Helsinki No YS 1696

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y No YS 1696 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Långmossebergeniin rakennettavaa jätevoimalaa. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Vantaan Energia Oy Peltolantie Vantaa LAITOS JA SEN SIJAINTI Jätevoimala Långmosseninkuja Vantaa Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: IPPC-luokka: 1.1 ja 5.2 Liike- ja yhteisötunnus: Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola, K LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b, 5 a ja 13 c TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3, 5 a ja 12 b MAKSU A AT2352 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (61) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia. Toiminnanharjoittaja tekee vesihuoltolaitoksen kanssa sopimuksen jätevesiviemäriin johdettavista jätevesistä. Jätevoimalan kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Vaihemaakuntakaavassa jätevoimalan sijoitusalue on jäte- ja energiahuollon aluetta (EJ/EN). Yleiskaavassa ja osayleiskaavassa sijoitusalue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET). Asemakaavaa laadittaessa on tarkasteltu sekä kivihiilivoimalaitoksen että jätteidenkäsittelyn tukikohdan sijoittumista alueelle. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Ilmanlaatu Jätevoimala rakennetaan Vantaan kaupungin kaakkoisosaan Långmossebergeniin, käytöstä poistuvalle kalliokiviaineksen otto- ja murskausalueelle. Tontin ( ) länsipuolella kulkee Kehä III ja eteläpuolella Porvoonväylä. Tontin omistaa Vantaan Energia Oy. Julkaisun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Vantaan alueella keskimääräinen jäkälälajien määrä ja ilman puhtausindeksi olivat pienentyneet vuoteen 2000 verrattuna. Ilman epäpuhtauksista aiheutuneet selvät muutokset jäkäläkasvillisuudessa keskittyivät Vantaan kaupungin itäosaan, jossa taajama-asutus on tiheintä ja liikenne valtaväylillä vilkasta. Typpilaskeumasta hyötyvää leväpeitettä Vantaan havaintoaloilla esiintyi muuta tutkimusaluetta runsaammin. Neulasten typpipitoisuudet olivat kuitenkin normaalina pidettävällä tasolla. Neulasten rikkipitoisuudet olivat kohonneet keskimäärin noin 11 % verrattuna vuoden 2001 tilanteeseen, mutta keskimääräinen pitoisuus oli vain hieman korkeampi kuin tutkimusalueella keskimäärin.

3 3 (61) Raportin Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 mukaan pääkaupunkiseudulla merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Matalan päästökorkeuden liikenteellä on suurin vaikutus. Pientaloalueilla puunpoltto voi heikentää ajoittain merkittävästi ilmanlaatua. Korkealta purkautuvat energiantuotannon päästöt eivät aiheuta korkeita pitoisuuksia. Epäpuhtauksia kulkeutuu myös ulkomailta kaukokulkeumana. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla yleensä melko hyvä, mutta hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäristössä. Otsonipitoisuudet ovat ajoittain korkeita keväisin ja kesäisin, erityisesti taajamien ulkopuolella. Satamien läheisyydessä rikkidioksidipitoisuudet voivat ajoittain nousta häiritsevän korkeiksi laivaliikenteen päästöjen takia. Yleisemmin rikkidioksidin, lyijyn ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät enää aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla. Myös bentseenipitoisuudet ovat alhaisia. Maaperän tila Jätevoimala sijoittuu kallioperään louhittuun syvennykseen. Vuosaaren satamaradan tunneli kulkee voimalaitosalueen alitse noin 100 metrin etäisyydellä varsinaisten laitosrakennusten itäpuolella. Yksi satamaradan ajotunneleiden suuaukoista sijaitsee jätevoimalan alueella. Pohjaveden tila Jätevoimalan sijoituspaikka ei ole luokitellulla pohjavesialueella. Jätevoimala-alueen pohjaveden laatua on tutkittu keväällä ja syksyllä Tulosten perusteella pohjaveden laatu alueella on varsin heikko ja etenkin alueen länsi- ja luoteisosissa huono. Ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät muun muassa kohonneina pohjaveden ph-arvoina, korkeina kloridi- ja ammoniumpitoisuuksina sekä korkeina sähkönjohtavuuksina. Useissa pisteissä havaittiin liuotinaineita ja PAH-yhdisteitä. Raskasmetallien osalta pohjavedestä havaittiin talousveden laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia arseenia, nikkeliä ja lyijyä. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Jätevoimalaa lähimmät asuinrakennukset ovat koillisessa Ojangossa noin 400 metrin ja kaakossa Länsisalmessa noin 600 metrin päässä. Väestön kokonaismäärä 3,5 kilometrin säteellä on noin Lähin koulu sijaitsee noin 650 metrin, lähin päiväkoti noin 1,2 kilometrin ja lähin terveysasema noin 2,2 kilometrin etäisyydellä jätevoimalasta. Fazerilan ensimmäisen luokan pohjavesialueen raja kulkee noin 250 metrin päässä jätevoimalan länsipuolella. Pohjavesialueella toimii kolme vedenottamoa (Valio noin 600 metrin, Fazer II noin 1,4 kilometrin ja Fazer I noin 1,7 kilometrin päässä jätevoimalasta). Niiden vettä käytetään elintarviketeollisuuden raakavetenä ja jäähdytysvetenä. Jätevoimalan sijoituspaikan läheisyydessä on noin kymmenen yksityiskaivoa. Lähimmät kaivot sijaitsevat noin 400 metrin päässä koillisessa. Osa on pora- ja osa rengaskaivoja.

4 4 (61) Jätevoimalaa lähin Natura alue, Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin päässä. Sipoonkorven Natura alue sijaitsee lähimmillään noin 4 kilometrin päässä ja Sipoonkorven muut luonnonsuojelualueet noin 900 metrin päässä. Länsimäen jalopuumetsikkö sijaitsee noin kilometrin päässä ja Koivumäen lehmuslehto noin 1,4 kilometrin päässä. Jätevoimalan pohjoispuolella sijaitsee Ojangon ulkoilualue. Ojangon lähimmät rakennetut reitit kulkevat noin 400 metrin ja asemakaavan mukaiset ohjeelliset ulkoilureitit alle 200 metrin päässä jätevoimalan sijoituspaikasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Jätevoimala-alueen vierestä kulkevat Kehä III ja Porvoonväylä, joiden arvioidut raskaan liikenteen määrät vuonna 2014 ovat: Kehä III itään ajoneuvoa/vrk ja länteen ajoneuvoa/vrk sekä Porvoonväylä Helsinkiin ajoneuvoa/vrk. Lähistöllä toimivat betoni- ja tiilimurskeen valmistuslaitos sekä mullanjalostusalue. Jätevoimala-alueella harjoitetaan tällä hetkellä kallionlouhintaa ja kivenmurskausta, mutta toiminnan arvioidaan loppuvan hyvissä ajoin ennen jätevoimalan käyttöönottoa. Louhinnasta aiheutuu raskaita kuljetuksia noin 200 ajoneuvoa päivässä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vantaan Energia Oy:n jätevoimala koostuu kahdesta arinamallisesta jätteenpolttokattilasta ja yhdestä kaasuturbiinista. Laitoksen kokonaispolttoaineteho on 193 MW ja vuotuinen polttokapasiteetti tonnia jätettä, josta pääosa on syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Jätevoimala on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja jätevoimalasta ja arvio sen tyypillisistä tuotantomääristä. Yksiköt K1 arinakattila K2 arinakattila GT kaasuturbiini Polttoaineteho (yhteensä 193 MW) Polttoaine ja sen kulutus 58 MW Jätteet t/a 58 MW Maakaasu 0,3 milj.m 3 /a 77 MW Maakaasu 60,4 milj. m 3 /a Kevyt polttoöljy m 3 /a Laitoksen kokonaishyötysuhde 82 % (sisältää apulauhduttimen käytön) Käyttöaika h/a (11 kk/a) Laitoksen tuotanto sähkö 525 GWh/a kaukolämpö 740 GWh/a Seuraavassa kuvassa on karkeasti esitetty jätevoimalan toimintaperiaate. Kuvasta puuttuvat muun muassa jätteenpolttolinjoihin suunnitellut sähkösuodattimet (arinakattilan ja reaktorin välissä).

5 5 (61) Jätevoimalan kaksi jätteenpolttolinjaa ovat identtisiä. Niillä on yhteisinä osina ainoastaan jätteen vastaanotto ja jätebunkkeri. Jätteenpolttolinjat toimivat toisistaan riippumatta ja niitä voidaan ajaa yksi kerrallaan. Kaasuturbiini tuottaa sähkön lisäksi lämpöenergiaa lämmön talteenottokattilaan, jossa tulistetaan jätteenpolttokattiloissa muodostuva höyry. Tulistettu höyry ohjataan sähköä tuottavalle höyryturbiinille ja edelleen kaukolämmönvaihtimiin. Kaasuturbiini voi poikkeustilanteissa toimia yksin ilman jätekattiloita, jolloin laitos tuottaa pelkkää kaasuturbiinisähköä. Jätteet palavat arinakattiloissa vähintään 850 ºC:n lämpötilassa vähintään kahden sekunnin ajan. Kattilat varustetaan maakaasukäyttöisillä tukipolttimilla, jotka käynnistyvät automaattisesti, jos tämä lämpötila alittuu. Automaattinen järjestelmä estää jätteen syötön kattilaan, jos lämpötila on alle 850 ºC tai jos jokin päästöraja-arvoista ylittyy häiriötilanteen vuoksi. Kesällä kaukolämmön tarve vähenee, mutta poltettavan jätteen määrä pysyy lähes ennallaan. Laitos varustetaan apulauhduttimella, jolla ylimääräinen lämpö voidaan jäähdyttää ilmaan. Kaukolämpöverkon häiriöissä apulauhdutin mahdollistaa laitoksen hallitun alasajon. Apulauhdutinta käytetään aluksi noin seitsemän viikkoa vuodessa ja lauhdutettava lämpömäärä on noin 13 GWh/a. Kaukolämmön kulutuksen kasvaessa lauhdutustarve vähenee. Vuonna 2020 lauhdutettava lämpömäärä on arviolta 8 GWh/a ja vuonna 2035 noin 2 GWh/a. Vedenkulutus Jätevoimalan vedenkulutus on noin 6 10 m 3 /h eli noin m 3 /a. Vesi otetaan Vantaan vesijohtoverkosta. Vettä kuluu kattilaveden, kaukolämpöveden ja jäähdytysveden valmistuksessa sekä huoltovetenä esimerkiksi prosessitilojen puhdistuksessa ja sosiaalitiloissa. Kattilavesi valmistetaan ioninvaihto- tai käänteisosmoositekniikalla.

6 6 (61) Polttoaineet Vantaan Energia Oy hakee lupaa polttaa jätekattiloissa seuraavan taulukon mukaisia polttoainejakeita. Taulukossa on mainittu esimerkkejä eri polttoainejakeiden sisältämistä jätteistä. Polttoainejae Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet Jätteenkäsittelyssä syntyvät jätteet Esimerkiksi biojätteen käsittelyssä syntyvät rejektit, jätevesien käsittelyssä syntyvät jätteet (pois lukien lietteet) sekä rakennusjätteen käsittelylaitosten ja muiden vastaavien laitosten rejektit Puujäte Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvät jätteet, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet Erikoisjäte-erät Esimerkiksi viranomaisen määräyksellä taikka tuotteen/jätteen haltijan pyynnöstä polttamalla hävitettäväksi toimitettavat tuote- tai jäte-erät, jotka ominaisuuksiensa ja koostumuksensa puolesta soveltuvat hävittäväksi yhdyskuntajätteen polttolaitoksessa (kuten tullin hävitettäväksi määräävät tuoteväärennökset tai kauppojen hävitettävät tuotteet) Muut teollisuusjätteet Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet, öljynjalostuksessa, maakaasun puhdistuksessa ja hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet, orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet, pinnoitteiden, liimojen, tiivistysmassojen sekä painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet, valokuvateollisuuden jätteet, metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet, öljyjätteet ja polttonestejätteet, orgaanisten liuottimien, jäähdytysaineiden ja ponnekaasujen jätteet, pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, pois lukien jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet Sivutuoteasetuksen luokan 1-3 jätteet Jätteet, jotka saa käsitellä hyväksytyssä polttolaitoksessa ja jotka eivät sovellu kompostointiin samoin ehdoin kuin kotitalouksien ruokajätteet ja muut biojätteet. Luokan 1 jätteitä ovat mm. kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte, luokan 2 jätteitä mm. muut itsestään kuolleet tai lopetetut eläimet ja luokan 3 jätteitä mm. entiset eläinperäiset elintarvikkeet (peräisin esim. tukku- ja vähittäiskaupasta ja elintarviketeollisuudesta), kuten liha ja lihatuotteet sekä kala ja kalatuotteet, joita ei ole enää tarkoitettu ihmisravinnoksi valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien vuoksi ja jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai eläimille Sairaalajäte Ihmisten ja eläinten terveydenhoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet. Sisältää mm. tartuntavaarallisia biologisia jätteitä sekä viiltäviä ja pistäviä jätteitä Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet Pois lukien vaarallisia aineita sisältävät maatalouskemikaalien jätteet sekä jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet Yhteensä korkeintaan Enimmäismäärä t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Lisäksi Vantaan Energia Oy hakee lupaa polttaa jätevoimalassa erilliskerättyjä ongelmajätteitä (painekyllästetty puu, sairaalajäte, jäteöljyt) korkeintaan t/a. Jätepolttoaineesta noin 80 % toimittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ( asti Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV) ja noin 20 % Länsi-Uudellamaalla toimiva jäteyhtiö Roskn Roll Oy Ab. Polttoainetoimittajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan jätevoimalan on kyettävä polttamaan jätettä tonnia vuodessa. Laitoksen joustavan toiminnan turvaamiseksi polttokapasiteetiksi on mitoitettu tonnia jätettä vuodessa.

7 7 (61) YTV on tutkinut ajoittain yhdyskuntajätteen koostumusta ja laatua. Seuraavan taulukon tiedot ovat peräisin vuosien tutkimuksista. Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen tyypillisiä ominaisuuksia Koostumus 38 % biojäte 31 % muovit, vaipat, vaatteet, puu 20 % paperi, kartonki, pahvi 4 % lasi 4 % metallit 2 % vaikeasti hyödynnettävät materiaalit 1 % sähkö- ja elektroniikkaromu 0,2 % ongelmajätteet Tehollinen lämpöarvo 11 MJ/kg Kosteuspitoisuus 30 % Tuhkapitoisuus 25 % (kuiva-aineesta) Klooripitoisuus 1 % (massasta) Rikkipitoisuus 0,25 % (massasta) Maakaasun tehollinen lämpöarvo on 36 MJ/m 3 (n). Maakaasu ei sisällä merkittäviä määriä tuhkaa tai rikkiä. Kaasuturbiinin sekä jätekattiloiden tukipolttimien varapolttoaineena on kevyt polttoöljy, jota käytetään vain, jos maakaasun toimituksessa on häiriöitä. Kevyen polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 43 MJ/kg, tuhkapitoisuus 0,01 % ja rikkipitoisuus 0,1 %. Polttoaineiden vastaanotto ja käsittely Jätepolttoaineet Pääosa jätteistä tuodaan pakkaavilla jäteautoilla ja pieni osa siirtokuormattuna perävaunullisilla rekoilla. Saapuvat autot tunnistetaan ja punnitaan portilla. Samalla kuormat tarkistetaan silmämääräisesti, mikäli se on mahdollista auton rakenteen kannalta (mahdollisesti esimerkiksi puujätekuormat). Yhdyskuntajätteet tuodaan suljetuissa kuormissa. Punnitut autot ohjataan vastaanottohalliin, jossa jätelasti puretaan yhteen vähintään kahdeksasta vastaanottokuilusta. Havaitut polttoon kelpaamattomat jätteet poistetaan ennen kuiluun syöttöä. Isokokoiset jätteet, kuten huonekalut, patjat ja puujäte syötetään murskaimen kautta. Paalattuna saapuva jäte syötetään paalinrepijän kautta. Vastaanottokuilujen kautta jäte siirtyy umpinaiseen jätebunkkeriin, jonka varastointikapasiteetti on noin m 3 eli noin tonnia jätettä. Tämä riittää noin seitsemäksi päiväksi laitoksen ajaessa täydellä teholla. Bunkkerissa jäte sekoitetaan kahmareilla mahdollisimman tasalaatuiseksi. Havaitut polttoon kelpaamattomat kappaleet poistetaan. Bunkkerista jäte nostetaan kahmareilla syöttösiiloihin, joista jäte kulkeutuu hydraulisten syöttimien syöttämänä tulipesään. Sairaalajätteet puretaan suljetuista konteista suoraan omalle vastaanottolinjalleen, josta ne johdetaan omalla kuljettimella suoraan polttoon. Sairaalajätettä ei varastoida laitoksella. Mitään jätepolttoaineita ei varastoida ulkotiloissa. Laitokselle ei toimiteta jätettä pitkien seisokkien kuten vuosihuoltojen aikana. Maakaasu ja kevyt polttoöljy Maakaasu tuodaan putkea pitkin ja sitä ei varastoida jätevoimalassa. Kevyt polttoöljy varastoidaan kahdessa m 3 :n säiliössä, joissa on pinnankorkeusmittarit ja ylitäytön estimet. Säiliöt sijoitetaan yhteiseen m 3 :n suoja-altaaseen.

8 8 (61) Kemikaalit Suoja-allas varustetaan pintahälyttimellä. Suoja-altaan hulevedet johdetaan valvotusti sulkuventtiilin kautta öljynerotuskaivoon ja sieltä edelleen jätevesiviemäriin. Öljysäiliöiden täyttöputken liitos öljyrekan täyttöletkuun tapahtuu suoja-altaan sisäpuolella. Öljyn purkupaikka pinnoitetaan ja varustetaan kallistuksilla. Purkupaikan hulevedet johdetaan hiekanerotus-, öljynerotus- ja tarkastuskaivojen kautta jätevesiviemäriin. Maanalaiset öljyputket säiliöistä voimalalle sijoitetaan kallistettuun betonikanavaan tai muuten vastaavasti. Maanalaisen putkiston vuototapauksissa öljy valuu kanavaa pitkin monttuun, jossa on pintahälytin. Kemikaaleja käytetään pääasiassa savukaasujen puhdistukseen ja vedenkäsittelyyn. Seuraavassa taulukossa on lueteltu merkittävimpiä jätevoimalassa käytettäviä kemikaaleja. Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastointimäärä Kevyt polttoöljy Xn m 3 Kaasuturbiinin ja jätekattiloiden tukipolttimien Säiliöt ulkona, yhteinen varapolttoaine m 3 suoja-allas Kalsiumoksidi CaO, kalsiumhydroksidi Ca(OH) 2 tai natriumbikarbonaatti NaHCO 3 Savukaasujen puhdistus, rikinpoisto Aktiivihiili Savukaasujen puhdistus Ammoniakkivesi ( >25 %) Savukaasujen puhdistus Natriumhydroksidi (50 %) Prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistus Rikkihappo (93 %) tai vastaava Prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistus Ammoniakki Syöttöveden, höyryn ja lauhteen ph:n säätö Hydratsiini tai vastaava Syöttöveden hapenpoisto Trinatriumfosfaatti tai vastaava Kattilaveden ph:n säätö sekä kattilaveden jäännöskovuuden sitominen vaarattomaan muotoon Laiha kloridiliuos (<5 %) Polttolinjojen puhdistus Hydrauliikka- ja voiteluöljyt Laakereiden voitelu ja jäähdytys LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen Vuotuinen käyttö m 3 /a Xi m 3 CaO: t/a Ca(OH) 2 : t/a NaHCO 3 : t/a - 70 m t/a C 60 m 3 C 10 m 3 C 5 m 3 C, N 1 m 3 T, N 1 m 3 C 1 m 3-0,5 m 3 Säiliö ulkona, 110 % suoja-allas Säiliö sisällä, 100 % suoja-allas Säiliö sisällä, 100 % suoja-allas Säiliö sisällä, 100 % suoja-allas Säiliö sisällä, 100 % suoja-allas Säiliö sisällä, 100 % suoja-allas Säiliö sisällä, 100 % suoja-allas E Xn Xi C N pieniä määriä räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen 800 t/a 6 t/a 4 t/a 0,5 t/a 1 t/a 0,5 t/a Kemikaalit varastoidaan tarkoitukseen suunnitelluissa säiliöissä tai myyntipakkauksissaan. Kemikaalisäiliöiden kunto tarkastetaan määrävälein. Varastointitilojen alusta pohjustetaan niin, ettei kemikaaleja pääse maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalien purkupaikan alle sijoitetaan 2 t/a 5 t/a

9 9 (61) Liikenne vuotojen varalle varoallas, josta sadevedet tyhjennetään hallitusti (sulkuventtiili tai imuauto). Laitoksella ei käytetä valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisia vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Jätevoimalan kuljetukset lisäävät raskasta liikennettä Kehä III:lla sekä Porvoonväylällä Helsingin suuntaan. Tieyhteys voimalaan on suunniteltu uuden Kehä III:lle rakennettavan eritasoliittymän kautta. Uuden liittymän valmistumiseen asti laitokselle kuljetaan nykyisestä liittymästä. Raskaan liikenteen käyntejä on noin 170 päivässä. Pääosa on jätepolttoainekuljetuksia. Tuhkia ja savukaasun puhdistusjätteitä viedään pois noin 18 kuormaa päivässä. Kemikaaleja ja muita apuaineita tuodaan noin 2 kuormaa päivässä. Jätepolttoainetta tuodaan pääosin arkipäivinä maanantaista perjantaihin klo 7 21 painottuen klo Tuhka- ja kemikaalikuljetukset tapahtuvat pääosin maanantaista perjantaihin klo YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Jätevoimalassa muodostuvat jätevedet ovat pääasiassa prosessivesiä. Lisäksi muodostuu muun muassa lattioiden pesuvesiä ja saniteettivesiä. Jätevesiä muodostuu maksimissaan noin m 3 /a. Kaikki jätevoimalassa muodostuvat jätevedet sekä päällystetyn piha-alueen hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Tarvittaessa jätevesierä toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Vain hulevedet rakennusten katoilta johdetaan maastoon. Mahdollisesti öljyä sisältävät jätevedet (kuten likaiset prosessivedet, lattioiden pesuvedet sekä päällystetyn piha-alueen ja öljysäiliöiden suoja-altaan hulevedet) johdetaan öljynerotuksen kautta. Prosessiveden valmistuksen jätevedet neutraloidaan ennen jätevesiviemäriin johtamista. Kattiloiden ulospuhallusvesiä ja piha-alueen hulevesiä voidaan hyödyntää pohjakuonan jäähdytyksessä ja/tai savukaasuihin ruiskutettavan kalkkilietteen valmistamisessa, mikäli savukaasunpuhdistukseen valitaan puolikuiva tekniikka. Vuosihuolloissa syntyy noin 100 m 3 lämpöpintojen puhdistusvesiä, jotka johdetaan laaduntarkastuksen jälkeen jätevesiviemäriin. Jätevoimalan käyttöönotossa syntyy noin 10 m 3 peittausvesiä, jotka neutraloidaan tarvittaessa ja johdetaan jätevesiviemäriin. Peittauksen sakat toimitetaan niiden laadun perusteella kaatopaikalle tai ongelmajätelaitokselle. Jätteenpolttokattiloiden savukaasut johdetaan 70 metriä korkeaan piippuun, jossa on kummallekin polttolinjalle oma sisäpiippunsa. Kaasuturbiinin savukaasut johdetaan 50 metriä korkeaan piippuun. Seuraavassa taulukossa on arviot jätevoimalan päästöistä ilmaan.

10 10 (61) Päästö Päästöpitoisuus, mg/m 3 /(n) Kokonaispäästö, t/a Jätteenpoltto, Kaasuturbiini, 11 % O 2 15 % O 2 Hiukkaset 1) 7-13 Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä TOC 1) 7-13 Kloorivety HCl 1) 7-13 Fluorivety HF 1) 0,7-1,3 1) Rikkidioksidi SO Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2) typpidioksidina 1) (jätteenpoltto) + 80 (kaasuturbiini) yht. 360 Hiilimonoksidi CO (jätteenpoltto) + 80 (kaasuturbiini) yht. 110 Fossiilinen hiilidioksidi CO 2FOSS 31,8g/MJ 55 g/mj (jätteenpoltto) (kaasuturbiini) yht Cd, Tl 2) 0,035-0,07 Hg 2) 0,02-0,04 Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V 2) 0,35-0,66 Dioksiinit ja furaanit 3) 0,07 ng/m 3-0,1 mg 1) Vuorokausikeskiarvo. 2) Vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitatut kaikki keskiarvot. Mainitut alkuaineet ja niiden yhdisteet. 3) Keskiarvot on määritettävä vähintään kuuden ja enintään kahdeksan tunnin pituisen näytteenottojakson aikana. (viitteet koskevat vain jätteenpolton pitoisuustietoja) Esitetyt päästöpitoisuudet ovat laitetoimittajien takuuarvoja (ei CO 2 ). Toteutuvien päästöpitoisuuksien oletetaan olevan alle takuuarvojen. Kokonaispäästöt on laskettu takuuarvopitoisuuksien perusteella. Jätteenpolton savukaasujen puhdistus Jätteenpolttolinjoille rakennetaan identtiset savukaasunpuhdistusjärjestelmät. Puhdistusjärjestelmä on puolikuiva tai kuivan ja puolikuivan välimuoto, jolloin puhdistuksessa ei synny jätevesiä. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätteenpolton savukaasujen puhdistuksen päävaiheet: 1. Tulipesään ruiskutetaan ammoniakkivettä (SNCR, selective non-catalytic reduction) Vähentää typen oksideja 2. Savukaasut johdetaan sähkösuodattimeen Poistaa % lentotuhkasta 3. Savukaasut johdetaan reaktoriin, jossa niihin ruiskutetaan kalsiumoksidia, kalsiumhydroksidilietettä tai natriumbikarbonaattia Sitoo rikkiä ja muita happamia yhdisteitä, reaktiotuotteet poistuvat reaktorista savukaasuvirtaan sekoittuneena pölynä 4. Reaktorissa tai reaktorin jälkeen savukaasuihin ruiskutetaan aktiivihiiltä Sitoo dioksiineja, furaaneja ja raskasmetalleja 5. Savukaasut johdetaan letkusuodattimeen Poistaa yli 99,9 % lentotuhkasta ja puhdistuskemikaaleista Kaasuturbiinin savukaasujen puhdistus Kaasuturbiinin typenoksidipäästöjä vähennetään palamisilman vaiheistuksella. Mikäli valitaan turbiinimalli, minkä NO X -päästöt ovat kevytöljykäytössä liian korkeat, varustetaan turbiini vesiruiskutusjärjestelmällä.

11 11 (61) Hajuhaittojen ja haittaeläinten ehkäiseminen Melu Yhdyskuntajätteet tuodaan suljetuissa kuormissa. Jätekuljetuskalusto puhdistetaan säännöllisesti, mutta puhdistusta ei tehdä jätevoimalalla. Jätepolttoaineiden vastaanottohallin ovet avataan vain tarvittaessa. Jätteen vastaanottokuilujen luukut avataan vain purettaessa jätettä kyseiseen kuiluun. Vastaanottohallin lattia pidetään puhtaana. Vastaanottohalli ja jätebunkkeri pidetään pienessä alipaineessa ja niistä imettävä poistoilma ohjataan polttoon. Kattiloiden ollessa pois käytöstä pidetään jätebunkkeri edelleen alipaineessa ja sen poistoilma johdetaan aktiivihiilisuodattimen läpi ulkoilmaan. Suodatin vaihdetaan säännöllisesti. Laitosalue pidetään yleisesti siistinä ja alueelle asennetaan syöttejä haittaeläimille. Jätevoimalan melu on luonteeltaan tasaista huminaa ympäri vuorokauden. Merkittävimpiä melulähteitä ovat puhaltimet ja raskas liikenne. Poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä käynnistysten, vuosihuollon ja häiriöiden yhteydessä. Jätevoimalan melu 100 metrin etäisyydellä ei ole päivällä yli 50 db(a) eikä yöllä yli 45 db(a). Raskasta liikennettä rajoitetaan yöaikana, viikonloppuisin ja arkipyhinä. Jätevoimala-aluetta ympäröivät kallioseinämät. Laitosrakennuksessa käytetään melua vaimentavaa rakennustekniikkaa ja -materiaaleja. Meluntorjuntaratkaisuihin (kuten ulospuhallusputkien, ilmanottojen ja savukaasujen äänenvaimentimet) vaikuttavat ympäristölupapäätöksessä määrättävät meluraja-arvot. Voimalassa syntyvät jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä jätevoimalassa syntyvistä jätteistä ja tiedot niiden käsittelystä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Pohjakuona esim *, Ennen savukaasujen puhdistusta erottunut kattilatuhka sekä sähkösuodattimessa erotettu lentotuhka esim * Savukaasujen puhdistusjäte letkusuodattimelta esim * Jätteen joukosta pois poimittava polttoon kelpaamaton jäte (kuten sähkölaitteet) esim Ongelmajäte (kuten jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet, liuottimet, loisteputket, akut) esim *, *, *, *, * Laitoksella muodostuva yhdyskuntajäte ja kunnossapitojäte, kuten puupakkaukset esim , Lämpöpintojen puhdistuksen lietteet esim *, t Hyötykäyttö esimerkiksi maanrakennusaineena tai kaatopaikka t Hyötykäyttö esimerkiksi maanrakennusaineena tai kaatopaikka t Ongelmajätelaitos < t Kaatopaikka, metallinkeräys tai muu asianmukainen käsittely 2 5 t Ongelmajätelaitos 7 t Poltto jätevoimalassa muutamia tonneja Kaatopaikka, tarvittaessa ongelmajätelaitos

12 12 (61) Jätekattiloiden pohjalta kerättävä pohjakuona sisältää muun muassa lasia, kvartsia, kalkkia ja metalleja. Kuonassa voi olla myös raskasmetalleja, klorideja ja sulfaatteja. Pohjakuona varastoidaan sisätiloissa kuonabunkkerissa. Pohjakuona on karkeaa ja kosteaa, eikä pölyä kuljetuksissa. Ennen varsinaista savukaasujen puhdistusta erottuva kattilatuhka, sähkösuodattimissa erotettava lentotuhka sekä letkusuodattimilta kerättävä savukaasujen puhdistusjäte siirretään pneumaattisesti varastosiiloihin. Siilojen poistoilmat johdetaan pölynsuodattimien kautta. Tuhkat ja savukaasun puhdistusjäte sisältävät pääasiassa alumiinin, raudan, piin ja kalsiumin oksideja sekä lisäksi alkali- ja maa-alkalimetalleja, fluorideja, klorideja ja sulfaatteja. Tuhkissa on myös raskasmetalleja sekä pieniä määriä poltossa muodostuneita kloorattuja hiilivetyjä. Tuhkat ja savukaasujen puhdistusjätteet kuljetetaan pois suljetuissa kuormissa. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) EIPPCB (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) on vuonna 2006 julkaissut jätteenpolttoa ja suuria voimalaitoksia koskevat parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentit. Dokumenteissa esitetyt BAT-pitoisuustasot jätteenpolton ja uuden kaasuturbiinin päästöille ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätevoimalan hakemuksessa esitetyt päästöpitoisuuksien takuuarvot ovat BAT-tason mukaisia muuten paitsi jätteenpolton hiukkaspäästöjen (7 mg/m 3 ) osalta. Päästö BAT-tason päästöpitoisuus mg/m 3 (n) Jätteenpoltto, 11 % O 2 Kaasuturbiini, 15 % O 2 Hiukkaset 1) Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) 1) Kloorivety (HCl) 1) Fluorivety (HF) 1) < 1 - Rikkidioksidi (SO 2) 1) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (SCR-tekniikka) (NO 2) typpidioksidina 1) (ei SCR-tekniikkaa) Hiilimonoksidi CO 1) Cd, Tl 2) 0,005 0,05 - Hg 2) < 0,05 - Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V 2) 0,005 0,5 - Dioksiinit ja furaanit 2) 0,01 0,1 ng - 1) Vuorokausikeskiarvo Yksittäismittaukset (viitteet koskevat vain jätteenpolton pitoisuustietoja) Hakemuksen mukaan arinapoltto on teknisesti varmin jätteenpolttotekniikka ja siitä on pitkät käyttökokemukset. Arina soveltuu koostumukseltaan ja kappalekooltaan vaihtelevan jätteen polttoon. Jätettä ei tarvitse esikäsitellä, jolloin vältetään esikäsittelyssä syntyvän hylkyjätteen muodostuminen. Jätteen esikäsittelyn hygieenisyys ja työturvallisuus ovat paremmat arinatekniikassa kuin muissa tekniikoissa. Arinapoltossa syntyvän lentotuhkan määrä on vähäisempi kuin leijupolttotekniikoilla. Jätevoimala on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos. Hakemuksen mukaan jätevoimala korvaa Martinlaakson voimalaitoksen fossiilista energiantuotantoa, jolloin CO 2 -päästöt vähenevät noin t/a. Jätteen poltto vähentää myös kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjä.

13 13 (61) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Vantaan Energia Oy:llä on koko yhtiön kattava standardin ISO mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä, johon jätevoimala liitetään. Jätevoimalalle laaditaan standardin ISO 9001 mukainen laatujärjestelmä. Energiatehokkuus Jätevoimalan kapasiteetin käyttöaste mitoitetaan korkeaksi ja vuotuinen huipunkäyttöaika mahdollisimman pitkäksi. Sähköntuotannon hyötysuhde kasvaa tulistamalla jätekattiloiden tuorehöyry kaasuturbiinin savukaasuilla. Jätevoimalan kokonaishyötysuhde on apulauhduttimen käyttö huomioiden 82 %. Jätteenpolton BAT-referenssidokumentin mukaan energian talteenoton BAT-taso yhdyskuntajätteen poltossa on 80 %. Vantaan Energia Oy on liittynyt elinkeinoelämän energiankäytön tehostamista koskevaan puitesopimukseen. Sen allekirjoittavat yritykset sitoutuvat ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän. Järjestelmä sisältää muun muassa suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi, tavoitteet sekä energiankulutuksen seurannan ja vuosittaisen raportoinnin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) käynnistämä jätevoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on suoritettu vuosina Arvioinnissa jätevoimalan kapasiteettina on ollut tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä vuodessa. Kaikki tutkitut sijoituspaikat todettiin toteuttamiskelpoisiksi. Yhteysviranomainen Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausunnon, jonka mukaan arviointiselostus on käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla ja selostus täyttää sille asetetut sisältövaatimukset. Ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että jos hankkeen suunnittelua jatketaan Långmossebergeniin, on alueella tehtävä kattavat selvitykset nykyisestä vedenhankinnasta sekä maaperässä ja kallioperässä esiintyvän pohjaveden laadusta ja virtaussuunnista sekä rakentamisen ja käytön vaikutuksista erityisesti vedenhankintaan. Lisäksi ympäristövaikutusten seurantaohjelmaan on liitettävä pohjaveden seuranta. Lausunnon mukaan ympäristölupahakemukseen on tarpeen liittää päivitetty savukaasupäästöjen leviämisselvitys, jossa lähtöarvoina käytetään laitoksen maksimipäästöjä. Vantaan Energia Oy on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanottoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta koskien jätevoimalaan liitettävää 80 MW:n kaasuturbiinia. Uudenmaan ympäristökeskus on päättänyt, että kaasuturbiinin liittäminen jätevoimalaan ei vaadi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

14 14 (61) Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Hakemuksen mukaan jätevoimalan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnonsuojelukohteisiin. Laitos sijoitetaan louhitulle alueelle, eikä välittömässä läheisyydessä sijaitse suojelukohteita. Hakemuksen mukaan jätevoimalan jätevesillä ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kattojen hulevedet johdetaan avo-ojaan. Asfaltoidun pihan hulevedet ja laitoksen jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Alueen maaperästä, kallioperästä ja pohjavesistä on laadittu selvitys (Pöyry , täydennetty uuden mittauskierroksen tiedoilla ). Tietoja jätevoimala-alueen pohjaveden laadusta on esitetty tämän ympäristölupapäätöksen kappaleessa "Pohjaveden tila" sivulla 3. Jätevoimalan rakentamisella tai käytöllä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pohjaveden laatuun. Kallioperän injektointi ja betonirakenteet voivat nostaa pohjaveden ph-tasoa, mutta vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Perustuksia rakennettaessa pohjavedentasoa saatetaan alentaa, mutta ennen jätebunkkerin louhintaa bunkkeria ympäröivä kallioperä injektoidaan vesitiiviiksi. Jätevoimalan valmistuttua hulevesien ohjaaminen pois laitosalueelta vähentää pohjaveden muodostumista ja pohjavedenpinta voi laskea paikallisesti korkeintaan yhden metrin. Selvityksen mukaan pohjavesi pääsee jätevoimala-alueelta ympäristöön vain kallioperän kautta ja kallioperässä on joitain rakoja. Voimalaalueen kalliopohjavedellä on todennäköisesti virtausyhteys alueen ulkopuolelle. Maa- ja kallioperän pienten vedenjohtavuuksien vuoksi virtausyhteys on rajoittunut. Tätä osoittaa muun muassa se, että nykyisessä kallionlouhinnassa alueelta pumpataan vettä pois avokaivannosta. Mikäli kallioperän ja ympäristön maaperän vedenjohtavuudet olisivat korkeita ja virtausyhteys ympäristöön hyvä, imeytyisi vesi kallioperään. Mitattujen pohjaveden pinnantasojen perusteella kalliopohjavesi virtaa jätevoimala-alueelta luoteen ja pohjoisen suuntaan, mikä on myös kallioperästä havaittu päärakosuunta. Selvityksen mukaan jätevoimalaalueen pohjavedet eivät voi virrata Fazerilan pohjavesialueelle. Fazerilan pohjavesialueen itäosassa pohjavesi on korkeammalla kuin jätevoimalaalueella ja pohjaveden virtaussuunta sieltä on koillisen ja kaakon suuntiin. Hulevesien poisjohtamisesta johtuvan pohjavedenpinnan aleneman ei arvioida vaikuttavan pohjavesien virtaussuuntiin. Arvio perustuu ympäristön pohjavedenpinnan korkeuksiin sekä maa- ja kallioperän heikkoon vedenjohtavuuteen. Pohjavedenpinnan laskeminen jätevoimalaalueella kasvattaisi Fazerilan pohjavesialueen ja jätevoimala-alueen pohjavedenpintojen korkeuseroa. Tällöin jätevoimala-alueen pohjavesien virtaus Fazerilan pohjavesialueelle olisi entistäkin epätodennäköisempää. Pohjaveden alenemalla ei myöskään arvioida olevan vaikutusta lähialueen yksityiskaivojen hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrään.

15 15 (61) Vaikutus ilmaan Melun vaikutukset Jätevoimalan vaikutusta ilmanlaatuun on arvioitu leviämislaskelmilla (Ilmatieteen laitos ). Teoreettisina maksimipäästöinä käytettiin jätteenpolttoasetuksen ja suuria voimalaitoksia koskevan asetuksen päästöraja-arvoja. Ilmanlaatua arvioitiin sekä maanpintatasolla että asuintalojen kattojen korkeudella. Jätevoimalan vaikutus ilmanlaatuun suhteessa voimassa oleviin ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvoihin oli suurimmillaan: rikkidioksidi 3,4 %, typpidioksidi 1,7 %, hiukkaset 0,6 %, kadmium 3 % ja lyijy 0,3 %. Kokonaisraskasmetallipitoisuuden vuosikeskiarvo on maksimissaan 25 % arseenin ja 8 % nikkelin tavoitearvosta. Jätevoimalan aiheuttama dioksiinien ja furaanien korkein tuntikeskiarvopitoisuus on noin 0,026 pg/m 3 ja korkein vuosikeskiarvopitoisuus noin 0,00030 pg/m 3. Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisussa Air quality guidelines for Europe, second edition (2000) todetaan, että yli 0,3 pg/m 3 :n pitoisuus on merkki paikallisista päästölähteistä, jotka olisi tunnistettava ja päästöjä vähennettävä. Leviämislaskelmaraportin mukaan jätevoimalan päästöt eivät heikennä merkittävästi alueen ilmanlaatua eivätkä aiheuta ihmisille huomattavaa lisäaltistumista ilman epäpuhtauksille. Jätevoimalan YVA-selostusta varten laadittujen leviämislaskelmien perusteella voimalan raskaan liikenteen aiheuttamat typpidioksidin maksimipitoisuudet ovat 7 % ilmanlaadun tunti- ja vuorokausiohjearvoista. Kuljetusten aiheuttamat suurimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat alle 0,5 % ilmanlaatudirektiivin (2008/50/EY) raja-arvosta. Jätevoimalan YVA-selostuksen mukaan nykyinen melutaso noin 500 metrin päässä pohjoisessa Ojangon ulkoilualueella on päivällä 55 db(a) ja yöllä 53 db(a). YVA-selostuksessa esitettyjen melumallinnustulosten mukaan jätevoimalan toiminta ei vaikuta lähialueen melutasoon. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Seuraavassa on esitetty pääkohdat jätevoimalan ympäristötarkkailusta. Tarkempi tarkkailuohjelma laaditaan jätevoimalan suunnittelun valmistuttua ja ennen laitoksen käyttöönottoa. Tarkkailuohjelma hyväksytetään ympäristölupaviranomaisella. Jätevoimalan valvomossa on jatkuva miehitys. Prosessia valvotaan ja ohjataan automaatiojärjestelmän avulla. Järjestelmä ohjaa muun muassa polttoaineen syöttöä, palamisprosessia sekä savukaasujen puhdistusta. Jätekattiloiden tulipesien lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti minimilämpötilan 850 ºC todentamiseksi. Palamisen täydellisyyttä tarkkaillaan seuraamalla pohjakuonan sisältämän hiilen ja orgaanisten aineiden määrää. Sähkösuodattimia tarkkaillaan kenttäkohtaisten virta- ja jännitearvojen avulla. Letkusuodattimien paine-eroja ja savukaasun puhdistuskemikaalien kulutuksia mitataan jatkuvatoimisesti.

16 16 (61) Päästötarkkailu Jätepolttoainekuormat punnitaan ja kirjataan portilla. Sairaalajätteiden ja eläinperäisten jätteiden asiapaperit tarkastetaan. Jätteiden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti portilla (jos kuorma-auton rakenne mahdollistaa sen), vastaanottohallissa ja jätebunkkerissa. Havaitut polttoon sopimattomat kappaleet poistetaan. Toimintaa vastaanottohallissa seurataan pääsääntöisesti kameroilla jätevoimalan valvomosta. Öljynerottimien tyhjennys ja tarkastus sekä öljynvuotohälyttimien toimintatarkastus tehdään säännöllisesti. Laitoskierroksilla tehdyt hajuhavainnot merkitään käyttöpäiväkirjaan. Jätevoimalalle laaditaan haittaeläinten torjuntaohjelma. Laitosalueelle sijoitettavat syötit tarkastetaan säännöllisesti ja haittaeläinten määristä pidetään kirjaa. Jätevesiviemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan ympäristöluvan ja vesilaitoksen kanssa tehtävän jätevesisopimuksen mukaisesti. Jätevesien laadussa noudatetaan vesilaitoksen antamia laatuvaatimuksia. Kattiloiden neutraloiduista pesuvesistä tutkitaan ennen viemäriin johtamista ph sekä kiintoaineen, kadmiumin, kuparin, nikkelin, sinkin ja lyijyn pitoisuudet. Viemäriin johdetun pesuveden määrä ilmoitetaan muiden tarkkailutulosten yhteydessä. Sulfaattipitoisuudet lasketaan käytetyn rikkihapon määrästä. Jätevoimalassa suoritetaan savukaasumittauksia seuraavasti: Savukaasumittaukset Jatkuvatoimiset pitoisuusmittaukset Jätteenpoltto (mittaukset erikseen molemmilla jätteenpolttolinjoilla) Päästökomponentit: Hiukkaset Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Kloorivety (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO 2) Typen oksidit (NO X) Hiilimonoksidi (CO) Kaasuturbiini Päästökomponentit: Typen oksidit (NO X) Hiilimonoksidi (CO) Apusuureet: Happipitoisuus Lämpötila Määräaikaiset pitoisuusmittaukset 1) Apusuureet: Happipitoisuus, Paine Lämpötila Vesihöyrysisältö (tarvittaessa) Raskasmetallit Dioksiinit ja furaanit (PCDD/PCDF) 1) Ensimmäisen vuoden aikana vähintään joka kolmas kuukausi, sen jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa Laadunvarmennus Syntyvien jätteiden, kuonien ja tuhkien laadusta, määrästä, hyödyntämisestä ja sijoituspaikasta pidetään kirjaa. Jätevoimalan toimintaan liittyvät mittaukset, näytteenotot ja analysoinnit tehdään ensisijaisesti CEN-standardien mukaisesti. Savukaasujen jatkuvatoimisten päästömittareiden osalta tarkkailu ja raportointi tehdään laadunvarmistusstandardin SFS-EN (Stationary source emissions. Quality assurance of automated measuring systems) mukaan. Standardin mukaisesti ulkopuolinen asiantuntija kalibroi mittalaitteet (QAL2) kol-

17 17 (61) men vuoden välein jätekattiloilla ja viiden vuoden välein kaasuturbiinilla. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija suorittaa mittalaitteiden laadunvarmistuksen (AST) vuosittain. Jätevoimalan henkilökunta hoitaa mittalaitteiden käytön aikaisen laadunvarmennuksen (QAL3) säännöllisillä tarkastuksilla. Mittalaitteiden perushuollot tekee vuosittain laitetoimittaja sekä tarvittaessa muut ulkopuoliset huoltoyritykset. Mittalaiteviat ja huoltotoimenpiteet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Päästölaskennan laadun varmistamiseksi päästömittausjärjestelmä laskentoineen tarkistutetaan ulkopuolisella asiantuntijalla laitoksen valmistuttua. Jätteenpolton savukaasujen minimiviipymäaika (2 s), vähimmäislämpötila (850 ºC) ja happipitoisuus todennetaan ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä rinnakkaismittauksilla vähintään kerran laitoksen käyttöönoton aikana ja epäedullisimmiksi arvioiduissa käyttöolosuhteissa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Alustavan tarkkailusuunnitelman (Ehdotus Vantaan Långmossebergenin pohjaveden tarkkailuohjelmaksi, Pöyry, ) mukaan pohjavesiä on tarkoitus seurata seuraavan taulukon mukaisesti. Kartta suunnitelluista pohjaveden havaintopisteistä on liitteenä 3. Pohjaveden pinnankorkeusmittaukset 4 krt/a: Ennen rakentamista ja käytön aikana (tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuu) 1 krt/kk: Rakentamisen aikana 1 krt/vko: Lähiputkista jätebunkkerin louhinnan aikana Havaintoputket: M1024, K2635, M1001, M1046, K2016, MV6, 05P, M6761, 02P, M6758, M6760, M6938, M1105, K2015, M1044, M1045, M1081, K2924, M1080, M1079, PEM1, PEK11, PEM2, PEK10, PEK1, PEK3, PEK4, PEK5, PEK6, PEK7, PEK8, PEK9 Kaivot: 2, 8, 9, 12, 1186 Havaintoputket tarkennetussa rakentamisen aikaisessa seurannassa: M1046, K2016, M6760, M6938, PEM2, PEK10, PEK1, PEK3, PEK4, PEK5, PEK6, PEK7, PEK8, PEK9 Pohjavesinäytteet 2 krt/a: Ennen rakentamista, rakentamisen aikana sekä käytön aikana (huhti- ja lokakuu), rakentamisen aikana tarvittaessa useammin Havaintoputket: M1046, K2016, M6760, M6938, PEM2, PEK10, PEK1, PEK3, PEK4, PEK5, PEK6, PEK7, PEK8, PEK9 Kaivot: 2, 8, 9, 12, 1186 Pohjavesinäytteistä tutkittavat pitoisuudet ja parametrit ph ammonium metallit (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, V) sähkönjohtavuus lämpötila elohopea kloridi hiilivedyt (C4/C5-C10) alumiini sulfaatti mineraaliöljyt (C10-C40) antimoni nitraatti PAH (16 yhdistettä) dioksiinit ja furaanit nitriitti PCB (7 yhdistettä) aistinvaraisesti haju ja väri Käytönaikaista tarkkailuohjelmaa voidaan päivittää, kun laitoksen mahdolliset vaikutukset selviävät tarkemmin. Seurantaan liitettävät pohjavesiputket ja kaivot on valittu alueen hydrologian ja kallion topografian perusteella. Kalliopainaumissa sijaitsevia putkia ja kaivoja on mukana jätevoimala-alueen ulkopuolelta, jotta mahdollisten vaikutusten laajuus saadaan varmennettua. Tarvittaessa tarkkailuun lisätään uusia pohjaveden havaintoputkia. Tietoja kerätään myös Fazerilan pohjavesialueella tehtävistä pohjavesitarkkailusta ja Vuosaaren satamaratatunnelin tarkkailusta. Lisäksi pohjaveden korkeustietoja verrataan Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiasemien seurantatuloksiin.

18 18 (61) Vantaan Energia Oy osallistuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n ( asti YTV) toteuttamaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun yhdessä alueen muiden energiayhtiöiden kanssa. Jätevoimala liitetään osaksi tätä tarkkailua. Raportointi Jätevoimalan toiminnasta ja ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista pidetään käyttöpäiväkirjaa. Laitoksen toiminnasta toimitetaan raportti vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille. Päästöraja-arvojen ylittymisestä, häiriötilanteista tai muista vastaavista poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan viivytyksettä ympäristönsuojeluviranomaisille. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä ilmoitetaan myös vesilaitokselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Jätevoimalalle tehdään paineastialainsäädännön mukainen vaaran arviointi. Ympäristölupahakemuksen mukaan laitoksen ympäristöriskejä ovat lähinnä tulipalot esimerkiksi jätebunkkerissa, öljy- ja kemikaalivuodot (säiliöiden vuodoissa, säiliöiden täytöissä, putkirikoissa) sekä vuodot jätevesiviemärissä. Öljyjen, kemikaalien tai palonsammutusvesien päätymisen kalliopohjaveteen arvioidaan olevan erittäin epätodennäköistä. Jätevesiviemärivuodossa päätyvän jäteveden määrä riippuisi vuotokohdan laajuudesta, sijainnista, sekä verkostossa kulkevan jäteveden virtaamasta. Pohjaveden pinnantasojen ja virtauskuvan perusteella kalliopohjaveteen päässeet haitalliset aineet eivät uhkaisi Fazerilan pohjavesialuetta. Nesteiden kulkeutuminen kalliopohjavedessä on hidasta ja korjaaviin toimenpiteisiin, kuten pohjaveden suojapumppauksiin, voitaisiin ryhtyä välittömästi. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Asiaton pääsy laitosalueelle estetään aidoituksella. Tontilla ei ole risteävää liikennettä. Henkilöautoliikenteelle on oma sisäänkäynti ja henkilöautopysäköinti tapahtuu erillään laitoksen muusta toiminnasta. Laitokseen tulee rakenteelliset palosuojaukset ja palo-osastoinnit. Jätebunkkeri varustetaan lämpötilan muutoksia havainnoivilla infrapunakameroilla. Vesitiiviiksi rakennettavan jätebunkkerin seinät ja pohja ovat betonia. Betonirakenteet suunnitellaan ja materiaalit valitaan siten, että tulipalon lämpöenergian siirtymistä ympäröivään kallioperään rajoitetaan. Betonirakenteiden koostumuksen valinnassa huomioidaan myös materiaalin kuumuuden kesto, jotta esimerkiksi jätebunkkerin mahdolliset sammutusvedet eivät pääse bunkkerin rakenteiden ulkopuolelle. Jätebunkkerin ympäristön kallioperä tiivistetään injektoimalla.

19 19 (61) Laitokselle laaditaan öljyjä ja kemikaaleja koskevat käyttö- ja turvaohjeet. Henkilökunta koulutetaan tuntemaan prosessin erityispiirteet ja käsittelemään kemikaaleja turvallisesti. Nestemäiset kemikaalit varastoidaan suoja-altaissa. Kevytöljysäiliöt sijoitetaan tontin vastakkaiseen kulmaan suhteessa jätevoimalaan turvaetäisyyksien kasvattamiseksi. Säiliöt varustetaan suoja-altaalla. Öljyn lastauspaikka päällystetään ja viemäröidään öljynerotukseen. Öljysäiliöt ja -putkistot tarkastetaan niitä koskevan lainsäädännön ja standardien mukaisesti. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Vahinkotilanteisiin varaudutaan muun muassa suoja-altaiden, hälyttimien, sammutusjärjestelmien sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Laitoksen koko henkilökunnalle laaditaan toimintaohjeet ja annetaan riittävä koulutus onnettomuustilanteiden varalle. Laitoksen automaatiojärjestelmään liitetään itsenäinen turvajärjestelmä, jonka avulla häiriöt havaitaan ja niiden vaikutukset rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Jätevoimalalle laaditaan pelastussuunnitelma. Jätekattiloiden tukipolttimet käynnistyvät ja jätepolttoaineen syöttö pysähtyy automaattisesti, jos tulipesän lämpötila laskee alle 850 ºC:n. Jätepolttoaineen syöttö kattilaan pysähtyy automaattisesti myös silloin, kun jokin päästöraja-arvoista ylittyy esimerkiksi puhdistinlaitehäiriön vuoksi. Jätevoimala suunnitellaan siten, että höyryturbiinin, kaasuturbiinin tai lämmön talteenottokattilan häiriö ei estä jätteenpolttoa. Sähköverkon häiriöitä varten laitoksessa on varavoimakoneet. Jätevoimala ja öljysäiliöalue varustetaan palonsammutusjärjestelmillä. Sammutusvettä varastoidaan noin 36 tunnin tarpeisiin maanalaisessa m 3 säiliössä. Sammutusvedet johdetaan vähintään m 3 kokoiseen palovesisäiliöön, jossa vesien laatu voidaan selvittää ennen niiden jatkokäsittelyä. Jätebunkkerin infrapunakameroiden havaitsema lämpötilannousu aiheuttaa hälytyksen. Jätebunkkerissa on kaksi korkeapainevesitykkiä. Bunkkeripalon palokaasut johdetaan erillisten savunpoistoluukkujen kautta ulkoilmaan. Palonsammutusvedet jäävät jätebunkkeriin, josta ne pumpataan sammutustyön jälkeen palovesisäiliöön. Laitokselle hankitaan öljyntarjontakalustoa. Jos haitallisia aineita on päässyt tai epäillään pääsevän kalliopohjaveteen, voidaan jätevoimalaalueen pohjavesiputkia käyttää suojapumppaukseen. Jätevesiviemärin vuotokohdan paikantamiseksi voidaan käyttää videokuvauskalustoa, jolla kuvataan jätevesiviemäriverkosto sisäpuolelta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Vantaan Energia Oy hakee lupaa aloittaa jätevoimalan toiminta ympäristölupapäätöstä noudattaen, jos päätökseen haetaan muutosta. Perustelujen mukaan laitos vähentää merkittävästi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Pitkä valituskäsittely aiheuttaisi haittoja alueen energiantuotannolle ja jätehuollolle sekä merkittäviä taloudellisia haittoja Vantaan Energia Oy:lle. Jätevoimalan on tarkoitus korvata Martinlaakson voimalaitoksen vuonna 2015 käytöstä poistuvan kattilan Mar1 kapasiteetti. Li-

20 20 (61) säksi jätevoimala vastaa lisääntyvään kaukolämmöntarpeeseen. Mikäli muutoksenhaun johdosta ympäristölupamääräyksiä muutetaan, tapahtuvat muutosten edellyttämät lisätyöt Vantaan Energia Oy:n vastuulla. Yhtiö on valmis asettamaan ympäristön ennalleen saattamiseen vaadittavan vakuuden, jonka suuruudeksi esitetään euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta omalla ilmoitustaulullaan sekä Vantaan kaupungin, Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan ilmoitustauluilla Uudenmaan ympäristökeskus on ilmoittanut kuulutuksesta Vantaan Sanomat, Helsingin Sanomat, Sipoon Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 1157/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalta, Vantaan kaupunginhallitukselta, Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta, Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristövaliokunnalta sekä Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto toteaa päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Ympäristöluvassa on huomioitava päästöjen ja vaikutusten minimoimisen ohella jätteiden hyötykäytön edistäminen. Ilman energian tehokasta hyödyntämistä ei jätteenpolttoa voida pitää hyväksyttävänä. Jätevoimalan toiminnasta ei saa aiheutua melu- tai hajuhaittoja. Bunkkerissa sijaitsevasta murskaimesta aiheutuvat haitat on huomioitava päästö- ja vaikutustarkkailussa. Haittaeläinten torjuntaan on kiinnitettävä huomiota ja niiden seurantaohjelma on toteutettava jätevoimalan alueella. Bioindikaattoriseurantaa on tarpeen tehostaa ja tutkimusaluetta laajentaa. Tuhka ja kuona on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tuhkien fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien sekä haitallisuuden selvittäminen on aloitettava viipymättä jätevoimalan toiminnan alkaessa. Selvityksen tulisi sisältää tiedot tuhkien koostumuksesta ja liukoisuudesta sekä suunnitelman tuhkien lopullisesta hyödyntämisestä, käsittelystä ja sijoittamisesta. Puhtaiden sadevesien ja mahdollisesti muiden jätevesien hyödyntämistä prosessissa tai puhtaanapidossa tulisi kehittää.