintakriteerejä, laskentatyökaluja sekä ohjeistuksia esimerkiksi toimistolaitteille, kodinkoneille, valaisimille, valonlähteille ja vihreälle sähkölle. Työkaluja on kehitetty ja testattu ja testataan yhteistyössä suomalaisten yritysten ja kaupunkien kanssa. Mukana hankkeessa ovat muun muassa VVO-yhtymä, TNT Suomi Oy sekä Turun ja Lahden kaupungit. Kuva: Tuomas Kinnunen/Grafex Energiatehokkuus korostuu Turun kopiokonehankinnassa Turun kaupunki kilpailuttaa kopiokonehankintansa keskitetysti. Tänä vuonna lähetetyissä tarjouspyynnöissä sovellettiin nyt ensimmäistä kertaa energiatehokkuus- ja ympäristökriteereitä. Kopiokoneiden ympäristövaatimuksiksi asetettiin energiankulutuskriteerit lepo/valmiustilassa ja tyypillisessä käyttötilanteessa sekä ympäristökriteereinä melutaso, laitteiden muoviosien merkitseminen ja muoviosien raaka-aineet. Tarjousten kokonaistaloudellisessa vertailussa huomioitiin myös huoltopalvelukustannukset. Tarjousmenettelyssä hyödynnettiin GreenLabelsPurchase-hankkeessa tuotettuja aineistoja. Tiedontarve konkreettisista vaatimuksista ja toimintatavoista ympäristömyönteisten hankintojen toteuttamiseen on valtava, toteaa hankintasuunnittelija Tuula-Marja Kosonen Turun kaupungista. PÄIVI LAITILA, Motiva Oy HENNA KNUUTILA JA SATU HYRKKÄNEN, , FCG-Efeko Oy TUULA-MARJA KOSONEN, (02) , Turun kaupunki Mallia työasemahankintojen kilpailuttamiseen HENKILÖKOHTAISTEN työasemien ja niiden oheislaitteiden, kuten tulostimien ja kopiokoneiden, tarpeeton sähkönkäyttö aiheuttaa vuosittain julkishallinnossa jopa 10 miljoonan euron turhat kustannukset. Tähän tulokseen päädyttiin Motivan vuonna 2006 teettämässä selvityksessä, jossa tarkasteltiin työasemien sähkönsäästön mahdollisuuksia. Selvityksen yhteydessä valmistuneesta raportista selviää, miten tarpeeton sähkönkäyttö on vältettävissä. Motiva on laatinut kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana tarjouspyyntömallin, jossa on korostettu työasemaympäristön energiansäästöominaisuuksia. Malli on pyritty rakentamaan kokonaisuudeksi, jota voidaan hyödyntää yleisesti työasemaympäristön laitteiden kilpailutuksessa. Mallia voi soveltaa tilanteen mukaan Valtionhallinnon organisaatiot käyttävät yleensä hankintojen tekemiseen Hanselin kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Organisaatiot voivat kuitenkin hyödyntää soveltaen niin sanotuissa kevennetyissä kilpailutuksissa tarjouspyyntömallin ja sen liitteiden vaatimuksia ja kysymyksiä. Mallissa oletetaan, että käytössä on avoin hankintamenettely. Jos sellaista ei käytetä, tarjouspyyntöä tulee muuttaa vastaavasti. Tarjouspyynnössä on myös oletettu, että työasemalaitteet ostetaan omaksi. Jos näin ei ole, vaatimus- ja hintaliitettä on muutettava. Tarjouspyyntömalli ja päivitetyt työasemaraportit ja sähkön säästöä koskeva ohjeet löytyvät Motivan www-sivuilta, valitse pudotusvalikko Yrityksille ja yhteisöille > Toimiston energiansäästö. KIMMO RAUTIAINEN, Motiva Oy MOTIVA XPRESS 4/2007 7

8 ENERGIATEHOKKUUS Kuva: Paremmin ja pidemmälle TEKSTI: VESA VILLE MATTILA Äskettäin allekirjoitetut energiatehokkuussopimukset jalostavat hyväksi havaittua energiansäästösopimusjärjestelmää entistä pidemmälle. Vuoteen 2016 ulottuvien sopimusten suurimpia uutuuksia ovat elinkeinoelämän toimialakohtaiset toimenpideohjelmat sekä pienille kunnille tarkoitettu energiaohjelma. Sähkön vuotuisen kulutuksen arvioidaan Suomessa lisääntyvän runsaan neljänneksen nykyisestä 87 terawattitunnista vuoteen 2025 mennessä. Samalla teollisuuden ja rakennusten energian tarve, liikenteen energiankäyttö sekä kasvihuonekaasupäästöt näyttävät kasvavan tasaisesti, mikäli mitään ei tehdä. Toisenlaista todellisuutta maalaavat tiukat tavoitteet. Euroopan unionin energiapalveludirektiivi asettaa yhdeksän prosentin säästötavoitteen energian loppukäytölle. Eurooppa-neuvosto puolestaan puhuu 20 prosentin tavoitetasosta. Sen verran pitäisi nykyiseen nähden rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja nostaa energiatehokkuutta vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuteen satsaaminen auttaa meitä olennaisesti uusiutuvalle energialle ja kasvihuonekaasupäästöille aikanaan asetettavien kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Mitä alemmaksi saamme energian loppukäytön, sitä helpommalla loppujen lopuksi pääsemme, toteaa kauppa- ja teollisuusministeriön yli-insinööri Pentti Puhakka. Sopimusten suuri valikoima Puhakka tuli mukaan energiansäästösopimuskuvioihin vuonna 1996, jolloin elinkeinoelämä alkoi toden teolla kiinnostua vapaaehtoisesta sopimusmenetelmästä. Sopimusmenetelmä nähtiin ensin ilmeisesti pienimpänä pahana, sitten ihan aidosti toimivana työkaluna. Energiansäästösopimukset etenevät yritysten ja organisaatioiden toimintapolitiikoista niiden arkeen, projekteista prosesseiksi. Nyt starttaavien energiatehokkuussopimusten kehitystyöhön osallistuneet kauppa- ja teollisuusministeriö ja EK toimialaliittoineen, Motiva, TEKES, yritykset, kunnat, laitetoimittajat ja konsultit päätyivät laajentamaan sopimuspalettia. Energiavaltaiseen teollisuuteen, energiantuotantoon, elintarviketeollisuuteen, 8 MOTIVA XPRESS 4/2007

9 kemianteollisuuteen, teknologiateollisuuteen, mekaaniseen metsäteollisuuteen, kaupan alalle, matkailu- ja ravitsemisalalle sekä energiapalveluihin on sorvattu toimialakohtaisia toimenpideohjelmia. Sähkön siirtoa, jakelua ja vähittäismyyntiä sekä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä koskevassa energiapalveluiden toimenpideohjelmassa uutta on edistää ja kehittää sellaisia palveluita, jotka edesauttavat asiakkaiden energiatehokkuustoimia ja ylipäätään energian loppukäytön tehokkuutta. Suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuussopimusten rinnalla pienille kunnille tarjotaan energiaohjelmaa. Raportoinnista enemmän hyötyä Toimenpideohjelmien johtamisesta kullakin toimialalla ja kuntasektorilla vastaavat omat seurantaryhmät. Energiatehokkuuden edistämiseksi ne voivat valjastaa alansa asiantuntemuksen sekä suorat kontaktinsa. Motiva johtaa energiatehokkuustyökalujen kehittämistä ja testaamista sekä huolehtii seurantajärjestelmästä, johon Puhakka lupaa merkittäviä muutoksia. Ensi vuonna valmistuvaan internetpohjaiseen seurantajärjestelmään voi jatkossa raportoida tuloksia sitä mukaa kuin niitä syntyy. Tavoitteena on, että joustavasta järjestelmästä organisaatiot saavat raportteja omaakin käyttöään varten. Puhakan toiveissa on pistää pystyyn pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kunnille suunnattu neuvontapalvelu pestata eräänlaisia energiatehokkuutta edistäviä kiertäviä matkasaarnaajia. KTM:n tuen energiakatselmuksen tai -analyysin tekemiseen hän sanoo säilyvän entisellään. Kaupan ala on edistänyt pitkäjänteisesti energiatehokkuutta Päivittäistavarakaupassa on tehty pitkäjänteisesti työtä energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiankäyttöä tehostavien toimien vaikutuksia on selvitetty Keskon, SOK:n ja Tradekan myymälöissä. Selvityksessä arvioitiin, että jaksolla toteutuneen energiatehokkuuden parantumisen seurauksena saavutetaan vuosittain säästöä sähkössä 380 ja lämmössä 590 gigawattituntia. Suhteelliset säästöt verrattuna lähtötilanteeseen olivat vastaavasti sähkössä neljännes ja lämmössä jopa 62 prosenttia. Säästöarvioihin liittyy epävarmuutta johtuen muun muassa pitkästä aikajänteestä, mutta tulokset osoittavat, että kaupan toimet energian säästämiseksi ovat olleet pitkäjänteisiä ja tuloksellisia. Tehokkaita toimia Suurin energiansäästövaikutus on lämmön talteenotolla, jota on hyödynnetty sekä kylmälaitteista että ilmanvaihdosta. Sähkön säästössä suurin merkitys on pakaste- ja kylmähyllyjen yöverhojen käytöllä, dynaamisella kylmälaiteautomatiikalla ja valaisimien valinnalla ja ohjauksella. Selvitys on osa kaupan alan energiatehokkuussopimuksen valmistelua. Se liittyy myös energiapalveludirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Hankkeen osarahoittajana toimi kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen toteutti LPP Partners. Energiapalveludirektiivi asettaa jäsenmaille ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen vuosille Direktiivi antaa mahdollisuuden lukea hyödyksi niin sanottuja energiansäästön varhaistoimia, jotka on toteutettu vuosina Erityisen perustelluista syistä voidaan hyväksyä toimenpiteitä myös vuodesta 1991 alkaen. Euroopan komissio ei ole vielä julkaissut ohjeita siitä, miten varhaistoimet otetaan huomioon kun katsotaan, kuinka hyvin jäsenmaat ovat tavoitteeseen päässeet. Vaikuttaisi kuitenkin alustavasti siltä, että kaupan alalla toteutetut toimet voisivat olla tällaisia varhaistoimia. LEA GYNTHER, Motiva Oy Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Innovaatiot ja palveluala esille Vaikka suomalainen teollisuus on tuloksellisesti pystynyt parantamaan tuotantonsa energiatehokkuutta, trimmaamisen tarve ei koskaan lopu. Energia-analyysin päivitys voi vieläkin tuoda esille melkoisia energiansäästöpotentiaaleja. On tullut uusia teknisiä ratkaisuja, joskus jopa uusia raaka-aineita. Toivomme tietysti sopimusjärjestelmän edistävän erilaisten ympäristöteknologian innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa, Puhakka korostaa. Elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisessa palvelualat astuvat entistä enemmän esiin. Vaikka energia ei pal- Motiva-päivässä keskusteltiin kaupan alan energiatehokkuudesta. Keskustelun johdattelijana toimi Motivan hallituksen puheenjohtaja Juhani Wiio. Keskustelemassa olivat vasemmalta lukien Kesko Oyj:n ylläpitopäällikkö Jari Suuronen, Tradeka Oy:n ympäristöpäällikkö Tiina Ahlfors ja SOK Kiinteistötoimintojen kehityspäällikkö Erkki Pekkanen. MOTIVA XPRESS 4/2007 9

10 ENERGIATEHOKKUUS Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Kauppa- ja teollisuusministeriön yli-insinööri Pentti Puhakka puhui uusista energiatehokkuussopimuksista Motiva-päivässä lokakuussa velualoilla ole samanlainen tuotantotekijä kuin teollisuudessa, Puhakka vakuuttaa ympäristömyötäisen ja energiatehokkaan toiminnan vaikuttavan suuresti sekä yrityskuvaan että kuluttajan käsityksiin. Palvelualat ovat avainasemassa opastamassa kuluttajia ja välittämässä heidän toiveitaan teollisuudelle. Energiaohjelma pienille kunnille Kuntapuolella Suomen Kuntaliitto ja KTM näkivät välttämättömänä ottaa huomioon niin isojen kuin pienten kuntien erityistarpeet. Pieniä kuntia varten laadittiin käytännönläheinen ja varsinaista energiatehokkuussopimusta kevyempi energiaohjelma. Se esimerkiksi neuvoo tarkistamaan katuvalaistuksen kaltaisia konkreettisia kohteita. Kuntia myös rohkaistaan verkottumaan entistä enemmän. Energiatehokkuuden edistämisen vaikeuskerrointa nostaa lukuisten kuntien tiukka taloudellinen tilanne. Rahaa ei tunnu riittävän säästökohteiden etsimiseen eikä mahdollisten säästökohteiden investointeihin. Energiatehokkuus on kuitenkin tapa edistää kuntien toiminnan tuottavuutta. Hieman ihmettelemme KTM:ssä, miksei ESCO-konsepti ole saavuttanut sen suurempaa suosiota. Sehän tarjoaa oivan ratkaisun toteuttaa energiatehokas investointi ilman omaa rahaa, Puhakka muistuttaa. Uudet energiatehokkuussopimukset allekirjoitettiin Säätytalolla HÖYLÄ laajeni liikennepolttoainepuolelle LÄMMITYS- sekä liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus HÖYLÄ III kattaa niin öljylämmityskiinteistöt kuin liikennepolttonesteiden jakelun. Kiinteistöissä tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä biopolttoöljyn osuus öljylämmityksessä on 10 prosenttia ja viidesosa öljylämmitysjärjestelmistä hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Vanhojen öljylämmityskiinteistöjen energiatehokkuutta pitää edelleen parantaa esimerkiksi uusimalla öljykattiloita. Energiapalveludirektiivin mukaisesti HÖYLÄ III kehottaa vaikuttamaan loppukäyttäjän asenteisiin ja tottumuksiin. Liikennepolttonesteiden jakelussa tämä tarkoittaa esimerkiksi taloudellisen ajotavan neuvontaa ja muistuttamista polttoaineen kulutusta pienentävien huoltotoimenpiteiden merkityksestä. 10 MOTIVA XPRESS 4/2007

11 ENERGIATEHOKKUUS Kylmätekniikkaa analysoitu Kilossa TEKSTI: VESA VILLE MATTILA Kylmätekniikka kuuluu keskeisesti päivittäistavarakaupan prosesseihin. Inex Partnersin Kilon logistiikkakeskuksessa kylmätekniikkaan on pureuduttu KYTE-analyysin avulla. Inex Partners on SOK:n tytäryhtiö ja S- ryhmän hankinta- ja logistiikkayritys, joka hankkii ja jakelee valtaosan S-ryhmän myymälöiden päivittäis- ja erikoistavarasta. Espoon Kilossa toimivassa logistiikkakeskuksessa teolliset elintarvikkeet, käyttötarvikkeet, jalostetut tuoretuotteet sekä hedelmät ja vihannekset kerätään ja yhdistetään myymäläkohtaisiksi toimituksiksi eri puolille Suomea. Logistiikkakeskuksen 10 hehtaarin varastopintaalasta vajaat puolet on kylmää tilaa. Päivittäistavaroiden kylmäketjun katkeamattomuutta turvaava Kilon logistiikkakeskus on meille tärkeä kohde. Siksi halusimme sisällyttää KYTE- eli Kylmää Tehokkaasti -analyysimallin siellä suoritettavaan energiatehokkuusanalyysiin, kertoo SOK:n rakennuttajapäällikkö Juha Äijälä. Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa, toteavat Seppo Immonen Inex Partnersilta ja Janne Kala Kupari Energia Oy:stä. Toiminnan ja tekniikan varmistamiseksi Kilon logistiikkakeskuksen kylmälaitteiden sähköteho on 6 MW. Jäähdytykseen kuluu suurin osa enimmillään yli euron kuukausittaisesta sähkölaskusta. Vaikka logistiikkakeskuksen laitteistoja on jatkuvasti parannettu uusimalla kompressoreita, putkituksia ja kylmäaineita, SOK halusi kokonaisuudesta ulkopuolisen katselmoijan analyysin. Muun muassa toiminnan laadun varmistaminen ja energiatehokkuus kuuluvat Inexin ja SOK:n laatu- ja ympäristöpäämääriin. Omalta osaltaan KYTE-analyysi voi varmentaa näihin päämääriin vievän tekniikan ja toiminnan järkevyyden, Äijälä toteaa. Analyysissa täytyy aina tutkia myös kylmäjärjestelmän yhteyksiä sähkö- ja lämpöteknisiin ratkaisuihin. Aiheuttaako vaikka valaistus tai ilmanvaihto turhaa jäähdytystarvetta, muistuttaa KYTE-analyysin tehneen Kupari Energia Oy:n energia-asiantuntija Janne Kala. Esille pieniä parannuskohteita Logistiikkakeskuksen loppuraportti odottaa vielä pakkaskaudelle ajoittuvaa mittausjaksoa. Ennakkotuloksia on Äijälälle jo raportoitu. Suurten säästöpotentiaalien sijaan KYTE-analyysi on tähän mennessä tuonut esille pieniä heti kuntoon laitettavia parannuskohteita lähinnä automatiikan ohjelmoinneissa ja säädöissä. Esimerkiksi yhdessä konehuoneessa usea kompressori kävi samanaikaisesti osateholla. Äijälän mukaan KYTE-analyysi saatetaan myöhemmin tehdä Prisma-hypermarketeissa. Kylmätekniikan energiatehokkuustalkoisiin hän kuitenkin kaipaa entistä enemmän myös laitetoimittajien panosta. Kylmätekniikka kuriin ja kuntoon MOTIVAN toimeksiannosta suunniteltu KYTE-analyysi soveltuu työkaluksi sellaisiin teollisuuden kylmäjärjestelmiin, joissa on useita kompressoreita, yhteistä sähkötehoa vähintään 200 kilowattia ja sähköenergian kulutus ainakin 500 megawattituntia vuodessa. Vastaavat luvut kaupan alalla ovat 30 kilowattia ja 150 megawattituntia. Analyysin ensimmäinen vaihe selvittää, voiko kylmän tarvetta pienentää. Seuraavaksi tutkitaan lämpötilatasot ja lopuksi käydään läpi kylmälaitteiden kokonaisenergian kulutuksen keskeiset tekijät: kompressorit, puhaltimet, pumput, lämmön talteenottolaitteet ja sulatuskäytöt. Löydetyt sähkö- ja lämpöenergian säästökohteet, todettu energiansäästöpotentiaali sekä suositeltavat toimenpiteet kustannuksineen kirjataan raporttiin. Sitä yritys voi hyödyntää niin energiatehokkuuden tehostamissuunnitelmassa kuin työntekijöiden koulutuksessa. KYTE-analyysi on sisällytettävissä kaikkiin Motivan energiakatselmuksiin. Sen pystyy toteuttamaan myös osana prosessiteollisuuden toisen vaiheen energia-analyysia. ANTERO PUNTTILA, Motiva Oy MOTIVA XPRESS 4/

12 ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO Kuva: Lehtikuva, Seppo Samuli Energiansäästöviikolla kannustettiin aloittamaan OnOff-suhde Valot sammuivat Helsingissä lokakuussa Säästöviikon Aloita OnOff-suhde -teemalla Motiva Oy kannusti suomalaisia katkaisemaan turhan sähkönkulutuksen kodeissa ja työpaikoilla. Viikkoa vietettiin yli 270 yrityksessä ja yhteisössä. Kouvolassa toimivan KSS Energian kampanja palkittiin yhtenä parhaista viikon toteutuksista. Yhtiö halusi kampanjalla tavoittaa oman henkilöstön, asiakkaat ja kuntalaiset - koululaisia unohtamatta. Lähelle asiakkaita ja kuntalaisia KSS Energia vei energiansäästön lähelle asiakkaita ja kuntalaisia. Paikallisista kirjastoista ja kirjastoautoista sai lainata energiankulutusmittareita. Ruokakaupoissa tarjottu pakkausapu yllätti varmasti positiivisesti ja ekokassiin sujautettu energiansäästöopas päätyi luettavaksi moneen kotiin. Energiansäästöstä koottu sivusto löytyy KSS Energian verkkosivuilta edelleen. Kampanja syntyy hyvistä ideoista Oman kampanjan lisäksi yhtiö kävi Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ympäristövastaavien koulutuksessa antamassa opastusta energia-asioissa. Kouvolan tokaluokkalaisille järjestettiin alueellinen energiakilpailu, jonka paras työ osallistuu valtakunnalliseen kilpailuun. Yhtiö järjesti kouluissa myös opetustuokioita tokaluokkalaisille energiansäästöasioista. Energiansäästöviikkoa on KSS Energiassa vietetty jo yli kymmenen vuoden ajan, kertoo markkinointipäällikkö Monica Kuusinen KSS Energiasta. Joka kerta suurimmalta haasteelta tuntuu viikon ideointi, koska tavoitteemme on, että viesti todella kohtaa kuulijansa. Tosin energiansäästöasiat kulkevat mukana päivittäisissä asiakaskohtaamisissa yhä enenevässä määrin. Eivät ainoastaan Energiansäästöviikolla, Kuusinen jatkaa. MONICA KUUSINEN, (05) , KSS Energia Energiansäästöviikko pähkinänkuoressa Viikkoa vietti 273 yritystä ja yhteisöä. Uusia osallistujia oli noin 30 %. Suurimmissa organisaatioissa teemaviikko tavoitti henkilöä. Kahdella kolmesta viettäjästä kampanja liittyy yrityksen energia- tai ympäristöohjelmaan. Noin 90 % palautekyselyyn vastanneista aikoo osallistua myös vuonna Parhaat käytännöt palkittiin; kunniamaininnan saivat KSS Energia, Skanska sekä Oulun seudun Ammattiopiston Myllytullin ja Kempeleen yksiköt. Erityismaininta myönnettiin VVO-yhtymä Oyj:lle, HUS-kuntayhtymälle sekä Päiväkoti Järvikodolle. -sivustolla vierailee vuodessa yli kävijää. Helsingin Tuomiokirkon valot sammuivat viideksi minuutiksi maanantaina 8. lokakuuta. Motivan, WWF Suomen ja YleX:n tempauksella haluttiin kiinnittää huomiota turhaan sähkönkulutukseen. Valojen sammutustempaukseen osallistui yhteensä 25 kiinteistöä, mm. Eduskunta, Kiasma, Kansallisteatteri, Pääpostitalo, Mediakeskus Lasipalatsi sekä Stockmann. Valoja sammutettiin myös Espoossa ja Turussa. 12 MOTIVA XPRESS 4/2007

13 Tanssiva tuliryhmä Polte esiintyi Motivan ja WWF:n katutapahtumassa Kiasman edustalla Helsingissä 8. lokakuuta Energiansäästöviikolla puhuttiin erityisesti valaistuksesta Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig EDUSKUNNASSA tehty ehdotus hehkulamppujen kieltämisestä ja Helsingin keskustassa keskeisten kiinteistöjen pimeneminen Energiansäästöviikon maanantai-iltana piti valaistuksen ja energiansäästöasiat uutisotsikoissa pitkin syksyä. Valojen sammutustempaus näkyi Energiansäästöviikon maanantaina lähes kaikkien televisiokanavien uutislähetyksissä. Asiasta kirjoitettiin ja keskusteltiin myös radiossa ja lehdissä. Myös yleisö heräsi: itse vietin maanantain valotempauksen jälkeen iltaa kynttilöin valaistussa kahvilassa ja ohimennen kuulin kun naapuripöydässä keskusteltiin illan tempauksesta ja energiansäästöstä. Viiden minuutin tapahtuma ei näkynyt sähkönkulutuksessa valtakunnan tasolla - sen järjestäjinä tiesimmekin. Tavoitteena oli pikemminkin herättää keskustelua energiansäästöstä ja Energiansäästöviikosta. Tempauksen tuoma julkisuus tuki omalta osaltaan myös teemaviikon viettäjien omaa kampanjointia. Kaikki palaute ei kuitenkaan ollut ainoastaan positiivista. Lehtien palstoilla pohdittiin tempauksen mielekkyyttä, koska säästöä sillä ei saatu aikaan. Toisaalta harvoin Energiansäästöviikolla on onnistuttu tuomaan energiansäästöasioita tavallisten kansalaisten kahvipöytäkeskustelun tai lehtien mielipidepalstojen puheenaiheeksi. Energiansäästö on ollut vahvasti esillä hallitusohjelmassa ja eduskunnassa käyty keskustelu hehkulampuista on myös lisännyt virtaa energiakeskusteluun. Onkin ollut erityisen antoisaa olla järjestämässä Energiansäästöviikkoa tällaisessa nosteessa! Asialle on yhteiskunnassa selvää kysyntää. Siitä kertonee myös se, että säästöviikon viettäjien lukumäärä kasvaa joka vuosi. Energiansäästö on vaikea aihe viestittäväksi, koska kulutusvirtoja kertyy niin monista eri lähteistä. Energiansäästöstä viestiminen kaipaa selvästi terävää kärkeä, jotta se saisi laajempaa näkyvyyttä valtakunnan mediassa. Nähtäväksi jää minkälaisen terän keksimme asialle ensi vuodeksi. Onneksi Energiansäästöviikolla tapahtuu paljon median ulkopuolella. Todellinen työ tehdään niissä yrityksissä ja yhteisöissä, jotka Energiansäästöviikkoon osallistuvat. Nostan hattua kaikille niille ympäristö- ja markkinointipäälliköille, viestinnän ammattilaisille ja opettajille, jotka oman työnsä ohella suunnittelevat ja toteuttavat mitä moninaisimpia kampanjoita. Uskon ja tiedän, että näiden satojen organisaatioiden henkilökuntaa ja asiakkaita onnistuttiin innostamaan konkreettisiin tekoihin energian säästämiseksi. SUVI SALMELA Energiansäästöviikon projektipäällikkö MOTIVA XPRESS 4/

14 LIIKENNE Kuljetusketjujen energiakatselmus Metso Paper Oy:ssä Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Metso Paper Oy Jyväskylän paperija kartonkikoneyksikkö ja Tampereen telatehdas toteuttivat kuljetusketjujen energiakatselmuksen keväällä Se rajattiin koskemaan vuoden 2006 kotimaan maantiekuljetuksia, joiden suorittajana oli pääkuljetuskumppani Kiitolinja Oy. Katselmuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Logistiikka Motiva Oy:n ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena oli selvittää kuljetusten energiatehokkuus ja kartoittaa toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Kuljetusten volyymit, keskikuorma, etäisyydet, suunnat, polttoaineenkulutus ja -kustannus sekä hiilidioksidimäärä selvitettiin. Myös kalustoon, ajotapaan ja kuljetusten ohjaamiseen liittyviä asioita kartoitettiin. Katselmuksen mukaan tarkastelun kohteena olleet kuljetukset hoidettiin tehokkaasti. Tarkastelussa nousi esille toimintatapoihin liittyviä asioita, joita kehittämällä voidaan saavuttaa vuodessa noin euron säästöt. Siihen tarvitaan muun muassa Metso Paper Oy:n ja Kiitolinja Oy:n välistä yhteistyötä. Kuljetuksien energiatehokkuuden selvittäminen on tärkeää, sillä lähitulevaisuudessa siihen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Nyt toteutettu katselmus antaa tiedon kuljetusten nykytilasta ja siitä on hyvä jatkaa, sanoo Metso Paper Oy:n ympäristöpäällikkö Tuula Laitinen. Katselmuksen tulokset kirjataan yrityksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttiin, josta ne ovat sidosryhmien nähtävissä. Kuljetusketjujen energiakatselmusta voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisena kehittämisen menetelmänä, josta on pitkän aikavälin taloudellista hyötyä sekä kuljetusten tilaajille että toteuttajille, toteaa katselmuksen toteutuksesta vastannut Marita Valkonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. SEPPO PYRRÖ, Motiva Oy TUULA LAITINEN, , Metso Paper Oy 14 MOTIVA XPRESS 4/2007

15 CLIMBUS ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSTÄ LIIKETOIMINTAA Lämpöä jätevedestä säästöä energiakustannuksissa Oy Snellman Ab:n tehtaalla on otettu käyttöön lämpöpumppu, joka hyödyntää jäteveden lämpöenergiaa. Nyt vuositasolla säästetään energiakustannuksissa jopa euroa, samalla ympäristökuormitus vähenee. Lämpöpumpun on kehittänyt Oy Scancool Ab. Scancoolin uudella lämpöpumppujärjestelmällä otetaan Oy Snellman Ab:n tehtaan jäteveteen sitoutunut energia talteen ja hyödynnetään se tehokkaasti pesuvesien lämmitykseen. Vastaava lämpö on aiemmin tuotettu raskaalla polttoöljyllä. Lämpöpumpun on laskettu vähentävän vuosittaista öljyn kulutusta 400 tonnia ja säästävän energiakustannuksissa jopa euroa vuodessa. Laitoksen on arvioitu maksavan itsensä takaisin noin kolmessa vuodessa. Hankkeen pilottiyrityksenä toimineen Snellmanin tekninen johtaja Markus Snellman toteaa lämpöpumpun olevan heille luonteva ratkaisu. Energiaa säästävä ja vähemmän ympäristöä kuormittava teknologia soveltuu hyvin yrityksen ympäristöohjelman tavoitteisiin. Jo Snellman Oy Ab:n perustamisesta lähtien on tavoitteena ollut raaka-aineiden tarkka käyttö ja ympäristöystävällinen tuotanto. Investoinnissa on osittain hyödynnetty ns. ESCO-palvelua, jossa investointikustannukset maksetaan palvelun tarjoajalle eli laitoksen toimittajalle saavutetulla kustannussäästöllä. Tekesin rahoituksen osuus hankkeessa oli 12 prosenttia ja se kohdistui teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen riskeihin. Lämpöpumppu vaativaan kohteeseen Tuotekehitysprojektissa innovaationa on jäteveteen varastoituneen energian hyödyntäminen optimaalisella hyötysuhteella riippumatta jäteveden lämpöenergian tai käyttökohteen energiatarpeen vaihtelusta. Tavoitteena on saavuttaa 200 kilowatin sähkön kulutuksella jopa kilowatin lämpöteho. Hyötysuhteen optimointiin käytettiin uusinta kylmä- ja automaatiotekniikkaa. Projektissa on kehitetty likavettä sietävä lämmönvaihdin ja siihen integroitu puhdistusjärjestelmä. Lämpöpumppukokonaisuus on valmistettu tehdasympäristöön ja se Kuva: Robert Wiik on helposti räätälöitävissä ja asennettavissa myös muualle, kertoo Scancoolin toimitusjohtaja Jonny Asplund. Tehdyn markkinatutkimuksen mukaan hukkalämpöä hyödyntäville järjestelmille on suuri kysyntä, mutta osaavia tekijöitä ei juuri ole, siksi uskomme modulaarisille ratkaisuille olevan kysyntää. Asplund uskoo uuden liiketoiminnan kaupallistuvan muutaman vuoden sisällä. Tavoitteena on ensi vuonna toimittaa kahdesta kolmeen vastaavaa järjestelmää. JONNY ASPLUND, , ClimBus Tapahtumia Workshop on CO2 Capture, Utilisation and Storage, , Hanasaari, Espoo Hiilidioksidin erotus ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS) on viime vuosina saavuttanut varsin laajan hyväksynnän yhtenä merkittävänä keinona rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä. ClimBus-ohjelman järjestämä kansainvälinen seminaari tarjoaa kattavan katsauksen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin teknologioihin sekä niiden rooliin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja demonstroinnin tilaan Euroopassa. ClimBus-ohjelman vuosiseminaari , paikka avoin. Lisätietoa ClimBuksesta Tietoa ClimBus teknologiaohjelmasta, rahoitetuista hankkeista ja hankkeiden tuloksista: Projektiryhmä myhäili tyytyväisenä lämpöpumpun vihkiäisissä marraskuun alussa Oy Snellman Ab:llä Pietarsaaressa. Vasemmalta Snellmanin tekninen johtaja Markus Snellman ja Scancoolin edustajat Raimo Kohtanen, Jonny Asplund ja Petri Jaaksi. JATTA JUSSILA, ohjelman koordinaattori, , Technopolis Oyj MARJATTA AARNIALA, ohjelman päällikkö , Tekes MOTIVA XPRESS 4/

16 TÄTÄ MIELTÄ Pienvesivoimayhdistys ry Pienvesivoimalaitosten luvat kuntoon laitokset toimintaan! Joroisten Liunan koskeen rakennettu kunnallinen sähkölaitos aloitti sähkönjakelun Sähkövoimala rakennettiin uudenveroiseksi 1990-luvulla. Pienvesivoimalaitosten luvanvaraisella käytöllä on Suomessa pitkät perinteet. Voimassa oleva lainsäädäntö perustuu vuonna 1962 voimaan tulleisiin vesilakiin ja -asetukseen. Ennen lain voimaan tuloa myönnetyt luvat ovat kuitenkin voimassa. Vesioikeuden luvat eivät ole Suomessa määräaikaisia, eikä lupa raukea itsestään niin kauan kun voimalaitos tai mylly on käynnissä ja sen pato on pidetty kunnossa. Mikäli mylly tai pienvesivoimalaitos on jäänyt välillä pois käytöstä, säädetään rakennelman uudelleen käyttöön ottamisesta vesilain 2 luvussa, pykälässä 2. Rakennelman kunnossapidosta ja poistamisesta säädetään saman lain 3 luvussa pykälässä 31. Suomessa on nykyään suuri määrä myllyjä ja voimalaitoksia lain tulkinnan mukaan niin kauan poissa käytöstä olleina, että niiden uudelleen käyttöön ottaminen vaatii uuden ympäristöluvan hankinnan. Toisen säännöksen mukaan vedenpintoja ja virtaamia säätelevä rakennelma on pidettävä kunnossa, eikä sitä voi purkaa ilman lupakäsittelyä. Laitoksen omistajalla suuria haasteita Laitosten omistajat ovat yksityishenkilöitä tai pieniä yhtiöitä, joiden varat tuskin riittävät patojen ja luukkujen asianmukaiseen ylläpitämiseen. Vesivoimalaitoksen uudelleen käynnistäminen tai myllyn sähköistäminen toisi tuloja, jotka takaisivat kohteiden tulevaisuuden. Varaton myllärin jälkeläinen tuskin kykenee taloudellisista syistä ryhtymään tähän, kun kohteen teho voi olla Kuva: Juha Rautanen/Motiva Oy vain muutaman 10 kilowatin luokkaa. Myös rakennelman poistaminen vaatii luvan, josta syntyisi kustannuksia. Olemme siis ajautuneet tilanteeseen, jossa myllyn tai voimalaitoksen omistaja jättää asiat sikseen ja kohde jatkaa ränsistymistään. Joskus tulevaisuudessa se saatetaan sitten pakkolunastaa yhteiskunnan syliin. Samalla menetetään arvokkaita paikallisia perinnearvoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Yleensä Euroopassa on käytäntö, että vesioikeuden lupa on voimassa 99 vuotta, vaikka voimalaitosta ei käytettäisikään. Kaikki tiedämme, että uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä vaaditaan nyt ilmastonmuutoksen nimissä kansainvälisillä sopimuksilla. Näiden vaatimusten toteuttamisessa yhdellä 40 kilowatin turpiinilla ei ole suuren suurta merkitystä, mutta pienistä puroista syntyy suuret virrat ja turpiinin teho onkin jo 40 megawattia. Ratkaisuja haasteisiin Käyttämättöminä olevassa laitoksessa pitäisi pitää ympäristölupaviranomaisten toimesta katselmus ja uuden luvan hakemisvelvollisuus pitäisi poistaa. Vanha lupa saatettaisiin voimaan ehdolla, että laitoksen kunnostamiseen ryhdytään vesilain 2 luvun 2 mukaisesti. Vanhojen lupien uusimisen hakumenetelmä pitäisi yksinkertaistaa ja sitä pitäisi tukea julkisin varoin niin paljon, ettei pienvoimalaitoksen hakijalle synny kohtuuttomia kuluja. Pienvesivoimalaitosyhdistys pitää vanhojen lupien uudelleen voimaansaattamista erittäin tärkeänä. Hyödyt näkyvät uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönoton lisäksi maaseudun perinnearvojen säilymisessä ja vesimaiseman ylläpidon varmistamisessa. PETER REITER, Pienvesivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja, , Laitosryhmä Kohteiden Tehon Teho, yht. Energiantuotanto määrä keskiarvo (kw) (MW) (MWh/a) Käyttämättömät pienvesivoimalaitokset Isommat myllyt ja padot Pienet myllyt ym Yhteensä noin Pienvesivoimalaitosten tilanne vuonna 2005 julkaistun Pienvesivoimakartoituksen mukaan, KTM Dnro 58/804/ MOTIVA XPRESS 4/2007

17 UUSIUTUVA ENERGIA Pelletti lämmittää lentoasemia Finavia vaihtaa öljyn puupellettiin kuudella lentoasemalla, jolloin yhteensä 1,4 miljoonaa litraa öljyä korvataan kotimaisella bioenergialla. Kuva: Finavia Jyväskylässä pellettilämpökeskus otettiin käyttöön keväällä ja vihittiin lokakuussa. Jyväskylän lentoaseman pellettikattila on teholtaan 0,7 megawattia ja se tuottaa vuodessa lämpöä megawattituntia. Pellettilämpökeskus korvaa neljä öljykattilaa ja 90 prosenttia öljystä. Aikaisemmin öljyä on kulunut vuodessa litraa, nyt öljy jää varalle. Finavia valitsi lämmöntoimittajaksi Vapo Oy:n. Vapo vastaa lämpökeskuksen toiminnasta kokonaisuudessaan: investoinneista, polttoainehuollosta, laitoksen ylläpidosta ja käytöstä. Halusimme ottaa käyttöön ympäristöystävällisen vaihtoehdon lämmöntuotannossa. Pelletti osoittautui selkeästi sopivimmaksi lentoasemien lämpökeskusten kokoluokassa, Finavian lvi-tarkastaja Jukka Lakka kertoo. Tämän vuoden aikana valmistuu pellettilämpökeskus myös viidelle muulle Finavian lentoasemalle, jotka ovat Ivalo, Kemi- Tornio, Kajaani, Joensuu ja Kruunupyy. Sopimuksessa on lisäksi optio neljän lentoaseman pellettilämpökeskukselle. Käytöstä poistuu 15 öljykattilaa ja 1,4 miljoonaa litraa öljyä korvataan uusiutuvalla, kotimaisella biopolttoaineella. Pellettikattiloiden koot vaihtelevat 0,3 0,7 megawattiin. Vapo tekee tai on tehnyt vastaavanlaisia pellettilämpösopimuksia parikymmentä Jyväskylän lentoasemaa lämmitetään nyt pelleteillä. tämän vuoden aikana. Kaikkiaan vuoden 2008 alussa on toiminnassa yli 40 Vapon pellettilämpökeskusta. Tyypillisin kokoluokka on 0,5 1,5 megawattia. JUKKA LAKKA, (09) , Finavia MIKA HILLU, , Vapo Oy Kotitalouksien biopolttoaineille on tulossa tuotestandardit EUROOPPALAINEN standardisoimisjärjestö on julkaissut 30 teknistä spesifikaatiota eli esistandardia kiinteistä biopolttoaineista. Vuoden 2007 aikana on aloitettu näiden päivittäminen EN-standardeiksi, jolloin niiden valmistuttua kansalliset standardit poistuvat käytöstä. Suomi vastaa biopolttoaineiden luokittelu- ja laadunvarmistusstandardien laadinnasta. Kansainvälinen työryhmä piti kokouksen Suomessa lokakuussa ja siellä päätettiin, että kotitalouskäyttöön tarkoitetuista biopolttoaineista laaditaan tuotestandardit. Tuotestandardit laaditaan pelleteistä, briketeistä, hakkeesta sekä energiajyvästä. Tuotestandardeissa muodostetaan 2 3 laatuluokkaa, ja ne julkaistaan erillisinä osina Laatuvaatimukset ja -laatuluokat standardista (EN 14961). Pelleteistä tulee kaksi tuotestandardia: puupelletit sekä muusta kuin puuraakaaineesta valmistetut pelletit. Suomen ehdotus pellettien tuotestandardeista laaditaan yhteistyössä Suomen Pellettienergiayhdistyksen kanssa. Standardeja voi etsiä ja tilata Suomen standardisoimisliiton verkkosivujen kautta EIJA ALAKANGAS, VTT JOUNI VALTANEN, Metsäteollisuus ry MOTIVA XPRESS 4/

18 RAKENTAMINEN JA UUSIUTUVA ENERGIA Tuulivoima ei vaadi tuekseen vastaavaa määrää varavoimaa VTT:n koordinoimassa kansainvälisessä yhteistyössä selvitettiin tuulivoiman sähköjärjestelmävaikutuksia. Sen mukaan väite, että tuulivoima vaatisi tuekseen vastaavan määrän varavoimaa, ei pidä paikkaansa. Sähköjärjestelmässämme on runsaasti jo sisäänrakennettua säätövaraa, ja tuulivoimavaihteluiden vaikutuksia voidaan erilaisin toimenpitein tasapainottaa lisää. Kuva: Wiik VTT on koordinoinut yhteistyötä kansainvälisen energiajärjestön International Energy Agencyn (IEA) piirissä ja julkaissut ensimmäisen yhteenvetoraportin, jossa on tarkasteltu kansainvälisiä kokemuksia tuulivoiman järjestelmävaikutuksista. VTT:n johdolla koostetussa raportissa on yhteenveto 11 maan arvioista tuulivoiman vaikutuksista. Tuulivoiman tuotantovaihtelut pystytään hallitsemaan osana sähköjärjestelmän normaalia toimintaa, sillä sähköverkon toiminnassa otetaan huomioon mahdolliset äkilliset vikaantumiset voimalaitoksilla tai sähkölinjoissa. Sitä paitsi koko järjestelmä on suunniteltu vaihtelevaa kulutusta varten. Järjestelmässä on säätövoimaa, kuten reservinä olevia voimalaitoksia ja säätösähkömarkkinat, joilla pystytään korjaamaan tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa, sanoo erikoistutkija Hannele Holttinen VTT:stä. Vasta suuremmilla tuulivoimaosuuksilla tuulivoiman vaihtelut näkyvät enemmän kuin sähkönkulutuksen vaihtelut. Esimerkiksi Suomessa sähkönkulutuksen ennakoimattomat vaihtelut voivat olla suuruusluokkaa megawattia (MW) ja suurin yksittäinen vikatapaus 850 MW. Tuulivoimavaihtelut ovat enimmilläänkin alle 20 prosenttia asennetusta tehosta eli ne pysyvät ensimmäisen MW:n tuulivoiman kohdalla alle 200 MW:ssa. Suuri tuulivoiman osuus on vaativampi hallita Suuren tuulivoimaosuuden vaikutukset voidaan hallita, kun vaatimukset verkkoon liitännästä ja siirtoverkkojen suunnittelu ovat asianmukaiset ja kun tuulivoimatuotanto ja tuotantoennusteet on integroitu järjestelmän ja markkinoiden toimintaan. Eri maissa tehtyjen arvioiden pohjana on hyvinkin erilaisia oletuksia. Tutkimuksia vertaamalla huomattiin, että erityisesti oletuksilla maiden välisten siirtoyhteyksien käytöstä sekä sillä, miten joustavasti tuulivoimaennusteita päivitettiin, oli suuri vaikutus tuloksiin. Kun voidaan hyödyntää suuren alueen kattavaa sähköjärjestelmää, tuulivoimavaihtelut tasaantuvat ja ennustettavuus paranee, reservien määrä on suurempi ja lisääntynyt säätö voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Siirtokapasiteetti alueiden välillä on ratkaiseva, jotta voidaan hyödyntää laajoista tuotantoalueista syntyviä etuja. Sähkömarkkinat, joissa voidaan hyödyntää tuotantoennusteita muutaman tunnin päähän, auttavat tuulivoiman ennustevirheiden hallintaa. Tuulivoimavaihteluiden tasapainottamisesta aiheutuvien lisäkustannusten on arvioitu olevan 1 4 euroa megawattituntia kohden, kun tuulivoimaosuus on huomattava eli prosenttia sähkönkulutuksesta. Tämä on alle 10 prosenttia sähkön pitkän ajan markkinahinnasta. Uusin tuulivoimateknologia mahdollistaa sen, että tuulipuistot voivat tukea sähköverkkoa vikatilanteissa ja osallistua jännitteen säätöön. Tuulivoimalat voivat myös rajoittaa tuotantovaihteluitaan. HANNELE HOLTTINEN, , VTT 18 MOTIVA XPRESS 4/2007

19 Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Energiatehokas matalaenergiatalo Tuusulan Rantatielle Tuusulaan rakennetaan vuosien aikana matalaenergiatalo nelihenkiselle perheelle. Tavoitteena on rakentaa maltillisella budjetilla laadukas ja energiatehokas talo, joka sopii hyvin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Matalaenergiaratkaisut ovat olleet suunnitelmissa mukana alusta asti. Energiatehokkuuteen pyritään seuraamalla Motivan koordinoiman Energiatehokas koti -kampanjan antamia suosituksia. Suunnittelun lähtökohtana on rakentaa Motivan tarkistuslistan mukainen A-energialuokan talo. Rakennushanke käynnistyi keväällä 2007 sopivan tontin löytymisen jälkeen. Talon suunnittelu vauhdittui, kun selvisi millaiselle tontille ja millaiseen ympäristöön taloa oltiin rakentamassa. Tavoiteaikataulun mukaan äitienpäivälounas nautitaan keväällä 2008 omalla terassilla. Rakentajaperheen haaveena oli kivitaloratkaisu, mutta eri vaihtoehdot kartoitettiin tarkoin ennen lopullisen valinnan tekemistä. Kesäkuussa talotoimittaja valittiin tarjouskilpailun jälkeen. Valituksi tulleen talotehtaan tarjoamien lämpökiviharkkojen U-arvo, tiiviys ja lämmönvarauskyky vakuuttivat tilaajan. Valuharkkojen todettiin soveltuvan hyvin matalaenergiatalon runkorakenteeksi ja kaupan päälle taloon saadaan myös hyvä ääneneristävyys. Lämmitysjärjestelmäksi maalämpö Lämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö ja lämmönjakotavaksi vesikiertoinen lattialämmitys. Ratkaisuun vaikutti mm. se, ettei kaukolämpöä ollut hankintahetkellä vielä saatavilla. Maalämpö otetaan talteen porakaivosta, joka kairattiin tontille elokuun alussa vajaassa päivässä. Varaava takka tulee täydentämään lämmitysjärjestelmää. Rakennuslupahakemus jätettiin kesäkuun alkupuolella, jolloin myös rakenne-, sähkö- ja LVI-suunnittelu pyörähtivät käyntiin. Rakentamaan päästiin toden teolla hieman aikataulusta edellä heinäkuun loppupuolella heti kun rakennuslupa oli saatu. Rakennushanke etenee Perustukset valmistuivat elokuussa, ja syys-lokakuun aikana asennettiin alapohjan ontelolaatat ja muurattiin ensimmäisen kerroksen harkkoseinät. Myös yläpohjan ontelolaatat nostettiin paikoilleen. Rakennuksen ympärille asennettiin salaojaputket ja routaeristys, ja myös pääosa maatäytöistä saatiin valmiiksi. Projektin etenemisestä huolimatta lokakuussa koettiin myös rakentajalle lähes väistämättä tutuksi tulevia ylimääräisiä haasteita. Eri syistä johtuen tavoiteaikataulusta on jääty kuukauden verran jälkeen. Myös budjettia on koeteltu, sillä betonin menekki on ollut arvioitua suurempi ja harjateräksen hintakehityskin yllättävää. Marraskuussa muurattiin toisen asuinkerroksen harkkoseinät. Tavoitteena oli saada myös vesikatto asennettua vielä ennen paukkupakkasten tuloa, jotta taloon saadaan lämmöt päälle. villarantaniitty MOTIVA XPRESS 4/

20 SATTUMIA RIL-palkinto MERA-kerrostalojärjestelmälle Tasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi vuoden 2007 RIL-palkinnon saajaksi MERA-kerrostalon ilmanvaihto/lämmitysjärjestelmän. Kilpailun toisen sijan jakoivat Maanalainen jäteasema ja Maaseudun vesi- ja ympäristöohjelma, Amharan lääni, Etiopia. Kuva: Jari Aalto/Motiva Oy Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n järjestämän kilpailun palkitut julkistettiin Finlandia-talolla. Presidentti Tarja Halonen perusteli voittajan valintaa muun muassa sillä, että MERA-järjestelmä on kiinnostava innovaatio, josta on jo olemassa näyttöä, mutta jonka laajamittainen käyttö on vasta alkamassa. Odotukset - ja myös tarpeet - tämän menetelmän käyttämiselle ovat suuret. Presidentti Halonen totesi myös, että MERA-järjestelmä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita, ja on erinomainen esimerkki siitä, miten rakennustekniikkaa kehittämällä voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä ja samalla vähentää huomattavasti energiankulutusta ja osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yleistyessään tällä menetelmällä voi olla paitsi ekologinen, myös merkittävä kansantaloudellinen vaikutus". MERA-kerrostaloja rakenteilla MERA-järjestelmän pilottikohde rakennettiin kerrostaloasuntoon Espoon Leppävaaraan vuonna Asunnossa ei ole lämmityspattereita vaan se lämpenee suurimman osan talvea ihmisistä ja laitteista peräisin olevalla lämmöllä. Loppu lämmitystarve katetaan ilmanvaihtolämmityksellä. VTT:n tutkimusten mukaan tilojen lämmityskustannuksissa saadaan 70 prosentin säästöt. Pilot-hankkeen kokemusten ja VTT:n tutkimusten pohjalta Rakennusliike Reponen Oy aloittaa keväällä 2008 Espoon Suurpellossa energiatehokkaiden kerrostalojen rakentamisen. Yhteistyökumppanina ja kohteen rakennuttajana toimii VVO. MIKA AIRAKSELA, , Rakennusliike Reponen Oy MERA-kerrostalojärjestelmä (MERA = matalaenergiarakennus) muodostaa asuinkokonaisuuden, joka on rakennettu huolellisesti ja jossa on hyvin lämmöneristävä vaippa; seinärakenteet, ikkunat ja ovet. Kokonaisuuteen kuuluvat myös talotekniset ratkaisut, kuten ilmanvaihtolämmitys, jossa on tehokas lämmön talteenotto. MERA-kerrostalo kuluttaa 70 % vähemmän lämmitysenergiaa kuin perinteiseen tapaan rakennetut kerrostalot. Energiatehokkuuden lisäksi siinä on myös korkealuokkainen sisäilmasto. MERA-järjestelmä on elinkaarikustannuksiltaan edullinen sekä rakentamisvaihe että käytönaikaiset kustannukset huomioon ottaen. Matalaenergiakerrostalojen kustannusnousu verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen on urakoitsijan mukaan vain 1,7 prosenttia. Vastuu autosta poistuu vain romutustodistuksella MARRASKUUN alusta 2007 lähtien henkilö- ja pakettiauton saa pois rekisteristä vain romutustodistuksella. Romutustodistus varmistaa, että viimeisen omistajan kaikki autoa koskevat velvollisuudet lakkaavat. Romutustodistuksen saa ainoastaan Suomen Autokierrätyksen valtuutetuista vastaanottopisteistä. Suomessa romutetaan vuosittain yli autoa, näistä merkittävä osa virallisen vastaanottojärjestelmän ulkopuolella. Lain mukaan viimeisen omistajan velvollisuus on kuitenkin toimittaa auto kierrätettäväksi viralliseen lainsäätäjän hyväksymään kierrätysjärjestelmään. Kierrätys auttaa ilmastonmuutoksen torjumisessa Auton vieminen valtuutettuun vastaanottopaikkaan on ympäristöteko. Velvoittamalla ajoneuvon viimeinen omistaja luovuttamaan autonsa valtuutettuun vastaanottopisteeseen lainsäätäjä pyrkii varmistamaan, että autot kierrätetään ympäristöystävällisesti. Kierrätysjärjestelmä hidastaa osaltaan ilmastonmuutosta, sillä romuautoista saadaan talteen paljon materiaaleja, joilla voidaan korvata uusien raaka-aineiden käyttöä tuotteiden valmistuksessa. Kierrätysmateriaaleja hyödyntämällä säästetään huomattavasti energiaa ja vähennetään näin hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi alumiinin osalta energiansäästö on 95 prosenttia ja raudan osalta 74 prosenttia. Valtuutettuja romuautojen vastaanottopisteitä on 199 kappaletta ja verkosto kattaa koko Suomen. Vastaanottopisteiden yhteystiedot löytyvät Suomen Autokierrätyksen kotisivuilta. Laki ajoneuvolain muuttamisesta (233/2007) Suomen Autokierrätyksen ilmainen palvelunumero MOTIVA XPRESS 4/2007

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ajankohtaista IT-laitteiden energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Sisältö Laitteille asetettavia vaatimuksia, ajankohtaista Ekosuunnittelu Energy Star Hankinnan tueksi tietoa ja työkaluja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Energiakatselmukset kannattavat

Energiakatselmukset kannattavat Energiakatselmukset kannattavat 8.10.2009 Tapio Jalo Esityksen sisältö Mikä on energiakatselmus? Mitä hyötyä on energiakatselmuksesta? Mistä tekijä energiakatselmukseen? Miten teetän energiakatselmuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut. Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut. Risto Larmio, Motiva Oy Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut Risto Larmio, Motiva Oy Sisältö Motiva Energiatehokkuuslaki (isot yritykset) Energiatehokkuussopimus 2016 ja 2017- Energiatehokkuusneuvonta Energiakatselmus pk-yrityksille

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden työkalut ja julkisten hankintojen energiatehokkuus Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö TEMin ohjeet energiatehokkuuden huomioon ottamisesta hankinnoissa Neuvontaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Kylmää tehokkaasti laadusta ja esillepanosta

Kylmää tehokkaasti laadusta ja esillepanosta Kylmää tehokkaasti laadusta ja esillepanosta tinkimättä Kaupan kylmäjärjestelmä on mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti tinkimättä elintarviketurvallisuudesta tai tuotteiden näyttävästä esillepanosta.

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki Tervetuloa webinaariin: Uusi energiatehokkuuslaki! ISS on mukana toteuttamassa uuden energiatehokkuuslain vaatimuksia

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot