PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus"

Transkriptio

1 Toimittajat Vuokko Malinen ja Paula Alkio PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus 3

2 Kalevankatu 16 PL 849, Helsinki Kansi ja taitto: Otto Paakkanen Kustantaja: VL-Markkinointi Oy Helsinki ISBN

3 Toimittajat Vuokko Malinen ja Paula Alkio PARIPSYKOTERAPIA ja parisuhteen ikuinen arvoitus 5

4 SISÄLLYS PARISUHDETERAPIAN NYKYTILASTA 8 Arto Koskinen PSYKOANALYYTTISESTA PARIPSYKOTERAPIASTA 14 Pirjo Tuhkasaari LUOVAN SYSTEEMINEN JA JUNGILAINEN PARIPSYKOTERAPIA 23 Jan-Christer Wahlbeck PARISUHTEEN JA PARIPSYKOTERAPIAN PROSESSEISTA 34 Pirjo Tuhkasaari INTEGRATIIVISESTA PARIPSYKOTERAPIASTA 54 Vuokko Malinen, Sinikka Kumpula SEKSUAALISUUDESTA PARISUHTEESSA 66 Pirjo Tuhkasaari INTIIMIYS JA SEKSUAALISUUS PARISUHTEESSA 84 Sinikka Kumpula KIRJOITTAJAT Pirjo Tuhkasaari on suomalaisen psykoanalyyttisen paripsykoterapian pioneeri. Hänen artikkelissaan tarkastellaan ensimmäistä kertaa suomenkielellä paripsykoterapian kehittymistä psykodynaamisesta näkökulmasta. Artikkelissa todetaan, miten paripsykoterapian kehittymisen taustalla on psykoanalyyttisen perheterapian teoria, joka käyttää systeemiteorian, psykoanalyysin ja ryhmäpsykoterapian kautta saatua psykologista ymmärrystä ja tutkimustietoa. Tuhkasaari muistuttaa, että perheterapian voi todeta alkaneen 1930-luvulla pariterapiasta, kun psykoanalyytikot kiinnostuivat yksilöhoidoissaan olevien potilaiden puolisoiden tilanteesta ja parisuhteesta. Jan-Christer Wahlbeck on suomalaisen systeemisen perheterapian pioneereja. Hän ei ole koskaan antanut yhden ainoan viitekehyksen lukita aivojaan. Wahlbeck kirjoittaa artikkelissaan luovan systeemisestä jungilaisesta paripsykoterapiasta, sekä ennen kaikkea siitä, kuinka ihmeellisen maailman asiakkaat auttavat terapeuttia näkemään, kun he esittelevät ainutlaatuista yhteistä luomustaan eli parisuhdettaan monine ulottuvuuksineen ja ristiriitaisuuksineen. Sinikka Kumpulalla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus korjaavasta työstä parien kanssa. Hän on toiminut kouluttajana Väestöliiton järjestämissä integratiivisissa pariterapiakoulutuksissa. Hän pohtii artikkelissaan vaikeaa seksuaalisuuden, intiimiyden ja läheisyyden ikuista ratkaisematonta pulmaa parisuhteessa. Arto Koskinen on psykologi, pariterapeutti ja seksologi, joka työskentelee Väestöliiton Tampereen klinikalla ja Väestöliiton parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevässä Parisuhdeprojektissa. Hän on myös toiminut kouluttajana Väestöliiton pariterapiakoulutuksissa. Hän luo katsauksen pariterapian nykytilaan ja sen lähimenneisyyteen, jonka kuluessa pariterapia on vähitellen alkanut eriytyä omaksi tieteenalakseen terapiakentässä. Vuokko Malisella on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus korjaavasta työskentelystä parien kanssa. Hän on johtanut Väestöliiton kaksivuotisia pariterapiakoulutuksia ja työskentelee, samoin kuin Sinikka Kumpula, Väestöliiton parisuhdeprojektissa. Vuokko Malinen ja Sinikka Kumpula kirjoittavat yhdessä integratiivisesta paripsykoterapiasta. 6

5 JOHDANTO Yhteiskunnassamme tuetaan monilla tavoin vanhemmuutta, mutta ei riittävästi puolisosuhdetta. On sanottu, että parisuhde on maailman vaikein asia. Parit tuntuvat tarjoavan myös yhden kaikkein vaikeimmista haasteista terapiatyössä. Tulevaisuudessa uudet perhemuodot tuovat työhön oman erityishaasteensa. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus on Väestöliiton toinen parisuhdetta, intiimiyttä ja seksuaalisuutta käsittelevä julkaisu ammattilaisille sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille. Kirjan artikkelit koostuvat Väestöliiton järjestämän paripsykoterapiakoulutuksen ( ) keskeisistä opetussisällöistä, jotka on suunniteltu vastaamaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen erityistason psykoterapiakoulutuksen vähimmäisvaatimuksia. Väestöliiton paripsykoterapiakoulutuksen viitekehys on integratiivinen paripsykoterapia, jonka kautta avautuu kokonaiskuva ja kokonaisperspektiivi parisuhteisiin ja niiden hoitoon. Siinä eri viitekehykset täydentävät toisiaan ja ovat vuoropuhelussa keskenään. Integratiivisessa paripsykoterapiassa tarvitaan ymmärrystä yksilön kehityksestä, parin vuorovaikutuksesta sekä suuremmista systeemeistä, kuten perhe, sosiaalinen verkosto ja kulttuuri. Ihmisten intra- ja interpsyykkisestä kokemusmaailmasta voi olla lähes mahdotonta löytää kovin paljon ainutlaatuisen uutta ihminen ei paljon muutu, vaikka aika muuttuu. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus -julkaisulla haluamme viestiä, että eri paripsykoterapiassa sovellettavat viitekehykset eivät ole vastakkaisia eivätkä kilpailuasemissa keskenään, vaan ne rikastuttavat ja täydentävät toisiaan. Paripsykoterapiassa resurssit suunnataan vuoropuhelun hiomiseen ja uutta luovaan yhteistyöhön sekä näistä syntyvään innovatiiviseen voimaan. Integratiivisessa paripsykoterapiassa korostuu kasvun näkökulma. Sen mukaan parilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä suhteessaan sekä tutkia sitä. Parin ei tarvitse heti ryhtyä toimimaan ja purkamaan parisuhdettaan, kun ei mene hyvin. Riippumatta siitä, mitä pari päättää suhteelleen tehdä, on tärkeää antaa mahdollisuus ja tilaa psyykkisille prosesseille ja mielen toiminnoille. Lasten ja nuorten kehityksen kannalta parisuhteen ja vanhemmuuden laatu, toimivuus ja riittävän pitkä kesto ovat keskeisiä. Toivomme tämän julkaisun antavan uusia, avartavia näkökulmia parien kanssa tehtävään työhön ja syventävän kaikkien aiheesta kiinnostuneiden tietämystä. Lisäksi esitämme lämpimät kiitokset kaikille kirjoittajille ansiokkaasta ja tinkimättömästä yhteistyöstä. Helsingissä 19. tammikuuta 2007 Vuokko Malinen ja Paula Alkio 7

6 PARISUHDETERAPIAN NYKYTILASTA Arto Koskinen psykologi, pariterapeutti Väestöliiton parisuhdeprojekti ja Tampereen klinikka Tässä kirjoituksessa pyritään luomaan katsaus pariterapian nykytilaan keskittyen erityisesti pariterapeuttiseen työskentelyyn parin viime vuosikymmenen kuluessa kehitettyjen terapiamallien esittelyyn. On hyvä pitää mielessä, että tässä esiteltyjen menetelmien ohella pariterapiaa tehdään muun muassa psykoanalyyttistä, narratiivista tai ratkaisukeskeistä työotetta parisuhdetyöskentelyyn soveltaen. Alan Gurman ja Peter Fraenkel (2002) ovat jakaneet pariterapian historian neljään vaiheeseen. Viimeistä, yhä jatkuvaa vaihetta, he kuvaavat termeillä: hioutuminen, laajeneminen, monipuolistuminen ja integroituminen. Nykyisen vaiheen he katsovat alkaneen Yhdysvalloissa jo 1980-luvun puolivälin jälkeen, josta maamerkkinä voidaan pitää Clinical Handbook of Marital Therapy -käsikirjan ilmestymistä vuonna1986 (Gurman et al.). Edellistä vaihetta, ennen 1980-luvun puoliväliä, kyseiset kirjoittajat nimittävät perheterapialiittolaisuudeksi, jota luonnehti perheterapian selkeä valta-asema suhteessa pariterapiaan. Pari- ja perheterapian alueet sulautuivat yhteen, ja on jopa katsottu, että perheterapia absorboi pariterapian itseensä. Tähän aikakauteen osuu ns. perheterapian kultainen ajanjakso ( ), jolloin perheterapian teoria ja menetelmät kehittyivät nopeasti. Pariterapiaa ei pidetty tärkeänä teoreettisten ja menetelmällisten kehittelyjen kannalta, vaan nämä tapahtuivat pääosin perhekontekstissa. Pariterapiaa tekevät ottivat työvälineensä perheterapian alalta, kuten aiemmin olivat ottaneet yksilötyöskentelyn alalta. Kahdeksankymmentäluvun loppupuolelta lähtien pariterapian alueella on alkanut tapahtua itsenäistä, monipuolista ja laaja-alaista teoreettista ja menetelmällistä kehittelyä. Kahden pariterapiamenetelmän kehittely on edennyt viime aikoina niin pitkälle, että niiden vaikuttavuudesta on jo kertynyt selkeää, julkaistua tutkimustietoa. Toinen näistä on behavioraalinen pariterapia (BPT) ja toinen tunnekeskeinen pariterapia (emotionally focused couple therapy, EFT). Behavioraalinen pariterapia (BPT) Behavioraalinen pariterapia on viime aikoihin asti ollut selkeästi tutkituin pariterapiamenetelmä maailmalla. Se on käynyt läpi useita muutoksia ja kehitysvaiheita viime vuosituhannen loppupuolella. Traditionaalinen BPT Niin sanottu vanha tai traditionaalinen BPT lähti siitä, että puolisoita pyrittiin tukemaan, että he tunnistaisivat toisissaan kaivattuja muutoksia, joita sitten kummankin toivottiin vastavuoroisesti alkavan toteuttaa keskinäisen sopimuksen mukaisesti (Halford et al., 1994). Kyseessä oli tavallaan vaihtokauppa: jos minä teen jotakin, joka on sinulle tärkeää, niin sinä teet jotakin, joka on minulle tärkeää. Toisessa vaiheessa behavioraaliseen pariterapiaan liitettiin kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen opetteleminen ja harjoittelu. Katsottiin, että tietyt kommunikaatiotaidot mahdollistivat terveen parisuhteen rakentamisen, ja toimivien ongelmanratkaisutaitojen opettelu auttaisi käsittelemään ilmenevät ristiriidat suhteen intiimisyyden edellytyksiä vaarantamatta. Perinteistä behavioraalista pariterapiaa on tutkittu useaan kertaan kontrolloiduissa tutkimuksissa (Lawrence et al., 1999). Sen on todettu olevan tehokasta verrattuna ryhmiin, jotka eivät saa ollenkaan hoitoa parisuhdevaikeuksiinsa. Pitkittäistutkimuksessa on todettu, että 72 prosenttia hoidetuista pareista paranee hoidon aikana, ja 58 prosenttia on hoidon päättyessä parisuhteeseensa tyytyväisiä. Useimmilla pareilla muutos säilyy suhteessa ainakin kuusi kuukautta hoidon päättymisen jälkeen. Kuitenkin noin 30 prosenttia palasi ongelmaiselle tasolle kahden vuoden kuluessa valtaosan huonontuessa ensimmäisen ja toisen vuoden välillä hoidon päättymisen jälkeen. Niinpä alle puolet pareista näyttäisi saavan pysyvän avun perinteisestä behavioraalisesta pariterapiasta (Halford et al., 1994). Parit, jotka ovat hyötyneet, ovat olleet nuo- 8

7 rehkoja. Heidän ongelmansa eivät ole olleet kovin pahoja. He ovat vielä olleet emotionaalisesti yhteydessä toisiinsa, eikä heidän välillään ole ollut pahaa vastakkainasettelua (Lawrence et al., 1999). Koska behavioraalisen pariterapian tuloksellisuudessa ja varsinkin tulosten pysyvyydessä on ollut toivomisen varaa, sen kehittelyä on jatkettu muun muassa lisäämällä kognitiivisia elementtejä. Tämä ei kuitenkaan ole tutkimusten perusteella juurikaan parantanut tuloksia (Halford et al., 1994). Integratiivinen BPT (IBPT) Seuraava vaihe behavioraalisen pariterapian kehittelyssä oli se, kun Neil S. Jacobson ja Andrew Christensen (Gurman et al., 2002) alkoivat kehittää integratiivista BPT:aa, jotta voitaisiin löytää keinoja parantaa vanhan BPT:n puutteita. Integratiivinen BPT sisältää jo perinteiseen behavioraaliseen pariterapiaan kuuluneet vastavuoroiset käyttäytymismuutokset ja kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen opettelun, mutta siihen on yhdistetty terapeuttisia strategioita, joiden tehtävänä on lisätä puolisoiden välistä toinen toisensa hyväksyntää. Pyritään siihen, että ratkaisemattomiakin parisuhdeongelmia voitaisiin oppia käsittelemään niin, että ne toimisivat parisuhteen läheisyyden ja intiimisyyden parantajina, eikä päinvastoin (Jacobson et al., 2000). Integratiivinen BPT on suunniteltu toteutettavaksi istunnossa. Istuntojen määrä riippuu kustakin parista sen suhteen, mitkä kaikki elementit on tarpeen käydä läpi kyseisen parin kanssa (Lawrence et al., 1999). Alustavissa tutkimuksissa integratiivinen BPT näytti tehokkaammalta kuin traditionaalinen BPT. Myöhemmin on käynyt ilmi, että perinteisen ja integratiivisen BPT:n välillä ei ole olennaisia eroja vaikuttavuudessa, kun tehokkuutta on tutkittu vakavista ja pitkäaikaisista parisuhdevaikeuksista kärsineiden parien hoidossa (Christensen et al., 2004). Muutoksen pitempiaikaisesta pysyvyydestä ei vielä ole saatu tutkimuksellista vahvistusta. Viimeisin vaihe behavioraalisen pariterapian kehittelyssä on ollut itsesääntelyvaihe (Halford et al., 1994). Halford on katsonut, että behavioraalisen pariterapian tulosten selityksenä voisi olla se, että siinä on keskitytty liiaksi dyadiseen fokukseen. Puolisot keskittyvät liiaksi toistensa tarkkailemiseen ja toisen tekemän muutoksen odottamiseen hoidon kuluessa. Hoidon tuloksellisuutta voisi Halfordin mukaan parantaa sillä, jos terapian painopiste olisi enemmän itsemuutoksessa, koska se on se alue, johon puolisoilla on suhteessaan eniten vaikutusvaltaa. Terapeuttisesta näkökulmasta itsesääntelyssä on kyse siitä, että puolisoille opetetaan keinoja muunnella omaa toimintatapaansa parisuhdevuorovaikutuksessa. Sen onnistumiseksi puolisoita autetaan seuraamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja sen hyödyllisyyttä tai haitallisuutta parisuhdetyytyväisyyden kannalta (Halford et al., 1994). Tunnekeskeinen pariterapia Toinen, nyttemmin jo useissa tutkimuksissa tehokkaaksi ja toimivaksi todennettu pariterapiamenetelmä, on tunnekeskeinen pariterapia (emotionally focused couple therapy, EFT). Sen kehittelyn aloittivat kanadalaiset Leslie S. Greenberg ja Susan M. Johnson 1980-luvulla ja sen kehittelystä on viime vuosina vastannut ennen kaikkea Susan Johnson. Tunnekeskeinen pariterapia pitää nimensä mukaisesti tunteita keskeisenä elementtinä parisuhdevaikeuksia hoidettaessa (Johnson, 1996). Kyseessä ei kuitenkaan ole tunteiden tuulettamisen hyödyllisyyteen uskova menetelmä. Tunteet nähdään tärkeinä parisuhteen vuorovaikutuksen määrittäjinä ja heijasteina. Niitä tutkimalla, kohtaamalla ja laajentamalla voidaan saada muutosta aikaan. Olennaista tunnekeskeisessä pariterapiassa on se, että puolisoita pyritään auttamaan prosessoimaan emotionaalisia reagointitapojaan niin, että he voisivat olla uudella ja tyydyttävämmällä tavalla vuorovaikutuksessa keskenään. Tunnekeskeisessä pariterapiassa yhdistyy kahden terapiatradition menetelmiä. Yksilön sisäisten tilojen ja prosessien työstämisessä on paljon vaikutteita eksperientaalisesta, kokemuksellisesta terapiatraditiosta, ja puolisoiden välisen tapahtumisen työstäminen on saanut aineksia puolestaan systeemisen tradition puolelta. Tunnekeskeisen pariterapian teoreettiseksi pohjaksi on selkeästi vahvistunut kiintymyssuhdeteoria, jonka mukaan parisuhdevaikeuksien nähdään ilmaisevan kiintymyssuhteen epävarmuutta (Johnson, 1999). Kiintymyssuhdetarpeita ei nähdä ongelmana, ja riippuvuustarpeita läheisistä pidetään normaaleina ihmisyyteen kuuluvina. Ongelmiksi sen sijaan muodostuvat defensiiviset, rajoittuneet tavat käsitellä kiintymyssuhteen haasteita. EFT-työskentelyn päämääränä on käsitellä tilannetta pariskunnan kanssa niin, että 9

8 he ensinnäkin pääsisivät paremmin perille keskinäisestä negatiivisesta vuorovaikutuskehästään ja siitä, mikä kummankin toiminnan vaikutus ja vastuu sen ylläpitämisestä on. Sen jälkeen pyritään siihen, että tavoitettaisiin negatiivisen kehän taustalla olevat kiintymyssuhdetuntemukset ja tarpeet, jotta päästäisiin defensiivisten, ns. sekundaaritunteiden hallitsevuudesta vuorovaikutustilanteissa ennemminkin ns. primaaritunteiden vallitsevuuteen. EFT-työskentelyssä pyritään intensiiviseen tunteiden tässä-ja-nyt kokemiseen istunnon aikana. Tunteista ei siis puhuta ikään kuin vierestä, vaan tunnekokemuksia vahvasti ja elävästi istunnossa kokien. Myös uudenlaisen vuorovaikutuksen ensiaskeleet otetaan terapian puitteissa. Susan Johnson on todennut, että ellei uusi muutos toteudu ensin istunnossa, se ei toteudu ollenkaan. Tunnekeskeinen pariterapia on suunniteltu toteutettavaksi 8 20 istunnossa. Se on erittäin selkeä, yhdeksään askeleeseen jaoteltu työskentelymenetelmä, jonka kuvauksessa on myös selkeästi eritelty ja esitelty työskentelyssä käytettävät eri interventiotyypit (Johnson, 1996). Vastikään on ilmestynyt laajahko kirja, jonka avulla tunnekeskeisen työskentelyn taitoja on mahdollista opetella (Johnson et.al., 2005). Menetelmästä on myös saatavilla useita työskentelyn perusteita ja tapausesimerkkejä sisältäviä DVD:tä. Tunnekeskeista pariterapiaa koskevissa tutkimuksissa on todettu, että hoidon päättyessä prosenttia pareista ei enää koe olevansa parisuhdevaikeuksissa (Johnson et al., 2000). On myös näyttöä yhdestä kaksivuotisesta tutkimuksesta siitä, että tulokset olisivat pysyviä. Tutkimusten mukaan hoitojen menestyksellisyys ei näyttäisi olevan riippuvainen hoitoon tulevan parin parisuhdeongelmien vaikeusasteesta. Tunnekeskeisen pariterapian on todettu toimivan paremmin yli 35-vuotiaille pariskunnille ja sopivan myös alhaisen koulutus- tai tulotason pareille. Se sopii myös pareille, joissa puoliso kuvaa miestään huonosti itseään ilmaisevaksi tai jotka ovat parisuhdeasetelmaltaan ns. traditionaalisia (Johnson et al., 1997 ja Johnson, 2003). Oivallukseen suuntautunut pariterapia, OSPT Kolmas pariterapiamenetelmä, jonka vaikuttavuudesta on jonkin verran näyttöä, on oivallukseen suuntautunut pariterapia (insight-oriented marital therapy). Se perustuu työskentelyn monipuolisuuteen ja ammentaa välineitä psykodynaamisesta, eksperientaalisesta ja behavioristis-kognitiivisesta traditiosta (Gurman et al., 2002). Terapian pohjana on näkemys siitä, että tärkeänä lähteenä parisuhdevaikeuksissa ovat aiemmat suhdevauriot ja niistä johtuvat defensiiviset strategiat, jotka vaikeuttavat emotionaalisen intiimisyyden luomista ja ylläpitoa (Snyder et al., 2002). Siksi pidetään tärkeänä, että puolisoiden kehitykseen liittyville suhdekokemuksille annetaan painoarvoa vaikeuksien syntyperusteita selvitettäessä. Oivallukseen suuntautuneessa pariterapiassa nähdään kuitenkin myös, että parilta voi puuttua parisuhteessa tarvittavia taitoja. Tämän vuoksi työskentelyssä edetään hierarkisesti soveltaen strukturaalisia, behavioraalisia ja kognitiivisia interventioita ennen kuin, jos tarpeen on, päädytään työstämään nykyisten parisuhdevaikeuksien syitä ja hakemaan oivallusta siihen, miten ne liittyvät kummankin aiempiin suhdekokemuksiin. Puolisoita autetaan tässä affektiiviseksi rekonstruoinniksi nimetyssä työskentelyvaiheessa näkemään, miten heidän tietyt suhteessa olemisen tapansa ovat saattaneet olla sopeutumisen kannalta oleellisia selviytymisstrategioita aiemmissa läheisissä suhteissa, mutta miten samat vuorovaikutukselliset strategiat saattavat olla haitallisia emotionaalisen intiimisyyden ja parisuhdetyytyväisyyden kannalta (Snyder et al., 2002). Oivallukseen suuntautunut pariterapia on suunniteltu vietäväksi läpi 25 viikottaisessa 50 minuutin pari-istunnossa. Terapian pituus vaihtelee kuitenkin pariskunnan tilanteen kompleksisuuden ja vaikeuden perusteella (Snyder et al., 2002). Oivallukseen suuntautuneen pariterapian tehokkuudesta on, kuten edellä jo todettu, olemassa tutkimuksellista näyttöä. Kun tutkimuksessa parit satunnaistettiin behavioraaliseen ja oivallukseen suuntautuneeseen pariterapiaan, saatiin tulokseksi, että kumpikin menetelmä oli yhtä tuloksekas välittömästi hoidon päätyttyä ja vielä kuuden kuukauden seuranta-ajan jälkeenkin. Suoritetussa neljän vuoden seurannassa ilmeni kuitenkin, että 38 prosenttia behavioraalisella pariterapialla hoidetuista pareista oli eronnut kun vastaava luku oivallukseen suuntautuneella pariterapialla hoidetuista oli vain kolme prosenttia (Snyder et. al.,1991). Oivallukseen suuntautunut pariterapia ei ole ainakaan vielä kehittynyt selkeäksi terapeuttiseksi koulukunnaksi esimerkiksi edeltäviin menetelmiin 10

9 verrattaessa. Sen sanotaan kuitenkin kiteyttävän ja tavoittavan monet niistä periaatteista ja käytännöistä, joita monet itsensä psykodynaamisiksi tai eklektisiksi määrittelevistä kliinisen pariterapian tekijöistä työskentelyssään käyttävät (Gurman et al., 2002). Imagoterapia Viime vuosina on kehitetty muitakin erityisesti pariterapeuttiseen työskentelyyn soveltuvia malleja. Yksi niistä on Imagoterapia (Imago relationship therapy), joka on Harville Hendrixin näkemysten pohjalta vähitellen muokattu selkeäksi työskentelymalliksi. Työskentelyn perusta on niissä ajatuksissa, jotka Hendrix esittelee Suomessakin melko tunnetussa kirjassaan: Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu (Hendrix, 1995). Terapiatyöskentelystä ja sen perustana olevista teoreettisista näkemyksistä on saatu yhtenäinen esitys 1990-luvun lopulla (Brown,1999). Imago viittaa siihen koostettuun kuvaan, joka meillä on sisäistettynä menneisyytemme hoivaajien positiivisista ja negatiivisista piirteistä. Imagoterapiassa katsotaan, että puolisonvalintamme kohdistuu ensisijaisesti ns. imagopartnereihin, ts. ihmisiin, jotka vastaavat imagon sisäistyksiä. Tällaisesta parinvalinnasta seuraa se, että parisuhteessa toistuu ennen pitkää lapsuuden draama. Samalla se kuitenkin mahdollistaa myös uudenlaisen ratkaisun tuohon vanhaan tarinaan. Imagoterapiassa katsotaan, että paraneminen voi tapahtua vain sellaisen suhteen puitteissa, joka on samanlainen kuin se, missä alkuperäinen haavoittuminen tapahtui. Imagoterapia integroi aineksia systeemisestä, psykodynaamisesta, behavioraalisesta ja rogersilaisesta terapiatraditiosta. Imagoterapiassa suhde nähdään ihmisyyden peruselementtinä. Suhde on ensisijainen tekijä itsen muovautumisessa ja niin myös vaurioitumisessa, mutta myös parantavassa muutoksessa. Parisuhdekonfliktissa on kyse siitä, että parin välinen yhteys on katkennut ja terapiassa se pyritään palauttamaan ja vakiinnuttamaan. Imagoterapian työskentely tapahtuu paridialogin puitteissa, jossa paria opetetaan strukturoidusti keskustelemaan toistensa kanssa niin, että kumpikin kokee tilanteen turvallisena ja tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Imagoterapiassa katsotaan, että puolisot ovat parhaita terapeutteja toisilleen. Niinpä terapeutin tehtävä on sivusta seurata ja ohjata paridialogiprosessia niin, että se täyttää yllä mainitut ehdot ja tarvittaessa käynnistää ns. syventäviä dialogeja, esimerkiksi lapsuuden aikaisten suhdekokemusten heijastusvaikutusten tutkimiseksi nykysuhteen kannalta. Terapiatilanteen turvallisuutta korostetaan sen vuoksi, että turvallisuuden kautta pariskunnalle tulisi mahdolliseksi luopua defensiivisistä tavoistaan olla suhteissa ja näin luoda tilaa uudelle (Hendrix, 1999). Imagoterapian tehokkuudesta ei tiettävästi vielä ole olemassa edustavaa tutkimustietoa. Tutkimukseen perustuva pariterapia Toinen uudempi pariterapiamenetelmä on Yhdysvaltalaisen John M. Gottmanin tutkimukseen perustuva pariterapia (Research based couple therapy tai Gottman method couple therapy). John Gottman on yksi tämän hetken tunnetuimmista parisuhteen tutkijoista maailmassa. Hän on työryhmineen tutkinut ns. rakkauslaboratoriossaan Seattlessa parisuhdekysymyksiä poikkeuksellisen monipuolisin menetelmin ja pitkittäistutkimuksellisesti (Gottman, 1999). Rakkauslaboratorio on tavallisen oloinen asunto, johon pari tulee asumaan esimerkiksi viikonlopuksi. Heidän vuorovaikutustaan seurataan ja videoidaan. Lisäksi paria haastatellaan monipuolisesti ja heidän sydämensykettään, verenpainettaan, stressihormonipitoisuuttaan jne. seurataan samalla. Parien elämää seurataan vuosien ajan, joidenkin toistakymmentä vuotta. John Gottman katsoo ratkaisseensa sen, mikä erottaa toimivan ja toimimattoman parisuhdevuorovaikutuksen toisistaan. Hän sanoo pystyvänsä ennustamaan yli 90 prosentin tarkkuudella, muutamia minuutteja parin vuorovaikutusta seurattuaan, tuleeko pari myöhemmin eroamaan vai onko parisuhde pysyvä. Tutkimustensa perusteella Gottman on laatinut teorian toimivasta parisuhteesta (Sound Marital House), johon hänen sekä ennaltaehkäisevä että terapeuttinen työskentelymallinsa perustuu. Onnistunut konfliktien ratkaisu ei ole riittävää parisuhteen onnistumiseksi. Olennaisen tärkeää suhteelle on positiivisen tunneilmaston ylläpito. Myönteisyyden ja kielteisyyden osuus suhteessa määrittää suhteen pitkäaikaista ennustetta. Mallissa on identifioitu myös muutama parisuhteen jatkuvuuden kannalta erityisen tuhoisa vuorovaikutustapa. John Gottman puhuu emotionaalisesti älykkäästä liitosta ja katsoo, että emotionaalista älykkyyttä voidaan opettaa pareille. 11

10 Terapeuttisen työskentelyn alussa parin vuorovaikutustavoista pyritään saamaan tarkka ja kattava kuva suhteutettuna toimivan parisuhteen periaatteisiin. Niiltä osin, joissa parin vuorovaikutuksen todetaan olevan joko puutteellista tai haitallista, pyritään saamaan muutosta aikaan toimivampaan suuntaan. Työskentely on lähtökohtaisesti psykoedukatiivista ja behavioraalista sikäli, että selkeästi painotetaan uuden toiminnan ja taitojen opettelua ja käyntiin saamista. Menetelmässä painottuu myös, kuten edellä todettu, myönteisten ja kielteisten tunteiden merkityksellisyys parisuhteen hyvinvoinnille. Myös tunteiden itsesääntelyn opettelu on osa Gottman-pariterapiaa. Gottman-pariterapian tuloksellisuudesta ei ole toistaiseksi olemassa tutkimustuloksia, mutta sen sijaan viikonloppukurssien vaikuttavuudesta on näyttöä (Gottman, 1999). Lopuksi Kuten esitellyistä pariterapiamalleista näkyy, integratiivisuus on keskeisesti kuvassa mukana. Se näkyy toisaalta siinä, että uusissa pariterapiamenetelmissä on hyödynnetty usean terapiatradition teoreettisia ja/tai menetelmällisiä aineksia, mutta myös siinä, että malleissa on pyrkimys työskentelyyn sekä intrapsyykkisellä, yksilön sisäisten tilojen tasolla että interpsyykkisellä, parin vuorovaikutuksen tasolla. Toisena selkeästi uutena alueena pariterapiakentällä on emootioiden palaaminen terapeuttiseen fokukseen, mikä näkyy selvimmin tunnekeskeisen pariterapian työskentelymallissa, mutta niiden merkityksellisyys myönnetään nykyisin muillakin tahoilla (ks. Johnson et al., 1994). Pariterapian kentällä on menossa vaihe, jossa menetelmien kehittämisen lisäksi haetaan teoreettisia perusteita parisuhteen ymmärtämiseksi ja samalla pariterapiatyöskentelylle. Parisuhteiden alalla tehdään tätä nykyä erittäin laajaa ja monipuolista tutkimustyötä, jonka suunnista saa jonkinlaisen käsityksen tutustumalla vastikään suomennettuun saksalaisen tiedetoimittajan katsaukseen (Kast, 2005). Tutkimusten perusteella saadaan tietoa parisuhteen vuorovaikutuksesta ja sen tyydyttävyyteen ja/tai pysyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Edellä on jo esitelty John Gottman, joka tutkimustensa perusteella on kyennyt laatimaan selkeän teorian toimivasta parisuhteesta ja siihen perustuvan terapiatyöskentelymallin. Toinen paljon tutkittu selitysmalli on alun perin John Bowlbyn kehittelemä kiintymyssuhdeteoria. Sen jälkeen, kun Cindy Hazan ja Philip Shaver vuonna 1987 sovelsivat kiintymyssuhdenäkökulmaa parisuhteen tarkastelemiseen, on alalta ilmestynyt suuri määrä tutkimuksia (ks. yhteenvetoa esim. Mikulincer et al., 2002). Myös kirjoja kiintymyssuhdenäkökulman soveltamisesta pariterapiatyöskentelyyn on alkanut ilmestyä (ks. esim. Clulow, 2001 ja Johnson & Whiffen, 2003). Pariterapeutin asema näissä uusissa menetelmissä nähdään asiantuntijana, jolla on näkemystä siihen, mistä parisuhdevaikeuksissa on kyse ja toisaalta siitä, miten tilannetta voitaisiin helpottaa tai parantaa. Yhteistä uusille menetelmille näyttäisi olevan myös se, että niissä melko voimakkaasti painottuu istuntojen aikaisten tapahtumien keskeisyys. Muutoksen kannalta tärkeää on se, mitä uutta istunnoissa saadaan alulle. Vuorovaikutuksen uusia askelia tapaillaan ensin istunnoissa, eikä niinkään istuntojen välillä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että monissa uusissa terapiamalleissa optimaalisena istuntojen välisenä aikana, ainakin alkuvaiheissa, pidetään pikemminkin viikkoa tai kahta kuin kuukautta. Suomessa pariterapeuttista tietoa on koulutuksellisesti annettu viime vuosiin asti pääosin osana perheterapia- tai pari- ja perheterapiakoulutusta. Kirkko on osaltaan antanut omille perheasianneuvottelukeskusten työntekijöilleen perheneuvojakoulutusta. Väestöliitto järjesti 1990-luvun alussa kaksi noin vuoden mittaista Näkökulmana parisuhde -koulutusta. Suomessa perheterapialiittolaisuuden aika näyttäisi jatkuneen aina vuosituhannen vaihteeseen asti. Väestöliiton pariterapiatyötä tekevät terapeutit tulivat 1990-luvun lopulla tietoisiksi siitä, että ensinnäkään mikään taho ei näyttänyt kantavan huolta ja vastuuta suomalaisen terapeuttikunnan yleisestä, riittävän laajasta ja systemaattisesta pariterapeuttisesta kouluttamisesta. Suomessakin pariterapia oli ollut tavallaan perheterapian siipien alla, mutta ymmärrettävästi painopiste koulutuksissa oli perheterapeuttinen. Toisaalta Väestöliitossa havaittiin, että maailmalla tapahtui parisuhdetutkimuksen ja -terapian alalla vilkasta uuden kehittelyä, mistä ei Suomessa laajemmin tiedetty mitään. Niinpä Väestöliitossa alettiin kehitellä pariterapian täydennyskoulutusta, mikä toteutuikin kahtena kaksivuotisena Parisuhde-Intiimiys- Seksuaalisuus -koulutuksena vuosina Kyseisissä koulutuksissa pariterapiatyöskentelyä 12

11 tarkasteltiin paitsi perinteisistä psykodynaamisesta ja systeemisestä näkökulmasta, myös uusiin työskentelymalleihin tutustuen. Koulutuksien yhteydessä oli myös kaikille alan työntekijöille avoimia seminaareja, joissa oli mahdollista saada ensitiedot esimerkiksi tunnekeskeisestä pariterapiasta, imagoterapiasta ja Gottman -terapiasta kyseisten menetelmien ulkomaisilta asiantuntijoilta. Syksyllä 2006 käynnistyi Väestöliiton nelivuotinen paripsykoterapiakoulutus. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että pariterapeuttiset työskentelymenetelmät ovat eriytymässä spesifeiksi dyadisiksi interventiomalleikseen, joiden asianmukainen käyttö edellyttää parisuhteen dynamiikan, dyadisen vuorovaikutuksen ja kyseisten menetelmien sekä tutkimuksellisten että teoreettisten perusteiden ja interventiostrategioiden ymmärtämistä ja riittävää hallintaa. Hyväksi, ajanmukaiseksi pariterapeutiksi ei jatkossa näyttäisi olevan mahdollista tulla vain yksilö-, perhe- tai ryhmäterapiaa opiskelemalla, ellei niihin sisällytetä laajoja opiskelusisältöjä uusista parisuhdetta koskevista tutkimustuloksista ja pariterapeuttisista menetelmistä. Lähteet: Brown, R. (1999). Imago Relationship Therapy. An introduction to theory and practice. Wiley & sons, New York. Christensen, A., Atkins D.C. & Berns, S. (2004). Integrative behavioral couple therapy is as effective as traditional behavioral couple therapy for distressed couples. Journal of Consulting and Clinical Psychology, Vol. 72, Clulow, C. (ed.) (2001). Adult Attachment and Couple Psychotherapy. The secure base in practice and research. Brunner-Routledge, Lontoo. Gottman, J.M. (1999). The seven principles for making marriage work. Three rivers press, New York. Gurman, A.S. & Fraenkel, P. (2002). The history of couple therapy: a milennial review. Family Process, Vol.41, No 2. Gurman, A.S. & Jacobson, N.S. (1986 ja 2002). Clinical Handbook of Couple Therapy. Guilford Press, New York. Halford, W.K., Sanders, M.R. & Behrens, B.C. (1994). Self regulation in behavioural couples therapy. Behavior Therapy, 25, Hazan, C. & Shaver, P. (1987). Romantic love conceptualized as an attachment process. Journal of Personality and Social Psychology, Vol.52, Hendrix, H. (1995). Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu. WSOY. Hendrix, H. (1999). Alkusanat teoksessa: Brown, R.: Imago relationship therapy. An introduction to theory and practice. Wiley & sons, New York. Jacobson, N.S., Christensen, A., Prince, S.E., Cordova, J. & Eldridge, K. (2000). Integrative behavioural couple therapy, an acceptance-based, promising new treatment for couple discord. Journal of Consulting and Clinical Psychology, Vol.68, No 2, Johnson, S.M. & Greenberg, L.S. (1994). The Heart of the Matter. Perspectives on emotion in marital therapy. Brunner/ Mazel, New York. Johnson, S.M. (1996). The practice of emotionally focused marital therapy. Creating connection. Brunner/Mazel, New York. Johnson, S.M. & Talitman, E. (1997). Predictors of success in emotionally focused marital therapy. Journal of Marital and Family Therapy, Vol.23, No 2, Johnson, S.M. (1999). Emotionally focused couple therapy. Straight to the heart. Teoksessa: Donovan, J.M. (ed.): Shortterm couple therapy. Guilford Press, New York. Johnson, S. & Lebow, J. (2000). The coming of age of couple therapy: A decade review. Journal of Marital and Family Therapy, Vol.26, No 1, Johnson, S.M. & Whiffen, V.E. (2003). Attachment processes in couple and family therapy. Guilford Press, New York. Johnson, S.M. (2003). Revolution in couple therapy: A practitioner-scientist perspective. Journal of Marital and Family Therapy, July. Johnson, S.M., Bradley, B., Furrow, J., Lee A., Palmer, G., Tilley, D. & Woolley, S. (2005). Becoming an Emotionally Focused Couple Therapist. The workbook. Routledge, New York. Kast, B. (2005). Rakkauden selitys. Gummerus. Lawrence, E., Eldridg,e K., Christensen, A. & Jacobson, N.S. (1999). Integrative couple therapy. Teoksessa: Donovan J.M.: Short-term couple therapy. New York, Guilford Press. Mikulincer, M., Florian, V., Cowan, P. & Pape Cowan, C. (2002). Attachment security in couple relationships: A systemic model and its implications for family dynamics. Family Process, Vol.41, No 3, Snyder, D.K., Wills, R.M. & Grady-Fletcher, A. (1991). Long-term effectiveness of behavioural versus insight-oriented marital therapy. A 4-year follow-up study. Journal of Consulting and Clinical Psychology, Vol. 59, No 1, Snyder, D.K. & Schneider, W.J. (2002). Affective reconstruction: A. pluralistic, developmental approach. Teoksessa: Gurman, A. & Jacobson, N.S. Clinical handbook of couple therapy. 13

12 PSYKOANALYYTTISESTA PARIPSYKOTERAPIASTA Pirjo Tuhkasaari Vaativan erityistason perhe- ja yksilöpsykoterapeutti, psykoterapeutti, perheterapiakouluttaja Psyko-Consult Tuhkasaari Oy, Hämeenlinna Pariterapia on alkanut 30-luvulla ennen perheterapiaa, kun yksilöpsykoterapiaa tehneet psykoanalyytikot alkoivat kiinnostua siitä, mitä heidän hoidossaan olleiden potilaiden puolisoille kuuluu. Parien tapaamisesta edettiin psykoanalyysin teorian ja systeemiteorian soveltamisesta perheterapiaan. Psykoanalyyttinen paripsykoterapia perustuu psykoanalyyttiseen teoriaan ja ajatteluun. Siinä pyritään tunnistamaan ja ottamaan huomioon puolisoiden kehitykselliset ja tiedostamattomalla tasolla vaikuttavat mielen prosessit. Parisuhteen solmimiseen ja sitä seuraavaan suhteeseen vaikuttavat molempien puolisoiden kasvuhistoria sekä myöhemmät suhdekokemukset. Useamman sukupolven ihmiskohtaloiden siirtymät saavat uuden näyttämön ajankohtaisen perheen yksilöiden kokemuksissa ja keskinäisissä suhteissa. Perheen kehitysvaiheesta toiseen siirtyminen on haaste parisuhteelle. Aiemmin yhteydettömässä tilassa ollut oman itsen puoli hakee yhteyttä suhteessa puolisoon. Suhde voi mahdollistaa molempien eheytymisen ja kyvyn sekä parisuhteeseen että vanhemmuuden rooleihin. Parisuhde perheen, aikaisempien perheiden, sukujen, työelämän ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteyksissä on ajassamme suurten paineiden alaisena. Ihminen saa alkunsa parisuhteesta ja perhe on paikka, jossa kasvetaan ja kehitytään lapsena sekä edelleen aikuisena. Tosin viimeisen sadan vuoden aikana perheessä on tapahtunut suuria muutoksia. Suuri osa niin lasten kuin aikuisten ajasta vietetään perheen ulkopuolella, ja perheet ovat rakenteiltaan monimuotoisia. Kasvuperheen sisäistykset ja samastumiset ovat mukana myöhemmissä suhteissa. Samoin muut suhdekokemukset vaikuttavat ihmisen kokemukseen itsestä ja myöhempiin suhteisiin. Parhaimmillaan perhe ja parisuhde ihmisen kokemusten, tunteiden ja merkitysten sylinä, niin konkreettisesti kuin mielessä, auttaa selviytymään elämän paineissa. Ihminen tarvitsee suhteen toiseen ollakseen olemassa, tullakseen nähdyksi, ymmärretyksi ja voidakseen itse eläytyä toiseen. Tunteiden, ajatusten ja kokemusten jakamisen avulla, tunneyhteyden jatkuessa, voidaan vahvistua omana itsenä, omassa identiteetissä. Jälkimodernille ajalle on tyypillistä suhteiden aliarvostaminen, pinnallisuus, suorittaminen ja yhteisöllisyyden puuttuminen. Suhteita mitätöivät ilmiöt voivat siirtyä tiedostamattomasti parisuhteisiin ja vanhemmuuteen, minkä seurauksena perheenjäsenten eriytymis- ja yksilöitymiskehitys vaikeutuu. Tunnesuhteesta vetäytyminen omaan itseriittoisuuteen ja toisen hyväksikäyttäminen tai hyväksikäytetyksi joutuminen voivat korostua. Parisuhde on mahdollisuus, jolla on monikerroksiset, kauaskantoiset vaikutukset yksilöiden ajankohtaiseen elämään ja tulevaisuuden parisuhteisiin, vanhemmuuteen sekä perheisiin. Tässä artikkelissa olen pyrkinyt kuvaamaan psykoanalyyttisen paripsykoterapian historiaa ja sen taustalla olevaa psykoanalyyttista teoriaa. Artikkelissa parisuhteen ja paripsykoterapian prosessista on lisää käsitteitä ja näkökulmia, joiden avulla terapeuttina säilytetään kykyä havainnoida ja reflektoida sekä olla avoimena elämän mysteereille, sille että emme ehkä tiedä, mitä emme tiedä. PSYKOANALYYTTISESTA PERHE- TERAPIASTA PARIPSYKOTERAPIAAN Paripsykoterapian historiasta Paripsykoterapian kehittymisen taustalla on psykoanalyyttisen perheterapian teoria, joka käyttää systeemiteorian, psykoanalyysin teorian ja ryhmäpsykoterapian kautta saatua psykologista ymmärrystä ja tutkimustietoa. Psykoanalyysin isä Sigmund Freud ( ) oli kiinnostunut perheestä yksilön neuroosin kehittymisen ja oidipuskompleksin ratkaisun näkökulmasta, perheen 14

13 vastavuoroisten suhteiden tutkimuksen jäädessä taka-alalle. Perheterapian voi todeta alkaneen 30-luvulla pariterapiasta, kun psykoanalyytikot kiinnostuivat yksilöhoidossaan olevien potilaiden puolisoiden tilanteesta ja parisuhteesta. Parisuhteiden tutkimisen kautta ruvettiin ymmärtämään perhettä systeemisenä kokonaisuutena (Obendorf 1938, Mittlemann 1948, Martin & Bird 1953). Gregory Bateson, filosofinen ja laaja-alainen perheterapian teorian isä, kirjoitti 1926-luvulta lopulta vuoteen 1971 asti ihmisen ja systeemin suhteista. Artikkelissaan Style, Grace, and Information in Primitive Art (1967,1987)) hän pohtii Freudin näkemyksiä tietoisesta ja tiedostamattomasta. Bateson toteaa, että jospa se, mitä pidämme tietoisena onkin tiedostamatonta. Elämässä tiedostamaton on jatkuvasti läsnä monenlaisissa muodoissaan. Vuorovaikutuksessa ihmiset vaihtavat keskenään omasta ja toisen tiedostamattomasta kumpuavaa materiaalia. Näiden metaviestien avulla vaikutetaan myös vastavuoroisesti toisten tiedostamattomiin mielen kerroksiin, niitä järjestäen (Bateson 1987, ). Monet perheterapian pioneerit ovat psykoanalyyttisesti koulutettuja. Heistä voi luetella seuraavat: Nathan Ackerman, Murray Bowen, Lyman Wynne, Theodore Lidz, Ivan Boszormenyi-Nagy, Carl Whitaker, Don Jackson ja Salvador Minuchin. Vuodesta 1930 aina 1950-luvulle asti perheen psykoanalyyttinen tutkimus oli aktiivista ja luvulla psykoanalyyttista näkemystä vastustettiin, ja osa sen oppeja saaneista hylkäsi psykoanalyysin ja ihmisen syvemmän psykologisen ymmärtämisen. Jotkut psykoanalyytikot ryhtyivät kehittämään systeemisen perheterapian teoriaa ja vastustivat psykoanalyyttisten ajatusten soveltamista perheterapiaan. Toisaalta oli myös niitä, jotka alkoivat tehdä psykoanalyyttista perheterapiaa. Äiti-lapsisuhteen havainnoinnin kautta psykoanalyyttinen ymmärrys perheestä lisääntyi. Murray Bowen toimi 1950-luvulta alkaen neljänkymmenen vuoden ajan perheen systeemisten vuorovaikutussuhteiden tutkijana ja terapeuttisen sukupuun kantaisänä. Hänen äiti-lapsisuhteen symbioosia koskevat tutkimuksensa laajentuivat koskemaan myös isiä ja koko perhettä. Erityisesti kolmiot ilmenivät keskeisiksi rakennetekijöiksi perheen suhdesysteemissä. Useamman sukupolven näkökulma ja Bowenin näkemys siitä, että kaikki perheet ja parisuhteet vaihtelevat jatkumolla emotionaalisesta fuusiosta eriytymiseen, ovat avanneet merkittävän kehityksellisen näkökulman parisuhteen tutkimiseen (Nichols, M.P., Schwartz, R.C. 2001) luvulla Henry Dicks (1963) vakiinnutti perhepsykiatrisen yksikön Tavistock-klinikkaan Englannissa. Siellä sosiaalityöntekijät pyrkivät auttamaan eroamassa olevia pareja. Henry Dicks (1967) sovelsi ensimmäisenä systemaattisesti, objektisuhdeteorian isän, W.R.D. Fairbairnin teoriaa persoonallisuudesta ja objektisuhteista parisuhteeseen. Dicks kuvasi suhteen vastavuoroista molemminpuolisuutta sekä Melanie Kleinin (1946, Segal 1994), objektisuhdeteorian äidin, projektiivisen identifikaation (sijoittavan samastumisen) käyttöä suhteen dynamiikan tutkimisen välineenä. Klassikoksi muodostuneessa kirjassaan Marital Tensions, Clinical Studies Towards a Psychological Theory of Interaction (1967) Dicks kuvaa tiedostamattomaan salaiseen sopimukseen perustuvaa vuorovaikutusta, jolla parit löytävät toisensa juuri itselleen sopiviksi sekä parisuhteessa aktivoituvia prosesseja. Dicks in kanssa samoihin aikoihin John Bowlby (1949) kuvasi yksilöterapioihin yhdistettyä perhehaastattelua. Kleinin projektiivisen identifikaation käsitteen soveltaminen parisuhteeseen ja perheeseen myös ryhmänä (Wilfred Bion 1962 b) on avannut merkittävää ymmärrystä perheen ja parin suhteista luvulla perheterapeutit alkoivat uudelleen kiinnostua yksilön psykologiasta ja ihmisen mielen prosesseista heidän vuorovaikutussuhteissaan. David Scharff ja Jill Savege Scharff ovat luvulta asti kehittäneet psykoanalyyttista paripsykoterapiaa. Scharffien työ perustuu objektisuhdeteoriaan ja ryhmädynaamisten teorioiden soveltamiseen parin suhteeseen sekä terapiaprosessiin. Psykoanalyyttista teoriaa perhe- ja paripsykoterapiaan ovat yhdistäneet mm. Helm Stierlin (1977), Robin Skynner (1976) ja Arnon Bentowim (1991). Samuel Slipp (1984, 1988) on yhdistänyt objektisuhdeteoriaan psykoanalyyttisia ja systeemisiä käsitteitä. Suomessa psykoanalyyttisen teorian pohjalta perheterapiaa kehittäneistä voi mainita psykoanalyytikko Martti Siiralan (1966) ja hänen näkemyksensä sairastamisen sijaisuudesta ja sukupolvien siirtymistä. Hänen näkemyksensä ovat avanneet ymmärrystä yhteisöpatologian vaikutuksesta yksi- 15

14 löön sekä parin ja perheen suhteisiin. Niin perhettä kuin parisuhdettakin koskevana, hänen ajatuksensa voidaan tiivistää: Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi, puhutuksi, tulee jonkun kannettavaksi. Perheterapiakoulutuksen (1978) käynnistäjä, professori, psykoanalyytikko Yrjö O. Alanen edustaa laajasti edellä todettua ihmisen ja perheen suhteiden syvempää ymmärrystä. Mm. psykoanalyytikot Johannes Enckell, Heimo Salminen, Esko Varilo, Jukka Aaltonen, Pirkko Siltala, Riitta Hyrck ja Viljo Räkköläinen sekä vaativan erityistason psykoterapeuteista Riitta Rasimus, Florence Smith ja Leena Varilo ovat tuoneet psykoanalyyttista näkemystä perhe- ja paripsykoterapiaan. Kirkon perheneuvonnan johtaja, vaativan erityistason psykoterapeutti, Martti Esko on välittänyt tietoa Scharffien objektisuhdenäkökulmasta. Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskuksen vaativan erityistason psykoterapeutit Helena Lounavaara- Rintala, Pirjo Vuornos ja Jan-Christer Wahlbeck ovat vuosia tutkineet ja kehittäneet vuorovaikutussuhteiden syvempää ymmärtämistä niin perheessä kuin parisuhteissa. Jan-Christer Wahlbeck erityisesti jungilaisen psykoanalyyttisen ajattelun ja Gregory Batesonin näkemysten edustajana. PSYKOANALYYTTISESTA NÄKEMYKSESTÄ JA KÄSITTEISTÄ Psykoanalyyttinen näkemys ihmisestä Toisen, erilaisen ihmisen kohtaaminen ja ymmärtäminen persoonana ja ainutkertaisena yksilönä on haaste niin parisuhteessa kuin paripsykoterapiassa. Hermeneuttisen tutkimusmetodin käyttäjänä ja kehittäjänä psykoanalyysillä on annettavaa sellaisille ammatillisille suhteille, joissa joudutaan vastakkain toiseuden ongelman kanssa. Käsitteenä psykoanalyysilla tarkoitetaan teoriaa ihmisen persoonallisuudesta, sen kehittymisestä, mielen rakentumisesta ja toiminnasta. Ihmisen kehityksen nähdään toteutuvan ensisijaisesti vuorovaikutussuhteissa. Käsite sisältää myös tieteellisen tutkimusmenetelmän, jolla tutkitaan ihmisen tajunnan toimintaa, sen sisältöä, rakenteita ja historiaa. Psykoterapiamenetelmänä ja hoitomenetelmien kehittämisen sovellutusalueena psykoanalyysin käsite on tunnetuin (Keski-Luopa 2001, 262). Teoriaa käytetään pyrkimykseen ymmärtää ihmistä ainutkertaisena yksilönä ja persoonana sekä mahdollistamaan hänen eheytymisensä ja vahvistumisensa omana itsenään siinä. Pyritään tunnistamaan ja ottamaan huomioon myös ihmisen tiedostamattomalla tasolla vaikuttavat mielen yllykkeet. Psyykkinen, suhteissa ilmenevä tai/ja ruumiillinen kärsimys voidaan tältä pohjalta nähdä viitteenä yksilön, parin tai perheen suhteiden kehityksellisestä häiriöstä. Häiriö tulee tavallaan uudeksi näyttämöksi parin ja perheen suhteissa sekä psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Kehityksellisen juuttuman tultua tunnistetuksi, psyykkinen rakentuminen tulee mahdolliseksi psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen ja suhteiden työstämisen avulla. Terapiasuhteen turvin voidaan työstää kokemuksia, joille ei ole ollut aiemmin tilaa tai jotka ovat ylittäneet silloisen vastaanotto-, sieto- ja jakamiskyvyn ja joiden kokemusten kanssa on jääty liian yksin. Parhaimmillaan se tarkoittaa yhteyden saamista omassa itsessä aiemmin yhteydettömässä tilassa olleeseen puoleen. Tai vastaavasti se voi tarkoittaa yhteyden löytymistä puolisoon kokonaisena persoonana. Näin oma olemassaolo, itseymmärryksen syventyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus voivat toteutua tyydyttävämmin suhteessa toiseen. Tiedostamaton ja tunteensiirto Psykoanalyyttinen näkemys eroaa muista psykologisista lähestymistavoista siinä, että se sisältää teorian tiedostamattomien psyykkisten prosessien tutkimisesta, kuten vieteistä ja transferenssista (tunteensiirto) ihmisen käyttäytymistä motivoivana ja ohjaavana tekijänä. Transferenssi tarkoittaa varhaisten ihmissuhdesisäistysten siirtämistä ja toistamista nykyisissä ihmissuhteissa. Molemmat puolisot ovat suhteessa toisiinsa sekä terapeuttiin näiden tunteensiirtojen pohjalta. Transferenssissa luodaan menneisyyttä nykyisyydessä, joka on myös uusi kokemus eikä vain vanhan toistoa (Sandler ym.1992, Lehtovuori 2006). Näin parisuhde ja perheen suhteet voivat toimia puolisoille myös korjaavana kokemuksena. Vastatransferenssi on ymmärryksen väline, mikä tarkoittaa kaikkia niitä terapeutin tunteita ja mielikuvia, joita terapiatilanteessa suhteessa puolisoihin aktivoituu. Terapeutin sisäiset objektit alkavat elää sen resonanssin pohjalta, minkä pari hänessä tai terapeuttiparissa herättää. Sisäiset objektit organisoivat terapeutin kokemuksia tiedostamattoman kautta. 16

15 Näin tunteiden ja ajattelun prosessoinnin avulla voidaan saada syvempää ymmärrystä puolisoiden yksilöllisiin kokemuksiin ja suhteessaan ilmenevään. Parin suhteen dynamiikka siirtyy terapeuttiparin väliseksi kokemukselliseksi prosessiksi. Terapeuttiparin suhteesta tulee väliaikainen sijoituspaikka parin kokemille ongelmille. Näiden sijoitusten tunnistamisen, tutkimisen, käsittelyn, palauttamisen ja reflektoinnin avulla pari pääsee etenemään prosessissaan. Kyse on Bionin (1962) container contained, sisällyttäjä sisällytetty (Schulman 2002) käsitteestä. Sen perusta on varhaisessa, eläytyvässä tunneyhteydessä, missä äidin mieli prosessoi vauvan ja lapsen kokemuksia. Äiti ottaa lapsen mielen sisältöjä vastaan, unelmoi, tunnistaa ja ajattelee niitä, käsittelee mielessään sekä palauttaa sopivalla tavalla muokattuna takaisin lapselle. Äiti, isä ja muut hoivaavat ihmiset antavat lapsen kokemuksille merkityksiä. Lapsen minäkokemus eheytyy ja lujittuu, hän kokee olevansa vanhemman läsnä olevan mielen avulla suojassa niin ulkoa kuin mielen sisältä tulevilta uhkilta. Toistuvan lapseen eläytymisen kautta, lapsen omaan mieleen rakentuu vastaava toiminto. Hän alkaa antaa itse omille kokemuksilleen merkityksiä. Vastaava toiminto on tiedostamattomasti mukana myös aikuisten suhteissa ja erityisesti psykoterapiasuhteessa, missä pyritään ymmärtämään toista ja hänen kokemustaan. Scharffit (1994) erottavat toisistaan kontekstuaalisen transferenssin ja vastatransferenssin sekä fokusoidun transferenssin. Kontekstuaalisessa tunteensiirrossa fokus ei ole niinkään terapeutissa henkilönä, vaan terapiatilanteessa, sen rakenteissa ja ilmapiirissä. Kontekstuaalinen transferenssi kohdistuu ikään kuin äidin kannattelukykyyn (holding, Winnicott 1971) terapia-aikoihin, tiheyteen ja järjestelyihin. Eli niihin rakenteisiin, joiden puitteissa mahdollistuvat suhteet ja asioiden työstäminen. Kannattelu (contextual holding) peilautuu parin kokemuksessa terapiasuhteen luotettavuudesta. Fokusoidussa tunteensiirrossa terapeuttina/terapeuttiparina otetaan vastaan eläytymisen ja projektiivisen identifikaation kautta puolisoiden self- ja objektisuhteiden sijoituksia sekä keskinäisiä tunnekokemuksia toisistaan. Aiemmin nämä samat sijoitukset ovat kohdistuneet puolisoilla suhteessa toisiinsa. Näihin jaettuihin tunteensiirtoihin sisältyy sekä toive, että pelko terapeutin kyvystä vastaanottaa ja ymmärtää niin, että pari voi säilyttää edelleen oman autonomiansa sekä edetä itselleen sopivalla tavalla. Ongelmilla ja ristiriidoilla on usein salattu, tarkoituksellinen mielensä, joiden avulla saadaan aikalisää tarvittavista muutoksista selviytymiseen. Parin ongelmat voivat muodostaa suhteeseen tarpeellisen, yksilöiden tasapainoa ylläpitävän tekijän. Liian nopea luopuminen ongelmista voi merkitä toiselle tai molemmille myös uhkaa. Terapeutti/terapeuttipari reagoi parin tapaan käyttää terapeuttista ympäristöä ja terapeutteja parina. Terapeutin kontekstuaalinen vastatransferenssi kohdistuu parin suhteeseen. Pari parina aktivoi terapeutin mielessä olevat omat sisäistetyt parit ja kokemuksen omasta paikasta sisäistetyn parin suhteessa. Eli fokusoidussa vastatransferenssissa joudutaan suhteeseen omiin sisäistettyihin objektisuhteisiin ja omien elämän- ja työkokemusten sekä oman ajankohtaisen parisuhteen pohjalta aktivoituviin tunneprosesseihin (Scharff & Scharff 1994, s.62 78). Henkilökohtainen kokemus ja itseymmärryksen lisääntyminen Psykoanalyyttisen tutkimuksen lähtökohtana on asianomaisen ihmisen henkilökohtainen kokemus, josta käsin lähdetään jäsentämään sitä prosessia, minkä kautta tuo kokemus on syntynyt. Yritetään selvittää sitä, miksi tuo kokemus on juuri sellainen kuin se on, pyrkimyksenä ymmärtää ja liittää kokemus yhteyksiin. Tavoitteena on ihmisen oman itseymmärryksen lisääntyminen (Keski-Luopa 2001, 264). Parisuhteessa oleellista on ymmärtää itseään, koska vasta sen kautta voi ymmärtää toista. Psykoanalyysin antaman tiedon valossa ihmisen ainutkertaisuus ja hänen ihmissuhteittensa monimutkaisuus selittyy hänen kehityshistoriansa avulla. Ihmisen kehityshistoria on hänessä kaiken aikaa läsnä. Se näyttäytyy käyttäytymistavoissa, miten ajatellaan tai millaisten tunnetilojen vallassa ollaan ja miten jokin tapahtuma tai tilanne koetaan. Kaikella näillä on mielensä, joka voi tulla ymmärretyksi vasta puolisoiden kehityshistorian avautumisen kautta. Elämänkokemuksista mieleen tallentunutta ja sen vaikutusta omaan itseen sekä lähisuhteisiin ei useinkaan tiedosteta. Helena Sinervo (2004, 36 37) on todennut, että..ajan suunta on tulevaisuudesta menneisyyteen. Koska me taas kuljemme kohti tulevaisuutta, me ikään kuin saavumme tapahtumien, menetysten ja mui- 17

16 den hirveyksien kohdalle. Aika virtaa tänne maailmasta, joka on meidän maailmamme negatiivi Aina uusissa elämänvaiheissa joudutaan päättämään muodostetaanko kertyneet negatiivit kuviksi ja suostutaanko tutkimaan sitä, mitä näissä kuvissa oleva on merkinnyt ja mistä itse on vastuussa. Kokemuksesta omasta olemassaolosta ja merkityskokemuksista muodostuu jokaisen oma psyykkinen todellisuus, jonka pohjalta asioita tulkitaan ja toimitaan. Nämä käsitykset muuttuvat vain sitä mukaa kun ihmisen henkilökohtainen kokemus muuttuu. Elämän- ja suhdekokemukset muokkaavat ja muuttavat käsityksiä omista kokemuksista sekä omasta itsestä. Toisiaan täydentävät teoriat Käsite psykoanalyyttinen pitää sisällään useita toisiaan täydentäviä teorioita. Yhteistä kaikille näille teorioille on, että niissä painottuvat yksilön subjektiivinen kokemus ja tiedostamattomat mielen kerrokset. Viettipsykologian teoria on psykoanalyyttisista teorioista ensimmäinen ja tunnetuin. Freudin näkökulma ihmisen kehitykseen on psykoseksuaalinen, ankkuroituen seksuaaliviettiin ja aggressioon. Vietti vaatii ja tarvitsee tyydytystä. Ristiriita viettien välillä aiheuttaa ahdistusta, jota omassa mielessä ja suhteessa kumppaniin ratkaistaan. Freud piti ihmisen ruumiillisuutta ja biologiaa ensisijaisena ja suhteiden merkittävyyttä toissijaisena. Myöhemmin Freud siirtyi seksuaalisuudesta aggressioiden merkityksen tutkimiseen. Hän tutki niiden liittymistä ahdistukseen, joka seuraa suhteessa toiseen aiheutuneesta pettymyksestä, torjutuksi tulemisen ja rakkauden menettämisen pelosta. Kleinin (1946; Segal 1994) mukaan kaiken inhimillisen ahdistuksen ja pelon perustana on elämän- ja kuolemanvietin välinen, läpi elämän jatkuva kamppailu. Kuolemanvietti pyrkii äärimmäiseen rauhaan. Se tuhoaa eläviä, inhimillisiä tarpeita ja tunteita sekä katkoo tunneyhteyksiä, aiheuttaen ristiriidan elämänvietin kanssa. Vietit toimivat samanaikaisesti toisiinsa kietoutuneina. Tiedostamattomat fantasiat ovat viettien psyykkisiä ilmenemismuotoja, joiden avulla viettimaailman kanssa pyritään selviytymään. Viettija egopsykologian avulla tutkitaan ihmisen mielen sisäistä maailmaa, tajunnan sisältöä ja psyyken sisäisiä rakenteita, ottamalla huomioon, miten näihin vaikuttaneet kehitysobjektit esim. vanhemmat tai muut aikuiset ovat toimineet (Keski-Luopa 2001, 266). Objektisuhdeteoria, jonka yhteyteen liitetään myös self-psykologia (Kohut 1989), avasi ihmisten välisen vuorovaikutuksen psykoanalyyttisen tutkimuksen. Merkittävimpiä objektisuhdeteorian kehittäjiä ovat olleet Melanie Klein, W.R.D. Fairbairn, Wilfred Bion, D.W.Winnicott ja vauvahavainnoinnin kehittäjänä tunnettu Daniel Stern (1985). Objektisuhdeteoriaa pidetään psykoanalyysin, psykoanalyyttisen psykoterapian ja perhe- sekä paripsykoterapian välisenä siltana. Vaikka objektisuhdeteorian yksityiskohdat ovat monimutkaisia, sen perusolettamus on yksinkertainen: ihminen on syntymästään asti ensisijaisesti objekteihin suuntautunut, niistä kiinnostunut ja suhteeseen pyrkivä ja hän suhtautuu toiseen ihmiseen osittain varhaisista kokemuksista muotoutuneiden odotusten pohjalta. Näistä varhaisista suhteista muodostuvat sisäisten objektien toiminnot ovat tärkeitä ihmisen autonomian kehityksessä. Egon (minän) toiminnallista kokonaisuutta edustavia objektisuhdeteorian käsitteitä ovat self- (itse-) ja objektirepresentaatiot ja self- ja objektimielikuvat (Simon, Stierlin, Wynne 1985). Jokainen ihminen kehittää mieleensä sisäistetyn ihmissuhteiden mallin. Tapa, jolla nämä objektit ovat sisäisesti representoituneena (tehdä uudelleen läsnä olevaksi), miten itsen (selfin) ja toisen (objektin) eriytyminen on mahdollistunut, vaikuttaa siihen, miten yksilö tuntee, ajattelee ja suhtautuu toiseen. Self tarkoittaa ihmisen kokonaisuuden ja tiedostamattoman keskusta ja ego puolestaan tietoisuuden keskusta. Selfin ja egon ollessa vuorovaikutuksessa keskenään ollaan itseyden ytimissä, missä kasvu ja kehitys mahdollistuvat. Nämä tiedostamattomasti sisäistetyt objektit muodostavat persoonallisuuden ytimen. Sisäisten objektien avulla ihminen kehittää ja ylläpitää omaa identiteettiään sosiaalisissa suhteissa. Objektisuhdeteorian näkökulma Persoonallisuuden kehittymisen kannalta tärkeää on se vuorovaikutus, joka syntyy kehittyvän yksilön ja ulkomaailman objektien välillä. Teoriassa kiinnitetään erityinen huomio yksilön suhteeseen primaariobjekteihinsa. Ne ovat niitä merkittäviä aikuisia, joiden antamien hoivakokemusten ja huolenpidon varassa lapsi kasvaa ja kehittyy omaksi persoonakseen. Objekteiksi näitä henkilöitä nimitetään siksi, että heitä tarkastellaan nimenomaan lapsen kehityksen näkökulmasta, hänen kehitykseensä osallistuvina ja siihen vaikutta- 18

17 vina osapuolina. He toimivat lapsen tunteiden ja tarpeiden vastaanottajina ja niiden kohteina. Objekti voi olla myös jokin muu kohde kuin ihminen, ympäristö, luonto, lemmikkieläin jne. (Keski-Luopa, 2001, 267). Siitä alkaen kun lapsi alkaa muovata merkityssuhteita mielessään, hän alkaa kantaa mielessään myös suhteita primaariobjekteihinsa. Sisäinen objekti eroaa ulkoisesta siinä, että se on asianomaisen oma tulkinta tästä henkilöstä, omien tarpeittensa näkökulmasta. Toinen ei ole mielessä välttämättä sellaisena, kun hän todellisuudessa on, vaan asianomaisen kokemuksen muokkaamana. Lapsen rikas fantasiamaailma muovaa muodostuneita objektisuhdekokemuksia. Sisäisten objektien vakiintuminen, ja niiden suhteet toisiinsa, rakentuvat yksilön persoonallisuuden kehityksen myötä. Sisäiset objektit muodostuvat esikuviksi asianomaisen myöhemmissä objektisuhteissa (Keski-Luopa 2001, 267). Sitolahti (2006, 114) kirjoittaa, miten Klein laajentaa objektin käsitettä ulkoisilla ja sisäisillä, kuvitelluilla ja todellisilla, hyvillä ja pahoilla, osa- ja kokonaisobjekteilla sekä kuvaamaan jokaisen ihmisen syvällä tiedostamattomassa olevaa sisäistettyjen objektien maailmaa, jossa ne ovat keskinäisissä rakentavissa ja toisiaan tuhoavissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa egoon. Hyvät sisäiset objektit edustavat elämänviettiä, elinvoimaisuutta ja toivoa. Vastaavasti pahat, vaaralliset sisäiset objektit edustavat kuolemanviettiä ja toivottomuutta. Sisäistämisen (introjektioiden), ulkoiseen heijastamisen (projektioiden) ja samastumisen (identifikaatioiden) prosessoinnissa, suhteessa merkittäviin toisiin, muodostuu kokemus itsestä. Tapa, jolla esimerkiksi lapseen suhtaudutaan vaikuttaa kokemukseen objektin ja itsen hyvyydestä. Paha, huutava äiti merkitsee eriytymättömän lapsen kokemuksessa pahaa ja arvotonta omaa itseä. Sisäiset objektit eivät ole pysyviä, vaan ne ja niiden suhteet toisiinsa muokkautuvat koko ajan viettien vaikutuksessa ja vuorovaikutuksessa ulkoisten objektien kanssa sekä tulevat yhä enemmän ulkoista todellisuutta vastaaviksi. Keskeistä parisuhteen toimivuuden kannalta on, miten puolisot ovat suhteessa todelliseen tai mielikuviin perustuvaan kuvaan omasta itsestä (self) ja suhteessa todelliseen tai mielikuviin perustuvaan kuvaan toisesta (objekti). Kyse on siitä, seurustelevatko keskenään todelliset vai mielikuviin perustuvat henkilöt. Fairbairnin (1952) mukaan ennen viettien tyydytystä ihmisellä on ensisijainen tarve tyydyttävään suhteeseen, joka muovaa ihmisen käyttäytymistä, ennakko-odotuksia ja suhteessa oloa. Hän näki rakkauden tärkeämpänä kuin vietit ja seksuaalisuuden. Näkemyksensä mukaan sisäiset objektit kehittyvät seurauksena varhaisista frustraatioista. Koska äiti ei ole kykenevä tyydyttämään kaikkia suhteeseen liittyviä vauvan tarpeita, ja vauva on kykenemätön muuttamaan todellisuutta, hän sisäistää äidin frustroivat puolet. Tämä taas muodostaa perustan lapsen tuleville vuorovaikutukseen liittyville odotuksille ja suhteille. Fairbairn kehitti halkomisen (splitting) käsitteen. Hänen näkemyksensä mukaan ego on jakautunut rakenteisiin, joka sisältää: a) egon alueen, b) objektin alueen ja c) affektin alueen, joka on suhteessa toiseen (mielihyvä, mielipaha, rakkaus, pettymys, viha, häpeä, syyllisyys, kateus, pelko, kauhu, kiitollisuus). Ulkoinen objekti koetaan kolmella tavalla: a) ideaalina, joka tuottaa tyydytyksen b) torjuvana, joka johtaa pettymykseen, aggressioon ja vihaan tai c) kiihdyttävänä, tarvitsevuutta herättävänä, joka johtaa kaipaukseen. Tuloksena on sisäistetyt, halotut objektit ja egon rakenne, missä on: 1. keskus-ego,(central ego), tietoinen, ideaaliin objektiin yhdistyvä 2. torjuva ego,(rejecting ego), tiedostamaton, joustamaton, torjuvan objektin frustroima tai 3. kiihdyttävä ego, (exciting ego) tarvitsevuutta herättävä, tiedostamaton, joustamaton, kaivaten viettelevää, mutta epätyydyttävää objektia. Näiden egon eri puolien kanssa ollaan suhteessa toiseen, hänen vastaaviin puoliinsa molemminpuolisten, vastavuoroisten tunteensiirtojen ja projektiivisten identifikaatioiden avulla. Kiinnittyminen ainakin yhteen äidilliseen objektiin on välttämätön ehto terveille objektisuhteille lapsuudessa ja tyydyttäviin suhteisiin myöhemmin aikuisuudessa. 19

18 Vanhempien parisuhteen puuttuessa yhdenkin riittävän tyydyttävän vanhempisuhteen kautta lapselle mahdollistuu jollain tavalla suhde myös tarvittavaan kolmanteen. Äidillä on mielessään lapsen isä tai/ja joku muu hänelle merkittävä ihminen, lapsen kannalta kolmas, mikä voi mahdollistaa lapselle kolmannen paikan, joka on perusta myöhempiin suhteisiin. Kantanäkyfantasian avulla, joka sisältää mielikuvat hedelmöittymisestä, syntymästä, miehen ja naisen seksuaalisuhteesta, muodostetaan sisäistettyä mielikuvaa vanhemmista parina. Siinä tiivistyy ihmisen piilotajuinen käsitys, läpi elämän vaikuttavasta, keskinäisen yhteyden merkityksestä. Parhaimmillaan muodostunut käsitys on luovuuden, yhteyden ja rakkauden ilmentymä. Pahimmillaan se on tuhoava, kehitystä ja kasvua tukahduttava sekä vuorovaikutusta estävä. Tämän mielikuvan sisältö vaikuttaa keskeisesti ihmisen tapaan olla suhteessa toiseen. Erityisesti rakkaussuhteessa kantanäkyfantasia mahdollistaa tunneyhteyden toiseen tai sitä joudutaan tuhoavasti katkomaan (Hyrck 2001). Hyvän ja pahan integraatio Riittävän hyvässä, rakastavassa ja välittävässä suhteessa lapselle mahdollistuu hyvän ja pahan kehityksellinen integraatio. Se tarkoittaa kokemusta väistämättömien pettymysten, aggression ja vihan kanssa vastaanotetuksi tulemista, missä paha ei tuhoa hyvää, vaan hyvä, välittäminen ja rakkaus voittavat. Se tarkoittaa myös kokemusta oman rakkauden vastaanottamisesta sen torjumisen sijaan. Jos suhde vanhempiin ei mahdollista integraatiota, halkominen jää ratkaisematta. Myöhemmin objektisuhteita pidetään silloin joko kokonaan hyvinä tai kokonaan pahoina. Aikuisen maailmassa tämä tarkoittaa toisen ihmisen kokemista mustavalkoisesta joko tai näkökulmasta, jolloin puuttuu mahdollisuus sekä että ajatteluun. Samalla oma itse joudutaan halkomaan ja jäädään liiaksi itselle hyväksyntää tarjoavien suhteiden varaan. Ihmisen vielä kehittyvä minuus niin lapsuudessa kuin myöhemmin, käyttää halkomista pitääkseen positiiviset ja negatiiviset mielikuvat erillään. Ensin siksi, että positiiviset ja negatiiviset kokemukset tapahtuvat erillään ja myöhemmin välttääkseen ahdistusta, jonka näiden puolien samanaikainen kohtaaminen herättää. Kehityksellisesti on välttämätöntä, että hyvä ja paha voidaan ensin erottaa, että niitä voidaan vähitellen integroida. Samassa ihmisessä, niin toisessa kuin itsessä, hyvän ja pahan, tyydyttävän ja pettymystä aiheuttavan samanaikainen sietäminen on ihmisen elämässä jossain mielessä jatkuva prosessi. Parisuhteessa sisäisten objektisuhteiden, objektija selfmielikuvien prosessointia jatketaan suhteessa puolisoon. Puoliso koetaan suhteen prosessin eri vaiheissa vaihtelevasti idealisoituna, pettymystä aiheuttavana ja/tai todellisena, hyvänä ja pahana toisena. Kokemusta määrittävät molempien omat tarpeet, toiveet ja pelot, kyky hyväksyä toisen sekä oma erillisyys ja toiseus. Uusissa perheen ja parisuhteen elämänvaiheissa integraatiota joudutaan työstämään aina uudelleen. Lapsi, joka on saanut luotettavia, turvallisia ja rakastavia hoivakokemuksia ja voinut työstää integraatioprosessiaan, kehittää sisäisen, hyvään luottavan ja siihen pyrkivän objektipysyvyyden. Ihmiselle tulee kokemus omasta arvosta, josta seuraa kyky riittävään tyydytykseen, frustraation sietoon ja minän (egon) riittäviin toimintoihin. Puuttuvaa voidaan mielessä työstää symbolisaation, tunteiden ja ajattelun keinoin. Hyvien sisäistettyjen objektisuhteiden avulla kehitytään sietämään suhteissa läheisyyttä, etäisyyttä, epävarmuutta ja odottamista. Toteutuneiden integraatioprosessien avulla oma minuus koetaan myöhemmin elämässä eheänä, josta seuraa oman itsen jatkuvuudentunne. Ego-identiteetti sisältää riittävän vakiintuneen käsityksen omasta itsestä ja vakiintuneen objektirepresentaatioiden maailman (Erikson 1956). On kykyä luottaa toiseen sekä olla luotettava. Minuus ja oma identiteetti joudutaan aina uudelleen löytämään, uusissa suhteissa. Jokainen uusi ihmissuhde mahdollistaa erilaisen peilin, johon suhteessa kokemus omasta itsestä määrittyy. Luottamuksesta parisuhteessa Universaaleja ihmisen pelkoja ovat rakastetun menetyksen uhka, rakkauden menetyksen ja ei hyväksytyksi tulemisen pelko. Parisuhteessa keskeiseksi muodostuu luottamus puolisoiden välillä. Luottamuksen avulla säilytetään turvallisuutta, joka pitää eksistentiaalisen ahdistuksen poissa tai siedettävänä. Jatkuvuuden tunteesta, jakamisen ja tunneyhteyden jatkuvuudesta seuraa turvallisuutta, 20

19 jaettua psyykkistä todellisuutta. Luottamuksen kannalta on siten keskeistä, miten puolisoiden sisäisessä maailmassa vaikuttavat jo olevat sisäistetyt objektit. Voidaanko niihin turvata, vai muodostavatko ne vallitsevan sisäisen turvattomuuskokemuksen, joka vaikeuttaa luottamusta suhteessa puolisoon? Onko suhteessa riittävää jakamista, joka mahdollistaa toistensa todellisina toisina kohtaamisen? Nähdäänkö puoliso todellisena toisena vai liikaa sisäisten objektien värittämänä? Jos toinen nähdään vain transferenssin kautta, ilman toisen toiseuden kohtaamista, jaettu psyykkinen todellisuus estyy. Tai, jos toinen nähdään liikaa omien jäykkien ennakkokäsitysten, pelkojen ja odotusten mukaan, se merkitsee sitä, että suhteeseen tulee väärinymmärrystä, ymmärtämättömyyttä ja ristiriitojen kohtaaminen ja käsittely vaikeutuu. Sen seurauksena eriytymis- ja yksilöitymiskuviot monimutkaistuvat, ja ahdistus vie liikaa voimavaroja suhteessa. Jokaisen yksilön ja parin yksilöllisestä tilanteesta riippuu, minkälaisen kokemusten jakamisen, läheisyyden ja etäisyyden prosessin kumpikin tarvitsee toistensa sisäistymiseksi niin, että luottamukselle ja todelliselle vuorovaikutukselle, todellisiin toisiinsa on suhteessa tilaa. Kernbergin (1976) mukaan sisäistettyjen objektirepresentaatioiden harmoninen maailma ei pidä sisällään ainoastaan tärkeitä toisia perheestä ja läheisistä ystävistä, vaan myös muusta sosiaalisesta ryhmästä ja kulttuurin identiteetistä. Osaltaan myös ne varustavat huolenpidolla, luottamuksella ja tuella ihmisen sisäistä maailmaa. Ne vaikuttavat sisäistettyjen objektien keskinäisiin suhteisiin, joka voi syventää asianomaisen ajankohtaisia lähisuhteita. Sisäisten objektien tasapaino auttaa selviämään kriiseissä, menetyksissä, hylkäämisissä, eroissa, epäonnistumisissa ja yksinäisyydessä, koska silloin ihminen voi väliaikaisesti vetäytyä turvaa ja suojaa antavaan omaan sisäiseen maailmaansa. Näin sisäinen ja ulkoinen ovat parhaimmillaan suhteessa toisiinsa sekä vahvistavat vuorovaikutuksessa toisiaan. Parisuhteen kriisit ja ristiriidat edistävät puolisoiden integraatioprosessia eli objekti- ja selfmielikuvien realisoitumista enemmän todellisuutta vastaaviksi. Persoonallisuuden integraatio ja sisäisen parin yhdistäminen omassa mielessä mahdollistavat kasvavan kokemuksen omasta ja toisen erillisyydestä. Toisen rakastaminen, antaminen ja vastaanottaminen suhteessa tulevat mahdollisiksi. Lopuksi Edellä olevaan liittyen, psykoanalyyttisessa paripsykoterapiassa pyritään ammatillisesti ja tietoisesti tutkimaan sekä ymmärtämään sitä, mihin parin ristiriidat, ongelmat ja kärsimykset liittyvät. Puolisoiden yksilöhistoria, elämänkokemukset ja ajankohtainen elämäntilanne avautuvat heidän suhteensa ristiriitoihin kytkeytyneenä. Toisiinsa transferoitu, kasvuhistoriastaan ja aikaisemmista suhdekokemuksistaan siirtyvä näyttäytyy vuorovaikutuksen lukkiutumina ja väärinymmärryksinä. Sisäistetyt objektisuhteet, suhteessaan elävät objekti- ja selfmielikuvat sekä todelliset suhteet toisiinsa, tulevat ymmärrettäviksi molempien henkilökohtaisen kasvuhistorian ja elämänkokemuksen kautta. Yhteyden saaminen aiemmin yhteydettömään puoleen itseä ja puolisoa muuttaa suhteessa olemisen kokemusta ja tapaa. Katkenneiden tunneyhteyksien rakentuminen, puolisoilla suhteessa toisiinsa, avaa tilaa dialogille. Näin voidaan jäsentää ja jakaa parisuhteen ja perheen psyykkistä todellisuutta. Koetut ongelmat ja ristiriidat voivat näyttäytyä mielekkäiksi ja tulla ymmärrettäväksi juuri omanlaisenaan, juuri asianomaisten ihmisten ajankohtaisessa elämänvaiheessa olevien muutosten työstämiseksi. Paripsykoterapiassa puolisoille luodaan mahdollisuus työstää yksilöinä molempien ja suhteessa kokonaisuudessa esiintyvää ahdistusta, ristiriitaa sekä häiriötä aiheuttavaa. Pyritään antamaan tilaa molempien puolisoiden subjektiivisille kokemuksille ja työstämiselle. Terapeutin/terapeuttien vastatransferenssin avulla pyritään tutkimaan sekä ymmärtämään suhteeseen tulevaa tiedostamatonta. Transferenssin, projektiivisten identifikaatioiden tutkimisen ja purkamisen kautta puolisot voivat kohdata toisensa enemmän todellisena itsenään. Havainnoinnin, reflektoinnin, dialogin ja jaetun ymmärryksen avulla on tavoitteena puolisoiden itseymmärryksen, toistensa sekä suhteensa ymmärtämisen syventäminen. Näin puolisot voivat uudelleen määritellä suhteensa, roolinsa ja tehdä tarpeenmukaisia muutoksia. 21

20 Kirjallisuutta Bateson, G. (1987). Steps to an Ecology of Mind. London: Jason Aronson.Inc. Bentovim, A. and Kinston, W. (1991). Focal family therapy. In Handbook of family therapy. vol.ii, A.S. Gurman and D.P.Kniskern. New York: Brunner/Mazel. Bion, W. (1962b). Learning from Experience. London:W Heinemann. Bowlby, J. (1949). The study and reduction of group tension in the family. Human relations. 2: Dicks, H.V. (1963) Object relations theory and marital studies. British Journal of Medical Psychology. 36: Dicks, H.V. (1963). Marital Tensions. London: Routledge and Kegan Paul. Erikson, E.H. (1956). The problem of ego identity. Journal of the American Psychoanalytic Association.4: Fairbairn, W.D. (1952). An object-relations theory of personality. New York: Basic Books. Hyrck, R. (2001). Kantanäkyfantasia yhteyden mahdollistajana tai estäjänä. Psykoterapia 2: Kernberg, O.F. (1976). Object-relations theory and clinical psychoanalysis. New York: Jason Aronson. Keski-Luopa, L. (2001) Työnohjaus vai superviisaus. Metanoia Instituutti. Oulu: Kirjapaino Kaleva. Kohut, H. (1989). The Analysis of the Self. Connecticut: International Universities Press, Inc. Lehtovuori, P. (2006). Kyllin lähellä riittävän kaukana. Inhimillinen vuorovaikutus psykoanalyyttisessa psykoterapiaprosessissa. Therpeia-säätiö. Tutkielmasarja nro 1.: Multiprint Oy. Mittlemann, B. (1948). The counterpart analysis of married couples. Psychoanalytic Quarterly. 17: Martin, P.A.&Bird, H.W.(1953). An approach to the psychotherapy of marriage partners. Psychiatry. 16: Nichols, M.P., Schwartz, R.C. (2001). Family Therapy, Concepts and Methods. Boston, London: Allyn and Bacon. Obendorf, C.P. (1938). Psychoanalysis of married couples. Psychoanalytic Review. 25: Sandler, J.,Dare, C., Holder, A. (1992). The patient and the analyst. London:Karnac Books. Scharff, D.E., Scharff, J.S. (1987). Object Relations Family Therapy. Northvale, New Jersey, London: Jason Aronson Inc. Scharff, D.E., Scharff, J.S. (1994). Object Relations Couple Therapy. Northvale, New Jersey, London: Jason Aronson Inc. Schulman, G. (2002). Sietämättömän kestämisestä eheytymiseen. Teoksessa: Haaramo, S. & palonen, K., toim. Trauman monet kasvot. Psyykkinen trauma sisäisenä kokemuksena. Helsinki: Therapeia-säätiö. s Segal, H. (1994). Melanie Klein, ihmismielen ymmärtäjänä. Helsinki: Yliopistopaino. Siirala, M. (1966). Peruskatsomuksemme merkityksestä lääketieteessä. Sos.lääketieteellinen aikakauslehti.2. Simon, F.B., Stierin, H., Wynne, L.C. (1985). The language of Family Therapy: A Systemic Vocabulary and Sourcebook. New York: Family Process Press Sinervo, H. (2004). Runoilijan talossa. Hämeenlinna: Karisto Oy:n Kirjapaino. Sitolahti, T. (2006). Viettiteoriasta objektisuhteiden teoriaan. Melanie Klein sillanrakentajana Teoksessa: Psykoanalyysin isät ja äidit. Toim. Mälkönen, K., Sammallahti, P., Saraneva, K., Sitolahti, T.: Therapeia-säätiö. Skynner, A.C.R. (1976). Systems of family and marital psychotherapy. New York: Brunner/Mazel. Slipp, S. (1984). Object relations: A dynamic bridge between individual and family treatment. New York: Jason Aronson. Slipp, S. (1988). Technique and practice of object relations family therapy. New York: Jason Aronson. Stern, D.N. (1985). The interpersonal world of infant. New York: Basic Books. Winnicott, D.W. (1971). Playing and Reality. London: Tavistock Publications. 22

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Kyynisyyden ja toivon mittelö

Kyynisyyden ja toivon mittelö Kyynisyyden ja toivon mittelö Työntekijän mahdollisuudet toistuvasti vaikeiden asiakkaiden kohtaamisessa Eero Untamala 1 Kyynisyys Toivo se on sekasotkuinen ilme. Se on sekaisin kaikista jutuista. Siksi

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

HOIVAKOKEMUS HOITOSUHTEEN TARKASTELUA PEDAGOGISEN TEORIAN VALOSSA - ASIAKKAAN PSYYKKINEN TARVITSEVUUS JA SIIHEN VASTAAMINEN

HOIVAKOKEMUS HOITOSUHTEEN TARKASTELUA PEDAGOGISEN TEORIAN VALOSSA - ASIAKKAAN PSYYKKINEN TARVITSEVUUS JA SIIHEN VASTAAMINEN HOIVAKOKEMUS HOITOSUHTEEN TARKASTELUA PEDAGOGISEN TEORIAN VALOSSA - ASIAKKAAN PSYYKKINEN TARVITSEVUUS JA SIIHEN VASTAAMINEN JOHANNA PUDAS, KASVATUSPSYKOLOGI (KM) PEDAGOGISEN SUHTEEN TEOREETTIS- KÄSITTEELLINEN

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010

Keskustelusta. Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Keskustelusta Tapio Ikonen, Psykologipalvelu Dialogi 29.10.2010 Tavoite Antaa ideoita hyvän vuorovaikutuksen rakentamiseksi haastaviin monenkeskisiin ammatillisiin keskusteluihin Painopiste keskusteluissa

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista

OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot