Kunnanhallitus nro 10/ SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnanhallitus nro 10/2014 29.9.2014 SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 nro 10/2014 SISÄLLYSLUETTELO KH 147 KH 148 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto Vihdin Veden jätevesihuollon vaihtoehdot -hankkeen YVA-selostuksesta KH 149 Osavuosikatsaus 2/2014 KH 150 KH 151 KH 152 KH 153 KH 154 Edustajien nimeäminen Uudenmaan liiton maakuntaparlamenttiin Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat n kunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

2 Sivu 2 Nro 10/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen, saapui klo käsittelyn aikana Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Martin Kirsi, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Sneck Minna, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Penttinen Arto, KV:n 2. varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Nordman Tina, sivistystoimenjohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Öberg Benita, perusturvajohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Skyttä Jorma, tekninen johtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Eerola Erkki, taloussuunnittelija, poistui klo aikana Asiat Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Veikko Tanskanen pöytäkirjantarkastaja Maria Koroma-Hintikka pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja

3 Sivu 3 KH 147 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjantarkastajiksi Veikko Tanskasen ja Maria Koroma- Hintikan. päätti ottaa käsiteltäväkseen pöydille jaetun asian 154 n kunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. päätti, että asia 153 (muut asiat) käsitellään seuraavana ja sen jälkeen asia 149 (osavuosikatsaus 2/2014). = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH:576 /2013 KH 148 LAUSUNTO VIHDIN VEDEN JÄTEVESIHUOLLON VAIHTOEHDOT - HANKKEEN YVA-SELOSTUKSESTA YMPJARAKL Oheismateriaali Uudenmaan Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus pyytää n kunnalta lausuntoa Vihdin Veden jätevesihuollon vaihtoehdot -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -ohjelmasta mennessä. YVAohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. YVA-menettelyn tavoitteena on saada vertailutietoa eri puhdistamoratkaisuvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. YVA tuottaa aineistoa Vihdin Veden ja Vihdin kunnan päätöksenteon tueksi ja aluehallintovirastolta myöhemmin haettavia vesi- ja ympäristölupia varten. Tällä hetkellä Vihdin jätevedet puhdistetaan Vihdin kirkonkylässä ja Nummelassa. Kirkonkylän puhdistamolta tulevat puhdistetut jätevedet johdetaan Hiidenveteen ja Nummelan jätevedet Risubackajokeen njoen vesistöön. Vihdin vesi suunnittelee jätevesien käsittelyn keskittämistä Nummelan puhdistamoon tai johtamista Espoon Blominmäkeen. Jätevesien käsittelyä on tarpeen uudistaa Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallintooikeuden tekemien päätösten mukaisesti lupaehtojen tiukentuessa, asutuksen keskittyessä tulevaisuudessa Nummelaan ja kirkonkylän puhdistamon kapasiteetin ollessa riittämätön. Vaasan hallinto-oikeuden tekemän päätöksen ( ) mukaan Vihdin Veden on selvitettävä mahdollisuudet johtaa puhdistetut jätevedet muualle kuin Risubackajokeen. Jos se ei ole mahdollista, on selvitettävä puhdistustehon parantamismahdollisuudet niin, etteivät Risubackajokeen johdettavat jätevedet lisää haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen ( ) mukaan Vihdin Veden tulee huolehtia siitä, että puhdistetut jätevedet johdettaisiin mahdollisimman pian sellaiseen vesistöön, joka soveltuu tarkoitukseen njoen vesistöä paremmin. Uudenmaan ympäristökeskuksen Vihdin kirkonkylän puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa (2009) edellytetään, että puhdistamon toimintaa on tehostettava, mikäli aluetta ei liitetä suunniteltuun seutuviemäriin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on mukana kuusi vaihtoehtoa. Tarkasteltavana on jätevesien johtaminen käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamoon tai jätevesien käsittelyn keskittäminen Nummelaan pinta- tai kalliopuhdistamoon siten, että vedet johdetaan joko njoen vesistöön tai Hiidenveteen. Tarkasteluajankohta on vuosi 2030 ja arvioinnissa on huomi- Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 Ympäristötarkastajan ehdotus: oitu tuon ajankohdan oletettu maankäyttö, asukasmäärä ja jäteveden määrä. Tarkastelu sisältää jäteveden siirtoputket vaikutuksineen. Vuonna 2012 Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuva kuormitus oli kokonaisfosforin (Kok-P) osalta 0,12 kg/d, kokonaistypen (Kok-N) osalta 49 kg/d ja biologisen hapenkulutuksen (BOD7atu) osalta 7,5 kg/d. Puhdistusteho oli Kok-P:n ja BOD7atu:n kohdalla yli 99 % (vähimmäisvaatimus 95 %) ja Kok-N:n osalta keskimäärin 81 % (vähimmäisvaatimus 70 %). Vuoden 2030 tilannetta tarkastellaan siten, että kaikki jätevedet desinfioidaan ja Kok-P:n ja BOD7atu:n puhdistusteho pysyy ennallaan. KOK-N:n osalta tutkitaan vaihtoehtoja, joissa puhdistusteho on 80 % tai 90 %. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuva kuormitus on vuonna 2030 arviolta 5913 kg fosforia ja kg typpeä. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle, esimerkiksi leville, suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa ja aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, ranta-alueiden rihmalevien kasvu, suurien leväkukintojen esiintyminen, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Arviointiohjelma on ollut nähtävänä n kirjastossa ja hankkeesta on pidetty esittelytilaisuus Vihdin kunnantalolla. Arviointiohjelman valmistumisesta on kuulutettu hankkeen vaikutusalueen lehdissä. Tarkempaa lisätietoa YVA-ohjelmasta on saatavana internetissä osoitteessa Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö - YVA-ohjelma osoitteessa Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen, puh , s-posti: YVA-ohjelmassa on esitetty ympäristön nykytila, hankkeen perustiedot, arvioitavat vaihtoehdot sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikatauluista selkeästi ja perusteellisesti. YVA-ohjelma sisältää pääosin tarvittavat tiedot selvitettävistä vaikutuksista ja selvitysten tekemisestä. n ympäristö- ja rakennuslautakunta kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puh- Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 distamo valmistuu vuonna Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna Vesienhoidon järjestämistä varten on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteiksi mm. jätevesien keskittäminen siirtoviemäreitä rakentamalla; typen poiston tehostaminen erityisesti silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa; ja yhdyskuntajätevesien käsittelyn tehostaminen erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on luokiteltu pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävään ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävään tilaan. Valtioneuvoston periaatepäätös, alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja siihen liittyvä toimenpideohjelma velvoittavat muiden päätösten ohella poistamaan njoen vesistöön ja Karhujärveen kohdistuvan jätevesikuormituksen tai ainakin vähentämään sitä merkittävästi. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinnekuormitukselle, sillä pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi. Järvessä on esiintynyt säännöllisesti leväkukintoja ja happikatoja. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet haitallisten aineiden veteen pääsyn vähentäminen sekä ihmisten ja eläinten kannalta tärkeän elinympäristön tilan kohentaminen. Järven tilan kohentamiseksi tulee ulkoista ravinnekuormitusta saada merkittävästi vähennettyä. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormituksesta on noin %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, jonka suojeluperusteina ovat luontotyypit ja luontodirektiivin lajit. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen yksittäinen pistekuormittaja. YVA-menettelyn yhteydessä on laadittava selvitys hankkeen vaikutuksista njoen Natura-alueeseen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti riittävällä tarkkuudella siten, että selvityksen perusteella voidaan arvioida hei- Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 kentävätkö Vihdin jätevedet yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa njoen luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja luontoarvoja. Mikäli Nummelan ja kirkonkylän jätevedet käsitellään vuonna 2030 keskitetysti, kasvaa vesistöön kohdistuva vuosittainen fosforikuormitus arviolta 5913 kg:aan ja typpikuormitus kg:aan (80 90 % puhdistusteholla). Päivittäinen typpikuormitus nousee keskittämisen myötä noin 49 kg:sta noin 77 kg:aan, jos typpi puhdistetaan 80 % teholla. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle, esimerkiksi leville, suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa helposti rehevöitymiseen. Typen on todettu olevan erityisesti kasvukauden loppuvaiheessa njoen vesistön järvissä minimiravinne, joka säätelee perustuotannon kasvua. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueeseen tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti mahdollisimman pian ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä jatkossa siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida enää hyväksyä. Mikäli siirtoviemärin rakentaminen ei jostain syystä toteudu, tulee ravinteiden pääsyä vesistöön rajoittaa merkittävästi. Typen poistotehon on oltava puhdistamolla vähintään 90 % ja lisäksi Vihdin Veden on rakennettava Karhujärven pohjoispuolelle riittävän suuria kosteikkoalueita, joiden avulla ehkäistään liukoisessa muodossa olevien ravinteiden kulkeutuminen Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle. Ympäristövaikutusten arviointiin tulee sisällyttää muiden selvitysten ohella kosteikkoalueiden rakentamisen vaikutusten arviointi. Päätös: Ehdotuksen mukaan = = = YMPJARAKL Oheismateriaali Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää n kunnalta lausuntoa Vihdin Veden jätevesihuollon vaihtoehdot -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -selostuksesta mennessä. YVA- Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 selostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. YVA tuottaa aineistoa Vihdin Veden ja Vihdin kunnan päätöksenteon tueksi ja aluehallintovirastolta myöhemmin haettavia vesi- ja ympäristölupia varten. Tällä hetkellä Vihdin jätevedet puhdistetaan Vihdin kirkonkylässä ja Nummelassa. Kirkonkylän puhdistamolta tulevat puhdistetut jätevedet johdetaan Hiidenveteen ja Nummelan jätevedet Risubackajokeen njoen vesistöön. Vihdin vesi suunnittelee jätevesien käsittelyn keskittämistä Nummelan puhdistamoon tai niiden johtamista Espoon Blominmäkeen rakennettavaan kalliopuhdistamoon puhdistettavaksi. Jätevesien käsittelyä on tarpeen uudistaa, sillä kirkonkylän puhdistamon kapasiteetti on riittämätön, käyttöja kunnossapitoa halutaan tehostaa, asutus keskittyy Nummelaan ja puhdistamoille on asetettu entistä tiukemmat lupaehdot. Vaasan hallinto-oikeuden tekemän päätöksen ( ) mukaan Vihdin Veden on selvitettävä mahdollisuudet johtaa puhdistetut jätevedet muualle kuin Risubackajokeen. Jos se ei ole mahdollista, on selvitettävä puhdistustehon parantamismahdollisuudet niin, etteivät Risubackajokeen johdettavat jätevedet lisää haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen ( ) mukaan Vihdin Veden tulee huolehtia siitä, että puhdistetut jätevedet johdettaisiin mahdollisimman pian sellaiseen vesistöön, joka soveltuu tarkoitukseen njoen vesistöä paremmin. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Vihdin Veden tulee jättää viimeistään ympäristölupaviranomaiselle hakemus Nummelan puhdistamon toiminnan lopettamista koskevien määräysten antamiseksi tai hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja jätevesien käsittelyn tehostamiseksi. YVA-menettelyn takia Vihdin Vesi on saanut lisäaikaa luvan hakemiseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen Vihdin kirkonkylän puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa (2009) edellytetään, että puhdistamon toimintaa on tehostettava, mikäli aluetta ei liitetä suunniteltuun seutuviemäriin. Kirkonkylän puhdistamon lupaehdot on tarkistettava viimeistään vuonna Vihdin jätevesihuollon YVA-selostuksessa tarkastellaan seitsemää hankevaihtoehtoa ja yhtä nollavaihtoehtoa (0+). Tarkastelluissa hankevaihtoehdoissa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamoon tai jätevesien käsittely keskitetään Nummelaan pinta- tai kalliopuhdistamoon siten, että puhdistetut jätevedet johdetaan njoen vesistöön, Hiidenveteen tai Enäjärveen. Vaihtoehtoja tarkastellaan vuoden 2030 tilanteessa ja arvioinnissa on huomioitu ajankohdan oletettu maankäyttö, asukasmäärä ja jäteveden määrä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 YVA-lain (468/1994) ja -asetuksen (713/2006) mukaan YVA-menettelyssä tulee tarkastella hankkeen vaikutuksia ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vihdin jätevesihuollon YVA-menettelyssä keskeisimpinä vaikutuksina on pidetty toiminnan aikaisia vesistövaikutuksia ja niiden kohdentumista eri vesistöihin. YVA-selostuksen mukaan merkittävimmät kielteiset vesistövaikutukset syntyvät, mikäli puhdistetut jätevedet johdetaan Enäjärveen. Tällöin veden laadun huononeminen heikentää virkistyskäyttömahdollisuuksia Enäjärvessä, Poikkipuoliaisessa, Tervalammessa, Huhmarjärvessä ja Palojärvessä. Lisäksi sinileväkukintojen yleistyminen voi aiheuttaa terveysriskejä Enäjärvessä. Jätevesien johtaminen muihin purkuvesistöihin aiheuttaa YVAselostuksen mukaan ainoastaan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia. Tähän asti Vihdin jätevedet on johdettu Risubackajoen kautta njoen vesistöön. Vuonna 2013 Nummelan puhdistamolta njoen vesistöön kohdistuva kuormitus oli kokonaisfosforin (Kok-P) osalta 0,20 kg/d, kokonaistypen (Kok-N) osalta 46 kg/d ja biologisen hapenkulutuksen (BOD7atu) osalta 5,9 kg/d. Puhdistusteho oli Kok-P:n ja BOD7atu:n kohdalla yli 99 % (vähimmäisvaatimus 95 %) ja Kok-N:n kohdalla keskimäärin 82 % (vähimmäisvaatimus 70 %). Vuoden 2030 tilannetta tarkastellaan siten, että kaikki jätevedet desinfioidaan ja Kok-P:n ja BOD7atu:n puhdistusteho pysyy ennallaan. Kok-N:n osalta tutkitaan vaihtoehtoja, joissa puhdistusteho on 80 % tai 90 %. Mikäli Nummelan ja kirkonkylän jätevedet käsitellään vuonna 2030 keskitetysti, kasvaa njoen vesistöön kohdistuva päivittäinen fosforikuormitus 0,20 kg:sta 0,63 kg:aan ja vuosittainen fosforikuormitus 73 kg:sta 230 kg:aan. Keskittämisen myötä typen päivittäinen kuormitus kasvaa 46 kg:sta 77 kg:aan ja vuosikuormitus kg:sta kg:aan (80 % puhdistusteholla). Mikäli typen puhdistuksessa saavutetaan 90 % puhdistusteho, vähenee päivittäinen kuormitus 38,5 kg:aan ja vuosikuormitus kg:aan. Karhujärven tilaan ravinnelisäyksellä on YVA-selostuksen mukaan lievä rehevyyttä lisäävä ja veden laatua heikentävä vaikutus. Fosforipitoisuuden kasvu voi lisätä perustuotantoa etenkin Karhujärven pohjoisosassa. Järven ennestään rehevyyttä ilmentävään kasvillisuuteen, pohjaeläimiin tai kalastoon kuormituksen kasvulla ei luultavimmin ole havaittavaa vaikutusta. Ratkaisevaa ei asian kannalta ole se, onko typen puhdistusteho 80 vai 90 %. Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 YVA-selostuksessa esitetyistä hankevaihtoehdoista Risubackajoen ja Karhujärven kannalta myönteisiä ovat vaihtoehdot 1, 3A, 3B, 4A ja 4B, joissa Risubackajokeen kohdistuva jätevesikuormitus lakkaa. Tämä näkyy välittömästi Risubackajoen veden laadun paranemisena ja ravinnepitoisuuksien alenemisena. Karhujärvessä typpipitoisuudet laskevat etenkin sen pohjoisosassa, missä vähenemä on 1350 µg/l:sta 850 µg/l:aan. Eteläosassa typpipitoisuudet laskevat 1150 µg/l:sta µg/l:aan. Fosforin osalta vähennys on µg/l:sta µg/l:aan. Myönteiset vaikutukset ulottuvat njoen keskiosaan saakka. Arviointiohjelma on ollut nähtävänä n kunnankirjastossa ja hankkeesta on pidetty esittelytilaisuus Vihdin kunnantalolla. Arviointiselostuksen valmistumisesta on kuulutettu hankkeen vaikutusalueen lehdissä. Tarkempaa lisätietoa YVA-selostuksesta on saatavana internetissä osoitteessa Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö - YVA-selostus osoitteessa Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh , s-posti: anu.hynninen(at)siuntio.fi Ehdotus: n ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää n kunnanhallitukselle, että se kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuvan kuormituksen on arvioitu lisääntyvän kg:aan typpeä ja 230 kg:aan fosforia vuonna Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu yleiseksi tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna Yksityiskohtaisempia tavoitteita ovat muun muassa rannikko- ja sisävesien rehevöitymisen pysäyttäminen ja niiden tilan parantaminen sekä ihmisen terveydelle ja eliöyhteisöille haitallisten aineiden aiheuttaman uhan poistaminen. Yhdyskuntajätevesien osalta on esitetty, että niiden käsittelyä on tehostettava erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai joiden tila uhkaa heiketä ja joissa Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Vesienhoidon alueellista järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien avulla pyritään saavuttamaan vesienhoidolle asetetut tavoitteet. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään muun muassa, että jätevesien käsittelyä tulee keskittää siirtoviemäreitä rakentamalla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on pintavesien ekologisen luokituksen mukaan välttävässä ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävässä tilassa. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vesistöjen tilan heikkeneminen ja rehevöityminen tulee pysäyttää, haitallisten aineiden terveydelle ja eliöyhteisöille aiheuttama uhka poistaa ja hyvä tila saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vihdin jätevesien johtaminen njoen vesistöön ja Karhujärveen on valtioneuvoston periaatepäätöksen ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien sekä -tavoitteiden vastaista. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa nopeasti vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. suurien leväkukintojen esiintyminen, veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, rantaalueiden rihmalevien kasvu, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinnekuormitukselle. Pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi ja leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden vähentäminen vesistössä sekä järven tilan kohentaminen. Karhujärven tilan kohentamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada ulkoinen kuormitus riittävän alhaiseksi. Ilman ulkoisen kuormituksen vähenemistä eivät järvessä tehtävät toimenpiteet tuota tulosta. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormasta on noin 21 %. Minimiravinteella tarkoitetaan ravinnetta, jota on kasvin vaatimuksiin nähden vähiten saatavissa, ja joka siten säätelee ensisijaisesti vesialueen rehevyyttä. Karhujärvessä minimiravinteena toimii joko fosfori tai typpi ja fosfori yhdessä. Fosforipitoisuuden kasvu jätevesimäärän lisääntyessä kiihdyttää perustuotantoa ja leväkukintoja Karhujärven pohjoispäässä sekä voi aiheuttaa järven pohjoispään umpeenkasvua. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jäte- Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 vedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, joka on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen vesistön yksittäinen pistekuormittaja. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida hyväksyä. Käsittely: Kokkonen ehdotti Berglundin kannattamana, että lausunnon loppuun lisätään seuraava lause ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että jatkossa lupakäsittelyssä tulisi huomioida myös kemikaali- ja lääkejäämien poistaminen. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös: n ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää n kunnanhallitukselle, että se kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuvan kuormituksen on arvioitu lisääntyvän kg:aan typpeä ja 230 kg:aan fosforia vuonna Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu yleiseksi tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vä- Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 hintään hyvä vuonna Yksityiskohtaisempia tavoitteita ovat muun muassa rannikko- ja sisävesien rehevöitymisen pysäyttäminen ja niiden tilan parantaminen sekä ihmisen terveydelle ja eliöyhteisöille haitallisten aineiden aiheuttaman uhan poistaminen. Yhdyskuntajätevesien osalta on esitetty, että niiden käsittelyä on tehostettava erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai joiden tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Vesienhoidon alueellista järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien avulla pyritään saavuttamaan vesienhoidolle asetetut tavoitteet. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään muun muassa, että jätevesien käsittelyä tulee keskittää siirtoviemäreitä rakentamalla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on pintavesien ekologisen luokituksen mukaan välttävässä ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävässä tilassa. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vesistöjen tilan heikkeneminen ja rehevöityminen tulee pysäyttää, haitallisten aineiden terveydelle ja eliöyhteisöille aiheuttama uhka poistaa ja hyvä tila saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vihdin jätevesien johtaminen njoen vesistöön ja Karhujärveen on valtioneuvoston periaatepäätöksen ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien sekä -tavoitteiden vastaista. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa nopeasti vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. suurien leväkukintojen esiintyminen, veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, rantaalueiden rihmalevien kasvu, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinnekuormitukselle. Pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi ja leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden vähentäminen vesistössä sekä järven tilan kohentaminen. Karhujärven tilan kohentamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada ulkoinen kuormitus riittävän alhaiseksi. Ilman ulkoisen kuormituksen vähenemistä eivät järvessä tehtävät toimenpiteet tuota tulosta. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormasta on noin 21 %. Minimiravinteella tarkoitetaan ravinnetta, jota on kasvin vaatimuksiin nähden vähiten saatavissa, ja joka siten säätelee ensisijaisesti vesialueen rehe- Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 vyyttä. Karhujärvessä minimiravinteena toimii joko fosfori tai typpi ja fosfori yhdessä. Fosforipitoisuuden kasvu jätevesimäärän lisääntyessä kiihdyttää perustuotantoa ja leväkukintoja Karhujärven pohjoispäässä sekä voi aiheuttaa järven pohjoispään umpeenkasvua. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, joka on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen vesistön yksittäinen pistekuormittaja. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida hyväksyä. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että jatkossa lupakäsittelyssä tulisi huomioida myös kemikaali- ja lääkejäämien poistaminen. KH 148 Oheismateriaali Vihdin veden jäteveden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tutkittu seuraavat jäteveden puhdistamisen vaihtoehdot: VE 0+, Puhdistamot Nummelassa ja Vihdin Kirkonkylässä VE 1, Jätevedet Espoon puhdistamoon VE 2A, Pintapuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Risubackajokeen VE 2B, Kalliopuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Risubackajokeen VE 3A, Pintapuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Hiidenveteen VE 3B, Kalliopuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Hiidenveteen VE 4A, Pintapuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Enäjärveen VE 4B, Kalliopuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Enäjärveen Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö - YVA-selostus osoitteessa Ehdotus: n kunnanhallitus päättää lähettää seuraavan lausunnon Vihdin veden jätevesihuolloin YVA-selostukseen, jossa se kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuvan kuormituksen on arvioitu lisääntyvän kg:aan typpeä ja 230 kg:aan fosforia vuonna Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu yleiseksi tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna Yksityiskohtaisempia tavoitteita ovat muun muassa rannikko- ja sisävesien rehevöitymisen pysäyttäminen ja niiden tilan parantaminen sekä ihmisen terveydelle ja eliöyhteisöille haitallisten aineiden aiheuttaman uhan poistaminen. Yhdyskuntajätevesien osalta on esitetty, että niiden käsittelyä on tehostettava erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai joiden tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Vesienhoidon alueellista järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien avulla pyritään saavuttamaan vesienhoidolle asetetut tavoitteet. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään muun muassa, että jätevesien käsittelyä tulee keskittää siirtoviemäreitä rakentamalla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on pintavesien ekologisen luokituksen mukaan välttävässä ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävässä tilassa. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vesistöjen tilan heikkeneminen ja rehevöityminen tulee pysäyttää, haitallisten aineiden terveydelle ja eliöyhteisöille aiheuttama uhka poistaa ja hyvä tila saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vihdin jätevesien johtaminen njoen vesistöön ja Karhujärveen on valtioneuvoston periaatepäätöksen ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien sekä -tavoitteiden vastaista. Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa nopeasti vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. suurien leväkukintojen esiintyminen, veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, rantaalueiden rihmalevien kasvu, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinne-kuormitukselle. Pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi ja leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden vähentäminen vesistössä sekä järven tilan kohentaminen. Karhujärven tilan kohentamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada ulkoinen kuormitus riittävän alhaiseksi. Ilman ulkoisen kuormituksen vähenemistä eivät järvessä tehtävät toimenpiteet tuota tulosta. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormasta on noin 21 %. Minimiravinteella tarkoitetaan ravinnetta, jota on kasvin vaatimuksiin nähden vähiten saatavissa, ja joka siten säätelee ensisijaisesti vesialueen rehevyyttä. Karhujärvessä minimiravinteena toimii joko fosfori tai typpi ja fosfori yhdessä. Fosforipitoisuuden kasvu jätevesimäärän lisääntyessä kiihdyttää perustuotantoa ja leväkukintoja Karhujärven pohjoispäässä sekä voi aiheuttaa järven pohjoispään umpeenkasvua. Merialueella typpi on lähes aina mi-nimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, joka on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen vesistön yksittäinen piste-kuormittaja. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida hyväksyä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 n kunta katsoo, että jatkossa lupakäsittelyssä tulisi huomioida myös kemikaali- ja lääkejäämien poistaminen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 KH:328 /2014 KH 149 OSAVUOSIKATSAUS 2/2014 Liite 1 Vuonna 2014 tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun tilanteista tehdään normaalin talousseurannan sijasta osavuosikatsaus. Osavuosikatsausten tekemisestä kahdesti vuodessa on sovittu talousarvion yhteydessä. Osavuosikatsaus on talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin ja seurannan väline. Osavuosikatsauksella raportoidaan talouden toteutumista normaalia kuukausittaista talousseurantaa syvällisemmin. Tämän lisäksi osavuosikatsauksessa raportoidaan toiminnan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta seurantajaksolla. Kunnan osavuosikatsauksen prosessia ja raporttia on kehitetty vuodelle merkitsee kuukausittaisen talousseurannan tiedoksi. Osavuosikatsauksen kunnanhallitus hyväksyy ja lähettää edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Osavuosikatsaus on väline kunnanhallitukselle raportoida talouden ja toiminnan toteumasta edelleen kunnanvaltuustolle. Osastojen antamien ennusteiden ja tulorahoituksen ennusteiden mukaan kunnan tulos vuodelle 2014 on muodostumassa alijäämäiseksi euroa. Tuloksen ennuste on noin euroa talousarvion mukaista tulosta alijäämäisempi. Tarkempi analyysi tähän johtaneista syistä löytyy osavuosikatsauksesta. Talousarviossa pysyminen on oleellista talouden tasapainotuksessa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta johtoryhmä on käsitellyt toimenpiteitä, joilla saavutetaan talousarvion 2014 tulos. Toimenpiteinä kunnanjohtaja on päättänyt asettaa hankinta- ja sijaiskiellon. Muita mahdollisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi etsitään. Liitteet ja oheismateriaali - liitteenä osavuosikatsaus 2/2014 Ehdotus: Käsittely: Päätös: päättää 1. merkitä liitteenä olevan osavuosikatsauksen 2/2014 tiedoksi 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Esittelijä teki muutetun päätösehdotuksen lisäten ehdotukseen, että alkuperäisen ehdotuksen lisäksi kunnanjohtaja oikeutetaan tekemään osavuosikatsaukseen teknisiä muutoksia. päätti 1. merkitä liitteenä olevan osavuosikatsauksen 2/2014 tiedoksi Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi 3. oikeutti kunnanjohtajan tekemään osavuosikatsaukseen teknisiä muutoksia. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 KH:494 /2014 KH 150 EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN UUDENMAAN LIITON MAAKUNTAPARLAMENTTIIN Uudenmaan maakuntaparlamentti järjestetään tänä vuonna Vuoden 2014 maakuntaparlamentin teemana on selvittää mihin ja miten Uudenmaan kannattaa erikoistua. Maakuntaparlamentti on Uudenmaan liiton kaksipäiväinen vaikuttajafoorumi. Foorumin ensimmäinen päivä järjestetään Helsingissä ja tilaisuus jatkuu Tallinnan laivalla. Parlamenttiin on osallistunut vuosittain noin 300 Uudenmaan kuntapäättäjää ja muuta vaikuttajaa. Vuonna 2013 maakuntaparlamentissa n kunnan edustajat olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Ehdotus: Käsittely Päätös: päättää valita kunnan edustajat Uudenmaan liiton maakuntaparlamenttiin Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnan edustajiksi valitaan kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. päätti yksimielisesti valita kunnan edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntaparlamenttiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksosen ja kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotuvan. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

Teknisen toimiston kokoustila, Välitie 2, Polvijärvi

Teknisen toimiston kokoustila, Välitie 2, Polvijärvi Kunnanhallitus 13/2014 333 (-346) Aika Maanantaina 8. syyskuuta 2014 klo 18.00-18.45 Paikka Teknisen toimiston kokoustila, Välitie 2, Polvijärvi SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Puheenjohtaja Muut jäsenet Mustonen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (13) Johtokunta 15.04.2015 Nro 2/2015

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (13) Johtokunta 15.04.2015 Nro 2/2015 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (13) Päijät-Hämeen pelastuslaitos SISÄLLYSLUETTELO Johtokunta 15.04.2015 Nro 2/2015 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 17 PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 20/2009 627 (- 659) KOKOUSAIKA Maanantaina 21. joulukuuta 2009 klo 17.30-19.20

Kunnanhallitus 20/2009 627 (- 659) KOKOUSAIKA Maanantaina 21. joulukuuta 2009 klo 17.30-19.20 POLVIJÄRVEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Kunnanhallitus 20/2009 627 (- 659) KOKOUSAIKA Maanantaina 21. joulukuuta 2009 klo 17.30-19.20 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Puheenjohtaja Muut jäsenet MUUT SAAPUVILLA

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2015 Tekninen lautakunta Sivu 1. Tiistai 3.2.2015 klo 18.30 20.50 Isonkyrön virastotalo, kunnanvaltuuston kokoushuone

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2015 Tekninen lautakunta Sivu 1. Tiistai 3.2.2015 klo 18.30 20.50 Isonkyrön virastotalo, kunnanvaltuuston kokoushuone ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2015 Tekninen lautakunta Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Tiistai 3.2.2015 klo 18.30 20.50 Isonkyrön

Lisätiedot

-2, SIV 20.1.2015 17:00

-2, SIV 20.1.2015 17:00 -2, SIV 20.1.2015 17:00 Kokousaika 20.1.2015 klo 17.00-20.10 Kokouspaikka Kaupungintalo, valtuustosali VIRHE. SISÄLLYSLUETTELON HAKUSANOJA EI LÖYTYNYT. Pöytäkirjan nähtävänä pito Kokouksen tarkastettu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (9) Johtokunta 10.06.2014 Nro 4/2014

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (9) Johtokunta 10.06.2014 Nro 4/2014 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (9) Päijät-Hämeen pelastuslaitos SISÄLLYSLUETTELO 10.06.2014 Nro 4/2014 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 42 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 43 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 21.5.2013 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

varajäsen (Alise Sisättö-Niemelä)

varajäsen (Alise Sisättö-Niemelä) IKAALISTEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 12 KOKOUSAIKA: Maanantai 26.3.2007 Kello 16.30 KOKOUSPAIKKA: Seurakuntakeskus, pikkukahvio Läsnä: Kortesluoma Tapio jäsen Majalahti Auli jäsen Marttila Hanna jäsen Mattila

Lisätiedot

TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2014 1(12) Seurakuntaneuvosto Kokous 16.12.2014

TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2014 1(12) Seurakuntaneuvosto Kokous 16.12.2014 TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2014 1(12) Aika 16.12.2014 klo 17.30-19.30 Paikka Osallistujat Ilkon kurssikeskus Jäsenet Vuorio, Juha puheenjohtaja Ahonen, Valtteri Attila, Marja Haanpää,

Lisätiedot

Etevan hallinto, Karhukuja 1, 3. krs., 04600 Mäntsälä

Etevan hallinto, Karhukuja 1, 3. krs., 04600 Mäntsälä Eteva kuntayhtymä Esityslista/pöytäkirja 8 / 2014 120 Kuntayhtymän yhtymähallitus Kokousaika Torstai 27.11.2014 klo 10.00 11.30 Kokouspaikka Etevan hallinto, Karhukuja 1, 3. krs., 04600 Mäntsälä Saapuvilla

Lisätiedot

LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖKSESTÄ 16.12.2009 TEHDYSTÄ VALITUKSESTA

LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖKSESTÄ 16.12.2009 TEHDYSTÄ VALITUKSESTA Päiväys Datum Dnro Dnr 16.2.2010 YM1/5223/2010 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 Helsinki Viite Lausuntopyyntö 18.1.2010 (KHO:n diaarinro 0203/1/10) Hänvisning Asia Ärende LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN

Lisätiedot

Kunnanhallitus. 427 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kunnanhallitus. 427 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen PORNAISTEN KUNTA Sisällysluettelo 19/2010 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 20.12.2010 klo 18.00 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Liite Sivu Kunnanvirasto 427 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

HUOM! Hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuoneessa (ennakkoäänestys valtuustosalissa).

HUOM! Hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuoneessa (ennakkoäänestys valtuustosalissa). HÄMEENKYRÖN KUNTA ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 7/2015 Kokousaika 13.4.2015, klo 17.15 18.35 Paikka Terveyskeskuksen poliklinikan neuvotteluhuone Asiat 41-46 HUOM! Hallitus kokoontuu poikkeuksellisesti

Lisätiedot

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi

No YS 1409. Nummi-Pusulan kunta Tekninen toimisto Siipoontie 1, 09810 Nummi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 5.10.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2003-Y-594-121 ASIA No YS 1409 Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Nummi-Pusulan kunnan

Lisätiedot

INARIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KOKOUSKUTSU

INARIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KOKOUSKUTSU INARIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KOKOUSKUTSU Inarin seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään, jos Jumala niin suo, 15. toukokuuta 2014 klo 18.00 Ivalon kirkon seurakuntasalissa. ASIALUETTELO

Lisätiedot

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvoston päätös Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen 1993 inventoinnin korvaamisesta sen vuonna 2009 valmistuneella tarkistuksella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA. ELY-keskukseen 27.5.2011. LAUSUNTO UUDELY/59/07.04/2010 26.10.2011 Vantaan Energia Oy PL 95 01301 Vantaa LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, ONGELMAJÄTTEI- DEN POLTTO VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALASSA, VANTAA 1.

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(13)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(13) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(13) Keurusselän ympäristölautakunta 18.03.2015 AIKA 18.03.2015 klo 14:00-15:10 PAIKKA Keuruun kaupungintalo, Haapamäen huone 2. krs KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1

Lisätiedot

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupapäätös Nro 71/2011/1 Dnro LSSAVI/465/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2011 ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa-asia, Kokkola HAKIJA

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: 12.6.1995 Voimaantulo: 1.7.1995 Muutettu: 13.10.2003 Muutettu 8.12.2008 Voimaantulo 1.1.2009 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 LUKU Yleiset määräykset

Lisätiedot

Utsjoen kunta Pöytäkirja 9/2012 1. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Utsjoen kunta Pöytäkirja 9/2012 1. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Utsjoen kunta Pöytäkirja 9/2012 1 Keskusvaalilautakunta Aika 28.10.2012 klo 18:30-22:50 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 52 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

8 uuden lähihoitajan toimen perustamis- ja täyttölupa 19 Perusturvalautakunnan edustajan nimeäminen Keski-Suomen

8 uuden lähihoitajan toimen perustamis- ja täyttölupa 19 Perusturvalautakunnan edustajan nimeäminen Keski-Suomen Toivakan kunta Pöytäkirja 2/2015 1 / 13 Perusturvalautakunta 25.03.2015 Aika 25.03.2015 klo 16:00-17:06 Paikka Toivakan kunnan kirjasto Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 14 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua.

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 185/2012/1 Dnro LSSAVI/87/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Mika ja Sari Tuominiemi Ahontie

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 1/2009 1 KOKOUSAIKA 22.1.2009 klo 19.00-20.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (merkintä siitä, kuka toimi

Kaupunginvaltuusto 1/2009 1 KOKOUSAIKA 22.1.2009 klo 19.00-20.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (merkintä siitä, kuka toimi HAAPAVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kaupunginvaltuusto 1/2009 1 KOKOUSAIKA 22.1.2009 klo 19.00-20.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kaupungintalo

Lisätiedot

14 Sivistyspalvelujen hallinnon uudelleen organisointi

14 Sivistyspalvelujen hallinnon uudelleen organisointi Mäntyharju Pöytäkirja 2/2015 1 (13) Aika 04.05.2015, klo 18:00-19:10 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Lahna Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Sivistyspalvelujen

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2

Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2 Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Sisällysluettelo Yleiset määräykset... 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 2 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä

Lisätiedot

"Hyvä hallintotapa" on suositus Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista.

Hyvä hallintotapa on suositus Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista. HYVÄ HALLINTOTAPA "Hyvä hallintotapa" on suositus Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista. KAUPUNGINHALLITUS, SEN JAOSTOT SEKÄ LAUTAKUNNAT JA JOHTOKUNNAT

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 ASIA Tornion nestekaasuterminaalin ympäristöluvan tarkistaminen, Tornio HAKIJA Neste Oil Oyj Keilaranta 21 02150

Lisätiedot

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET

OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOIMENPITEET 129 10. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS 10.1 Vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutuksia tässä arvioinnissa on tarkasteltu muutoksena

Lisätiedot