Visiot ja unelmat Visioner och drömmar. Folkhögskolan 4/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visiot ja unelmat Visioner och drömmar. Folkhögskolan 4/2008"

Transkriptio

1 s i v i s t y s on e l ä m ä n a s e n n e s. 5 d e t be h ö v s dr ö m m a r e s i d 6 e k u m e e n i s e n op p i m i s e n pe d a g o g i i k k a s. 13 k a n s a n o p i s t o Folkhögskolan 4/2008 Visiot ja unelmat Visioner och drömmar

2 80 kansanopisto - folkhögskolan Folkhögskolan 4/ vuosikerta/årgång 4/2008 visiot ja unelmat visioner och drömmar Pääkirjoitus Jari Valtari 3 Unelma sivistyneestä Suomesta Elisa Helenius 4 Hoppet av Spithamn Sten Westerholm 6 Ajankohtaista 8 Puheenjohtajan pöydältä Hannu Salvi 9 NUTUKKA nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Leena-Maija Qvist 10 Opiskelijan unelma ja opettajan Leena Teinilä 12 Kolumni: Nostetta kohtaamisiin Sirpa Koriala 13 Jätekuormat unelmamyllyinä Tiina Lappalainen 14 Karkussa autetaan opintonsa keskeyttäneitä Erja Taura-Jokinen 17 Aikamatka Pentti Suihkonen 18 Ei oppilas ojaan kaadu Valto Heikkinen 19 Lärarkongress i Danmark Karin Nyström 20 Sen tornit kerran näin Liisa Pukki 22 Hankeosaaminen kehittyy Jyrki Jokinen 24 Homma hanskassa 25 Kulturell medvetenhet kräver aktivitet Anne Lönnqvist 26 Keskustelua 27 Kirjallisuutta 30 In memoriam 33 Resumé 34 Kuukauden 2 kansanopisto ruokaohje 4 * julkaisija / utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening päätoimittaja / chefredaktör Jari Valtari Rehtori Raseborg-opisto toimitussihteeri / redaktionssekr. puh. (09) osoite / adress Annankatu 12 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) kansanopistolehti toimitusneuvosto / redaktionsråd Jari Valtari, puheenjohtaja Kirsi Blomberg Tytti Issakainen Leena Mattila Karin Nyström Sirkku Räihälä Pekka Sallila Aarni Tuominen Sari Virtanen, sihteeri tilausmaksu / prenumerationsavg. 15 euro vuosikerta/årgång ilmoitukset / annonser Sari Virtanen puh./tel. (09) ISSN kannen kuva: Jukka Ovaskainen, valokuvauksen opiskelija, Muurlan Opisto taitto: Marja-Liisa Laitala paino: Oriveden Kirjapaino 2008 Seuraavan numeron teema on oppimisympäristöt. Lehti ilmestyy Temat för nästa nummer är inlärningsmiljöer. Tidskriften utkommer

3 pääkirjoitus Uudistuksia ja vähän unelmiakin Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön saralla on luvassa paljon uudistuksia seuraavan vuoden aikana. Uuden lain tarkoituspykälästä ja rahoitusmallista esitetään eri foorumeilla erilaisia lausuntoja ja mielipiteitä. Erityisen paljon keskustelua on herättänyt kansalais- ja työväenopistojen asema suhteessa muuhun vapaaseen sivistystyöhön. Keskustelussa on ollut esillä termi duaalimalli, jossa jakoa on tehty kunnallisen ja yksityisen rahoituksen välille. Termihän on tuttu erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulumaailmasta, jossa sillä viitataan erilaisiin järjestelmiin ja erilaisiin tutkintoihin. Tämän ajattelun mukaisesti yliopistojen tehtävänä on huolehtia tieteellisestä tutkimuksesta ja ammattikorkeakouluissa puolestaan korostuvat laadukas opetus, työelämäyhteydet ja aluekehittäminen. Ei varmasti voi väheksyä myöskään alue- ja kunnallispolitiikan merkitystä ammattikorkeakouluissa ja niiden kehittämistyössä. Duaalimallia on kuitenkin melko vaikea hallita korkeakoulumaailmassa. Vapaan sivistystyön kentälle termi duaalimalli sopii huonosti sillä kunnallisen ja ei-kunnallisen välinen raja on vähintäänkin häilyvä. Osa kansalaisopistoista on yksityisiä (so. ei-kunnallisia), ja toisaalta myös kunta voi olla ylin päättäjä kansanopiston hallinnossa. Rahoitusmalleja kehitettäessä ja lakeja laadittaessa on syytä pitää mielessä vapaan sivistystyön perustehtävä ja sen omaleimaisuus suomalaisessa aikuiskoulutuksen kentässä. Pääasiassa yksityisten oppilaitosten ylläpitämä ja julkisen sektorin sekä valtion että kuntien subventoima järjestelmä on yliopistojen tapaan autonominen. Sivistystyön tavoitteena on yksilön persoonallisuuden kehittäminen ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian edistäminen. Opintojen perusluonne on nonformaalinen ja pääpaino on yleissivistävässä koulutuksessa. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman lisäksi haasteita tulee eteen myös paikallisella tasolla. Vuoden 2009 alusta Suomessa tapahtuu 29 kuntaliitosta, joissa on mukana yhteensä 90 kuntaa. Yhdistymisten seurauksena kuntien määrä vähenee 61:llä. Näiden lisäksi käynnissä on 12 kuntien yhdistymisselvitystä, joihin osallistuu noin 30 kuntaa. Kuntajakoselvitykset eivät pääty vielä tähän vaan yhdistymisen toinen aalto toteutuu vuosina Tämä tuo erittäin suuria haasteita kuntien palvelurakenteille yleensä ja erityisesti kuntien sivistystyölle. Erityisesti kansalais- ja työväenopistojen näkökulmasta tulevat vuodet ovat hyvin haastavia. Lehden teemana ovat unelmat ja visiot. Omana unelmanani on, että syksyn kuntavaaleissa valtuustoihin valitaan sivistyneitä päättäjiä, jotka ymmärtävät sivistystyön keskeisen merkityksen sivistyneessä yhteiskunnassa. Sivistynyt yhteiskunta on sellainen, joka muun muassa ottaa huomioon yhteiskunnallisesti ja opinnollisesti huonommassa asemassa olevat yksilöt. Karjaalla ( alkaen Raasepori) Jari Valtari kansanopisto 4 *

4 visiot ja unelmat Sivistys ei tarkoita muodollista koulutusta, vaan se on elämänasenne, pohtii Marja Jalava työhuoneellaan Porthaniassa, Helsingin Kaisaniemessä. Jalava, 42, on yliopiston historian laitoksen tutkijatohtori. Teksti: Elisa Helenius, opiskelija, Helsingin Evankelinen Opisto Kuva: Johanna Lassy, opiskelija, Helsingin Evankelinen Opisto Tutkijatohtori Marja Jalava unelmoi Suomesta, jossa talous on palautettu isännän paikalta rengiksi. Unelma Suomesta 4 kansanopisto 4 * 2008

5 Jalava näkee kotimaamme sivistyksen käännekohtana 1800-luvun, jolloin alemmatkin sosiaaliluokat saivat alkaa opiskella, kyseenalaistaa perinteisiä arvoja ja muodostaa omia mielipiteitään. Opiskeleminen ei ollut enää vain ulkolukua, vaan itseohjautuvaa oppimista. Jalava on ennen kaikkea hämmästellyt aikakauden työläisiä, jotka paiskivat kuutena päivänä viikossa 14 tunnin työpäiviä, mutta jaksoivat silti sunnuntaisin kokoontua omiin opintopiireihinsä. Suomen sivistämisen kannalta tärkeinä henkilöinä Jalava näkee ne, jotka ovat alkaneet luoda suomen kirjakieltä ja kielioppia. Voidaan kuitenkin myös kysyä, onko Mikael Agricola yliarvostettu? Ja kansakoulun perustajien rinnalle on hyvä nostaa työväenluokasta lähteneitä kirjailijoita, kuten Aleksis Kivi. Sivistyksestä puhuttaessa moni ajattelee helposti vain historian suurmiehiä. Nykyään on alettu kyseenalaistaa suurmieskaanonia, jota veljesverkosto on vuosisatojen ajan pönkittänyt. Unohdukseen ovat jääneet nimettömät naiset, jotka ovat kotona opettaneet lapsia. Aina myös nostetaan esiin J. V. Snellman, joka on kyllä tehnyt uraauurtavaa työtä, mutta samalla sivuutetaan tyttökouluja perustaneet aktiiviset suomalaisnaiset, Jalava huomauttaa. Pisa-tutkimusten mukaan Suomen nykyinen koululaitos pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Täällä pyritään antamaan kaikille asuinpaikasta riippumatta tasokasta opetusta. Tänä päivänä koulujen väliset erot ovat kuitenkin repeämässä. Onko maaseudulla kouluja käyneillä kohta enää eväitä jatkaa kaupunkiin yliopistoon? Jalava kysyy. mullistava opistovuosi Suomeen levisi 1800-luvulla ajatus tarjota talouselämän ja valtion ulkopuolella omaehtoista opetusta kansanopistoissa. Opistomaailma on henkilökohtaisesti tuttu myös Jalavalle, sillä hän kävi lukuvuonna Oriveden opiston kuulun kirjoituslinjan, nykyisen sanataiteen linjan. Yksi hänelle tärkeistä opettajista oli opistolla nykyäänkin vaikuttava runoilija Risto Ahti. En vielä lukion jälkeen tiennyt, mitä tekisin tulevaisuudessa työkseni. Tiesin kuitenkin haluavani ammatin, jossa saan kirjoittaa. Harrastin myös silloin runojen kirjoittamista. Suomessa ei 1980-luvulla ollut paljonkaan erilaisia kirjoituspiirejä tai -kouluja, joten Oriveden opisto oli alalla pioneeri. Jalavalle opisto toi elämään pysyviä muutoksia, sillä hän löysi vuoden aikana niin uusia ystäviä kuin tulevan aviomiehensä. Opistovuosi muutti kaikin tavoin elämäni suunnan. Opistovuodessa on yleensä hyödyllistä se, että se voi joko vahvistaa kutsumusta alalle tai sitten osoittaa, ettei tästä kannata itselleen ammattia yrittää. Tajusin opistolla, ettei runous ole minun kohdallani ammatilliselle tasolle yltävä intressi. Toisaalta myös historian tutkiminen on pitkälti kirjoittamista. Opistovuodesta oli Jalavan mukaan kahdenlaista hyötyä. Ensiksikin sain muilta oppilailta perusteellista ja erittäin suoraa palautetta jutuistani. Opin samalla itse analysoimaan tekstejäni. Oriveden opistolla asutaan koulun yhteydessä sisäoppilaitoksessa. Toiseksi opistolla oppi lisää ryhmässä toimimista ja toisten kanssa toimeen tulemista, erityisesti kun itse asuin kahden hengen solussa. Jalavan mielestä oli hienoa saada vuoden ajan keskittyä vain luovaan kirjoittamiseen. Tietty tapa, jolla rakennan tekstiä, palautuu Oriveteen. Opin siellä luomaan kirjoituksiini imua. raha jyrää luovuuden Jalavan mukaan nykyään ajatellaan, että jokainen vuosi pois työelämästä, esimerkiksi kansanopistossa viettäen, on valtiolta varastettu. Aito sivistys ei ole palautettavissa taloudelliseen hyötyyn, Jalava kuitenkin muistuttaa. Sivistynyttä Suomea uhkaa hänen mukaansa ennen kaikkea talouden nostaminen yhteiskunnan ylimmäksi arvoksi. Pelkän rahallisen menestyksen yliarvostaminen anastaa huomiota muulta. Arvokeskustelun paikan vie silloin talous. Tutkija näkee Suomen sivistysvaltiona ainakin toistaiseksi. Sivistysmaa määritellään siinä, miten valtio kohtelee heikoimpiaan. Nyt Suomi vielä hoitaa asian hyvin, mutta kauanko tämä kestää? Esimerkiksi Helsingissä ei tarvitse kauan kulkea kadulla kun jo huomaa mielenterveyspalveluiden puutteen. Jalava kokee, että yliopiston henki on muuttunut niistä ajoista, jolloin hän tuli historian laitokselle 1980-luvun lopulla. Kilpailuhenkisyys on lisääntynyt. Nykyään painotetaan paljon hyötyä, ja samalla sivistys kärsii. Paradoksaalista on, että mitä enemmän tänä päivänä puhutaan luovuudesta, niin sitä vähemmän sille annetaan tilaa kasvaa. Historian tietämys on osa sivistystä, koska ilman menneisyyden tuntemusta ei voi hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Sivistys ei ole irrallista Trivial Pursuit -tietoa tai oppia siitä, kuinka pidellään oikein haarukkaa ja veistä. Suomessa tuijotetaan liikaa pintaa. Jalavan mukaan esimerkiksi muodollinen akateeminen koulutus ei vielä takaa ihmisen sivistyneisyyttä. Hän näkee sivistyksen vastakohtana jäykän ennakkoluuloisuuden ja joustamattomat periaatteet. Kannatan klassista saksalaista sivistyskäsitystä, joka painottaa uuden oppimista ja vanhan kyseenalaistamista. Siihen liittyy prosessiluonne, jossa ymmärretään, että asioita voi tehdä monella eri tavalla. Keskeisellä sijalla sivistyksessä ovat avoimuus, suvaitsevaisuus ja uteliaisuus. visiot ja unelmat kansanopisto 4 *

6 visioner och drömmar Det här är en bild av Hoppet från den tid när hon seglade som fritidsbåt i Stockholms skärgård. Besättningen tycks ha svårighet med hissandet av seglen! Hoppet av Spithamn En äventyrspedagogisk dröm Kanske för att jag inte har haft möjlighet att likt en Charles Lindberg kasta mig ut i dimman över Atlanten i ett enmotorigt flygplan och hoppas att bränslet räcker, att motorn håller och att jag har rätt kurs, har jag i stället valt att hålla mig på vattnet eller marken. Jag har känt att där har jag större möjligheter att förverkliga mina drömmar. Nere på jorden finns utmaningar så att det räcker för mig! Skutan Hoppet av Spithamn är en sådan utmaning. Den är dessutom starkt knuten till en pedagogisk vision. Trots att jag mesta delen av mitt yrkesliv har arbetat som journalist i press, radio och TV, har jag ändå i grunden varit litet av en folkbildare, som tyckt, att det bästa som finns är att få berätta för andra människor om allt det spännande som livet har att erbjuda! När därför livet erbjöd mig den möjligheten, hoppade jag in i folkhögskolvärlden i mitten av 80-talet. kaospiloter! Bilden av Charles Lindberg, som sitter ensam i sitt lilla flygplan mitt ute över Atlanten i sin pilotmössa och med sina flygglasögon och spanar in i molnen framför sig, fick jag från Århus i Danmark i början av 1990-talet, när jag sökte förverkliga ett slags form av upplevelsepedagogik vid Svenska Österbottens folkakademi i Närpes, där jag hamnat som rektor. Den nordiska folkhögskolan har alltid försökt hitta en pedagogik, som skapar upplevelse hos sina studerande. I vår tid har det framförallt gällt för varje folkhögskola att erbjuda en studieform, som avviker från den vanliga pluggskolan. Det har dessutom varit en överlevnadsfråga för många folkhögskolor, att försöka hitta nya vägar. Eftersom jag visste att äventyr och fysiska ansträngningar stärker och utvecklar en ung människas personlig- 6 kansanopisto 4 * 2008

7 visioner och drömmar Strax före jul 2005 flyttades Hoppet från Beckholmen i Stockholm där renoveringen hade påbörjats två år innan. Här är hon på väg till Lovisa i Finland. Flyttningen måste ske med en bilfärja. Hoppet vägde då ca 50 ton utan master. Det är de här männen som arbetar i dag med nybyggnaden av Hoppet i Valkom hamn i Lovisa. Från vänster Mathias Nykänen, Lasse Kiiski, ansvarig båtmästare, Calle Andersson, materialanskaffare och allmän fixare samt Arvo Silde. Hoppet ägs av Rederi Ab Hoppet med Helsingfors som hemort. het och karaktär, ville jag som folkhögskolelärare använda naturen som pedagogisk medfostrare. Jag har själv från barndomen levt i närkontakt med naturen och som vuxen ofta utsatt mig för strapatser och äventyr av olika slag och upptäckt att under försöken att klara av svåra situationer ute i naturen, kommer den riktiga människan fram, hennes äkta väsen, hennes verkliga jag. Jag fick höra om kaospiloterna i Århus i Danmark. Där hade man med framgång lyckats få håglösa, svårhanterliga stadsungdomar att själva reda upp sina tilltrasslade liv och orientera sig ut ur det kaos, som världen tycktes bestå av, och där de själva kände att de befann sig. De började kalla sig kaospiloter, som likt Charles Lindberg måste ta sig fram genom dimmorna i världen och enbart lita till sin egen förmåga att klara sig ur svårigheterna med livet i behåll. Det här danska projektet imponerade på mig. Jag lyckades för min egen skolas räkning komma över den nedlagda sjöbevakningsstationen på Gåshällan, den yttersta ön i Närpes skärgård. Där ville jag genomföra ett motsvarande äventyrspedagogiskt projekt. Vi skapade Naturstation Gåshällan. Den gav många viktiga erfarenheter. Den drivs idag av en förening där jag fortfarande hänger med. en flytande folkhögskola? När jag inne på 2000-talet hamnade i Estland för att bygga upp en modern folkhögskola i den gamla svenskbygden, där det redan före kriget fanns en svensk folkhögskola, upptäckte jag samtidigt att en av de gamla skutor, som estlandssvenskarna hade byggt, hade överlevt den sovjetiska ockupationen tack vare att hon såldes till Finland. Tanken, att rädda denna historiska skuta för eftervärlden och göra den till en seglande folkhögskola, låg nära till hands för en man som hela sitt liv sökt äventyret och velat bruka det som pedagogisk metod! Galeasen Hoppet hade sålts som fritidsbåt till Stockholm, när den 1965 togs ur yrkesmässig trafik i Finland. Vi tog den för två år sedan över till Finland och Lovisa och håller nu på att nybygga den och göra den till ett skolsegelfartyg. Vi leker med tanken på en flytande folkhögskola i Östersjön, men också med seglingar på de stora världshaven! En sådan folkhögskola kommer inte att sakna elever. Inte heller utmaningar. Om allt går enligt planerna kommer Hoppet att sjösättas i sin nya skepnad sommaren Hoppet byggdes i Spithamn på Nuckö i västra Estland. Den såldes 1927 till Finland och hade Vålax i Borgå landskommun som sin första hemhamn. Under hela sin tid i yrkesmässig trafik seglade hon under finländsk flagg. Det har funnits många skutor, som seglat i fraktfart på Östersjön och dess vikar innan långtradarna tog över den här trafiken, men Hoppets historia är unik. Därför har jag också skrivit en bok om henne, som kommit ut i höst, där jag berättar om Hoppet och hennes samtid. Boken heter: Den sista skutan Berättelsen om Hoppet av Spithamn och hennes samtid. Hoppet är en kulturhistoriskt värdefull skuta, den sista i sitt slag, som byggdes av estlandssvenskar innan de tvingades fly ut ur landet och deras andra skutor höggs upp eller försvann i okända öden. Man kan också följa med nybyggnaden av denna skuta på hennes hemsida: Det behövs drömmare, men det behövs också sådana som har resurser och förmåga att handla praktiskt. Jag har haft turen att få kontakt med handlingskraftiga människor, som kan hjälpa mig att förverkliga drömmen om Hoppet i folkbildningens tjänst. Text: Sten Westerholm Bilder: Sten Westerholms arkiv kansanopisto 4 *

8 ajankohtaista Ylläpitoluvasta luovuttu Alkukesästä näkyi uutisia (muun muassa Sivistysnet -verkkolehdessä) siitä, että Viittakiven opiston toiminta olisi lopullisesti haudattu. Aiemmin liikkui vielä ajatuksia siitä, että toimintaa jatkettaisiin jossain muodossa Hämeenlinnan toimipisteessä. Kansanopisto-lehti tiedusteli puhelimitse Suomen Setlementtiliiton pääsihteeriltä Pentti Lemmetyiseltä asioiden nykytilaa. Hän toteaa, että Viittakiven opiston toiminta ei enää jatku. Viittakivi Oy on olemassa vuoden loppuun ja vie loppuun kaksi projektia, joissa opisto on ollut mukana eli Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa, Nutukka -projektin ja Opinnollisen kuntoutuksen projektin. Osakeyhtiössä on vielä yksi henkilö työssä hoitamassa näitä projekteja. Kulunut vuosi on Lemmetyisen mukaan osoittanut myös sen, että toimintaa ei tulla jatkamaan myöskään Hämeenlinnassa. Viittakiven opiston ylläpitämää monikulttuurisuustyötä jatketaan Setlementtiliiton muissa opistoissa. Kysymykseen opiston ylläpitoluvasta hän vastaa, että siitä on luovuttu, ja asiasta on ilmoitettu opetusministeriölle. Pentti Lemmetyisen käsityksen mukaan Viittakiven opiston entiset opettajat ovat kaikki työllistyneet, keittiöhenkilökunnasta hänellä ei ole tarkkaa kuvaa. Kansanopisto Folkhögskolan -lehti 80 vuotta lyhyt historia Ennen Kansanopistoyhdistyksen perustamista (1906) Kansanvalistusseuralla (perustettu 1874) oli tärkeä merkitys kansanopistojen yhdyssiteenä. Keskinäiseen yhteydenpitoon kaivattiin myös lehteä, ja vuoden 1892 alusta Kansanopisto -niminen aikakauslehti alkoi ilmestyä kerran kuussa. Sen elinaika jäi tosin vain vuoden pituiseksi, mutta se oli tässä vaiheessa tärkeäksi tueksi hapuilevalle opistoajatuksen toteuttamiselle. Vuosi 1896 oli kansanopistojen piirissä rohkeiden aloitteiden aikaa. Ensimmäisen yhteisen kokoontumisen lisäksi toteutettiin vuoden lopulla oman äänenkannattajan perustaminen. Lehden perustava kokous järjestettiin Helsingissä 19. elokuuta Päätettiin että lehden tuli olla toverillinen yhdysside kaikkien kansanopisto-alalla työskentelevien, etupäässä opettajain ja oppilasten sekä myös harrastajain kesken. Uuden lehden nimeksi otettiin jälleen Kansanopisto. Se ilmestyi neljä vuotta , mutta sen lukijakunta jäi pieneksi, koska toiminnassa oli vasta 16 suomen- ja neljä ruotsinkielistä opistoa. Opettajia niissä oli runsaasti alle 100. Kesällä 1927 pidettiin Kansanopistoyhdistyksen vuosikokous Pohjois-Savon kansanopistossa. Kokouksessa päätettiin luentokurssit (myöhemmät kansanopistopäivät) vastedes järjestää kansanopistoväelle yhdistyksen vuosikokouksen rinnalla. Samalla luotiin pohjaa hankkeelle omasta äänenkannattajasta. Keskustelua lehdestä päätettiin jatkaa syksyllä Helsingissä luentokurssien aikana, ja asetettiin toimikunta valmistelemaan asiaa. Luentokurssien aikana kokoonnuttiin illaksi Tuusulan kansanopistolle, jossa 19. syyskuuta Aulanko selosti sen hetken tilanteen. Aarne Aulanko lehden ohjelmakirjoituksessa totesi lehden tehtävänä olevan tarjota mahdollisuutta mielipiteiden vaihdolle, puolustaa kansanopistotyötä, tukea yhdistyksen toimintaa ja valtiovallan valvontaa sekä edistää kansanopistoväen sivistyspyrkimyksiä. (M. O. Karttunen sivut ) Kansanopistolehden näytenumero ilmestyi vuoden 1927 lopulla. Se tyydytti lukijoita, sitä alettiin tilata ja korostettiin että oli velvollisuuskin tilata jokaiselle opettajalle jopa johtokunnan jäsenillekin. Vuoden 1928 vuosikokouksessa se määrättiin yhdistyksen äänenkannattajaksi, jossa kaikki tiedotukset julkaistaisiin. (Karttunen, sivu 146) Vuodesta 1928 lehti on ilmestynyt yhtäjaksoisesti; nykyisin viitenä numerona vuodessa. M. O. Karttusen kirjan Suomen kansanopisto , (Forssa 1979) pohjalta tiivistänyt Sari Virtanen 8 kansanopisto 4 * 2008

9 puheenjohtajan pöydältä Seminaari synnytti keskustelun Elokuun lopulla Suomen Kansanopistoyhdistys ja Opintokeskusseura järjestivät seminaarin, jonka otsikkona oli Vapaan sivistystyön tulevaisuus. Seminaarissa esiteltiin Seppo Niemelän keskustelua herättänyt ehdotus maamme sivistystyön luonteesta, tehtävistä ja rahoituksesta 2010-luvulla. Tilaisuus oli merkittävä, koska eipä aikoihin vapaan sivistystyön eri työmuotojen edustajat ole kokoontuneet yhteen pohtimaan nykypäivän kansansivistystyön roolia ja tehtävää. Eivätkä etsimään sitä, mikä on se yhteiskunnallinen sivistystehtävä, josta saamme olemassaolomme oikeutuksen, ja jolla perustelemme sen päättäjille, miksi yhteiskunnan kannattaa veroeuroja jatkossakin sivistystyöhön laittaa. Selitys sille, miksi seminaari järjestettiin ja juuri nyt, löytyy paitsi vapaan sivistystyön työmuotojen tarpeesta käydä jäsenistönsä tietoisuuden kehittävää keskustelua, niin myös toiveesta, että seminaarin keskustelu tukisi asetetun opetusministeriön vapaan sivistystyön kehittämisohjelman valmisteluryhmän työtä, joka Kesun (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman) linjausten mukaan tehdään yhteistyössä alan valtakunnallisten keskusjärjestöjen kanssa. Tähän mennessä valmisteluryhmä on keskittynyt toimeksiannon alkulukuihin: nykytilan kuvaukseen ja faktapohjaiseen toimintaympäristön kuvaukseen. Tältä pohjalta kehittämistarpeita ruvetaan nostamaan esille alkavan syksyn aikana. Niemelä pohti esityksessään sivistystyön perustaa, tarvetta ja tarkoitusta, sekä pystyykö nykyinen vapaan sivistystyön laki takaamaan toimijoille mahdollisuuden vastata ympärillämme olevaan sivistystarpeeseen. Seppo Niemelä muotoillessaan uuden lain tarkoituspykälää ja hahmottaessaan uutta rahoitusmallia kysyi, olisiko tarve eriyttää kansanliiketaustainen ja kunnallinen sivistystyö. Ymmärrän, että tämä, yllättäväkin, kysymys nousee Niemelän esityksen punaisesta langasta. Vapaan sivistystyön on perusteltava omaleimaisuutensa paljon aikaisempaa tarkemmin. Samoin sen on tehtävä uudelleen tunnetuksi kiinnittymisensä suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Vaikka sivistystyö on autonomista, niin julkista tukea halutessaan sen täytyy altistua keskusteluun valtion edustajien kanssa yhteiskunnan koulutus- ja yhteiskuntapoliittisista tärkeistä tarpeista. Tämän vuosikymmenen kokemuksen perusteella kansanliiketaustaiset sivistystyön edustajat eivät pelkää käydä tavoitteellisia keskusteluja rahoittajan tai poliittisen päättäjän kanssa. Päinvastoin oppilaitoksen autonomiaa kunnioittaessaan keskustelut nostavat sivistystyön arvostusta ja tekevät sen näkyväksi. Kunnallinen sivistystyö on puolestaan vahvasti sitoutunut paikalliseen ohjaukseen aina Vanhasen II hallituksen ohjelman kirjauksia myöden. Kansanopistoilla ei ole tarve rajojen rakentamiseen. Kyse on kunkin työmuodon ja sen ylläpitäjien omasta näkemyksestä, miten se määrittelee asemansa. Hannu Salvi kansanopisto 4 *

10 visiot ja unelmat NUTUKKA nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Vuonna 2005 tuli Suomeen erityisen paljon nuoria, vielä alaikäisiä turvapaikanhakijoita ilman huoltajaa. Nuoria tuli niin paljon, että tavanomaiset opiskelupaikat peruskouluiän ylittäneille eivät riittäneet ja monet jäivät vaille opiskelupaikkaa. Vastaanottokeskuksissa nuorille oli tarjolla vain aikuisille tarkoitettua opiskelu- ja työtoimintaa, jota järjestetään 6-10 tuntia viikossa. Nuorille tällainen tuntimäärä oli aivan liian pieni, heille piti löytää jotain järkevämpää ja paremmin ikää vastaavaa ja tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. kansanopistot kumppaneiksi Tiedettiin, että turvapaikanhakijoita oli jonkun verran hakeutunut kansanopistoihin ja että kansanopistoilla oli kokemusta maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta. Ajatus kansanopistojen entistä laajemmasta roolista opiskelupaikan tarjoajana oli kytenyt eri tahoilla ja pulmallisessa tilanteessa päätettiin tarttua ajatukseen. Nutukan käynnistyshetkenä voisi pitää työministeriössä järjestettyä kokousta, johon osallistui maahanmuuttajien vastaanoton ja kansanopistojen edustajia. Kokouksessa esitettiin ajatus nuorille suomen kielen opetuksen lisäksi järjestettävästä vanhanajan talouskoulutyyppisestä opetuksesta yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Ajatus projektista muuttui pian käytännön toimiksi ja hakemukseksi Euroopan pakolaisrahastolle. Projektin vetovastuu annettiin Viittakiven opistolle, olihan opistolla vuosikymmeniä kestänyt kansainvälisyyden perinne ja kokemusta maahanmuuttokoulutuksen järjestämisestä. Haettavalle projektille piti keksiä nimi ja nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa lyheni hellyttävältä ja lämpimältä kuulostavaksi Nutukaksi. Nimi kuvaa hyvin myös projektiin osallistuvia nuoria. Vaikkakin he ovat jo aikuisiän kynnyksellä olevia nuoria, kaikki ovat vailla vanhempien ja perheen turvaa ja ohjausta vieraassa maassa, vailla kielitaitoa ja vähäisin tiedoin siitä miten Suomen tapaisessa maassa selviytyy ja löytää paikkansa. opiskelu hyödyttämään nuorta Hakemukseen kolmevuotisesta projektista tuli myönteinen päätös vuosille Ensimmäisenä ja toisena vuotena projektisuunnitelman mukaan nuorille järjestettiin koulutusjaksoja Viittakivessä ja Seurakuntaopistolla internaattimuotoisena ja Turussa päivätoimintana. Opetusjaksot olivat 15 viikon pituisia ja oppilaita ryhmässä oli Opetus sisälsi suomen kieltä, elämänhallintaa ja yhteiskuntaan perehtymistä ja vastasi tällaisena hyvin kansanopistoissa annettavaa yleissivistävää opetusta. Opetussisällöt rakennettiin moduuleiksi, joilla haluttiin valmistautua siihen, että joku opiskelijoista voisi joutua keskeyttämään opetuksen kielteisen oleskelulupapäätöksen vuoksi. Ajatuksena oli, että yksikin opiskeltu kokonaisuus hyödyttää nuorta turvapaikanhakijaa ja siitä saatu oppi olisi sovellettavissa myös muualla. Näin kävikin joidenkin kohdalla. Nuorten kielteiset päätökset olivat tietysti raskas pettymys heille itselleen ja vaikuttivat voimakkaasti koko ryhmään. Opettajalle tällaiset tilanteet olivat myös rankkoja ja projektin aikana todettiin, että työnohjausta tarvitaan. Vastaanottokeskukset sitoutettiin nuorten opiskeluun rakentamalla opetussisällöt niin, että osa opiskelujaksoista toteutettiin nuorten ohjaajien opastuksella vastaanottokeskuksessa. Nuorten opetuksen lisäksi projektin tavoitteena oli vahvistaa nuoria ympäröivää verkostoa ja lisätä sen vuorovaikutusta ja toinen toistensa tietoisuutta nuorten tilanteesta ja turvapaikanhakuun, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvistä asioista. Verkostotapaamisissa kuultiin alan asiantuntijoita, suunniteltiin tulevaa toimintaa ja vaihdettiin kokemuksia ja kuulumisia. materiaalia ja arviointia Projektin tavoitteena oli myös valmistaa opetusmateriaalia ja opetussuunnitelma nuorten opetukseen. Kahdessa päättöseminaarissa projektin tuloksia on välitetty laajemmallekin yleisölle. Kuten projekteja aina arvioidaan, myös Nutukan toimintaa ja tuloksia on arvioitu vuosittain. Menetelmänä on käytetty Tanskasta kotoisin olevaa Bikva -arviointia. Bikvassa pyritään nostamaan koh- 10 kansanopisto 4 * 2008

11 deryhmän ääntä kuuluviin haastattelemalla heitä henkilökohtaisesti. Nutukkalaiset nuoret kokivat, että parasta projektissa oli pääsy päivittäin pois vastaanottokeskuksesta muiden nuorten pariin, jossa esimerkiksi suomen kielen oppimista voi testata ja kieltä harjoitella. Myös nuorten osallistuminen ja esiintyminen Nutukan päätösseminaareissa on osa Bikva -menetelmää. viranomaiset ja kansanopistot yhteistyössä Parhaillaan on meneillään projektin kolmas vuosi, jonka oli suunnitelman mukaan tarkoitus olla projektin tulosten levittämisvuosi ja tulosten viemistä osaksi normaalia käytäntöä. Nutukan osalta voi jo tässä vaiheessa todeta, että kehitettyjä tuotteita ollaan viemässä kovaa vauhtia osaksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja nuorten kotoutumista. Tätä projektin osuutta edesauttaa se, että monet kansanopistoista ovat järjestäneet koulutusta jo vuosia erilaisille maahanmuuttajaryhmille, myös turvapaikanhakijoille. Nykyisen ja entisen erona on se, että nyt vastaanoton viranomaiset ovat entistä aktiivisemmin etsimässä yhteistyötä kansanopistojen kanssa. Myös tulijoiden kasvavat määrät edellyttävät uusien luovien ratkaisujen löytämistä ja siihen Nutukassa pilotoidut mallit tarjoavat hyvän vaihtoehdon. Nutukka -mallin mukaisia, mutta pidempiä kursseja ollaan pilotoimassa Nutukka kakkoseksi ristityssä hankkeessa. Koulutus on jo käynnistynyt Järvenpään Seurakuntaopistolla ja vastaavanlaista kurssia ollaan valmistelemassa yhteistyössä Lieksan kristillisen opiston kanssa. Myös muiden kansanopistojen kanssa on käyty alustavia neuvotteluja. Toimintaa ollaan laajentamassa myös aikuisiin turvapaikanhakijoihin sekä oleskeluluvan saaneisiin. nuorelle opintoputki Vastaanoton ja kotoutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret voi- Kansanopistojen yhteisöllinen ympäristö tukee turvapaikanhakijan kotoutumista. vat aloittaa yleissivistävissä opinnoissa ja jatkaa samassa opistossa tarvittaessa joko peruskouluopintoja täydentävässä tai ammattiopintoihin valmentavassa opetuksessa. Keskeisenä tavoitteena on löytää yhteistyössä nuoren kanssa hänelle opintoputki, joka päättyy ammattiopintoihin tai lukioon ja joidenkin kohdalta korkeakouluun. Pyörää ei tietysti ole tarvinnut keksiä aivan uudestaan. Nutukan ohjausryhmän jäsenet, opettajat ja ohjaajat tekivät opintomatkan Ruotsiin, jossa kansanopistot ovat jo pitkään olleet osa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavaa järjestelmää. Nutukan tuotokset; oppimateriaali, opetussuunnitelma ja verkostotyö sekä arviointimalli ja sen tulokset löytyvät netistä osoitteella Teksti: Leena-Maija Qvist, ylitarkastaja, sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto, kansainvälisen suojelun yksikkö Kuvat: Nutukka -projektin arkisto ERF euroopan pakolaisrahastoa (ERF) hallinnoi Euroopan unionin komissio ja kansallisesti sisäasiainministeriö. Rahastolla tuetaan vuosittain unionin jäsenvaltioiden hankkeita, jotka liittyvät turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja pakolaisten kotouttamiseen. Kaikki hankkeita toteuttavat jäsenmaat saavat vuosittain tietyn perusosan, loppuosa jaetaan kolmena edellisenä vuotena vastaan otettujen turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän perusteella. Suomen osuus on viime vuosina ollut 0,5-1,5 milj.. Vuodelle 2009 rahaa on 2 milj.. Rahasto on ollut käynnissä vuodesta Tänä vuonna on alkamassa kolmas rahastokausi, joka jatkuu vuoteen 2013 asti. Vuosittain on ollut käynnissä projektia. Hankkeita voivat hakea viranomaiset, järjestöt ja yritykset (hanke ei saa tuottaa voittoa). Vuoden 2008 projektit tullevat hakuun tämän syksyn aikana. (Tietoja rahastosta löytyy osoitteesta kansanopisto 4 *

12 visiot ja unelmat Opiskelijan unelma ja opettajan Tapaamme Sadio Adanin kanssa tamperelaisessa kahvilassa. Sadio osallistui Viittakiven opiston ensimmäiseen turvapaikanhakijoille järjestettyyn Nutukka-kurssiin keväällä 2006 ja jatkoi sitten seuraavan talven peruskoulussa aikuisille maahanmuuttajille. Viittakiven peruskoulun jälkeen Sadio pääsi ammatilliseen koulutukseen valmistavalle kurssille Tampereen ammattiopistoon. Keväällä 2008 hän pyrki lähihoitajakoulutukseen, mutta ei onnistunut ensimmäisellä yrittämällä ja käy parhaillaan kymmenen kuukauden mittaista ammattiin valmistavaa kurssia. Kursseihin on sisältynyt työelämään tutustumisjaksoja automaalauksesta, puusepän töistä vanhusten palvelukeskuksiin ja päiväkoteihin. Sadio naurahtaa, että onpahan ainakin selvinnyt, mitkä ammatit eivät oikein sovi. Samaan aikaan ammatillinen toive valmistua lähihoitajaksi on vahvistunut. Se on nyt unelmista päällimmäisenä. Sadio ajattelee olevansa sosiaalinen; hänestä on mukavaa puhua ihmisten kanssa. Opinto-ohjaaja on kiitellyt hänen rauhallisuuttaan. haaveena kirjoittaminen Nutukka-kurssilla se tärkein haave oli oppia puhumaan sujuvasti suomea, mutta lapsena kirjat kiinnostivat. Silloin hän haaveili olevansa joskus kirjailija. Alussa täällä Suomessa, kun hän asui vastaanottokeskuksissa ja oli paljon ongelmia ja kaikki oli niin erilaista, hän kirjoitti omalla kielellään ja sanoo toivovansa vieläkin, että ihmiset joskus voisivat lukea hänen tarinansa. Mutta se tuntuu kaukaiselta, pitäisi opiskella niin paljon Suomessa Sadio haluaa asua, kun pystyy hoitamaan itse asiansa, jos nyt muuttaisi uuteen maahan, pitäisi kaikki taas aloittaa alusta. Hän odottaa päätöstä miehensä pääsystä tänne ja kertoo, että hänen isänsä kuoli keväällä Sudanissa. Puheeksi tulee myös se, että joskus toivoo voivansa jotenkin auttaa oman maansa ihmisiä ja kertoa heille, miten asiat ovat Suomessa. Vaihdamme Nutukka-kurssilaisten kuulumisia. Sadio pitää yhteyttä lähes kaikkiin. Moni on samassa tilanteessa kuin hän, ammattikoulutuspaikkaa etsiskellään, muutama on ammattikoulussa ja yksi on saanut töitä. unelma arjen teoista Sadion kanssa jutellessa opettajan unelmat menettävät hohtoaan - näyttäytyvät yhtä aikaa yksinkertaisina ja haastavina: kykynä ohjata kielen pariin, taitona kuunnella ja kannustaa. Opiskelijan kokemukset muistuttavat isoista ongelmista. Edelleen haluan uskoa unelmaan, että arjen teot muuttavat maailmaa parantavat tavallisten ihmisten elämää. Selvää on, että Nutukan tapaisia yleissivistäviä koulutuksia tarvitaan. Toivon niiden kehittyvän ja laajenevan poluksi ammattiopintoihin. Kansanopisto on hyvä koulutusmuoto nuoren itsenäistymisen tueksi. Teksti: Leena Teinilä projektikoordinaattori, Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa / Nutukka projekti Kuva: projektin arkisto 12 kansanopisto 4 * 2008

13 kolumni Nostetta kohtaamisiin kun olin parikymppinen, elettiin Suomessa, jossa kaikki olivat uskonnoltaan ja kulttuuritaustaltaan aikalailla samanlaisia. Me ortodoksit taisimme silloin edustaa uskonnollisessa kentässä sitä eksoottista poikkeamaa valtavirrasta. Kauniit kirkot suitsutussavuineen erosivat mystisyydessään normaalista kirkosta, kuten kuulin sanottavan. Maailma on muuttunut. Tämän ajan parikymppinen ymmärtää, että meidän suomalaisten joukosta löytyy kulttuuriselta ja uskonnolliselta taustaltaan monenlaisia ihmisiä. Puhumme monikulttuurisesta ja moniarvoisesta Suomesta. Useissa Euroopan maissa tämä on ollut arkipäivää kauemmin. Kristinuskon rinnalla ihmiset ovat kohdanneet toisenlaisuutta työyhteisöissä, kouluissa, perheissä ja harrasteryhmissä. Yhteiselo ei aina suju ongelmitta, pahimmillaan ymmärtämättömyys ja suvaitsemattomuus johtavat väkivaltaan; joko henkiseen tai fyysiseen. Näin ovat kertoneet kollegat Euroopan ekumeenisten akatemioitten verkostossa, jossa monet heistä työskentelevät eri tavoin ekumeenista oppimista ja uskontojen välistä vuoropuhelua edistäen. Olen oppinut, että vaikka konfliktit kuuluvat elämään, on olemassa työkaluja, joiden avulla tilanteen purkaminen ja eheyttäminen on mahdollista. Entistä monimuotoisempi arvojen kirjo lienee tulevaisuuden näky meilläkin. Monesti mietin, miten me Suomessa osaisimme toimia ennakoiden ja muiden maiden kokemuksista oppien. Voisivatko kenties kansanopistot olla yhteiskuntamme apuna rakentamassa vuoropuhelua ei ainoastaan eri kulttuurien vaan myös eri uskontojen välillä? Entäpä jos esimerkiksi me kristilliset kansanopistot kehittäisimme internaattipedagogiikan rinnalle uskontojen välisen vuoropuhelun ja ekumeenisen oppimisen pedagogiikan? Kansanopistoilla on välineet ja oppimisympäristöt valmiina, kerromme tekevämme ihmisläheistä työtä, kaikessa toiminnassa keskiössä on ihminen, oppija. Korostamme yhteisöllistä oppimista ja monenlaisia oppimisen menetelmiä. Voisimmeko valjastaa tämän kaiken myös uskontojen välisen sillan rakentamiseen? Voisimmeko rakentaa ihmiskeskeistä ekumeniaa, joka tavoittelisi toisen kohtaamista ilman muuttamisen ja oikeassa olemisen tarvetta? Kuulun kirkkoon, joka on ns. vähemmistökirkko Suomessa. En ole koskaan joutunut kärsimään siitä mutta olettamuksiin ja uskomuksiin törmään tuon tuostakin. Silloin mietin, miten me yhteisönä Suomessa selviämme, kun tähän lisätään ripaus idän uskontojen moninaisesta kirjosta. Ilman oppimista ja kasvua se tuskin onnistuu. Mieleen tulee myös toinen näky. Mikäli uskonnonopetuksen asema kouluopetuksessa heikkenee, tulee uskontokasvatukselle uudenlaisia haasteita tulevaisuudessa. Maallistumisen myötä kosketuspinta uskontoon ja kirkkoon muuttuu yhä ohuemmaksi. Kristillisissä kansanopistoissa voimme kuitenkin myös tulevaisuudessa painottaa arvopohjaamme ja palvella sitä oppijoitten joukkoa, jolle hengellisyys on tärkeää. Kansanopistot ovat paitsi nuorten myös erityisesti aikuisten elämän korkeakouluja. Tässä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassamme voisimme olla apuna ja tukena erityisesti aikuisille, niin työelämässä oleville kuin ikääntyvillekin. Toisenlaiselle Nosteelle voisi siis olla kysyntää. Sellaiselle, joka koulutustason lisäksi kohottaisi kohtaamiskykyä. Sirpa Koriala, rehtori, Valamon kansanopisto puheenjohtaja, Ecumenical Association of Academies and Laity Centres in Europe kansanopisto 4 *

14 visiot ja unelmat Kestävän kehityksen kauppa ja ompelimo on kuin satukirjan sivuilta. Konemetsä-poletti syntyi Uusixin keramiikkapajalla sulatetusta lasista ja savesta. Poletein 14 kansanopisto 4 * 2008 innostettiin festarivieraita keräämään roskansa: polettia ja yli puolilleen kerättyä jätesäkkiä vastaan sai 10 euroa.

15 Jätekuormat unelmamyllyinä visiot ja unelmat Oma harrastuneisuus tai käsityöalan koulutus on innoittanut käsityöläisiä etsimään tapoja, joilla olemassa olevia tuotteita ja materiaaleja voi hyödyntää. Loihtimalla niistä uusia tuotteita pidennetään niiden elinkaarta. Kierrätysmateriaalien käyttö tekee design-tuotteet saavutettavammiksi ja edullisemmiksi. Uuden luominen vanhasta on myös synnyttänyt yrityksiä etenkin matalapalkkaiseen tekstiiliteollisuuteen, jossa ei ole ollut mielekästä työtä tarjolla. Oopperatalo ei ole ainoa pakopaikka meluisasta todellisuudesta Helsingin Töölössä. Oopperaa vastapäätä on Mereija (www.mereija.fi), kestävän kehityksen kauppa ja ompelimo, johon astuu kuin satukirjan sivuille. Värikäs näkymä vaikuttaa tutulta, mutta kuitenkin erilaiselta. Kyntteliköstä roikkuu koristeltuja lusikoita ja haarukoita, katonrajaa reunustavat laukut, joiden kahvana toimii puhelimen luuri, katosta roikkuu jugurttijuomapurkeista ja muovisista pakkausrasioista tehtyjä lampunvarjostimia. Vanhat ikkunalasit, verhonipsut ja muoviset pikkueläimet ovat uusiutuneet korvakoruiksi. Mereija myy omien kierrätysmateriaaleista tehtyjen uniikkituotteiden lisäksi noin 30 samanhenkisen käsityöläisen tuotteita. Elina Paunonen elää unelmaansa hoitamalla kauppaa ja tekemällä sinne myös omia tuotteitaan. Mereijan perustajan Eija Väyrysen käsissä ompelimossa isoisän vanha flanellipaita jatkaa elinkaartaan vaikka vauvanmekkona. Vain mielikuvitus on rajana, kuvaa Elina tuotevalikoimaa. unelma jätevapaasta maailmasta Yrityksillä, jotka tekevät kierrätysmateriaaleista uusia tuotteita, on yhteistä halu vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen edistämällä kestävää kehitystä ja ehkäisemällä jätettä. Unelmoin maapallosta ilman turhaa jätettä, sanoo Mirka Tuovinen nettisivuillaan (www.mirkatuovinen.com). Tuovinen valmistaa Varpaisjärvellä vaatteita pääosin ja -70- lukujen painokankaista. Esimerkillään hän näyttää, että omilla valinnoilla voi ottaa vastuuta. Savonlinnalainen ILOMIELI ekodesign (www.ilomieli.com) tarjoaa nettikaupassaan uusiounelmia. Tekemällä vanhasta uutta ylläpidämme unelmaa pysyvämmästä maailmasta. Vaate on unelma, yksilöllinen tuote ja iloinen hankinta asiakkaalle, sanoo Jenni Pylvänäinen. Vaativampikin kestävän kehityksen kuluttaja vaikuttuu ilomielten, Pylvänäisen ja Jonna Perälän ympäristövastuullisuudesta. muotoilu avain jäteongelmaan SECCOn (www.seccoshop.com) verstaalla Jyväskylässä auton sisäkumit päätyvät käsilaukuiksi, pesukoneen rummut saippuatelineiksi, tietokoneen näppäimet kännykoruiksi, vanhat vinyylilevyt kulhoiksi, vetoketjut rintakoruiksi kansanopisto 4 *

16 Uutta mistä vaan Globe Hope Nummelasta vie vanhoista sairaala- ja armeijatekstiileistä ja työvaatteista tehtyjä vaatteita ja asusteita moniin Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. (www.globehope.com) Oululainen Katja Iljana valmistaa kierrätysmateriaaleista erityisesti mekkoja ja hupparitakkeja. KIKSin hauskoilta nettisivuilta saa hyvät kiksit. (www.kiks.fi) MAKEEdesign eli hämeenlinnalainen Päivi Savolainen ompelee kierrätetyistä karamelli-, jäätelö- ja eineskääreistä vetoketjullisia kukkaroita, pussukoita ja laukkuja. (www.makeedesign.fi) Pipardildasin tavaramerkiksi on muodostunut laukku farkkukankaasta, johon rusutjärveläinen taiteilija Mimmi Tverin on yhdistänyt virkattuja pöytäliinoja ja lakanapitsiä. (www. pipardildas.com) Plan B on Helsingin Kierrätyskeskuksen tavaramerkki. Trashion edustaa hienompaa lookia tyylitietoisille: vaatteita, suksista lehtiteline, silmälasien linsseistä koruja. Työllistää pitkäaikaistyöttömiä. (www.plan-b.fi) Helsinkiläistynyt tekstiilitaiteilija Rita Rauteva-Tuomainen kutoo teollisuuden ylijäämämateriaaleista mm. miniryijyjä raastinrautoihin ja kauhoihin. Autopesuloiden harjoista irtoaa ketjuja nappikoruihin. ja riisisäkit lampunvarjostimiksi. Muotoilu on työkalu, jolla voi ratkaista ongelmia, kuten synnyttää jätteestä uuden tuotteen, sanoo yrityksen johtaja Maarit Partanen. Tietoa kierrätyksestä halutaan jakaa, ja syksyn uutta ovat kierrätysmuotoilutyöpajat, joita järjestetään arki-iltoina Jyväskylässä ja SECCON myymälässä Helsingissä. Työpajat täydentävät kansalais- ja kansanopistojen kurssitarjontaa kierrätysasioista, Partanen sanoo. Yksi hyvä valinta ruokkii toista. Yrityksen hyväntekeväisyystoiminta alkoi yhteistyössä Don Johnson Big Bandin kanssa laukkumallistolla, jonka tuotosta lahjoitetaan viisi prosenttia Pietarin Katulapset ry:lle. Parhaillaan kehitetään tuotteita, joiden avulla kerättäisiin varoja Naisten Pankille kehitysmaiden naisten yrityslainoja varten. me kaikki olemme suunnittelijoita Mirjami Malleus luottaa ihmisten luovuuteen, jota vain täytyy herätellä. Malleus ja Pia Leikas toimivat helsinkiläisessä Remake EkoDesign -ompelimossa (www.remake.fi) välittäjinä, jotta asiakas voi toteuttaa visionsa, miten jatkaa vanhan lempivaatteensa elämää. Yritys tuo jatkossa myös puolivuosittain vaihtuvan sesonkimalliston, johon kierrätysmateriaalit hankitaan yhteistyökumppanilta Fidalta. Nahka on ollut Fidalla ongelmajätettä. Nyt sekin saadaan kiertoon mittatilauslaukkupalvelussa. Malleukselle Remake-ompelimo on toteutunut unelma, joka kuitenkin vaati oman aikansa. Hänen mukaansa unelmille täytyy antaa lupa toteutua. elämänhallintataitoja kierrätystyöpajoilla Uusixin korupajassa Helsingin Kyläsaaressa kehitellään koruja lasimurskasta sulatetuista napeista. Lopputuote voi olla sormus kuten Joni Pötrösellä. Nuorukaisen työharjoittelu on onnistunut: hän jatkaa pajasta kultasepän henkilökohtaiseen oppiin. Myös korupajassa kuntoutuva Taika on löytänyt tulevaisuuden alansa. Tällaista koulutusta on mahdoton saada muualta. Uunisaaren lasipullon pohjista tehdään ranneketju, rumpusetin pellistä rintakoru, tietokoneen komponenteista rannekoru. Uusix-verstailla on yhdeksän työpajaa, joissa helsinkiläiset pitkäaikaistyöttömät, työharjoittelijat ja usein päihdetaustaiset työhön kuntoutujat opettelevat työtaitoja neljä tuntia päivässä kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Jokainen saa löytää oman ilmaisunsa. Jos jokin menee pieleen, tehdään verstaiden nimen mukaisesti uusiksi. Kukaan ei siis voi epäonnistua. Teksti ja kuvat: Tiina Lappalainen opiskelija, Helsingin kr. opisto Twin-shopissa sisarukset Eija ja Taru Lönnrot tekevät pussukoita ja laukkuja kierrätyskankaista. Tekokuituisista valoverhoista saa kestävän kauppakassin. (www.twin-shop.com) Uusi O:n Susanna Salonen, helsinkiläinen artenomi ja teollinen muotoilija, kunnostaa, maalaa ja kuvittaa huonekaluja - vaikka Tuulen viemää -elokuvan sankariparilla. (www.uusio.fi) 16 kansanopisto 4 * 2008 Remaken Pia Leikas ja Mirjami Malleus valmistelevat asiakkaalle gaalapukua yhdistämällä vanhojenpäiväpukua ja juhlapukua.

17 Opintonsa keskeyttäneitä ohjaavat Karkun evankelisella opistolla Martti Ristolainen, Mervi Marku ja Elina Heikkilä. visiot ja unelmat Vammalan Karkusta löytyy juuri nyt ja lähikuukausina opiskelupaikka niille nuorille, jotka ovat ehtineet tänä syksynä keskeyttää opintonsa esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa. Kymppiluokan linjanjohtaja Martti Ristolainen Karkun evankelisesta opistosta kertoo, että kyse on Pirkanmaalla - ja todennäköisesti myös koko valtakunnassa - uudentyyppisestä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Olemme aloittaneet uuden ryhmän opintonsa tänä syksynä tai aiemmin keskeyttäneille sekä niille, jotka ovat jääneet ilman peruskoulun päättötodistusta. Rahoitus on järjestynyt niin, että nuorelle koulutus on maksuton. Syyskuun alkuun mennessä tässä koulutuksessa oli aloittanut jo viisi opiskelijaa. Mukaan mahtuu joustavasti pitkin lukuvuotta. Varsinaiselle Karkun Kympille lähti elokuussa reilut parikymmentä henkilöä. oma suunnitelma ja paljon ohjausta Opintonsa keskeyttänyt saa Karkussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja runsaasti henkilökohtaista ohjausta. Siitä vastaavat pääsääntöisesti oppilashuoltaja Elina Heikkilä ja opiskelijaohjaaja Mervi Marku. Yksilöllinen, aikuisen ammattitaitoinen ohjaus mahdollistaa sen, että nuori pääsee aikanaan itselleen sopivassa aikataulussa jatkamaan elämäänsä hänelle mieluisassa ja soveltuvassa opiskelutai työpaikassa. Nuori voi korottaa arvosanojaan mm. Karkun Kympillä tai suorittaa lukion kursseja. epäonnistumisesta uuteen alkuun Martti Ristolainen on varautunut uuden kansanopistolinjan haasteellisuuteen. Nuori on juuri epäonnistunut yrityksessään kouluttautua, ja motivaatio opiskeluun on nollatasossa. On kuitenkin tärkeää, ettei yhteiskunta jätä häntä juuri tässä vaiheessa. Lähdemme kotiin keskustelemaan nuoren kanssa, jos se auttaa vauhtiin pääsyä uudessa elämäntilanteessa. Monelle nuorelle ympäristönvaihdos tekee terää: Elämään on joskus hyvä saada uusi alku kokonaan vieraiden ihmisten keskellä - sellaisten, joilla ei ole mitään ennakko-odotuksia. Pitkään erityisnuorten parissa toiminut linjanjohtaja Martti Ristolainen kouluttautui hiljattain sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman Onnistuvat opit -hankkeen prosessiohjaajaksi eli seutunsa palveluiden asiantuntijaksi nuoria koskevissa asioissa. Teksti ja kuva: Erja Taura-Jokinen toimittaja kansanopisto 4 *

18 visiot ja unelmat Aikamatka Olen osallistunut reilun vuoden ajan vapaan sivistystyön PD-ohjelman pilottiryhmään. Koulutuksemme ensimmäisellä lähijaksolla keväällä 2007 saimme ryhmätehtävän: meidän oli kuviteltava olevamme tilanteessa, jolloin meillä on tutkintotodistus kädessämme. Millaisia ovat tuntemuksemme silloin, mitä koemme oppineemme, millainen oppimispolkumme on ollut ja millaisena näemme tuolloin työyhteisömme tilan. Tästä kaikesta meidän piti piirtää kuva. Meidän ryhmämme piirroksesta tuli varsin taiteellinen. Alareunaan piirsimme hajanaisia, repaleisia ja toisistaan erillisiä pilvimuodostelmia. Pilvien reunoissa oli synkkiä sävyjä. Piirroksen keskiosassa oli nousevia turbulenttisia ilmavirtauksia, jotka imivät alhaalla olevia pilvenriekaleita ylöspäin. Pilvet kieppuivat virtausten myötä villisti ja alkoivat muotoutua uudelleen. Piirroksen yläosassa pilvimassoista oli hahmottunut suurempia, selkeämmin erottuvia kokonaisuuksia, jotka muodostivat kaukaa katsottuna yhtenäisen kumpupilvistön. Pilvien reunat punersivat nousevan auringon kajosta. Pilviin oli samalla tiivistynyt kosteutta, joka pisaroi hedelmöittävänä sateena maahan. Sateen jälkeen maasta ponnistautui pieniä, hentoja mutta pirteän vihreitä sirkkalehtiä. Näin olimme tulleet visioineeksi vapaan sivistystyön kehitystrendin. Vapaan sivistystyön toimijoiden ymmärrys karttuu lähivuosina siinä määrin, että me uskaltaudumme lähtemään syvälliseen muutosprosessiin. Prosessin myötä löydämme aiempaa enemmän yhteistä kontaktipintaa ja aitoa yhteistyötä. Samalla oma tehtävämme kirkastuu. Yhteiskunnan esittämät verkottumispaineet vauhdittavat muutosta. Muutosvaiheitten jälkeen vapaan sivistystyön kenttä ja sen tehtävät näyttäytyvät ulkopuolisille yhtenäisempänä ja vahvempana vaikuttajana kuin koskaan ennen. Yhteiskunta tunnistaa ja tunnustaa vapaan sivistystyön hedelmällisen annin. Suotuisten tuulten noste pitää uudistustyön vapaan sivistystyön piirissä jatkuvasti käynnissä Pentti Suihkonen rehtori, Jaakkiman kristillinen opisto 18 kansanopisto 4 * 2008

19 Ei oppilas ojaan kaadu visiot ja unelmat Hän löysi vihdoinkin itsensä, ne sanoivat miehestä joka vasta verraten iäkkäänä lakkasi kehittymästä. (Samuli Paronen) Liki viisikymppisenä peruskouluun, hah! Tällaiselle aikomukselle olisivat nauraneet kirvesmiestoverit montunpohjalla itsensä kipeiksi ja hihitelleet vielä ruokatunnillakin makkaraperunoidensa mausteeksi. Arvelutti opiskelemaan lähtemisen perusteet itseänikin vielä ensimmäisenä päivänä aloittaessani peruskouluopinnot Kainuun Opistolla elokuussa. Epäilys kylmää luita vieläkin, varsinkin englannin ja ruotsin tunneilla tai matikan sievennyksiä ja murtolukuja tankatessa tai etsiessäni kymmenen sulkumerkin seasta itseisarvolukemaa ja lopputulemaa. Arveluttaa siksikin, koska en minä kieliä enkä optimaalilukuja ole tarvinnut rämpiessäni liejuisilla rakennusten pohjilla, sulan betonin seassa, räntäisillä telineillä ja auringon paahtamilla talojen katteilla. Kuluttaessani pitkän työurani aikana vuosittain kolmesta viiteen kahdeksan metrin rullamittaa, joita todella on käytetty lukemien mittaamiseen, neliöiden ja kuutioiden funtsailuun ja korkojen merkkaamiseen. Hunajaisia haaveita minkään suhteen ei näillä kokemuksilla enää ole, ne ovat iskelmien tyhjänpäiväisyyksien tajuamisen myötä pyyhkäisty olemattomiin. Toiveita voi olla, mutta ei suinkaan etukäteen listattuina. Ne kasvavat, jos opiskelu sujuu, päämääräänsä kohti kuin itsestään. Ja vaikka opiskelu ei sujuisikaan, on toivo jo herännyt. Se alkoi orastaa sellaisen kohtaamisesta, jota en ikimaailmassa olisi osannut kuvitella. Toivo alkoi tinata rikkimennyttä saumaa umpeen joka on aina liittänyt persoonani kirjoittamiseen. Mutta toivostakaan en osaa vielä kertoa tämän enempää sillä se on vasta hentoinen sylilapsi, kuin pieni vauva joka tarvitsee hellää huolenpitoa ja äidinmaitoa. Pikkuisen vain kuiskaan, että valokatkaisijan löytymisen mahdollisuus liittyy sellaisten ihmisten tapaamiseen opistolla, jotka avasivat uuden luvun ajatusmaailmassani. Kainuun Opistossa on juuri nyt hyvin mielenkiintoinen, kansainvälinen ilmapiiri. Opiskelijoita meidän alkuasukkaiden lisäksi on paikalla Somaliasta, Kongosta, Sudanista, Afganistanista, Irakista, Kambodzasta, Nepalista jne. ja se tuo omat erityispiirteensä kaikkeen mitä opistossa tapahtuu. Ja minulle, joka olen aina suhtautunut eteeni tulevaan uuteen uteliaana kuin pystykorvan pentu, tämä tuo jotain semmoista käsiteltävää aivoille, ettei sitä heti osaa sanoin kuvata. Se on käsittämätön tunne, kun niin helposti ystävystyy niin usean eri maan kansalaisen kanssa ihonväristä piittaamatta. Tuntuu jopa, että paljon helpommin kuin aikanaan aina uudelle rakennustyömaalle siirtyessä ns. omiensa parissa. Odottelen, katselen, kuuntelen ja teen muistiinpanoja. Pelkään samalla pahinta, eli taloudellista katastrofia joka tällaisesta opiskelusta, joka ei tuota taskuun mitään, yleensä seuraa. Menee velkarahalla hankittu talo ja viisijäsenisen perheen elämä vaarantuu. Asia, joka tämän pelon aiheuttaa on, että vakuutusyhtiöillä on lainlaatijoiden käsittämätön pykälä käytettävissään harkitessaan, millaisen koulutuksen he voivat kullekin vammautuneelle kustantaa. Esimerkiksi minulle peruskouluopintojen jälkeen mahdollisesti avautuva muu koulutus nostaisi entistä koulutustasoani ja sellaista ei, herra paratkoon, kansalaiselle, jolla motivaatiotakin opiskella olisi, voi millään suoda. Ei kun harjanvarsia sitomaan koska et kirvesmiehen ammattiin kykene! Mutta ikärasismillekin haiskahtavasta kouluttautumisenestopykälästä tällä hetkellä viis! Laulellaan vaan että: Punertaa marjat pihlajan Terveisin Valto Ensio Heikkinen, kirvesmies evp., nyk. opiskelija, Kainuun Opisto kansanopisto 4 *

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 10.4.2008 Jyrki Ijäs VOS -työryhmä puheenjohtaja Hannu Salvi rehtori Ville Marjomäki talouspäällikkö Jorma Kallio sihteerit: Jyrki Ijäs,

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YLEISET KIELITUTKINNOT

YLEISET KIELITUTKINNOT YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot