Gramexpress. Nykyajan metallivientiä. Kansan tekijänoikeusasenteet. tutkittiin s. 18. Musiikki & Media kansainvälistyy s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gramexpress. Nykyajan metallivientiä. Kansan tekijänoikeusasenteet. tutkittiin s. 18. Musiikki & Media kansainvälistyy s. 16"

Transkriptio

1 Gramexpress E S I T T Ä V I E N T A I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T T A J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I Apocalyptican levyjä on myyty maailmalla jo yli 20 kertaa enemmän kuin Suomessa. Kansan tekijänoikeusasenteet tutkittiin s. 18 Musiikki & Media kansainvälistyy s. 16 Nykyajan metallivientiä Suomi-heavy myy maailmalla miljoonia Gramexin taiteilijaja tuottajasopimus uudistuu s. 10 1

2 KUVA: FULLSTEAM RECORDS / PASIMAURI PAAVILAINEN KUVA: KARI YLITALO A L K U S O I T T O Regina laulaa suomeksi Japanissa. Bloodpitillä, Reginalla ja Astrid Swanilla julkaisuja ulkomailla Suomalaisyhtye Bloodpit varmisti levynsä julkaisun jälleen uudella alueella. Yhtye on tänä vuonna tehnyt useita uusia sopimuksia, joista tuorein takaa julkaisun Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Bloodpit solmi aluetta koskevan sopimuksen Brainstorm Germanyn kanssa. Yrityksen johtaja varmistui, että hän haluaa yhtyeen talliinsa nähtyään suomalaisrockarit Los Angelesin Musexpo-tapahtumassa. Brainstorm on järjestänyt Bloodpitille kahdeksanviikkoisen tv-kampanjan. Suomenkielinen Regina yllätti solmimalla kesällä sopimuksen levynsä julkaisusta Japaniin, vaikka yhtyeen sanoitukset ovat suomeksi. Katso maisemaa -esikoisalbumin lisensoi Next Big Thingiltä japanilainen Philter Records. Suomalainen laulaja-lauluntekijä Astrid Swan on varmistanut Poverinaesikoisensa julkaisun Pohjois-Amerikassa Minty Fresh -levy-yhtiön toimesta. Sopimus seuraa Swanin esiintymistä South By Southwest -tapahtumassa Texasin Austinissa. Popkommissa iso joukko suomalaisyhtyeitä Alkaa olla jo vuosittainen perinne, että suomalaisia muusikoita matkustaa syyskuun lopulla sankoin joukoin Saksaan musiikkialan ammattilaisten Popkomm-tapahtumaan. Tänä vuonna siellä esiintyi varsin kirjava joukko suomalaisia yhtyeitä, kun mukana olivat rockryhmät Lapko, Flaming Sideburns, Bitch Alert ja Naked, punkyhtyeet Disco Ensemble, Endstand ja No Shame, jazz-artistit UMO Jazz Orchestra ja Lenni-Kalle Taipale sekä heviyhtyeet Diablo ja Shade Empire. Lisäksi messuille osallistui 32 suomalaista musiikkialan yritystä Music Export Finlandin järjestämälle standille. Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. Suomalaista vaihtoehtoa Kiinaan Myös Lapko edusti suomalaista rockia. Suomalaiset marginaalimusiikin tähdet ja nousevat nimet lähtevät jälleen lokakuussa Kiinaan toiselle Sounds Like Suomi -kiertueelle. Kohdekaupungit ovat tällä kertaa Peking, Shanghai, Chengdu, Kunming ja Shenzhen, joihin suuntaavat kansainvälistä uraa jo useita vuosia tehnyt pop-artisti Jimi Tenor, elektronista bluesia soittava Them Shepherds, Keski-Euroopassa menestynyt klubimusiikkiartisti Bangkok Impact sekä kahden levysoittajan ja yhden rap-artistin Helsinki Ghetto Bass Patrol. Suomen Kiinan suurlähetystön mukaan vuosi sitten ensimmäistä kertaa järjestetty Sounds Like Suomi -kiertue oli eniten yleisöä tavoittanut suomalainen kulttuurivientiprojekti Kiinaan. Silloin mukana olivat esimerkiksi Jori Hulkkonen ja Ovali Virta. Jimi Tenor lähtee Kiinaan. KUVA: SONY BMG Euroviisuvoitosta koitui paitsi kunniaa myös päänvaivaa: mistä rahat Suomen euroviisugaalaan 2007? Euroviisuille avustusta veikkausvoittovaroista Valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan opetusministeriön hallinnonalalle 6 551,7 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä viime vuoteen verrattuna 81,4 miljoonaa euroa. Taiteen ja kulttuurin määrärahojen lisäys 24,5 miljoonaa euroa johtuu kuitenkin suurimmaksi osaksi kirjastojen laskennallisten valtionosuuksien kasvusta. Vuonna 2007 veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä kaikkiaan noin 402,5 miljoonaa euroa, joista taiteen ja kulttuurin osuudeksi ehdotetaan 188,8 miljoonaa euroa. Eurovision laulukilpailun järjestämiseen myönnetään 4 miljoonaa euroa valtionavustuksena opetusministeriöön aikaisemmilta vuosilta kertyneiden veikkausvoittovarojen säästöistä. KUVA: ILKKA RÄISÄNEN 2

3 P Ä Ä K I R J O I T U S KUVA: NATASHA RAZINA Kyllä kansa tietää Lauri Kaira Pietarin Mariinski-teatteri on Venäjän musiikin lippulaiva. Kuva Stravinskyn Satakieli-oopperan esityksestä. Suomi pyrkii Venäjän musiikkimarkkinoille Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic on kolme vuotta rakentanut yhteyksiä venäläisten musiikkiammattilaisten kanssa. Vuosien aikana tehdään erityispanostus taidemusiikkiin, tavoitteena saada suomalaiselle musiikille pysyvä sija Venäjän valtavilla musiikkimarkkinoilla. Fimic kutsuu Venäjän musiikkielämän vaikuttajia Suomeen rakentamaan yhteistyöverkkoja suomalaisten kanssa. Lisäksi suomalaisia toimijoita tutustuu erityisesti Moskovan ja Pietarin musiikkielämään. Opetusministeriö on myöntänyt hankkeelle euron projektiavustuksen. Venäjän tekijänoikeusjärjestelmä alkaa vähitellen toimia länsimaisten standardien mukaan: mm. suomalaisille säveltäjille kotiutuneet tekijänoikeustulot Venäjältä kasvoivat viime vuonna lähes sata prosenttia. Keväällä 2007 Fimic järjestää jo kolmatta kertaa populaarimusiikin businessto-business -vientitapahtuman Moskovassa. Lisäksi yhteistyö moskovalaisten rock-klubien kanssa jatkuu. Gramexpress 3/ Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 06 Metallimiehemme mailmalla 10 Taiteilija- ja tuottajasopimus uudistuu 11 Tahtipuikko / Hannu Marttila 12 Kiistat ovat uutisia, järjestön perustyö ei 14 Välisoitto 15 Soolo / Gustav Djupsjöbacka 16 Musiikkiväki kohtaa Musiikki & Mediassa 18 Myönteisyys tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan lisääntynyt 20 Pykäläviidakko / Taina Kämäräinen 21 Rocklehti Rumba uudistuu 21 ESEKin päätöksiä Gramexin henkilökunnan yhteystiedot ja palvelukortti Kansi: Apocalyptica / Eicca Toppinen, Paavo Lötjönen ja Perttu Kivilaakso. Kuva: Ralf Strathmann Gramexpress 3/2006 Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. Kesällä julkistettiin tekijänoikeusbarometri. Taloustutkimuksen haastattelututkimus kertoi, mitä kansalaiset ajattelevat ja tietävät tekijänoikeusjärjestöistä. Kävi ilmi, että valtaosin suhtautuminen oli erittäin myönteistä. Seitsemän kymmenestä tietää aika hyvin, mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät ja katsoo niiden olevan oikealla asialla. Vain yksi kymmenestä arvioi tekijänoikeuskorvaukset liian korkeiksi. Tutkimuksen mukaan myönteisyys ja tiedon taso ovat parantuneet selvästi kahden viime vuoden aikana. Väärääkin tietoa on silti vielä liikkeellä. Tutkimuksen mukaan joka kolmas kuvittelee, että tekijänoikeusjärjestöt keräävät rahaa pitkälti itselleen! Tämä on täysin väärä käsitys. Tosiasiassahan ne jakavat eteenpäin kaiken korvaushallintokulujen jälkeen. Käytännössä noin yhdeksän kymmenesosaa kerätystä. Ne ovat siis pelkkiä välikäsiä. Tutkimuksen loppupäätelmä oli mielenkiintoinen. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tuomo Turjan mukaan tutkimus osoitti, että kansalaiset suhtautuvat sitä myönteisemmin tekijänoikeuskorvauksiin ja -järjestöihin, mitä enemmän he niistä tietävät. On ymmärrettävää, että väärät käsitykset ruokkivat epäluuloja. Ei voi odottaa, että sellainen ihminen hyväksyy tekijänoikeuskorvaukset, joka luulee järjestöjen pitävän rahat itse. Järjestöjen kannattaa siis jakaa faktatietoa aktiivisesti. Tämä asettaa niiden tiedotukselle haasteen: faktatiedon levittämien arkisesta aherruksesta on vaikeaa. Kuten Ilona Östermanin tutkimus osoittaa, median toimintaa ohjaavat normaalit uutiskriteerit, eikä tekijänoikeusjärjestön perustyö niitä helposti täytä. Uutisiin pääsevät poikkeukselliset asiat, kuten korvauskiistat. Mutta niinhän se on muidenkin toimijoiden laita. Eipä uutisissa niistä lentokoneistakaan kerrota, jotka pysyvät ilmassa. Silti tärkeintä on pysytellä ilmassa. Eli keskittyä tekemään oma perustyö niin hyvin kuin osaa. Ja mikäs on tehdessä, kun on kansan valtaenemmistön tutkittu tuki takana. 3

4 A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander. KUVA: SAARA SAARA VUORJOKI VUORJOKI CD-levy vielä pitkään voimissaan Digitaalinen musiikkikauppa tekee tuloaan, mutta hitaasti. Tämän vuoden maaliskuussa Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 75 % kaikista haastatelluista piti CD:tä parhaana musiikin tallennusformaattina, ja nuorimmastakin ikäryhmästä (16 24-vuotiaat) 58 %. Kuluttajat näyttävät arvostavan käsin kosketeltavia ominaisuuksia, kuten keräiltävyyttä ja kansitaidetta. Musiikkia kuunnellaan liikkuvilla välineillä enemmän kuin koskaan ennen. Kannettava soitin on jo 20 %:lla musiikin kuluttajista sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Digitaalinen lataaminen on samaten näille kuluttajille yhä vakavammin otettava ostotapa. Nämä tiedot ilmenevät maailman ääni- ja kuvatallennetuottajien järjestön IFPI:n tuoreesta vuosikatsauksesta. Katsaukseen on ensimmäisen kerran sisällytetty myös tilasto äänitteiden digitaalisesta myynnistä. Se oli viime vuonna 5,5 % maailman kaikesta äänitemyynnistä. CD-albumien osuus oli 82 %, missä on kahden prosenttiyksikön lasku edellisestä vuodesta. IFPI:n ennusteen mukaan digitaalisen formaatin osuus nousee neljännekseen vuoteen 2010 mennessä. T I L I T Y S I N F O Tietoa Gramexin korvauksensaaja-asiakkaille: esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille. Vuoden 2006 tilitysaikataulu Viikolla 40 ( ) Gramex lähettää tilityskirjeen niille asiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 44 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottajaasiakkaille. Tilitys sisältää vuoden 2005 esityskorvaukset sekä mahdolliset tilittämättömät vuosien 2003 ja 2004 korvaukset. Uusia ylikapellimestareita Helsinkiin ja Tampereelle Taiteellinen johto vaihtui tänä syksynä sekä Suomen Kansallisoopperassa että Tampereen kaupunginorkesterissa. Kansallisoopperassa tahtipuikon otti käteensä Mikko Franck. Hän on aiemmin johtanut Oopperassa Rautavaaran Rasputinin ensi-illan ja Musorgskin Hovanštšinan. Ylikapellimestarina hänen ensimmäinen oma tuotantonsa oli Puccinin Tosca, jonka tähtimiehityksessä loistivat sekä Karita Mattila että Juha Uusitalo. Lisäksi hän osallistui orkesterinsa kanssa Helsingin Juhlaviikkojen suureen Mahler-panostukseen johtamalla seitsemännen sinfonian. Franck jatkaa toistaiseksi myös Belgian kansallisorkesterin ylikapellimestarina. Tampereen kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja Eri Klas siirtyi orkesterin kunniakapellimestariksi. Häntä seuraa John Storgårds, joka tunnetaan sekä kapellimestarina että viulistiuraansa jatkavana huippumuusikkona. Storgårds aloitti kautensa jo elokuun 12. päivänä johtamalla Tampereen filharmonikkoja LuostoClassic-tapahtumassa Sodankylän Luostotunturilla. Tamperelaiset osallistuivat myös Helsingin Juhlaviikkojen Mahler-tapahtumaan sinfonianaan numero neljä. Storgårdsin toinen oma orkesteri on Lapin kamariorkesteri, jonka taiteellisena johtajana hän on toiminut kymmenen vuoden ajan. John Storgårds. Yle haastaa musiikkikanavat Mikko Franck. Maanantaina 11. syyskuuta alkoi TV2:n uusi Musiikki-tv-ohjelma. Musiikkitv esittää jokaisena arki-iltana klo 23:n jälkeen parhaita musiikkivideoita. Ohjelmat voi katsoa myös Internetin kautta. Maanantaisin nähdään uutuusvideoita ja niissä esiintyvien artistien haastatteluja, tiistaina ovat vuorossa tuttujen artistien tähdittämät suosikkivideot. Keskiviikkoisiin listataan viikon myydyimmät levyt ja torstaina käydään läpi katsojien toivevideoita. Perjantaina muistellaan menneitä klassikkovideoiden parissa. KUVA: MARCO BORGGREVE KUVA: HEIKKI TUULI 4

5 KUVA: PASI LEHTINEN KUVA: KUVATOIMISTO COMPIC KUVA: MAARIT KYTÖHARJU Suomalais-tanskalainen Delirium soitti UMO Jazz Clubilla. Pohjoismainen jazz-viikonloppu Suomalaisen jazzin vientitapahtuma Finnish Jazz Weekend järjestettiin tänä vuonna UMO Jazz Festin yhteydessä Oikeastaan se oli enemmän pohjoismainen kuin suomalainen viikonloppu, sillä kuudesta yhtyeestä neljässä oli suomalaisten lisäksi mukana soittajia muista Pohjoismaista. Tapahtuma osoitti joka tapauksessa jälleen kerran, että suomalainen jazz on tällä hetkellä vireää ja monipuolista. UMO Jazz Clubissa esiintyivät muiden muassa Kimmo Pohjonen, Alamaailman vasarat, Ilmiliekki, Delirium, Eero Koivistoinen Music Society Redraman kanssa sekä Raoul Björkenheim Scorch Trio. Jari Hämäläisen (vas.) ja Raimo Sirkiän vahdinvaihto tapahtuu syksyllä Oopperajuhlille uusi taiteellinen johtaja Raimo Sirkiä jättää Savonlinnan Oopperajuhlat vuoden kuluttua. Oopperajuhlien kannatusyhdistys ei enää uusinut hänen sopimustaan, vaikka vakuuttikin tyytyväisyyttään Sirkiän viiden vuoden johtajakauteen. Uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu kapellimestari Jari Hämäläinen, jonka pesti alkaa lokakuun alussa vuonna Oopperanjohtajan kokonaisvastuun kantaa jatkossakin Jan Hultin. Kuten Kansallisoopperan kollegansa Erkki Korhonen aikanaan, myös Jari Hämäläinen tunnetaan Suomessa lähinnä pianistina. Hän on kuitenkin Saksan vuosinaan pätevöitynyt korrepetiittorista kuoromestariksi ja kapellimestariksi, aina Pforzheimin pikkukaupungin Generalmusikdirektorin titteliin asti. Ensimmäisen kosketuksensa Savonlinnaan hän taas sai poikasopraanona, sillä hän esiintyi vuoden 1976 Taikahuilussa yhtenä kolmesta pojasta. Oulussa rauhantyötä ilmakitaralla Ilmakitarat lauloivat Oulussa. Oulun musiikkivideofestivaalit järjestettiin tänä vuonna 13. kerran. Viiden päivän aikana nähtiin yhteensä 115 musiikkivideo- ja elokuvanäytöstä sekä performansseja ja teatteriesityksiä. Kotimaiseen musiikkivideokilpailuun ja -katselmukseen osallistui ennätykselliset 182 videota. Ilmakitaransoiton MM-kisoja on järjestetty festivaalin yhteydessä vuodesta 1995 lähtien. Tapahtuman ideologian mukaan sodat loppuisivat ja kaikki pahat asiat kaikkoaisivat, jos kaikki maailman ihmiset soittaisivat ilmakitaraa. Tänä vuonna maailmanmestaruus meni Japaniin Ochi Dainoji Yosuken esityksellä Jetsien kappaleesta Are you gonna be my girl. ESEK ottaa käyttöön kaksi uutta tukimuotoa Haettavana markkinointi- ja vientitukea sekä työskentelytukea Tekijänoikeusjärjestö Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK ottaa käyttöön kaksi uutta tukimuotoa: markkinointi- ja vientituen sekä työskentelytuen. Vaikka ESEK on aiemminkin tukenut äänitealan tuen kautta myös vientiä, erillisen markkinointi- ja vientituen käyttöönotto on merkittävä uusi painotus. Työskentelytuki sen sijaan on aivan uutta, sanoo ESEKin pääsihteeri Leena Hirvonen. ESEK jakoi viime vuonna tukea noin 1,56 milj. euroa. Tänä vuonna tukea aiotaan jakaa yli 40 prosenttia eli euroa aiempaa enemmän. Uudet tuet rahoitetaan pääasiassa Gramexin ESEKin käyttöön osoittamilla varoilla. Markkinointi- ja vientitukea voivat saada ammattimaiset toimiala-, yritys-, hanke- tai tuotekohtaiset markkinointi- ja vienninedistämistoimenpiteet, jotka tähtäävät suomalaisen elävän musiikin tai ääniteteollisuuden tunnetuksi tekemisen, kulutuskysynnän ja myynnin sekä kansainvälistymisen edistämiseen. ESEKin työskentelytukea voidaan myöntää yksityisille henkilöille 1 3 kk kestävään työskentelyyn esittävän säveltaiteen alalla. Tuen suuruus vastaa valtion taiteilija-apurahaa (tällä hetkellä 1 254,13 euroa/kk). Tukea voi saada esimerkiksi musiikillisen kokonaisuuden valmistamiseen tai ohjelmiston harjoittamiseen levyä tai konserttia varten. Tuki on ensisijaisesti tarkoitettu alalla aktiivisesti toimiville esittäville taiteilijoille, joilla on aiempaa näyttöä taiteellisesta työstä. Saajalla ei saa olla säännöllisiä palkkatuloja. Seuraavat anomusajat Markkinointi- ja vientituki: mennessä Työskentelytuki: mennessä Lisätietoja: 5

6 Suomenkielinen Suomi-metalli ei ole vielä menestynyt maailmalla yhtä hyvin kuin englanninkielinen. Kuvassa Teräsbetoni. Raskasta rockia viedään Suomesta kaikille mantereille KUVA: JERE HIETALA Metallimiehemme maailmalla Hard rock vyöryi jytinällä Suomen kansan olohuoneisiin Lordin voitettua toukokuussa euroviisut. Kansainvälisillä markkinoillakin tunnetaan jo suomalaisen metallin korkea laatu. TEKSTI: MINNA AUVINEN PIIRROKSET: JOUKO INNANEN 6

7 KUVA: RALF STRATHMANN Children of Bodomin (alla) levyjä on myyty maailmalla kahdeksan kertaa ja Apocalypticaa (oikealla) peräti 21 kertaa enemmän kuin Suomessa. KUVA: TONI HÄRKÖNEN Suomessa metalli on maistunut aina; vanha hard rockhan on hyvinkin sisäsiistiä ja hovikelpoista tavaraa. Metallimusiikki sai kieltämättä potkua Lordin euroviisuvoitosta, joka löi monet asiaan vihkiytymättömät täysin ällikällä. Mutta musiikin laji itsessään on jo pitkään ollut meillä hyvässä nousussa. Eikä Lordi tarkkaan ottaen ole metallia ollenkaan, muistuttaa Spinefarmin toimitusjohtaja Riku Pääkkönen. Lordin T-paitoja menee viisivuotiaasta seitsenkymppiseen. Lordi on meidän aikamme Eppu Normaali. Suomen SonyBMG:n toimitusjohtaja Kimmo Valtanen muistuttaa, että metallilla on Suomessa pitkät perinteet. Ilmiönäkin se on arkipäiväistynyt, eikä sitä enää koeta pelottavaksi. Suomessa metalli on maistunut aina; vanha hard rockhan on hyvinkin sisäsiistiä ja hovikelpoista tavaraa. Silti Valtanen myöntää, että euroviisuvoitolla oli valtava vaikutus raskaan rockin maineeseen ja yleiseen hyväksyntään. Myös euroviisuihin tulee toivottavasti tätä kautta lisää monimuotoisuutta, kun mukaan saadaan enemmän rock-yhtyeitä. Raskas rock on Suomessa melkein kansanmusiikkia, ja keikat tekevät tämän lajin musiikille sen minkä radiosoitto popille, kiteyttää Riku Pääkkönen. Mainstream-musiikin vienti vaatii isompia markkinointipanostuksia, eikä niihin Suomesta kerta kaikkiaan löydy rahaa. Promoottori Jouni Markkanen King Foo Entertainmentistä kiittää suomalaisia bändejä ahkeriksi keikkailijoiksi. Se vaatii selkärankaa matkustaa, olipa alla sitten hieno keikkabussi tai rämä pakettiauto, ja kiertää noita keikkapaikkoja. Ei ne mitään Hotelli Kämppejä ole. Viidakkorumpu toimii Metallimusiikin fanikunta on laaja ja uskollinen ympäri maailman. Yleisö on aktiivista, ja viidakkorumpu toimii markkinointikeinona paremmin kuin kalliit tv-kampanjat. Suomi-metallin vienti vetää etenkin Euroopassa. HIMin levyjä on myyty siellä yli 3 miljoonaa, Nightwishiä ja Apocalypticaa kumpaakin yli 1,5 miljoonaa. 7

8 KUVA: TONI HÄRKÖNEN KUVA: RALF STRATHMANN Uranuurtajat HIM ja NIghtwish sekä euroviisuvoittaja Lordi. Japanilaisia kiinnostavat hyvät melodiat ja jännittävät artistit, ja niitä meillä on. Omaperäisyys luo menestystä Ahkeruuden lisäksi Suomen metallimenestyksen taustalla ovat hyvä koulutus ja oma aktiivisuus. Halutaan ja osataan tehdä jotakin omaa eikä vain matkita olemassa olevia bändejä. King Foo Entertainmentin toimitusjohtaja Toni Peiju määrittelee juuri omaperäisyyden bändin menestyksen avaimeksi. Ei missään ollut ennestään sellaista bändiä kuin Nightwish tai Apocalyptica tai Bodomit. Ne ovat ihan oma juttunsa, ja nyt sellaisia bändejä on tuhansia. Sentenced ja Amorphis puolestaan olivat ensimmäisiä melodisia death metal -bändejä koko maapallolla. Kaiken perustana on kuitenkin, että jaksetaan tehdä pitkäjänteistä työtä eikä tyydytä pinnalliseen hypetykseen. Vähän aikaa voi mennä oikein hyvin, mutta ennen pitkää tulee krapulavaihe, varoittaa Riku Pääkkönen. Kyllä sen ilmaisen keikan maailmalle saa kuka tahansa, hän puuskahtaa. 8 Iso maa, isot markkinat. Vaikka Amerikan valloitus on vasta alussa, metalliviennin viiden kärki on myynyt siellä jo enemmän kuin koti-suomessa. Elintasoeroja Pääsylippujen hinnoissa on myös oltava joustoa. Tavastialla 25 euroa ulkomaisen bändin lipusta on ihan normaali hinta, mutta jossakin muussa maassa se voi olla yhden ihmisen koko kuukauden palkka, huomauttaa Toni Peiju. Markkanen kehottaa viejiä keskittymään siihen mitä on käsillä ja varoittaa miettimästä heti ensimmäisen onnistumisen jälkeen, mikä olisi seuraava myyntimenestys. Me emme ole ainoita erinomaisia; tulijoita on paljon kaikkialta maailmasta. Menestystä täytyy myös kärsivällisesti rakentaa. Riku Pääkkönen korostaa pinnanalaisen työn yksilöllisyyttä. Bändit saattavat olla hyvinkin eri vaiheissa, ja sen mukaan on edettävä. Perusjulkaisun ja -promootion jälkeen on osattava priorisoida. Pääkkösen mukaan bändissä piilevä potentiaali on luettavissa keikkojen saamasta vastakaiusta: alkaako kyselyjä tulla takaisin. Pienet keikat poikivat parhaassa tapauksessa isoja keikkoja, ja ne vuorostaan siivittävät levymyyntiä. Kun lähtee markkinoimaan, se sujuu aina helpommin, jos on jo myynyt Suomessa kultaa, Toni Peiju jatkaa. Levymyynti kaiken kaikkiaan on viime vuosina laskenut esimerkiksi kultaisista Dingon ajoista. Kultalevyrajakin on sillä välin laskenut :sta :een, huomauttaa Peiju, ja olen ymmärtänyt että harkitaan jo sen pudottamista :een. Sehän on Kreikan tasoa. Nightwish sai Kreikasta kultalevyn, mutta meni vähän fiilis, kun siinä lukee että Metalli antaa työtä Entä muu liiketoiminta metallin ympärillä? Onko sillä jopa työllistämisvaikutuksia? Musexin toiminnanjohtaja Paulina Ahokas arvioi, että metallimusiikki on jo nyt huomattava työllistäjä. Sen ympärille on syntynyt useita yrityksiä, ja entiset ovat pestanneet uusia työntekijöitä. Sitten ovat tietysti managerit ja kiertueenjärjestäjät ja erilaiset tekniset työntekijät. Meidänkin firmassa on viisi henkeä, jotka tekevät työtä yksinomaan metallin parissa, vahvistaa Toni Peiju. Soittimien myynti on todella iso juttu, jatkaa Jouni Markkanen, Suomessahan soitetaan paljon metallia myös harrastuksena. Ilmeisesti myös muualla, sillä esimerkiksi Alexi Laihon kitaraa menee niin paljon kuin jaksetaan laivata Suomi-metallia suomeksi? Toistaiseksi kaikki ulkomailla menestyneet suomalaiset metalliyhtyeet ovat laulaneet yksinomaan englanniksi. Olisiko periaatteessa mahdollista löytää kysyntää myös suomeksi lauletulle metallimusiikille? Siitä jää silloin ainakin jotain olennaista pois, epäilee Markkanen. Kyllähän Eläkeläiset rallattelevat suomeksi, mutta heidän onnistumisensa perustuu tuttuihin biiseihin. Rammstein on eri asia, koska saksalainen kielialue on jo itsessään suuri.

9 Keikat ovat metallille sitä mitä radiosoitto popille. Riku Pääkkönenkään ei oikein lämpene ajatukselle. Suomen kieli voi kiinnostaa kuriositeettina, mutta tuskin muuten. Toni Peiju on myönteisempi. Koko ajan lauletaan enemmän ja enemmän suomeksi. Ei ole kauan siitä kun suomeksi laulaville naurettiin Suomessakin, mutta kun Timo Rautiainen aloitti, siitä tuli päänavaus. Hän sai annetuksi suomen kielelle uskottavuutta. Teräsbetoni julkaisi suomenkielisen ensilevynsä Saksassa noin vuosi sitten, ja sitä on myyty siellä kolmisen tuhatta kappaletta. Vientikonsultin kokemuksellaan myös Paulina Ahokas on vakuuttunut siitä, että jossakin vaiheessa ilmestyy metallibändi, joka lyö itsensä kansainvälisesti läpi suomen kielellä. Hänen mielestään se voi hyvin olla joku jo olemassa olevista bändeistä. Esimerkiksi japanilaisia kiinnostavat hyvät melodiat ja jännittävät artistit, ja niitä meillä on. Tulevaisuuden tekijöitä Euroviisuvoittajat jäävät harvoin pinnalle ensi huuman haihduttua. Lordin jatkomenestykseen on kuitenkin jo nyt panostettu määrätietoisesti. Syyskuussa lanseerasimme Lordin levystä uuden, kansainvälisen painoksen hänen kiertueensa yhteydessä. Tukholmassa kuvaamme Turisas keikkailee tänä syksynä Lordin kanssa Englannissa. KUVA: OSSI LAAKSO KUVA: SONY BMG DVD:n, joka tulee markkinoille ensi vuonna, ja tarkoitus on kartoittaa Euroopan ulkopuolisia alueita kevään 2007 aikana, luettelee Kimmo Valtanen. Suomalaisen metallin vahvimpia alueita on Japani, ja uusina kohteina tehomarkkinoinnille nähdään toisaalta USA ja toisaalta Itä-Eurooppa. Esimerkiksi Twilightning myy toistakymmentä tuhatta levyä Japanissa, kun Suomessa voidaan puhua vain parista tonnista, Toni Peiju kertoo. Nyt tulee kyselyjä Amerikasta; ehkä siellä vetoaa tuollainen melodisuus. Peijun näkemys on, että Amerikka on aina ollut pari vuotta Euroopasta jäljessä metallimusiikissa. Mutta hip hop kulkee siellä ihan omia latujaan, eikä me ikinä pysytä niiden perässä. Itä-Euroopassa talouskasvu on vasta alussa, mutta usein sitäkin nopeampaa. Olemme käyneet esimerkiksi Romaniassa, ja siellä on hyvää yritystä, Jouni Markkanen kehuu. Tekniikan kanssa oli vähän ongelmia, Toni Peiju muistelee, mutta kaikesta näki, että isännät olivat tehneet parhaansa sen mukaan kuin olimme malliksi piirtäneet. Ja turvallisuusväkeä oli riittävästi suomalaisen rokinkuluttajan näkökulmasta olisi tullut kommenttia, että ylimitoitetusti. FME tuottaa Tuskaa Tuska Metal Fest järjestettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa Idean takana olivat raskaan musiikin äänenkannattajan Suomi Finland Perkele Metal Magazinen tekijät. He ehdottivat metallimusiikille omistetun festivaalin järjestämistä Tavastian primus motorille Juhani Merimaalle, ja ensimmäinen Tuska koettiin Tavastialla. Nyt kolmipäiväiseksi vakiintunut Tuska-festivaali täyttää Kaisaniemen puiston heinäkuun puolivälissä. Vuosien saatossa se on kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi metallitapahtumaksi. Tuotantovastuun kantaa Finnish Metal Events Oy. FME tunnetaan kansainvälisestikin vuosittaisesta Finnish Metal Expo -messutapahtumasta, joka järjestetään helmikuussa Helsingin Kaapelitehtaalla. Messuilla on kuultavissa elävää musiikkia, minkä lisäksi levy-yhtiöt, laitemaahantuojat ja oheistuotevalmistajat sekä lukuisten palvelujen tarjoajat esittelevät tuotteitaan. Kansainvälistä väriä tapahtumalle antaa erittäin suosituksi muodostunut International Metal Meeting, joka kokoaa yhteen maailman metallibisneksen ammattilaiset. Messuilla jaetaan myös alan arvostetuimmat palkinnot, metallimedian ideoimat Finnish Metal Awards. (MA) Miten metalli myy HIM-yhtyeen levyjä on myyty ympäri maailman reilut 4 miljoonaa kappaletta; näistä Suomessa Apocalyptica on myynyt levyjään kaiken kaikkiaan yhteensä 2,4 miljoonaa kappaletta. Näistä n on myyty Suomessa. Children of Bodomin kokonaismyynti on hieman yli Tästä Suomen osuus on Nightwishin levyjä on maailmanlaajuisesti myyty yli 2,5 miljoonaa kappaletta, joista Suomessa Suomen myydyimpien albumien listalla alkavat myös näkyä jo metallin kasvun merkit. Viime vuoden myydyin kotimainen levy oli Nightwishin kokoelma Highest hopes, ja Top 50:een mahtuvat myös HIM, Teräsbetoni, Children of Bodom ja Apocalyptica. Tähän mennessä vuoden 2006 myydyin levy on Lordin The Arocalypse. Top 5:stä löytyy toinenkin metallinimi, Nightwishin livelevy End of an Era sijalla viisi. Tulevaisuudessa odottelemme, että uusi lupaus Twilightning myy kotimaassaan Suomessa samat parikymmentä tuhatta kuin nyt Japanissa ja että Teräsbetoni puolestaan saavuttaa Terästotuus-albumillaan Suomen luvut myös muualla Euroopassa ( myytyä levyä vuonna 2005). (MA) Menestyneimpien yhtyeiden levyjen kokonaismyynti Maailma Suomi HIM Nightwish Apocalyptica Children of Bodom Lordi

10 Pidä huolta oikeuksistasi ja hoida uusi sopimus kuntoon Taiteilija- ja tuottajasopimus uudistuu Kannattaa pitää kiinni oikeuksistaan ja hoitaa, että sopimukset ovat kunnossa, sanoo asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson. Taiteilijoiden ja tuottajien asiakassopimus uudistuu. Gramex lähettää syksyn aikana uudet sopimukset allekirjoitettaviksi kaikille taiteilija- ja tuottaja-asiakkaalleen. TEKSTI: LAURI KAIRA KUVAT: SAARA VUORJOKI Tekijänoikeuslaki uudistui, ja maailma muuttuu muutenkin. Muusikot ja tuottajat tekevät levyjen lisäksi paljon sellaista, mitä ei Gramexia perustettaessa osattu kuvitella esimerkiksi musiikkivideoita. Siksi tuottaja- ja taiteilija-asiakkaiden sopimukset uusitaan, kertaheitolla ja kokonaisvaltaisesti vastaamaan uutta aikaa ja uutta lakia. Gramexin toimintaperusta vahvistui Uusi tekijänoikeuslaki sisältää Gramexia koskevia muutoksia. Esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille annettiin yksinoikeus määrätä äänitteiden käytöstä, kertoo tilitysosastoa johtava apulaisjohtaja Jorma Härkki. Samalla kuitenkin käyttäjille luotiin ns. pakkolisenssillä oikeus käyttää niitä korvausta vastaan. 10

11 Marraskuussa jokainen taiteilija- ja tuottaja-asiakas saa allekirjoitettavakseen uuden sopimuksen. T A H T I P U I K K O Tämä ei käytännössä muuta Gramexin toimintaa, mutta on periaatetasolla mittava muutos. Käytännön vaikutusta voi sen sijaan olla sillä, että esittävät taiteilijat ja äänitetuottajat saivat yksinoikeuden päättää muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa julkaistujen äänitteiden julkisesta esittämisestä. Tämä vaikuttaa lähinnä radio- ja televisiomaailmassa. Muusikoille ja laulajille on suuri muutos se, että he saavat korvausoikeuden musiikkivideoiden julkisesta esittämisestä. Tähän asti oikeudet ovat olleet vain tuottajilla, täydentää asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson. Palauta allekirjoitettu kappale Marraskuussa jokainen Gramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakas saa tekijänoikeusjärjestöltään tärkeää postia. Asia koskee vain korvauksensaajia korvauksenmaksajia muutos ei koske. Lähetämme kaikille vanhan sopimuksen allekirjoittaneille taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille postitse uudet asiakassopimukset allekirjoitettavaksi, sanoo Henriksson. Syksyn aikana Gramexin kaikki taiteilija- ja tuottaja-asiakkaat saavat allekirjoitettavakseen uuden asiakassopimuksen. Asiakkaan tulee palauttaa yksi kappale meille. Toinen kappale jää asiakkaalle itselleen. Sopimuksesta löytyy Gramex-numero joka kannattaa laittaa talteen. Kesän jälkeen liittyneet tuottajat ja taiteilijat ovat jo allekirjoittaneet uuden sopimuksen. Uusia sopimuksia on allekirjoitettu noin 350 kappaletta. Mitään jäsen- tai liittymismaksuja Gramex ei myöskään uuden sopimuksen mukaan kerää. Pidä huolta oikeuksistasi Uudet sopimukset lähetetään taiteilijoille ja tuottajille marraskuun 2006 aikana useammassa erässä. Mikäli et ole saanut vuoden loppuun mennessä uutta sopimusta, sinun kannattaa tarkistaa, että kaikki yhteystietosi ovat ajan tasalla, korostaa Henriksson. Uusi sopimus on nähtävillä kotisivulla Sopimukseen kannattaa käydä tutustumassa etukäteen. Uusi laki sisältää paljon muutoksia, sanoo Henriksson. Kannattaa pitää kiinni oikeuksistaan ja hoitaa, että sopimukset ovat kunnossa. Gramexin alainen musiikki Hannu Marttila Syyskuun alussa uutisoitiin Yleisradion avanneen netissä Elävä arkisto -palvelun. Siellä on katsottavissa ja kuunneltavissa vanhoja radio- ja tv-ohjelmia. Eräässä lehtijutussa todettiin Yleisradion taholta, että Gramexin alaista sisältöä ei ole palvelussa mukana. Tämä antaa virheellisen kuvan asiasta. Kyseessä ei ole Gramexin alainen musiikki, sillä Gramex ei tällä hetkellä hallinnoi äänitteiden käyttöä Internet-verkossa olevissa on demand -palveluissa, kun kyseessä on aikaisemmin esitettyjen ohjelmien käyttö. Kyse ei ole siitä, että Gramex ei olisi myöntynyt aineiston tarjoamiseen, kuten kyseinen lehtiuutinen antaa ymmärtää. Kyse on siitä, että luvat on toistaiseksi haettava suoraan oikeudenhaltijoilta. Oikeuksien yhteisvalvonta, jota nimitystä käytetään Gramexinkin osalta, ei ole pääsääntö. Oikeuksien käytöstä päättävät ensisijaisesti ne, joille oikeudet kuuluvat. Käytännössä on kuitenkin runsaasti käyttömuotoja, jotka on annettu yhteisvalvontana Gramexin hoidettaviksi. Erityisesti tämä koskee äänitteiden massakäyttötilanteita, kuten radiokäyttöä ja julkista esittämistä. Tällöin ainoa järkevä tapa on yhteishallinnointi. Äänitteitä käytetään runsaasti, ja kullakin äänitteellä on lukuisia oikeudenhaltijoita. Lainsäätäjä on nähnyt tarpeelliseksi tämän käytännön vahvistamiseksi säätää, että mainituissa tilanteissa ainoa reitti korvausten maksuun on yhteisvalvontajärjestö, joksi opetusministeriö nimitti tämän vuoden alusta Gramexin. Gramexin valtuus kattaa muun kuin niin sanotun pyynnöstä tapahtuvan yleisölle välittämisen. Tämä on demand -käyttö hoituu Gramexin kautta vain, jos oikeudenhaltijat antavat sen erillisellä päätöksellä Gramexin hoidettavaksi. Viime aikoina oikeudenhaltijoiden piirissä onkin käyty keskustelua siitä, että radio- ja tv-yhtiöiden vanha ohjelmisto, jos niissä on äänitemusiikkia, voitaisiin antaa Gramexin lisensoitavaksi. Niin kauan kuin näin ei ole tapahtunut, kyseinen musiikki ei ole Gramexin alaista. Luvat voidaan neuvotella oikeudenhaltijoiden kanssa. On ymmärrettävää, että tämä voi olla aikaa vievä prosessi. Heti jos tilanne muuttuu, Gramex jatkaa mielellään neuvotteluita lupien järjestämiseksi keskitetysti tällaisiin uusiin palveluihin. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 11

12 Neutraalien juttujen määrä Gramexista yli kymmenkertaistui yhdessä vuodessa Kiistat ovat uutisia, järjestön perustyö ei Bad news is good news -sääntö pätee myös tekijänoikeusjärjestöihin. Oikeusriidat ylittävät uutiskynnyksen, arkinen aherrus ei. Tämä näkyy Ilona Östermanin Helsingin Yliopiston musiikkitieteen laitokselle tekemästä pro gradututkielmasta. TEKSTI: LAURI KAIRA KUVA: SAARA VUORJOKI Televisiouutisissa ei juuri kerrota junista, jotka pysyvät raiteillaan eikä joista, jotka eivät tulvi. Uutisiin pääsyyn tarvitaan poikkeuksellinen usein negatiivinen tapahtuma. Tätä perinteistä totuutta vahvistaa myös Gramexissa työskentelevän Ilona Östermanin pro gradu -työ. Hän tutki, mitä Gramex ry:stä kirjoitettiin suomalaisissa lehdissä vuosien välisenä aikana. Tutkimuksessa käytetyt lehtijutut keräsin viidestä levikiltään Suomen suurimpiin kuuluvasta lehdestä: Helsingin Sanomista, Hufvudstadsbladetista, Turun Sanomista, Ilta-Sanomista ja Kalevasta, kertoo Österman. Ilona Österman selvitti, kuinka paljon ja missä sävyssä lehdet kirjoittivat Gramexista vuosina

13 Vuonna 2004 neutraalien artikkelien määrä lähti nousuun. Lehtijuttujen lisäksi tutkimuksessa huomioitiin lehtien Internet-versioiden juttuja, mutta yleisönosaston mielipidekirjoitukset jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Negatiivisten juttujen osuus laskee Tutkimusaikana kyseiset lehdet kirjoittivat Gramexista yhteensä 77 kertaa. Tässä joukossa oli 40 Gramexin kannalta negatiivista juttua, 9 positiivista ja 28 neutraalia. Lisäksi Gramex mainittiin muita aiheita koskettelevissa jutuissa 12 kertaa. Eniten Gramexista kirjoitti Helsingin Sanomat, yhteensä 32 kertaa. Näistä jutuista 21 oli negatiivisia. Myös Hufvudstadsbladetin jutuista yli puolet oli negatiivisia. Muissa tutkituissa lehdissä suhde oli toisin päin. Österman on pohtinut sitä, miksi yli puolet viiden lehden negatiivisista jutuista löytyi juuri Helsingin Sanomista. Ehkä Helsingin Sanomien uutisointi on pääkaupunkikeskeistä, ja mielenkiintoa herättävät uutiset ovat ylipäätään usein negatiivisia. Kuka tietää, ehkäpä Gramexin oikeusriitauutisoinnissa nämä elementit yhdistyvät. Riita on uutinen Mitä asiaa eri lehtien negatiiviset artikkelit sitten pääasiassa käsittelivät? Ne koskivat pääasiassa Gramexin ja jonkin toisen tahon välisiä oikeudenkäyntejä, joista suurimmassa osassa yhdistys oli altavastaajan osassa, vastaa Österman. Yhdistyksen ja radioiden välisiä kiistoja puitiin artikkeleissa tutkimusaikana runsaasti. Oikeusriidat siis ylittävät uutisriman, arkinen aherrus ei. Se, että kerätään sulassa sovussa rahaa noin yritykseltä, ei ole uutinen mutta se on, jos jonkun kanssa käräjöidään. Vahva käänne parempaan Tutkimus osoittaa, että tarkasteluajanjakson puolivälissä tapahtui käänne parempaan. Kun jakson ensimmäisinä vuosina % jutuista oli negatiivisia, viimeisinä vuosina niitä oli enää prosenttia. Vuonna 2004 neutraalien artikkeleiden määrä lähti nousuun, kertoo Österman. Syy lienee se, että Gramexin viestintästrategiaa lähdettiin kehittämään uudelta pohjalta. Gramexin uusi viestintästrategia on tavoitellut yhdistyksen tunnettuuden kasvua ja faktatiedon jakamista järjestöstä. Onnistuminen tässä on näkynyt neutraalien lehtijuttujen määrän kymmenkertaistumisena. Esimerkkinä Gramexia koskevista perusasioista on sen kertominen, ettei Gramex kerää rahaa itselleen, vaan jakaa musiikille kaiken korvaushallintokulujen jälkeen liki 90 senttiä joka eurosta. Östermanin mukaan tietyt aihepiirit toivat Gramexin esiin positiivisemmasta näkökulmasta. Yksi tällainen aihe on piratismi, jota vastaan yhdistys taistelee aktiivisesti. Joissakin piratismia käsittelevissä artikkeleissa tuotiin esiin Gramexin asiantuntemus tällä alalla, mikä luo sille piratismin vastaisessa taistelussa jopa sankarillista kuvaa. Artikkelit sanomalehdittäin Lehdissä on eroja sekä siinä kuinka paljon ne kirjoittivat Gramexista että siinä, mihin sävyyn. Artikkelien lukumäärä Artikkelit vuosittain HS HBL IS Kaleva TS Tutkimusajanjakson alkuvuosina yli puolet jutuista oli negatiivisia, loppuvuosina taas selvästi harvemmat.* Artikkelien prosenttimäärä Esille positiivisissa asioissa Mihin johtopäätöksiin tutkimus päätyi? Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle siitä olettamuksesta, että Gramexin julkisuuskuva on negatiivinen. Tämän tutkimus osoittikin todeksi. Kehitys on kuitenkin vahvasti parempaan suuntaan. Aktiivinen neutraali tiedottaminen yhdistyksestä ja sen perustoiminnasta on kirkastanut sen kuvaa oikeudenmukaisena taiteilijoiden työtä mahdollistavana järjestönä. Pohdittaessa Gramexin julkisuuskuvaa tulisikin muistaa, minkä takia ja keitä varten järjestö aikoinaan perustettiin, Österman sanoo Negatiivisia Neutraaleja Positiivisia Negatiivisia Neutraaleja / Positiivisia * Vuosi 2005 ei ole täysin vertailukelpoinen, koska se ei ollut mukana kokonaan

14 V Ä L I S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. KUVA: PAUL HARRIES KUVA: SAARA VUORJOKI KUVA: SAARA VUORJOKI Braintuning etsii tunteiden taustoja Helsingin yliopiston psykologian laitos koordinoi laajaa, EU-rahoitteista tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa musiikin, tunteiden ja aivotoimintojen välistä yhteyttä. Hanke on kolmivuotinen, ja sen EU:lta saatava rahoitus on 2,5 miljoonaa euroa. Braintuning-hankkeella pyritään selvittämään muun muassa sitä, miksi ja miten musiikki vaikuttaa tunne-elämäämme sekä miten musiikista pitäminen ja musiikin herättämät tunteet ilmenevät aivotoiminnassamme. Tutkimuksella uskotaan myös voitavan selittää yksilöllisiä eroja musiikkimaussa ja musiikin herättämien tunteiden kokemisessa. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän, Leipzigin ja Montrealin yliopistot sekä Tukholman Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu ja Milanon Vita-Salute San Raffaele -yliopisto. 14 Uusi kasvo Gramexiin Sähköisen median ryhmä on saanut uuden jäsenen, kun Jaripekka Koikkalainen aloitti elokuussa työnsä asiakas- ja sopimuskoordinaattorina. Hän siirtyi Gramexiin UPM Kymmenestä toimittuaan siellä kymmenen vuotta erilaisissa laskentatehtävissä. Koikkalaisella on kokemusta myös musiikkitoimittajan ja tiskijukan töistä. Sähköisen median tehtävien lisäksi hän tulee työskentelemään Gramexissa laskentatoimeen liittyvissä asiantuntijatehtävissä. KUVA: AIMO VIRTANEN Die So Fludia saatiin kuulla Klubilla ihmisten aikaan. Klubeilla aletaan soittaa aiemmin Rock-esiintymisten alkamisajat ovat puhuttaneet, koska yhtyeet aloittavat arki-iltoinakin soittamisen vasta yhdentoista aikaan. Rocklehti Rumba teki lukijoilleen viime vuoden puolella kyselyn, jossa selvä enemmistö totesi haluavansa arkikeikkojen alkavan aikaisemmin. Nyt myös esiintymispaikoissa on havahduttu tekemään muutoksia. Tampereen ja Turun Klubit aloittivat syyskuun alussa uuden käytännön, jonka mukaan arki-iltojen pääesiintyjien aloitusaika on tasan kello kymmenen. Ensimmäiset yhtyeet, joita uusi käytäntö koski, olivat brittiläinen Die So Fluid sekä yhdysvaltalaiset Sunburned Hand of the Man ja Youngblood Brass Band. Sibeliuksen lapsuudenkodin förmaaki eli vieraskamari. Sibeliuksen syntymäkoti remonttiin Jean Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnassa sulkeutuu joulukuun alkupuolella remontin vuoksi noin vuoden ajaksi. Museo avattiin vuonna 1965, eikä sitä ole sen jälkeen kertaakaan peruskorjattu. Korjaustöitä museon sisätiloissa on valmisteltu pitkään, ja nyt ne voidaan toteuttaa EU-rahoituksen turvin. Museon huoneet on tarkoitus uusia 1860-luvun säätyläiskodin mallin mukaisiksi. Itse rakennus on valmistunut vuonna Museo saa myös lisää näyttelytilaa, samalla kun nykyinen arkistohuone sisustetaan alkuperäiseen käyttöönsä makuuhuoneeksi. Museossa on kalusteita, asiakirjoja, valokuvia ja pienesineitä, jotka kertovat Sibeliuksen lapsuudesta Hämeenlinnassa.

15 S O O L O Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. KUVA: THOMAS MÜLLER / WARNER MUSIC FINLAND OY KUVA: ARI-PEKKA KERÄNEN / YLE VALOKUVA-ARKISTO Itämeren suojeluun saattoi halutessaan osallistua myös kuuntelemalla András Schiffin Beethoven-soittoa. YLEn elävä arkisto avautui Suojelurahaa Itämerelle Helsingin juhlaviikkojen yleisöllä oli tänäkin vuonna mahdollisuus halutessaan osallistua Itämeren suojeluun. Kaikkiin festivaalin tapahtumiin oli mahdollista ostaa Itämerilippu, jonka hinnasta ylimääräiset kaksi euroa tilitettiin Maailman luonnon säätiön WWF:n Itämeren suojelutyöhön. Lisäksi juhlaviikkojen yhteistyökumppani Kemira lahjoitti viisi euroa jokaista avajaiskonserttiin myytyä lippua kohden WWF:n itämerityöhön. Lahjoitussumma oli euroa. Itämerilippuja on myyty jo kolmena vuonna Helsingin juhlaviikkojen tapahtumiin. Tänä vuonna niitä myytiin kappaletta, mikä oli enemmän kuin kaksi kertaa viime vuoden määrä. Sakari Oramo (kesk.) harjoittamassa Jyrki Linjaman (oik.) viulukonserttoa, solistina Hannele Segerstam. Yleisradio avasi ainutlaatuisen kokoelman video- ja audiomateriaalia yleiselle syyskuun 9. päivänä. Ensi vaiheessa arkistossa on tarjolla elävää kuvaa yli 160 tuntia ja ääntä yli 550 tuntia. Sen lisäksi palvelussa on valokuvaa, 250 erilaista teemaa ja yli tausta-artikkelia. Samassa yhteydessä Radion sinfoniaorkesteri laajensi toukokuussa suorilla konserttilähetyksillä aloitetun Internet-palvelunsa kattamaan myös suuren määrän arkistoäänitteitä. RSO on ensimmäinen suomalainen orkesteri, jonka konsertit tulevat kuultaviksi Internetiin. Elävä arkisto tarjoaa myös ympärivuorokautisen nettiradion. Arkisto toimii osoitteissa: ja KUVA: JARI HÄRKÖNEN Musiikkitalo ongelmana ja voimavarana Gustav Djupsjöbacka Helsingin Musiikkitalo on saanut suunnittelujohtajan. Joidenkin mielestä liian myöhään, joidenkin mielestä turhan aikaisin. Hän saa suunniteltavakseen pääkäyttäjien taiteellista toimintaa täydentävän muun toiminnan, kuten hakuilmoituksessa sanottiin. Konserttisalin kokoa on alusta alkaen arvosteltu liian pieneksi. Talon rakennuskustannuspaineessa ovat kaikki pääkäyttäjät, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri ja Sibelius-Akatemia, joutuneet tinkimään omista tilatavoitteistaan konserttisalin koon pitämiseksi edes sovitun kokoisena. Akustiset suunnittelijat pitävät kokoa ihanteellisena. Kai Amberla on kolumnissaan Elitismin ylistys (Rondo 08/06) käsitellyt musiikkitalon ohjelmaprofiilia ja sen taiteellista linjaa. Pääkäyttäjien työnjakoa hän kommentoi: Sibelius-Akatemian rooli on tässä kaikkein ongelmallisin. Liittyykö huoli opiskelijoiden taiteelliseen tasoon vaiko talon toimintaprofiilin kirjavuuteen? Talon visiossa puhutaan sekä monipuolisista musiikkielämyksistä että elävästä kohtauspaikasta, jossa luodaan uutta musiikkikulttuuria. On myös puhuttu musiikillisen olohuoneen rakentamisesta Helsingin keskustaan. Sibelius-Akatemian opiskelijat sulautuvat osaamisellaan nykyään varsin helposti ammattiorkestereihin. Tämä nähtiin esim. Helsingin juhlaviikkojen avajaiskonsertissa Mahlerin kahdeksannen sinfonian parissa. Mutta Sibelius-Akatemian kontribuutio musiikkitalon tarjontaan voi olla ja on paljon laajempi ja arvoituksellisempi. Musiikkikentän koko kirjo näkyy luonnollisesti eri tavalla yliopiston toiminnassa kuin sinfoniaorkestereissa. Eikö tämä monipuolisuus ole pikemminkin resurssi kuin ongelma? Varsinkin, kun muidenkin alojen kuin perinteisen klassisen musiikin osaajat ovat osoittaneet korkeata kansainvälistä tasoa ja luovuustutkijat puhuvat välimaaston innoittavista vaikutuksista. Ilman kokeellista toimintaa ja riskinottoa ei synny uusiakaan toimintoja tai tuotteita. Valtava haaste on, miten aiotaan suhtautua valtavaan tiedonnälkään, jota laajoissa piireissä ilmenee musiikin tekemistä ja tekijöitä kohtaan. Ylenkatsoen vaiko uuden yleisöpohjan rakentamisen mahdollisuutena? Kuka päättää mitä ja milloin akatemialaiset saavat talossa esittää? kysyy Amberla. Omissa saleissaan päättävät tietenkin Sibelius- Akatemian osastot kuten tähänkin asti. Mutta musiikkitalon johtajan kanssa yhteistyössä hänen tehtävänään on ideoida ja koordinoida, ei sanella. Huolet talon kirjavasta taiteellisesta profiilista voi surutta vaihtaa myönteisiin odotuksiin tarjonnan monipuolistamisesta ja musiikinlajien toisiaan hedelmöittävästä vaikutuksesta. Gustav Djupsjöbacka on pianisti ja Sibelius-Akatemian rehtori. 15

16 Alkuvuosien toimitusjohtaja Kimmo Pekari palasi taas puikkoihin. Musexin avulla mukana liki sata ulkomaista ammattilaista Musiikkiväki kohtaa Musiikki & Mediassa Lokakuun lopussa Tampereella järjestettävä Musiikki & Media on aiempaa kansainvälisempi. Pääesiintyjänä on Gerd Leonhard ja suomalaiseen musiikkiin tutustumassa liki sata ulkomaista toimittajaa ja musiikin ostajaa. TEKSTI: LAURI KAIRA KUVAT: SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA JA LAURI LAURILA Gramexin tapaan myös Musex on yhteistyökumppanina Musiikki & Median järjestelyissä. Kuvassa Musexin Paulina Ahokas. Parin kolmen viikon päästä musiikkiväki kokoontuu vuosittaiseen tapaamiseensa Tampereelle. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävään Musiikki & Mediaan tulee tällä kertaa paljon toimittajia ja musiikin ostajia tärkeistä vientimaistamme. Seminaarien pääesiintyjäkin on ulkomainen, Gerd Leonhard. Gerd Leonhard on erittäin arvostettu visionääri. Hänen kirjansa The Future of Music on nopeasti saavuttanut lähes raamatun aseman monien musiikkialan yritysten kirjahyllyssä, kertoo Musiikki & Median toimitusjohtaja Kimmo Pekari. Esiintymässä musiikin nousijoita Tarjolla on aimo annos kotimaista musiikkia. Tarkoituksena on Pekarin mukaan esitellä lupaavia, nousevia yhtyeitä. Takavuosina tässä on onnistuttu. Niin Rasmuksen, Apocalyptican, HIMin, 69 Eyes in, Bomfunk MC:n kuin monen muun nykyisen supertähden uran alkuvaiheisiin on kuulunut esiintyminen Musiikki & Mediassa. Niinpä tämän vuoden ohjelmakartasta voi hyvinkin löytyä suomalaisen musiikkiviennin seuraava suuri menestystarina. Tapahtuma on aiempaa kansainvälisempi. Musiikki on kontaktibisnestä Musiikki & Media käynnistyi vuonna Halusimme tarjota suomalaisille musiikkibisneksen ammattilaisille mahdollisuuden keskusteluun, uusien asioiden oppimiseen ja alalla toimivien ihmisten tapaamiseen. 16

17 WIIDAKKO / NAUSKA. BRIGHTBOY / JUKKA SALMINEN. CYAN VELVET PROJECT / ALEKSI KOSKINEN. MUUSA / LAURILA / RIIKKA KANTINKOSKI. POETS OF THE FALL / Musiikki & Media on tärkeä foorumi nuorille bändeille. Bändit vasemmalta oikealle: Wiidakko, Brightboy, Cyan Velvet Project, Muusa, Laurila ja Poets of the Fall. Tämän vuoden ohjelmakartasta voi hyvinkin löytyä suomalaisen musiikkiviennin seuraava suuri menestystarina. Musiikki on kontaktibisnestä -fraasi muuttuu tapahtumassa lihaksi, kun musiikkialan ammattilaiset valloittavat lokakuisen Tampereen, Pekari naurahtaa. Pekari on ollut mukana alusta alkaen: ensin toimitusjohtajana, sitten hallituksen jäsenenä ja nyt taas osa-aikaisena toimitusjohtajana. Tapahtuma on laajentunut vuosien mittaan. Nykyisin se alkaa epävirallisesti jo torstaina live-konserteilla ja päättyy perinteisesti sunnuntaiaamun rock-tietokilpailuun. Osanottajia tapahtumassa on tätä nykyä noin 500, joista vajaat sata on Musexin kanssa yhteistyössä paikalle tuotettuja ulkomaisia toimittajia ja musiikin ostajia. Myös musiikkibisneksen liepeillä olevien toimialojen edustajia on tapahtumassa ollut vuosi vuodelta enemmän. Etenkin ICT-sektorin toimijoita ja uusmediaa on näkynyt hotelli Ilveksen käytävillä aina vain sankemmin joukoin. Tekijänoikeusjärjestö Gramex on yksi Musiikki & Media -tapahtuman yhteistyökumppaneista. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) julkistaa lauantaina kotimaisen kulttuurialan hallitusohjelmatavoitteensa. Eturivin bändit esillä Musiikki & Median yhteydessä järjestetään live-konsertteja Klubilla, Telakalla, Ilveksessä ja YO-talolla. Tänä vuonna bändejä on seuraamassa myös ulkomaisia musiikin ostajia. Järjestäjien mukaan esiintyjätilanne on seuraava: 22-Pistepirkko, Accu, Arttu Takalo, Boys of Scandinavia, brightboy, Callisto, Cyan Velvet Project, Dalindéo, Don Johnson Big Band, Eternal Erection, Kwan, Von Hertzen Brothers, Islaja, Jana, Kemopetrol, Lapko, Laurila, Leverage, Rubik, Magenta Skycode, Montevideo, Muusa, Poets of the Fall, Siiri Nordin, The Orders, Tytär, Wiidakko, Suden Aika. Muutoksia listaan voi vielä tulla. 17

18 Taloustutkimuksen tutkimus kertoo Suomalaiset yhä myönteisempiä tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan Taloustutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet ovat kehittyneet entistä myönteisemmiksi tekijänoikeusjärjestöjä ja -korvauksia kohtaan. Seitsemän kymmenestä katsoo, että järjestöt ovat oikealla asialla. TEKSTI: LAURI KAIRA KUVA: HARRI TAHVANAINEN / GORILLA Kansalaisten asenteet tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan ovat tulleet myönteisemmiksi. Kansalaiset tietävät myös entistä paremmin, kenelle tekijänoikeusjärjestöt keräävät korvauksia. Tämä käy ilmi Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (Lyhty) tekijänoikeusbarometrista. Taloustutkimuksen laatima tekijänoikeusbarometri perustuu noin 2000 suomalaisen haastatteluihin, vuosilta 2004 ja Kaksi kolmesta tietää Kaksi kolmesta suomalaisesta tietää osapuilleen, mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät. 67 prosenttia osasi vastata, että ne keräävät tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille ja vastustavat piraattituotteiden myyntiä. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään ulkomuistista tekijänoikeusjärjestöjä, 38 prosenttia mainitsi Teoston, 15 prosenttia Gramexin, neljä prosenttia Kopioston ja yksi prosentti Kuvaston. Kysymys, kenelle korvaukset menevät, osoitti että tietämättömyyttä on kuitenkin paljon. Vajaa kolmannes (31 %) nimittäin kuvittelee, että järjestöt keräävät rahaa pitkälti itsel- Taloustutkimus selvitti, että vain 11 % suomalaisista pitää tekijänoikeuskorvauksia nykyisellään liian korkeina. 18

19 Seitsemän kymmenestä suomalaisesta sanoo, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla % Järjestöt Uskoo, että Hyväksyy Hyväksyy oikealla järjestö suuri piraatti- nettiasialla edunsaaja ostot imuroinnin Tekijänoikeusbarometri leen että ne itse ovat joko suurin tai toiseksi suurin korvausten saaja! Silti tässäkin on selvää kehitystä. Kaksi vuotta sitten näin uskoi vielä kaksi viidestä (42 %). Tosiasiassa tekijänoikeusjärjestöt antavat kulttuurille kaiken korvaushallintokulujen jälkeen, keskimäärin vajaat yhdeksän kymmenesosaa kerätystä, kertoo Suomen Muusikkojen Liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Asenteet myönteisemmiksi Tutkimuksessa kartoitettiin tiedon tason lisäksi asenteita. Suomalaisten asenteet tekijänoikeuskorvauksia ja -järjestöjä kohtaan ovat kehittyneet kautta linjan myönteisemmiksi. Seitsemän kymmenestä (69 %) katsoo, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla ja vain 5 prosenttia, että ne ovat väärällä asialla. Kaksi vuotta sitten vastaavat osuudet olivat 60 prosenttia ja 8 prosenttia. Sama linja näkyy useissa kysymyksissä. Kun korvauksia vuonna 2004 piti liian suurina 17 prosenttia vastaajista, nyt tätä mieltä on 11 prosenttia. Tiedon tasolla yhteys asenteisiin Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tuomo Turjan mukaan tiedon tasolla on suora yhteys asenteisiin. Ne, jotka tietävät enemmän järjestöistä ja siitä, kenelle korvauksia kerätään, suhtautuvat selvästi myönteisemmin korvauksiin kuin vähemmän tietävät, sanoo Turja Lyhty / Taloustutkimus Asenteisiin vaikuttaa paljon esimerkiksi se, kenelle vastaaja uskoo rahojen päätyvän. Niistä jotka luulivat korvausten jäävän pitkälti tekijänoikeusjärjestöille itselleen, piti nykytapaa korvausten keräämisessä pääsääntöisesti oikeana neljä kymmenestä (42%). Niistä, joiden mielestä ne menevät taiteilijoille, sitä pitää oikeana seitsemän kymmenestä (69%). Tosiasiassa taiteilijat ovat suurin korvausten saajaryhmä, ja loput menevät lähinnä tuottajille ja kustantajille. Tekijänoikeuslakikeskustelu lisäsi tietoa Mikä lisäsi suomalaisten tietoja niin paljon, että yleinen myönteisyys kasvoi? Osittain kyse voi olla kulttuurialan ja tekijänoikeusjärjestöjen faktatiedotuksen tehostumisesta. Paljolti syynä on varmasti kuitenkin tekijänoikeuslain uudistaminen. Kun lakia viime vuonna uudistettiin, lehdissä kirjoitettiin paljon tekijänoikeuksista. Vaikka debatti oli kovaa, ja virheellistäkin tietoa liikkui, faktatietoa tuli lakia käsiteltäessä kuitenkin paljon julki. Tekijänoikeusbarometrin teetti Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) osana Taloustutkimuksen Omnibus-kyselyä. Kohderyhmänä olivat vuotiaat. Haastateltavia oli sekä vuonna 2004 että vuonna 2006 vajaa tuhat. Valtaosa nuoristakaan ei hyväksy mitään piratismia. Piraattikauppa vähenee, nettipiratismi kasvaa Taloustutkimuksen tekijänoikeusbarometri kertoo myös, että piraattituotteiden maahantuonti vähentyi selvästi sen jälkeen, kun uusi tekijänoikeuslaki kielsi sen. Internet-piratismin osalta kehitys on ollut päinvastaista. Kun vuonna 2004 piraatteja toi maahan 13 prosenttia, nyt sitä on tehnyt 8 prosenttia suomalaisista. Suhteellinen pudotus on noin kolmannes. Nettipiratismi on valitettavasti kehittynyt päinvastaiseen suuntaan. Kun vuonna 2004 piraatteja imuroi Internetistä 15 prosenttia, nyt sitä tekee 21 prosenttia. Luvattomaan aineiston jakamiseen syyllistyy kuusi prosenttia. Tutkimus osoitti, että Internetiä runsaimmin käyttävät nuoret syyllistyvät myös nettipiratismiin suhteessa muita enemmän. Noin puolet vuotiaista (53 %) on vuoden aikana imuroinut piraatteja ja 22 prosenttia jakanut niitä Internetissä. Samaan aikaan asenteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Kielteisyys piratismia kohtaan on kahdessa vuodessa selvästi kasvanut. Valtaenemmistö suomalaisista ei hyväksy sen enempää piraattituotteiden ostamista eikä maahantuontia kuin imurointia ja jakelua Internet-verkossa. Piraattien ostoa pitää nyt hyväksyttävänä 10 prosenttia, kun vuonna 2004 sen hyväksyi 15 prosenttia. Piraattien imuroinnin hyväksyy nyt 12 prosenttia, kun vuonna 2004 sen hyväksyi 17 prosenttia. Suhteellinen pudotus on kolmanneksen luokkaa. Valtaosa nuoristakaan ei hyväksy mitään piratismia vuotiaista 21 prosenttia hyväksyy nettijakelun, 31 prosenttia netti-imuroinnin, 18 prosenttia piraattien ostamisen ja 31 prosenttia piraattien maahantuonnin. (LK) 19

20 P Y K Ä L Ä V I I D A K K O Gramexin lakimies Taina Kämäräinen vastaa lukijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät välttämättä ole täydellisiä. Konserttitaltioinnista luvaton myyntitallenne Viime vuonna ollessani keikalla eräs henkilö tuli kysymään, saisiko nauhoittaa esitykseni. Annoin hänelle luvan nauhoittaa keikan. Nyt esitystä myydään äänilevynä. En halua, että esitystä myydään. Keikka oli niin huonokin. Mitä voin tehdä? Vaikka annoitkin luvan äänittää esityksesi, et kertomasi mukaan antanut lupaa ottaa äänitteestä lisäkopioita tai lupaa myydä tallennetta eteenpäin. Muusikkona sinulla on yksinoikeus oman esityksesi tallentamiseen ja levittämiseen tallenteena. Ilman lupaasi esitystäsi ei siis saa nauhoittaa eikä esimerkiksi nauhoitettua esitystä myydä eteenpäin. Äänitteestä kappaleita valmistanut ja niitä luvattomasti levittänyt taho on luvattomasta käytöstä rikosoikeudellisessa vastuussa. Tapauksen yksityiskohdista riippuen hänet voidaan tuomita joko tekijänoikeusrikoksesta, josta rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta, tai tekijänoikeusrikkomuksesta, josta rangaistuksena on sakkoa. Lisäksi luvattomasti kopioidut ja levitetyt tallenteet voidaan määrätä hävitettäväksi. Sinulla on oikeus hyvitykseen käytöstä sekä mahdollisesti lisäksi oikeus korvaukseen muusta menetyksestä, kärsimyksestä ja muusta haitasta. Sinun kannattaa mahdollisimman pian olla yhteydessä levyn julkaisseeseen tahoon laittoman levittämisen lopettamiseksi. Vinkiksi myös, että lakimiesapu on yksi Suomen Muusikkojen Liiton (www.musicfinland. com/sml) jäseneduista. Gramexin kopiointiluvalla kopioidun äänitteen jälleenmyyminen Jos teen laillisesti kopioidun (maksan Gramexin kopiointimaksut) musiikkikoosteen esimerkiksi disco-käyttöön, voinko myydä sitä kavereille? Et voi. Gramexin kopiointikorvaus kattaa äänitteen käytön ainoastaan luvassa mainittuihin tarkoituksiin. Mikään Gramexin antama lupa ei kata äänitteiden valmistamista jälleenmyyntiin. Tuollaiseen käyttöön tarvitsisit luvan suoraan oikeudenhaltijoilta eli levy-yhtiöiltä ja muusikoilta. Piraattilevyjen maahantuonti Olen lähdössä matkalle Viipuriin. Kuinka monta piraattilevyä saa nykyään tuoda maahan? Ei yhtään. Uuden tekijänoikeuslain mukaan laittomia äänitteitä ei saa tuoda edes omaan käyttöön. Piraattitallenteen maahantuonti voi tulla rangaistavaksi tekijänoikeusrikkomuksena tai tekijänoikeusrikoksena. Joka tapauksessa tuomasi piraatit takavarikoidaan tullissa. PIIRROS: JOUKO INNANEN Studiotuottajana Gramex -korvauksia? Työskentelen studiotuottajana. Voinko saada Gramex-korvauksia? Et voi normaalisti saada, koska tekijänoikeuslaki ei anna studiotuottajalle Gramexin edustamia oikeuksia. Saat palkkiosi levy-yhtiöltä. Studiotuottajan päätehtävänä on yleensä vastata levyn soundista; siitä miltä levy tulee kuulostamaan. Studiotuottaja myös usein valitsee käytettävät laitteet ja tekniikat ja toisinaan osallistuu myös sovitustyöhön ja valitsee muusikot. Gramex-korvauksiin ovat oikeutettuja esittävät taiteilijat eli taiteilijat, jotka esittävät sävellysteoksen, ja äänitteen tuottajat eli ne tahot, jotka ovat kustantaneet äänitteen tekemisen. Studiotuottaja ei esitä sävelteosta. Tämän vuoksi hän ei ole esittävä taiteilija. On huomattava, että studiotuottaja ei ole myöskään kapellimestari, joka on esittävänä taiteilijana oikeutettu Gramex-korvauksiin. Kapellimestari on orkesterin tai kuoron johtaja, joka äänityshetkellä johtaa tai ohjaa elävää esitystä tulkinnallisesti ja jonka suoritus vaikuttaa taiteelliseen kokonaisilmeeseen. Äänitteiden kappaleiden valmistaminen Miksi en voi soittaa itselleni äänitettyjä kappaleita ravintolassa, jossa olen tarjoilija ja välillä soittelen myös levyjä? Esittävillä taiteilijoilla ja äänitteiden tuottajilla on yksinomainen oikeus valmistaa äänitteestä kappaleita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että äänitteestä ei saa valmistaa kappaleita, eli sitä ei saa kopioida ilman äänitteen tuottajan ja äänitteellä esiintyvien taiteilijoiden lupaa. Tähän sääntöön on kuitenkin poikkeuksia: esimerkiksi omaan yksityiseen käyttöön saa äänitteestä ottaa muutaman kopion ilman lupaa. Kun äänitettä käytetään ravintolassa, kyseessä ei ole yksityinen käyttö, eikä yksityiseen käyttöön kopioinnin poikkeus siten koske näitä tilanteita. Ravintola on julkinen tila, ja musiikilla viihdytät ravintolan asiakkaita. Tämän vuoksi tarvitset käyttöä varten esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien kopiointiluvan, jonka myöntää Gramex. Äänitemusiikin esittämisestä ravintolassa ravintola on varmaankin jo suorittanut julkisen esittämisen korvauksen. Ole yhteydessä myös Teostoon tekijöiden korvausten selvittämiseksi. 20

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Lottaliina Lehtinen lakiasiainpäällikkö Suomen Muusikkojen Liitto ry Tekijäfoorumin työvaliokunnan jäsen Tekijäfoorumi Animaatioklinikka

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3.

1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. 1. Työryhmä ja toimeksianto 2 1.1. Työryhmän työskentely 2 2. Oulun oopperatuotannon nykymalli ja sen kehittämistarpeet 3 3. Oulun oopperan tulevaisuus 4 4. Oulun oopperan uusi toimintamalli 4 4.1. Tuottajuuden

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Janne Silvonen Media Clever Lokakuu 2013 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

GRAMEX. Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. (Jäljempänä Gramex)

GRAMEX. Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry. (Jäljempänä Gramex) T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö GRAMEX U P P H O V S R A T T S O R G A N I S A T I O N 1 (5) Sopimus 1. Osapuolet Sopimuksen osapuolet ovat Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Sibelius-Akatemia marraskuussa 2011 Gustav Djupsjöbacka OKM-seminaari 21.11.2011 Musiikkitalo Kuvitus: Sibelius - Finlandia Visio 2016 Sibelius-Akatemia on vireä

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Äänitteet ja tallenteet

Äänitteet ja tallenteet Äänitteet ja tallenteet Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: video, elokuva, tekijänoikeus, YouTube, lähioikeudet, TV-ohjelma, kuvauslupa, Creative Commons, CC, avoimet aineistot,

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Esiintymisen ja kuvauspaikan käyttöoikeussopimus Jokaisen mainoselokuvassa pelkällä äänellään tai kasvoillaan tunnistettavasti esiintyvän henkilön tulee allekirjoittaa esiintyjäsopimus. Jokaisesta valmiissa

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille

Lahjoita lukuhetki palvelukonseptin polku kirjastoille Hei! Tämähän on hieno juttu! Mielelläni lahjoittaisin lukutuokiota hoivakotiin. Mukavaa kun saa jakaa iloa muillekin. Lahjoittaja Marja Aaltonen Tämä ilahduttaisi kovasti meidän asukkaita eikä vaatisi

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Osaava myyjä saa paikan!

Osaava myyjä saa paikan! mutkatonta suoraa uutiskirje marraskuu 2015 MailService marraskuu 2015 Osaava myyjä saa paikan! Kyllä vain! Tällaisia rekrytointi-ilmoituksia voimme lukea lehdistä liki päivittäin ja työvoimaviranomaisen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MATKA 2010 tilastotietoa

MATKA 2010 tilastotietoa MATKA 2011 MATKA 2010 tilastotietoa 11,249 m² näyttelypinta-alaa 1,202 näytteilleasettajayritystä 366 päänäytteilleasettajayritystä 836 alanäytteilleasettajayritystä 72 maata edustettuna lisäksi messuilla

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/2 25.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (7) 36 Kansainväliset matka-avustukset, 3. jako HEL 2014-003735 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää kansainvälisiä matkaavustuksia seuraavasti: Hakija Kohdemaa Avustus

Lisätiedot

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI RADIOSTAR.FI Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI " MIKÄ ON RADIO STAR? Radio Star on uusi ja raikas, tekijöidensä näköinen nettiradio, jossa musiikista päättävät kuuntelijat, ohjelmatuottajat, toimittajat,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Markkinaympäristö Kuluttajan käyttäytyminen 3 Mainosmarkkina 2014 Hollanti +4 % Suomi -2 % 4 Sanoman kehitys 2014 EUR Liikevaihto Liikevoitto ilman

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus?

Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus? Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus? Ahti Vänttinen Konemusiikin tekijät ovat syystä kyselleet, miten heidän pitäisi täyttää Gramex-ilmoituksien taiteilijatiedot. Kyse voi nykyajan monimuotoisessa tuotantoympäristössä

Lisätiedot