SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SUURTEOLLISUUSPUISTO HARJAVALTA HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema

2 Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema päivitys JK

3 Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteen- sovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Suojelutoimet ja menettelyt niiden toteuttamiseksi 7.10 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestöhälyttimet 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Yleinen vaaramerkki 8.4 Vaara ohi -merkki 8.5 Hätätiedotepohja 8.6 Muu viranomaistiedote 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet

4 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN 9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset

5 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu

6 Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi, kun suunnitelmaa päivitetään. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittajat ja osoitteet Suurteollisuuspuisto Harjavalta Oy AGA Ab Teollisuuskatu Harjavalta Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu Harjavalta Yara Suomi Oy, Harjavallan tehtaat Rikkihappotehtaantie Harjavalta Kemira Oyj Rikkihappotehtaantie Harjavalta Yhteyshenkilöt Suurteollisuus portti Puhelin Suurteollisuuspuiston turvallisuusjohtaja Jukka Pääkkönen Puhelin

7 2.2 Ajo-ohjeet Ensisijainen ajoreitti Suurteollisuuspuiston alueelle on Teollisuuskadulla pääportin kautta. Vaihtoehtoisia ajoreittejä ovat Länsitien portti, Yaran portti (Rikkihappotehtaantie) sekä Huovintien portti. Pääportti kuuntelee jatkuvasti KUTSU-puheryhmää. Portin radiokutsu on BOHA portti. Suurteollisuuspuiston portti opastaa pelastusajoneuvot kohteeseen. Mikäli mahdollista, vartija (ISS) ajaa ajoneuvollaan edeltä ja pelastusajoneuvo seuraa tätä kohteeseen. 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Harjavallan Suurteollisuuspuistossa toimivia turvallisuusselvitysvelvollisia yrityksiä ovat Oy AGA Ab, Boliden Harjavalta Oy, Kemira Oyj, Norilsk Nickel Harjavalta Oy sekä Yara Suomi Oy. Näiden lisäksi alueella toimii em. yritysten kumppanuusyrityksiä. Oy AGA Ab tuottaa ja varastoi Harjavallassa kaasumaisia ja nestemäisiä ilmakaasuja eli happea, typpeä ja argonia. Lisäksi se tuottaa vetytehtailla kaasumaista vetyä. Oy AGA Ab toimittaa kaasu-maista argonia, happea ja typpeä Boliden Harjavalta Oy:lle sekä happea, typpeä ja vetyä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessien tarpeisiin. Boliden Harjavalta Oy tuottaa vuodessa kuparianodeja t ja rakeistettua nikkelikiveä OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan raaka-aineeksi t. Sulattojen poistokaasusta valmistetaan rikkihappoa ja nestemäistä rikkidioksidia. Rikkihapon vuosituotanto on t ja oleumin t. Nestemäistä rikkidioksidia tuotetaan vuodessa t. Norilsk Nickel Harjavalta Oy tuottaa Harjavallassa metallista nikkeliä ja sen epäorgaanisia suoloja, kobolttisulfaattia ja ammoniumsulfaattia. Nikkelituotannon kokonaiskapasiteetti (nikkelisisältönä) on tonnia vuodessa. Kobolttisulfaattiliuosta tuotetaan vuosittain 800 tonnia (kobolttisisältönä) ja sivutuotteena syntyvää ammoni-umsulfaattia tonnia. Kemira Oyj:n liiketoimintaan kuuluu alumiinisuolojen valmistus sekä Boliden Harjavalta Oy:n rikki-happotehtailla tuotetun rikkihapon ja nestemäisen rikkidioksidin varastointi ja toimitukset. Varas-tosäiliöt omistaa Kemira Oyj. Yara Suomi Oy valmistaa puutarha-, pelto- ja metsälannoitteita. Lisäksi se varastoi ja välittää bio-logisia kasvinsuojeluaineita sekä varastoi ja toimittaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käyttämän ammoniakin. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy toimittaa tehdasalueella

8 tarvittavat höyryt, lämmöt, paineilmat ja vedet. Air Liquide Finland Oy tuottaa alueella VSA-laitoksella happea sulaton prosessiin. Muita alueella toimivia kumppanuusyrityksiä ovat mm. MaintPartner (kunnossapito), ABB Oy Service (kunnossapito), Outotec Oy, (suunnittelu), Lassila & Tikanoja Oy (teollisuuden puhtaanapito), Valtasiirto Oy (kuljetukset), SOL Oy (siivouspalvelut), ISS Security Oy (vartiointi), Sodexo Oy (ruokalapalvelut), Veolia Vesi Oy (vedenkäsittely), Insta Automatinon Oy (automaation suunnittelu). Yleiskuvaus alueen rakennuksista Harjavallan kaupungissa sijaitseva tehdasalue on laajuudeltaan noin 300 hehtaaria. Se sijaitsee Köyliö - Harjavalta - Ulvila harjumuodostuman kohdalla Kokemäenjoen eteläpuolella. Tehdasalue rajoittuu suurelta osin asuntoalueisiin. Valtatielle nro 2 on tehdasalueelta matkaa alle yksi kilometri. Tampere - Pori rautatie kulkee tehdasalueen lounaisimman osan läpi. Harjavallan kaupungin asukasluku on noin henkeä. Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Puiston yrityksillä on useita suojatiloja (liite). Toimintaohjeena on, että portti saa tiedon suojatiloissa olevien ihmisten määrästä. Osa prosessin valvomoista on suojattu omalla hengitysilmalla. 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Harjavallan Suurteollisuuspuisto sijaitsee Harjavallan kaupungin välittömässä läheisyydessä. Tehdasalueen portilta on matkaa torille noin puoli kilometriä. Samalla etäisyydellä on mm. päiväkoti. Koulukeskus sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä. Piirrettäessä tehdasalueen keskelle kilometrin ympyrä, mahtuu sen sisälle noin 150 omakotitaloa, 22 rivitaloa ja 10 kerrostaloa. Kahden kilometrin sisälle mahtuu merkittävä osa koko kaupungin toiminnasta. Alueen sisällä on muun muassa kaupungin virastorakennukset, paloasema, sähkövoimalaitos, kaukolämpövoimala, valtatie 2 ja Tampere-Pori raide. Kolmen kilometrin säteellä tehdasalueesta on sairaala, terveyskeskus ja kaupungin vanhustenhuolto. Tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella, joka purkautuu voimalaitoksen alapuolelta Kokemäen jokeen. Pohjavettä ei käytetä talousveden ottamiseen.

9 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella Läheisyydessä 1146 (ei saman aikaisesti alueella) noin 1500 (säde 1 km)

10 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Pelkistämöltä ja SU-liuottamolta paloilmoitukset menevät sekä pääportille, että suoraan Satakunnan hätäkeskukseen Poriin. Hätäkeskus hälyttää Satakunnan pelastuslaitoksen joko ennalta määritettyjen vasteiden mukaisesti, tai tehtäväkoodin mukaisesti. Pelastustoiminnan johtajan täydentää tarvittaessa lisäyksiköitä. Tehdasalueella on suuri määrä paloilmoitinkeskuksia, joista hälytys ohjautuu pääportille ja sisäiseen hälytysjärjestelmään. Kyseinen järjestely on vielä melko yleinen suurissa tehtaissa. Järjestelmä verrattavissa palovaroitinjärjestelmään, koska hälytys välittyy automaattisesti vain toimijalle. Pelastuslaitoksen Harjavallan paloaseman miehistö saa tiedon sisäisestä hälytyksestä ja mahdollisuuksien mukaan kohottaa valmiuttaan. Kuitenkin vasta hätäkeskuksen välittämä tehtävä käynnistää pelastustoiminnan ja varmistaa parhaan avun antamisen. Paloilmoittimelta tulevien hälytysten paikantamiskaaviot voidaan tulostaa pääportilta ja antaa pelastustoimelle. Samoin pääsääntöisesti on mahdollista saada saatto-opastus onnettomuuskohteelle. Automaattinen sammutuslaitteisto NNH:n uutto-osasto on tuotantotila, joka on varustettu täysin automaattisella sammutuslaitteistolla (sprinkler) Sammutusvaikutuksen tehostamiseksi sekoitetaan veden sekaan kalvovaahtoa. Uuton sammutusjärjestelmää ohjaavat ilmaisinputket ja liekki-ilmaisimet. Paloriskinä on suuri määrä XXX kerosinin kaltaista nestettä avoimissa altaissa. Tuotantotiloissa ei ole muuta toimintaa, joten paloriskiä hallitaan ennen kaikkea syttymälähteiden eliminoilla. Mikäli sammutusjärjestelmä ei jostain syystä kykene paloa sammuttamaan, pelastuslaitos pyrkii estämään vahingon leviämisen. Sammuttavaa vaahtoiskua tehdastilaan ei täyden palon vaiheessa voida tehdä. Automaattisia sammutusjärjestelmiä kohdesuojauksen tapaisesti muuan muassa BOHAn ja NNH:n hihnakuljettimilla ja uuttoosastolla sekä Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:n kompressorihallissa. Sprinklerisuuttimet laukeavat tietyssä lämpötilassa, aloittavat sammutuksen sekä käynnistävät varoituskellot kiinteistössä ja välittävät paloilmoituksen pääportille sekä uutolta myös Satakunnan hätäkeskukseen. Alue, jossa suutin on lauennut, voidaan paikallistaa paloilmoitinkeskuksen näyttötaulusta ja siellä sijaitsevista

11 paikantamiskaavioista. Samalla voidaan tulostaa sammutusjärjestelmään liittyneen paloilmoittimen paikantamiskaavio. Sprinklerilaitteiston toimintavarmuus kokeillaan ja huolletaan erillisen huolto -ohjelman mukaisesti. Hälytyksistä, kokeiluista, tarkastuksista ja huolloista on pidettävä pöytäkirjaa. Akkereditoinnin saanut tarkastuslaitos tarkastaa sprinklerijärjestelmän vuosittain. Kaasuhälytinjärjestelmä Teollisuusalueella on käytössä kaasuilmaisimia, jotka hälyttävät korkeasta rikkidioksidi-, ammoniakki-, vety-, rikkivety-, typpi-, happi- ja propaani -pitoisuuksista. Järjestelmien antureita on sijoitettu kriittisiin kohtiin prosessi-, säiliö-, lastaus- ja purkausalueille. Rikkidioksidi on selvästi Suurteollisuuspuiston suurin uhka ihmisille ja ympäristölle; sen näkymättömyys ilmassa saattaa aiheuttaa yllätyksiä. Rikkidioksidi-ilmaisimia on asennettu myös sisätiloihin, joihin rikkidioksidipitoisia kaasuja voi päästä prosessista tai varastoista. Hälytykset ilmaisimilta menevät valvomoihin sekä osittain pääportille. Ilmaisimien kokeilu ja huolto on kuvattu kunnossapito-ohjelmissa. Ohjelman toteutumista valvoo osaltaan myös TUKES. Teollisuuspalokunnalla on käytössään erilaisia käsikäyttöisiä mittareita ja suoja-asuja. Tarvittaessa mitattujen pitoisuuksien perusteella voidaan pääportilta välittää massatekstiviestejä tehdasalueen henkilökunnalle. Tämä ei kuitenkaan ole aukoton järjestelmä. Savunpoisto Rakennuksissa olevat savunpoistoluukut ovat joko automaattisesti tai käsin laukaistavia. Savunpoistopuhaltimet poistavat savukaasut puhaltimen imun vaikutusalueelta. Pelkistämöllä, kemikaalitehtaalla ja rikkihappotehdas 7:llä savunpoisto tapahtuu koneellisesti, puhaltimilla. Savunpoistolaitteiston tarkoituksena on ohjata tulipalosta muodostuva savu ja lämpö niin, että ihmisten poistuminen palotilanteessa ei vaarannu ja että pelastushenkilökunnan toiminta on mahdollista. Laitteiden huolto- ja ylläpito-ohjeet on laadittu valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Savunpoistolaitteiston hoidosta vastaavien henkilöiden tulee olla riittävästi koulutettuja huolehtimaan laitteiston toimintaedellytysten ja toimintakyvyn säilymisestä.

12 Kun savunpoistolaitteisto kytketään irti esimerkiksi korjaustöiden ajaksi, tulee ennen irtikytkentää tehdä asiasta ilmoitus pelastustoimen päällikölle. Mikäli savunpoistolaitteisto on irtikytkettynä työajan ulkopuolella, niin savunpoistolaitteiston käynnistämismahdollisuus on varmistettava. Savunpoistolaitteiston tarkastus on suoritettava valmistajan ohjeiden mukaisesti, jotta varmistutaan siitä, että savunpoistolaitteisto on jatkuvasti täydessä toimintakunnossa ja tarkastuksista on pidettävä päiväkirjaa. Savunpoistolaitteisto on huollettava laitteiden huolto-ohjeiden mukaisesti. Huollon yhteydessä laitteiston toiminta tarkastetaan ja osa savunpoistolaitteista testataan. Laitteiden koetusohjelma on laadittu siten, että laitteistosta testataan 20 % joka vuosi. Ohjelman mukaisesti koko laitteisto tulee näin testatuksi viiden vuoden kuluessa. Testauksista laaditaan raportti. Palopostiverkosto AGA:n, Bolidenin, NNH:n, Air Liquide Finland Oy:n ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:n tehdasalueilla on palovesiverkosto paloposteineen. Yhden palovesipumpun nimellistuotto on l/min, 8 bar paineella. Palopostiverkostoon voidaan pumpata yhtäaikaa kahdella pumpulla vettä, jolloin järjestelmän nimellistuotto on l/min. Yara Suomi Oy:lla on oma palopostiverkosto, jonka tuotto on noin l/min. Säiliöalueilla (rikkidioksidi ja ammoniakki) on oma palopostiverkosto, jonka tuotto on noin l/min, 8 bar paineella. Nämä pumput on käynnistettävä manuaalisesti veturitalleilta. Ammoniakin varastosäiliöllä oma vesivalelujärjestelmä, jonka tuotto on l/min. Teollisuusalueen osaan rakennuksista on rakennettu kuivanousuputket sammutusveden katolle johtamista varten. Osassa tuotantotilojen katoilla on palokalustokaapit, sammutushyökkäyksen nopeuttamiseksi. Kaapeista löytyy suihkuputki, letkua, jakoliitin palokirves, sorkkarauta ja läpilyöntisuihkuputki.rakennusten kohdekortteihin on merkitty edellä mainitut asiat. Kohdesuojaukset BOHA:n tietohallintorakennuksen sähkö- ja serveritilat on suojattu CO 2 sammutusjärjestelmällä. NNH:n kemikaalitehtaan sähkötilat S90, S91 ja S92 on suojattu Argonite sammutusjärjestelmällä. Seuraavat tilat on varustettu Clean Agent FS 49 C2 sammutusjärjestelmällä:

13 - Elektrolyysin sähkötilat S40, S41, S42 ja i60 - LSU-liuottamolla sähkötila S47 - konttorin serverihuone - pelkistämön sähkötila S34 - Ca-uuton sähkötila S87 - SU-liuottamon laajennuksen sähkötila S88 - pulppaamon sähkötila S89 AGAn, BOHAn ja NNH:n tuotannon kannalta tärkeät sähkötilat on varustettu osoitteellisilla savuilmaisimilla. Osat sähkötiloista on varustettu putkistolla, johon voidaan syöttää teollisuuspalokunnan CO 2 -sammutusautosta hiilidioksidia. Kemira Oyj:n alumiinisuolatehtaan pääsähkö ja instrumenttitila ovat suojattu CO 2 sammutusjärjestelmällä. Yaran tuotannon kannalta tärkeät sähkötilat ovat suojattu Halotronkaasusammutusjärjestelmillä. Toimintaperiaate Laitteistojen toiminta aiheuttaa automaattisen paloilmoituksen ja hälyttävä kohde voidaan paikallistaa paloilmoitinkeskuksilta. Tiloissa on savuilmaisimet ja ne käynnistävät järjestelmän seuraavasti: - Ensimmäisen savuilmaisimen reagoidessa hälytyssummerit soivat ja varoitusvalo alkaa vilkkumaan sekä ilmanvaihtokoje pysähtyy. Samalla välittyy automaattinen paloilmoitus pääportille sekä paloilmoittimen alakeskukselle. - Toisen ilmaisimen reagoidessa sammutusjärjestelmä laukeaa 10 sekunnin viiveellä ja ilmastointikanavien palopellit sulkeutuvat. Alue, jossa järjestelmä on lauennut, voidaan paikallistaa paloilmoitinkeskuksen näyttötaulusta ja siellä sijaitsevista paikantamiskaavioista. Kohdesuojaus voidaan laukaista myös käsilaukaisupainikkeesta. Sammutusvesien talteenotto AGA:n BOHAn, NNH:n, Air Liquide Finlandin ja STEP:n tehdasalueella sammutusvedet virtaisivat sadevesikaivojen kautta sadevesiviemäriin, josta menevät vesienkäsittelylaitokselle. Vesienkäsittelylaitoksella on altaat, joissa sammutusvesiä voidaan käsitellä. Altaiden kapasiteetti ottaa vastaa sammutusvesiä, riippuu altaan täyttöasteesta onnettomuustilanteen tapahtuessa. Altaan voidaan tarvittaessa ylijuoksuttaa Kokemäenjokeen. Todennäköisemmin altaiden kapasiteetti antaa aikaa

14 sammutusvesien kokoamiseen sadevesikaivoja tukkimalla. Veolia Vesi Oy vastaa vesienkäsittelylaitoksen toiminnoista. Rikkihappotehtaiden henkilöstö operoi vesienkäsittelylaitossa yhteistyössä Veolia Vesi Oy:n kanssa. Sammutusveden kokoaminen Tehdasalueella sammutusvedet virtaavat rakennusten sisällä lattiakaivojen ja ulkona sadevesikaivojen kautta viemäriin, josta vedet päätyvät vesienkäsittelylaitokselle. Suurin osa piha-alueista on pietty, joten pintaveden imeytyminen maaperään hidastuu. Osastojen henkilöstön ja palokuntien toimesta voidaan kaivojen kansia tulpata, jolloin sammutusvedet eivät pääse viemäriin. Kaivojen kansien sulkemisen lisäksi tulee tällöin rakentaa onnettomuusalueen ympärille pato, jonka sisäpuolella vedet pysyvät. Patojen rakentamiseen käytetään paloletkuja, hiekkaa, muovia, kipsiä ja öljypuomia, joita kaikkia löytyy tehdasalueelta. Lisäksi tehdasalueella on käytössä useita pyörökuormaajia, joita voidaan hyödyntää patojen rakentamisessa. TOKEVA-ohjeissa on menetelmiä viemäreiden tukkimisesta ja tilapäisten patojen rakentamisesta. Padotuilta alueilta sammutusvedet voidaan pumpata säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa varoaltaisiin. Mikäli sammutusvesiä syntyy paljon, on todennäköisempää, että suurimmat epäpuhtaudet syntyvät pelastustoiminnan alussa. Jossain vaiheessa suurin osa epäpuhtauksista on jo huutoutunut ja sammutusvedet tässä mielessä puhtaampia. Mikäli pelastustoiminnan johtajalla on tiedossa riskit, mitä onnettomuuden laajentuminen voi realisoida, voidaan tilanteeseen varautua paremmin. Sammutusveden analysointi ja jatkotoimenpiteet Suurteollisuuspuistossa on mahdollisuus analysoida sammutusvedet kahdessa laboratoriossa (BOHA ja NNH). Analysoinnin jälkeen sammutusvedet voidaan neutralisoida tai tehdä vaarattomaksi ympäristölle vesienkäsittelylaitoksella tai ottaa talteen, pumppaamalla vedet säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa keräilyaltaisiin jatkokäsittelyä varten. Mikäli tilanteen johdosta alueen laboratorioita ei voida käyttää, käytetään pelastuslaitoksen kumppaneita. Pelastustoiminnan tarve analyyseille pohjautuu onnettomuuden lisävahinkojen estämiseen. Vesienkäsittelylaitokselta vedet johdetaan Kekomäenjokeen. Vesienkäsittelylaitos

15 Tehdasalueen kaikki sammutusvedet lattia- ja sadevesikaivosta menisivät vesienkäsittelylaitoksen kautta Kokemäenjokeen. Vesienkäsittelylaitoksella kyetään neutralisoimaan ja tekemään vaarattomaksi vesienkäsittelykemikaaleilla. Yaran ja Kemira Oyj:n alueella on katastrofiallas, jonne voidaan onnettomuustilanteessa käytettyjä sammutusvesiä ottaa talteen odottamaan jatkokäsittelyä. Altaat ovat pinnoitettuja. Pelastuslaitoksen tarvittaessa selvittää pumppu- ja letkukaluston sammutusvesien kokoamiseksi. Kalusto Sammutusvesien keräilyssä tarvittavaa kalustoa saadaan kumppanuusyrityksiltä kuten Valtasiirto Oy, pyöräkuormaajat, Lassila&Tikanoja Oyj, imuautot, Suurteollisuuspuiston teollisuuspalokunnilla ja Satakunnan pelastuslaitoksella on pumppuja joilla voidaan sammutusvettä siirtää keräilyaltaisiin. Pelastuslaitoksen suurin pumppu on diesel-voimalähteellä varustettu, 5000 l/min tuottoon kykenevä pumppu. Kaikki alueet eivät ole asfaltoituja, joten joissakin kohteissa on mahdollista, että sammutusvedet imeytyvät maahan. Eri kohteissa on sammutusvedet tunnistettu ongelmajätteiksi ja niiden hävittäminen järjestetään sen mukaisesti. Jokaisen on ilmoitettava ensisijaisesti pääportille, mikäli on tapahtunut tai uhkaa tapahtua ympäristövahinko tai tilapäispäästö. Pääportti ilmoittaa ympäristövahingon vakavuuden perusteella palokunnille, kemikaalien käytönvalvojalle, ympäristöpäälliköille ja turvallisuuspäällikölle. Ympäristöpäällikkö arvioi vahingon laajuuden ja ottaa yhteyttä tarvittaviin torjuntaviranomaisiin. Vahinkotilanteen laajuudesta riippuu keitä ympäristöviranomaisia tapauksen hoidossa on mukana: - kunnan ympäristöviranomainen, - alueellinen ympäristökeskus vai - Suomen ympäristökeskus. Käytännössä eri viranomaiset toimivat usein yhteistyössä tapausta hoidettaessa. Torjunnan aloittamisesta ensisijainen vastuu on aina toiminnan harjoittajalla. Pelastuslaitos aloittaa ympäristövahinkojen estämisen heti riittävät torjuntavoimat ovat saapuneet onnettomuuspaikalle. Tarvittaessa alueellinen ympäristökeskus osallistuu torjuntaan ja

16 Suomen ympäristökeskus tukee torjuntatoimia. Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistaminen toteutetaan ensivaiheessa pelastuslaitoksen toimesta ja loppusiivouksesta huolehtii yritykset. Onnettomuustilanteessa pelastuslaitos pyrkii estämään tai rajoittamaan ympäristöön kohdistuvia vahinkoja sammutus- ja pelastustyön sen salliessa. Sammutus- ja pelastustyön päätyttyä yritykset suorittavat loppuun pelastuslaitoksen aloittaman puhdistustyön pelastusviranomaisten ja/tai ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan. Ympäristöpäällikkö on vastuussa jälkien korjauksen ja ympäristön puhdistuksen toteuttamisesta (=loppusiivous). Ympäristön puhdistuksessa käytetään tarpeen mukaan sekä ulkopuolisia urakoitsijoita, tehtaan omaa henkilökuntaa sekä tarvittaessa pelastuslaitosta. Olemassa on koko Suomen alueella toimivia ympäristön ennallistamiseen erikoistuneita yrittäjiä, joilla on merkittävä määrä resurssia. Jälkivahinkojentorjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen. Ensitoimenpiteenä jälkivahinkotehtävissä on tehdä heti tarkka tilannearvio ja käynnistää sen pohjalta välittömästi tehokas jälkivahinkojen torjuntatyö. Oikeat toimenpiteet riippuvat kulloisenkin tilanteen vaatimuksista. Vaurioituneet ja vaara-alueet eristetään onnettomuustilanteessa.

17 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1.Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero ja käsittelymää rä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilant eissa Ammoniakki, nestemäinen. NH 3 YK-numero 1005 CAS (Yara) säiliössä ja vaunuissa enimmillään 950 t R10; T; R23 C; R34 N;R50 Myrkyllinen, syttyvä, syövyttävä erittäin myrkyllistä vesieliöille. Kobolttisulfaattiliuo s, CoSO 4 CAS (NNH) 30 m 3 T; N; R42/ /53 Altistuminen hengitysteitse ja ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Nikkelikivi hienokivi As-pit. >0,2 % (NNH) t T; R23/24 (As-pit >0,8 %) Myrkyllistä hengitettynä ja joutuessaan iholle. Nikkelioksidi kiteinen CAS (NNH) 100 t T; R49-43 Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä. Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. Rikkidioksidi, SO 2 nestemäinen (Kemira) enimmillään t T; R23 C; R34 Myrkyllistä hengitettynä, syövyttävää. Rikkidioksidipitoine n kaasu (SO 2,5-30%) Sulatolta (BOHA) tuleva kokonaiskaas umäärä Nm 3 /h T; R23 C; R34 Myrkyllistä hengitettynä, syövyttävää.

18 Propaani, C 2 H 8 nestemäinen 2 x 99 m 3 (valvonta NNH) F+; R12 Erittäin helposti syttyvää. näytteenvalmis tus 9,5 m 3 (BOHA) Synteesikaasu vedyn, hiilimonoksidi n, hiilidioksidin, metaanin ja vesihöyryn kaasuseos Kaasuseos syntyy vetytehtaan höyryreformoi nnissa. Kaasuseos reagoi katalyyttisesti edelleen vedyksi ja hiilidioksidiksi Vety, hiilimonoksidi ja metaani ovat erittäin helposti syttyviä. Hiilimonoksidi on lisäksi hengitettynä myrkyllistä. Teollisuusbensiini nestemäinen (AGA) 200 t (300 m 3 ) F; R11, R20/21/22 R40, R45 Helposti syttyvää, terveydelle haitallista hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä, pysyvien vaurioiden vaara, aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Vety, H 2 kaasumainen Tuotanto (AGA) 2 x Nm 3 /h F+; R12 Erittäin helposti syttyvää. Happi, O 2 kaasumainen nestemäinen (AGA) 440 m 3 (35 bar) enimmillää n t O; R8 Aiheuttaa tulipalon vaaran palavien aineiden kanssa. Kaliumnitraatti, KNO 3 kiteinen (YARA) t O; R8 Aiheuttaa tulipalon vaaran palavien aineiden kanssa. Nikkelihydroksidi, Ni(OH) 2 kiteinen (NNH) 100 t Xn; N; R20/ /53 Terveydelle haitallista hengitettynä ja nieltynä. Pysyvien vaurioiden vaara. Ihokosketus voi

19 aiheuttaa herkistymistä. Erittäin myrkyllistä esieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Nikkelikarbonaatti, Ni CO 3 kiteinen (NNH) 100 t Xn; N; R /53 Terveydelle haitallista nieltynä. Pysyvien vaurioiden vaara. Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. Erittäin myrkyllistä esieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Nikkelisulfaatti, NiSO 4 *6 H 2 O kidevedellinen suola (NNH) 100 t Vesiliuosta prosessin eri vaiheissa noin t Xn; N; R /43-50/53 Terveydelle haitallista nieltynä. Pysyvien vaurioiden vaara. Altistuminen hengitysteitse ja ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. Erittäin myrkyllistä esieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Argon nestemäinen (AGA) enimmillää n 560 t Tukahduttava kaasu. Typpi nestemäinen (AGA) enimmillää n 890 t Tukahduttava kaasu. Lipeä eli natriumhydroksidin (NaOH) 50 % vesiliuos nestemäinen (BOHA) 75 t (NNH) 150 t kemikaalitehd as 45 t pelkistämö C; R35 Voimakkaasti syövyttävä.

20 Natriumvetysulfidi, NaHS, % liuos nestemäinen (NNH) 350 t C; R32/34 Syövyttävää, kehittää erittäin myrkyllistä kaasua hapon kanssa. Rikkihappo, H 2 SO 4 nestemäinen, väkevyys % (Kemira) enimmillää n t (NNH) 80 t C; R35 Voimakkaasti syövyttävää. Rikkitrioksidi, SO 3 kaasumainen Rikkihappoteht aan prosessilaitteist oissa oleva määrä m 3. Ärsyttää ja syövyttää limakalvoja, silmiä ja ihoa. Vetyperoksidi, H 2 O 2 (50 %) nestemäinen (NNH) 60 m 3 C; R34 Syövyttävää. Suolahappo HCl 32-35% Prosessissa 200 t (NNH) 100 m 3 C, Xi, R34 R37 Voimakkaasti syövyttää Keroseeni ShellSol D100 (NNH) 60 m 3 Di-2-etyyliheksyylifosforihappo (Dehpa) uuttoaine (NNH) 120 m 3 Alumiinisulfaattiliuo s Al2(SO4)3 nestemäinen (Kemira Oyj) 60m³ C; R34 Syövyttävää Ferrikloridi FeCl3 nestemäinen (Kemira Oyj) 50 m 3 C; R22 R34 Syövyttävää. Terveydelle haitallista nieltynä Ferrisulfaatti Fe2(SO4) nestemäinen (Kemira Oyj) 60 m 3 C; R34 Syövyttävää.

21 Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä y.

22 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissu unnitelma Ammoniakk i Varastosäiliön tai junavaunun hajoaminen heikkotuulisella säällä aiheuttaa hengenvaaran yli 1 km:n etäisyydellä. Kovalla tuulella ammoniakkipilvi laimenee nopeammin ja vaaraetäisyydet ovat pienempiä. Rikkihappo Suuri rikkihappovuoto voi tapahtua, jos tuotesäiliöille menevä putki vahingoittuu. Ilmakaasutu otanto (kaasumaine n ja nestemäinen happi, nestemäinen typpi, nestemäinen argon ja vety) Teollisuusb ensiinivarast o (vaihtumass a toiseen kemikaaliin) Varastosäiliön hajoaminen voi aiheuttaa kaasuvuodon, epäpuhtaus prosessissa voi aiheuttaa laiterikon ja kaasuvuodon. Kylmät kaasut muodostavat paleltuma- ja tukahduttamisvaaran. Happi ja vety paloriskin. Teollisuusbensiinivarasto syttyy ammoniakin varasto- ja lastausalueelta1km, kuljetukset raiteilla rikkihapon varasto- ja lastausalue, maantiekuljetukset Vuotava kylmä neste kaasuuntuu ja höyrystää ilman kosteuden pilveksi. Kylmänä kaasu on pääosin ilmaa raskaampaa. Puhdas happi on ilmaa raskaampaa. Vaara-alue aina 200 metriin saakka. Savukaasujen kulkeutuminen riippuu sääolosuhteista. Välitön vaara-alue ulottuu todennäköisimmin teollisuusalueen sisälle. Suuri vuoto epäsuotuisissa olosuhteissa voi aiheuttaa vaaraa lähiasutusalueella. Todennäköisemmin uhka on suurempi lapsille, vanhuksille ja sairaille. Asfaltoidulta alueelta vuodot kulkeutuvat sadevesiviemärien kautta jäteveden käsittelyyn, mutta asfaltoimattomilta alueilta pääsy maaperään on mahdollista. Palo- räjähdys- ja tukehtumisvaara on mahdollista kaasun leviämisalueella. Dominoilmiöt. Nestevuoto ja kylmä kaasu voivat levitä viemäriverkkoon kautta (mikäli vesilukko ei jäädy). Savut ja höyryt ovat myrkyllisiä. Tulipalo saattaa aiheuttaa varastosäiliön repeämisen. Savukaasut voivat muodostaa riskin ilmakaasutehtaalle. Suunnitelma vaarallisen kemikaalin uhasta ulkopuolisel le väestölle. Tehdasaluee n suojautumis suunnitelma Suunnitelma hapon talteenotosta. Suunnitelma neutraloinni sta. Tehdasaluee n suojautumis suunnitelma Palavan nesteen säiliöpalo

23 Kupari- ja nikkelisulat ot Lannoitetuo tanto Nikkelin pelkistys Palavat nesteet Rikkidioksi di Sulattouunien vaipan vaurio esimerkiksi jäähdytyksen pettäessä. Sulaa metallia pääsee kosketuksiin mm. veden kanssa, jolloin syntyy vetyä. Rakenteiden, kuten sähkökaapeleiden, palovauriot. Uunista (liekkisulatus) vapautuu rikkidioksidia tuotantotilaan. Tulipalo prosessissa tai lannoitevarastossa. Nikkeliuutossa liuosta pestään kerosiinilla. Vapautuva energia palossa on suuri. Vetykaasua käytetään pelkistimenä autoklaavissa. Vuoto voi aiheuttaa vetyräjähdyksen. Palavien nesteiden kaasuvuotoja, joista voi aiheutua räjähdysmäisiä tulipaloja. Palavien nesteiden nestevuotoja joista voi aiheutua tulipaloja. Varastosäiliön hajoaminen, kaasuputken suuri vuoto mm. täyttöasemalla. Pääosin sulaton tehdastilat Sulan metallin vuotoja ja fysikaalisia ja/tai kemiallisia räjähdysvaaroja tehdastiloissa. Rikkidioksidipitoisen kaasun pääsy tehdastiloihin. 1 km Typpipohjaisen lannoitteen palaessa muodostuu typen oksideja. Ammoniumnitraatti hajoaa yli 280 asteen lämmössä tuottaen happea, jolloin reaktio muodostuu vaikeasti hallittavaksi. Savukaasujen kulkeutuminen riippuu sääolosuhteista. Ympäröivät rakenteet ja niihin kertyvät syttymiskelpoiset seokset. Savukaasut aiheuttavat vaaraa tehdasalueella ja alueen ulkopuolella. Mahdollinen rakenteen pettäminen ja kerosiinin leviäminen rakennuksen ulkopuolelle. Räjähdysvaara 1 km Ilmaa raskaamman rikkidioksidin vaaraalue voi ulottua pitkälle. Rikkidioksidi muodostaa tukehtumisvaaran suhteellisen pienenä pitoisuutena. Metallipaloi hin vesi ei sovellu sammutteek si. Suunnitelma muista sammutteist a. Lannoitepal on sammutus Palavan nesteen säiliöpalo Palavan kaasun pitoisuuden mittaus Suunnitelma vaarallisen kemikaalin uhasta ulkopuolisel le väestölle. Tehdasaluee n

24 suojautumis suunnitelma

25 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Suurteollisuuspuistossa on Boliden Harjavalta Oy:n ja Yara Suomi Oy:n hallinnoimat teollisuuspalokunnat (puiston pelastustoimi). Paloasemia on kaksi, joilla on yhteensä kaksi sammutusyksikköä. Muuta kalustoa on varattu tehdasalueen riskien mukaisiin onnettomuuksiin. Puiston pelastustoimen ja Satakunnan pelastuslaitoksen välillä on yhteistoimintasopimus, jossa on määritelty vastikkeettomasti tehtävät palvelut. Pelastuslaitos huolehtii osittain puiston pelastustoimen kalusto- ja laitehuolloista. Puiston pelastustoimessa työskentelee kolme kokopäiväistä henkilöä. ISS Security Oy:n palveluksessa on puiston turvallisuusjohtaja ja teollisuuspalopäällikkö. Työtehtäviin kuuluvat mm. yhteydet Satakunnan pelastuslaitokseen, huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta kouluttamisesta ja neuvonnasta, toimia erityisasiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa, huolehtia palotarkastuksista ja väestönsuojan tarkastuksista, koordinoida väestönsuojelun suunnittelua, valvoa palokaluston ja suojavarusteiden käytettävyyttä, huolehtia pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta, toimia erityisasiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa, johtaa pelastustoimintaa, kunnes pelastusviranomainen ottaa johtovastuun sekä huolehtia ensiaputoiminnan järjestämisestä. Pelastustoiminta Puiston pelastustoimen toimintavalmiusaikaa ei ole määritelty. Oletettavasti päiväaikaan viikolla vahvuus on parempi, kuin yöaikaan viikonloppuisin. Puiston pelastustoimen merkitys korostuu etenkin paikallistuntemuksessa. Teollisuuspalokunta harjoittelee säännöllisesti eri yritysten tiloissa ja tutustuu eri turvallisuusjärjestelmiin. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Suurteollisuuspuisto n turvallisuusjohtaja Jukka Pääkkönen Teollisuuspalopäälli kkö Tapio Hannukainen Puhelin Puhelin

26 Mikko Jönkkäri Puhelin Kemikaaliasiantuntijat Vuoromestarit Puhelin Käytönvalvojat Puhelin

27 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Onnettomuuden havainnut ilmoittaa siitä välittömästi pääportille joka hälyttää teollisuuspalokunnan sisäisellä hälytysjärjestelmällä. Sisäinen hälytysjärjestelmä välittyy gsm-verkossa. Puiston pelastustoimi koostuu suurin osin vapaaehtoisista ja kahdesta päivätyöläisestä. Puiston pelastustoimen lähtöaikaa tai vahvuutta ei ole sopimuksin sidottu. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Onnettomuustapauksissa pelastustoimien käynnistys tapahtuu paikalla olevien linjaorganisaation edustajien toimesta. Toimintaa johtaa sen alueen vuoromestari (tai vastaava) kenen alueella vahinko on sattunut, ellei tilannepaikalla ole esimiesten kesken toisin sovittu. Työnantajan edustajana on päivätyöajan ulkopuolella aina paikalla tuotannosta ja turvallisuudesta vastaava vuoromestari (tai vastaava), jonka vastuulla on pelastustoimien johtaminen alkutilanteessa. Suurteollisuuspuiston pelastustoimi voi ottaa pelastustoiminnan johtovastuun, kun se saavuttaa toimintavalmiuden. Tällöin alueen päivystävän pelastusviranomaisen tulee olla tietoisesta asiasta. Johtoryhmät, jotka koostuvat yritysten johtohenkilöistä ja turvallisuuden asiantuntijajäsenistä, kokoontuvat eri kutsusta vakavampien, laajamittaisten onnettomuuksien yhteydessä avustamaan pelastustoimien johtoa. Osastojen tehtävät onnettomuustilanteissa on varoittaa ja hälyttää osastolla työskentelevät suojatilaan sekä suorittaa suunnitellut suojaustoimenpiteet. Vuoromestari (tai vastaava) ilmoittaa onnettomuudesta esimiehelleen (tai päivystysvuorossa olevalle henkilölle), portille sekä valmistautuu ajamaan tehdas/tehtaat alas. Jos suojatilassa suoritetun nimenhuudon mukaan kaikki osastolla työskentelevät (myös muiden yhtiöiden palveluksessa olevat) eivät ole suojatilassa, osasto pyrkii lähettämään partion etsimään kadonneita. Tätä toimintaa johtaa vastaava vuoromestari (tai vastaava). 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Sammutusauto RSA901 Boliden Harjavalta Oy:n paloasema Sammutusauto RSA9012 Yaran paloasema Miehistöauto RSA907 Yaran paloasema (kemikaalitorjuntakalustoa)

28 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Hätäkeskus suorittaa riskiarvion, jonka perusteella valitaan tehtäväkoodi. Valtakunnallisesti on pyrkimys siihen, että tehtäväkoodeihin hälytetään aina samansuuruinen vaste. Järjestelmä tunnistaa lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt ja suorittaa hälyttämisen. On tärkeää huomata, että hälytetty vaste pyrkii saamaan alkuvaiheessa liikkeelle riittävän määrän voimaa onnettomuuden hoitamiseksi. Vasteen täydentäminen onnettomuutta vastaavaksi kuuluu pelastustoiminnan johtajalle. Lähimmät palokunnat alueella ovat Harjavalla vakinainen ja vapaaehtoinen palokunta, Nakkilan, Kiukaisten, Panelian, Kuurolan, Kokemäen ja Risteen vapaapalokunnat. Palokuntien yhteenlaskettu hälytysosastojen vahvuus on 124 ja palokuntasopimusten yhteenlaskettu hälytysvahvuus on 37. Toimintavalmiusohjeen suunnitteluohjeessa on määriteltynä toimintavalmius, jossa on määritelty avun antamiseen tavoitetaso. Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Tulipalo tai vaarallisten aineiden onnettomuus, pieni ehdotelma mahdollisesta vasteesta: RSA 831, RSA 8312 ja RSA 901 P minuuttia Tulipalo tai vaarallisten aineiden onnettomuus, keskisuuri ehdotelma mahdollisesta vasteesta: RSA 3X, RSA 831, RSA8312, RSA 851, RSA 471, RSA 8394, RSA 853, RSA 901 ja RSA 106 P 3X 25 minuuttia lähin vapaa ensihoitoyksikkö Tulipalo tai vaarallisten aineiden onnettomuus, suuri ehdotelma mahdollisesta vasteesta: RSA 3X, RSA 831, RSA 8312, RSA 851, RSA 641, RSA 651, RSA 451, RSA 471, RSA 481, RSA8394, RSA 853, RSA 453, RSA 901 ja RSA 106 P 3X 30 minuuttia lähin vapaa ensihoitoyksikkö

29 Yllä on pelastuskomppanian toimintavalmiusaika Suurteollisuuspuiston alueelle. Yksikkötunnusten jälkeen on merkitty yksiköiden vahvuudet. Sopimuspalokuntien osalta vahvuustietona on käytetty sammutussopimukseen kirjattua minimivahvuutta.

30 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Kemikaalitorjuntakontti S081 (tekninen torjunta) NBC-puhdistuskontti S082 Harjavallan paloasema Kanta-Porin paloasema Kemikaalitorjuntakontti S083 Rauman paloasema Huoltokontti / PI-laitteet Huittisten paloasema 6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Harjavallan kaupunki Pelastustoimen tilannekeskuksesta, TiKe (VIRVE) Kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä organisaatioista. Kaupunki kykenee antamaan asukkailleen tietoa nettisivujen kautta. Kaupunki huolehtii infran toimivuudesta myös onnettomuustilanteissa (alihankintaa). Sosiaali- ja terveystoimi (VIRVE) Nopea henkinen apu. Porin kaupungin sosiaalipäivystys viikonloppuisin ja virkaajan ulkopuolella. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VaPePa TiKe SPR TiKe ensiapu ja ensihuolto sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen huoltoryhmä, psykososiaalinen huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä, ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä, evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja majoitushuolto. PV TiKe Säkylä ja Niinisalon varuskunnat, mm. pelastusauto, paineilmahuoltokontti, sairaalakontti, aggregaatteja, hiekkasäkkejä jne.

31 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa Satakunnan pelastuslaitoksella on päätös pelastustoiminnan johtamisesta. Päätöksessä on kuvattu yleiset mallit pelastustoimen johtamisesta. Mahdollinen onnettomuus Suurteollisuuspuiston alueella johdetaan päätöksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Johtamiselle suunta on otettu Pelastusopiston mallista, missä pelastustoiminnan johtajaa tukevat operaatiopäällikkö (output) ja tilannepäällikkö (input). Päätös pelastustoiminnan johtamisesta pitää sisällään pelastustoiminnan johtamisen ja tätä tukevat tehtävät. Pelastustoimintaa johtaa suuronnettomuustilanteessa päivystävä pelastusviranomainen P3X. Häntä tukevat Satakunnan kaksi muuta viranomaispäivystystä tekevää palomestaria sekä pelastuslaitoksen tilannekeskus Tike. Ensivaiheessa on tärkeää selvittää pelastustoiminnan painopisteet ja varmistua riittävästä vasteesta. Erikoiskaluston hälyttäminen on tehtävä erikseen. Pelastustoiminnan johtaja voi pyytää tässä apua TiKe:ltä tai toiselta P3X:ltä. Samoin voidaan toimia, mikäli painopisteenä on yleisön varoittaminen. Tämä on tarpeen, sillä hälytysajon aikana tehdyt johtamistoimet ovat rajoitettuja. Puiston suuronnettomuudessa on tavoitteena saada kohteeseen kaksi joukkuetason johtajaa. Sekä Etelä- Satakunnan, että Karhukuntien päivystysalueiden päivystyspisteistä on lähes sama ajoaika Harjavallan Suurteollisuuspuistoon. Kahden P3X:n mallilla varmistetaan tilannetietoisuus ja johtaminen sekä pelastustoiminnan välittömässä läheisyydessä, että portilla, missä ovat yhteydet Suurteollisuuspuiston yritysten johtoryhmiin ja suojatiloihin. Portilla on hyvät mahdollisuudet ylläpitää tilannekuvaa Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Suunnitelma vaarallisen kemikaalin uhasta ulkopuoliselle väestölle Skenaario: Rikkidioksidin lastauksen aikana sattuu hallitsematon ja vakava vuoto-onnettomuus. Vuodon kontrollointi ei onnistu prosessin valvomosta. Pitoisuus leviää tuulen mukana kohti asutusaluetta. Teollisuuspalokunta ei kykene torjuntatoimiin. 4min 6min 7min 8min RSA831(0+2): Saa pääportilta tiedon rikkidioksidivuodosta. Kameralla nähdään laajan sumupilven muodostus ja suunta, minne pilvi kulkeutuu. P3x: Tarkistaa vallitsevan tuulen ja päättää vaaratiedotteen antamisesta. Vaaratiedote Harjavallan keskusta, xx.xx.20xx kello xx:xx, Rikkidioksidivuoto Suurteollisuuspuistossa, pistävän hajuinen, näkymätön tai sumupilvessä etenevä kaasuvuoto kulkeutuu kohti keskustaa, rikkidioksidi on myrkyllinen kaasu. Pelastusviranomainen kehottaa Harjavallan keskustassa olevia ihmisiä siirtymään sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ilmastoinnin sekä seuraamaan viranomaistiedotteita tiedotusvälineistä. P3x: Antaa toisen päivystysalueen päivystäjälle tehtäväksi täydentää vaste Porin ja Rauman asemien miehistöllä ja kemikaalikonteilla (S082 ja S083) Suurteollisuuspuiston yritykset suojautuvat ja ajavat prosessejaan alas. Rikkidioksidia valuu hulevesiverkkoon ja varatoimena jäteveden käsittelylaitos ajetaan alas.

32 15min 15min 15min 15min 18min 20min RSA831: Siirtyy tuulen alapuolelle ja aloittaa kemikaalisukelluksen valmistelun. Tavoitteena on peittää maassa olevat nestelammikot ja kaivot haihtumisen vähentämiseksi. Nestevuodon tukkimista ei voida aloittaa. RSA851(1+4): Ohjataan pohjoisen portista tehdasalueelle. Tehtävänä kemikaalisukelluksen tukeminen/suojaaminen/jatkuvuus, huuhtelupaikka ja vaahtoselvitys. RSA831 ja RSA851 muodostavan yksikön, jonka esimieheksi määrätään P851. Yhteisenä puheryhmänä savu1. RSA451 (1+4): Ohjataan pohjoisrannan kautta Harjavallan keskustaan suojaustasona paineilmalaite tai ABEK kaasunaamari. Tehtävänä on tiedustella kaasupilven pohjoinen reuna ja sen pitoisuus sekä varautua pelastustehtävään (turvataan potilaan hengityksen suojaus). Mahdolliset potilaat kuljetetaan turvalliseksi mitatulle alueelle, josta ja ensihoito opastetaan paikalle. Puheryhmä Pe-Eh1-3. RSA641 (1+4): Tehtävänä on tiedustella kaasupilven eteläinen reuna ja sen pitoisuus sekä varautua pelastustehtävään. Yhteinen puheryhmä 451 ja 641 sukeltajien välillä on savu2. P3x:sen pyynnöstä ensihoidon kenttäjohtaja on siirtänyt vapaita ensihoitoyksiköitä sovitulle tulokynnykselle Harjavalla Neste huoltamolle. Kaikki C tehtävät ovat odotuksella. Puheryhmä on Pe-Eh2. TiKe: Hätäkeskus on saanut useita soittoja alueelta. Muut kuin välittömässä vaarassa olevat tehtävät välitetään virtuaaliyksikölle. TiKe luokittelee näitä tehtäviä ja soittaa tarvittaessa ilmoittajalle lisätiedon saamiseksi. Tarvittaessa tieto välitetään P3x:lle. Nestevuoto muuttuu kaasuvuodoksi ja pitoisuus alkaa laskea. Välitön vaara-alue pienenee. Lisää yksiköitä saapuu ja muodostetaan joukkueita. Rikkidioksidia on päätynyt sadevesikaivoon ja edelleen vedenpuhdistamolle. Viemäriverkoston kartan avulla kaivojen kansia on suljettu. Tehdasalueelle tilataan hapon kestäviä imuautoja. Tarkentavia viranomaistiedotteita annetaan Suunnitelma hapon talteenotosta ja neutraloinnista. Skenaario: Kiiruna-trukki törmää Rikkihapporekkaan, jonka seurauksena on vahvan hapon vuoto osin alueen hulevesijärjestelmään ja osin maaperään. Törmäys ei aiheuta vakavia loukkaantumisia. Kiiruna-trukin kuljettaja saa happoroiskeita jalkoihinsa. 4 min RSA 831 (0+2): Tavoittaa roiskeita saaneen kuljettajan. Happoiset vaatteet poistetaan ja huuhtelu vedellä aloitetaan. Vahva happo ei syövytä voimakkaasti, joten henkilövahingot jäävät lieviksi. 4 min RSA 901 (1+2): Soittaa onnettomuuspaikalle tehdasalueella toimivan alihankkijan (Lassila&Tikanoja), jolla on happojen imemiseen soveltuva imuauto. Yksikön johtaja informoi tehtaan vedenpuhdistuslaitosta haposta. Vuotokohdan tiedustelu. 13 min RSA8394(0+2), RSA831: Vuotokohdan alle viedään keräilyastioita suojaustasona roiskesuojapuku ja paineilmalaite. RSA 901: hankkii paikalle lisää keräilyyn sopivia astioita. 14 min RSA 841 (1+4): Yksikkö saa vastuulleen suojaustoimet, joihin kuuluu suojapari, puhdistuspaikka ja syttymisen esto.

33 15 min Imuauto aloittaa keräilyastioiden tyhjentämisen. Säiliönvuodon loputtua se siirtyy tyhjentämään lähintä sadevesikaivoa, jonne happoa on valunut. RSA 831 varautuu ph:n mittaamiseen. Vahvasti hapan liuos toimitetaan jätehapon väkevöintiin. 27 min P3x: Tilannekuvan perusteella P3x aloittaa valmistelut pilaantuneen maan siirtämiseksi. Yhdessä TiK:en ja P901 kanssa onnettomuuspaikalle tilataan kaivuri. P 901 toimittaa alueen viemärikartan P3x:lle. 30 min Kaivuri saadaan kohteeseen. Maahan levitetään suurpeite, jonka päälle pilaantunutta maata aletaan kaivaa. Kaivamisen edistyessä maasta otetaan näyte joka liuotetaan veteen ja ph mitataan. 30 min Vedenpuhdistuslaitos seuraa veden ph:ta. Sovitaan jokeen laskettavan veden pysäyttämisestä ja varoaltaan käyttämisestä puskurina. 35 min P3x:n toimeksiannosta Tike selvittää kalkin hankintaa. Kalkkia on varastoituna Ulvilan asemalla, mutta suuremman tarpeen vuoksi selvitetään sammutetun kalkin hankinta Siikaisten louhokselta (Nordkalk). Sitä saadaan onnettomuusalueelle 6 tunnin sisällä. Selvitetään vaihtoehtoisesti kalkkimaidon saaminen RSA 961:sen toimesta (Sachtleben pigments Oy) ja betoni-auton mahdollinen hankinta. 38 min Happosäiliöauton kuljetusliikkeen edustaja tavoitetaan ja sovitaan säiliössä olevan loppu hapon tyhjentämisestä (imuauto), ajoneuvon siirtämisestä poliisin antaessa siihen lupa sekä vakuutusyhtiö-kuviosta. 45 min P3x on yhteydessä Harjavallan kaupungin ympäristöviranomaiseen sekä Etelä-Pohjanmaan ely keskukseen. Puiston yritysten johtoryhmän kokoontumisesta sovitaan samalla, kun lyhyt informaatio tapahtuneesta välitetään gsm-ryhmään. Boliden aloittaa järjestelyt Kiiruna-trukin siirtämiseksi, kun lupa saadaan. 1 tunti Sovitaan tehdasalueen yritysten kanssa orsivesinäyteputkien kautta otettavista seurantanäytteistä. Näytteet tullaan lähettämään laboratorioon (Porilab). 2 tuntia Poliisi antaa luvan ajoneuvojen siirtämiseksi ja tilaa paikalle hinauspalvelun. Pelastusyksiköt avustavat siirtämisessä. 3 tuntia Tehdasalueen vedenpuhdistuslaitoksen altaiden ph on laskenut hieman (ph 5,5). Yhdessä laitoksen käyttöpäällikön ja ely:n ympäristöviranomaisen kanssa sovitaan sammutetun kalkin lisäämisestä altaan veteen ennen sen laskemista ympäristöön. Tehtävään varataan kaksi pelastuslaitoksen yksikköä RSA455 ja RSA8312. Sammutettua kalkkia tuodaan kuormaautolla ja annostellaan kaivinkoneella, joka kauhaa liikuttamalla helpottaa kalkin liukenemista veteen. 5 tuntia Akuutti pelastustoiminta loppuu ja yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa sovitaan jatkotoimista. Suurteollisuuspuisto antaa yhteisen mediatiedotteen tapahtuneesta. Palavan nesteen säiliöpalo Skenaario: Ukkosmyrskyn aikana salama iskee teollisuusbensiinin varastosäiliöön, jonka seurauksena säiliön katto on repeytynyt (mahdollisesti räjähdys) ja neste syttynyt palamaan. Palo huomataan sankan savunmuodostuksen takia. Savu on myrkyllistä ja matalapaineen ansiosta kulkeutuu asuinalueelle.

34 4 min RSA 831 (0+2) ja RSA 901 (1+2): Kohteen tiedustelu. Selviää savun uhkaavan pohjoista asuinaluetta. Säiliöpalon säteilylämpö on merkittävää. Säiliön pintalämpötilaa seurataan lämpökameralla (ei jäähdytetä, kun metallin lämpötila nestepinnan alapuolella on alle 600 C) 4 min P3x: Laatii Tiken avustuksella vaaratiedotteen, jossa kerrotaan myrkyllisen savun leviävän Harjavallan Suurteollisuuspuistosta kohti pohjoista. Asukkaita pyydetään suojautumaan sisätiloihin ja seuraamaan viranomaistiedotteita. 5 min Tike ja P3y aloittavat tietojen keräämisen vaahtosammutuskyvyn osalta P3x ohjeiden mukaan. Tehtävään hälytetään Euran vaahtokontti RSA 6094 (vaahtonestettä 6 kuutiota), Meri-Porin säiliö RSA 153 (vaahtonestettä 2 kuutiota, vaahtotykki 2 kuutiota minuutissa), lentoaseman sammutusauto AR1441 ja AR1442 (sekoitettua vaahtonestettä 10 ja 14 kuutiota, pumpputuotot 4 ja 6 kuutiota minuutissa). Lisäksi hälytetään kohteeseen puomitikasautot RSA106 ja RSA606. Porin, Rauman ja Huittisten paloasemat RSA101 ja RSA201 ja vapaavuorot. Vasteen lisäksi hälytetään RSA min RSA831 ja RSA901 aloittavat letkuselvitykset lähimmiltä paloverkoston posteilta. Selvitykset tehdään kolmella pääjohdolla (ilmakaasutehtaalta ja uutto-pelkistämöltä). 15 min Tike saa tehtäväksi hoitaa ilmoitukset sovituille tahoille (pelastuslaitoksen johto, kaupungin johtoryhmä, onnettomuustutkintakeskus, valtioneuvoston tilannekeskus, avi, ympäristökeskus). 25 min Suunnitelma sammutuksesta valmistuu. Tavoitteena on sijoittaa vaahtotykeillä varustetut ajoneuvot säiliön ympärille ja syöttää niihin vettä oman säiliöauton kautta. Edelleen säiliöautot saavat veden selvitetyiltä pääjohdoilta. Muodostuu kolme joukkuetta joissa on yksi vaahtoauto, säiliöauto ja sammutusyksikkö. Isku tullaan ajoittamaan samanaikaiseksi. Vaahtoprosentin ollessa 3%, on iskun kesto maksimissaan kolme minuuttia. Iskua ohjataan puomista lämpökameraa avuksi käyttäen. Iskun loputtua puomi ajetaan säiliön reunalle. Korista kahden vaahdonkehittimen kautta yllä pidetään vaahtokalvoa. Vaahto tuetetaan vaahtokontista (joukkue 4). Henkilökohtainen suojautuminen alueella on sammutusasu ja paineilmalaite. Säiliön repeämisen varalta joukkueiden sammutusautot tekevät suojaselvitykset. Mikäli repeäminen tapahtuu, ohjataan vaahtoisku vallitilaan. 45 min Sammutusisku aloitetaan. Lämpötila tuhoaa vaahtoa aluksi tehokkaasta, mutta riittävän voiman ansiosta liekkipalo sammuu. Vaahtokalvoa ylläpidetään kunnes säiliön kuoren lämpötila laskee alle 55 C (noin 5 tuntia). 47 min Vaara-ohi tiedote annetaan. P3x sopii AGA:n edustajien kanssa mediatiedottamisesta. 1 tunti P3x sopii kunnan ympäristöviranomaisen kanssa ympäristövahinkojen arvioimisesta. Hiilivetyjen osuus maaperästä voidaan selvittää P3x mukana olevalla kenttäkoesarjalla.

35 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastuslaissa 379/ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moniviranomaistilanteesta. Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen. 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Pelastustoiminnanjohtaja (P3X) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien sen johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakaa käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johtokeskuksena toimii P3X:sen ajoneuvo, ellei toisin määrätä. Toiminta-alueen johtoelimen koostumuksesta päättää P3X. Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/pelastuspäällikölle. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö (P2) ilmoittaa P3:selle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan lähialueella, ja että P3X toimii toiminta- alueen johtajana. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö/ päällikköpäivystäjä (P2). Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, yrityksen toimitusjohtaja/tuotantopäällikkö, lääkintäviranomainen, asiantuntijat, tehdas alueen edustajat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät edustajansa pelastuspalvelun johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:een muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. JOKE:n tehtävänä on tukea toiminta-alueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta.

36 7.5 Suojaväistö Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä Satakunnan kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Perusmuotona evakuoinnin toteuttamisessa on suojaväistö. Suojaväistö on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Suppeimmillaan kyse voi olla esimerkiksi yhden talon asukkaiden siirtoa kunnassa ja laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta. Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen suojaväistön järjestelyt. Pelastuslaitoksella on kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee suojaväistöön liittyvät johtamisjärjestelyt, tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun väestön sijoittaminen (majoitus), sekä kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön elinedellytysten turvaamiseksi. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen suojaväistön suunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja aluepelastuslaitoksella. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen suojaväistösuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun laitoskohtainen pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava evakuoinnin suorittamiseen. Tiedottaminen Laitoskohtainen tiedottaminen: Suurteollisuuspuistossa on laadittu sisäinen kriisiviestintäohjeistus. Kunnan normaali ja poikkeusolojen suojaväistösuunnitelma, jonka mukaisesti tiedottaminen toteutetaan. Päivittäisissä onnettomuuksissa tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavalla vaaratiedotteella siten, kun asetuksessa (466/2012) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautolla tai siirrettävillä väestönvaroittimilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään yleistä vaaramerkkiä, joka täydennetään vaaratiedotteella tai paikallisella tiedotteella. Poikkeusolojen suojaväistön tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallitusten tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä ovat myös paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö. Henkilöstön kokoaminen Suurteollisuuspuiston pelastussuunnitelma: Suurteollisuuspuistossa on 36 kappaletta suojatiloja joihin henkilöstö siirtyy. Suojatiloissa on mm. ABEK-suodattimella varustettuja suojanaamareita sekä radiopuhelin, jolla saada yhteyden pääportille ja yritysten johtokeskuksiin.

37 Valvomot ja ohjaamot ovat varustettu kiinteillä hengitysilmajärjestelmillä, jotta näissä työskentelevät henkilöt voivat ajaa prosessit turvallisesti alas. Tämä lisäksi osastoilla on paineilmalaitteita, joita pelastautumiseen voidaan hyödyntää. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen AGA:n BOHAn, NNH:n, Air Liquide Finlandin ja STEP:n tehdasalueella sammutusvedet virtaisivat sadevesikaivojen kautta sadevesiviemäriin, josta menevät vesienkäsittelylaitokselle. Vesienkäsittelylaitoksella on altaat, joissa sammutusvesiä voidaan käsitellä. Altaiden kapasiteetti ottaa vastaa sammutusvesiä, riippuu altaan täyttöasteesta onnettomuustilanteen tapahtuessa. Veolia Vesi Oy vastaa vesienkäsittelylaitoksen toiminnoista. Rikkihappotehtaiden henkilöstö operoi vesienkäsittelylaitossa yhteistyössä Veolia Vesi Oy:nn kanssa. Sammutusveden kokoaminen Tehdasalueella sammutusvedet virtaavat rakennusten sisällä lattiakaivojen ja ulkona sadevesikaivojen kautta viemäriin, josta vedet päätyvät vesienkäsittelylaitokselle. Osastojen henkilöstön ja palokuntien toimesta voidaan kaivojen kansia tulpata, jolloin sammutusvedet eivät pääse viemäriin. Kaivojen kansien sulkemisen lisäksi tulee tällöin rakentaa onnettomuusalueen ympärille pato, jonka sisäpuolella vedet pysyvät. Patojen rakentamiseen käytetään paloletkuja, hiekkaa, muovia, kipsiä ja öljypuomia, joita kaikkia löytyy tehdasalueelta. Lisäksi tehdasalueella on käytössä useita pyörökuormaajia, joita voidaan hyödyntää patojen rakentamisessa. TOKEVA-ohjeissa on menetelmiä viemäreiden tukkimisesta ja tilapäisten patojen rakentamisesta. Padotuilta alueilta sammutusvedet voidaan pumpata säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa varoaltaisiin. Sammutusveden analysointi ja jatkotoimenpiteet Suurteollisuuspuistossa on mahdollisuus analysoida sammutusvedet kahdessa laboratoriossa (BOHA ja NNH). Analysoinnin jälkeen sammutusvedet voidaan neutralisoida tai tehdä vaarattomaksi ympäristölle vesienkäsittelylaitoksella tai ottaa talteen, pumppaamalla vedet säiliöajoneuvoihin ja kuljettaa keräilyaltaisiin jatkokäsittelyä varten. Vesienkäsittelylaitokselta vedet johdetaan Kekomäenjokeen. Vesienkäsittelylaitos Tehdasalueen kaikki sammutusvedet lattia- ka sadevesikaivosta menisivät vesienkäsittelylaitoksen kautta Kokemäenjokeen. Vesienkäsittelylaitoksella kyetään neutralisoimaan ja tekemään vaarattomaksi vesienkäsittelykemikaaleilla. Yaran ja Kemira Oyj:n alueella on katastrofiallas, jonne voidaan onnettomuustilanteessa käytettyjä sammutusvesiä ottaa talteen odottamaan jatkokäsittelyä. Kalusto Sammutusvesien keräilyssä tarvittavaa kalustoa saadaan kumppanuusyrityksiltä kuten Valtasiirto Oy, pyöräkuormaajat, Lassila&Tikanoja Oyj, imuautot, Suurteollisuuspuiston teollisuuspalokunnilla ja Satakunnan pelastuslaitoksella on pumppuja joilla voidaan sammutusvettä siirtää keräilyaltaisiin. Kaikki alueet eivät ole asfaltoituja, joten joissakin kohteissa on mahdollista, että sammutusvedet imeytyvät maahan. Eri kohteissa on sammutusvedet tunnistettu ongelmajätteiksi ja niiden hävittäminen järjestetään sen mukaisesti. Jokaisen on ilmoitettava ensisijaisesti pääportille, mikäli on tapahtunut tai uhkaa tapahtua ympäristövahinko tai tilapäispäästö. Pääportti ilmoittaa ympäristövahingon vakavuuden perusteella palokunnille, kemikaalien käytönvalvojalle, ympäristöpäälliköille ja turvallisuuspäällikölle.

38 Ympäristöpäällikkö arvioi vahingon laajuuden ja ottaa yhteyttä tarvittaviin torjuntaviranomaisiin. Vahinkotilanteen laajuudesta riippuu keitä ympäristöviranomaisia tapauksen hoidossa on mukana: - kunnan ympäristöviranomainen, - alueellinen ympäristökeskus vai - Suomen ympäristökeskus Käytännössä eri viranomaiset toimivat usein yhteistyössä tapausta hoidettaessa. Torjunnan aloittamisesta ensisijainen vastuu on aina toiminnan harjoittajalla. Pelastuslaitos aloittaa ympäristövahinkojen estämisen heti riittävät torjuntavoimat ovat saapuneet onnettomuuspaikalle. Tarvittaessa alueellinen ympäristökeskus osallistuu torjuntaan ja Suomen ympäristökeskus tukee torjuntatoimia. Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistaminen toteutetaan ensivaiheessa pelastuslaitoksen toimesta ja loppusiivouksesta huolehtii yritykset. Onnettomuustilanteessa pelastuslaitos pyrkii estämään tai rajoittamaan ympäristöön kohdistuvia vahinkoja sammutus- ja pelastustyön sen salliessa. Sammutus- ja pelastustyön päätyttyä yritykset suorittavat loppuun pelastuslaitoksen aloittaman puhdistustyön pelastusviranomaisten ja/tai ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan. Ympäristöpäällikkö on vastuussa jälkien korjauksen ja ympäristön puhdistuksen toteuttamisesta (=loppusiivous). Ympäristön puhdistuksessa käytetään tarpeen mukaan sekä ulkopuolisia urakoitsijoita, tehtaan omaa henkilökuntaa sekä tarvittaessa pelastuslaitosta. Jälkivahinkojentorjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen. Ensitoimenpiteenä jälkivahinkotehtävissä on tehdä heti tarkka tilannearvio ja käynnistää sen pohjalta välittömästi tehokas jälkivahinkojen torjuntatyö. Oikeat toimenpiteet riippuvat kulloisenkin tilanteen vaatimuksista. Vaurioituneet ja vaara-alueet eristetään onnettomuustilanteessa. Yleisohjeita jälkivahinkojen torjuntaan: - estä lisävahinkojen syntyminen - varaa suojaukseen esim. muovikalvoa ja imetysaineita esim. turvetta - ota sammutusvedet haltuun (patoa) - suojaa arat ja vaaraa tuottavat tuotteet, koneet ja laitteet vesi, savu, yms. vaurioilta - tuuleta tilat - siivoa ja raivaa tilat - poista sammutusvesi ja jauhe tarkkaan - kuivaa tilat huolellisesti - suuremmat ja vaativammat työt tilataan JVT-yrityksiltä Jätteiden käsittely Tarkista aina käyttöturvallisuustiedotteesta, kuinka kemikaalijätteet voidaan käsitellä. Jos ohjeita ei löydy, varmista asia maahantuojalta tai valmistajalta. Poltto- ja dieselöljyt Polttoöljyä sisältävät jätteet on käsiteltävä ongelmajätteinä, joten öljyä sisältävät jätteet on toimitettava ongelmajätelaitokselle. Saastuneen maa-alueen puhdistus Saastuneen maa-alueen puhdistus ja mahdollinen massojen vaihto tehdään viranomaisten kanssa sovittavan suunnitelman mukaisesti.

39 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Vapaapalokuntien naisosastot kykenevät järjestämään muonitusta. Heillä on sopimuksia muun muassa kauppiaiden kanssa siten, että kauppaan päästään aukiolon välisenäkin aikana. Tämän tapainen muonitus koostuu usein leivistä ja vastaavista. Mikäli on tarpeen järjestää kenttäkeittiö, voidaan pyytää virka-apua puolustusvoimilta. 7.8 Viestintä Hälyttäminen tilanteisiin, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, tapahtuu kuten yksikkölähtöjen ja joukkuelähtöjen hälytyksissä. Komppanian vahvuiseen lähtöön osallistuvat yksiköt ottavat yhteyttä pelastustoiminnan johtajaan/toje:en onnettomuusalueen johtamispuheryhmässä (PELA Kutsu). Tässä ryhmässä ilmoitetaan yksikön vahvuus sekä myös mukana tulevat mahdolliset vahvennukset. Pelastustoiminnan johtaja määrää joukkueiden vastuualueet (kaistat) ja tehtävät sekä tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Johtamisen puheryhminä käytetään P Kaista-puheryhmiä. Kontio-puheryhmä on johdon puheryhmä (P2/P3 ja kaistanjohtajat) ja P Kaista 1-4 puheryhmät (yhteensä 4 kappaletta) ovat kaistojen sisäiseen viestintään kaistanjohtajan ja yksiköiden johtajien välillä. Pelastustoiminnan johtaja / TOJE on yhteydessä hätäkeskukseen onnettomuusalueen Sat Pel INFO puheryhmässä. Pelastustoiminnan johtaja voi myös sopia hätäkeskuksen kanssa Kontio-puheryhmän päivystämisestä ja yhteydenpidosta näissä ryhmissä. Muut viranomaiset (poliisi, soster, puolustusvoimat jne.) hoitavat suuronnettomuustilanteen omien viestiohjeidensa mukaisesti.

40 Kuva 5. Pelastuskomppania viestikaavio 7.10 Onnettomuustilanteen lopettaminen Onnettomuuden jälkeen kohteen JVT-toiminta siirtyy omistajan eli Suurteollisuuspuiston vastuulle heti, kun pelastustoimet katsotaan päättyneeksi. Suurteollisuuspuisto vastaa vahinkojen torjunnasta ja mahdollisista vahingoista toimien yhdessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, vakuutusyhtiön, Suurteollisuuspuiston ympäristönsuojeluorganisaation ja Harjavallan kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa onnettomuuskohteen ennaltaehkäisemiseksi mahdollisuuksien mukaan. 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Suurteollisuuspuiston alueella on väestöhälyttimet sekä kaiutinjärjestelmä, joiden avulla kyetään antamaan hälytykset ulkoalueella oleville henkilöille. Jos esimerkiksi tapahtuu suuri kaasuvuoto, on tehdasalue muutamassa minuutissa kaasupilvessä. Yleinen vaaramerkki Suurteollisuuspuiston tehdasalueelle suoritetaan pääportilla olevan vartijan toimesta. Tehdasalueella on kaksi väestöhälytintä BOHAn sulaton katolla sekä Yaran ajoneuvokorjaamo katolla. Pääportilta vartijat voivat antaa yleisen vaaramerkin kaasuvaaratilanteessa. Yaran alueella on lisäksi sisätiloissa summerit, jotka hälyttävät kaasuvaaratilanteessa. Sulaton katolla olevilla kaiuttimilla vartijat voivat antaa lisäohjeita, esim. lukemalla toimintaohjeita. Alueella on myös sprinkleri- ja paloilmoitinkeskusten sijainnin ilmaisevat hälyttimet. Pelastuslaitoksen ylläpitävät väestöhälyttimet sijaitsevat Pirkkalan koululla ja Harjavallan paloasemalla.

41 Pirkkalan koululla ja Harjavallan paloasemalla sijaitsevat väestöhälyttimet käynnistetään pelastustyönjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta. Kokemäen paloasemalla on liikuteltava väestöhälytin. Sen kautta voidaan soittaa yleinen vaaramerkki tai antaa puhetta. Väestövaroitin toimintakuntoon saattaminen Kokemäen paloasemalta Harjavaltaan kestää noin puoli tuntia Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustyönjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi faxilla tai faxin puuttuessa saneluna puhelimella. Hätätiedotteen kuullaan muutaman minuutin kuluttua siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen. Pelastustyönjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti. Kuva 6. Väestöhälyttimien kuuluvuusalueet. 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustyönjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi faxilla tai faxin puuttuessa saneluna puhelimella Hätätiedotteen kuullaan muutaman minuutin kuluttua siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen.pelastustyönjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti.

Kotkan seudun asukkaille

Kotkan seudun asukkaille JULKINEN TIEDOTE KAIKKIIN TALOUKSIIN KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 2010 TURVALLISUUSTIEDOTE SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Kotkan seudun asukkaille Tässä EU:n Seveso-direktiivin edellyttämässä turvallisuustiedotteessa

Lisätiedot

Kouvolan seudun asukkaille

Kouvolan seudun asukkaille JULKINEN TIEDOTE KAIKKIIN TALOUKSIIN KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 2010 TURVALLISUUSTIEDOTE SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Kouvolan seudun asukkaille Tässä EU:n Seveso-direktiivin edellyttämässä turvallisuustiedotteessa

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 2 HANASAAREN B-VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSRISKIEN KARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(25) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Varkauden kaupungin valmiussuunnitelman

Varkauden kaupungin valmiussuunnitelman Varkauden kaupungin valmiussuunnitelman yleinen osa Versio Muutospäivä Muutos 1.0 13.10.2014 Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa SISÄLTÖ 0 Yleistä... 3 1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet 1.9.2011 tätä opasta päivitetään ajoittain. uusin versio on saatavilla if vahinkovakuutuksen kotisivuilta if.fi Tähän oppaaseen on koottu kiinteistöjen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 110/11/1 Dnro PSAVI/253/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 ASIA Tornion nestekaasuterminaalin ympäristöluvan tarkistaminen, Tornio HAKIJA Neste Oil Oyj Keilaranta 21 02150

Lisätiedot

Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten. 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba

Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten. 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba Porin Tahkoluodon satamaosan nykytilan suuronnettomuusriskikartoitus maankäytön suunnittelua varten 23.02.2009 Tuomas Raivio Johan Lunabba SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 SUURONNETTOMUUDET JA MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa. Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa

Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa. Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa Varaudu Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa Varaudu Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Työryhmä: Viestintäjohtaja Jari Seppälä, Kuntaliitto

Lisätiedot

Tieliikenteen alueellinen häiriönhallintasuunnitelma

Tieliikenteen alueellinen häiriönhallintasuunnitelma RAPORTTEJA 130 2012 Tieliikenteen alueellinen häiriönhallintasuunnitelma Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu EERIK JARKKO MIKA RÄSÄNEN Tieliikenteen alueellinen häiriönhallintasuunnitelma Pohjois-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

HAPON JA LIPEÄN VASTAANOTTO- ASEMAN MUUTOSEHDOTUS

HAPON JA LIPEÄN VASTAANOTTO- ASEMAN MUUTOSEHDOTUS Leena Saarela HAPON JA LIPEÄN VASTAANOTTO- ASEMAN MUUTOSEHDOTUS Case Vaskiluodon voima Tekniikka ja liikenne 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä

Lisätiedot

Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011

Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011 Kaukolämpö Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Energiateollisuus ry 2011 ET-kaukolämpökansio

Lisätiedot

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi

TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi TUKES OPAS HAPEN TURVALLINEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Hapen turvallinen käsittely ja varastointi 1 2 Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Hapen turvallista

Lisätiedot

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292

Helsinki 21.10.2009. No YS 1292 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.10.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-289-111 No YS 1292 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Edita Prima Oy:n Hakuninmaan

Lisätiedot

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE Graafinen Teollisuus ry 2 Esipuhe Ajatus alakohtaisen räjähdyssuojausasiakirjaoppaan laatimisesta syntyi keväällä 2005 Graafinen Teollisuus ry:n

Lisätiedot

Tapahtumajärjestäjän C. 57

Tapahtumajärjestäjän C. 57 Tapahtumajärjestäjän opas C. 57 Tapahtumajärjestäjän opas Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan liitto Julkaisu: C:57 ISBN 978-951-766-118-8 ISSN 1237-9948 Taitto: Mainostoimisto Jukka Kaminen Emme vastaa oppaan

Lisätiedot

Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. -opas työpaikoille

Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. -opas työpaikoille Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät -opas työpaikoille Sisältö Johdanto... 1 Työpaikan kemialliset tekijät... 2 Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet...

Lisätiedot

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696

Helsinki 30.12.2009. No YS 1696 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-207-111 No YS 1696 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Långmossebergeniin

Lisätiedot

Sähköverkkoyhtiöiden, pelastusviranomaisten, hätäkeskusten ja Liikenneviraston yhteistyö myrskyvahinkojen torjunnassa

Sähköverkkoyhtiöiden, pelastusviranomaisten, hätäkeskusten ja Liikenneviraston yhteistyö myrskyvahinkojen torjunnassa Sähköverkkoyhtiöiden, pelastusviranomaisten, hätäkeskusten ja Liikenneviraston yhteistyö myrskyvahinkojen torjunnassa 1 Sisällys 1 Tarkoitus... 3 2 Yhteydenpito... 3 3 Toimintaan osallistuvien tahojen

Lisätiedot

VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS

VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS SEVESO-SELVITYS 1 Päivämäärä 12/09/2012 Laatijat Tarkastaja Laura Lundgren Laura Lehtovuori Jari Mannila SEVESO-SELVITYS 2 Sisällys 1. Yleisesti seveso-lainsäädännöstä

Lisätiedot

KEMIKAALIVASTAAVAN OPAS

KEMIKAALIVASTAAVAN OPAS KEMIKAALIVASTAAVAN OPAS Tuula Perunka ja Päivi Pirilä OuLUMA-keskus 2013 Lukijalle Tämä opas on suunnattu peruskoulun ja lukion kemikaaleista vastaaville henkilöille. Olemme työssämme havainneet, että

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Työsuojeluhallinto. Ensiapuvalmius työpaikoilla

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Työsuojeluhallinto. Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33 Työsuojeluhallinto Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33 Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluhallinto Tampere 2013 ISBN 978-952-479-066-6 ISSN

Lisätiedot

Viestintä- ja markkinointistrategia

Viestintä- ja markkinointistrategia Viestintä- ja markkinointistrategia Koska kunnallishallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon, sananvapaus ja julkisuus on siinä erityisen tärkeää. Ne muodostavat kunnallisen demokratian merkittävimmän

Lisätiedot

I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7. Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa

I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7. Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 7 Vakuuttaminen ja riskienhallinta Baltian maissa Sopimusriskien hallinta: ei vain juristien asia! Sisältö Pääkirjoitus Tallinnan

Lisätiedot

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupapäätös Nro 71/2011/1 Dnro LSSAVI/465/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2011 ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa-asia, Kokkola HAKIJA

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua.

Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 185/2012/1 Dnro LSSAVI/87/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Mika ja Sari Tuominiemi Ahontie

Lisätiedot

Vaaralliset kemikaalit

Vaaralliset kemikaalit Työsuojeluoppaita ja ohjeita 20 Vaaralliset kemikaalit SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Sosiaali ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Tampere

Lisätiedot

MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ

MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Jari Haiko Risto Jouslahti MAASEUTUMATKAILUKOHDE JOUSLAHDEN KEHITTÄMINEN - OSA-ALUEINA TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot