ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011"

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tornion nestekaasuterminaalin ympäristöluvan tarkistaminen, Tornio HAKIJA Neste Oil Oyj Keilaranta Espoo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Varastosäiliöt ja niiden täyttäminen... 5 Varastoitavan kemikaalin ominaisuudet... 6 Vesiverhojärjestelmä... 7 Terminaalin laivaukset ja läpimenot... 7 Auto- ja junalastaukset... 8 Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Laitosalue... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 9 Päästöt ilmaan... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 Melu ja tärinä... 9 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Jätteet Energian käyttö ja energiatehokkuus Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijan esitys lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Terminaalin käyttö ja rakenteet Melu ja tärinä Päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Jätehuolto Häiriö- ja poikkeustilanteet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Selvitys metanolipäästöistä Kirjanpito, tarkkailu ja raportointi Toiminnan pitkäaikainen keskeyttäminen tai lopettaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 22

3 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖS TIEDOKSI MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS Neste Oil Oyj on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt Tornion nestekaasuterminaalin toistaiseksi voimassaolevaa ympäristölupaa tarkistettavaksi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n nestekaasuterminaali sijaitsee Tornion kaupungin Pirkkiön kylässä Röyttässä Outokumpu Oyj:n tehdasalueella kiinteistöllä, jonka rekisteritunnus on X vuokra-alue Terminaalialue sijoittuu noin 9,5 km Tornion keskustasta etelään. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin kohdan 5 a) perusteella polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m 3, vaatii ympäristöluvan. Lapin ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen 6/2003 (Dnro 1395Y ) mukaan nestekaasuterminaalin ympäristölupa on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoittajan tuli vuoden 2010 loppuun mennessä toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 a) kohdan perusteella aluehallintovirasto ratkaisee ympäristöluvan, jos kyseessä on polttonesteiden tai vaarallisen kemikaalin varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään m 3. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitust ilanne Lapin ympäristökeskus on päätöksellään 6/2003 antanut Tehokaasu Oy:lle ympäristöluvan Tornion nestekaasuterminaalin toimintaan Tornion Röyttässä. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen arviointi. Arviointiselostus valmistui Teknillisen tarkastuskeskuksen turvallisuustekniikan osasto on myöntänyt Tehokaasu Oy:lle nestekaasuvaraston perustamisluvan (päätös nro 1946/350/92). Edelleen Turvatekniikan keskus myönsi Tehokaasu Oy:lle luvan nestekaasuvaraston laajennukselle (päätös nro 5296/342/2002).

5 Tehokaasu Oy:n liiketoiminta siirtyi Neste Markkinointi Oy:lle Terminaali siirtyi Neste Markkinoinnilta emoyhtiölle Neste Oil Oyj:lle Asemakaavan mukaan tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (kaavamerkintä T/kem-1). 5 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Neste Oil Oyj:n Tornion terminaalissa varastoidaan kahdessa maanalaisessa kallioon louhitussa säilössä nestemäistä propaania. Propaani tuodaan laivatoimituksina kesäaikaan erillisen kaasulaiturin kautta. Propaani myydään pääasiassa viereiselle Outokumpu Oyj:n tehtaalle putkitoimituksena. Osa lastataan autoihin ja junavaunuihin ja toimitetaan eri käyttäjille kauemmaksi, esim. Ouluun ja Raaheen. Hakemuksen mukaan läpimenevän nestekaasun määrä kasvaa nykytasosta ( t) noin tonniin vuodessa. Kasvu vaikuttaa päästöihin lämmitysenergian kasvun kautta. Muihin ympäristövaikutuksiin kasvulla ei arvioida olevan merkitystä. Terminaalissa työskentelee kaksi operaattoria ja terminaalipäällikkö. Varastosäiliöt ja niiden täyttäminen Varastosäilö TU-1 on otettu käyttöön vuonna 1991 ja säiliö TU-2 vuonna Säiliöiden yläosa on noin 100 metrin syvyydessä. Säiliöt ovat kiinteällä vesipatjalla varustettuja kalliosäiliöitä. Säiliöistä johtaa maan pinnalle yksi pystysuora putkikuilu, johon on sijoitettu kaikki maanpinnalta säiliöön johtavat putket sekä pumput ja instrumentit. Pienempi varastosäiliö (TU-1) on tilavuudeltaan m 3 ja sen kattokorkeus on -100 m ja pohjan korkeus -130 m. Säiliössä on vesiverhotiivistys ja luolan katto on ruiskubetonoitu. Vuotovettä kierrätetään noin 1,5 m 3 /h. Suurempi varastosäiliö (TU-2) on tilavuudeltaan m 3 ja sen kattokorkeus on kuilukohdassa -98,20 m ja pohjan korkeus säiliön perällä -128,80 m. Rakennusaikainen ajotunneli on maan pinnalta lähdettäessä säiliöillä aluksi yhteinen, josta tunnelit haarautuvat molempiin säiliöihin. Ajotunnelin yhteys säiliöön on tulpattu teräsbetonilla ja tiivistetty injektoimalla. Kallioperän pohjaveden tason säilyttämiseksi ajotunneli on täytetty vedellä. Säiliön pohjassa pystysuoraan putkikuilun alla on betonirenkaista tehty pumppukaivo. Kalliohalkeamista tihkuva vuotovesi valuu säiliön pohjaa pitkin pumppukaivon syvänteeseen, joka täyttyessään valuu pumppukaivossa olevan vuotoreunan yli pumppukaivon sisälle, josta vesi pumpataan vuotovesipumpulla pois säiliöstä. Säiliön vesipinta pidetään vakaana vuotoreunan tasolla, joka on propaanin pintamittauksen 0-taso. Vuotoreunan kohdalla kaivon sisällä on pelti, joka ohjaa vuotoveden valumaan kaivon reunaa pitkin alaspäin.

6 Propaanin tilavuus säiliössä määritetään pintamittauksen perusteella. Propaanin pintamittauksen 0-taso on pumppukaivon vuotoreuna. Säiliön tilavuuden määrittäminen ja säiliön tilavuustaulukko perustuu 0-tasoon. Kaasulaivan purku kestää noin tuntia ja siinä ovat mukana kaksi terminaalihenkilöä ja valvoja satamasta. Satamasta terminaalille on matkaa noin 2,6 km. Laivasta noin -40 ºC lämpötilassa oleva paineeton kaasu pumpataan lämmityskeskuksen kautta maanalaisia putkilinjoja pitkin terminaalin säiliöihin. Tuote lämmitetään lämmönvaihtimissa (vesi-glykoli) noin +6 ºC:een, jolloin sen paine säiliössä on noin 5 baaria. Tällöin ympäröivän veden paine on suurempi kuin propaanin höyrynpaine varastointilämpö-tilassa. Kalliosäiliön vuotovesi pumpataan maan päällä olevaan altaaseen, josta pääosa valuu takaisin säiliöön suojaverhovetenä. Terminaaliin kuuluu lisäksi kaksi noin 100 m 3 :n päiväsäiliötä, joihin autoihin tai junavaunuihin lastattava tuote pumpataan kalliosäiliöistä. Putkitoimituksen ja lastauksien yhteydessä tuotteeseen lisätään hajustetta ja talviaikaan metanolia jäätymisen estämiseksi. 6 Varastoitavan kemikaalin ominaisuudet Propaani (nestekaasu) on väritön, ilmaa raskaampi, erittäin helposti syttyvä nesteytetty kaasu, joka joutuessaan ulkoilmaan muodostaa ilmaa raskaamman pilven, jolla on taipumus kerääntyä alaviin maastokohtiin. Kaasupilvi voi olla syttyvä ja palaa humahtaen. Kun aine vuotaa nestemäisenä, kaasupisarat ja ilman tiivistyvä vesihöyry tekevät kaasupilvestä osittain näkyvän. Syttyvä alue voi ulottua näkyvän sumupilven ulkopuolelle. Kun aine vuotaa kaasumaisena, kaasupilvi on näkymätön. Kaupallisen propaanin pääainesosa on propaani (C 3 H 8 ), jonka tiheys +15 ºC nesteenä on 509 kg/m 3. Suhteellinen tiheys on 1,5 (ilma=1). Propaanin kiehumispiste on -42 ºC ja syttymislämpötila +510 ºC. Syttymisraja on 2,4 9,5 tilavuus-% kaasua ilmassa. Propaani hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Puoliintumisaika on 13 vuorokautta. Nestekaasujen haju on heikko ja siksi ne yleensä hajustetaan vuodon havaitsemiseksi. Kaasuun sekoitetaan pistävän hajuista hajusteainetta siten, että ilmaan sekoittunut kaasu voidaan aistia, kun sen pitoisuus on vähintään viidesosa alemmasta syttymisrajasta. Käytännössä kaasu havaitaan jo tätä pienimmissä pitoisuuksissa. Turvatekniikan keskuksen luvalla saadaan käyttää ja kuljettaa hajustamatonta nestekaasua. Ilmaan sekoittunut hajustamaton kaasu voidaan havaita luotettavasti vain syttymisvaaramittarilla. Pumpattaessa propaania Outokumpu Oyj:n tehtaalle tai lastattaessa kaasua autoihin tai junavaunuihin päiväsäiliöistä kaasuun lisätään hajusteeksi tetrahydrotiofeenia (C 4 H 8 S) noin 12 g/m 3. Tetrahydrotiofeeni on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan helposti syttyvää veteen liukenematonta väritöntä nestettä, jonka suhteellinen tiheys on 1, leimahduspiste +12 ºC, kiehumispiste ºC ja itsesyttymislämpötila +200 ºC. Lisäksi kaasuun lisätään talviaikaan metanolia jäätymisen estämiseksi noin 0,8 1,2 l/m 3. Hajuste- ja metanolipumput ovat säiliökohtaiset. Hajustepumppujen käynnistys ja pysäytys tapahtuu ohjaamossa olevilla kytkimillä ja pumppujen käyntitieto tulee ohjaamoon. Metanolipumppuja käytetään kentällä olevilla kytkimillä. Näiden pumppujen käyntitieto ei tule ohjaamoon. Hajusteen virtaus todetaan hajusteen varastosäiliön ja mitta-astian näkölaseista.

7 7 Vesiverhojärjestelmä Säiliön päällä on ajotunnelista poraamalla rakennettu vesiverhojärjestelmä, jolla pohjaveden pinta pidetään riittävän korkealla tasolla kallioperässä säiliön ympäristössä. Vesiverhon tarkoituksena on taata, että säiliöön kohdistuva pohjaveden paine on suurempi kuin propaanin höyrynpaine, jolloin propaani (kaasuna tai nesteenä) ei pääse vuotamaan kallion halkeamia pitkin maan pinnalle. Kun pohjaveden paine on korkeampi kuin säiliössä olevan propaanin höyryn paine, pohjavesi tunkeutuu säiliössä olevien halkeamien kautta säiliön sisälle (vuotovesi). Vuotovesi pumpataan vuotovesipumpulla maan pinnalle ja edelleen säiliöiden yhteiseen ajokäytävän altaaseen. Ylivuototilanteissa vesi virtaa ojia pitkin mereen. Vedenpinnan korkeutta valvotaan ajokäytävän altaassa pintakytkimellä. Tämän lisäksi putkikuilun vesilukolle on erillinen veden syöttö- ja tarkkailuputki. Lammen vesipinnan ollessa normaalilla tasolla +6,5 m, pohjaveden säiliöön kohdistama paine on 105 metrin vesipatsas eli 10,3 baaria. Pohjaveden vuoto (vuotovesi) säiliöön on riippuvainen säiliön sisäisen ja ulkoisen paineen paine-erosta. Säiliön normaali sisäinen paine on 4 8 baaria, jolloin paine-ero vaihtelee 2,3 6,3 baaria. Vuotoveden määrä lisääntyy paine-eron kasvaessa eli vuotovesimäärä on pienimmillään, kun säiliössä on suurin paine. Terminaalin laivaukset ja läpimenot Läpimeno on suuresti riippuvainen tehtaiden käyttöasteesta ja kaasun toimituspaikasta. Laivakäyntejä on kesäaikaan 6 10 kpl riippuen laivakoosta. Vuosina terminaaliin vastaanotettu ja läpimennyt kaasumäärä ovat olleet seuraavat: Vuosi Vastaanotettu (tonnia) Toimitukset (tonnia) Arvio tulevasta läpimenomäärästä on tonnia eli enimmillään läpimenomäärä voi kasvaa noin viidenneksellä siitä, mitä voimassaolevassa luvassa läpimenomääräksi oli arvioitu ( tonnia vuodessa).

8 8 Auto- ja junalastaukset Terminaalilla on yksi autolastauspaikka, jossa voidaan lastata nuppia ja perävaunua yhtä aikaa sekä junalastauspaikka, jossa on kolmen vaunun lastauspaikka. Kaikkia näitä voidaan käyttää erikseen tai samanaikaisesti. Säiliöautoja terminaalilla käy keskimäärin noin 2 autoa vuorokaudessa, talvella 3 4 autoa. Junalastauksia terminaalilta on 1 3 kk aikana vuodessa silloin, kun Porvoosta ei voida toimittaa kaasua asiakkaille. Tällöin junavaunuja lastataan kuuden vaunun letkoissa kolme kertaa viikossa eli yhteensä 18 vaunua viikossa. Terminaali on pääsääntöisesti käsikäyttöinen eli pumppuja ja tarvittavia XCV-venttiilejä ohjataan valvomosta. Autot lastaa operaattori kuljettajan avustamana. Lastauksen alussa operaattori pumppaa tuotteen kalliovarastosta päiväsäiliöihin, joista tuote pumpataan edelleen määrämittarin läpi lastauspaikalle. Hajuste syötetään tuotevirtaan lastauksen yhteydessä ja talviaikaan myös metanolia veden sitomiseksi. Lastauksessa käytetään letkuja. Junalastauspaikalla on erillinen vaunujen pohjaventtiilin hätäsulkujärjestelmä tilanteisiin, joissa vaunut pääsevät liikkumaan lastauksen aikana. Lastauspaikalla on hätäpainike, joka pysäyttää pumput ongelmatilanteissa ja sulkee tarvittaessa venttiilit. Röyttän satama-alueelle menevälle tielle on Outokumpu Oyj:n toimesta rakennettu uusi porttijärjestelmä valvomoineen. Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä t oiminnan vaikutukset ympäristöön Laitosalue Nestekaasuterminaali sijaitsee Röyttässä tehdasalueella. Maasto on raivattu, tasattu ja rakennettu teolliseen käyttöön. Kalliosäiliöiden itäpuolinen alue on kokonaan rakennettu tehdasalueeksi ja tämä alue on aidattu ja vartioitu siten, että ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Terminaalialueen kallioperä koostuu pääosin kiillegneissistä. Kiillegneississä on paikoin sarvivälkepitoisia vyöhykkeitä. Kiillegneissi on raekooltaan hieno keskikarkeaa ja liuskeista kohtalaisesti suuntautunutta. Kiillegneissin päämineraaleja ovat maasälvät, kiille ja kvartsi. Pääosin kallio vaihtelee vähärakoisesta runsasrakoiseen, harva- ja vähärakoisen kallion ollessa vallitsevia. Kivi on pääosin rapautumatonta. Asutus ja maankäyttö Pohjoisesta päin alueelle tulee rautatie, maantie ja voimajohto. Nämä erottavat Röyttänniemen itäpuolisen teollisuusalueen Prännärinniemen loma-asutuksesta ja niemen eteläosassa sijaitsevasta satama-alueesta. Perämeren rantaan kalliosäiliöstä on noin 500 metriä. Röyttän rakentamaton alue on pääosin metsää, ja alueen kosteikot ja avokalliot ovat pienialaisia. Nestekaasuterminaalin naapurit ovat teollisuustoimijoita. Lähinaapurit ovat Outokumpu Oyj, Oy AGA Ab ja Outokumpu Shipping.

9 9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Terminaalin välittömässä läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon tietojärjestelmään merkittyjä suojelukohteita eikä tiedossa olevia muinaismuistoja. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella. Päästöt ilmaan Propaanin varastointi kalliosäiliöissä ei suoraan vaikuta ilman laatuun alueella. Päästöjä syntyy laiva-, auto- ja junaliikenteestä sekä propaanin lämmittämisestä silloin, kun se puretaan laivasta säiliöihin. Lämmitykseen käytettävä energia ostetaan viereiseltä Tornion Voima Oy:ltä. Nestekaasua joudutaan kierrättämään lämmityskeskuksen lämmönvaihtimissa myös talvella, jotta kaasun lämpötila ei laskisi +4 ºC alapuolelle. Päästöjen minimoimiseksi lastauspaikalla on kompressorijärjestelmä, jolla imetään nestekaasu lastausliittimen ja letkun sulkuventtiilin välisestä tilasta ja palautetaan takaisin kalliosäiliöön. Lastauspaikalla on myös kaasunilmaisimet mahdollisia vuotoja varten. Vuotoveden mukana kalliosäiliöstä tulee vuotoveteen liuennutta propaania vuotovesisäiliöön, jossa paine lasketaan ilmakehän paineeseen. Tällöin vuotoveteen liuennutta propaania erottuu vedestä noin 1 4 tonnia vuodessa (2 10 kg päivässä). Erottunut propaani johdetaan ilmakehään eikä sen talteenotto ole hakijan mukaan taloudellisesti mahdollista. Putkiston laippaliitoksista samoin kuin venttiilikarojen tiivisteistä voi propaania vuotaa ilmakehään. Vuotomääräksi on laskettu tilastollisesti EPAnormin mukaan 7,2 tonnia vuodessa. Propaanipäästöjen vähentämiseksi on putkien rakentamisessa käytetty mahdollisimman paljon hitsattuja liitoksia. Nestekaasun varastoinnin on laskettu lisäävän ilmaan joutuvan propaanin määrää Röyttän alueella noin 8 11 tonnia vuodessa. Propaanin suhteellinen ominaispaino ilmaan verrattuna on puolitoistakertainen, joten ilmakehään joutuva propaani ei nouse helposti ylös ilmakehässä vaan pysyy lähellä maanpinnan tasoa ja kerääntyy helposti maaston alimpiin kohtiin. Propaanin aktiivisuus muodostaa alailmakehän otsonia on alhainen ja toisaalta propaani ei tuhoa yläilmakehän otsonikerrosta. Propaanin varastointi tai käyttö ei lisää ilman hiukkaspitoisuuksia. Laskennallisesti arvioitu ilmakehään joutuva propaanimäärä ei aiheuta ilman laadun muutoksia alueella. Propaanin lisääntyvän käytön arvioidaan lisäävän alueen CO 2 - päästöjä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Propaani ei aiheuta maaperän pilaantumista. Kalliosäiliöiden alueella ei kallioperä eikä maaperä ole tehtyjen havaintojen perusteella miltään osin saastuneita. Melu ja tärinä Propaanin varastoinnissa tarvittavan laitteiston käytöstä ei aiheudu mainittavaa varastointialueen ulkopuolelle kantautuvaa melua eikä tärinää. Kalliosäiliöihin liittyvät laitteet ovat pääasiassa putkistoa ja venttiileitä, jotka

10 kaikki ovat vähämeluisia. Säiliöön liittyvät pumput sijaitsevat säiliön sisällä eikä niiden aiheuttama melu tule maanpinnan tasolle. Säiliöautojen ja junien lastaustoiminnasta ja sen edellyttämästä liikenteestä aiheutuu jonkin verran melua. Terminaalista lastataan nestepropaania päivittäin yleensä noin kahteen säiliöautoon ja talvella 3 4 autoon. Rekat lastataan ja puretaan pääsääntöisesti klo Junalastauksia terminaalilta on 1 3 kk aikana vuodessa. Tällöin viikoittain lastataan yhteensä 18 junavaunua. Myös sataman laivaliikenteestä ja nestekaasun purusta kalliovarastoihin aiheutuu jonkin verran melua. Nestekaasun kalliovarastointiin liittyen laivakäyntejä on vuosittain Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kalliosäiliön vuotovesi pumpataan maan päällä olevaan ajotunnelista muodostuneeseen altaaseen, jonka tilavuus on noin m 3. Vuotovesi sisältää pieniä määriä (<10 60 mg/l) propaanista veteen sitoutunutta metanolia. Tämä metanoli hajoaa biologisesti altaassa, josta pääosa valuu takaisin säiliöön suojaverhovetenä. Altaassa on putki, josta vettä poistuu ylivuotona ojaan, kun altaan vedenpinta nousee riittävästi. Ylivuotoa mereen tapahtuu pääasiassa kevään sulamiskaudella ja sateella. Vuotovesien mereen johtamisesta ei hakijan mukaan ole aiheutunut havaittavia ympäristövaikutuksia. Vuotovesialtaaseen pumpattujen vesien metanolipitoisuuksia on tarkkailtu. Vuosina ovat vuotovesien keskimääräiset metanolipitoisuudet olleet seuraavat: Vuosi Metanolipitoisuus (mg/l) , , , , <10,0 Metanolianalyysit on tehty purkuputkien suulta ennen allasta. Vuotovesialtaasta mereen johdettavan veden määrää ja sen lopullista metanolipitoisuutta ei ole pystytty mittaamaan, koska vesi poistuu altaasta ylivuotona ja osa ylivuodosta palautuu luoliin suojaverhovetenä ja toisaalta metanolia hajoaa altaassa ja ojassa matkalla mereen. Rakennetun tehdasalueen sadevedet valuvat pääosin ojitettuina alueen eteläpuolelle rakennettuihin saostusaltaisiin tai vaihtoehtoisesti imeytyvät maaperään muodostaen alueen pohjaveden. Rakentamattomalla osalla pintavedet valuvat maaston kaltevuuden mukaan eri suuntiin mereen. Saniteettijätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään säännöllisesti. Jätteet Vesi-metanoliseosta muodostuu päiväsäiliöissä kg vuodessa eikä sen määrä hakemuksen mukaan tulevaisuudessa oleellisesti muutu, vaikka terminaalin läpimeno lisääntyisi. Metanolia on aina jonkin verran

11 kalliosäiliöissä varastoitavassa propaanissa, mistä sitä sitoutuu mm. vuotoveteen. Lisäksi johdettaessa propaania päiväsäiliöihin, niin kaasun lämpötilan muuttuessa kaasussa olevaa metanolia ja vesihöyryä tiivistyy säiliössä nesteeksi. Metanoli-vesiseos säilytetään tynnyreissä päiväsäiliöiden lähellä olevassa teräksisessä valuma-altaallisessa kontissa. Seos toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Nestekaasun hajuste (tetrahydrotiofeni) toimitetaan terminaalille tynnyreissä. Tyhjiä tynnyreitä syntyy 4 6 kpl vuodessa terminaalin läpimenomäärästä riippuen. Tyhjät tynnyrit säilytetään hajustepumppujen vieressä kuilun TU-1 lähellä. Kaikki tyhjät metanoli- ja hajustetynnyrit toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Sekajätettä muodostuu noin 1400 kg vuodessa ja se toimitetaan kaatopaikalle. Jätepaperi toimitetaan kierrätykseen. Umpikaivolietteet toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan. 11 Energian käyttö ja energiatehokkuus Propaanin lämmittämiseen tarvittavaa energiaa ostettiin vuonna 2009 noin MWh ja vuonna 2010 noin MWh. Vastaanotettua nestekaasumäärää kohti lämpöenergiaa ostettiin vuonna 2009 noin 30 kwh/tonni propaania ja vuonna 2010 noin 33 kwh/tonni propaania. Lämmitysenergiankulutus on suoraan verrannollinen terminaalin läpimenoon ja sen kulutus kasvaa samassa suhteessa läpimenneen nestekaasumäärän kanssa. Sähköenergiaa ostettiin vastaavasti vuonna 2009 noin 520 MWh ja vuonna 2010 noin 400 MWh. Hakijan mukaan energian käyttö on laitekanta ja toiminta huomioiden tehokasta. Lastauspumput ovat invertteriohjattuja. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Ympäristöluvan mukaisesti jätteet säilytetään asianmukaisesti ja toimitetaan käsittelylaitoksiin vuosittain. Kalliosäiliöiden vuotovesistä analysoidaan metanolipitoisuus. Terminaalin laitteet tarkastetaan säännöllisesti huolto-ohjelman mukaisesti. Operaattorit tekevät joka päivä tarkastuskierroksen terminaalin alueella tarkoitukseen tehdyn lomakkeen mukaisesti ja kirjaavat havainnot lomakkeelle. Poikkeamat kirjataan yhtiön poikkeamien käsittelyjärjestelmään NCR:ään, jossa ne tulevat kaikkien tietoon ja poikkeamaa ei suljeta ennen kuin korjaavat toimenpiteet on hyväksytty. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Hakemukseen on liitetty vuonna 2010 laaditut riskitarkasteluraportti ja poikkeamatarkasteluraportti. Kalliovarastoissa vakavin mahdollinen onnettomuus on ajotunnelin ja luolan välisen tulpan pettäminen, jolloin ajotunnelista syöksyy vettä luolaan, ja jos luola on ennestään täynnä, tuloksena on paineen nopea nousu. Tähän on varauduttu siten, että maanpäälliset putkistot ovat suunniteltu U3-paineluokan mukaan, jolloin suunnittelupaine ei tilanteessa ylity. Paine voisi nousta liian korkeaksi myös ylitäytöllä laivasta, ylitäytöllä säiliöstä toiseen siirrettäessä, vastakkaisella virtauksella Outokummun tehtailta, vuotoveden poissaannin estymisestä, typpipaineistuksesta ja

12 siitä, että säiliöön pumpattaisiin laivasta -40 ºC kaasua, jolloin säiliön pohja jäätyy kokonaan. Vakava onnettomuus voi syntyä tilanteessa, jossa lämmityskeskuksessa säiliötä lämmitetään liikaa, jolloin paine alkaa nostaa pohjavettä ja kaasu alkaa tulla ulos kallion vesikanavia pitkin. Tähän on varauduttu kahdella toisistaan riippumattomalla turvalukituksella, joista toinen toimii korkeasta lämpötilasta ja toinen korkeasta paineesta. Poikkeamatarkastelutyöryhmä on edellyttänyt, että prosessisuunnittelu selvittää paineen nousunopeuden tilanteessa, jonka jälkeen tehdään eheytystarkastelu. Kalliosäiliöiden jousikuormitetut varoventtiilit voivat rikkoutua ja alkaa vuotaa. Tuloksena voi olla iso propaanipilvi, mistä on laadittu leviämismalli. Varoventtiilien eristäminen vuototilanteessa on vaarallista. Tämän takia terminaalissa suunnitellaan laadittavaksi hakemusta Tukesille varoventtiilien poistamiseksi. Lastaustoiminnassa vakavin mahdollinen onnettomuus on iso nestekaasuvuoto johtuen virheoperoinnista tai laitteiden pettämisestä lastauksen yhteydessä ja sitä seuraava nestekaasupilven syttyminen auton toiminnassa olevista jännitteellisistä laitteista tai kuumista pinnoista. Tämä on pyritty estämään ohjeistuksella, koulutuksella ja kokeneen henkilökunnan käyttämisellä sekä lastausliittimien uusimisella. Auton tyhjyystarkastuksen epäonnistuminen ja siitä johtuva liikalastaus tai ylikuorma voi aiheuttaa vuotoja varoventtiilistä ajon aikana ja onnettomuusriskin. Tämä riski on pyritty poistamaan yhtenäisemmillä ohjeilla. Autojen lastauksesta on esitetty riskitarkastelussa laadittavaksi nykyistä yksityiskohtaisempi ohje. Terminaalin onnettomuusriskiä lisää sen liittymä (T-risteys ilman opastusta). Liittymä lisää autojen törmäysriskiä, josta voi seurata autojen rikkoutuminen ja syttyminen. Riskitarkastelussa parannusehdotuksena on esitetty liittymän uusimista. Päiväsäiliöt on varustettu vesivalelujärjestelmällä. Järjestelmä testataan muutaman kerran vuodessa. 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijan mukaan kalliosäiliöt on rakennettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Käytetty tekniikka on erittäin toimivaa tänä päivänäkin. Terminaalilla on tehty vuosina 2009 ja 2010 useita riskikartoituksia ja menossa on lastausjärjestelmien kehityshanke. Näiden tarkoituksena on parantaa terminaalin käytettävyyttä ja turvallisuutta. Kalliosäiliöiden pintaja lämpötilamittaukset on uusittu vuonna 2010 ja autojen lastausliittimet uusitaan syksyllä 2010 tippavapaiksi. Juna- ja autolastausten automatisoinnista on tehty perustilaselvitys ja sen sekä tehdyn riskikartoituksen perusteella päätetään jatkossa lastauspaikkojen uudistamisesta vastaamaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hakijalla on käytössään ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

13 13 Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakijan mukaan vuotovesialtaasta mereen johdettavien vesien määrää ja metanolipitoisuutta on erittäin vaikea mitata, koska metanoli hajoaa altaassa ja matkalla mereen. Tarkkaa tietoa vuotovesien määrästä ja ylivuotovesien ja niiden mukana ympäristöön joutuvan metanolin määrästä ei ole saatavilla. Hakija esittää, että voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksessä 8 velvoitettu mereen johdettujen valumavesien määrän ja metanolipitoisuuden sekä vuotovesien mukana ympäristöön johdettavan metanolin määrän tarkkailut poistetaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan Lapin ympäristökeskuksen nestekaasuterminaalin toiminnalle antamalla ympäristölupapäätöksellä 6/2003, tiedoilla 150 metrin etäisyydellä terminaalista olevista asianosaisista, tiedoilla jätteistä, selvityksellä parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta laitoksen toiminnassa, riski- ja poikkeamatarkasteluraportilla sekä seurausanalyysillä. Lisäksi hakemusta on täydennetty selvityksellä vuotovesistä, lupakauden aikana tapahtuneista poikkeamista, lämmitysenergian kulutustiedoilla, Tukesin myöntämillä perustamislupatiedoilla ja arviolla läpimenevän nestekaasumäärän kasvun vaikutuksista päästöihin ja toiminnan ympäristövaikutuksiin. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusasia on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Tornion kaupungissa sekä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskukselta ympäristönsuojelu-, luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö-, vesivara- ja kalatalousviranomaisena sekä Tornion kaupungilta ja Tornion kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan nestekaasuterminaali on toiminut voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti eikä puutteita ole havaittu ja ympäristöön vaikuttavia vahinko- ja häiriötilanteita ei ole tapahtunut. Yleisöilmoituksia terminaalin toiminnasta ei ole tehty Lapin ELYkeskukselle. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 10 mukaista erillistä käyttötarkkailuohjelmaa ei ole tehty, mutta vastaavat asiat ovat käyneet esille muista toimitetuista asiapapereista. Varastoitavan kaasun enimmäismäärä terminaalialueella tulisi huomioida tulevassa ympäristölupapäätöksessä. Muilta osin Lapin ELY- keskuksella ei ole lisättävää tai huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

14 14 2. Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristönsuojeluviranomainen Hakija on tehnyt esityksen, joka koskee vuotovesialtaasta mereen johdettavien vesien määrän ja sen metanolipitoisuuden tarkkailua. Hakija esittää: "Vuotovesialtaasta mereen johdettavien vesien määrää ja metanolipitoisuutta on erittäin vaikeaa mitata, koska metanoli hajoaa altaassa ja matkalla mereen. Tarkkaa tietoa/arviota vuotovesien määrästä ja niiden mukana ympäristöön joutuvan metanolin määrästä ei ole saatavilla. Edellä olevan perusteella esitämme tämän nykyisessä luvassa olevan ehdon poistettavaksi." Metanoli hajoaa suotuisissa olosuhteissa luonnossa bakteerien vaikutuksesta, ts. bakteerit voivat käyttää sitä hyödykseen. Koska hakijalla ei ole täyttä käsitystä vuotovesien määrästä ja niiden metanolipitoisuuksista, on myös lausunnon antajalla vaikea muodostaa käsitystä niiden ympäristövaikutuksista. On mahdollista, että mereen joutuvan veden metanolipitoisuus on luonnon kannalta merkityksetön. Tämä tulisi hakijan kuitenkin selvittää. Mikäli metanolipitoisuudet voidaan osoittaa olevan pieniä, voidaan lausunnon antajan mielestä tarkkailuvelvollisuuden poistamista harkita näiltä osin. Muistutukset ja mielipiteet 3. Liikennevirasto Liikennevirastolla ei ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan vastine Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta on esittänyt lausunnossaan, että vaikka poistoveden metanolipitoisuus olisi luonnon kannalta merkityksetöntä, tulisi hakijan kuitenkin tämä selvittää. Ongelmana on mitata mereen johtuvien vesien määrää ja metanolipitoisuutta, koska ne ylivuotovedet, jotka eivät palaudu takaisin säiliöihin suojaverhovetenä kulkeutuvat avo-ojaa pitkin mereen. Osa ylivuotovesistä imeytyy maaperään ja suurin osa metanolista hajoaa biologisesti altaalla ja ojassa. Poistovesien näytteet on otettu altaasta purkuputkien vierestä, jossa pitoisuudet ovat suurimmat. Mereen joutuvan ylivuotoveden määrää ja laatua on lähes mahdoton määritellä johtuen monista muuttujista kuten sateet ja ympäristöstä tulevat valumavedet ja veden imeytyminen ojassa maaperään. Ympäristössä ei ole havaittavissa haittoja poistovesien vaikutuksesta luontoon. Mahdollisesta volyymin kasvusta on todettava, ettei volyymi kuitenkaan kasva lähes puolella kuten ympäristölautakunnan valmistelussa todetaan. Arvio tuleville vuosille on tonnia vuodessa. Vuonna 2010 läpimeno oli tonnia ja vuonna 2008 läpimeno oli tonnia. Voimassaolevassa luvassa arvio läpimenolle on tonnia vuodessa.

15 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Neste Oil Oyj:n Tornion nestekaasuterminaalin toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 6/2003, Dnro 1395Y lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Terminaalin käyttö ja rakenteet 1. Nestekaasuterminaalin kalliosäiliöissä (yhteensä m 3 ) voidaan varastoida nestemäistä propaania määrä, joka kulloisessakin tilanteessa on turvallisesti varastoitavissa. Terminaalin kautta toimitettavan propaanin määrä saa olla noin tonnia vuodessa. 2. Terminaalin toiminta tulee järjestää siten, että propaanin tai sen hajustamiseen ja jäätymisen estoon tarvittavien lisäaineiden varastoinnista ja käsittelystä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi luvan saajan tulee huolehtia siitä, ettei näitä kemikaaleja pääse mahdollisissa vuototilanteissa merkittäviä määriä viemärikaivoihin, maaperään tai muualle ympäristöön. Terminaalin toiminnassa käytettävät kemikaali- ja nestekaasusäiliöt, putkistot, lastaus- ja pumppauskalusto ja muut laitteistot tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Varastosäiliöiden apulaitteineen on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tarkoitukseensa hyväksymiä. Nestekaasun hajustamiseen tai jäätymisen estoon käytettäviä kemikaaleja sisältävät säiliöt tulee sijoittaa varoaltaisiin tai alueelle, jossa on nestetiivis alusta. 3. Asiattomien pääsy terminaalin alueelle tulee estää alueen aitaamisella ja lukollisella portilla tai muilla rakenteellisilla toimenpiteillä. Melu ja tärinä 4. Nestekaasuterminaalin toiminta säiliöauto- ja -junaliikenne mukaan lukien on järjestettävä niin, ettei toiminnasta aiheudu häiritsevää melua tai tärinää lähiympäristöön. Luvan saajan tulee osallistua Röyttän teollisuusalueella tehtäviin kattaviin meluselvityksiin yhdessä alueen muiden ympäristölupavelvollisten toimintojen kanssa sekä ryhdyttävä niiden pohjalta tarvittaessa melupäästöjä ja/tai niiden häiritsevyyttä vähentäviin toimenpiteisiin.

16 16 Päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin 5. Terminaalin toiminta tulee järjestää siten, että vuotovesialtaaseen pääsevien ylimääräisten valumavesien määrä ja edelleen mereen johdettavien metanolipitoisten vuotovesien määrä ovat mahdollisimman pieniä. 6. Autojen ja junavaunujen lastauspaikkojen tulee olla rakenteeltaan sellaisia, ettei propaania tai sen hajustamiseen ja jäätymisen estoon tarvittavia lisäaineita tai ajoneuvoissa käytettyjä polttoaineita, voiteluaineita tai hydrauliikkaöljyjä pääse häiriö-, vuoto- tai onnettomuustapauksissakaan leviämään ympäristöön tai imeytymään maaperään. Lastauspaikoilta sadeja valumavedet tulee johtaa hallitusti ja esikäsitellä tarvittaessa öljynerotuskaivoilla tms. rakenteilla ja tehokkailla menetelmillä ennen vesien johtamista pois terminaalialueelta, ettei alueelta pääse haitallisia aineita sisältäviä vesiä maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. 7. Lastauspaikoilla tulee olla helposti saatavilla imeytysmateriaalia ja muuta alkutorjuntakalustoa, jolla haitallisten aineiden pääsy maaperään, ojiin ja vesistöön voidaan tarvittaessa nopeasti estää. 8. Terminaalin talousjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön tai yhdyskuntajätevesipuhdistamon viemäriverkkoon tai käsitellä muulla tavalla Tornion kaupungin alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Umpisäiliö on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti, ja kaivoon kertynyt liete (jätekoodi ) ja lietevesi on toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on asianmukainen lupa mainitun jätteen vastaanottoon. Kuljettamisesta ei saa aiheutua haju- tai hygieniahaittaa. Päästöt ilmaan 9. Nestekaasun siirtoihin ja lastaamiseen tarkoitettujen putkistojen, venttiilien ja liittimien kunnosta tulee huolehtia niin, että toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä ilmaan. Lastausjärjestelmän tulee olla sellainen, että kaasuvuodot estetään ja liittimien ja venttiilien välitilaan jäänyt kaasu voidaan ottaa tehokkaasti talteen ja palauttaa takaisin säiliöihin. Jätehuolto 10. Terminaalin toiminta on järjestettävä niin, että hyödynnettäväksi kelpaamatonta kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Jätteet on varastoitava siten, että varastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai haittaa jätteiden jatkokäsittelylle eikä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet ja muut hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa laitokselle, jolla on asianmukainen lupa mainittujen jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai loppusijoittamiseen. Ongelmajätteiden kuljetuksesta tulee laatia siirtoasiakirja. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden pakkauksiin tulee merkitä pakkauksen sisältö ja jätteen haltija sekä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. Toiminnassa muodostuvien tavanomaiseen asumajätteeseen rinnastettavan jätteen osalta on noudatettava Tornion kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

17 17 Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Jos ympäristöön joutuu tai uhkaa joutua terminaalissa varastoitavia kemikaaleja tai jätteitä, tai määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä laiterikon, käyttöhäiriön tai muun syyn vuoksi, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi, viallisten laitteiden toimintakuntoon saattamiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi vastaisuudessa. Häiriö- ja poikkeustilanteista on tehtävä viipymättä ilmoitus Lapin ELYkeskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa paikalliselle pelastusviranomaiselle. Luvan haltijalla tulee olla turvallisuussuunnitelma ja toimintaohjeet poikkeuksellisten tilanteiden varalle ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Laitoksella työskentelevien tulee olla tietoisia näistä ohjeista. 12. Lupakauden aikana tehtävät terminaalin riskitarkastelut ja niiden toimenpide-ehdotusten toteutuminen tulee aina viipymättä raportoida tiedoksi Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 13. Luvan saajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lastauspaikkojen uudistamisesta parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiseksi on tehtävä selvitys, joka tulee toimittaa Lapin ELY-keskukselle mennessä. Selvitys metanolipäästöistä 14. Luvan haltijan on mennessä toimitettava aluehallintovirastoon mittauksiin perustuva selvitys terminaalin vuotovesialtaasta pois valuvien metanolipitoisten vesien määrästä ja terminaalin metanolipäästöstä. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi täsmentää tämän luvan lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. Kirjanpito, tarkkailu ja raportointi 15. Luvan haltijan on nimettävä terminaalin ympäristönsuojelusta vastaava asianmukaisen pätevyyden omaava henkilö, joka huolehtii siitä, että terminaalia käytetään ja hoidetaan lupaehtojen mukaisesti. Laitoksen ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Jos vastuuhenkilö tai hänen yhteystietonsa muuttuvat, tulee asiasta viipymättä ilmoittaa yllä mainituille viranomaisille. 16. Terminaalin toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, josta käyvät ilmi ympäristönsuojelun ja tämän lupapäätöksen velvoitteiden valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Päiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajalta ja niistä laadittavasta yhteenvedosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

18 18 - varastoitavat kaasut ja niiden vuotuinen läpivirtausmäärä (tonnia), - varastoitavat kemikaalit ja niiden vuotuinen käyttömäärä (tonnia), - auto- ja junalastausten sekä putkitoimitusten määrä (kpl ja tonnia), - lämpö- ja sähköenergiankulutus (MWh), - toiminnassa syntyneiden jätejakeiden laatu ja määrä sekä niiden varastot ja toimituspaikat, - ilmaan johdetut mitatut tai laskennalliset propaanipäästöt, - toiminnassa havaitut häiriöt ja poikkeustilanteet, - ympäristönsuojeluinvestoinnit sekä muut terminaalin toiminnan ja ympäristönsuojelun kannalta olennaiset seikat ja - valvontatarkastukset. Jätteet tulee kirjanpidossa luokitella ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukaisesti. 17. Laitoksen toiminnasta tulee vuosittain laatia yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportti on toimitettava sähköisesti Lapin ELY-keskuksen määräämällä tavalla. 18. Toiminnanharjoittaja on vaikutusalueellaan velvollinen osallistumaan mahdollisesti järjestettävään Tornion ilman laadun tarkkailuun. Toiminnan pitkäaikainen keskeyttäminen tai lopettaminen 19. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä luvan haltijan tulee viipymättä ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamisesta luvan haltijan on hyvissä ajoin ja viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä aluehallintovirastolle suunnitelma maaperänsuojelua, pohjavedensuojelua, vesiensuojelua, ilmansuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Suunnitelmaan on liitettävä selvitys varastossa olevista polttoaineista ja jätteistä sekä niiden toimituspaikoista sekä tiedot maaperän tilasta ja yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen liittyvistä ympäristön pilaantumisen vaaraa ja terveyshaittaa ehkäisevistä toimenpiteistä, mahdollisesta tarkkailusta ja tarvittavien jälkihoitotöiden aikataulusta.

19 19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on terminaalin toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisasia. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Lapin ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä nro 6/2003. Suhteellisen vähäisestä nestekaasun läpivirtauksen kasvusta huolimatta toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Hakemuksen ja tämän päätöksen tarkistettujen lupamääräysten mukainen nestekaasun kalliovarastointi terminaalitoimintoineen täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat voimassaolevassa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole sisällöllisesti ollut tarpeen tarkistaa. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittoja pintavesille ja kalastolle tai kalastukselle. Toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa perustuvan parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksessä 1 mahdollistaa hakemuksen mukaisen nestekaasun (propaanin) varastoinnin kalliovarastoissa niiden varastointikapasiteetin laajuudessa. Varastojen kautta vuosittain toimitettavan nestekaasun määrä (läpimeno) on hakemuksen mukaisesti rajoitettu noin tonniksi vuodessa. Lupamääräys 2 on annettu sen varmistamiseksi, että terminaalin toiminta ja toiminnassa tarvittavien kemikaalien käsittely ja varastointi järjestetään asianmukaisesti. Tällä ehkäistään terveys- ja ympäristöhaittoja ja nestemäisten kemikaalien leviämistä ympäristöön normaalitoiminnassa tai mahdollisissa vahinkotilanteissa. Laitteiden tulee olla viranomaisten hyväksymiä, millä varmistetaan niiden turvallisuus. Laitteiston kunnosta ja toiminnasta säännöllisesti huolehtimalla on mahdollista ehkäistä päästöjä sekä terveyttä ja ympäristöä vaarantavia vahinkotilanteita.

20 Lupamääräys 3 on tarpeen, ettei terminaalin alueelle pääse luvatta. Tällä pienennetään vahinkotilanteiden ja terveys- ja ympäristöhaittojen muodostumisen riskiä. Lupamääräys 4 on annettu toiminnasta aiheutuvan häiritsevän melun ja tärinän ehkäisemiseksi. Nestekaasun kalliovarastoinnin sekä lastaustoiminnan ja sen edellyttämän liikenteen melupäästöt ovat ennalta arvioiden suhteellisen vähäiset verrattuna muihin Röyttän tehdasalueella muodostuviin melupäästöihin. Tämän varmistamiseksi on luvan saaja lupamääräyksessä velvoitettu osallistumaan Röyttän teollisuusalueella tehtäviin kattaviin melupäästöjä ja melun leviämistä koskeviin selvityksiin yhdessä muiden alueella toimivien ympäristölupavelvollisten toimintojen kanssa. Niiden tulosten perusteella luvan saaja voi ryhtyä tai tarvittaessa velvoittaa ryhtymään tarkoituksenmukaiseen toimenpiteisiin melupäästöjen ja/tai niiden häiritsevyyden rajoittamiseksi. Röyttän teollisuusalueella tehtävän kattavan meluselvityksen ajankohta määrätään päätoimintoja eli Outokumpu Tornio Works'in toimintoja koskevassa ympäristölupapäätöksessä. Outokumpu Tornion Works'in toimintoja koskevan ympäristöluvan tarkistamista ja tuotannon laajentamista koskeva lupahakemus on parhaillaan vireillä aluehallintovirastossa (Dnro PSAVI/57/04.08/2010). Lupamääräys 5 on annettu metanolipitoisten vuotovesien määrin rajoittamiseksi. Vuotovesialtaasta ylivaluvan metanolipitoisen veden määrään voidaan vaikuttaa mm. estämällä ylimääräisten sade- ja valumavesien pääsy vuotovesialtaaseen. Lupamääräykset 6 ja 7 on annettu maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi, ja etteivät mahdollisesti haitallisia aineita sisältävät sulamis- ja hulevedet pääse hallitsemattomasti leviämään laitosalueen ulkopuolelle. Hallittu vesienkäsittely mahdollistaa haitta-aineiden leviämisen tehokkaan estämisen. Alkutorjuntakaluston ja imeytysmateriaalin saatavilla olo mahdollistaa nopean torjuntatöiden aloittamisen, millä vahinkoja voidaan vähentää tai ehkäistä jopa kokonaan vahinkojen ja haitallisten päästöjen sekä niiden ympäristövaikutuksien syntyminen. Talousjätevesien käsittelyä koskevalla lupamääräyksellä 8 varmistetaan, että vedet kerätään ja toimitetaan jatkokäsittelyyn asianmukaisesti. Lupamääräys 9 on annettu sen varmistamiseksi, että terminaalissa toteutetaan ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia toimenpiteitä ja käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ilmaan joutuvien päästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräys 10 on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi, ja että toiminnassa noudatetaan jätelainsäädännön määräyksiä ja tavoitteita jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja jätteen hyödyntämiseksi sekä koskien jätteen kuljettamista. Lupamääräykset 11 ja 12 on annettu häiriö- ja poikkeustilanteissa mahdollisesti syntyvien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 velvoittaa ilmoittamaan poikkeuksellista tilanteista valvontaviranomaiselle, joka voi kyseisissä tilanteissa antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Ajantasaisella toimintaohjeella estetään vahinkoja ja varmistetaan ympäristövahingon torjunnan onnistumista. Riskitarkastelut ja niiden toimenpide-ehdotukset vaikuttavat terminaalin turvallisuuteen, mutta mahdollisesti myös terminaalin ympäristönsuojelun tasoon. Sen vuoksi valvontaviranomaisten on syytä saada tarkastelu- ja toimenpideraportit tiedoksi. 20

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua.

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 185/2012/1 Dnro LSSAVI/87/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Mika ja Sari Tuominiemi Ahontie

Lisätiedot

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupapäätös Nro 71/2011/1 Dnro LSSAVI/465/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2011 ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa-asia, Kokkola HAKIJA

Lisätiedot

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 5.10.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2003-Y-594-121 ASIA No YS 1409 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Nummi-Pusulan kunnan

Lisätiedot

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.10.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-289-111 No YS 1292 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Edita Prima Oy:n Hakuninmaan

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi

Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi Ympäristölautakunta 9 06.02.2014 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi 236/11.01.00/2013 Ymplk 9 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi,

Lisätiedot

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011. LAUSUNTO UUDELY/59/07.04/2010 26.10.2011 Vantaan Energia Oy PL 95 01301 Vantaa LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA 1.

Lisätiedot

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-207-111 No YS 1696 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Långmossebergeniin

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(25) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain Etelä-Suomi Päätös Nro 3/2010/2 Dnro ESAVI/140/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2010 ASIA Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET 129 10. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS 10.1 Vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutuksia tässä arvioinnissa on tarkasteltu muutoksena

Lisätiedot

Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kaupunginvaltuusto 25.4.2005/62 KERAVAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 KOSKIEN HAJA ASUTUSALUEIDEN TALOUSJÄTEVESIÄ...3 1.1

Lisätiedot

Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja

Lisätiedot

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE Graafinen Teollisuus ry 2 Esipuhe Ajatus alakohtaisen räjähdyssuojausasiakirjaoppaan laatimisesta syntyi keväällä 2005 Graafinen Teollisuus ry:n

Lisätiedot

Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 20 09

Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 20 09 YMPÄRISTÖOPAS 20 09 Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus Y M PÄ R I S TÖ O PA S 2 0 0 9 Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa Janne Juvonen

Lisätiedot

Takapelto, Kulmakorpi

Takapelto, Kulmakorpi Ramboll Finland Oy Espoon kaupunki Takapelto, Kulmakorpi Maankaatopaikan yleissuunnitelma [LUONNOS] Ramboll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi Sivu 1 1. HANKKEEN

Lisätiedot

Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten. 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba

Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten. 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 SUURONNETTOMUUDET JA MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Moottorikerho ry:n maastoliikennelain 30 :n mukainen hakemus moottoripyörien ja mönkijöiden harjoittelualueelle, Kuoppakorpi, Hattula

Hämeenlinnan Moottorikerho ry:n maastoliikennelain 30 :n mukainen hakemus moottoripyörien ja mönkijöiden harjoittelualueelle, Kuoppakorpi, Hattula Hämeenlinnan Moottorikerho ry:n maastoliikennelain 30 :n mukainen hakemus moottoripyörien ja mönkijöiden harjoittelualueelle, Kuoppakorpi, Hattula YMRALA 17.6.2014 89 Valmistelija: ympäristötarkastaja

Lisätiedot

Maa-ainesten kestävä käyttö

Maa-ainesten kestävä käyttö YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten kestävä käyttö Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten LUONNON- VARAT YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 1 2009 Maa-ainesten

Lisätiedot

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen

Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 15 2012 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen Kuvaus hyvistä menettelytavoista Airi Karvonen, Tuire Taina, Juhani Gustafsson,

Lisätiedot

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Hapen turvallinen käsittely ja varastointi 1 2 Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallista

Lisätiedot

SUUNNISTUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ

SUUNNISTUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen Suunnistusliitto ry 1 (15) SUUNNISTUSTAPAHTUMAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ 1. Jokamiehenoikeudet perustana suomalaiselle luonnossa liikkumiselle Suunnistustoiminnan edellytykset pohjautuvat pitkälti

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet 1.9.2011 tätä opasta päivitetään ajoittain. uusin versio on saatavilla if vahinkovakuutuksen kotisivuilta if.fi Tähän oppaaseen on koottu kiinteistöjen

Lisätiedot

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ

KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ KOMPOSTOIVA KUIVAKÄYMÄLÄ YLEISÖKÄYTÖSSÄ Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Hämeenlinna 23.2.2007 Teemu Sandberg OPINNÄYTETYÖ Ympäristöteknologian koulutusohjelma Visamäentie 35 13100 HÄMEENLINNA

Lisätiedot

TERMINAALIKÄSIKIRJA VTT-R-08634-11. Biopolttoaineterminaalit Ohjeistus terminaalien perustamiselle ja käytölle. Impola Risto Tiihonen Ismo

TERMINAALIKÄSIKIRJA VTT-R-08634-11. Biopolttoaineterminaalit Ohjeistus terminaalien perustamiselle ja käytölle. Impola Risto Tiihonen Ismo TERMINAALIKÄSIKIRJA VTT-R-08634-11 Biopolttoaineterminaalit Ohjeistus terminaalien perustamiselle ja käytölle Impola Risto Tiihonen Ismo 30.11.2011 2 (38) Alkusanat Tämä biopolttoaineterminaalien perustamista

Lisätiedot

SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA

SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 26.4.2013 päivitys JK Sisältö

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 2 HANASAAREN B-VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSRISKIEN KARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kunnanhallitus nro 10/2014 29.9.2014 SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanhallitus nro 10/2014 29.9.2014 SISÄLLYSLUETTELO nro 10/2014 SISÄLLYSLUETTELO KH 147 KH 148 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto Vihdin Veden jätevesihuollon vaihtoehdot -hankkeen YVA-selostuksesta KH 149 Osavuosikatsaus 2/2014 KH 150 KH 151 KH 152 KH

Lisätiedot

Määräykset on hyväksytty. Hangossa, Siuntiossa. ja Vihdissä.

Määräykset on hyväksytty. Hangossa, Siuntiossa. ja Vihdissä. JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Nämä jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 91 :n no- jalla. Määräykset on hyväksytty nassa 5.2. 2015, 3. Länsi-Uudenmaann jätelautakun- Jätehuoltomääräykset ovat voimassa a 1.3.2015

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot