PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus"

Transkriptio

1 Toimittajat Vuokko Malinen ja Paula Alkio PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus 3

2 Kalevankatu 16 PL 849, Helsinki Kansi ja taitto: Otto Paakkanen Kustantaja: VL-Markkinointi Oy Helsinki ISBN

3 Toimittajat Vuokko Malinen ja Paula Alkio PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus 5

4 SISÄLLYS PARISUHDETERAPIAN NYKYTILASTA 8 Arto Koskinen PSYKOANALYYTTISESTA PARIPSYKOTERAPIASTA 14 Pirjo Tuhkasaari LUOVAN SYSTEEMINEN JA JUNGILAINEN PARIPSYKOTERAPIA 23 Jan-Christer Wahlbeck PARISUHTEEN JA PARIPSYKOTERAPIAN PROSESSEISTA 34 Pirjo Tuhkasaari INTEGRATIIVISESTA PARIPSYKOTERAPIASTA 54 Vuokko Malinen, Sinikka Kumpula SEKSUAALISUUDESTA PARISUHTEESSA 66 Pirjo Tuhkasaari INTIIMIYS JA SEKSUAALISUUS PARISUHTEESSA 84 Sinikka Kumpula KIRJOITTAJAT Pirjo Tuhkasaari on suomalaisen psykoanalyyttisen paripsykoterapian pioneeri. Hänen artikkelissaan tarkastellaan ensimmäistä kertaa suomenkielellä paripsykoterapian kehittymistä psykodynaamisesta näkökulmasta. Artikkelissa todetaan, miten paripsykoterapian kehittymisen taustalla on psykoanalyyttisen perheterapian teoria, joka käyttää systeemiteorian, psykoanalyysin ja ryhmäpsykoterapian kautta saatua psykologista ymmärrystä ja tutkimustietoa. Tuhkasaari muistuttaa, että perheterapian voi todeta alkaneen 1930-luvulla pariterapiasta, kun psykoanalyytikot kiinnostuivat yksilöhoidoissaan olevien potilaiden puolisoiden tilanteesta ja parisuhteesta. Jan-Christer Wahlbeck on suomalaisen systeemisen perheterapian pioneereja. Hän ei ole koskaan antanut yhden ainoan viitekehyksen lukita aivojaan. Wahlbeck kirjoittaa artikkelissaan luovan systeemisestä jungilaisesta paripsykoterapiasta, sekä ennen kaikkea siitä, kuinka ihmeellisen maailman asiakkaat auttavat terapeuttia näkemään, kun he esittelevät ainutlaatuista yhteistä luomustaan eli parisuhdettaan monine ulottuvuuksineen ja ristiriitaisuuksineen. Sinikka Kumpulalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus korjaavasta työstä parien kanssa. Hän on toiminut kouluttajana Väestöliiton järjestämissä integratiivisissa pariterapiakoulutuksissa. Hän pohtii artikkelissaan vaikeaa seksuaalisuuden, intiimiyden ja läheisyyden ikuista ratkaisematonta pulmaa parisuhteessa. Arto Koskinen on psykologi, pariterapeutti ja seksologi, joka työskentelee Väestöliiton Tampereen klinikalla ja Väestöliiton parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevässä Parisuhdeprojektissa. Hän on myös toiminut kouluttajana Väestöliiton pariterapiakoulutuksissa. Hän luo katsauksen pariterapian nykytilaan ja sen lähimenneisyyteen, jonka kuluessa pariterapia on vähitellen alkanut eriytyä omaksi tieteenalakseen terapiakentässä. Vuokko Malisella on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus korjaavasta työskentelystä parien kanssa. Hän on johtanut Väestöliiton kaksivuotisia pariterapiakoulutuksia ja työskentelee, samoin kuin Sinikka Kumpula, Väestöliiton parisuhdeprojektissa. Vuokko Malinen ja Sinikka Kumpula kirjoittavat yhdessä integratiivisesta paripsykoterapiasta. 6

5 JOHDANTO Yhteiskunnassamme tuetaan monilla tavoin vanhemmuutta, mutta ei riittävästi puolisosuhdetta. On sanottu, että parisuhde on maailman vaikein asia. Parit tuntuvat tarjoavan myös yhden kaikkein vaikeimmista haasteista terapiatyössä. Tulevaisuudessa uudet perhemuodot tuovat työhön oman erityishaasteensa. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus on Väestöliiton toinen parisuhdetta, intiimiyttä ja seksuaalisuutta käsittelevä julkaisu ammattilaisille sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille. Kirjan artikkelit koostuvat Väestöliiton järjestämän paripsykoterapiakoulutuksen ( ) keskeisistä opetussisällöistä, jotka on suunniteltu vastaamaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen erityistason psykoterapiakoulutuksen vähimmäisvaatimuksia. Väestöliiton paripsykoterapiakoulutuksen viitekehys on integratiivinen paripsykoterapia, jonka kautta avautuu kokonaiskuva ja kokonaisperspektiivi parisuhteisiin ja niiden hoitoon. Siinä eri viitekehykset täydentävät toisiaan ja ovat vuoropuhelussa keskenään. Integratiivisessa paripsykoterapiassa tarvitaan ymmärrystä yksilön kehityksestä, parin vuorovaikutuksesta sekä suuremmista systeemeistä, kuten perhe, sosiaalinen verkosto ja kulttuuri. Ihmisten intra- ja interpsyykkisestä kokemusmaailmasta voi olla lähes mahdotonta löytää kovin paljon ainutlaatuisen uutta ihminen ei paljon muutu, vaikka aika muuttuu. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus -julkaisulla haluamme viestiä, että eri paripsykoterapiassa sovellettavat viitekehykset eivät ole vastakkaisia eivätkä kilpailuasemissa keskenään, vaan ne rikastuttavat ja täydentävät toisiaan. Paripsykoterapiassa resurssit suunnataan vuoropuhelun hiomiseen ja uutta luovaan yhteistyöhön sekä näistä syntyvään innovatiiviseen voimaan. Integratiivisessa paripsykoterapiassa korostuu kasvun näkökulma. Sen mukaan parilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä suhteessaan sekä tutkia sitä. Parin ei tarvitse heti ryhtyä toimimaan ja purkamaan parisuhdettaan, kun ei mene hyvin. Riippumatta siitä, mitä pari päättää suhteelleen tehdä, on tärkeää antaa mahdollisuus ja tilaa psyykkisille prosesseille ja mielen toiminnoille. Lasten ja nuorten kehityksen kannalta parisuhteen ja vanhemmuuden laatu, toimivuus ja riittävän pitkä kesto ovat keskeisiä. Toivomme tämän julkaisun antavan uusia, avartavia näkökulmia parien kanssa tehtävään työhön ja syventävän kaikkien aiheesta kiinnostuneiden tietämystä. Lisäksi esitämme lämpimät kiitokset kaikille kirjoittajille ansiokkaasta ja tinkimättömästä yhteistyöstä. Helsingissä 19. tammikuuta 2007 Vuokko Malinen ja Paula Alkio 7

6 PARISUHDETERAPIAN NYKYTILASTA Arto Koskinen psykologi, pariterapeutti Väestöliiton parisuhdeprojekti ja Tampereen klinikka Tässä kirjoituksessa pyritään luomaan katsaus pariterapian nykytilaan keskittyen erityisesti pariterapeuttiseen työskentelyyn parin viime vuosikymmenen kuluessa kehitettyjen terapiamallien esittelyyn. On hyvä pitää mielessä, että tässä esiteltyjen menetelmien ohella pariterapiaa tehdään muun muassa psykoanalyyttistä, narratiivista tai ratkaisukeskeistä työotetta parisuhdetyöskentelyyn soveltaen. Alan Gurman ja Peter Fraenkel (2002) ovat jakaneet pariterapian historian neljään vaiheeseen. Viimeistä, yhä jatkuvaa vaihetta, he kuvaavat termeillä: hioutuminen, laajeneminen, monipuolistuminen ja integroituminen. Nykyisen vaiheen he katsovat alkaneen Yhdysvalloissa jo 1980-luvun puolivälin jälkeen, josta maamerkkinä voidaan pitää Clinical Handbook of Marital Therapy -käsikirjan ilmestymistä vuonna1986 (Gurman et al.). Edellistä vaihetta, ennen 1980-luvun puoliväliä, kyseiset kirjoittajat nimittävät perheterapialiittolaisuudeksi, jota luonnehti perheterapian selkeä valta-asema suhteessa pariterapiaan. Pari- ja perheterapian alueet sulautuivat yhteen, ja on jopa katsottu, että perheterapia absorboi pariterapian itseensä. Tähän aikakauteen osuu ns. perheterapian kultainen ajanjakso ( ), jolloin perheterapian teoria ja menetelmät kehittyivät nopeasti. Pariterapiaa ei pidetty tärkeänä teoreettisten ja menetelmällisten kehittelyjen kannalta, vaan nämä tapahtuivat pääosin perhekontekstissa. Pariterapiaa tekevät ottivat työvälineensä perheterapian alalta, kuten aiemmin olivat ottaneet yksilötyöskentelyn alalta. Kahdeksankymmentäluvun loppupuolelta lähtien pariterapian alueella on alkanut tapahtua itsenäistä, monipuolista ja laaja-alaista teoreettista ja menetelmällistä kehittelyä. Kahden pariterapiamenetelmän kehittely on edennyt viime aikoina niin pitkälle, että niiden vaikuttavuudesta on jo kertynyt selkeää, julkaistua tutkimustietoa. Toinen näistä on behavioraalinen pariterapia (BPT) ja toinen tunnekeskeinen pariterapia (emotionally focused couple therapy, EFT). Behavioraalinen pariterapia (BPT) Behavioraalinen pariterapia on viime aikoihin asti ollut selkeästi tutkituin pariterapiamenetelmä maailmalla. Se on käynyt läpi useita muutoksia ja kehitysvaiheita viime vuosituhannen loppupuolella. Traditionaalinen BPT Niin sanottu vanha tai traditionaalinen BPT lähti siitä, että puolisoita pyrittiin tukemaan, että he tunnistaisivat toisissaan kaivattuja muutoksia, joita sitten kummankin toivottiin vastavuoroisesti alkavan toteuttaa keskinäisen sopimuksen mukaisesti (Halford et al., 1994). Kyseessä oli tavallaan vaihtokauppa: jos minä teen jotakin, joka on sinulle tärkeää, niin sinä teet jotakin, joka on minulle tärkeää. Toisessa vaiheessa behavioraaliseen pariterapiaan liitettiin kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen opetteleminen ja harjoittelu. Katsottiin, että tietyt kommunikaatiotaidot mahdollistivat terveen parisuhteen rakentamisen, ja toimivien ongelmanratkaisutaitojen opettelu auttaisi käsittelemään ilmenevät ristiriidat suhteen intiimisyyden edellytyksiä vaarantamatta. Perinteistä behavioraalista pariterapiaa on tutkittu useaan kertaan kontrolloiduissa tutkimuksissa (Lawrence et al., 1999). Sen on todettu olevan tehokasta verrattuna ryhmiin, jotka eivät saa ollenkaan hoitoa parisuhdevaikeuksiinsa. Pitkittäistutkimuksessa on todettu, että 72 prosenttia hoidetuista pareista paranee hoidon aikana, ja 58 prosenttia on hoidon päättyessä parisuhteeseensa tyytyväisiä. Useimmilla pareilla muutos säilyy suhteessa ainakin kuusi kuukautta hoidon päättymisen jälkeen. Kuitenkin noin 30 prosenttia palasi ongelmaiselle tasolle kahden vuoden kuluessa valtaosan huonontuessa ensimmäisen ja toisen vuoden välillä hoidon päättymisen jälkeen. Niinpä alle puolet pareista näyttäisi saavan pysyvän avun perinteisestä behavioraalisesta pariterapiasta (Halford et al., 1994). Parit, jotka ovat hyötyneet, ovat olleet nuo- 8

7 rehkoja. Heidän ongelmansa eivät ole olleet kovin pahoja. He ovat vielä olleet emotionaalisesti yhteydessä toisiinsa, eikä heidän välillään ole ollut pahaa vastakkainasettelua (Lawrence et al., 1999). Koska behavioraalisen pariterapian tuloksellisuudessa ja varsinkin tulosten pysyvyydessä on ollut toivomisen varaa, sen kehittelyä on jatkettu muun muassa lisäämällä kognitiivisia elementtejä. Tämä ei kuitenkaan ole tutkimusten perusteella juurikaan parantanut tuloksia (Halford et al., 1994). Integratiivinen BPT (IBPT) Seuraava vaihe behavioraalisen pariterapian kehittelyssä oli se, kun Neil S. Jacobson ja Andrew Christensen (Gurman et al., 2002) alkoivat kehittää integratiivista BPT:aa, jotta voitaisiin löytää keinoja parantaa vanhan BPT:n puutteita. Integratiivinen BPT sisältää jo perinteiseen behavioraaliseen pariterapiaan kuuluneet vastavuoroiset käyttäytymismuutokset ja kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen opettelun, mutta siihen on yhdistetty terapeuttisia strategioita, joiden tehtävänä on lisätä puolisoiden välistä toinen toisensa hyväksyntää. Pyritään siihen, että ratkaisemattomiakin parisuhdeongelmia voitaisiin oppia käsittelemään niin, että ne toimisivat parisuhteen läheisyyden ja intiimisyyden parantajina, eikä päinvastoin (Jacobson et al., 2000). Integratiivinen BPT on suunniteltu toteutettavaksi istunnossa. Istuntojen määrä riippuu kustakin parista sen suhteen, mitkä kaikki elementit on tarpeen käydä läpi kyseisen parin kanssa (Lawrence et al., 1999). Alustavissa tutkimuksissa integratiivinen BPT näytti tehokkaammalta kuin traditionaalinen BPT. Myöhemmin on käynyt ilmi, että perinteisen ja integratiivisen BPT:n välillä ei ole olennaisia eroja vaikuttavuudessa, kun tehokkuutta on tutkittu vakavista ja pitkäaikaisista parisuhdevaikeuksista kärsineiden parien hoidossa (Christensen et al., 2004). Muutoksen pitempiaikaisesta pysyvyydestä ei vielä ole saatu tutkimuksellista vahvistusta. Viimeisin vaihe behavioraalisen pariterapian kehittelyssä on ollut itsesääntelyvaihe (Halford et al., 1994). Halford on katsonut, että behavioraalisen pariterapian tulosten selityksenä voisi olla se, että siinä on keskitytty liiaksi dyadiseen fokukseen. Puolisot keskittyvät liiaksi toistensa tarkkailemiseen ja toisen tekemän muutoksen odottamiseen hoidon kuluessa. Hoidon tuloksellisuutta voisi Halfordin mukaan parantaa sillä, jos terapian painopiste olisi enemmän itsemuutoksessa, koska se on se alue, johon puolisoilla on suhteessaan eniten vaikutusvaltaa. Terapeuttisesta näkökulmasta itsesääntelyssä on kyse siitä, että puolisoille opetetaan keinoja muunnella omaa toimintatapaansa parisuhdevuorovaikutuksessa. Sen onnistumiseksi puolisoita autetaan seuraamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja sen hyödyllisyyttä tai haitallisuutta parisuhdetyytyväisyyden kannalta (Halford et al., 1994). Tunnekeskeinen pariterapia Toinen, nyttemmin jo useissa tutkimuksissa tehokkaaksi ja toimivaksi todennettu pariterapiamenetelmä, on tunnekeskeinen pariterapia (emotionally focused couple therapy, EFT). Sen kehittelyn aloittivat kanadalaiset Leslie S. Greenberg ja Susan M. Johnson 1980-luvulla ja sen kehittelystä on viime vuosina vastannut ennen kaikkea Susan Johnson. Tunnekeskeinen pariterapia pitää nimensä mukaisesti tunteita keskeisenä elementtinä parisuhdevaikeuksia hoidettaessa (Johnson, 1996). Kyseessä ei kuitenkaan ole tunteiden tuulettamisen hyödyllisyyteen uskova menetelmä. Tunteet nähdään tärkeinä parisuhteen vuorovaikutuksen määrittäjinä ja heijasteina. Niitä tutkimalla, kohtaamalla ja laajentamalla voidaan saada muutosta aikaan. Olennaista tunnekeskeisessä pariterapiassa on se, että puolisoita pyritään auttamaan prosessoimaan emotionaalisia reagointitapojaan niin, että he voisivat olla uudella ja tyydyttävämmällä tavalla vuorovaikutuksessa keskenään. Tunnekeskeisessä pariterapiassa yhdistyy kahden terapiatradition menetelmiä. Yksilön sisäisten tilojen ja prosessien työstämisessä on paljon vaikutteita eksperientaalisesta, kokemuksellisesta terapiatraditiosta, ja puolisoiden välisen tapahtumisen työstäminen on saanut aineksia puolestaan systeemisen tradition puolelta. Tunnekeskeisen pariterapian teoreettiseksi pohjaksi on selkeästi vahvistunut kiintymyssuhdeteoria, jonka mukaan parisuhdevaikeuksien nähdään ilmaisevan kiintymyssuhteen epävarmuutta (Johnson, 1999). Kiintymyssuhdetarpeita ei nähdä ongelmana, ja riippuvuustarpeita läheisistä pidetään normaaleina ihmisyyteen kuuluvina. Ongelmiksi sen sijaan muodostuvat defensiiviset, rajoittuneet tavat käsitellä kiintymyssuhteen haasteita. EFT-työskentelyn päämääränä on käsitellä tilannetta pariskunnan kanssa niin, että 9

8 he ensinnäkin pääsisivät paremmin perille keskinäisestä negatiivisesta vuorovaikutuskehästään ja siitä, mikä kummankin toiminnan vaikutus ja vastuu sen ylläpitämisestä on. Sen jälkeen pyritään siihen, että tavoitettaisiin negatiivisen kehän taustalla olevat kiintymyssuhdetuntemukset ja tarpeet, jotta päästäisiin defensiivisten, ns. sekundaaritunteiden hallitsevuudesta vuorovaikutustilanteissa ennemminkin ns. primaaritunteiden vallitsevuuteen. EFT-työskentelyssä pyritään intensiiviseen tunteiden tässä-ja-nyt kokemiseen istunnon aikana. Tunteista ei siis puhuta ikään kuin vierestä, vaan tunnekokemuksia vahvasti ja elävästi istunnossa kokien. Myös uudenlaisen vuorovaikutuksen ensiaskeleet otetaan terapian puitteissa. Susan Johnson on todennut, että ellei uusi muutos toteudu ensin istunnossa, se ei toteudu ollenkaan. Tunnekeskeinen pariterapia on suunniteltu toteutettavaksi 8 20 istunnossa. Se on erittäin selkeä, yhdeksään askeleeseen jaoteltu työskentelymenetelmä, jonka kuvauksessa on myös selkeästi eritelty ja esitelty työskentelyssä käytettävät eri interventiotyypit (Johnson, 1996). Vastikään on ilmestynyt laajahko kirja, jonka avulla tunnekeskeisen työskentelyn taitoja on mahdollista opetella (Johnson et.al., 2005). Menetelmästä on myös saatavilla useita työskentelyn perusteita ja tapausesimerkkejä sisältäviä DVD:tä. Tunnekeskeista pariterapiaa koskevissa tutkimuksissa on todettu, että hoidon päättyessä prosenttia pareista ei enää koe olevansa parisuhdevaikeuksissa (Johnson et al., 2000). On myös näyttöä yhdestä kaksivuotisesta tutkimuksesta siitä, että tulokset olisivat pysyviä. Tutkimusten mukaan hoitojen menestyksellisyys ei näyttäisi olevan riippuvainen hoitoon tulevan parin parisuhdeongelmien vaikeusasteesta. Tunnekeskeisen pariterapian on todettu toimivan paremmin yli 35-vuotiaille pariskunnille ja sopivan myös alhaisen koulutus- tai tulotason pareille. Se sopii myös pareille, joissa puoliso kuvaa miestään huonosti itseään ilmaisevaksi tai jotka ovat parisuhdeasetelmaltaan ns. traditionaalisia (Johnson et al., 1997 ja Johnson, 2003). Oivallukseen suuntautunut pariterapia, OSPT Kolmas pariterapiamenetelmä, jonka vaikuttavuudesta on jonkin verran näyttöä, on oivallukseen suuntautunut pariterapia (insight-oriented marital therapy). Se perustuu työskentelyn monipuolisuuteen ja ammentaa välineitä psykodynaamisesta, eksperientaalisesta ja behavioristis-kognitiivisesta traditiosta (Gurman et al., 2002). Terapian pohjana on näkemys siitä, että tärkeänä lähteenä parisuhdevaikeuksissa ovat aiemmat suhdevauriot ja niistä johtuvat defensiiviset strategiat, jotka vaikeuttavat emotionaalisen intiimisyyden luomista ja ylläpitoa (Snyder et al., 2002). Siksi pidetään tärkeänä, että puolisoiden kehitykseen liittyville suhdekokemuksille annetaan painoarvoa vaikeuksien syntyperusteita selvitettäessä. Oivallukseen suuntautuneessa pariterapiassa nähdään kuitenkin myös, että parilta voi puuttua parisuhteessa tarvittavia taitoja. Tämän vuoksi työskentelyssä edetään hierarkisesti soveltaen strukturaalisia, behavioraalisia ja kognitiivisia interventioita ennen kuin, jos tarpeen on, päädytään työstämään nykyisten parisuhdevaikeuksien syitä ja hakemaan oivallusta siihen, miten ne liittyvät kummankin aiempiin suhdekokemuksiin. Puolisoita autetaan tässä affektiiviseksi rekonstruoinniksi nimetyssä työskentelyvaiheessa näkemään, miten heidän tietyt suhteessa olemisen tapansa ovat saattaneet olla sopeutumisen kannalta oleellisia selviytymisstrategioita aiemmissa läheisissä suhteissa, mutta miten samat vuorovaikutukselliset strategiat saattavat olla haitallisia emotionaalisen intiimisyyden ja parisuhdetyytyväisyyden kannalta (Snyder et al., 2002). Oivallukseen suuntautunut pariterapia on suunniteltu vietäväksi läpi 25 viikottaisessa 50 minuutin pari-istunnossa. Terapian pituus vaihtelee kuitenkin pariskunnan tilanteen kompleksisuuden ja vaikeuden perusteella (Snyder et al., 2002). Oivallukseen suuntautuneen pariterapian tehokkuudesta on, kuten edellä jo todettu, olemassa tutkimuksellista näyttöä. Kun tutkimuksessa parit satunnaistettiin behavioraaliseen ja oivallukseen suuntautuneeseen pariterapiaan, saatiin tulokseksi, että kumpikin menetelmä oli yhtä tuloksekas välittömästi hoidon päätyttyä ja vielä kuuden kuukauden seuranta-ajan jälkeenkin. Suoritetussa neljän vuoden seurannassa ilmeni kuitenkin, että 38 prosenttia behavioraalisella pariterapialla hoidetuista pareista oli eronnut kun vastaava luku oivallukseen suuntautuneella pariterapialla hoidetuista oli vain kolme prosenttia (Snyder et. al.,1991). Oivallukseen suuntautunut pariterapia ei ole ainakaan vielä kehittynyt selkeäksi terapeuttiseksi koulukunnaksi esimerkiksi edeltäviin menetelmiin 10

9 verrattaessa. Sen sanotaan kuitenkin kiteyttävän ja tavoittavan monet niistä periaatteista ja käytännöistä, joita monet itsensä psykodynaamisiksi tai eklektisiksi määrittelevistä kliinisen pariterapian tekijöistä työskentelyssään käyttävät (Gurman et al., 2002). Imagoterapia Viime vuosina on kehitetty muitakin erityisesti pariterapeuttiseen työskentelyyn soveltuvia malleja. Yksi niistä on Imagoterapia (Imago relationship therapy), joka on Harville Hendrixin näkemysten pohjalta vähitellen muokattu selkeäksi työskentelymalliksi. Työskentelyn perusta on niissä ajatuksissa, jotka Hendrix esittelee Suomessakin melko tunnetussa kirjassaan: Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu (Hendrix, 1995). Terapiatyöskentelystä ja sen perustana olevista teoreettisista näkemyksistä on saatu yhtenäinen esitys 1990-luvun lopulla (Brown,1999). Imago viittaa siihen koostettuun kuvaan, joka meillä on sisäistettynä menneisyytemme hoivaajien positiivisista ja negatiivisista piirteistä. Imagoterapiassa katsotaan, että puolisonvalintamme kohdistuu ensisijaisesti ns. imagopartnereihin, ts. ihmisiin, jotka vastaavat imagon sisäistyksiä. Tällaisesta parinvalinnasta seuraa se, että parisuhteessa toistuu ennen pitkää lapsuuden draama. Samalla se kuitenkin mahdollistaa myös uudenlaisen ratkaisun tuohon vanhaan tarinaan. Imagoterapiassa katsotaan, että paraneminen voi tapahtua vain sellaisen suhteen puitteissa, joka on samanlainen kuin se, missä alkuperäinen haavoittuminen tapahtui. Imagoterapia integroi aineksia systeemisestä, psykodynaamisesta, behavioraalisesta ja rogersilaisesta terapiatraditiosta. Imagoterapiassa suhde nähdään ihmisyyden peruselementtinä. Suhde on ensisijainen tekijä itsen muovautumisessa ja niin myös vaurioitumisessa, mutta myös parantavassa muutoksessa. Parisuhdekonfliktissa on kyse siitä, että parin välinen yhteys on katkennut ja terapiassa se pyritään palauttamaan ja vakiinnuttamaan. Imagoterapian työskentely tapahtuu paridialogin puitteissa, jossa paria opetetaan strukturoidusti keskustelemaan toistensa kanssa niin, että kumpikin kokee tilanteen turvallisena ja tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Imagoterapiassa katsotaan, että puolisot ovat parhaita terapeutteja toisilleen. Niinpä terapeutin tehtävä on sivusta seurata ja ohjata paridialogiprosessia niin, että se täyttää yllä mainitut ehdot ja tarvittaessa käynnistää ns. syventäviä dialogeja, esimerkiksi lapsuuden aikaisten suhdekokemusten heijastusvaikutusten tutkimiseksi nykysuhteen kannalta. Terapiatilanteen turvallisuutta korostetaan sen vuoksi, että turvallisuuden kautta pariskunnalle tulisi mahdolliseksi luopua defensiivisistä tavoistaan olla suhteissa ja näin luoda tilaa uudelle (Hendrix, 1999). Imagoterapian tehokkuudesta ei tiettävästi vielä ole olemassa edustavaa tutkimustietoa. Tutkimukseen perustuva pariterapia Toinen uudempi pariterapiamenetelmä on Yhdysvaltalaisen John M. Gottmanin tutkimukseen perustuva pariterapia (Research based couple therapy tai Gottman method couple therapy). John Gottman on yksi tämän hetken tunnetuimmista parisuhteen tutkijoista maailmassa. Hän on työryhmineen tutkinut ns. rakkauslaboratoriossaan Seattlessa parisuhdekysymyksiä poikkeuksellisen monipuolisin menetelmin ja pitkittäistutkimuksellisesti (Gottman, 1999). Rakkauslaboratorio on tavallisen oloinen asunto, johon pari tulee asumaan esimerkiksi viikonlopuksi. Heidän vuorovaikutustaan seurataan ja videoidaan. Lisäksi paria haastatellaan monipuolisesti ja heidän sydämensykettään, verenpainettaan, stressihormonipitoisuuttaan jne. seurataan samalla. Parien elämää seurataan vuosien ajan, joidenkin toistakymmentä vuotta. John Gottman katsoo ratkaisseensa sen, mikä erottaa toimivan ja toimimattoman parisuhdevuorovaikutuksen toisistaan. Hän sanoo pystyvänsä ennustamaan yli 90 prosentin tarkkuudella, muutamia minuutteja parin vuorovaikutusta seurattuaan, tuleeko pari myöhemmin eroamaan vai onko parisuhde pysyvä. Tutkimustensa perusteella Gottman on laatinut teorian toimivasta parisuhteesta (Sound Marital House), johon hänen sekä ennaltaehkäisevä että terapeuttinen työskentelymallinsa perustuu. Onnistunut konfliktien ratkaisu ei ole riittävää parisuhteen onnistumiseksi. Olennaisen tärkeää suhteelle on positiivisen tunneilmaston ylläpito. Myönteisyyden ja kielteisyyden osuus suhteessa määrittää suhteen pitkäaikaista ennustetta. Mallissa on identifioitu myös muutama parisuhteen jatkuvuuden kannalta erityisen tuhoisa vuorovaikutustapa. John Gottman puhuu emotionaalisesti älykkäästä liitosta ja katsoo, että emotionaalista älykkyyttä voidaan opettaa pareille. 11

10 Terapeuttisen työskentelyn alussa parin vuorovaikutustavoista pyritään saamaan tarkka ja kattava kuva suhteutettuna toimivan parisuhteen periaatteisiin. Niiltä osin, joissa parin vuorovaikutuksen todetaan olevan joko puutteellista tai haitallista, pyritään saamaan muutosta aikaan toimivampaan suuntaan. Työskentely on lähtökohtaisesti psykoedukatiivista ja behavioraalista sikäli, että selkeästi painotetaan uuden toiminnan ja taitojen opettelua ja käyntiin saamista. Menetelmässä painottuu myös, kuten edellä todettu, myönteisten ja kielteisten tunteiden merkityksellisyys parisuhteen hyvinvoinnille. Myös tunteiden itsesääntelyn opettelu on osa Gottman-pariterapiaa. Gottman-pariterapian tuloksellisuudesta ei ole toistaiseksi olemassa tutkimustuloksia, mutta sen sijaan viikonloppukurssien vaikuttavuudesta on näyttöä (Gottman, 1999). Lopuksi Kuten esitellyistä pariterapiamalleista näkyy, integratiivisuus on keskeisesti kuvassa mukana. Se näkyy toisaalta siinä, että uusissa pariterapiamenetelmissä on hyödynnetty usean terapiatradition teoreettisia ja/tai menetelmällisiä aineksia, mutta myös siinä, että malleissa on pyrkimys työskentelyyn sekä intrapsyykkisellä, yksilön sisäisten tilojen tasolla että interpsyykkisellä, parin vuorovaikutuksen tasolla. Toisena selkeästi uutena alueena pariterapiakentällä on emootioiden palaaminen terapeuttiseen fokukseen, mikä näkyy selvimmin tunnekeskeisen pariterapian työskentelymallissa, mutta niiden merkityksellisyys myönnetään nykyisin muillakin tahoilla (ks. Johnson et al., 1994). Pariterapian kentällä on menossa vaihe, jossa menetelmien kehittämisen lisäksi haetaan teoreettisia perusteita parisuhteen ymmärtämiseksi ja samalla pariterapiatyöskentelylle. Parisuhteiden alalla tehdään tätä nykyä erittäin laajaa ja monipuolista tutkimustyötä, jonka suunnista saa jonkinlaisen käsityksen tutustumalla vastikään suomennettuun saksalaisen tiedetoimittajan katsaukseen (Kast, 2005). Tutkimusten perusteella saadaan tietoa parisuhteen vuorovaikutuksesta ja sen tyydyttävyyteen ja/tai pysyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Edellä on jo esitelty John Gottman, joka tutkimustensa perusteella on kyennyt laatimaan selkeän teorian toimivasta parisuhteesta ja siihen perustuvan terapiatyöskentelymallin. Toinen paljon tutkittu selitysmalli on alun perin John Bowlbyn kehittelemä kiintymyssuhdeteoria. Sen jälkeen, kun Cindy Hazan ja Philip Shaver vuonna 1987 sovelsivat kiintymyssuhdenäkökulmaa parisuhteen tarkastelemiseen, on alalta ilmestynyt suuri määrä tutkimuksia (ks. yhteenvetoa esim. Mikulincer et al., 2002). Myös kirjoja kiintymyssuhdenäkökulman soveltamisesta pariterapiatyöskentelyyn on alkanut ilmestyä (ks. esim. Clulow, 2001 ja Johnson & Whiffen, 2003). Pariterapeutin asema näissä uusissa menetelmissä nähdään asiantuntijana, jolla on näkemystä siihen, mistä parisuhdevaikeuksissa on kyse ja toisaalta siitä, miten tilannetta voitaisiin helpottaa tai parantaa. Yhteistä uusille menetelmille näyttäisi olevan myös se, että niissä melko voimakkaasti painottuu istuntojen aikaisten tapahtumien keskeisyys. Muutoksen kannalta tärkeää on se, mitä uutta istunnoissa saadaan alulle. Vuorovaikutuksen uusia askelia tapaillaan ensin istunnoissa, eikä niinkään istuntojen välillä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että monissa uusissa terapiamalleissa optimaalisena istuntojen välisenä aikana, ainakin alkuvaiheissa, pidetään pikemminkin viikkoa tai kahta kuin kuukautta. Suomessa pariterapeuttista tietoa on koulutuksellisesti annettu viime vuosiin asti pääosin osana perheterapia- tai pari- ja perheterapiakoulutusta. Kirkko on osaltaan antanut omille perheasianneuvottelukeskusten työntekijöilleen perheneuvojakoulutusta. Väestöliitto järjesti 1990-luvun alussa kaksi noin vuoden mittaista Näkökulmana parisuhde -koulutusta. Suomessa perheterapialiittolaisuuden aika näyttäisi jatkuneen aina vuosituhannen vaihteeseen asti. Väestöliiton pariterapiatyötä tekevät terapeutit tulivat 1990-luvun lopulla tietoisiksi siitä, että ensinnäkään mikään taho ei näyttänyt kantavan huolta ja vastuuta suomalaisen terapeuttikunnan yleisestä, riittävän laajasta ja systemaattisesta pariterapeuttisesta kouluttamisesta. Suomessakin pariterapia oli ollut tavallaan perheterapian siipien alla, mutta ymmärrettävästi painopiste koulutuksissa oli perheterapeuttinen. Toisaalta Väestöliitossa havaittiin, että maailmalla tapahtui parisuhdetutkimuksen ja -terapian alalla vilkasta uuden kehittelyä, mistä ei Suomessa laajemmin tiedetty mitään. Niinpä Väestöliitossa alettiin kehitellä pariterapian täydennyskoulutusta, mikä toteutuikin kahtena kaksivuotisena Parisuhde-Intiimiys- Seksuaalisuus -koulutuksena vuosina Kyseisissä koulutuksissa pariterapiatyöskentelyä 12

11 tarkasteltiin paitsi perinteisistä psykodynaamisesta ja systeemisestä näkökulmasta, myös uusiin työskentelymalleihin tutustuen. Koulutuksien yhteydessä oli myös kaikille alan työntekijöille avoimia seminaareja, joissa oli mahdollista saada ensitiedot esimerkiksi tunnekeskeisestä pariterapiasta, imagoterapiasta ja Gottman -terapiasta kyseisten menetelmien ulkomaisilta asiantuntijoilta. Syksyllä 2006 käynnistyi Väestöliiton nelivuotinen paripsykoterapiakoulutus. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että pariterapeuttiset työskentelymenetelmät ovat eriytymässä spesifeiksi dyadisiksi interventiomalleikseen, joiden asianmukainen käyttö edellyttää parisuhteen dynamiikan, dyadisen vuorovaikutuksen ja kyseisten menetelmien sekä tutkimuksellisten että teoreettisten perusteiden ja interventiostrategioiden ymmärtämistä ja riittävää hallintaa. Hyväksi, ajanmukaiseksi pariterapeutiksi ei jatkossa näyttäisi olevan mahdollista tulla vain yksilö-, perhe- tai ryhmäterapiaa opiskelemalla, ellei niihin sisällytetä laajoja opiskelusisältöjä uusista parisuhdetta koskevista tutkimustuloksista ja pariterapeuttisista menetelmistä. Lähteet: Brown, R. (1999). Imago Relationship Therapy. An introduction to theory and practice. Wiley & sons, New York. Christensen, A., Atkins D.C. & Berns, S. (2004). Integrative behavioral couple therapy is as effective as traditional behavioral couple therapy for distressed couples. Journal of Consulting and Clinical Psychology, Vol. 72, Clulow, C. (ed.) (2001). Adult Attachment and Couple Psychotherapy. The secure base in practice and research. Brunner-Routledge, Lontoo. Gottman, J.M. (1999). The seven principles for making marriage work. Three rivers press, New York. Gurman, A.S. & Fraenkel, P. (2002). The history of couple therapy: a milennial review. Family Process, Vol.41, No 2. Gurman, A.S. & Jacobson, N.S. (1986 ja 2002). Clinical Handbook of Couple Therapy. Guilford Press, New York. Halford, W.K., Sanders, M.R. & Behrens, B.C. (1994). Self regulation in behavioural couples therapy. Behavior Therapy, 25, Hazan, C. & Shaver, P. (1987). Romantic love conceptualized as an attachment process. Journal of Personality and Social Psychology, Vol.52, Hendrix, H. (1995). Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu. WSOY. Hendrix, H. (1999). Alkusanat teoksessa: Brown, R.: Imago relationship therapy. An introduction to theory and practice. Wiley & sons, New York. Jacobson, N.S., Christensen, A., Prince, S.E., Cordova, J. & Eldridge, K. (2000). Integrative behavioural couple therapy, an acceptance-based, promising new treatment for couple discord. Journal of Consulting and Clinical Psychology, Vol.68, No 2, Johnson, S.M. & Greenberg, L.S. (1994). The Heart of the Matter. Perspectives on emotion in marital therapy. Brunner/ Mazel, New York. Johnson, S.M. (1996). The practice of emotionally focused marital therapy. Creating connection. Brunner/Mazel, New York. Johnson, S.M. & Talitman, E. (1997). Predictors of success in emotionally focused marital therapy. Journal of Marital and Family Therapy, Vol.23, No 2, Johnson, S.M. (1999). Emotionally focused couple therapy. Straight to the heart. Teoksessa: Donovan, J.M. (ed.): Shortterm couple therapy. Guilford Press, New York. Johnson, S. & Lebow, J. (2000). The coming of age of couple therapy: A decade review. Journal of Marital and Family Therapy, Vol.26, No 1, Johnson, S.M. & Whiffen, V.E. (2003). Attachment processes in couple and family therapy. Guilford Press, New York. Johnson, S.M. (2003). Revolution in couple therapy: A practitioner-scientist perspective. Journal of Marital and Family Therapy, July. Johnson, S.M., Bradley, B., Furrow, J., Lee A., Palmer, G., Tilley, D. & Woolley, S. (2005). Becoming an Emotionally Focused Couple Therapist. The workbook. Routledge, New York. Kast, B. (2005). Rakkauden selitys. Gummerus. Lawrence, E., Eldridg,e K., Christensen, A. & Jacobson, N.S. (1999). Integrative couple therapy. Teoksessa: Donovan J.M.: Short-term couple therapy. New York, Guilford Press. Mikulincer, M., Florian, V., Cowan, P. & Pape Cowan, C. (2002). Attachment security in couple relationships: A systemic model and its implications for family dynamics. Family Process, Vol.41, No 3, Snyder, D.K., Wills, R.M. & Grady-Fletcher, A. (1991). Long-term effectiveness of behavioural versus insight-oriented marital therapy. A 4-year follow-up study. Journal of Consulting and Clinical Psychology, Vol. 59, No 1, Snyder, D.K. & Schneider, W.J. (2002). Affective reconstruction: A. pluralistic, developmental approach. Teoksessa: Gurman, A. & Jacobson, N.S. Clinical handbook of couple therapy. 13

12 PSYKOANALYYTTISESTA PARIPSYKOTERAPIASTA Pirjo Tuhkasaari Vaativan erityistason perhe- ja yksilöpsykoterapeutti, psykoterapeutti, perheterapiakouluttaja Psyko-Consult Tuhkasaari Oy, Hämeenlinna Pariterapia on alkanut 30-luvulla ennen perheterapiaa, kun yksilöpsykoterapiaa tehneet psykoanalyytikot alkoivat kiinnostua siitä, mitä heidän hoidossaan olleiden potilaiden puolisoille kuuluu. Parien tapaamisesta edettiin psykoanalyysin teorian ja systeemiteorian soveltamisesta perheterapiaan. Psykoanalyyttinen paripsykoterapia perustuu psykoanalyyttiseen teoriaan ja ajatteluun. Siinä pyritään tunnistamaan ja ottamaan huomioon puolisoiden kehitykselliset ja tiedostamattomalla tasolla vaikuttavat mielen prosessit. Parisuhteen solmimiseen ja sitä seuraavaan suhteeseen vaikuttavat molempien puolisoiden kasvuhistoria sekä myöhemmät suhdekokemukset. Useamman sukupolven ihmiskohtaloiden siirtymät saavat uuden näyttämön ajankohtaisen perheen yksilöiden kokemuksissa ja keskinäisissä suhteissa. Perheen kehitysvaiheesta toiseen siirtyminen on haaste parisuhteelle. Aiemmin yhteydettömässä tilassa ollut oman itsen puoli hakee yhteyttä suhteessa puolisoon. Suhde voi mahdollistaa molempien eheytymisen ja kyvyn sekä parisuhteeseen että vanhemmuuden rooleihin. Parisuhde perheen, aikaisempien perheiden, sukujen, työelämän ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteyksissä on ajassamme suurten paineiden alaisena. Ihminen saa alkunsa parisuhteesta ja perhe on paikka, jossa kasvetaan ja kehitytään lapsena sekä edelleen aikuisena. Tosin viimeisen sadan vuoden aikana perheessä on tapahtunut suuria muutoksia. Suuri osa niin lasten kuin aikuisten ajasta vietetään perheen ulkopuolella, ja perheet ovat rakenteiltaan monimuotoisia. Kasvuperheen sisäistykset ja samastumiset ovat mukana myöhemmissä suhteissa. Samoin muut suhdekokemukset vaikuttavat ihmisen kokemukseen itsestä ja myöhempiin suhteisiin. Parhaimmillaan perhe ja parisuhde ihmisen kokemusten, tunteiden ja merkitysten sylinä, niin konkreettisesti kuin mielessä, auttaa selviytymään elämän paineissa. Ihminen tarvitsee suhteen toiseen ollakseen olemassa, tullakseen nähdyksi, ymmärretyksi ja voidakseen itse eläytyä toiseen. Tunteiden, ajatusten ja kokemusten jakamisen avulla, tunneyhteyden jatkuessa, voidaan vahvistua omana itsenä, omassa identiteetissä. Jälkimodernille ajalle on tyypillistä suhteiden aliarvostaminen, pinnallisuus, suorittaminen ja yhteisöllisyyden puuttuminen. Suhteita mitätöivät ilmiöt voivat siirtyä tiedostamattomasti parisuhteisiin ja vanhemmuuteen, minkä seurauksena perheenjäsenten eriytymis- ja yksilöitymiskehitys vaikeutuu. Tunnesuhteesta vetäytyminen omaan itseriittoisuuteen ja toisen hyväksikäyttäminen tai hyväksikäytetyksi joutuminen voivat korostua. Parisuhde on mahdollisuus, jolla on monikerroksiset, kauaskantoiset vaikutukset yksilöiden ajankohtaiseen elämään ja tulevaisuuden parisuhteisiin, vanhemmuuteen sekä perheisiin. Tässä artikkelissa olen pyrkinyt kuvaamaan psykoanalyyttisen paripsykoterapian historiaa ja sen taustalla olevaa psykoanalyyttista teoriaa. Artikkelissa parisuhteen ja paripsykoterapian prosessista on lisää käsitteitä ja näkökulmia, joiden avulla terapeuttina säilytetään kykyä havainnoida ja reflektoida sekä olla avoimena elämän mysteereille, sille että emme ehkä tiedä, mitä emme tiedä. PSYKOANALYYTTISESTA PERHE- TERAPIASTA PARIPSYKOTERAPIAAN Paripsykoterapian historiasta Paripsykoterapian kehittymisen taustalla on psykoanalyyttisen perheterapian teoria, joka käyttää systeemiteorian, psykoanalyysin teorian ja ryhmäpsykoterapian kautta saatua psykologista ymmärrystä ja tutkimustietoa. Psykoanalyysin isä Sigmund Freud ( ) oli kiinnostunut perheestä yksilön neuroosin kehittymisen ja oidipuskompleksin ratkaisun näkökulmasta, perheen 14

13 vastavuoroisten suhteiden tutkimuksen jäädessä taka-alalle. Perheterapian voi todeta alkaneen 30-luvulla pariterapiasta, kun psykoanalyytikot kiinnostuivat yksilöhoidossaan olevien potilaiden puolisoiden tilanteesta ja parisuhteesta. Parisuhteiden tutkimisen kautta ruvettiin ymmärtämään perhettä systeemisenä kokonaisuutena (Obendorf 1938, Mittlemann 1948, Martin & Bird 1953). Gregory Bateson, filosofinen ja laaja-alainen perheterapian teorian isä, kirjoitti 1926-luvulta lopulta vuoteen 1971 asti ihmisen ja systeemin suhteista. Artikkelissaan Style, Grace, and Information in Primitive Art (1967,1987)) hän pohtii Freudin näkemyksiä tietoisesta ja tiedostamattomasta. Bateson toteaa, että jospa se, mitä pidämme tietoisena onkin tiedostamatonta. Elämässä tiedostamaton on jatkuvasti läsnä monenlaisissa muodoissaan. Vuorovaikutuksessa ihmiset vaihtavat keskenään omasta ja toisen tiedostamattomasta kumpuavaa materiaalia. Näiden metaviestien avulla vaikutetaan myös vastavuoroisesti toisten tiedostamattomiin mielen kerroksiin, niitä järjestäen (Bateson 1987, ). Monet perheterapian pioneerit ovat psykoanalyyttisesti koulutettuja. Heistä voi luetella seuraavat: Nathan Ackerman, Murray Bowen, Lyman Wynne, Theodore Lidz, Ivan Boszormenyi-Nagy, Carl Whitaker, Don Jackson ja Salvador Minuchin. Vuodesta 1930 aina 1950-luvulle asti perheen psykoanalyyttinen tutkimus oli aktiivista ja luvulla psykoanalyyttista näkemystä vastustettiin, ja osa sen oppeja saaneista hylkäsi psykoanalyysin ja ihmisen syvemmän psykologisen ymmärtämisen. Jotkut psykoanalyytikot ryhtyivät kehittämään systeemisen perheterapian teoriaa ja vastustivat psykoanalyyttisten ajatusten soveltamista perheterapiaan. Toisaalta oli myös niitä, jotka alkoivat tehdä psykoanalyyttista perheterapiaa. Äiti-lapsisuhteen havainnoinnin kautta psykoanalyyttinen ymmärrys perheestä lisääntyi. Murray Bowen toimi 1950-luvulta alkaen neljänkymmenen vuoden ajan perheen systeemisten vuorovaikutussuhteiden tutkijana ja terapeuttisen sukupuun kantaisänä. Hänen äiti-lapsisuhteen symbioosia koskevat tutkimuksensa laajentuivat koskemaan myös isiä ja koko perhettä. Erityisesti kolmiot ilmenivät keskeisiksi rakennetekijöiksi perheen suhdesysteemissä. Useamman sukupolven näkökulma ja Bowenin näkemys siitä, että kaikki perheet ja parisuhteet vaihtelevat jatkumolla emotionaalisesta fuusiosta eriytymiseen, ovat avanneet merkittävän kehityksellisen näkökulman parisuhteen tutkimiseen (Nichols, M.P., Schwartz, R.C. 2001) luvulla Henry Dicks (1963) vakiinnutti perhepsykiatrisen yksikön Tavistock-klinikkaan Englannissa. Siellä sosiaalityöntekijät pyrkivät auttamaan eroamassa olevia pareja. Henry Dicks (1967) sovelsi ensimmäisenä systemaattisesti, objektisuhdeteorian isän, W.R.D. Fairbairnin teoriaa persoonallisuudesta ja objektisuhteista parisuhteeseen. Dicks kuvasi suhteen vastavuoroista molemminpuolisuutta sekä Melanie Kleinin (1946, Segal 1994), objektisuhdeteorian äidin, projektiivisen identifikaation (sijoittavan samastumisen) käyttöä suhteen dynamiikan tutkimisen välineenä. Klassikoksi muodostuneessa kirjassaan Marital Tensions, Clinical Studies Towards a Psychological Theory of Interaction (1967) Dicks kuvaa tiedostamattomaan salaiseen sopimukseen perustuvaa vuorovaikutusta, jolla parit löytävät toisensa juuri itselleen sopiviksi sekä parisuhteessa aktivoituvia prosesseja. Dicks in kanssa samoihin aikoihin John Bowlby (1949) kuvasi yksilöterapioihin yhdistettyä perhehaastattelua. Kleinin projektiivisen identifikaation käsitteen soveltaminen parisuhteeseen ja perheeseen myös ryhmänä (Wilfred Bion 1962 b) on avannut merkittävää ymmärrystä perheen ja parin suhteista luvulla perheterapeutit alkoivat uudelleen kiinnostua yksilön psykologiasta ja ihmisen mielen prosesseista heidän vuorovaikutussuhteissaan. David Scharff ja Jill Savege Scharff ovat luvulta asti kehittäneet psykoanalyyttista paripsykoterapiaa. Scharffien työ perustuu objektisuhdeteoriaan ja ryhmädynaamisten teorioiden soveltamiseen parin suhteeseen sekä terapiaprosessiin. Psykoanalyyttista teoriaa perhe- ja paripsykoterapiaan ovat yhdistäneet mm. Helm Stierlin (1977), Robin Skynner (1976) ja Arnon Bentowim (1991). Samuel Slipp (1984, 1988) on yhdistänyt objektisuhdeteoriaan psykoanalyyttisia ja systeemisiä käsitteitä. Suomessa psykoanalyyttisen teorian pohjalta perheterapiaa kehittäneistä voi mainita psykoanalyytikko Martti Siiralan (1966) ja hänen näkemyksensä sairastamisen sijaisuudesta ja sukupolvien siirtymistä. Hänen näkemyksensä ovat avanneet ymmärrystä yhteisöpatologian vaikutuksesta yksi- 15

14 löön sekä parin ja perheen suhteisiin. Niin perhettä kuin parisuhdettakin koskevana, hänen ajatuksensa voidaan tiivistää: Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi, puhutuksi, tulee jonkun kannettavaksi. Perheterapiakoulutuksen (1978) käynnistäjä, professori, psykoanalyytikko Yrjö O. Alanen edustaa laajasti edellä todettua ihmisen ja perheen suhteiden syvempää ymmärrystä. Mm. psykoanalyytikot Johannes Enckell, Heimo Salminen, Esko Varilo, Jukka Aaltonen, Pirkko Siltala, Riitta Hyrck ja Viljo Räkköläinen sekä vaativan erityistason psykoterapeuteista Riitta Rasimus, Florence Smith ja Leena Varilo ovat tuoneet psykoanalyyttista näkemystä perhe- ja paripsykoterapiaan. Kirkon perheneuvonnan johtaja, vaativan erityistason psykoterapeutti, Martti Esko on välittänyt tietoa Scharffien objektisuhdenäkökulmasta. Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskuksen vaativan erityistason psykoterapeutit Helena Lounavaara- Rintala, Pirjo Vuornos ja Jan-Christer Wahlbeck ovat vuosia tutkineet ja kehittäneet vuorovaikutussuhteiden syvempää ymmärtämistä niin perheessä kuin parisuhteissa. Jan-Christer Wahlbeck erityisesti jungilaisen psykoanalyyttisen ajattelun ja Gregory Batesonin näkemysten edustajana. PSYKOANALYYTTISESTA NÄKEMYKSESTÄ JA KÄSITTEISTÄ Psykoanalyyttinen näkemys ihmisestä Toisen, erilaisen ihmisen kohtaaminen ja ymmärtäminen persoonana ja ainutkertaisena yksilönä on haaste niin parisuhteessa kuin paripsykoterapiassa. Hermeneuttisen tutkimusmetodin käyttäjänä ja kehittäjänä psykoanalyysillä on annettavaa sellaisille ammatillisille suhteille, joissa joudutaan vastakkain toiseuden ongelman kanssa. Käsitteenä psykoanalyysilla tarkoitetaan teoriaa ihmisen persoonallisuudesta, sen kehittymisestä, mielen rakentumisesta ja toiminnasta. Ihmisen kehityksen nähdään toteutuvan ensisijaisesti vuorovaikutussuhteissa. Käsite sisältää myös tieteellisen tutkimusmenetelmän, jolla tutkitaan ihmisen tajunnan toimintaa, sen sisältöä, rakenteita ja historiaa. Psykoterapiamenetelmänä ja hoitomenetelmien kehittämisen sovellutusalueena psykoanalyysin käsite on tunnetuin (Keski-Luopa 2001, 262). Teoriaa käytetään pyrkimykseen ymmärtää ihmistä ainutkertaisena yksilönä ja persoonana sekä mahdollistamaan hänen eheytymisensä ja vahvistumisensa omana itsenään siinä. Pyritään tunnistamaan ja ottamaan huomioon myös ihmisen tiedostamattomalla tasolla vaikuttavat mielen yllykkeet. Psyykkinen, suhteissa ilmenevä tai/ja ruumiillinen kärsimys voidaan tältä pohjalta nähdä viitteenä yksilön, parin tai perheen suhteiden kehityksellisestä häiriöstä. Häiriö tulee tavallaan uudeksi näyttämöksi parin ja perheen suhteissa sekä psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Kehityksellisen juuttuman tultua tunnistetuksi, psyykkinen rakentuminen tulee mahdolliseksi psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen ja suhteiden työstämisen avulla. Terapiasuhteen turvin voidaan työstää kokemuksia, joille ei ole ollut aiemmin tilaa tai jotka ovat ylittäneet silloisen vastaanotto-, sieto- ja jakamiskyvyn ja joiden kokemusten kanssa on jääty liian yksin. Parhaimmillaan se tarkoittaa yhteyden saamista omassa itsessä aiemmin yhteydettömässä tilassa olleeseen puoleen. Tai vastaavasti se voi tarkoittaa yhteyden löytymistä puolisoon kokonaisena persoonana. Näin oma olemassaolo, itseymmärryksen syventyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus voivat toteutua tyydyttävämmin suhteessa toiseen. Tiedostamaton ja tunteensiirto Psykoanalyyttinen näkemys eroaa muista psykologisista lähestymistavoista siinä, että se sisältää teorian tiedostamattomien psyykkisten prosessien tutkimisesta, kuten vieteistä ja transferenssista (tunteensiirto) ihmisen käyttäytymistä motivoivana ja ohjaavana tekijänä. Transferenssi tarkoittaa varhaisten ihmissuhdesisäistysten siirtämistä ja toistamista nykyisissä ihmissuhteissa. Molemmat puolisot ovat suhteessa toisiinsa sekä terapeuttiin näiden tunteensiirtojen pohjalta. Transferenssissa luodaan menneisyyttä nykyisyydessä, joka on myös uusi kokemus eikä vain vanhan toistoa (Sandler ym.1992, Lehtovuori 2006). Näin parisuhde ja perheen suhteet voivat toimia puolisoille myös korjaavana kokemuksena. Vastatransferenssi on ymmärryksen väline, mikä tarkoittaa kaikkia niitä terapeutin tunteita ja mielikuvia, joita terapiatilanteessa suhteessa puolisoihin aktivoituu. Terapeutin sisäiset objektit alkavat elää sen resonanssin pohjalta, minkä pari hänessä tai terapeuttiparissa herättää. Sisäiset objektit organisoivat terapeutin kokemuksia tiedostamattoman kautta. 16

15 Näin tunteiden ja ajattelun prosessoinnin avulla voidaan saada syvempää ymmärrystä puolisoiden yksilöllisiin kokemuksiin ja suhteessaan ilmenevään. Parin suhteen dynamiikka siirtyy terapeuttiparin väliseksi kokemukselliseksi prosessiksi. Terapeuttiparin suhteesta tulee väliaikainen sijoituspaikka parin kokemille ongelmille. Näiden sijoitusten tunnistamisen, tutkimisen, käsittelyn, palauttamisen ja reflektoinnin avulla pari pääsee etenemään prosessissaan. Kyse on Bionin (1962) container contained, sisällyttäjä sisällytetty (Schulman 2002) käsitteestä. Sen perusta on varhaisessa, eläytyvässä tunneyhteydessä, missä äidin mieli prosessoi vauvan ja lapsen kokemuksia. Äiti ottaa lapsen mielen sisältöjä vastaan, unelmoi, tunnistaa ja ajattelee niitä, käsittelee mielessään sekä palauttaa sopivalla tavalla muokattuna takaisin lapselle. Äiti, isä ja muut hoivaavat ihmiset antavat lapsen kokemuksille merkityksiä. Lapsen minäkokemus eheytyy ja lujittuu, hän kokee olevansa vanhemman läsnä olevan mielen avulla suojassa niin ulkoa kuin mielen sisältä tulevilta uhkilta. Toistuvan lapseen eläytymisen kautta, lapsen omaan mieleen rakentuu vastaava toiminto. Hän alkaa antaa itse omille kokemuksilleen merkityksiä. Vastaava toiminto on tiedostamattomasti mukana myös aikuisten suhteissa ja erityisesti psykoterapiasuhteessa, missä pyritään ymmärtämään toista ja hänen kokemustaan. Scharffit (1994) erottavat toisistaan kontekstuaalisen transferenssin ja vastatransferenssin sekä fokusoidun transferenssin. Kontekstuaalisessa tunteensiirrossa fokus ei ole niinkään terapeutissa henkilönä, vaan terapiatilanteessa, sen rakenteissa ja ilmapiirissä. Kontekstuaalinen transferenssi kohdistuu ikään kuin äidin kannattelukykyyn (holding, Winnicott 1971) terapia-aikoihin, tiheyteen ja järjestelyihin. Eli niihin rakenteisiin, joiden puitteissa mahdollistuvat suhteet ja asioiden työstäminen. Kannattelu (contextual holding) peilautuu parin kokemuksessa terapiasuhteen luotettavuudesta. Fokusoidussa tunteensiirrossa terapeuttina/terapeuttiparina otetaan vastaan eläytymisen ja projektiivisen identifikaation kautta puolisoiden self- ja objektisuhteiden sijoituksia sekä keskinäisiä tunnekokemuksia toisistaan. Aiemmin nämä samat sijoitukset ovat kohdistuneet puolisoilla suhteessa toisiinsa. Näihin jaettuihin tunteensiirtoihin sisältyy sekä toive, että pelko terapeutin kyvystä vastaanottaa ja ymmärtää niin, että pari voi säilyttää edelleen oman autonomiansa sekä edetä itselleen sopivalla tavalla. Ongelmilla ja ristiriidoilla on usein salattu, tarkoituksellinen mielensä, joiden avulla saadaan aikalisää tarvittavista muutoksista selviytymiseen. Parin ongelmat voivat muodostaa suhteeseen tarpeellisen, yksilöiden tasapainoa ylläpitävän tekijän. Liian nopea luopuminen ongelmista voi merkitä toiselle tai molemmille myös uhkaa. Terapeutti/terapeuttipari reagoi parin tapaan käyttää terapeuttista ympäristöä ja terapeutteja parina. Terapeutin kontekstuaalinen vastatransferenssi kohdistuu parin suhteeseen. Pari parina aktivoi terapeutin mielessä olevat omat sisäistetyt parit ja kokemuksen omasta paikasta sisäistetyn parin suhteessa. Eli fokusoidussa vastatransferenssissa joudutaan suhteeseen omiin sisäistettyihin objektisuhteisiin ja omien elämän- ja työkokemusten sekä oman ajankohtaisen parisuhteen pohjalta aktivoituviin tunneprosesseihin (Scharff & Scharff 1994, s.62 78). Henkilökohtainen kokemus ja itseymmärryksen lisääntyminen Psykoanalyyttisen tutkimuksen lähtökohtana on asianomaisen ihmisen henkilökohtainen kokemus, josta käsin lähdetään jäsentämään sitä prosessia, minkä kautta tuo kokemus on syntynyt. Yritetään selvittää sitä, miksi tuo kokemus on juuri sellainen kuin se on, pyrkimyksenä ymmärtää ja liittää kokemus yhteyksiin. Tavoitteena on ihmisen oman itseymmärryksen lisääntyminen (Keski-Luopa 2001, 264). Parisuhteessa oleellista on ymmärtää itseään, koska vasta sen kautta voi ymmärtää toista. Psykoanalyysin antaman tiedon valossa ihmisen ainutkertaisuus ja hänen ihmissuhteittensa monimutkaisuus selittyy hänen kehityshistoriansa avulla. Ihmisen kehityshistoria on hänessä kaiken aikaa läsnä. Se näyttäytyy käyttäytymistavoissa, miten ajatellaan tai millaisten tunnetilojen vallassa ollaan ja miten jokin tapahtuma tai tilanne koetaan. Kaikella näillä on mielensä, joka voi tulla ymmärretyksi vasta puolisoiden kehityshistorian avautumisen kautta. Elämänkokemuksista mieleen tallentunutta ja sen vaikutusta omaan itseen sekä lähisuhteisiin ei useinkaan tiedosteta. Helena Sinervo (2004, 36 37) on todennut, että..ajan suunta on tulevaisuudesta menneisyyteen. Koska me taas kuljemme kohti tulevaisuutta, me ikään kuin saavumme tapahtumien, menetysten ja mui- 17

16 den hirveyksien kohdalle. Aika virtaa tänne maailmasta, joka on meidän maailmamme negatiivi Aina uusissa elämänvaiheissa joudutaan päättämään muodostetaanko kertyneet negatiivit kuviksi ja suostutaanko tutkimaan sitä, mitä näissä kuvissa oleva on merkinnyt ja mistä itse on vastuussa. Kokemuksesta omasta olemassaolosta ja merkityskokemuksista muodostuu jokaisen oma psyykkinen todellisuus, jonka pohjalta asioita tulkitaan ja toimitaan. Nämä käsitykset muuttuvat vain sitä mukaa kun ihmisen henkilökohtainen kokemus muuttuu. Elämän- ja suhdekokemukset muokkaavat ja muuttavat käsityksiä omista kokemuksista sekä omasta itsestä. Toisiaan täydentävät teoriat Käsite psykoanalyyttinen pitää sisällään useita toisiaan täydentäviä teorioita. Yhteistä kaikille näille teorioille on, että niissä painottuvat yksilön subjektiivinen kokemus ja tiedostamattomat mielen kerrokset. Viettipsykologian teoria on psykoanalyyttisista teorioista ensimmäinen ja tunnetuin. Freudin näkökulma ihmisen kehitykseen on psykoseksuaalinen, ankkuroituen seksuaaliviettiin ja aggressioon. Vietti vaatii ja tarvitsee tyydytystä. Ristiriita viettien välillä aiheuttaa ahdistusta, jota omassa mielessä ja suhteessa kumppaniin ratkaistaan. Freud piti ihmisen ruumiillisuutta ja biologiaa ensisijaisena ja suhteiden merkittävyyttä toissijaisena. Myöhemmin Freud siirtyi seksuaalisuudesta aggressioiden merkityksen tutkimiseen. Hän tutki niiden liittymistä ahdistukseen, joka seuraa suhteessa toiseen aiheutuneesta pettymyksestä, torjutuksi tulemisen ja rakkauden menettämisen pelosta. Kleinin (1946; Segal 1994) mukaan kaiken inhimillisen ahdistuksen ja pelon perustana on elämän- ja kuolemanvietin välinen, läpi elämän jatkuva kamppailu. Kuolemanvietti pyrkii äärimmäiseen rauhaan. Se tuhoaa eläviä, inhimillisiä tarpeita ja tunteita sekä katkoo tunneyhteyksiä, aiheuttaen ristiriidan elämänvietin kanssa. Vietit toimivat samanaikaisesti toisiinsa kietoutuneina. Tiedostamattomat fantasiat ovat viettien psyykkisiä ilmenemismuotoja, joiden avulla viettimaailman kanssa pyritään selviytymään. Viettija egopsykologian avulla tutkitaan ihmisen mielen sisäistä maailmaa, tajunnan sisältöä ja psyyken sisäisiä rakenteita, ottamalla huomioon, miten näihin vaikuttaneet kehitysobjektit esim. vanhemmat tai muut aikuiset ovat toimineet (Keski-Luopa 2001, 266). Objektisuhdeteoria, jonka yhteyteen liitetään myös self-psykologia (Kohut 1989), avasi ihmisten välisen vuorovaikutuksen psykoanalyyttisen tutkimuksen. Merkittävimpiä objektisuhdeteorian kehittäjiä ovat olleet Melanie Klein, W.R.D. Fairbairn, Wilfred Bion, D.W.Winnicott ja vauvahavainnoinnin kehittäjänä tunnettu Daniel Stern (1985). Objektisuhdeteoriaa pidetään psykoanalyysin, psykoanalyyttisen psykoterapian ja perhe- sekä paripsykoterapian välisenä siltana. Vaikka objektisuhdeteorian yksityiskohdat ovat monimutkaisia, sen perusolettamus on yksinkertainen: ihminen on syntymästään asti ensisijaisesti objekteihin suuntautunut, niistä kiinnostunut ja suhteeseen pyrkivä ja hän suhtautuu toiseen ihmiseen osittain varhaisista kokemuksista muotoutuneiden odotusten pohjalta. Näistä varhaisista suhteista muodostuvat sisäisten objektien toiminnot ovat tärkeitä ihmisen autonomian kehityksessä. Egon (minän) toiminnallista kokonaisuutta edustavia objektisuhdeteorian käsitteitä ovat self- (itse-) ja objektirepresentaatiot ja self- ja objektimielikuvat (Simon, Stierlin, Wynne 1985). Jokainen ihminen kehittää mieleensä sisäistetyn ihmissuhteiden mallin. Tapa, jolla nämä objektit ovat sisäisesti representoituneena (tehdä uudelleen läsnä olevaksi), miten itsen (selfin) ja toisen (objektin) eriytyminen on mahdollistunut, vaikuttaa siihen, miten yksilö tuntee, ajattelee ja suhtautuu toiseen. Self tarkoittaa ihmisen kokonaisuuden ja tiedostamattoman keskusta ja ego puolestaan tietoisuuden keskusta. Selfin ja egon ollessa vuorovaikutuksessa keskenään ollaan itseyden ytimissä, missä kasvu ja kehitys mahdollistuvat. Nämä tiedostamattomasti sisäistetyt objektit muodostavat persoonallisuuden ytimen. Sisäisten objektien avulla ihminen kehittää ja ylläpitää omaa identiteettiään sosiaalisissa suhteissa. Objektisuhdeteorian näkökulma Persoonallisuuden kehittymisen kannalta tärkeää on se vuorovaikutus, joka syntyy kehittyvän yksilön ja ulkomaailman objektien välillä. Teoriassa kiinnitetään erityinen huomio yksilön suhteeseen primaariobjekteihinsa. Ne ovat niitä merkittäviä aikuisia, joiden antamien hoivakokemusten ja huolenpidon varassa lapsi kasvaa ja kehittyy omaksi persoonakseen. Objekteiksi näitä henkilöitä nimitetään siksi, että heitä tarkastellaan nimenomaan lapsen kehityksen näkökulmasta, hänen kehitykseensä osallistuvina ja siihen vaikutta- 18

17 vina osapuolina. He toimivat lapsen tunteiden ja tarpeiden vastaanottajina ja niiden kohteina. Objekti voi olla myös jokin muu kohde kuin ihminen, ympäristö, luonto, lemmikkieläin jne. (Keski-Luopa, 2001, 267). Siitä alkaen kun lapsi alkaa muovata merkityssuhteita mielessään, hän alkaa kantaa mielessään myös suhteita primaariobjekteihinsa. Sisäinen objekti eroaa ulkoisesta siinä, että se on asianomaisen oma tulkinta tästä henkilöstä, omien tarpeittensa näkökulmasta. Toinen ei ole mielessä välttämättä sellaisena, kun hän todellisuudessa on, vaan asianomaisen kokemuksen muokkaamana. Lapsen rikas fantasiamaailma muovaa muodostuneita objektisuhdekokemuksia. Sisäisten objektien vakiintuminen, ja niiden suhteet toisiinsa, rakentuvat yksilön persoonallisuuden kehityksen myötä. Sisäiset objektit muodostuvat esikuviksi asianomaisen myöhemmissä objektisuhteissa (Keski-Luopa 2001, 267). Sitolahti (2006, 114) kirjoittaa, miten Klein laajentaa objektin käsitettä ulkoisilla ja sisäisillä, kuvitelluilla ja todellisilla, hyvillä ja pahoilla, osa- ja kokonaisobjekteilla sekä kuvaamaan jokaisen ihmisen syvällä tiedostamattomassa olevaa sisäistettyjen objektien maailmaa, jossa ne ovat keskinäisissä rakentavissa ja toisiaan tuhoavissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa egoon. Hyvät sisäiset objektit edustavat elämänviettiä, elinvoimaisuutta ja toivoa. Vastaavasti pahat, vaaralliset sisäiset objektit edustavat kuolemanviettiä ja toivottomuutta. Sisäistämisen (introjektioiden), ulkoiseen heijastamisen (projektioiden) ja samastumisen (identifikaatioiden) prosessoinnissa, suhteessa merkittäviin toisiin, muodostuu kokemus itsestä. Tapa, jolla esimerkiksi lapseen suhtaudutaan vaikuttaa kokemukseen objektin ja itsen hyvyydestä. Paha, huutava äiti merkitsee eriytymättömän lapsen kokemuksessa pahaa ja arvotonta omaa itseä. Sisäiset objektit eivät ole pysyviä, vaan ne ja niiden suhteet toisiinsa muokkautuvat koko ajan viettien vaikutuksessa ja vuorovaikutuksessa ulkoisten objektien kanssa sekä tulevat yhä enemmän ulkoista todellisuutta vastaaviksi. Keskeistä parisuhteen toimivuuden kannalta on, miten puolisot ovat suhteessa todelliseen tai mielikuviin perustuvaan kuvaan omasta itsestä (self) ja suhteessa todelliseen tai mielikuviin perustuvaan kuvaan toisesta (objekti). Kyse on siitä, seurustelevatko keskenään todelliset vai mielikuviin perustuvat henkilöt. Fairbairnin (1952) mukaan ennen viettien tyydytystä ihmisellä on ensisijainen tarve tyydyttävään suhteeseen, joka muovaa ihmisen käyttäytymistä, ennakko-odotuksia ja suhteessa oloa. Hän näki rakkauden tärkeämpänä kuin vietit ja seksuaalisuuden. Näkemyksensä mukaan sisäiset objektit kehittyvät seurauksena varhaisista frustraatioista. Koska äiti ei ole kykenevä tyydyttämään kaikkia suhteeseen liittyviä vauvan tarpeita, ja vauva on kykenemätön muuttamaan todellisuutta, hän sisäistää äidin frustroivat puolet. Tämä taas muodostaa perustan lapsen tuleville vuorovaikutukseen liittyville odotuksille ja suhteille. Fairbairn kehitti halkomisen (splitting) käsitteen. Hänen näkemyksensä mukaan ego on jakautunut rakenteisiin, joka sisältää: a) egon alueen, b) objektin alueen ja c) affektin alueen, joka on suhteessa toiseen (mielihyvä, mielipaha, rakkaus, pettymys, viha, häpeä, syyllisyys, kateus, pelko, kauhu, kiitollisuus). Ulkoinen objekti koetaan kolmella tavalla: a) ideaalina, joka tuottaa tyydytyksen b) torjuvana, joka johtaa pettymykseen, aggressioon ja vihaan tai c) kiihdyttävänä, tarvitsevuutta herättävänä, joka johtaa kaipaukseen. Tuloksena on sisäistetyt, halotut objektit ja egon rakenne, missä on: 1. keskus-ego,(central ego), tietoinen, ideaaliin objektiin yhdistyvä 2. torjuva ego,(rejecting ego), tiedostamaton, joustamaton, torjuvan objektin frustroima tai 3. kiihdyttävä ego, (exciting ego) tarvitsevuutta herättävä, tiedostamaton, joustamaton, kaivaten viettelevää, mutta epätyydyttävää objektia. Näiden egon eri puolien kanssa ollaan suhteessa toiseen, hänen vastaaviin puoliinsa molemminpuolisten, vastavuoroisten tunteensiirtojen ja projektiivisten identifikaatioiden avulla. Kiinnittyminen ainakin yhteen äidilliseen objektiin on välttämätön ehto terveille objektisuhteille lapsuudessa ja tyydyttäviin suhteisiin myöhemmin aikuisuudessa. 19

18 Vanhempien parisuhteen puuttuessa yhdenkin riittävän tyydyttävän vanhempisuhteen kautta lapselle mahdollistuu jollain tavalla suhde myös tarvittavaan kolmanteen. Äidillä on mielessään lapsen isä tai/ja joku muu hänelle merkittävä ihminen, lapsen kannalta kolmas, mikä voi mahdollistaa lapselle kolmannen paikan, joka on perusta myöhempiin suhteisiin. Kantanäkyfantasian avulla, joka sisältää mielikuvat hedelmöittymisestä, syntymästä, miehen ja naisen seksuaalisuhteesta, muodostetaan sisäistettyä mielikuvaa vanhemmista parina. Siinä tiivistyy ihmisen piilotajuinen käsitys, läpi elämän vaikuttavasta, keskinäisen yhteyden merkityksestä. Parhaimmillaan muodostunut käsitys on luovuuden, yhteyden ja rakkauden ilmentymä. Pahimmillaan se on tuhoava, kehitystä ja kasvua tukahduttava sekä vuorovaikutusta estävä. Tämän mielikuvan sisältö vaikuttaa keskeisesti ihmisen tapaan olla suhteessa toiseen. Erityisesti rakkaussuhteessa kantanäkyfantasia mahdollistaa tunneyhteyden toiseen tai sitä joudutaan tuhoavasti katkomaan (Hyrck 2001). Hyvän ja pahan integraatio Riittävän hyvässä, rakastavassa ja välittävässä suhteessa lapselle mahdollistuu hyvän ja pahan kehityksellinen integraatio. Se tarkoittaa kokemusta väistämättömien pettymysten, aggression ja vihan kanssa vastaanotetuksi tulemista, missä paha ei tuhoa hyvää, vaan hyvä, välittäminen ja rakkaus voittavat. Se tarkoittaa myös kokemusta oman rakkauden vastaanottamisesta sen torjumisen sijaan. Jos suhde vanhempiin ei mahdollista integraatiota, halkominen jää ratkaisematta. Myöhemmin objektisuhteita pidetään silloin joko kokonaan hyvinä tai kokonaan pahoina. Aikuisen maailmassa tämä tarkoittaa toisen ihmisen kokemista mustavalkoisesta joko tai näkökulmasta, jolloin puuttuu mahdollisuus sekä että ajatteluun. Samalla oma itse joudutaan halkomaan ja jäädään liiaksi itselle hyväksyntää tarjoavien suhteiden varaan. Ihmisen vielä kehittyvä minuus niin lapsuudessa kuin myöhemmin, käyttää halkomista pitääkseen positiiviset ja negatiiviset mielikuvat erillään. Ensin siksi, että positiiviset ja negatiiviset kokemukset tapahtuvat erillään ja myöhemmin välttääkseen ahdistusta, jonka näiden puolien samanaikainen kohtaaminen herättää. Kehityksellisesti on välttämätöntä, että hyvä ja paha voidaan ensin erottaa, että niitä voidaan vähitellen integroida. Samassa ihmisessä, niin toisessa kuin itsessä, hyvän ja pahan, tyydyttävän ja pettymystä aiheuttavan samanaikainen sietäminen on ihmisen elämässä jossain mielessä jatkuva prosessi. Parisuhteessa sisäisten objektisuhteiden, objektija selfmielikuvien prosessointia jatketaan suhteessa puolisoon. Puoliso koetaan suhteen prosessin eri vaiheissa vaihtelevasti idealisoituna, pettymystä aiheuttavana ja/tai todellisena, hyvänä ja pahana toisena. Kokemusta määrittävät molempien omat tarpeet, toiveet ja pelot, kyky hyväksyä toisen sekä oma erillisyys ja toiseus. Uusissa perheen ja parisuhteen elämänvaiheissa integraatiota joudutaan työstämään aina uudelleen. Lapsi, joka on saanut luotettavia, turvallisia ja rakastavia hoivakokemuksia ja voinut työstää integraatioprosessiaan, kehittää sisäisen, hyvään luottavan ja siihen pyrkivän objektipysyvyyden. Ihmiselle tulee kokemus omasta arvosta, josta seuraa kyky riittävään tyydytykseen, frustraation sietoon ja minän (egon) riittäviin toimintoihin. Puuttuvaa voidaan mielessä työstää symbolisaation, tunteiden ja ajattelun keinoin. Hyvien sisäistettyjen objektisuhteiden avulla kehitytään sietämään suhteissa läheisyyttä, etäisyyttä, epävarmuutta ja odottamista. Toteutuneiden integraatioprosessien avulla oma minuus koetaan myöhemmin elämässä eheänä, josta seuraa oman itsen jatkuvuudentunne. Ego-identiteetti sisältää riittävän vakiintuneen käsityksen omasta itsestä ja vakiintuneen objektirepresentaatioiden maailman (Erikson 1956). On kykyä luottaa toiseen sekä olla luotettava. Minuus ja oma identiteetti joudutaan aina uudelleen löytämään, uusissa suhteissa. Jokainen uusi ihmissuhde mahdollistaa erilaisen peilin, johon suhteessa kokemus omasta itsestä määrittyy. Luottamuksesta parisuhteessa Universaaleja ihmisen pelkoja ovat rakastetun menetyksen uhka, rakkauden menetyksen ja ei hyväksytyksi tulemisen pelko. Parisuhteessa keskeiseksi muodostuu luottamus puolisoiden välillä. Luottamuksen avulla säilytetään turvallisuutta, joka pitää eksistentiaalisen ahdistuksen poissa tai siedettävänä. Jatkuvuuden tunteesta, jakamisen ja tunneyhteyden jatkuvuudesta seuraa turvallisuutta, 20

19 jaettua psyykkistä todellisuutta. Luottamuksen kannalta on siten keskeistä, miten puolisoiden sisäisessä maailmassa vaikuttavat jo olevat sisäistetyt objektit. Voidaanko niihin turvata, vai muodostavatko ne vallitsevan sisäisen turvattomuuskokemuksen, joka vaikeuttaa luottamusta suhteessa puolisoon? Onko suhteessa riittävää jakamista, joka mahdollistaa toistensa todellisina toisina kohtaamisen? Nähdäänkö puoliso todellisena toisena vai liikaa sisäisten objektien värittämänä? Jos toinen nähdään vain transferenssin kautta, ilman toisen toiseuden kohtaamista, jaettu psyykkinen todellisuus estyy. Tai, jos toinen nähdään liikaa omien jäykkien ennakkokäsitysten, pelkojen ja odotusten mukaan, se merkitsee sitä, että suhteeseen tulee väärinymmärrystä, ymmärtämättömyyttä ja ristiriitojen kohtaaminen ja käsittely vaikeutuu. Sen seurauksena eriytymis- ja yksilöitymiskuviot monimutkaistuvat, ja ahdistus vie liikaa voimavaroja suhteessa. Jokaisen yksilön ja parin yksilöllisestä tilanteesta riippuu, minkälaisen kokemusten jakamisen, läheisyyden ja etäisyyden prosessin kumpikin tarvitsee toistensa sisäistymiseksi niin, että luottamukselle ja todelliselle vuorovaikutukselle, todellisiin toisiinsa on suhteessa tilaa. Kernbergin (1976) mukaan sisäistettyjen objektirepresentaatioiden harmoninen maailma ei pidä sisällään ainoastaan tärkeitä toisia perheestä ja läheisistä ystävistä, vaan myös muusta sosiaalisesta ryhmästä ja kulttuurin identiteetistä. Osaltaan myös ne varustavat huolenpidolla, luottamuksella ja tuella ihmisen sisäistä maailmaa. Ne vaikuttavat sisäistettyjen objektien keskinäisiin suhteisiin, joka voi syventää asianomaisen ajankohtaisia lähisuhteita. Sisäisten objektien tasapaino auttaa selviämään kriiseissä, menetyksissä, hylkäämisissä, eroissa, epäonnistumisissa ja yksinäisyydessä, koska silloin ihminen voi väliaikaisesti vetäytyä turvaa ja suojaa antavaan omaan sisäiseen maailmaansa. Näin sisäinen ja ulkoinen ovat parhaimmillaan suhteessa toisiinsa sekä vahvistavat vuorovaikutuksessa toisiaan. Parisuhteen kriisit ja ristiriidat edistävät puolisoiden integraatioprosessia eli objekti- ja selfmielikuvien realisoitumista enemmän todellisuutta vastaaviksi. Persoonallisuuden integraatio ja sisäisen parin yhdistäminen omassa mielessä mahdollistavat kasvavan kokemuksen omasta ja toisen erillisyydestä. Toisen rakastaminen, antaminen ja vastaanottaminen suhteessa tulevat mahdollisiksi. Lopuksi Edellä olevaan liittyen, psykoanalyyttisessa paripsykoterapiassa pyritään ammatillisesti ja tietoisesti tutkimaan sekä ymmärtämään sitä, mihin parin ristiriidat, ongelmat ja kärsimykset liittyvät. Puolisoiden yksilöhistoria, elämänkokemukset ja ajankohtainen elämäntilanne avautuvat heidän suhteensa ristiriitoihin kytkeytyneenä. Toisiinsa transferoitu, kasvuhistoriastaan ja aikaisemmista suhdekokemuksistaan siirtyvä näyttäytyy vuorovaikutuksen lukkiutumina ja väärinymmärryksinä. Sisäistetyt objektisuhteet, suhteessaan elävät objekti- ja selfmielikuvat sekä todelliset suhteet toisiinsa, tulevat ymmärrettäviksi molempien henkilökohtaisen kasvuhistorian ja elämänkokemuksen kautta. Yhteyden saaminen aiemmin yhteydettömään puoleen itseä ja puolisoa muuttaa suhteessa olemisen kokemusta ja tapaa. Katkenneiden tunneyhteyksien rakentuminen, puolisoilla suhteessa toisiinsa, avaa tilaa dialogille. Näin voidaan jäsentää ja jakaa parisuhteen ja perheen psyykkistä todellisuutta. Koetut ongelmat ja ristiriidat voivat näyttäytyä mielekkäiksi ja tulla ymmärrettäväksi juuri omanlaisenaan, juuri asianomaisten ihmisten ajankohtaisessa elämänvaiheessa olevien muutosten työstämiseksi. Paripsykoterapiassa puolisoille luodaan mahdollisuus työstää yksilöinä molempien ja suhteessa kokonaisuudessa esiintyvää ahdistusta, ristiriitaa sekä häiriötä aiheuttavaa. Pyritään antamaan tilaa molempien puolisoiden subjektiivisille kokemuksille ja työstämiselle. Terapeutin/terapeuttien vastatransferenssin avulla pyritään tutkimaan sekä ymmärtämään suhteeseen tulevaa tiedostamatonta. Transferenssin, projektiivisten identifikaatioiden tutkimisen ja purkamisen kautta puolisot voivat kohdata toisensa enemmän todellisena itsenään. Havainnoinnin, reflektoinnin, dialogin ja jaetun ymmärryksen avulla on tavoitteena puolisoiden itseymmärryksen, toistensa sekä suhteensa ymmärtämisen syventäminen. Näin puolisot voivat uudelleen määritellä suhteensa, roolinsa ja tehdä tarpeenmukaisia muutoksia. 21

20 Kirjallisuutta Bateson, G. (1987). Steps to an Ecology of Mind. London: Jason Aronson.Inc. Bentovim, A. and Kinston, W. (1991). Focal family therapy. In Handbook of family therapy. vol.ii, A.S. Gurman and D.P.Kniskern. New York: Brunner/Mazel. Bion, W. (1962b). Learning from Experience. London:W Heinemann. Bowlby, J. (1949). The study and reduction of group tension in the family. Human relations. 2: Dicks, H.V. (1963) Object relations theory and marital studies. British Journal of Medical Psychology. 36: Dicks, H.V. (1963). Marital Tensions. London: Routledge and Kegan Paul. Erikson, E.H. (1956). The problem of ego identity. Journal of the American Psychoanalytic Association.4: Fairbairn, W.D. (1952). An object-relations theory of personality. New York: Basic Books. Hyrck, R. (2001). Kantanäkyfantasia yhteyden mahdollistajana tai estäjänä. Psykoterapia 2: Kernberg, O.F. (1976). Object-relations theory and clinical psychoanalysis. New York: Jason Aronson. Keski-Luopa, L. (2001) Työnohjaus vai superviisaus. Metanoia Instituutti. Oulu: Kirjapaino Kaleva. Kohut, H. (1989). The Analysis of the Self. Connecticut: International Universities Press, Inc. Lehtovuori, P. (2006). Kyllin lähellä riittävän kaukana. Inhimillinen vuorovaikutus psykoanalyyttisessa psykoterapiaprosessissa. Therpeia-säätiö. Tutkielmasarja nro 1.: Multiprint Oy. Mittlemann, B. (1948). The counterpart analysis of married couples. Psychoanalytic Quarterly. 17: Martin, P.A.&Bird, H.W.(1953). An approach to the psychotherapy of marriage partners. Psychiatry. 16: Nichols, M.P., Schwartz, R.C. (2001). Family Therapy, Concepts and Methods. Boston, London: Allyn and Bacon. Obendorf, C.P. (1938). Psychoanalysis of married couples. Psychoanalytic Review. 25: Sandler, J.,Dare, C., Holder, A. (1992). The patient and the analyst. London:Karnac Books. Scharff, D.E., Scharff, J.S. (1987). Object Relations Family Therapy. Northvale, New Jersey, London: Jason Aronson Inc. Scharff, D.E., Scharff, J.S. (1994). Object Relations Couple Therapy. Northvale, New Jersey, London: Jason Aronson Inc. Schulman, G. (2002). Sietämättömän kestämisestä eheytymiseen. Teoksessa: Haaramo, S. & palonen, K., toim. Trauman monet kasvot. Psyykkinen trauma sisäisenä kokemuksena. Helsinki: Therapeia-säätiö. s Segal, H. (1994). Melanie Klein, ihmismielen ymmärtäjänä. Helsinki: Yliopistopaino. Siirala, M. (1966). Peruskatsomuksemme merkityksestä lääketieteessä. Sos.lääketieteellinen aikakauslehti.2. Simon, F.B., Stierin, H., Wynne, L.C. (1985). The language of Family Therapy: A Systemic Vocabulary and Sourcebook. New York: Family Process Press Sinervo, H. (2004). Runoilijan talossa. Hämeenlinna: Karisto Oy:n Kirjapaino. Sitolahti, T. (2006). Viettiteoriasta objektisuhteiden teoriaan. Melanie Klein sillanrakentajana Teoksessa: Psykoanalyysin isät ja äidit. Toim. Mälkönen, K., Sammallahti, P., Saraneva, K., Sitolahti, T.: Therapeia-säätiö. Skynner, A.C.R. (1976). Systems of family and marital psychotherapy. New York: Brunner/Mazel. Slipp, S. (1984). Object relations: A dynamic bridge between individual and family treatment. New York: Jason Aronson. Slipp, S. (1988). Technique and practice of object relations family therapy. New York: Jason Aronson. Stern, D.N. (1985). The interpersonal world of infant. New York: Basic Books. Winnicott, D.W. (1971). Playing and Reality. London: Tavistock Publications. 22

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevä ohjelma

Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevä ohjelma 1 Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevä ohjelma Ohjaajakoulutus Kohtaatko parisuhdeasioita työssäsi? Tiesitkö, että parisuhdetaitoja voi opiskella? Haluatko kouluttautua parisuhdeohjelman

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Esityksen sisältö 1. Sananen Helsingin Diakonissalaitoksesta 2. Intensiivihoidon toiminta-ajatus 3. Hoidon

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula Tahdolla Thd ja Taidolla Levillä 6.2.13 Sinikka i Kumpula Parisuhteen Parisuhteen khä khä Ihailu kehrä kehrä Seksuaali Hellyys Intiimiys Arvostus Ti Seksuaalisuus Toisen tunteminen Jatkuvat ristiriidat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2006, 3, (1), 46-50. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Antero Toskala ja Katja Hartikainen: Minuuden rakentuminen.

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Voivatko tunteet elpyä?

Voivatko tunteet elpyä? Voivatko tunteet elpyä? Tunteethan tulevat kun tahtovat, miten siinä mikään sitten auttaisi? Moni miettii, että onko mitään hyötyä hakea apua siinä vaiheessa, kun tunteet ovat kuolleet. Tilanne voi kuitenkin

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

AVATAAN TÄSTÄ. Tutkimus Solmuja Parisuhteissa -kurssista

AVATAAN TÄSTÄ. Tutkimus Solmuja Parisuhteissa -kurssista AVATAAN TÄSTÄ Tutkimus Solmuja Parisuhteissa -kurssista Minttu Ahonen Opinnäytetyö Syksy 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu DIAK-Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) TIIVISTELMÄ Minttu

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Psykologia. Opetuksen tavoitteet Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014 KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014 Kannustavan vuorovaikutuksen / ICDP:n ohjelma International Child Development Programme Ohjelman kehittäneet Norjassa prof. Karsten Hundeide ja prof.

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi TEORIAPOHJAA PERUSTEOKSET: David Schnarch: Constructing the Sexual Crucible. An Integration

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot