SmartStation. Kohti älykästä asemanseutujen kehittämistä. Hynynen, Kolehmainen, Ruokolainen & Vanhatalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SmartStation. Kohti älykästä asemanseutujen kehittämistä. Hynynen, Kolehmainen, Ruokolainen & Vanhatalo"

Transkriptio

1 Sm rtst tion Sein jo i SmartStation Kohti älykästä asemanseutujen kehittämistä Hynynen, Kolehmainen, Ruokolainen & Vanhatalo

2 Seinäjoen kaupunki Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Sente Ari Hynynen Jari Kolehmainen Olli Ruokolainen Jaana Vanhatalo 2014 ISBN: (nid.) (PDF)

3 Esipuhe Asiaton oleskelu asema-alueella sallittu. Tämä Seinäjoen kaupungin kehittämisjohtaja Erkki Välimäen lausahdus SmartStation -hankkeen ensimmäisessä työpajassa kiteyttää muutamalla sanalla oivallisesti SmartStation -hengen perusajatuksen. Luodaan jotakin aivan toisenlaista kuin tähän mennessä on totuttu näkemään ja ennen kaikkea tehdään se uudella tavalla; yhdessä, näkyvästi, ristiriitoja pelkäämättä ja rajoja rikkoen. SmartStation ei pyri vastaamaan pelkästään kysymykseen Mitä tehdään?, vaan ennen kaikkea Miten tehdään?. Uskoimme hankkeen käynnistyessä, että tapa ideoida ja visioida asioita yhdessä eri sidosryhmien kanssa antaa lopputuloksen, joka on suurempi kuin osiensa summa. Näin uskomme yhä edelleen. Nöyrä toiveemme on, että tämä näkemys valtaisi alaa nykyistä laajemminkin kaupunkisuunnittelussa. Tämä raportti on matkakertomus asemanseudun perusolemukseen sen menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaan. Tämä on selvitys Seinäjoen asemanseudun uudesta tulemisesta ja uudenlaisesta tavasta suunnitella kaupunkia. Raportin sanoman toivomme auttavan asemanseutujen ja muidenkin vaativien kaupunkisuunnittelukohteiden työstämisessä kohti entistä parempaa kaupunkia niin asukkaiden, yritysten, erilaisten yhteisöjen kuin kaupunkikuvan näkökulmasta. Toivomme myös, että raportissa esitetyt metodit ja toimintamalli jalostuvat edelleen eri toimijoiden käsissä vieläkin paremmiksi kaupunkisuunnittelun työkaluiksi. SmartStation hankkeella käynnistettiin prosessi, joka jatkuu Seinäjoen asemanseudulla vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sillä luotiin pohjaa SmartStation -hengen mukanaoloon kaikessa laajoja sidosryhmiä koskettavassa moniulotteisessa kaupunkisuunnittelussa. Millainen lopputulos prosessista syntyy, jää ainakin osittain vasta jälkipolvien arvioitavaksi. Suuret kiitokset kaikille hankkeessa mukana olleille. Ilman työpajoissa ahertavia eri sidosryhmien edustajia ja eri alojen asiantuntijoita yhteinen matka ei olisi päässyt alkua pidemmälle. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston asiantuntijoiden muodostama työryhmä teki ansiokkaan työn työpajojen sisällön rakentamisessa, metodien kehittämisessä, hankintamallin koonnissa ja tämän raportin työstämisessä. Tekesin rahoitus yhdessä Seinäjoen Ruukin Portti Oy:n ja Oy Alma Group Hotels Ab:n panostusten kanssa mahdollisti hankkeen asiallisen läpiviennin. ja matka jatkuu. Pekka Leinonen projektipäällikkö Seinäjoen kaupunki 3

4 Sisällysluettelo Esipuhe Matkaan valmistautuminen Lähestytään asemanseutua Liikkeelle lähtö, maisemat vaihtuvat Kuinka juna pidetään raiteillaan? Pääteasemalla? Lähdeluettelo LIITE 1. Työpaja 1: Asemanseudun kaupunkimuoto, tuloksia LIITE 2. Työpaja 2: Asemanseudun toiminnot, tuloksia LIITE 3. Työpaja 3: Asemanseudun kehittämisprosessi, tuloksia LIITE 4. SmartStation-haastattelut: Realismia ja reunaehtoja LIITE 5. Työpajojen osallistujat LIITE 6. Haastatteluihin osallistuneet LIITE 7. SmartStation hankintamalli

5 1. Matkaan valmistautuminen Ratapihat ja asemanseudut ovat nousemassa yhä tärkeämmiksi kaupunkien kehittämiskohteiksi. Alun perin ratalinjat ja niihin kytkeytyvät asemat sijoitettiin kaupunkikeskustojen reunoille, kun rautateiden rakentaminen alkoi 1870-luvulla Suomen teollistuessa. Ajan myötä kaupungit ovat kuitenkin rakentuneet asemien ympärille, ja tästä johtuen radat saavat aikaan estevaikutuksia, joita pyritään ehkäisemään ratojen alituksilla ja ylityksillä. Lisäksi ratapiha-alueita on nyt jäämässä käyttöä vaille, kun logistiset toiminnot muuttavat pois keskusta-alueilta erillisille logistiikka-alueille. Asemanseuduista ja rata-alueista on kaupunkien laajetessa tullut arvokasta keskustojen tonttimaata, mutta samalla myös haasteellisia suunnittelukohteita. Vaikeuskerrointa lisäävät yhdyskuntarakenteelliset tekijät sekä monimuotoinen toimijakenttä. VR:n toimialaan on perinteisesti kuulunut rataverkon ylläpito ja liikennöinti, mutta nyt siitä on kehkeytymässä maanomistuksensa kautta myös yksi keskeinen toimija kaupunkikeskustojen kehittämisessä. Koska kyseessä ovat kaupunkien ydinkeskustat, on erilaisten toimintojen, toimijoiden ja käyttäjien diversiteetti korkealla tasolla. Monimuotoisuutta lisää vielä asemanseutujen rooli läheltä ja kaukaa tulevien ihmisvirtojen keskittäjinä ja välittäjinä. Rataverkkoon tukeutuvat työssäkäyntialueet ovat yhä laajempia ja käyttäjät vaativampia, joten asemanseutujen on kyettävä intermodaalisuuden 1 ohella tarjoamaan myös uudenlaisia palveluja työympäristöistä majoitukseen ja asumiseen suurten lentokenttien tapaan. Rautateiden matkustajaliikenne ei yksistään riitä pitämään yllä asemien korkeaa palvelutasoa, jonka vuoksi hyvä kytkeytyminen kaupunkikeskustoihin on välttämätöntä. VR on hyvä esimerkki siitä, millaista notkeutta organisaatioilta ja instituutioilta edellytetään tällä hetkellä. Pitkä historia ja toiminta omalla rajatulla sektorilla ovat muokanneet organisaatioiden toimintakulttuureja eri suuntiin, mutta siitä huolimatta niiden tulisi kyetä toimimaan yhdessä ja samansuuntaisesti yhteisen suunnittelukohteen parissa. Sama koskee muitakin yrityksiä, jotka väistämättä kytkeytyvät hankkeeseen, sillä nämä ovat viime kädessä kaupunkikehittämisen dynamiikan lähde. Tilanne on uusi myös kaupunkien hallinto-organisaatioille, jotka vielä totuttelevat hankelähtöiseen suunnittelutapaan ja kaupunkilaisten osallistamiseen. Oman lukunsa muodostavat asemanseutujen varsinaiset käyttäjät, joiden moninaisia tarpeita ja orientaatioita ei voi lyhyesti kuvailla. Tarvitaan tutkimus- ja kehittämistyötä, jotta voidaan löytää toimivia menetelmiä uudentyyppiseen monimuotoiseen kaupunkikehittämiseen, jonka prosessit ja lopputulokset ovat kaikkea muuta kuin totunnaisia. Näin hankkeen keskeisiin toimijoihin kytkeytyy myös tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita yritysten, hallinnon ja käyttäjien ohella. On myös luotava sellainen suunnittelu- ja toteutusprosessin malli, joka tuo erityyppiset toimijat saman pöydän ääreen asettamaan yhdessä määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, löytämään uutta liiketoimintapotentiaalia ja luomaan puitteet alueen toteuttamiselle. Käytäntöön tarkoitettujen menetelmien ja mallien luominen on luontevinta käytännön kehittämistyön yhteydessä. Hankkeen pilottikohteeksi tarjoutui Seinäjoen kaupunki, jonka asemanseudulta on vapautumassa noin 20 hehtaarin kokoinen alue keskustakehittämisen kohteeksi. Keskikokoinen kasvukaupunki on dynaaminen ja nopealiikkeinen, ja siellä on suurempien kaupunkien elementtejä, kuten esimerkiksi suuria yrityksiä ja yliopistotoimijoita, joi- 1 Intermodaalisuus tarkoittaa eri kuljetustapojen yhdistämistä kuljetus- tai matkaketjussa. 5

6 den menestyminen perustuu hyvään liikenteelliseen saavutettavuuteen ja kehittämismyönteiseen hallintokulttuuriin. Rautatiellä ja asemanseudulla on Seinäjoella ollut aina keskeinen rooli, joka kasvupaineiden vuoksi vain vahvistuu lähitulevaisuudessa. Seinäjoen pilottikohteessa on runsaasti monia kaupunkejamme yhdistäviä piirteitä, joiden ansiosta siellä saatavia tuloksia voidaan jossain määrin yleistää muuallakin toimiviksi konsepteiksi. Lisäksi Seinäjoki on mukana valtionhallinnon käynnistämässä kaupunkipoliittisessa kasvusopimusmenettelyssä, jossa Seinäjoki on monen muun kaupungin ohella valinnut keskeiseksi kehittämiskohteekseen juuri asemanseudun. Kaupungeissa nähdään, että juuri asemanseuduilla kasvuun tähtäävät elinkeino- ja innovaatiopoliittiset sekä fyysiset kaupunkikehittämistavoitteet ovat yhdistettävissä. SmartStation -projektin tavoitteena on luoda keskeisten kaupunkitoimijoiden kanssa yhteistyössä menetelmiä, joilla kaupungit voivat suunnitella, hankkeistaa ja valmistella asemanseutujensa toteuttamista osana kaupunkikeskustojen kehittämisprosesseja. Kyseessä on uudenlainen, vaativa aluerakentamiskohde, jollaiset yleistyvät lähitulevaisuudessa. Seinäjoen lisäksi vastaavia kohteita löytyy Suomesta useita. Tässä raportissa kuvataan SmartStation hankkeen puitteissa toteutettua prosessia ja sen mahdollisia jatkosuuntia. Prosessin tuottamia sisällöllisiä valintoja on raportoitu hankkeen piirissä erikseen ja niitä avataan tässä raportissa vain lyhyesti. Liitteessä 7 on hankkeessa toteutetun prosessin pohjalta kiteytetty Seinäjoen asemanseudun kehittämistä yleisempi SmartStation hankintamalli kehittyvien kaupunkialueiden innovatiiviseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 6

7 2. Lähestytään asemanseutua Pilottikohteemme Seinäjoen asemanseutu (kartta 1) on Seinäjoen kaupungin lähivuosien keskeinen aluekehittämiskohde. Alueen strategista merkitystä korostaa se, että asemanseudulla yhdistyvät keskeiset sekä materiaalisen että immateriaalisen kaupunkikehittämisen (ks. kappale Immateriaalinen ja materiaalinen kaupunkikehittäminen ) tavoitteet, jotka ovat hyvin samansuuntaisia kuin muissakin asemanseutujaan kehittävissä kaupungeissamme. Kartta 1. Seinäjoen asemanseutu kahden kaupunginosan välissä. Seuraavassa pyritään kiteyttämään kaupungin kehittämispalveluiden alueelle asettamia strategisia tavoitteita: Kaupunkirakenteen tiivistäminen Seinäjoen kaupungistuminen ja tiiviin kaupunkirakenteen kehitys on kaupungin voimakkaasta kasvusta huolimatta ollut hidasta. Kaupungin kasvu on erityisesti asuntorakentami- 7

8 sen osalta suuntautunut pääosin kaupunkikeskustan ulkopuolelle. Aivan viime vuosina keskusta-asuntojen rakentaminen on kuitenkin vilkastunut. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on kaupunkikeskustan kokonaisvaltainen kehittäminen. Tavoitteeseen sisältyy muun muassa keskustan asukasmäärän kolminkertaistaminen, liikekerrosalan merkittävä kasvattaminen sekä keskustan pysäköinti- ja liikenneratkaisut. Asema-alueella on merkittäviä mahdollisuuksia monipuoliselle täydennys- ja uudisrakentamiselle, vaikka se nykyisin muodostaa keskustarakennetta pirstovan vyöhykkeen ydinkeskustan ja Pohjan kaupunginosan jäädessä asemanseudun eri puolille. Asemanseudun tiiviimpi rakentaminen mahdollistaisi ydinkeskustan ja Pohjan paremman integroinnin järjestämällä uusia kulkuyhteyksiä ja luomalla muita kaupunkirakenteellisia yhtymäkohtia. Kaupunkina kehittyminen Seinäjoen keskustan palvelutarjonta ja vetovoimaisuus eivät tällä hetkellä ole kilpailukykyisiä Suomen muiden kasvukeskusten kaupunkikeskustojen kanssa, vaikka kaupungin kokoon nähden palvelutarjontaa voi luonnehtia verrattain hyväksi. Myös kaupunkikulttuuri on osin kehittymätöntä. Tästä syystä Seinäjoen kaupunki on nostamassa kaupunkikeskustan kokonaisvaltaisen kehittämisen yhdeksi strategisista päätavoitteistaan. Asemanseutu on kiinteä osa kaupunkikeskustaa. Alueena se tarjoaa mahdollisuuden eri toimintoja yhdistäviin ratkaisuihin, jotka palvelevat sekä kaupunkilaisia että kaupungissa vierailevia. Asemanseutu on myös erityisen potentiaalinen alue uusille kaupallisille palveluille. Asemanseutu luo useimmille tulijoille ja monille ohikulkijoille ensivaikutelman Seinäjoen kaupungista. Elävä ja vetovoimainen asemanseutu edistäisi koko Seinäjoen kaupunkikeskustan vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Seinäjoella, kuten koko Etelä-Pohjanmaan alueella, on edelleen verraten vahvaa yhteisöllisyyttä. Tämä näyttäytyy myös tilastoissa, jotka kertovat muun muassa alueen nuorten matalasta syrjäytymisvaarasta. Seinäjoen kaupunkirakenteessa ei myöskään ole havaittavissa kaupunginosakohtaista eriytymistä tai profiloitumista korkean syrjäytymiskehityksen alueeksi. Seinäjoen kaupunkikeskustan asukasmäärän odotettavissa oleva voimakas kasvu, sekä myös monikulttuurisen taustan omaavan väestön kasvu ovat molemmat haasteita, jotka edellyttävät kaupungilta aktiivisia toimia mahdollisen syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. On keskeisen tärkeää, että kaupungin uudet asukkaat kotiutuvat ja pääsevät osaksi paikallisia yhteisöjä. Asemanseudulla osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen tulee ottaa yhdeksi alueen suunnittelun keskeisistä lähtökohdista. Tärkeää on myös osallistaa kaupunkikeskustan ja Pohjan kaupunginosan asukkaita asemanseudun kehittämiseen. Lisäksi asemanseudulle tulee jo suunnitteluvaiheessa asettaa tavoitteeksi ei-kaupallisten yhteisöllisten tilojen toteuttaminen. Myös kaupallisia alueita suunniteltaessa tulee löytää ratkaisuja, jotka tukevat asemanseudulla kävijöiden viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. 8

9 Osaamisintensiivinen elinkeinopolitiikka Seinäjoki on toteuttanut menestyksellisesti osaamisintensiivistä elinkeino- ja innovaatiotoimintaa, joka on tuonut kaupunkiin uutta yrittäjyyttä ja osaamista. Osaamisympäristöinä on kehitetty erityisesti Framin teknologiakeskusaluetta sekä Itikanmäen kaupunginosaa. Seinäjoen kaupunki hahmottaa tulevaisuuttaan siten, että koko kaupunkikeskusta nähdään tiiviinä ja integroituneena osana osaamisintensiivistä toimintaympäristöä. Asemanseudusta voi kehkeytyä Seinäjoen osaamisintensiivisen yritys- ja kehitystoiminnan uusi keskeinen kasvualue. Se on myös alue, jossa tämän tyyppinen toiminta kytkeytyy välittömimmin sitä tukevaan palvelu- ja asumisympäristöön, ja jossa toiminnan saavutettavuus eri puolilta kaupunkiseutua ja sen ulkopuoleltakin on erityisen hyvä. Asemanseudun tulee olla laadullisesti aiemmista poikkeava osaamisintensiivisten toimintojen alue. Kansallinen ja kansainvälinen profiloituminen Seinäjoki on yksi vahvimmista ruokatuotannon ja siihen kytkeytyvien toimialojen alueista Suomessa. Alkutuotannon ja siihen liittyvien teollisten toimintojen lisäksi Seinäjoki on systemaattisesti kehittänyt ruokajärjestelmiin liittyvää tutkimus-, koulutus- ja kehittämisosaamista. Ruoka-alan osaamista ja yrityskehitystoimintaa on laajennettu alan teknologiseen osaamiseen sekä ruokaturvallisuuden ja -logistiikan alueille. Ruokaprovinssi -toiminnassa on luotu laajaa yhteistyöalustaa sekä edistetty muun muassa ruokakulttuurin vahvistamista ja tuotteistamista. Ruokajärjestelmiin liittyvän osaamiskeskittymän ohella asemanseudulla on mahdollista kehittyä myös alan kaupan ja palveluiden alueena. Kestävä kehitys Seinäjoen asemanseudun kehittäminen aluesuunnittelukohteena luo mahdollisuuden kestävän kehityksen huomioimiseen. Tiivistyvän kaupunkirakenteen ohella asemanseudun kehittämisessä on mahdollista huomioida energiantuotantoon, asumiseen, joukkoliikenteeseen sekä kevyen liikenteen kehittämiseen liittyviä uusia ratkaisuja. Liikenne ja logistiikka Seinäjoen asemanseutu sijaitsee kaupungin keskustassa siten, että noin kilometrin säteellä kohdealueelta on saavutettavissa keskeisimmät keskustan työpaikka-alueet, kaupalliset alueet sekä tapahtuma- ja matkailualueet. Pääradan ja matkakeskuksen myötä joukkoliikenteen käytettävyys on erinomainen. Seinäjoen asemanseudun sijainti ja saavutettavuus kaupunkirakenteessa on siis erinomaisella tasolla. Asemanseudun kehittäminen on monella tavoin keskiössä niin Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Seinäjoen kaupungin liikennesuunnittelussa kuin myös valtakunnallisissa ja VR-yhtiön kehittämissuunnitelmissa. Seinäjoen matkakeskus, joka oli Suomen ensimmäinen matkakeskus, tarjoaa hyvän perustan matkakeskusten uuden sukupolven kehittämistyölle ( Matkakeskus 2.0 ). Matkailu ja tapahtumakaupunkina kehittyminen Seinäjoen kaupungilla on kolme nimettyä tapahtuma-alustaa: kaupunkikeskusta ja jokiranta, Törnävän saari sekä Rytmikorjaamon alue. Kaupunkikeskustan alueella tapahtumat hyödyntävät toisaalta katurakenteita ja puistoja sekä toisaalta suuria tapahtumatiloja (Seinäjoki 9

10 Areena). Tapahtumakaupunkina kehittyminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa uusiutumista ja kykyä tarttua nouseviin trendeihin. Merkittävä osa Seinäjoen eri tapahtumien yleisöistä saapuu asemanseudun kautta. Asemanseudun toimivuuden jatkuva kehittäminen tukee näin ollen Seinäjoen kehittymistä tapahtumakaupunkina. Asemanseuduilla on muissakin kaupungeissa - esimerkiksi Tampereella - kehitteillä merkittäviä tapahtuma-alustoja ja keskittymiä. Seinäjoen asemanseudulla on myös potentiaalia kehittyä yhtenä Seinäjoen tapahtumapaikoista. Immateriaalinen ja materiaalinen kaupunkikehittäminen Edellä kuvatut tavoitteet, joita Seinäjoen kaupunki on asettanut asemanseudun kehittämiselle, korostavat tarvetta käsitellä aluetta laajemmin ja monipuolisemmin kuin totunnaisena kaupungin kaavoitustoimistosta hoidettuna kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun kohteena. Tämä koskee myös monia muita suomalaisia kaupunkeja, sillä havainto toistui valtakunnallisen MAL-verkoston järjestämässä työpajassa, jossa käytiin läpi eri suomalaiskaupunkien työn alla olevia asemanseutujen kehittämishankkeita 2. Kaupunkikehittämisen laajempaa kenttää voidaan havainnollistaa kuvion 1. avulla. Peruskehikko muotoutuu kahden ulottuvuuden kautta: 1) kaupunkien olemus ja 2) kaupunkien kehitysvoimat. Kaupunkien olemuksen suhteen ne voidaan nähdä sekä materiaalisina, fyysisinä kokonaisuuksina että immateriaalisina, sosiaalisina koosteina. Materiaalista kaupunkia määrittävät esimerkiksi rakennettu ympäristö, luonnonympäristöt ja liikennejärjestelmät. Vastaavasti immateriaalista kaupunkia määrittävät erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt. On itsestään selvää, että materiaalista ja immateriaalista kaupunkia ei ole olemassa ilman toinen toistaan, mutta silti ne tutkimuksessa usein irrotetaan toisistaan tavalla, joka estää näkemästä eri osatekijöitä toisiinsa vaikuttavina järjestelmän osina. Kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavien voimien suhteen on oleellista huomata, että kaupungit muokkautuvat ja kehittyvät emergenttien, itseorganisoituvien ja osin omalakisten prosessien tuloksena. Toisaalta kaupunkeja kehitetään tietoisesti erilaisin politiikkatoimin ja suunnittelun avulla. Nämäkin maailmat erotetaan tutkimuksessa toisistaan helposti, vaikka on intuitiivisesti selvää, että kaupunkia ei pelkästään suunnitella ja rakenneta, vaan kaupunki myös tapahtuu ja ilmaantuu (Hynynen & Kolehmainen 2011, 30). Näiden edellä mainittujen ulottuvuuksien sisäiset ja väliset hedelmälliset tai haitalliset jännitteet yhdessä tuottavat dynamiikkaa, joka joko auttaa kaupunkeja uudistumaan tai heikentää niiden kykyä tunnistaa edessä olevia kehittämistarpeita ja siten asemoitua tulevaisuuteen. MAL -verkoston työpajan tuloksia analysoitaessa havaittiin, että kaupunkien esittelemät asemanseutujen kehittämishankkeet sijoittuivat kuviomme vasempaan ylälohkoon, eli niissä korostui fyysisen kaupunkiympäristön kehittäminen virallisen suunnitteluorganisaation toimintana. Tämä havainto vahvisti edelleen käsitystä siitä, että kehittämistyössä tarvitaan uudenlaista ajattelua ja menetelmiä. Tässä suhteessa SmartStation -hankkeen voi nähdä heijastavan näitä pyrkimyksiä erittäin vahvasti. 2 MAL verkoston järjestämä työpaja Asemanseudut kaupunkikehittämisen keskiössä Työpaja kaupungeille, seuduille ja valtiolle, joka järjestettiin Tampereella (h p://www.mal-verkosto.fi/ laisuudet/asemanseutujen_vertaistyopaja_ _tampereella). Tämän raportin kirjoittajat osallistuivat työpajan suunnitteluun ja vetämiseen. 10

11 Kuvio 1. Kaupunkikehittämisen kenttä (Kolehmainen & Hynynen). Yksi vahva perustelu asemanseutujen laajapohjaisemmalle kehittämistoiminnalle on niihin liittyvien rakennushankkeiden resursointi. Tässä voidaan nähdä kaksi rinnakkaista linjaa. Yhtäältä on tarkasteltava ylipaikallisten toimijoiden, Liikenneviraston ja VR:n rooleja ja resursseja asemanseutujen kehittämisessä ja toisaalta sitä, millä keinoilla kaupungit pystyisivät paikallisesti hyödyntämään asemanseutuihin sisältyvän potentiaalin. Valtion toimijoillekin tilanne on uusi ja sitä varten on juuri perustettu työryhmä 3, jonka tehtävänä on koordinoida valtion maanomistajien toimenpiteitä muun muassa asemanseutujen ja ratapihojen kehittämishankkeiden toteuttamiseksi. Nähtäväksi jää, kuinka työryhmän toiminta vaikuttaa resursointiongelmiin. Ilmeistä kuitenkin on, että valtion suunnalta tulevat kehittämispanokset ovat rajalliset ja edellyttävät hankkeiden priorisointia kansallisella tasolla sekä luonnollisesti vahvaa tukeutumista paikallisiin kehittämisresursseihin. Tässä mielessä valtio esiintyy tällä hetkellä kaupunkikehittämisen kentällä ylipaikallisena emergenttinä tekijänä (ks. kuvio 1). Resurssinäkökulmasta olisikin hyvä tunnustella sellaisten allianssityyppisten toteutuskonsortioiden synnyttämistä, jotka mahdollistaisivat uudella tavalla tarvittavien investointien (esimerkiksi rata- ja laiturimuutokset) ja niiden mahdollistaman uuden maankäytön hyötyjen ja kustannusten oikeudenmukaisen jaon. Tämä vauhdittaisi hankkeiden käytännön toteutusta. Paikallistason kehittämisessä asemanseutujen fyysinen osayleis- ja asemakaavatasoinen suunnittelu on vahvoissa kantimissa. Kaupunkien suunnitteluorganisaatioiden toiminta ja konsulttiavun hyödyntäminen ovat vakiintuneet tehokkaaksi, osaavaksi ja varmaotteiseksi hallinnon toiminnaksi. Myös osallistumismenettelyissä ja tulevaisuuteen suuntautuvassa 3 Valtiovarainministeriön Asettamispäätös : Valtion maanomistajien yhteistyöryhmä. VM030:00/2014, 632/ /

12 visiointityössä on kehitteillä uusia, entistä inklusiivisempia menetelmiä. Tavoitteena ei ole ainoastaan hoitaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa luvattuja lakisääteisiä vuorovaikutusprosesseja, vaan saada myös lisäarvoa alueen kehittämiseen toimijakenttää mobilisoimalla. Pitkällä aikajänteellä toteutuvaa kaupunkikeskustan rakentumista ei voida kuitenkaan ohjata vain kaavoilla, havainnekuvilla ja 3D-animaatioilla, vaan on otettava huomioon kaupungin evolutiiviset ja immateriaaliset olemuspuolet. Hyvin suunnitellut ja läpiviedyt osallistumisprosessit voivat olla tässä suureksi avuksi, mutta tarvitaan myös näkemystä ja menetelmiä siitä, miten alueen kehittymistä johdetaan monien välivaiheiden ja tilapäisten käyttäjien sekä käyttötarkoitusten kautta kohti jonkinlaista tavoitetilaa. Tavoite ei ole koskaan lopullinen, vaan johonkin ajankohtaan sijoittuva pysäytyskuva tai sumeampi konseptisuunnitelma. Tavoitteet myös muuttuvat matkalla, jolloin toteuttamispolut haarautuvat, ja näitä on pystyttävä jossain määrin ennakoimaan. Pitkä toteuttamisjänne tai evolutiivisen kaupunkikäsityksen näkökulmasta toteutumisjänne edellyttää toimilta ja toimijoilta vahvaa tulevaisuusorientaatiota. Esimerkiksi rautatieasema tai asematoiminnot vuonna 2050 saattavat olla hyvin toisenlaisia kuin tänään. Sama koskee kaupunkielämää, jos ajatellaan työn ja kulutustottumusten muutoksia. Teknologia tulee muuttamaan liikkumista ja liikennettä. Digitaaliset Smart Cityt pilvipalveluineen odottavat jo nurkan takana. Kaupunkikehittämisen näkökulmasta tämä kaikki voidaan nähdä mahdollisuutena. Asemanseudut ovat kaupunkiensa keskeisiä solmukohtia, urbaaneja tihentymiä, joihin keskittyy tavattomasti ihmisvirtoja, ostovoimaa, toiminnallista diversiteettia, teknologiaa ja mediaa. Eväät ja momentum monipuoliseen innovaatiotoimintaan ja arvonluontiin ovat ilmeiset. Alueet kehittämisprosesseineen toimivat niin haluttaessa alustoina kokonaan uudenlaisten kaupunkikonseptien ja niihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamisessa ja kokeilemisessa. 12

13 3. Liikkeelle lähtö, maisemat vaihtuvat Työpajat SmartStation -hankkeen keskeisenä toimintamuotona olivat työpajat, joita järjestettiin kaikkiaan kolme vuosina (kuvio 2). Työpajoissa ideoitiin Seinäjoen asemanseudun (kuvio 3) tulevaisuutta (Työpajojen tulosten tiivistelmät liitteissä 1-3). Asemanseutu tyhjine ratapihoineen nähtiin niin sanottuna urbaanina kesantona, josta voidaan monipuolisen täydennys- ja uudisrakentamisen myötä kehittää keskeinen osa kaupunkirakennetta. Tällä hetkellä asemanseutu on rakennetta pirstova ja radan eri puolilla sijaitsevia keskustan osia erottava tekijä. Parhaimmillaan se voi kuitenkin kehittyä kaupunkirakennetta yhdistäväksi ja jäntevöittäväksi osaksi. Yhdessä muiden kaupunkirakenteen osien kanssa se voi muodostaa kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa. Visioinnin lisäksi SmartStation -hankkeen ja työpajojen tavoitteena oli löytää uusia tapoja asemanseudun kaltaisten haasteellisten yhdyskuntarakenteen osien kehittämiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Haasteellisen tästä prosessista teki nimenomaan lukuisten toimijoiden kiinnittyminen asemanseudun kehitykseen monenlaisilla ja osittain eriävillä intresseillä. SmartStation -hankkeen työpajojen taustalla oli kolme osallistavassa yhdyskuntarakenteen kehittämisessä hyvin yleisesti mukana olevaa tavoitetta: 1. Tarkoituksena oli mahdollistaa asemanseudun kehittämisprosessin legitimaatio. Käytännössä tämä tarkoittaa keskeisten sidosryhmien informointia ja luottamuksen rakentamista osallisten kesken. 2. Työpajoissa oli kysymys eräänlaisten samanmielisyyden saarekkeiden etsimisestä. Toisin sanoen etsittiin asioita ja aiheita, joista olisi mahdollista jakaa sama käsitys ja visio. Käytännössä pyrittiin siis keskeisten toimijoiden intressien yhteensovittamiseen ja ristiriitojen lieventämiseen. 3. Työpajoissa oli toki kysymys myös tiedon keräämisestä. Tavoitteena oli hyödyntää osallisten tietämystä tunnettujen haasteiden ratkaisemisessa. Toisaalta tavoitteena oli myös uusien kysymysten ja ongelmien esille nostaminen sekä vaihtoehtoisten tulkintojen ja näkökulmien tiedostaminen. (vrt. Fischer 2003, ) Kuvio 2. SmartStation hankkeen aikataulu ja työpajat. 13

14 Työpajojen tavoitteet olivat siis tiivistäen: osallistaminen, yhteisten visioiden luominen sekä tiedon kerääminen yhdyskuntarakenteen strategisen kehittämisen tueksi. SmartStation -hankkeen työpajat olivat osa strategista visioiden luomisen ja jakamisen prosessia, joka edeltää varsinaista kaavoitusprosessia ja alueen maankäytön suunnittelua (kuvio 4). Pyrkimyksenä oli kutsua työpajoihin keskeisesti asemanseudun kehittämiseen liittyviä tahoja, joiden päätöksillä ja näkemyksillä on suuri painoarvo asemanseudun yhdyskuntarakenteen ja toimintojen tulevaisuuden kannalta. Työpajojen tarkoituksena ei vielä tässä vaiheessa ollut laaja osallistavuus kuntalaisten, potentiaalisten asiakkaiden ja kävijöiden keskuudessa. Kuvio 3. Seinäjoen asemanseutu. Rajausta vain kaikkein keskeisimpiin tahoihin voidaan perustella sillä, että kyseessä ei ollut varsinainen kaavoitusprosessin osa, eikä työpajaosioon liittynyt velvoitetta tai edes mahdollisuutta mahdollisimman laajaan osallistamiseen. Tässä hyvin alustavassa yhdyskuntarakenteen ja toimintojen kehittämisen vaiheessa keskeisenä tavoitteena oli ainoastaan luoda alustavia näkemyksiä siitä, mitä asemanseudun tulevaisuus voisi olla. Samalla pyrittiin etsimään seikkoja, joista aseman seudun toteutumisen kannalta kaikkein keskeisimmät tahot voivat olla samaa mieltä. Pyrkimyksenä oli siis etsiä alustavia, yhteisesti hyväksyttyjä visioita ja kehityssuuntia, ei päättää yhdyskuntarakenteen yksityiskohdista. 14

15 Kuvio 4. Pelkistetty aikajana asemanseudun kehittämisprosessista. Työpajoihin kutsutut henkilöt voitiin jakaa edustamansa organisaation tai muun taustan mukaan eri kategorioihin: Paikallistason julkista hallintoa ja kehittäjätahoja edustavat tahot voidaan jaotella kahteen eri kategoriaan: Seinäjoen kaupungin edustajiin sekä kehittämisorganisaatioita edustaviin tahoihin. Kaupunkia edustavat tahot voidaan edelleen jaotella kolmeen eri alakategoriaan: Seinäjoen kaupungin kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavat tahot, yleisesti kehittämisestä ja strategiasta vastaavat tahot sekä muut asemanseudun kehittämiseen liittyvät tahot, kuten kulttuuripalvelut. Kansallisen tason toimijat: VR, Liikennevirasto, Senaatti-kiinteistöt. Paikalliset tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajat. Yksityiset toimijat: paikalliset maanomistajat, rakennusliikkeiden edustajat, kiinteistökehittäjät, asemanseudulla tai keskustan alueella toimivien yritysten edustus sekä liikenteen ja logistiikan kannalta olennaiset toimijat. Hankkeen rahoittajatahojen edustus. Työpajoihin osallistuneet tahot ja työpajojen osallistujamäärät esitetään tarkemmin liitteessä 5. Työpaja 1: Asemanseudun kaupunkimuoto Työpajassa käytettävän menetelmän keskeisiä periaatteita olivat runsas virikemateriaalin käyttö ja osallistujien pakottaminen kannanottoon. Näiden periaatteiden tarkoituksena oli keskustelun virittäminen ja huonojen kompromissien, eräänlaisten pienimpien yhteisten nimittäjien, välttäminen. Huonojen kompromissien sijaan ensimmäisessä työpajassa haluttiin, että osallistujat keskustelevat avoimesti eriävistä mielipiteistään, perustelevat näkökantojaan ja parhaimmassa tapauksessa päätyvät yhteisesti johonkin lopputulokseen, joka eroaa eräänlaisesta nollavaihtoehdosta. Pyrittiin siis joko-tai -vastauksiin ja pyrittiin välttämään sekä-että -vastauksia. Työpajassa käytettiin niin sanottua mikseri -menetelmää, jossa kevyt määrällinen ote yhdistyy laadullisen aineiston tuottamiseen. Menetelmän keskeinen osa on työryhmämme kehittämä mikseri, jossa on esitettynä valittuja yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia ja niiden vastakkaisia arvoja (kuvio 5). Ensimmäisen työpajan tapauksessa ominaisuuksiksi oli valittu kaupunkimuoto, toiminnallisuus, paikallisuuden aste ja tunnelma. Kaupunkimuodon erilaisina ääriarvoina esitettiin iso, monoliittinen muoto sekä pieni ja vaihteleva muoto. Toiminnallisuuden ääriarvoina esitettiin erilliset ja sekoittuneet toiminnot yhdyskuntarakenteessa. Paikallisuuden asteen vaihtoehtoina esitettiin globaali ja lokaali. Tunnelman eri ääripäinä esiteltiin näyteikkunamainen ja olohuonemainen tilakokemus, joista ensimmäiseen liittyy 15

16 myös eräänlainen toimintojen kiireinen virtaaminen ja jälkimmäiseen hidas ja rento elämäntyyli. Mikserin ominaisuudet oli esitetty neljän vaihtoehdon asteikolla, jossa eri vaihtoehtoja ei oltu numeroitu tai muuten kuvattu. Osallistujia pyydettiin olemaan valitsematta nollaa (eli ei osaa sanoa -vaihtoehtoa). Kuvio 5. Yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia kuvaava mikseri. Varsinainen sisällöntuottamis- ja osallistamisprosessi oli ensimmäisessä työpajassa kolmivaiheinen: 1. Johdanto ja tehtävänasettelu 2. Ryhmätyöskentely 3. Tulosten purku Johdannoksi osallistujille esitettiin yleisesti ajatuksia niin sanotuista urbaaneista kesannoista ja niiden kehittämisestä. Urbaanin kesannon käsite on vähitellen vakiintumassa suunnittelutermiksi, jolla viitataan vajaakäyttöisiin tai tyhjentyneisiin kiinteistöihin ja kaupunkialueisiin. Mutta toisin kuin ongelmalähtöisessä brownfield -ajattelussa, urbaanit kesannot nähdään tulevaisuuden mahdollisuutena, joiden kautta kaupunki voi uusiutua. Kesannot ymmärretään myös kaupunkien perusmorfologiaan kuuluviksi elementeiksi, joita syntyy jatkuvasti kaupunkien transformaatioprosessien tuloksena (Oswald & Baccini 2003, Ylä-Anttila 2010). Lisäksi esiteltiin Seinäjoen asemanseutu ja tarkasteltiin lyhyesti sen kytköksiä paikallisen ja kansallisen tason toimintoihin ja liikennevirtoihin. Tämän jälkeen havainnollistettiin osallistujille mikserin ääriarvoja kuvallisten esimerkkien avulla. Tällöin ei esitelty esimerkiksi kokonaisia asemien kehittämishankkeita ja niiden yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia. Sen si- 16

17 jaan esiteltiin kuvin, miltä näyttää esimerkiksi iso ja monoliittinen kaupunkirakenteen muoto tai olohuonemainen tunnelma yhdyskuntarakenteessa. Johdannon tarkoituksena oli havainnollistaa osallistujille mikserin käyttötapaa. Ryhmätyöskentelyvaiheessa osallistujat jaettiin viiteen ryhmään, joita kutakin ohjasi yliopiston edustaja tai hankkeen projektipäällikkö. Työskentelytiloissa oli esillä kuvallista virikeaineistoa keskustelun tueksi. Osallistujille jaettiin myös paperit, joihin oli tulostettu mikseri ja kunkin mikserin ominaisuuden viereen vapaa kenttä sanallista kuvausta varten. Osallistujien tuli ensin muodostaa viidentoista minuutin aikana oma kokonaisnäkemyksensä esitetyn virikeaineiston pohjalta. Kokonaisnäkemyksen luominen tarkoitti, että osallistujat valitsivat sopivaksi kokemansa mikserin arvon kunkin ominaisuuden osalta ja kirjoittivat vapaaseen kenttään laadullisen kuvauksen siitä, mitä tämä arvo heidän mielestään tarkoitti. Yksilötyöskentelyvaiheen jälkeen asemanseudun ominaisuuksista keskusteltiin ominaisuus kerrallaan noin 15 minuutin ajan. Jokaisen ominaisuuden käsittelemisen jälkeen ryhmiä pyydettiin muodostamaan yhteinen näkemys siitä, mikä mikserin arvo olisi sopiva kunkin ominaisuuden kohdalla. Tämän lisäksi pyrittiin nostamaan noin kolme keskeisintä teemaa jokaiseen ominaisuuteen liittyen. Työryhmätyöskentelyvaiheen lopuksi jätettiin vielä noin viisitoista minuuttia aikaa vapaalle keskustelulle, jossa pyrittiin hahmottamaan asemanseutua kokonaisuutena tai tuomaan esille seikkoja, joita osallistujat eivät olleet ottaneet esille yksittäisistä ominaisuuksista keskusteltaessa. Tulosten purku tehtiin jälleen yhtenä ryhmänä. Työryhmien ohjaajat kävivät läpi työryhmien muodostamat valinnat mikserin arvoista ja esittelivät keskeisimmät sanalliset teemat, joita ryhmät olivat nostaneet esille kustakin ominaisuudesta. Osallistujia pyydettiin kommentoimaan työryhmien valintoja ja laadullisia näkemyksiä. Lisäksi heitä pyydettiin reflektoimaan työpajan menetelmien sujuvuutta ja relevanssia asemanseudun yhdyskuntarakenteen ja sen toimintojen kehittämisen kannalta. Ensimmäisen työpajan tuloksena syntyi pääasiassa laadullista aineistoa, mutta myös laadullisen ja määrällisen välimuodoksi määriteltävää asemanseudun ominaisuuksia kuvaavaa aineistoa mikserien muodossa. Työpajan tuotoksena saatiin viiden ryhmän muodostamia ja keskenään neuvottelemia näkemyksiä asemanseudusta sekä näitä kuvaava mikseri, ja jokaiseen sen ominaisuuteen liittyviä keskeisiä teemoja. Näiden lisäksi saatiin 36 kappaletta yksittäisten osallistujien laadulliseksi aineistoksi luokiteltavia näkemyksiä siitä, millainen asemanseutu tulisi olla, sekä sama määrä yksittäisten osallistujien muokkaamia miksereitä. (Tiivistelmä tuloksista liitteessä 1). Työpaja 2: Asemanseudun toiminnot Toinen työpaja koostui ensimmäisen työpajan tavoin ryhmätyöskentelyä alustavista asiantuntijapuheenvuoroista sekä varsinaisista ryhmäkeskusteluista. Toisessa työpajassa käytettiin jo ensimmäisestä työpajasta osallistujille tuttua mikseri -menetelmää. Aiheena oli asemanseudulle mahdollisesti sijoittuvat toiminnot. Tätä varten oli määritetty kuusi toimintojen muotoa: liikkuminen, yksityiset palvelut, julkiset palvelut, työ, asuminen sekä virkistys ja vapaa-aika (kuvio 6). Liikkumisen ääripäiksi oli asetettu vaihtoehdot matkakeskus sekä kaikki liikennemuodot tai matkakeskus ja pelkästään kevyt liikenne. Yksityisten palveluiden osalta ääripäiksi oli asetettu eksklusiiviset palvelut (esimerkiksi kylpylät, hotellit, korkean tason terveyspalvelut) sekä päivittäispalvelut (esimerkiksi ruokakaupat, kioskit). Julkisten palveluiden osalta ääripäitä edustivat keskitetyt palvelut (esimerkiksi erikoissairaanhoito, kirjasto) sekä lähi- 17

18 palvelut (neuvola, päiväkoti, koulu). Työn osalta ääripäitä olivat pääkonttorialue (suurten yritysten ja muiden organisaatioiden näyttävät toimitilat) sekä paja (pienten yritysten tilat). Asumisen osalta ääripäiksi oli asetettu profiloitu asuminen (tiettyjen asukasryhmien suosiminen tai houkutteleminen alueen asuntotuotannon suunnittelussa ja markkinoinnissa) ja sekoittunut asujaimisto (monipuolinen joukko eri-ikäisiä ja tulotasoisia asukkaita). Osallistujia pyydettiin valitsemaan jokaisen toiminnallisuuden kohdalla sopiva valinta mikseristä omaan näkemykseensä perustuen. Lisäksi pyydettiin asettamaan toiminnallisuuden muodot tärkeysjärjestykseen. Tämän lisäksi osallistujia pyydettiin perustelemaan valintojaan sanallisesti. Kuvio 6. Toisessa työpajassa käytetty asemanseudun toimintoihin keskittyvä mikseri. Mikseri -menetelmän avulla alueen toiminnoista käydyn ryhmäkeskustelun lisäksi toisessa työpajassa työskenneltiin myös karttojen avulla. Ensimmäisestä työpajasta kerättyjen näkemyksien avulla oli muodostettu kolme vaihtoehtoista karttoina esitettävää mallia tai konseptia asemanseudun kaupunkimuodosta. Ryhmiä ohjeistettiin valitsemaan mielestään paras vaihtoehto kolmesta erilaisesta konseptista, joille annettiin seuraavat kuvaavat nimet: uniikki, yhdistäjä sekä ydinasema. Karttatyöskentelyyn kuului myös se, että ryhmiä ohjeistettiin etsimään esitetyistä konsepteista hyviä ja huonoja seikkoja sekä ylipäänsä esittämään muita mahdollisia huomioita. Toisen työpajan tuloksena syntyi siis kolmenlaista aineistoa. Ensinnäkin kerättiin ensimmäisen työpajan tyyliin sekä yksittäisten osallistujien valintojen että ryhmäkeskusteluiden kautta muodostuneita yksilömiksereitä sekä ryhmämiksereitä. Toiseksi kerättiin sekä yksittäisten osallistujien vastauslomakkeiden että ryhmäkeskusteluiden avulla laadullista aineistoa, jossa kuvattiin sanallisesti asemanseudun toimintoja. Lisäksi ryhmät valitsivat perusteluiden kera mielestään parhaimman kaupunkimuodollisen konseptin karttatyöskentelyvaiheessa. (Tiivistelmä tuloksista liitteessä 2). 18

19 Kuvio 7. Toisen työpajan tuloksena jatkokehittelyyn valittu Core konsepti. Värien selitykset: keltainen = asuminen, oranssi = asuminen ja työ, punainen = työ, sininen = kaupalliset palvelut, turkoosi = julkiset palvelut. Ensimmäisen ja toisen työpajan jälkeen asemanseudun kehittämisprosessin tueksi muodostui kokonaiskäsitys seuraavista seikoista: asemanseudun kaupunkimuoto (mikseri ja sanallistukset) asemanseudun toiminnot (mikseri ja sanallistukset) yksi karttamuodossa esitettävä konsepti asemanseudun kehityksen ohjenuoraksi. Ensimmäisen työpajan tuloksena kehitetyistä kaupunkikonsepteista valittiin jatkotyöstämisen pohjaksi lähes yksimielisesti Ydinasema -niminen vaihtoehto. Kolmatta työpajaa valmisteltaessa Ydinasemaa täydennettiin kahdessa muussa vaihtoehdossa hyviksi todetuilla yksityiskohdilla, ja näin saadulle uudelle kehitysversiolle tutkijatiimi ehdotti nimeksi Core, joka luonnollisesti paikallisessa puheenparressa kääntyy Koreeksi. Konseptin esitystapa valittiin tarkoituksellisen suurpiirteiseksi keskustelun pitämiseksi yleisemmällä kaupunkirakennetta, -ympäristöä ja toiminnallisuutta kuvaavalla tasolla (kuvio 7). 19

20 Työpaja 3: Asemanseudun kehittämisprosessi Kolmas työpaja poikkesi kahdesta edellisestä työpajasta sekä sisältönsä että menetelmiensä osalta. Kahdessa ensimmäisessä työpajassa työskenneltiin Seinäjoen asemanseudun kehittämistä koskevien sisältökysymysten parissa. Toisin sanoen pohdittiin, miltä asemanseutu voisi näyttää ja tuntua (työpaja 1), ja millaisia toimintoja sinne voisi sijoittua (työpaja 2). Sisältöpohdinnassa apuna käytettiin mikseri -menetelmää ja siihen perustuvia työryhmissä käytyjä keskusteluja. Kolmannessa työpajassa painopiste siirtyi sisällöistä kehittämisprosessiin (kuvio 8). Tavoitteena oli tunnistaa asemanseudun kehitysprosessiin liittyviä mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämiskeinoja, sekä esteitä ja niiden ratkaisuja. Kuvio 8. Työpajojen kokonaisuus ja aiheet Työpaja aloitettiin lyhyellä katsauksella aikaisemmissa työpajoissa tehtyyn työhön ja vahvistettiin niissä muodostunut yhteinen näkemys asemanseudun tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä osallistujille esitettiin hiottu versio kahdessa edellisessä työpajassa muodostuneesta yhteisestä näkemyksestä, niin kutsuttu Core [koree] konsepti (kuvio 7). Lisäksi esiteltiin Core -konseptin perusteella YTK:n arkkitehtuurin ja suunnittelumaantieteen opiskelijoiden kansainvälisellä kesäkurssilla 4 ideoimia vaihtoehtoisia konkretisointeja asemanseudun yhdyskuntarakenteesta ja kaupunkiympäristöstä. Näiden alustusten jälkeen päästiin kiinni työpajan substanssikysymyksiin. Varsinainen kehittämisprosessin pohtiminen sisälsi asiantuntijaluennon sekä työpajaosion. Työpajaosiossa joukko jakautui neljään ryhmään, joista jokainen pohti asemanseudun kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia. Työpajaosio aloitettiin itsenäisellä työskentelyllä, jonka jälkeen keskusteltiin ryhmittäin aiheesta ja nostettiin esille keskeisimmäksi nähdyt esteet, haasteet ja mahdollisuudet. Lopuksi ryhmien kirjurit esittelivät tuloksia koko joukolle edellisten työpajojen tapaan. Kolmannen työpajan tuloksena syntyi: kommentteja Core eli [koree] -konseptista ja YTK-kurssin töistä, sekä huomioita ja ratkaisuehdotuksia asemanseudun kehittämiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. 4 h p://ytksummerschool.aalto.fi/ 20

21 Kuvio 9. Asemanseudun kehittämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Asemanseudun kehittämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet voidaan tiivistää kuvioon 9. Ne voidaan jakaa neljään kategoriaan: prosessiin liittyvät haasteet, prosessiin liittyvät mahdollisuudet, asemanseudun ominaisuuksiin ja toimintaympäristöön liittyvät haasteet sekä asemanseudun ominaisuuksiin ja toimintaympäristöön liittyvät mahdollisuudet. Asemanseudun ominaisuuksilla tarkoitetaan siis muun muassa kaupunkirakennetta, liikenneyhteyksiä, toimintoja ja ylipäätään asemanseudun suhdetta ympäröivään laajempaan kaupunkirakenteeseen. Toimintaympäristöllä viitataan laajaan kehittämiskontekstiin, johon voidaan lukea kuuluvaksi esimerkiksi talouden syklit, Seinäjoen ja koko maakunnan kehittyminen, asemanseudun kytkeytyminen liikenneyhteyksien verkkoon ja niin edelleen. (Tuloksista tarkemmin liitteessä 3). SmartStation -haastattelut: Realismia ja reunaehtoja SmartStation -hankkeessa toteutettiin työpajojen lisäksi yksittäisten organisaatioiden edustajien haastatteluja. Hanketta varten haastateltiin edustajia 13:sta asemanseudun toteutuksen kannalta keskeisestä organisaatiosta. Haastateltavat valittiin pääasiassa hankkeen työpajoihin kutsuttujen joukosta. Erityisesti paikallisella tasolla toimivien haastateltavien joukko koostui pääasiassa maanomistajien, kiinteistökehittäjien, rakennuttajien ja rakennusliikkei- 21

22 den edustajista. Kansallisen tason toimijoista haastateltiin asemanseudulla toimivia tai maata omistavia tahoja. Työpajoilla ja haastatteluilla oli toisiaan täydentävät tarkoitukset. Työpajatyöskentelyssä keskityttiin rohkeaan ja lennokkaaseen sisällölliseen visiointiin. Haastatteluiden tavoitteena oli puolestaan täydentää työpajatyöskentelyssä muodostuneita näkemyksiä alueen toteutukseen liittyvien realiteettien ja reunaehtojen hahmottamisella. Työpajatyöskentelyssä näkökulma pyrittiin säilyttämään yksittäisten toimijoiden ja organisaatioiden yläpuolella, eli puhuttiin ikään kuin yhteisestä asemanseudusta. Haastatteluissa sen sijaan korostettiin puolestaan yksittäisten organisaatioiden intressejä asemanseudun toteutuksessa. Tästä painotuksesta huolimatta haastateltavat olivat halukkaita tuomaan esille myös yleisen tason visioita alueen tulevaisuudesta. Haastatteluiden raportointi tehtiin seuraavalla rakenteella: 1. Seinäjoen kaupungin kehityksen ja yleisten trendien muodostama konteksti asemanseudun visioinnin ja toteutuksen taustalla 2. Asemanseudun tulevaisuus, toiminnot ja mahdolliset kehityskuvat 3. Alueen toteutukseen ja toteutusprosessiin liittyvät reunaehdot, huomiot ja toiveet 4. Haastateltavien esille nostamat kaikkein keskeisimmät seikat alueen kehityksessä ja toteutuksessa Haastatteluja voitiin hyödyntää työpajojen tulosten ohella asemanseudun sisällöllisen visioinnin tukena. Lisäksi haastattelut voidaan nähdä sitouttamisen ja vaikuttamisen kanavana, jonka avulla asemanseudun toteutuksen kannalta keskeiset tahot saattoivat esittää toiveita Seinäjoen kaupunkiorganisaatiolle asemanseudun kehittämisprosessin jatkosta. (Tiivistelmä haastatteluissa esille nousseista asemanseudun kehittämisen kannalta olennaisimmista tekijöistä liitteessä 4). 22

23 4. Kuinka juna pidetään raiteillaan? SmartStation -hankkeella on saatu Seinäjoen asemanseudun kehittämistyö liikkeelle. Hankkeen puitteissa järjestetty työpajaprosessi ja muut keskeiset toimet ovat synnyttäneet keskeisten toimijatahojen keskuudessa tietoisuutta, kiinnostusta ja jopa innostusta asemanseudun kehittämiseen. Samalla esiin on noussut kehittämiseen liittyviä haasteita, ongelmia ja jopa pelkoja. Nämä kaikki tekijät kiteytyvät työpajaprosessin tuotoksessa, jota voidaan kutsua samanmielisyyden saarekkeeksi. Sen keskeisin ydin on ymmärrys siitä, että Seinäjoen asemanseudusta kehitetään koko kaupungin laatua ja toiminnallisuutta parantava kaupunginosa ja että tämä prosessi vaatii huolellista suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja korkeaa tavoitetasoa kaikissa asemanseutuun liittyvissä jatkoprosesseissa. Jos tämä samanmielisyyden saarekkeen kova ydin kestää pitkään tarvittaessa vuosikymmeniä ollaan muiden tavoitteiden toteuttamisen osalta aika pitkällä. Yhteinen, eri toimijoiden keskinäinen tavoitehakuinen tahtotila on ratkaisevan tärkeää. SmartStation -työpajaprosessi tuotti samanmielisyyden saarekkeeseen myös sisällöllistä ainesta. Kuten edellä on kuvattu, työpajaprosessin kautta syntyi yhteinen käsitys siitä, millaista kaupunkia halutaan rakentaa. Tässä suhteessa keskeisiä elementtejä ovat uuden kaupunginosan kaupunkimuoto ja perustoiminnallisuudet. Näitä saavutettuja sisällöllisiä linjauksia on kuvattu edellä (ks. myös liitteet 1 2). Tehdyt sisällölliset valinnat ovat siis eräänlainen pysäytyskuva tämän hetken toiveista ja tavoitteista. Ne ovat syntyneet tässä ajassa, saavutettavissa olevan tiedon varassa ja tietyn rajatun, mutta sinällään alueen kehittämisen kannalta erittäin keskeisen toimijajoukon työn tuloksena. Niitä ei pidä kuitenkaan pitää lopullisena totuutena, vaan sisällöllisenä lähtökohtana asemanseudun jatkosuunnittelu- ja toteutusprosessille (ks. liite 7, SmartStation hankintamalli ). Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että työprosessin sisällöllistä lopputulosta väheksyttäisiin. Kyse on tosiasioiden tunnistamisesta: sisällölliset valinnat tarkentuvat, täsmentyvät, muovautuvat ja kenties myös muuttuvat jatkosuunnittelu- ja toteutusprosessissa. Tämä on luonnollista, koska kohdealueeseen liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet tarkentuvat ajan kuluessa. Tämä huomio avaakin tärkeän näkökulman jatkoprosessiin. Peruskysymys kuuluu, kuinka SmartStation -hankkeen puitteissa saavutettua samanmielisyyden saareketta varjellaan ja kehitetään yli ajan a) jatkosuunnitteluvaiheessa sekä b) toteutusvaiheessa? Tälle peruskysymykselle alisteisia kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: 1) Kuka omistaa prosessin ja vie sitä eteenpäin? ja 2) Kuinka eri tahot (esimerkiksi maanomistajat, hankekehittäjät, kansalaiset) voivat omilla toimillaan ylläpitää ja kehittää samanmielisyyden saareketta? Avaimia näihin kysymyksiin löytyy viimeisen työpajan tuloksista, eli asemanseudun kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista (kuvio 9). Jatkosuunnittelu- ja toteutusprosessissa on oleellista ottaa vakavasti ne haasteet ja mahdollisuudet, jotka tähänastisessa prosessissa on tunnistettu. Peruskaava jatkosuunnittelu- ja toteutusprosessissa on periaatteessa yksinkertainen: mahdollisuudet on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti ja haasteet on pyrittävä ratkaisemaan mahdollisimman hyvin. Jatkoprosessin näkökulmasta oleellisinta on tunnistaa ne kriittiset mahdollisuudet ja haasteet, jotka lopulta määrittävät sen, mihin suuntaan ja millä aikataululla Seinäjoen asemanseutu kehittyy. Haasteet ja mahdollisuudet eivät myöskään mitenkään leiju ilmassa, vaan ne kytkeytyvät erilaisiin toimijoihin ja niiden eriäviin intresseihin. Jatkoprosessissa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että eri haasteissa ja mahdollisuuksissa ratkaisijan roolissa olevia toimijoita pyritään pitämään vahvasti samanmielisyyden saarekkeessa tai vähintään 23

24 sen lähituntumassa. Tämä edellyttää jatkuvaa kuuntelemista, tiedottamista, neuvottelua ja yhteisen kehitysnäkemyksen muovaamista. Oikotietä laadukkaan kaupunginosan kehittämiseen ei ole. Kuvio 10. Asemanseudun kehittämisen jatkoprosessi äärimmilleen yksinkertaistettuna Asemanseudun jatkosuunnittelu- ja toteutusprosessissa on konkreettisia vaiheita, joissa punnitaan se, kuinka hyvin SmartStation -hankkeen puitteissa luotu samanmielisyyden saareke kestää (kuvio 10). Päättyneen hankkeen jälkeen seuraava keskeinen vaihe on aluetta koskeva arkkitehtikilpailu, jossa on vielä sisäisesti useita vaiheita. Ensinnäkin on oleellista, että arkkitehtikilpailun ohjelmoinnissa onnistutaan mahdollisimman hyvin: kilpailuohjelman ja muun kilpailuun liittyvän materiaalin tulisi heijastaa niitä sisällöllisiä linjauksia, joita SmartStation -työpajaprosessissa on saatu aikaan. Voidaan arvioida, että nämä sisällölliset perusratkaisut raamittavat ja ryhdittävät kilpailua, mutta ovat samalla luonteeltaan niin huokoisia ja väljiä, että ne eivät kahlitse liiaksi arkkitehtikilpailuun osallistuvien ammattilaisten luovuutta ja ideavirtaa. Kilpailuohjelmoinnin lisäksi oleellinen asia on tietysti se, että kilpailutöistä käytävässä julkisessa keskustelussa (ml. kansalaisosallistuminen) yleisesti sekä juryn toiminnassa erityisesti huomioidaan SmartStation -hankkeen yhteydessä luotu samanmielisyyyden saareke. Koko Seinäjoen kaupunkikehittämisen uskottavuuden näkökulmasta on oleellista, että kehittämistyö on linjakasta ja johdonmukaista. Arkkitehtikilpailu on keskeinen osa Seinäjoen asemanseudun jatkosuunnittelua ja toteutusta. Yleisesti ottaen arkkitehtikilpailujen tulokset ovat luonteeltaan sellaisia, että yhtäältä ne parhaimmillaan kantavat suuren osan taustalla olevista sisällöllisistä linjauksista (kaupunkimuoto ja toiminnallisuudet), mutta toisaalta ne antavat jo hyvinkin konkreettisia hahmoja ja muotoja näille ajatuksille. Näiden konkretiaan kurkottavien visioiden avulla sekä asemanseudun kehittämisprosessissa mukana olleet ihmiset että laajemmat kaupunkilaispiirit saavat aiempia havainnollistuksia paremman käsityksen asemanseudun tulevaisuudesta. Tämä huomio peräänkuuluttaa organisoitua julkista keskustelua, jonka kautta voidaan arvioida, uudistaa ja rikastaa työpajaprosessin tuottamaa samanmielisyyden saareketta. Tämän prosessin tulisi siis heijastua juryn toimintaan, kuten edellä kuvattiin. 24

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE Aika: keskiviikko 14.5.2014, klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Tampere Station, Amuri kabinetti Tero Piippo, projektipäällikkö

Lisätiedot

Asemanseudut kaupunkikehittämisen keskiössä. Lappeenranta 8.6.2015 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY

Asemanseudut kaupunkikehittämisen keskiössä. Lappeenranta 8.6.2015 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY Asemanseudut kaupunkikehittämisen keskiössä Lappeenranta 8.6.2015 Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY Saavumme asemalle Asemahankkeet Suomessa Asemahankkeet Suomessa Asemahankkeissa tunnistettuja

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015

Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015 Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja 8.6.2015 Sokos Hotel Lappee, Brahenkatu 1, Lappeenranta projektipäällikkö Tero Piippo www.mal-verkosto.fi MAL-VERKOSTON RAHOITTAJAT JA JÄSENSEUDUT

Lisätiedot

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTAÄ MISEN KESKIOÄ SSAÄ

ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTAÄ MISEN KESKIOÄ SSAÄ ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTAÄ MISEN KESKIOÄ SSAÄ Loppuraportti MAL-verkoston työpaja 14.5.2014, klo 11.30-16.00 Scandic Tampere Station Ari Hynynen Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00

Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Palveluasumisen teemapäivä 20.11.2014 klo 11.30-16.00 Olvi Oluthalli, Luuniemenkatu 4, Iisalmi Tero Piippo projektipäällikkö MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

SmartStation - Työpaja 1

SmartStation - Työpaja 1 SmartStation - Työpaja 1 18.2.2014 Seinäjoki, Rytmikorjaamo Ari Hynynen (TTY) Jari Kolehmainen (TaY) Olli Ruokolainen (TaY) Jaana Vanhatalo (TTY) Sisällys Työpajojen tarkoitus ja menetelmät... 1 Keskeisimpien

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot