Saariston liikenne palveluna kokeilu; projektisuunnitelma

Transkriptio

1 Muistio Muu tunnus Liitetieto PAO / PPE Asianumero Eeva Linkama Julkisuus Salassapitoperuste 1(7) Saariston liikenne palveluna kokeilu; projektisuunnitelma 1 Tausta Vuonna 2015 valmistui LVM:n, Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen laatima selvitys valtion ylläpitämän yhteysalusliikenteen varassa toimivien saaristoalueiden liikennepalveluista. Selvityksessä tarkasteltiin nykyisiä liikenne- ja viestintäpalveluja, niihin liittyviä ominaisuuksia, haasteita ja odotuksia eri asiakas- ja sidosryhmien, palvelujen tuottajien ja tilaajien sekä yhteiskunnan tavoitteiden näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin myös toimintaympäristön kehitykseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia niin saaristossa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Selvityksen perusteella ilmeni, että valtion hankkimat nykyiset yhteysalusliikennepalvelut eivät pysty riittävästi vastaamaan saariston kehittyvien toimintojen, esim. matkailun ja osa-aika-asukkaiden tarpeisiin, koska säädösten mukaan niiden ensisijaisena tarkoituksena on huolehtia saariston vakituisten asukkaiden välttämättömistä matka- ja kuljetustarpeista. Kehittyviin uusiin tarpeisiin tarvittaisiin monipuolisia, asiakkaiden tarpeiden mukaan suunniteltuja joustavia ja kehittyviä liikenne- ja kuljetuspalveluja. Yhteysalusliikenteen tarjoama palvelu näyttää vuosikymmenten aikana kehittyneen laajemmaksi ja laadukkaammaksi kuin mitä pelkästään saaristolaissa tarkoitettu vakinaisten asukkaiden tarvitsema peruspalvelu edellyttäisi. Lisäksi yhteysalusliikenteestä valtiolle aiheutuvat kustannukset ovat vakinaisten asukkaiden määrään suhteutettuna hyvin korkeat. Kun valtio lisäksi tarjoaa yhteysalusliikenteen palvelut käyttäjille ilmaiseksi, on markkinaehtoisille palveluille vain hyvin rajallisesti kysyntää. Saaristoon on syntynyt tiilanne, jossa valtion hankkimat ja tarjoamat ilmaispalvelut estävät saariston liikennepalvelumarkkinoiden kehittymisen ja samalla koko saariston liikennepalvelukonseptin uudistumisen ja tehostumisen kehittyviä asiakastarpeita vastaavaksi. Myös digitaalisuuden mahdollisuudet saariston liikennepalveluissa ovat hyödyntämättä. Saariston elinvoimaisuuden ja kehittymisen mahdollistaminen edellyttää koko liikennepalvelukonseptin päivittämistä tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi. Selvityksen aikana hahmottui kuva uudenlaisesta, liikenne palveluna konseptiin perustuvasta saariston liikennepalveluratkaisusta, jossa markkinaehtoisilla palveluilla olisi nykyistä vahvempi rooli. Kokeilun taustalla onkin hallitusohjelman kärkihanke Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen. Se keskittyy mm. liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamiseen sekä liikenne palveluna konseptin laajaan käyttöönottoon säädösmuutoksin sekä kokeiluiden avulla. Kärkihankkeen tarkoituksena on purkaa markkinoille tulon esteitä ja mahdollistaa uusien digitaaliseen tietoon perustuvien palvelukonseptien tarjonta. Tavoitteena ovat korkealaatuiset, käyttäjien tarpeisiin vastaavat ja edulliset liikennepalvelut. Saariston liikennepalvelujen kehittämiseen liittyvä kokeilu sisältyy em. kärkihankkeen toteuttamisohjelmaan vuosille : Käynnistetään uudet kokeilut (esim. saariston liikenne palveluna kokeilu) ja toteutetaan osana kokeiluita Smart Countryside konsepti edistämään uusien asiakaslähtöisten palveluratkaisujen kehittämistä ja tukemaan maaseudun asumista ja yrittämistä.

2 2(7) 2 Tavoitteet ja mittarit Kokeilun päämääränä on kehittää saaristoon sellainen liikennepalvelukonsepti, jolla voidaan turvata saariston elinvoiman ja kehittymisen perusedellytykset myös tulevaisuudessa. Ilman kehittämistä ajaudutaan 2020-luvulla tilanteeseen, jossa julkisesti järjestetyt palvelut yhä huonommin vastaavat saariston eri asiakasryhmien tarpeisiin, mutta samalla on estetty liikennepalvelujen parantuminen ja tuottavuusloikka: markkinaehtoisten palvelujen ja uusien toimintatapojen kehittyminen sekä digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen. Kehittämisen vastakohtana ei ole nykytilanne vaan taantuminen. Kokeilun tavoitteena on 1. Saariston liikennepalveluiden kehittyminen 2. Saariston liikennemarkkinoiden kehittyminen 3. Toimintatapojen kehittyminen Saariston liikennepalveluiden kehittymisellä tavoitellaan nykyistä paremmin kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin vastaavia palveluja. Nykyisten yhteysalusreittien varrella olevien vakituisten asukkaiden lisäksi tarpeita on matkailijoilla, vapaa-ajan asukkailla sekä reittien ulkopuolisten saarien vakituisilla asukkailla ja toimijoilla. Palveluista halutaan myös nykyistä monimuotoisempia ottamalla tarkasteluun fyysisten liikennepalvelujen rinnalla virtuaalipalvelut, jaetut palvelut ja yhteisölliset palvelut. Tietoa ja digitaalisuutta hyödyntämällä voidaan palveluja paitsi tehostaa, myös kytkeä niihin asiakkaalle lisäarvoa tuottavia oheispalveluja. Asiakkaille syntyy vapauksia valita tarvitsemansa palvelut tarjolla olevista monimuotoista palveluista ja palvelukokonaisuuksista. Saaristossa tarvitaan saumattomia, eri liikennemuotoja yhdistäviä ovelta ovelle palveluja sekä mahdollisuuksia yhdistellä tehokkaasti erityyppisiä ja eri hallinnonalojen kuljetuksia (esim. henkilö- ja tavarakuljetukset, posti- ja koulukuljetukset). Saariston liikennemarkkinoiden kehittymisellä mahdollistetaan moderni, tietoa ja digitaalisuutta hyödyntävä kasvuympäristö ja avoimet markkinat uusille palveluille. Markkinoille pääsyn ja avoimen kilpailun esteitä poistetaan, esimerkkeinä markkinoiden syntymistä estävät tai markkinoiden toimintaa häiritsevät säädökset tai julkisesti rahoitetut tai tuetut liikennepalvelut. Huolehditaan myös uusien digitaalisten palveluiden edellyttämän alustan riittävyydestä (esim. viestintäyhteydet). Viranomaisen hankkimien liikennepalvelujen määrää, laatua, ominaisuuksia, hinnoittelua ja kustannustehokkuutta kehitetään osana palvelukokonaisuutta saaristolain asettamat reunaehdot huomioon ottaen. Liikennemarkkinoihin liittyen on tärkeää huomata, että saaristolaki ei edellytä viranomaisen itse hankkivan tarvittavia palveluita vaan huolehtivan siitä, että saariston vakinaisten asukkaiden käytettävissä on asumisen, toimeentulon hankkimisen ja välttämättömän asioinnin mahdollistavat kohtuuhintaiset matkojen ja kuljetusten peruspalvelut. Viranomaisella on kuitenkin oltava ajantasainen tilakuva todellisesta peruspalvelujen tasosta ja keinot tulla apuun, jos tarvittavia palveluja ei muutoin synny. Toimintatapojen kehittymisellä tavoitellaan sitä, että tästä kokeilusta saadaan liikennejärjestelmän toimijoita laajemmin palvelevia konsepteja, toimintatapoja ja oppeja hyödynnettäväksi myös muissa kohteissa, esimerkiksi

3 3(7) kokemuksia/mallia harvaan asutun ja monella tavoin erityisen alueen palvelurakenteiden muuttamisesta, kun silloin väistämättä joudutaan karsimaan saavutettuja etuja mallia harvaan asuttujen alueiden uusiksi palvelukonsepteiksi liikenne palveluna -konseptin soveltuvuudesta harvaan asutuille alueille oppia palvelujen kokeilevasta kehittämisestä kokemuksia eri toimijoita osallistavista uusista vuorovaikutusmenettelyistä ja - työkaluista digitaalisuuden ja tiedon hyödyntämisestä liikennepalvelujen ja asiakkaiden ja palveluntuottajien yhdistäjänä ( liikenteen tietotori ) Kokeilun onnistumisen keskeisiä mittareita ovat mm.: Markkinaehtoisten palvelujen kehittyminen: liikevaihdon määrä, työpaikkojen määrä Julkisten menojen kehittyminen: valtio ja kunnat Asiakastyytyväisyys Kokeilun vaikutuksia seurataan ja arvioidaan laajemmin kuin vain näillä kärkimittareilla. 3 Kokeilun kuvaus Kokeilussa edetään kokeilevan kehittämisen periaatteella. Se tarkoittaa, että kokeilu on palvelujen käyttäjien, tuottajien ja muiden saariston liikennepalveluihin kytkeytyvien sidosryhmien yhteinen ja avoin kehittämisprosessi, jossa kehitettävät palvelut ja muut toimenpiteet löytävät lopullisen muotonsa vasta kokeiluprosessin aikana. Kokeilu toteutetaan nykyisten yhteysalusliikennesopimusten puitteissa, jotka ovat voimassa noin vuoteen Sopimuksiin sisältyy jonkin verran palvelun määrää koskevia joustoja, joiden arvioidaan antavan riittävästi tilaa testata markkinaehtoisten palvelujen kysynnän ja tarjonnan kehittymistä ja kehittymisen edellytyksiä kokeilun aikana. Kokeilun aikana huolehditaan saaristolain edellyttämällä tavalla siitä, että saariston vakinaisilla asukkailla on käytettävissään asumisen, toimeentulon hankkimisen ja välttämättömän asioinnin edellyttämät kohtuuhintaiset liikennepalvelut. Saariston liikenne palveluna -kokeilulla on useita erilaisia rooleja, joita havainnollistetaan kuvassa 1: 1. Kokeilu rakennemuutoksen välineenä Kokeilu tähtää systeemiseen muutokseen liikenne palveluna - konseptin mukaisesti. Kokeilusta saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää laajemminkin maaseutualueiden liikennepalveluja kehitettäessä. Kokeilun kohteena ovat markkinaehtoisuus, palvelukonseptit, sääntely ja julkisen hallinnon roolit. 2. Kokeilu käytäntöjen muuttamisen välineenä Kokeilu luo vipuvartta laajempaan muutokseen, se on uusien käytäntöjen kokeilualusta. Kokeilun kohteena ovat muun muassa tiedon ja digitalisaation mahdollistamat uudet liikenne- ja tietopalvelut, vakinaisten asukkaiden palvelutasoon ja kustan-

4 4(7) nusten kohtuullistamiseen liittyvät kysymykset sekä eri toimijoiden roolit, yhteistyö ja vuorovaikutus. 3. Kokeilu kehittämisen, oppimisen ja keskustelun välineenä Kokeilu prosessina, jossa kehitetään ja opitaan yhdessä. Kokeilu on uudenlaisen kehittävän kokeilemisen ja vuorovaikutuksen pilotti, josta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää laajemminkin liikenteen ja viestinnän asiakaslähtöisessä kehittämisessä. 4. Kokeilu käytännön toimien kehitys- ja testausalustana Kokeilussa kehitetään uudenlaista liikennepalvelukonseptia saaristoon ottamalla uudistuksia käyttöön sekä testataan kehittyvän konseptin toimivuutta käytännössä. Kuva 1. Kokeilun tasot (soveltaen lähteestä A. Berg/VTT ) Kokeilu ajoittuu vuosille edeten seuraavissa vaiheissa (kuva 2): Perustetaan ja suunnitellaan kokeilun ajan jatkuvat tehtäväkokonaisuudet, jotka liittyvät kokeilun hallintaan ja vuoropuhelumenettelyihin. 2. Toteutetaan muutokset, jotka olisi tarpeen tehdä joka tapauksessa, esimerkkinä valtion kustannuksella tapahtuviin raskaskuljetuksiin liittyvät järjestelyt ja linjaukset. Käynnistetään myös selvityksiä jotka ovat merkityksellisiä kokeilun etenemisen kannalta, esimerkiksi valtion hankkimien henkilö- ja raskaskuljetuspalvelujen maksullisuuteen sekä voimassa oleviin yhteysalusliikenteen palvelusopimuksiin liittyen. 3. Valmistellaan ja toteutetaan kokeilun seuraavan eli käytännön vaiheen edellyttämiä selvityksiä ja toimenpiteitä, esim. sovitaan kokeilun vaikutuksia kuvaavista mittareista ja niiden seurannasta. Sovitaan nykyisten yhteysaluspalvelujen tuottajien kanssa palveluun tarvittavista muutoksista sopimusten mahdollistamissa

5 5(7) rajoissa. Selvitetään myös, millaisia toimia yhteysalusliikenteessä käytettävän kaluston uusiutumisen turvaaminen edellyttää tulevaisuudessa. 4. Käytännön kokeilu, jonka tavoitteena on, että saaristoon syntyy lisää markkinaehtoista palvelua yhteysalusliikenteen ja muiden jo olemassa olevien liikennepalvelujen rinnalle ja tueksi. Seurataan palvelujen asiakkaiden ja tuottajien kokemuksia ja kokeilun vaikutuksia sekä kehitetään ratkaisuja edelleen näiden perusteella. Vuosien 2017 ja 2018 aikana valmistellaan myös yhteysalusliikenteen seuraavia kilpailutuksia kalustoselvityksen ja kokeilun tulosten pohjalta. 5. Kokeilun yhteenveto ja johtopäätökset, joiden pohjalta tehdään seuraavien sopimusten kilpailutus ja muut saariston liikennepalveluja koskevat toimenpiteet ja päätökset. 6. Kokeilun aikana kehitettyjen toimenpiteiden ja hyväksi havaittujen toimintatapojen vakiinnuttaminen saaristoliikenteeseen, sekä niiden soveltaminen muualla alueellisessa ja valtakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Kuva 2. Yleiskuva kokeilun etenemisestä. Kokeilun osatehtävissä selvitetään, kehitetään ja ratkaistaan mm. seuraavia asioita: Sopimusneuvottelut: Sovitaan yhteysalusliikenteen nykyisten palveluntuottajien kanssa nykyisten sopimusten puitteissa tehtävistä muutoksista kokeilun ajaksi. Maksullisuus: Selvitetään valtion hankkimien henkilö- ja raskaskuljetuspalvelujen maksullisuuteen liittyvät säädökset ja reunaehdot sekä edellytykset periä maksuja yhteysaluspalvelujen asiakkailta.

6 6(7) Palvelutaso: Selvennetään/konkretisoidaan miten määritellään saaristolaissa mainittu riittävä palvelun taso vakinaisten asukkaiden tarpeisiin. Raskaskuljetukset: Selvitetään edellytykset luopua valtion erillispalveluna hankkimien raskaskuljetusten hankinnasta, ja tehdään tarvittavat päätökset. Laaditaan ohjeet rahdin ja ajoneuvojen kuljettamisesta yhteysalusliikenteessä. Tukikäytännöt: Selvitetään yhteistyössä kuntien ja asianomaisten valtion viranomaisten kanssa erilaisia mahdollisuuksia saariston vakituisten asukkaiden matkakustannusten kohtuullistamiseksi silloin, jos nämä kustannukset nousisivat suuremmiksi kuin saaristolain tarkoittamat kohtuulliset kustannukset. Palveluoperaattori: Pyritään löytämään kiinnostuneita (markkina)toimijoita selvittämään edellytyksiä MaaS palveluoperaattorin toiminnalle saaristossa ja mahdollisesti käynnistämään toiminta mikäli mahdollista. Kalustoselvitys: Selvitetään, miten jatkossa turvataan valtion yhteysalusliikenteessä käytettävän kaluston uusiutuminen kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Tutkitaan eri omistusvaihtoehdot ja tehdään päätös toimintatavasta tulevissa kilpailutuksissa. Vuorovaikutus jatkuu koko kokeilun ajan. Kokeilevan kehittämisen vuorovaikutusmenettelyt suunnitellaan erityisesti tätä kokeilua varten, erityisolosuhteet huomioon ottaen. Valtakunnallisen tason vuorovaikutuksen tavoitteena on muodostaa käsitystä maaseudun asukkaiden käytettävissä olevista liikkumis- ja kuljetuspalveluista yleisesti ja siten saada vertailupohjaa saaristoalueiden liikennepalvelujen kehittämiseen. Valtakunnallisessa vuorovaikutuksessa keskeisiä tahoja ovat mm. maaseudun kehittämiseen kytkeytyvät organisaatiot ja hankkeet, eri hallinnonalojen yhteiset projektit (esim. hallitusohjelmaan sisältyvä Smart countryside -hanke) sekä esim. verrokkikunnat maan muilla alueilla. Saariston liikennepalvelujen kehittämiseen kytkeytyviä alueellisia tahoja ovat: paikalliset ja alueelliset sidosryhmät: palveluntuottajat, asiakkaat, kehittämis- ja edunvalvontaorganisaatiot, kunnat ja maakunnat media poliitikot LVM:n hallinnonalan kehittämishankkeet ja projektit (LVM, LIVI, Trafi, ViVi) Kokeilun hallintaan kuuluu kokeilun suunnittelu, ohjaus, osatehtävien toimeenpano, vaikutusten seuranta ja kokeilun ratkaisujen kehittäminen niiden perusteella, kokeilun riskiarviointi ja kokeilun raportointi. Kokeilun hallinnan tehtävät ja sisällöt täsmentyvät työn käynnistyttyä. 4 Kokeilun organisointi ja rahoitus Kokeilun ohjausryhmään kuuluvat Laura Vilkkonen, Eeva Linkama, Pyry Takala ja Maria Rautavirta LVM:sta, Tiina Tuurnala LiVista, Mia Nykopp ja Tuomas Routa Trafista sekä Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta. Kokeilun työryhmän muodostavat Eeva Linkama, Pyry Takala ja Maria Rautavirta LVM:sta, projektipäälliköt LiVista ja Trafista (nimetään myöhemmin) sekä Antti Kärki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Työryhmä voi käyttää apunaan asiantuntijoita sekä ostopalveluja.

7 7(7) Kokeilun kustannusarvio ei vielä ole tiedossa. Enin osa kokeilun kustannuksista tullaan rahoittamaan valtion talousarvion momentilta Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen. Näistä kustannuksista vastaa Varsinais-Suomen ELY keskus. LVM:n hallinnonalaan liittyviä hankintoja toteutetaan harkinnan mukaan myös virastojen (LVM:n, Livin ja Trafin) rahoituksella. Tällaisia ovat ainakin matkakustannukset. LVM:n TEAS ohjelmassa on kokeilulle esitetty rahoitusta vuoden 2016 alkupuoliskolle (hankenumero ).