Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten Tuomas Raivio Johan Lunabba

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten. 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba"

Transkriptio

1 Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten Tuomas Raivio Johan Lunabba

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUURONNETTOMUUDET JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU MIKÄ ON SUURONNETTOMUUS? MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI SEKÄ MUUT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET SEVESO II -DIREKTIIVI TAHKOLUODON SATAMAOSAN JA LÄHIALUEIDEN YLEISKUVAUS ALUEEN SIJAINTI JA KÄYTTÖ ALUEEN TOIMIJOIDEN KUVAUS St1 Varastot Oy Oy Shell Ab Finnish Chemicals Oy Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Muut alueen toimijat VAARALLISET AINEET, NIIDEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI ALUEELLA SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KESKEISET RAPORTOIDUT RISKIT St1 Varastot Oy Oy Shell Ab Finnish Chemicals Oy Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos TARKASTELTAVIEN LAITOSTEN YMPÄRÖIVIEN ALUEIDEN KESKEISET MAANKÄYTÖN MUUTOKSET TARKASTELLUT SUURONNETTOMUUSSKENAARIOT JA NIIDEN VAIKUTUSALUEET MENETELMÄ SKENAARIOIDEN VALINTA Säiliöpalo St1 varastot Oy:n palavien nesteiden varastossa Säiliöpalo Oy Shell Ab:n palavien nesteiden varastossa Ammoniakkivuoto, Fortum Power and Heat Oy SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSET Säiliöpalo St1 varastot Oy:n palavien nesteiden varastossa Säiliöpalo Oy Shell Ab:n palavien nesteiden varastossa Ammoniakkivuoto, Fortum Power and Heat Oy PELASTUSTOIMEN MAHDOLLISUUDET TOIMIA ONNETTOMUUDESSA UHKIA, JOITA EI OLE KUVATTU TURVALLISUUSASIAKIRJOISSA TAHKOLUODON LÄHIYMPÄRISTÖN HAAVOITTUVUUDEN TARKASTELU MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET TAHKOLUOTOA YMPÄRÖIVILLE ALUEILLE YHTEENVETO LIITE 1. HAASTATELLUT TAHOT JA TYÖSEMINAARIIN SEKÄ LOPPURAPORTIN KOMMENTOINTIIN OSALLISTUNEET LIITE 2. LÄHTEET LIITE 3. SKENAARIOIDEN KVANTITATIIVISET MÄÄRITELMÄT LIITE 4. AINEKUVAUKSET LIITE 5. GAIA ZONER -MENETELMÄ

3 1 Johdanto Porin Tahkoluodon satama-alueella on useita laitoksia, joissa käsitellään ja varastoidaan suuria määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Alueen laitoksista St1 Varastot Oy, Oy Shell Ab, Finnish Chemicals Oy ja Fortum Heat And Power Oy:n voimalaitos ovat Seveso IIdirektiivin mukaisia suuronnettomuusvaarallisia laitoksia. Kolme ensin mainittua ovat ns. turvallisuusselvitysvelvollisia laitoksia, ja neljäs on toimintaperiaateasiakirjavelvollinen laitos. Laitoksille on määritelty konsultointivyöhykkeet maankäytön suunnittelua varten. Kaavamuutokset konsultointivyöhykkeiden sisäpuolella edellyttävät lausuntoa alueelliselta pelastuslaitokselta ja tarvittaessa Turvatekniikan keskukselta Tukesilta. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava suuronnettomuuden mahdollisuus siten, että maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön vaatimus terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä täyttyy. Tämän selvityksen lähtökohtana ovat alueen Seveso II -direktiivin mukaisten laitosten aiheuttamat suuronnettomuusriskit Tahkoluodon lähialueilla. Työssä sovelletaan aiemmin kehitettyä kvantitatiiviseen riskianalyysiin perustuvaa menetelmää 1, jonka menettelytavat on haettu laajalla viranomaisyhteistyöllä ja sitomalla tarkastelu olemassa oleviin säädöksiin ja lainkäytön linjauksiin. Selvityksen tavoite on tuottaa kaavavalmisteluun riittävän arviointipohjan antava perusteltu näkemys sataman ja sen lähialueiden teollisista toiminnoista tällä hetkellä aiheutuvien mahdollisten suuronnettomuusriskien ulottuvuuksista ja vaikutuksista satamaa ympäröivillä alueilla, erityisesti Paakareilla ja muilla lähisaarilla. Selvityksen tarkastelut perustuvat tämänhetkisen ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaan turvallisuustilanteeseen. Laitosten turvallisuusselvitysten ja toimintaperiaateasiakirjojen lisäksi tarkastelujen pohjana on käytetty toimija- ja viranomaishaastatteluja (liite 1). Suuronnettomuuden vaikutusten määrittelyssä on palon epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi onnettomuuksien vaikutusalueet on kuvattu suhteellisen karkealla resoluutiolla. Selvitys ei ota kantaa toimijoiden riskinhallintamenettelyjen oikeellisuuteen tai riittävyyteen. 1 Raivio, Tuomas & Gilbert, Ylva & Lonka, Harriet (2007) Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella. Itä-Uudenmaan liiton julkaisuja; sekä Gilbert, Ylva ja Raivio, Tuomas (2007) YRTTI Yhteiset riskiarviointiperusteet turvallisuusselvityksille. 3

4 2 Suuronnettomuudet ja maankäytön suunnittelu 2.1 Mikä on suuronnettomuus? Suuronnettomuus määritellään lainsäädännössä hieman vaihtelevasti. Tässä hankkeessa suuronnettomuus ymmärretään tapahtumaksi, joka on vakava uhrien määrän, vammojen laadun, paikallisten resurssien tai ympäristö- ja omaisuusvahinkojen perusteella. Tapahtumalla on vaikutuksia välittömän onnettomuutta aiheuttaneen alueen ulkopuolelle, joko onnettomuuden seurauksien laajuudella tai evakuointi- tai suojautumistarpeiden tai liikennejärjestelyjen muodossa. Teolliseen toimintaan ja kuljetuksiin liittyy normaalitoimintaan liittyviä ilmiöitä. Näitä ovat esimerkiksi melu, tärinä, valo, noki, savu (hiilikasapalo) ja erilaiset satunnaispäästöt. Nämä vaikutukset kuuluvat muiden selvitysten piiriin eikä niitä käsitellä tässä. 2.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muut määräykset ja ohjeet Suomessa maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 2 kaavojen tulee yleisesti perustua riittäviin selvityksiin. Onnettomuusriskin huomioon ottaminen kaavoituksessa yleisesti sisältyy valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen 4.3: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Tämä ohjaa suuronnettomuusriskin huomioinnin suhteen osaltaan mm. maakuntakaavan laadintaa. Yleiskaavan sisältövaatimusten 4 mukaisesti on yleiskaavaa laadittaessa otettava huomioon mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemakaavan sisältövaatimuksissa puolestaan esitetään 5 : Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Vaaraa aiheuttavien kohteiden ympäristön maankäytössä huomioon otettavista suojaetäisyyksistä säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 :ssä seuraavasti: Harkittaessa rakennushankkeen sijoittamista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä. KHO:n päätös 2323/1/05 linjaa lainkäyttöä mm. seuraavasti: - Tarkasteltavia vaaranaiheuttajia ei ole rajattu hallinnollisin perustein - Suuronnettomuuden vaikutukset ovat merkittävämmässä roolissa kuin todennäköisyys pelkkä suuronnettomuuden mahdollisuus riittää. 2 MRL; 132/ Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. 4 MRL momentin kohdat 5 ja 7 5 MRL ja 3. momentti

5 - Suojaetäisyyksien vähimmäisvaatimuksen täyttyminen ei riitä. Suuronnettomuuksien mahdollisuus on siis otettava huomioon maankäytön suunnittelussa mahdollisuuden aiheuttajasta riippumatta kaikilla kaavatasoilla, ja maankäyttösuunnitelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin myös onnettomuusmahdollisuuden osalta. 2.3 Seveso II -direktiivi EU:n neuvosto on antanut ns. Seveso II -direktiivin 96/82/EY vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta. Maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllä. Onnettomuuksien vaara on otettava huomioon suunniteltaessa alueidenkäyttöä ja rakentamista olemassa olevien tuotantolaitosten läheisyydessä. Erityisesti tämä vaara on otettava huomioon, jos teolliseen käsittelyyn liittyy suuronnettomuusvaara. Teollisuuskemikaaliasetuksen (59/1999) mukaan suuronnettomuudella tarkoitetaan huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitoksen sisä- tai ulkopuolella ja jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali. Direktiivin alaiset tuotantolaitokset ovat Turvatekniikan keskuksen (Tukes) valvonnassa. Kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei riskille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita toimintoja ovat esimerkiksi asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja -alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitokset ja majoitusliikkeet. Direktiivin alaisille tuotantolaitoksille tai varastoille on määritelty nk. konsultointivyöhyke, jolla tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vyöhykkeet on muodostettu laitosten riskeistä yleisesti tiedossa olevan, karkean arvion perusteella hallinnollisin perustein. Ne ilmaisevat sen etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Jos tuotantolaitosta ympäröivän, konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta (MRL 9 ja MRA 1 ). Nämä vaikutukset on otettava huomioon laadittaessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (MRL 63 ). Tuloksista raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa annetaan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kaavamääräyksiä. Tavanomaisten kaavoitukseen osallistuvien tahojen lisäksi vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien laitosten läheisyyteen sijoittuvissa kaavoitushankkeissa osallisia ovat ne asiantuntijaviranomaiset, joiden tehtävänä on kemikaalivalvonta (Tukes) ja palo- ja pelastustoimi. 5

6 Turvallisuusselvitys ja toimintaperiaateasiakirja Tuotantolaitoksessa, jossa vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua suuronnettomuus, toiminnanharjoittajan on laadittava asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (nk. toimintaperiaateasiakirja), tai turvallisuusselvitys, jossa toiminnanharjoittaja osoittaa toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä antaa tarvittavat tiedot niiden toteuttamiseksi tarvittavasta organisaatiosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Turvallisuusselvitys on toimitettava Turvatekniikan keskukselle tuotantolaitoksen toimenpiteiden riittävyyden arviointia varten. Kahden tai useamman toisiaan lähellä sijaitsevan tuotantolaitoksen toiminnanharjoittajien on toimittava yhteistoiminnassa suuronnettomuuksien torjumiseksi ja onnettomuuksien leviämisen estämiseksi. 6 Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi voi olla joko vähäistä tai laajamittaista. Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi on ilmoituksenvaraista. Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on luvanvaraista. Laajamittaisuus on määritelty asetuksen 59/1999 liitteessä 1. Liitteessä 1 on ilmoitettu ne vähimmäismäärät, joiden perusteella teollisen toiminnan ilmoituksen- tai luvanvaraisuus määräytyvät. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee laatia joko (1) asiakirja, jossa selostetaan toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi (toimintaperiaateasiakirja) tai (2) turvallisuusselvitys, jos liitteessä mainitut vähimmäismäärät täyttyvät. Näiden lisäksi toiminnanharjoittajan tulee laatia tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma, jos teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista. 7 3 Tahkoluodon satamaosan ja lähialueiden yleiskuvaus 3.1 Alueen sijainti ja käyttö Tahkoluoto sijaitsee Meri-Porin alueella, kaupungin läntisellä laidalla, ja on yksi Porin kaupunginosista. Tahkoluodossa sijaitsee yksi Suomen suurimmista satamista. Tahkoluodon pohjoispuolella on kymmenkunta saarta, joista suurimmat ovat Paakari ja Mänty-Paakari. Tahkoluodon itäpuolella on Lampaluoto, jonka kautta on kiinteä yhteys mantereelle. Tahkoluodon eteläpuolella sijaitsee Reposaari. Tahkoluodon länsipuolelta avautuu ulkosaaristo. Asemakaavoitettua maapinta-alaa on satama-alueella kaikkiaan 141 ha. Satama-alueeseen kuuluu lisäksi 62 ha vesialuetta. Sataman pinta-alasta suurinta osaa (noin 20 ha) käytetään hiilen varastointiin. Pinta-alasta noin 10 ha on öljy- ja kemikaalisatamatoiminnan käytössä. Satama-alueesta 4 ha on metallinmurskaus ja kierrätysyrityksen käytössä. Säiliöalueiden välissä on noin 20 ha käyttämätöntä aluetta. Noin 8,5 ha sataman alueesta on voimalinjojen käytössä. Lisäksi satama-alueeseen kuuluvasta pohjoispuolisesta rannasta noin 6 ha on suojaviheraluetta. Sataman meriliikenne tapahtuu ensisijaisesti sataman pohjoispuolella 6 30 Toimenpiteet vaarallisista kemikaaleista aiheutuvien suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi; Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta / luku Luvan- ja ilmoituksenvaraisuuden sekä suuronnettomuusvaaran torjuntaa koskevien velvoitteiden määräytyminen; Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista /59 6

7 sijaitsevien öljylaiturin, kemikaalilaiturin, hiililaiturin sekä länsipuolella sijaitsevan syväsataman kautta. 8 Sataman alueella on yhteensä m² rakennuksia. Lisäksi satama-alueella on viisi tuulivoimalaa. 9 Tahkoluodossa on 14 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 15 asuntoa. Asunnoista 9 kpl on vakituisesti asuttuja ja niissä on yhteensä 12 asukasta. Tahkoluotoa ympäröivistä alueista Reposaari on asukasmäärältään suurin. Reposaari sijaitsee 1,3 3,6 km Tahkoluodosta kaakkoon. Asukkaita Reposaaressa on noin 900. Noin 1,5 km etäisyydellä sijaitsevassa Iso- Katavassa asuu vakituisesti 28 asukasta. Tahkoluodon kaakkoispuolella sijaitsevassa Parkkiluodossa on yhteensä 13 asukasta. 10 Tahkoluodon pohjoispuolella sijaitsevissa saarissa on runsaasti virkistys ja lomaasutustoimintaa. Saarilla on yhteensä 142 loma-asuntoa. Kuvassa 3.1 on merkitty tahkoluodon lähialueiden suurimmat asuinalueet ja loma-asutusalueet. Tahkoluoto Loma-asutusta Isokatava Parkkiluoto Reposaari Kuva 3.1. Tahkoluodon lähialueiden asutus Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/PISA/028/08 8 Porin kaupunkisuunnittelu, TAHKOLUOTO-PAAKARIT osayleiskaava KEHITYSKUVA (Luonnos joulukuu 2008) 9 Porin kaupunkisuunnittelu, TAHKOLUOTO-PAAKARIT osayleiskaava KEHITYSKUVA (Luonnos joulukuu 2008) 10 Porin kaupunkisuunnittelu, TAHKOLUOTO-PAAKARIT osayleiskaava KEHITYSKUVA (Luonnos joulukuu 2008) 7

8 3.2 Alueen toimijoiden kuvaus Tämän riskikartoituksen ensisijaisina kohteina ovat turvallisuusselvitysvelvolliset laitokset ST1 Varastot Oy, Oy Shell Ab sekä Finnish Chemicals Oy. Lisäksi raportissa tarkastellaan toimintaperiaateasiakirjavelvollisen Fortum Power and Heat Oy:n riskejä. Kuvassa 3.2 on osoitettu Tahkoluodon sataman nykyisten toimijoiden sijainnit. Kuvassa punaisella merkityt laitokset harjoittavat kemikaalien ja polttonesteiden varastointia sekä energiatuotantoa (suluissa toimijoiden käyttämät vaarallisiksi luokitellut aineet). Sinisellä merkityt laitokset harjoittavat muuta liiketoimintaa kuten esim. ahtaus- ja logistiikkatoimintaa. Finnish Chemicals (natriumhydroksidi, liuotettu kloraatti) LSPÖ (Polttonesteet) ST1 (Polttonesteet) Gaudium (Natriumhydroksidi ja polttonesteet) Boliden (rikkihappo) Shell (polttonesteet) Stena West Tank (polttonesteet) Talavuo Oy VR Cargo PVO Fortum (ammoniakki) Suomen Petrooli (polttonesteet) Hacklin Kuva 3.2. Tahkoluodon sataman toimijat ja vaarallisiksi luokitellut aineet Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/PISA/028/ St1 Varastot Oy St1 Varastot Oy:n liiketoiminta perustuu nestemäisten liikenne- ja lämmityspolttoaineiden maahantuontiin ja varastointiin. St1 Oy omistaa St1 Varastot Oy:n ja St1 Oy on St1 Holding Oy:n tytäryhtiö. St1 polttoaineiden varastointialue sijaitsee Tahkoluodon pohjoispuolella. Varastointialue jakautuu neljään erilliseen vallitilaan, joissa on yhteensä seitsemän polttonesteiden varastointisäiliötä. Säiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on m³. Polttonesteitä käsitellään vuositasolla yli m³ St1 Varastot Oy. Tahkoluodon varasto. Turvallisuusselvitys (kesäkuu 2006) 8

9 St1 Varastot Oy:n hallinnoimalla alueella on säiliöiden lisäksi toimistorakennus, lähettämörakennus, huoltorakennus, lämpökontti, 2 vanhaa lähettämörakennusta, bensiinin lisäaineiden varastorakennus, vaahtosammutuskeskus, bensiinin hönkäkaasujen talteenottolaitos, pumppaamot, sähkökeskus ja pressuhalli Oy Shell Ab Oy Shell Ab:n harjoittaa Tahkoluodossa nestemäisten polttoaineiden maahantuontia ja varastointia. Varastointi sijaitsee tahkoluodon pohjoisosassa jossa varastosäiliöitä on yhteensä 6 kpl yhteistilavuudeltaan m³. Lisäksi alueella varastoidaan pieniä määriä lisäaineita 1 m 3 IBC-konteissa ja 200 litran tynnyreissä. Vuositasolla polttonesteiden läpivirtaus on noin m³. Varastosäiliöiden lisäksi Oy Shell Ab:n hallinnoimalla alueella on kaksi lastauslaituria, kaksi pumppukeskusta, konttorirakennus, kaksi varastorakennusta sekä lastaushöyryjen talteenottolaitos Finnish Chemicals Oy Finnish Chemicals Oy tuo maahan, varastoi ja toimittaa kemikaaleja mm. sellu- ja paperiteollisuuden sekä lääke-, kemian-, kasvinsuojelu- ja vesikemikaaliteollisuuden tarpeisiin. Varastoitavat kemikaalit ovat naatriumhydroksiidi (lipeä) sekä liuotettu kloraatti. Kemikaalien varastointi tapahtuu kahdessa säiliössä. Lipeää varastoidaan m³ kokoisessa säiliössä, jossa maksimimäärä lipeää on m³. Liuotetun kloraatin maksimaalinen varastointimäärä on m³. varastosäiliöiden lisäksi alueella on toimistorakennus sekä pumppaamot Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Fortum Power and Heat Oy:n kivihiilivoimalaitos on toiminut Tahkoluodossa vuodesta Voimalaitos sijaitsee Tahkoluodon eteläpuolella ja kivihiilen varastointi tapahtuu hiilikentällä laitoksen länsipuolella. Voimalaitoksen polttoaineteho on noin MW ja sähköteho noin 565 MW. TVO omistaa voimalaitoksesta noin 45%. Energiantuotantoon käytettävä kivihiili tuodaan pääsääntöisesti Venäjältä tonnin aluksilla. Energiantuotannon sivutuotteena syntyy vuositalolla noin tonnia tuhkaa. 14 Energiantuotannon savukaasujen typen oksidien poistoon käytetään ammoniakkia. Ammoniakki tuodaan rautateitse säiliövaunuissa. Ammoniakin maksimaalinen varastointikapasiteetti alueella on noin 60 tonnia. Varastoitavan ammoniakin vuoksi Fortum Power and Heat Oy on toimintaperiaateasiakirjavelvollinen laitos. 12 St1 Varastot Oy. Tahkoluodon varasto. Turvallisuusselvitys (kesäkuu 2006) 13 Finnish Chemicals Oy. Turvallisuusselvitys. Tahkoluodon satama ( ) 14 EP Logistics. Yleissuunnitelman päivitys ( versio 1.2) 9

10 3.2.5 Muut alueen toimijat Alueella on yllämainittujen laitosten lisäksi useita polttoaineita ja kemikaaleja varastoivia laitoksia, ahtausliikkeitä ja metallinmurskauslaitos. Nämä toimijat on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle, koska ne eivät ole suuronnettomuusvaarallisia laitoksia. Taulukossa 3.1 on kooste toimijoista. Taulukko 3.1 Tahkoluodon muut toimijat Toimija Toiminta Tahkoluodossa Oy Hacklin Ltd Ahtaus, huolinta ja laivanselvityspalvelut Talavuo Oy Ahtaus Stevena Oy Ahtaus ja varastointi West Tank Oy Polttoaineiden maahantuonti ja varastointi Länsi-Suomen Polttoöljy Oy Polttoaineiden maahantuonti ja varastointi Suomen Petrooli Oy Polttoaineiden maahantuonti ja varastointi Boliden Harjavalta Metals Oy Kemikaalien varastointi Gaudium Oy Kemikaalien varastointi PVO-Lämpövoima Oy Voimalaitos Fingrid Varavoima Oy Voimalaitos Stena Metalli Oy Metallien murskaus 3.3 Vaaralliset aineet, niiden käsittely ja varastointi alueella sekä niihin liittyvä keskeiset raportoidut riskit St1 Varastot Oy St1 Varastot Oy:n varastoimat polttonesteet ovat diesel, bensiini, kevyt polttoöljy sekä lentopetrooli. Polttoaineita varastoidaan seitsemässä säiliössä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on m³. Käsittelyketju kattaa varsinaisen varastoinnin lisäksi polttoaineiden purkaukset laivasta säiliöihin, pumppaukset säilöistä laivaan sekä lastaukset säiliöistä autoihin. Taulukossa 3.2 on eritelty varastosäiliöiden tilavuudet ja niiden sisältämät polttonesteet. 15 Taulukko 3.2. St1 Varastot Oy:n polttoainesäiliöt ja niissä varastoitavat polttonesteet Säiliö Tilavuus m 3 Tuote FA Diesel FA Bensiini FA Bensiini FA Bensiini FA Diesel FA Kevyt polttoöljy FA Bensiini, lentopetroli 15 St1 Varastot Oy. Tahkoluodon varasto. Turvallisuusselvitys (kesäkuu 2006) 10

11 Polttonesteet tulevat varastoitavaksi pääasiassa laivakuljetuksina. Nesteet siirretään laivasta säiliöihin ja säiliöistä laivaan kiinteää putkistoa pitkin. Säiliöissä nesteiden varastointi tapahtuu pääsääntöisesti vallitsevan ympäristön lämpötilassa. 16 Säiliöautojen lastaustoiminnot suoritetaan alueen lastauspaikoilla. Bensiinille ja dieselille on omat lastauspaikkansa. Autolastaukset tapahtuvat ns. alatäyttönä, jonka avulla pyritään minimoimaan staattisen sähkön vaikutukset sekä mahdollistamaan VOC-kaasujen 17 keräily. 18 St1 Varastot Oy:n turvallisuusselvityksen sekä asiantuntijoiden kanssa käytyjen haastattelujen perusteella on tähän raporttiin valittu pahimman (laajin vaikutusalue) tapauksen onnettomuusskenaarioksi suurimman moottoribensiinikäytössä jatkuvasti olevan säiliön räjähdys ja tästä seuraava tulipalo. Pahimman tapauksen skenaario on kuvattu luvuissa ja Muita St1 varastot Oy:n turvallisuusselvityksessä tunnistettuja ja raportoituja riskejä käsitellään tässä raportissa ainoastaan pääpiirteisesti. Näitä ovat: Laivojen purku ja lastaus Linjausvirheistä aiheutuvat vuodot Laivauksen yhteydessä tapahtuvasta inhimillisestä virheestä, kuten auki jääneestä tyhjennystai ilmausventtiilistä johtuen, voi polttonesteitä valua maaperään ja mereen. Linjausvirheestä johtuen on myös mahdollista, että polttonestettä virtaa pumpun ohitus-/rinnakaislinjan kautta toiseen varastosäiliöön. Riskinä on säiliön ylitäyttyminen ja mahdollinen ylivuoto vallitilaan. Varastosäiliön ylitäyttö Suuronnettomuusvaaraksi tunnistettiin tankkilaivojen purkutoimintoihin liittyvä varastosäiliön ylitäyttyminen ja polttoaineen syttyminen. Ylitäyttö voi johtua säiliön pinnan mittausvirheestä tai vapaan tilan tai purettavan määrän arviointi-/laskuvirheestä. Turvallisuusselvityksessä arvioitiin, että pahimmassa tapauksessa muutama kuutiota polttoainetta ehtii vuotaa ylitse ennen havaitsemista. Ylivuotanut polttoaine valuu maaperään tai vallitilaan. Ylivuotanut polttoaine voi syttyä ja levitä (esim. huoltotöiden tai varomattoman tulenkäytön vuoksi), jolloin syttymisvaarassa ovat kaikki lähistöllä olevat varastosäiliöt. Pumppaamopalo Pumppaamoissa voi syttyä tulipalo, mikäli pumppu vuotaa esim. viallisen tiivisteen takia. Kitkan johdosta kuumentuneet pinnat voivat sytyttää vuotaneen polttonesteen. Pumppaamot sijaitsevat eri puolella varastoaluetta ja kohteesta ja vuotomääristä riippuen vaikuttavat mahdolliseen onnettomuusskenaarioon. Pumppaamot sijaitsevat vallitilojen vieressä siirtoputkistojen läheisyydessä. Suuronnettomuuden mahdollisuus on olemassa jos palo vahingoittaa siirtoputkistoja. Siirtoputkistojen vuodot voivat voimistaa tulipaloa. Laivapalo kemikaalilaiturissa 16 St1 Varastot Oy. Tahkoluodon varasto. Turvallisuusselvitys (kesäkuu 2006) 17 VOC: Volatile Organic Compounds 18 St1 Varastot Oy. Tahkoluodon varasto. Turvallisuusselvitys (kesäkuu 2006) 11

12 Yhdeksi suuronnettomuusskenaarioksi on tunnistettu laivapalo kemikaalilaiturissa. Lähin St1 Varaston Oy:n säiliö sijaitsee noin 200 m etäisyydellä kemikaalilaiturista. Mikäli laiturissa oleva laiva syttyisi, voisi tulipalo suotuisissa tuuliolosuhteissa levitä varastoalueelle. Säiliöautojen lastaus Auton säiliölohkon syttyminen ja auton räjähdys On mahdollista, että säiliöautojen lastauspaikalla lastausjärjestelmä on viallinen. Viasta johtuen lastauksen aikana bensiini voi syttyä lastausjärjestelmässä ja aiheuttaa myös säiliöauton syttymisen ja räjähdyksen. Auton lastauspaikan vuototilanne On mahdollista, että lastaustilanteessa laitteisto rikkoutuu ja polttoainetta valuu lastauspaikalle. Varastosäiliöt ja tuotesiirrot Säiliön lommahdus Lommahdus voi syntyä esim. säiliön vaipan virheellisestä mitoituksesta tuulen vaikutukselle tai huohotusjärjestelmän tukkeutuneisuudesta yhdessä säiliöstä pois tapahtuvan kemikaalivirtauksen kanssa. Lommahdusmuodonmuutoksesta johtuen säiliön vaippa voi revetä ja polttoaine valuu suoja-altaaseen alttiiksi syttymiselle. Polttonesteen siirtolinjan rikkoutuminen Siirrettäessä polttonesteitä säiliöstä toiseen on mahdollista, että siirtolinja tai -laitteisto rikkoutuu ja polttoainetta valuu ympäröivään tilaan. Esimerkiksi staattinen sähkö saattaa sytyttää vuotaneen polttoaineen Oy Shell Ab Oy Shell Ab varastoimat polttonesteet ovat diesel, bensiini ja polttoöljy. Polttonesteitä varastoidaan kuudessa säilössä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on m³. Käsittelyketju kattaa varsinaisen varastoinnin lisäksi polttoaineiden purkaukset laivasta säiliöihin, pumppaukset säilöistä laivaan sekä lastaukset säiliöistä autoihin. Taulukossa 3.3 on yhteenveto Oy Shell Ab:n varastointikapasiteetistä ja varastoitavista polttonesteistä. Taulukko 3.3 Oy Shell Ab:n polttoainesäiliöt ja niissä varastoitavat polttonesteet Säiliö Tilavuus m 3 Tuote Diesel Bensiini Bensiini Diesel Diesel Polttoöljy 12

13 Polttonesteet tulevat varastoitavaksi laivakuljetuksina ja nesteet siirretään laivasta säiliöihin ja säiliöistä laivaan kiinteää putkistoa pitkin. Säiliöissä nesteiden varastointi tapahtuu pääsääntöisesti vallitsevan ympäristön lämpötilassa. Oy Shell Ab:n turvallisuusselvityksen sekä asiantuntijoiden kanssa käytyjen haastattelujen perusteella on tähän raporttiin valittu pahimman (laajin vaikutusalue) tapauksen onnettomuusskenaarioksi suurimman moottoribensiinisäiliön räjähdys ja tästä seuraava tulipalo. Pahimman tapauksen skenaario on kuvattu luvuissa ja Muita Oy Shell Ab:n turvallisuusselvityksessä tunnistettuja ja raportoituja riskejä käsitellään tässä raportissa ainoastaan pääpiirteisesti. Näitä ovat: Nestevuoto säiliön repeämisen takia On mahdollista, että säiliö repeää esim. rakennemateriaalin pettämisestä tai ulkoisen voiman aiheuttamasta vauriosta. Tällöin neste valuu säilön ympäröimään vallitilaan. Vallitilassa oleva neste voi syttyä jos sinne pääsee jokin sytyttävä tekijä. Ajoneuvon suistuminen päin putkistoa Vaaratilanteen voi aiheuttaa satamalinjan vieressä kulkevalla tiellä tapahtuva ajoneuvon suistuminen päin polttoaineputkistoa. Putkistosta ulos valuva neste voi syttyä kipinästä, auton sähkölaitteistosta tai kuumasta moottorista. Laivalla syttyvä palo tai vuoto Turvallisuusselvityksessä mainitaan lisäksi esim. laivauksen yhteydessä sattuva laivalla syttyvä palo tai vuoto Finnish Chemicals Oy Finnish Chemicals Oy varastoi Tahkoluodon alueella natriumhydroksidia (lipeää) sekä liuotettua kloraattia. Kemikaalien käsittelyketju kattaa varastoinnin sekä laivojen ja autojen lastaus- ja purkutoiminnot. Lipeän maksimaalinen varastointimäärä on m³ ja liuotetun kloraatin suurin varastointimäärä on m³ (ks. taulukko 3.4) Taulukko 3.4 Finnish Chemicals Oy:n varastoimat kemikaalit Säiliö Tilavuus Tuote m Natriumhydroksidi Liuotettu kloraatti Lipeän varastointiin käytetty säiliö on lämpöeristetty ja säiliötä ympäröi maavalli. Liuotetun kloraatin varastointi tapahtuu lämpöeristetyssä ja vuotosäiliöllä varustetussa säiliössä. Finnish Chemicals Oy:n turvallisuusselvityksen 20 sekä asiantuntijoiden haastattelujen perusteella katsottiin, että Finnish Chemicals Oy:n toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat onnettomuudet ovat niin paikallisia, että ne eivät ole oleellisia lähialueiden maankäytön suunnittelussa. Siksi myös Finnish Chemicals Oy:n turvallisuusselvityksessä tunnistetut riskit on jätetty kvantitatiivisen tarkastelun ulkopuolelle. Turvallisuusselvityksessä mainitut riskit ovat: 19 Ote Oy Shell Ab:n turvallisuusselvityksestä Tahkoluodon varastoalueella 20 Finnish Chemicals Oy, Turvallisuusselvitys Tahkoluodon varastoalue ( ) 13

14 Kloraattivuoto varastosäiliössä 7 Todennäköisin mahdollisista vuototyypeistä on korroosiosyöpymän aiheuttama vuoto. Korroosiosyöpymät ovat pistemäisiä ja vuodot ovat heikkoja. Vuotanut kloraatti valuu vuotosäiliöön. Korroosiota seurataan säännöllisesti korroosionseurantajärjestelmällä. Liuotetun kloraatin varastosäiliön ylitäyttö Lukitusjärjestelmien pettäessä on mahdollista, että kloraatin varastosäiliö ylitäyttyy. Tällöin ylivuoto kerääntyy katettuun vuotosäiliöön. Vuotosäiliön tilavuus on sama kuin varastosäiliön. Liuotetun kloraatin vuoto putkistossa Putkistovuodoissa liuotettua kloraattia voi vuotaa purkupaikalle ympäröivään maastoon tai mereen. Lipeävuoto varastosäiliössä 5 Todennäköisin mahdollisista vuototyypeistä on korroosiosyöpymän aiheuttama vuoto. Korroosiosyöpymät ovat pistemäisiä ja vuodot ovat heikkoja. Vuotanut lipeä valuu vallitilaan. Korroosiota seurataan säännöllisesti korroosionseurantajärjestelmällä. Lipeän varastosäiliön ylitäyttö Lipeän varastosäiliö ylitäyttyminen on hyvin epätodennäköinen johtuen säiliön vajaatäytöstä (säiliön tilavuus m³ ja maksimitäyttöaste m³). Ylivuotanut lipeä kerääntyy ympäröivään vallitilaan. Lipeävuoto putkistossa Putkistovuodoissa lipeää voi vuotaa purkupaikalle ympäröivään maastoon tai mereen. Tuotepalo liuotetun kloraatin varastosäiliössä 7 Liuotettu kloraatti ei ole varsinaisesti palavaa ainetta, mutta esim. vuotavan kloraatin kertyminen ja imeytyminen esim. eristeisiin voi olla palamislähde. Palo voi vaurioittaa varastosäiliötä ja vuotosäiliötä ja siten ainetta vuotaa ympäristöön. Maastopalo Tahkoluodon alueella on paljon kasvillisuutta joka syttyessään voi aiheuttaa maastopalon. Laaja maastopalo voi aiheuttaa tuotepalon (ja tuotepalo voi aiheuttaa maastopalon) Liuotetun kloraatin palotilanne laiturilla tai aluksessa Laiturilla ja aluksilla käsiteltävät Finnish Chemicals Oy:n kemikaalit yhdessä muun palavan aineen kanssa saattavat aiheuttaa tulipalon. Tuotepalo lipeän varastosäiliössä 5 Lipeä ei ole palava neste. Sen sijaan tulipalo varastosäiliön välittömässä läheisyydessä saattaa rasittaa säiliötä siten, että myös suuren vuodon mahdollisuus on olemassa. Tulipalo lipeäpumppaamossa, lastauspaikalla tai vallitilassa Tulipalo voi olla esim. sähköpalo. Varastoitavan lipeän ja palavan materiaalin yhdessä aiheuttama palovaaraa pidetään vähäisenä. 14

15 3.3.4 Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Fortum Power and Heat Oy:n energiatuotannossa syntyvien typen oksidien poistoon käytetään ammoniakkia. Ammoniakkia varastoidaan maksimissaan 60 tonnia ja se tuodaan Tahkoluotoon junakuljetuksena säiliövaunussa. Varastoitavan ammoniakin takia Fortum Power and Heat Oy toimintaperiaateasiakirjavelvollinen laitos. Voimalaitoksen ammoniakkisäiliö sijaitsee keskellä satamaniemeä tien varressa, josta johtaa nestemäisen ammoniakin putkilinja voimalaitokseen höyrystimelle. Fortum Power and Heat Oy:n teettämässä ammoniakin leviämislaskelmassa 21 on tarkasteltu tilanteita, joissa: Putkilinja katkeaa ja liikavirtausventtiili ei toimi, jolloin säiliö tyhjenee omalla paineellaan katkenneen putkilinjan kautta. Putkilinja katkeaa ja liikavirtausventtiili toimii, jolloin säiliö tyhjenee venttiilin asetusarvon määrittelemällä massavirtausnopeudella. Juurivuotoa säiliön tyhjennysyhteen laipasta Ammoniakkivuoto on myös mahdollinen junavaunun purkauksen yhteydessä sekä rautatieonnettomuuden seurauksena. Leviämislaskelmien sekä asiantuntijoiden haastattelujen perusteella raportoitavaksi on valittu kaksi ammoniakkivuodon skenaariota: Putkilinja katkeaa ja liikavirtausventtiili ei toimi sekä putkilinja katkeaa ja liikavirtausventtiili toimii. Skenaariot ja vaikutusalueet on kuvattu luvuissa ja Tarkasteltavien laitosten ympäröivien alueiden keskeiset maankäytön muutokset Keskeisimmät Tahkoluodon ja sen ympäristön maankäytön muutospaineet liittyvät vanhentuneeseen voimaan tulleen asemakaavan uudistamiseen. Nykyään virkistyskäytössä olevia alueita on asemakaavassa edelleen kuvattu satama-alueina. Kaupungin tavoitteena on löytää kaavoitusratkaisu jolla voidaan yhteen sovittaa lomaasutuksen jatkomahdollisuudet sekä sataman toimintojen kehittyminen. Lisäksi asemakaavan muutoksella jäsennellään sataman teollisuuden, voimalaitosten ja erilaisten yritystarpeiden ja verkostojen yhteensovittamista. Selvityksen toivotaan myös antavan näkökulmia merituulipuiston sijoittamiselle Tahkoluodon edustan merialueelle. Selvitys toimii lisäksi referenssimateriaalina Tahkoluodon toimintoja kehitettäessä. 5 Tarkastellut suuronnettomuusskenaariot ja niiden vaikutusalueet 5.1 Menetelmä Tässä selvityksessä suuronnettomuuksien vaikutukset on arvioitu ja kuvattu aiemmin kehitetyllä 22 menetelmällä, jossa suuronnettomuuksien vaikutukset ympäröiviin alueisiin on 21 Imatran Voima Oy, Liite 4, Ammoniakin leviämislaskelmat, Raivio, T., Gilbert Y., ja Lonka, H., Suuronnettomuusriskin huomioiminen maankäytön suunnittelussa 15

16 jaoteltu lämpösäteilyyn, räjähdyksen paineaaltoon ja kaasu- tai nestepäästön pitoisuuteen ilmassa, maassa tai vedessä. Kullekin vaikutustyypille on haettu laajassa viranomaisyhteistyössä kolme kynnysarvoa siten, että suurin arvo on ihmisille mahdollisesti tappava, rakenteet tuhoava tai luonnolle peruuttamatonta haittaa aiheuttava, keskimmäinen arvo on ihmiselle mahdollisesti pysyvän haitan aiheuttava, rakennuksille vaurioita tai ympäristölle pitkäaikaista haittaa aiheuttava ja pienin arvo on korkeintaan ohimeneviä tai pieniä haittoja aiheuttava. Vastaavat vaikutusalueet on nimetty korkean, merkittävän ja kohonneen riskin alueiksi ja merkitty tuloskarttoihin punaisella, oranssilla ja keltaisella. Lopulliset tulokset esitetään yhdistämällä vaikutukset pahimman tapauksen mukaan. Menetelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä 5. Yhteenveto menettelystä on esitetty kuvassa 5.1. Kuva 5.1 Yhteenveto menettelystä. On erittäin tärkeä huomioida, että menetelmän pohjalta esitetyt tulokset edustavat teoreettista suuntaa-antavaa haitan mahdollisuutta suuronnettomuuden tapahtuessa eri paikoissa mahdollisella alueella. Suuronnettomuuden todennäköisyys on siis hyvin pieni. 5.2 Skenaarioiden valinta Seuraavassa on esitelty St1 Varastot Oy:n, Oy Shell Ab:n sekä Fortum Power and Heat Oy:n suuronnettomuusskenaariot, jotka on selvityksen yhteydessä todettu maankäytön suunnittelun kannalta merkittävimmiksi. Onnettomuuden mahdollisuudet on johdettu toimivaltaisen viranomaisen (Tukes) hyväksymistä turvallisuusselvityksistä (St1 ja Shell) sekä leviämislaskelmista (Fortum), joissa onnettomuusskenaariot on esitetty toimijoiden teettämien riskiarviointien pojalta. Suuronnettomuuden todennäköisyydet ovat pieniä, mutta onnettomuuksien mahdollisuutta ei voida sulkea kokonaan pois. Skenaariot on määritelty kvantitatiivisesti liitteessä 3. Kilpilahden teollisuusalueella, Itä-Uudenmaan liiton julkaisuja, Luettavissa liitto.itauusimaa.fi/files/tiedostot/kilpilahti_loppuraportti_ %20(suomi).pdf; sekä Gilbert, Y. ja Raivio, T. Yhteiset riskiarviointiperusteet turvallisuusselvityksille, Tukes, luettavissa 16

17 5.2.1 Säiliöpalo St1 varastot Oy:n palavien nesteiden varastossa St1 Varastot Oy:n turvallisuusselvityksen ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella St1 Varastot Oy:n toiminnan vaikutuksiltaan pahimman tapauksen skenaarioksi valittiin joissakin olosuhteissa muodostuvan räjähdyskelpoisen seoksen räjähdys ja tästä seuraava tulipalo. Säiliön kaasutilaan voi tietyissä olosuhteissa muodostua rähähdyskelpoinen kaasuseos. Varomattoman työskentely (esim. pinnan mittauksen yhteydessä) voi aiheuttaa kaasuseoksen syttymisen ja kaasutilan räjähdyksen. Räjähdyksen seurauksena säiliö voi rikkoutua ja sisältö syttyy palamaan. Räjähdyksen voimasta saattaa myös viereisiä säiliöitä ja putkilinjoja syttyä palamaan. Näistä vuotava neste voi lisätä palon laajuutta entisestään Säiliöpalo Oy Shell Ab:n palavien nesteiden varastossa Oy Shell Ab:n pahimman tapauksen skenaario on samanlainen kuin ylläkuvattu St1 Varastot Oy:n skenaario. Turvallisuusselvityksen ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella Oy Shell Ab:n toiminnan vaikutuksiltaan pahimman tapauksen skenaarioksi valittiin joissakin olosuhteissa muodostuvan räjähdyskelpoisen seoksen räjähdys ja tästä seuraava tulipalo. Säiliön kaasutilaan voi tietyissä olosuhteissa muodostua rähähdyskelpoinen kaasuseos. Varomattoman työskentely voi aiheuttaa kaasuseoksen syttymisen ja kaasutilan räjähdyksen. Räjähdyksen seurauksena säiliö voi rikkoutua ja sisältö syttyy palamaan. Räjähdyksen voimasta, saattaa myös viereisiä säiliöitä ja putkilinjoja syttyä palamaan. Näistä vuotava neste voi lisätä palon laajuutta entisestään Ammoniakkivuoto, Fortum Power and Heat Oy Koko Tahkoluodon alueen vaikutuksiltaan laajimmaksi skenaarioksi tunnistettiin asiantuntijahaastattelujen perusteella ammoniakkivuoto putkilinjan katkeamisen yhteydessä. Laajimmat vaikutukset syntyvät, mikäli liikavirtausventtiili ei toimi. Tällöin teoreettisesti maksimaalinen ammoniakin vuotomäärä olisi noin 60 tonnia. Asiantuntijahaastattelujen perusteella realistisempana skenaariona pidettiin ammoniakkivuotoa katkenneesta putkilinjasta tilanteessa, jossa liikavirtausventtiili toimii. Tällöin säiliö tyhjenee venttiilin asetusarvon määrittelemällä massavirtanopeudella ja vaikutusalue on pienempi. Tässä raportissa kuvataan molemmat skenaariot. 5.3 Skenaarioiden vaikutukset Seuraavassa on esitelty edellä kuvatut menettelytavan mukaiset vaikutusetäisyydet keskeisille skenaarioille. Kuviin on myös lisätty laitosten konsultointivyöhykkeiden rajat Säiliöpalo St1 varastot Oy:n palavien nesteiden varastossa Moottoribensiiniä sisältävän säiliön räjähdyksenomaisen palamisen vaikutuksen on esitetty kuvassa 5.2. Vaikutusalue on laskettu suurimman säiliön, m³, palomallinnuksen mukaan (kuvassa säiliö FA2). Kuvassa suurimman säiliön mallia on käytetty kuvaamaan kaikkien säiliöiden palotilanteita. 17

18 Kuva 5.2 Säiliöpalo, St1 varastot Oy Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/PISA/028/ Säiliöpalo Oy Shell Ab:n palavien nesteiden varastossa Oy Shell Ab:n pahimman tapauksen skenaario on hyvin samantapainen kuin St1 varastot Oy:n skenaario. Vaikutusalueet on laskettu toimijan turvallisuusselvityksen tueksi teettämässä palomallinnuksessa jossa on tarkasteltu suurimman moottoribensiinisäiliön, m³, tulipaloa. Kuvassa suurimman säiliön mallia on käytetty kuvaamaan kaikkien säiliöiden palotilanteita. Skenaarion vaikutusalueet on kuvattu kuvassa

19 Kuva 5.3 Säiliöpalo, Oy Shell Ab Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/PISA/028/ Ammoniakkivuoto, Fortum Power and Heat Oy A. Ammoniakkivuoto katkenneesta putkilinjasta ja liikavirtausventtiili ei toimi Kuvassa 5.4 on esitetty vaikutusetäisyydet onnettomuusskenaariossa, jossa 60 tonnia ammoniakkia purkautuu putkilinjan katkettua ja liikavirtausventtiili ei toimi. Vuotoputken halkaisijaksi on arvioitu 70 mm ja tuulennopeudeksi 5 m/s. Vaikutusalue on tuulen alapuolella. 19

20 Kuva 5.4 Ammoniakkivuoto ja liikavirtausventtiili ei toimi Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/PISA/028/08 B. Ammoniakkivuoto putkilinjasta ja liikavirtausventtiili toimii Kuvassa 5.5 on esitetty vaikutusetäisyydet onnettomuusskenaariossa, jossa 60 tonnia ammoniakkia purkautuu putkilinjan katkettua ja liikavirtausventtiili toimi. Vuotoputken halkaisijaksi on arvioitu 70 mm ja tuulennopeudeksi 5 m/s. Vaikutusalue on tuulen alapuolella. 20

21 Kuva 5.5 Ammoniakkivuoto ja liikavirtausventtiili toimii Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/PISA/028/ Pelastustoimen mahdollisuudet toimia onnettomuudessa Pelastustoiminnan kannalta haasteellista on se, että Tahkoluotoon johtaa ainoastaan yksi tie. Erityisesti sellaiset onnettomuustilanteet, joissa vaikutukset ulottuvat tieosuudelle vaikeuttavat pelastustoimintaa. Pelastustoiminnan käynnistymisessä on myös huomioitava, että Tahkoluoto on melko etäällä keskuspelastusasemasta (noin 25 km) ja vasteajat voivat olla melko pitkät. Meri-Porin aluepaloasema on ammattimiehillä miehitettynä pääasiassa 4 miehen vahvuudella 12 minuutin toimintavalmiusajalla Tahkoluodon alueesta, ellei sairaankuljetustehtävää ole käynnissä, jolloin miehiä on vain kaksi. Reposaaressa sijaitsee myös vapaapalokunta, joka voi joiltakin osin osallistua pelastustoimintaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että hälytettävät vapaaehtoiset ovat hälytyshetkellä lähialueella. Pelastustoimen näkökulmasta erityisesti ammoniakkivuototilanteet ovat hyvin haastavia ja toimintamahdollisuudet niissä ovat melko rajalliset. Ammoniakkivuototilanteissa tavoitteena on mahdollisimman nopea vuodon pysäyttäminen. Syntynyttä ammoniakkipilveä voidaan myös yrittää ohjata ja laimentaa vesisuihkujen avulla. 21

22 Ammoniakkivuototilanteissa keskeiseksi haasteeksi muodostuu ympäröivien alueiden riittävän nopea varoittaminen ja toimintaohjeiden antaminen. Alueella on asianmukaiset hälytysjärjestelmät, mutta ihmisten reagointia hälytyksiin ja varoituksiin ei kuitenkaan voida taata. Lisäksi hälyttimien etäkäyttö hätäkeskuksesta ei ole tällä hetkellä mahdollista. Suurien ihmismäärien evakuoiminen riittävän nopeasti on myös haastavaa, sillä kaasuvuodon kulkeutumisajat ympäröiville alueille ovat korkeintaan joitakin minuutteja. Pelastumisen mahdollisuudet suurissa ammoniakkivuodoissa perustuvat ensisijaisesti sisäsuojautumiseen. Tulipalo- ja räjähdystilanteissa pelastustoiminnassa pyritään ensikädessä rajoittamaan palon leviämistä ja estämään vielä palamattoman aineen syttyminen. Tulipalotilanteissa tärkeää olisi myös toimijoiden omatoiminen ja oikeaoppinen alkusammutustoiminta. Palavan laivan irrottamiseen ja hinaamiseen laiturista ulospäin on saatava valmius rakennettua jollain lailla. Kuvassa 5.5 on yhdistetty kaikki ylläkuvatut skenaariot yhteen kuvaan. Kuvassa on huomioitu kaikki tuulen suunnat. Kuva 5.6 Skenaarioiden yhteisvaikutus Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/PISA/028/ Muita uhkia Sekä tahkoluodon toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa että pelastustoimen asiantuntijoiden kanssa tehdyissä haastatteluissa mahdolliseksi onnettomuusskenaarioksi mainittiin onnettomuudet kemikaaleja tai polttonesteitä kuljettavassa laivassa, laivan ollessa 22

23 laiturissa. Näistä ei ole yksityiskohtaisia kuvauksia toimijoiden turvallisuusselvityksissä, koska laivaturvallisuus ei sisälly Seveso II -lainsäädäntöön. Laivapalon vaikutukset ovat samantyyppisiä kuin tässä esitettyjen säiliöpalojen, mutta lisäksi laiva saattaa irrota laiturista ja ajelehtia tuulen alapuolelle satamasta. Tässä selvityksessä ei ole kuvattu palotilanteiden savukaasujen leviämistä. Usein savukaasut nousevat lämpönsä takia korkealle eivätkä aiheuta välittömillä lähialueilla haittaa, mutta esimerkiksi kovemmalla tuulella on mahdollista, että savua kulkeutuu myös lähialueille. Savukaasut edellyttävät samantyyppisiä suojautumistoimia kuin muut myrkylliset kaasut. Tulevaisuudessa alueelle on suunniteltu hiilidioksidin talteenottolaitteistoa. Kaasu säilytettäisiin suuressa paineessa suurissa säiliöissä. Koska hiilidioksidia ei lueta vaaralliseksi kemikaaliksi, hallinnollinen menettely on suhteellinen yksinkertainen: tarkastuslaitos hyväksyy paineastian sijoittamissuunnitelman ja valvoo turvallisuutta paineastialainsäädännön kautta. On kuitenkin huomattava, että näin suurimittaisia hiilidioksidivarastoja ei ole ennen rakennettu. Säiliön vaipan repeäminen aiheuttaisi räjähdyksenkaltaisen paineaallon ja lisäksi levittäisi tukahduttavaa kaasua hyvin laajalle alueelle. Tämän vuoksi laitteiston onnettomuusvaikutukset on tarpeen selvittää huolellisesti suunnitteluvaiheessa. 6 Tahkoluodon lähiympäristön haavoittuvuuden tarkastelu Tarkastelun laajimmat onnettomuusvaikutukset syntyvät ammoniakkivuototilanteissa, jossa vaikutukset voivat pisimmillään ulottua onnettomuudet tapahtumapaikasta jopa 3 kilometrin etäisyydelle. Kuvassa 6.1 on piirretty ammoniakkivuotoskenaarioiden vaikutusalueet. Taulukossa 6.1 on kooste kahden kuvatun ammoniakkivuotoonnettomuuden vaikutuksista Tahkoluodon ympäröiville alueille. 23

24 Taulukko 6.1 Onnettomuusskenaarioiden vaikutukset laitosten lähiympäristössä olevilla alueilla ja saarilla Riskivyöhyke Ammoniakkivuoto jossa Ammoniakkivuoto jossa liikavirtausventtiili liikavirtausventtiili toimii ei toimi Korkea riski Tahkoluodon satama-alue Tahkoluodon satama-alue, Pikku-Ketara, Ketara ja Katainniemi Merkittävä riski Tahkoluodon satama-alue, Tahkoluodon satama-alue, Törnikari, Pikku- Katainiemi, Kölynen ja Tahkoniemi Ketara, Ketara, Katainiemi, Siikaranta, Kellarikari, Parkkiluoto, Vasikkakari, Sillikari, Rouniokari, Pikku Vohlakari, Vohlakari, Pukkikari, Hanssukari, Forkka, Tattari, Mäntykari, Katavakari, Ilonen, Köylynen, Surunen, porrmestarinkari, Sumppukari, Santakari, Hirvikari, Fofängi, Vääräkari, Koivukari, Skaappikari, Heinäkari, Paakari, Kuiva-Paakari, Pihlavakari, Pitkäkari, Putkikari, Arvekari ja Kohonnut riski Tahkoluodon satama-alue, Törnikari, Pikku-Ketara, Ketara, Katainniemi, Vasikkakari, Parkkiluoto, Forkka, Köylynen, Pukkikari, Tattari, Sumppukari, Santakari, Hirvikari, Fofängi, Mänty-Paakari, Paakari, Kuiva-Paakari ja Pihlavakari Siikakarit Tahkoluodon satama-alue, Kumpeli, Smöröga, Törnikari, Pikku-Ketara, Ketara, Katainiemi, Siikaranta, Kellarikari, Parkkiluoto, Vasikkakari, Sillikari, Rouniokari, Pikku Vohlakari, Vohlakari, Pukkikari, Hanssukari, Forkka, Tattari, Mäntykari, Katavakari, Ilonen, Köylynen, Surunen, porrmestarinkari, Sumppukari, Santakari, Hirvikari, Fofängi, Vääräkari, Koivukari, Skaappikari, Heinäkari, Paakari, Kuiva-Paakari, Pihlavakari, Pitkäkari, Putkikari, Arvekari ja Siikakarit, Reposaari, Proomukari, Ripakari, Suulikarit, Annankari, Port Arthur, Sepännokka, Pikikari, Iso-Katava, Harakkakari, Pihlavakari, Ruohokari, Suntikari, Keltiäiskari, Räsykarit, Housukari, Lännenkari, Karhunpää, Halkokari, Kalakari, Keksikari, Kuuskari, Leppakari, Siikakarit, Vootpöksyt, Sant Helena, Poijurävelui, Korkeakari, ja Leppäkari 24

25 Kuva 6.1 Tahkoluoto ja lähiympäristö Tahkoluodon ja lähiympäristön haavoittuvimmat alueet: Tahkoluoto Tahkoluodossa on yhteensä 14 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 12 asukasta. Parkkiluoto Parkkiluodossa on 6 asuttua rakennusta, jossa on yhteensä 13 asukasta. Reposaari Reposaaren kaupunginosassa on tiiviisti rakennettu noin 900 asukkaan asuinalue. Reposaaren eteläisintä osaa lukuun ottamatta alue on suuronnettomuuden vaikutusalueella. Reposaaressa on myös koulu, päiväkoti uimaranta ja leirintäalue. Iso-Katava Iso-Katavan asuinalueella on 27 rakennettua asuinpaikka, joissa asuu yhteensä 28 asukasta. Arvekari, Keskipaakari, Mänty-Paakari ja Tattari (ja lähisaaret) Saarilla on runsaasti loma-asutusta. Erityisesti kesällä alueen loma- ja virkistyskäyttö on runsasta. 25

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 2 HANASAAREN B-VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSRISKIEN KARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 ASIA Tornion nestekaasuterminaalin ympäristöluvan tarkistaminen, Tornio HAKIJA Neste Oil Oyj Keilaranta 21 02150

Lisätiedot

VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS

VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS SEVESO-SELVITYS 1 Päivämäärä 12/09/2012 Laatijat Tarkastaja Laura Lundgren Laura Lehtovuori Jari Mannila SEVESO-SELVITYS 2 Sisällys 1. Yleisesti seveso-lainsäädännöstä

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(25) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kotkan seudun asukkaille

Kotkan seudun asukkaille JULKINEN TIEDOTE KAIKKIIN TALOUKSIIN KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 2010 TURVALLISUUSTIEDOTE SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Kotkan seudun asukkaille Tässä EU:n Seveso-direktiivin edellyttämässä turvallisuustiedotteessa

Lisätiedot

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011. LAUSUNTO UUDELY/59/07.04/2010 26.10.2011 Vantaan Energia Oy PL 95 01301 Vantaa LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA 1.

Lisätiedot

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE Graafinen Teollisuus ry 2 Esipuhe Ajatus alakohtaisen räjähdyssuojausasiakirjaoppaan laatimisesta syntyi keväällä 2005 Graafinen Teollisuus ry:n

Lisätiedot

SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA

SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 26.4.2013 päivitys JK Sisältö

Lisätiedot

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET 129 10. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS 10.1 Vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutuksia tässä arvioinnissa on tarkasteltu muutoksena

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI - RAAHE Kaavaselostus Maakuntavaltuusto 22.2.2010 YHTEYSTIEDOT Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu puh. 08-3214 000, fax 08-3214 013. Sähköposti:

Lisätiedot

HAPON JA LIPEÄN VASTAANOTTO- ASEMAN MUUTOSEHDOTUS

HAPON JA LIPEÄN VASTAANOTTO- ASEMAN MUUTOSEHDOTUS Leena Saarela HAPON JA LIPEÄN VASTAANOTTO- ASEMAN MUUTOSEHDOTUS Case Vaskiluodon voima Tekniikka ja liikenne 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä

Lisätiedot

Kouvolan seudun asukkaille

Kouvolan seudun asukkaille JULKINEN TIEDOTE KAIKKIIN TALOUKSIIN KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 2010 TURVALLISUUSTIEDOTE SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Kouvolan seudun asukkaille Tässä EU:n Seveso-direktiivin edellyttämässä turvallisuustiedotteessa

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1.Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2.Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa

Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa SISÄLLYS 1 Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 4 2 Voimajohdon elinkaari: suunnittelu ja ylläpito...

Lisätiedot

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.10.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-289-111 No YS 1292 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Edita Prima Oy:n Hakuninmaan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa

Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 2013 Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 14 2013 Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa Helsinki 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet 1.9.2011 tätä opasta päivitetään ajoittain. uusin versio on saatavilla if vahinkovakuutuksen kotisivuilta if.fi Tähän oppaaseen on koottu kiinteistöjen

Lisätiedot

Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja

Lisätiedot

OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 47 48 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdat Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (268/1999) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on arvioida merkittävien hankkeiden

Lisätiedot

Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala

Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala 2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala Kannen kuva: Kuvasovite Parikkala, Tarvaspohja. Etäisyys voimaloihin 1,4-4,9 km. Valokuvat/Kuvasovitteet:

Lisätiedot

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-207-111 No YS 1696 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Långmossebergeniin

Lisätiedot

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Hapen turvallinen käsittely ja varastointi 1 2 Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie Kaavatunnus: 2-231 Asianumero: 779/10.02.03/2013 Kaav.ltk: nn.nn.nnnn Kh: nn.nn.nnnn ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie 1 Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua.

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 185/2012/1 Dnro LSSAVI/87/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Mika ja Sari Tuominiemi Ahontie

Lisätiedot

Yleiskaavan sisältö ja esitystavat. Yleiskaavan sisältö ja esitystavat

Yleiskaavan sisältö ja esitystavat. Yleiskaavan sisältö ja esitystavat Yleiskaavan sisältö ja esitystavat 1 2 Esipuhe Tämä opas kuuluu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön toimeenpanoa ja soveltamista edistävään Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjaan. Opas sisältää

Lisätiedot

Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa?

Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa? Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa? Vastuullista fossiilisten polttoaineiden käyttöä Suurimman kasvihuonekaasujen lähteen poistamista Palautetaan hiili maan alle Lisäaikaa ilmastoystävällisten

Lisätiedot

MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ

MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Jari Haiko Risto Jouslahti MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitoksen perustaminen ja turvallisuustarkastelu

Maatalouden biokaasulaitoksen perustaminen ja turvallisuustarkastelu MaLLa2-hankkeen loppuraportti Maatalouden biokaasulaitoksen perustaminen ja turvallisuustarkastelu Toni Taavitsainen Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) 70201 KUOPIO puh: (017)

Lisätiedot

Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011

Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011 Kaukolämpö Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Energiateollisuus ry 2011 ET-kaukolämpökansio

Lisätiedot