OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN

Transkriptio

1 OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN Tässä tutkimuksessa kerättäviä tietoja yrityksestä ja vuonna 2005 järjestetystä koulutuksesta on raportoitu yleensä mm. yrityksen tilinpäätöksen yhteydessä, henkilöstökertomuksessa ja toimintakertomuksessa. Jos täsmällisiä määrätietoja ei yrityksen seurantajärjestelmistä ole saatavissa niin merkitkää arvio. Tilaston laadun kannalta arviokin on parempi kuin kokonaan puuttuva tieto. Lomakkeen rakenne Kuvaus lomakkeen rakenteesta ja kulkukaavio on ohjeen sivulla 6. Mikäli yritys oli järjestänyt kurssikoulutusta vuonna 2005 niin tarkemmat koulututusta koskevat tiedot tulevat merkittäviksi lomakkeen C-jaksossa. Muussa tapauksessa siirrytään suoraan D- jaksoon (Yrityksen koulutuspolitiikka). E-jakso (Koulutuksen esteet) tulee merkittäväksi vain mikäli yritys ei järjestänyt kurssikoulutusta eikä muuta koulutusta henkilöstölleen. POIKKEUS: Jos yrityksellä on vuonna 2005 ollut maksuja esimerkiksi johonkin koulutusrahastoon, vaikka koulutusta ei viime vuonna järjestettykään, niin nämä kustannukset voi merkitä lomakkeelle kohtaan C8a (kurssikoulutus) tai F3a (oppisopimuskoulutus). Web-lomakkeella merkinnän voi tehdä lopun kommenttikenttään. A. Yrityksen taustatiedot A1: Yrityksen päätoimiala Toimiala on esitäytetty lomakkeelle Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietojen perusteella. Tuloksia tarkastellaan vain kirjain- tai 2-numerotasolla. Lomakkeelle voi kirjoittaa kuvauksen, jos tieto poikkeaa olennaisesti esitäytetystä. Käytetty luokitus on tämän ohjeen sivulla 5. A2: Yrityksen palkatun henkilöstön (työntekijöiden) lukumäärä Tässä tutkimuksessa työntekijöiden lukumäärällä tarkoitetaan yrityksen palkatun henkilöstön (työntekijöiden) yhteismäärää vähennettynä oppisopimuskoulutuksessa tai muina harjoittelijoina yrityksessä olevien lukumäärällä. Oppisopimuskoulutuksessa tai harjoittelijoina yrityksessä olevia ei lasketa mukaan yrityksen palkatun henkilöstön lukumäärään, vaikka he olisivatkin työsopimussuhteessa yritykseen. Henkilöstön määrittelyyn on ohjeita paperilomakkeen kansilehden kääntöpuolella. A4: Yrityksen palkatun henkilöstön tekemien työpäivien lukumäärä yhteensä vuonna 2005 Työpäivien lukumäärällä tarkoitetaan yrityksen palkatun henkilöstön tekemien työpäivien lukumäärää yhteensä vuonna 2005 pois lukien oppisopimuskoulutuksessa olevien ja harjoittelijoiden tekemät työpäivät. Työpäiviin lasketaan mukaan: normaalina työaikana tehdyt työtunnit normaalin työajan lisäksi tehdyt työtunnit (ylityö) varallaoloaika, jolloin ei tehdä työtä, mutta josta maksetaan palkkaa lyhyitä lepotaukoja vastaava aika, esim. kahvitauot Työpäiviin ei lasketa mukaan: palkallisia lomia ja vapaapäiviä palkallista sairaslomaa palkallisia ruokataukoja kodin ja työpaikan väliseen matkustamiseen käytettyä aikaa 1

2 Mikäli kaikkien työntekijöiden työpäivien määrää yhteensä ei saada yrityksen seurantajärjestelmistä, niin sen voi suuntaa-antavasti laskea kaavalla: työpäivien määrä vuodessa henkilöstön määrä Lomien pituudesta riippuen työpäivien määrä (ilman sairauspoissaoloja) vaihtelee yleensä 220 ja 230 päivän välillä vuodessa. A5: Yrityksen työvoimakustannukset yhteensä vuonna 2005 Työvoimakustannuksilla tarkoitetaan yritykselle työntekijöiden (pois lukien oppisopimuskoulutuksessa olevat ja muut työharjoittelijat) palkkaamisesta koituvia sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia ovat: palkat palkanlisät ja lahjapalkkiot korvaukset poissaolopäivistä luontoisetuudet Välillisiä kustannuksia ovat: työnantajan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ja perhe-etuudet muut kuin lakisääteiset maksut muut sosiaalikulut ammatillisen koulutuksen kustannukset (brutto) B. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan työsopimussuhteessa yrityksen kanssa oleville työntekijöille järjestettyä koulutusta, joka on etukäteen suunniteltua ja johon liittyy oppimisen tavoite. Koulutus on työnantajan järjestämää tai tukemaa, työnantajan kustantamaa ja tapahtuu ainakin osittain työajalla. Henkilöstökoulutus koostuu kurssimuotoisesta koulutuksesta ja muusta koulutuksesta. B1: Kurssimuotoinen koulutus: a) Sisäiset kurssit, joilla tarkoitetaan yrityksen itsensä tai yritykseen kuuluvan organisaation suunnittelemia ja järjestämiä kursseja, joiden sisällöstä yritys on vastuussa. Koulutuksen fyysinen järjestämispaikka voi olla yrityksen omissa tiloissa tai yrityksen ulkopuolisissa tiloissa. b) Ulkoiset kurssit, joilla tarkoitetaan yrityksen ulkopuolisen organisaation suunnittelemia ja järjestämiä kursseja, esim. yrityksen emoyhtiön koulutusorganisaation järjestämä kurssi. Vastuu koulutuksen sisällöstä on yrityksen ulkopuolisella taholla. Koulutuksen fyysinen järjestämispaikka voi olla yrityksen omissa tiloissa tai yrityksen ulkopuolisissa tiloissa. B2: Muut koulutusmuodot: a) Suunnitellut työhön liittyvät koulutus-, opastus- tai opettelujaksot, joissa käytetään tavanomaisia työvälineitä joko työpaikalla tai työtilanteessa b) Suunnitellut oppimisjaksot työkierron, työntekijävaihtojen, koulutuskomennusten tai opintokäyntien avulla c) Osallistuminen oppimisryhmiin tai laatupiireihin d) Suunniteltu itseohjautuva opiskelu mukaan lukien etäopiskelu työaikana. Opiskelija voi itse vaikuttaa koulutuksen aikaan ja paikkaan. e) Suunniteltu osallistuminen konferensseihin, workshopeihin, messuille ja luennoille. Osallistumisen tavoitteena oppiminen. 2

3 Henkilöstökoulutuksen piiriin eivät kuulu seuraavat koulutukset: julkisen viranomaisen (kuten työvoimahallinto) käynnistämät ja kokonaan rahoittamat koulutukset (mm. työvoimapoliittinen koulutus) ammatillinen lisäkoulutus, jonka työntekijä on itse kustantanut kokonaan ja joka on tapahtunut kokonaan omalla ajalla C. Kurssikoulutusta koskevat tiedot C1: Kurssikoulutukseen osallistuneiden määrä Kukin henkilö lasketaan mukaan vain kerran kurssikoulutukseen osallistuneiden määrään, vaikka olisikin osallistunut useammalle kurssille. Esimerkiksi jos henkilö on osallistunut kahdelle sisäiselle (yrityksen itse järjestämälle) ja yhdelle ulkopuolisten järjestämälle kurssille, hänet lasketaan mukaan yhtenä osallistujana. Jos yrityksellä on luettelot vain eri kurssien osallistujista niin tiedot pitäisi muuntaa siten, että lopputuloksena saadaan kursseille osallistuneiden miesten ja naisten määrä siten, että kukin kurssille osallistunut työntekijä on huomioitu vain kerran erikseen miesten ja naisten koulutuspäivien lukumäärä vuonna 2005 Oheinen kaavio havainnollistaa osallistumiskertojen ja osallistuneiden työntekijöiden kirjaamisen käsitteellistä eroa: ESIMERKKI: Kurssit, kurssilaiset ja kursseille osallistuneiden määrä vuonna ) 2) 3) 4) 5) 1) Kurssit, joille yrityksen työntekijät osallistuneet 2) Osallistumispäivien määrä / henkilö 3) Koulutuspäivien määrä - miehet, naiset ja yhteensä 4) Kursseille osallistuneet henkilöt 5) Kursseille osallistuneiden määrä - miehet, naiset ja yhteensä Kurssi 1 Kurssi 2 Kurssi 3 Päiviä / henkilö Päiviä yht. C2: Koulutukseen käytetty palkallinen työaika koulutuspäivinä Koulutukseen käytetyllä palkallisella työajalla tarkoitetaan kaikkien kurssikoulutukseen osallistujien yhteenlaskettua koulutuspäivien määrää vuonna Jos koulutus ajoittui vain osittain vuodelle 2005 koulutuspäiviin lasketaan mukaan vain vuonna 2005 koulutukseen käytetty aika. Mukaan lasketaan myös työajan ulkopuolella tapahtunut koulutus, silloin kun työnantaja maksoi koulutusajalta palkkaa. Koulutukseen käytettyyn palkalliseen työaikaan ei lasketa mukaan normaalia työskentelyä koulutuksen lomassa, matkoihin käytettyä aikaa jne. Mukaan lasketaan vain kurssilla sekä opetusmateriaalin parissa käytetty aika. Mikäli koulutusta on yhtenä päivänä viikossa usean viikon ajan, mukaan lasketaan vain viikoittainen koulutuspäivä, mutta ei varsinaisia työpäiviä. 3 Henkilöitä Osallistujia yht. Henkilö Kurssipäivät Matti Jussi Pekka Miehet 18 3 Maija Liisa Naiset 14 2 Osallistujia / kurssi YHTEENSÄ 32 5 Kursseja on ollut kolme ja niissä on ollut yhteensä 12 kurssilaista yrityksestä. Kursseille on kuitenkin osallistunut vain viisi (5) työntekijää, kolme miestä ja kaksi naista. Kurssipäiviä on yhteensä 32, miehillä 18 ja naisilla 14.

4 Koulutustunnit saa muutettua koulutuspäiviksi jakamalla tuntien määrän työpäivän pituudella. C4: Sisäinen/ulkopuolisten järjestämä koulutus Ks. ohje kysymykseen B1 Kurssimuotoinen koulutus. C6: Koulutuksen järjestäjä Tiedot koulutuksen järjestäjästä kerätään ulkopuolisten järjestämästä koulutuksesta. Ryhmään 6 a) kuuluvat tutkintoon johtavaa koulutusta antavat koulut, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja korkeakoulut. Näitä ovat ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset erityisoppilaitokset, palo-, poliisi- ja vartiointialojen oppilaitokset, sotilasalan ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot, sotilaskorkeakoulut, musiikkioppilaitokset ja liikunnan koulutuskeskukset. Ryhmään 6 b) kuuluvat muut julkiset tai julkisin varoin tuetut koulutuslaitokset. Näitä ovat ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, ammatilliset erikoisoppilaitokset, kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. C7: Kurssikoulutuksen kustannukset yritykselle Kurssikoulutuksen kustannukset merkitään lomakkeelle tuhansina euroina (1 000 ) neljän eri kustannuslajin osalta. Jos kustannuksia on ollut, niin merkitkää lomakkeelle Kyllä, vaikka täsmällisiä kustannuksia ei olisikaan saatavissa. Jos kustannuksia ei ole mahdollista eritellä kohtien a - d mukaisesti, niin merkitkää kokonaiskustannukset kohtaan e (palkkakustannukset pois lukien). merkitkää 'Kyllä' kustannuserään (a, b, c ja d), jos niitä on ollut jättäkää tyhjäksi kustannusten määrää koskeva kenttä merkitkää koulutuksen kokonaiskustannukset kohtaan C7 e) HUOM. Koulutusajan palkkaa koskevia kustannuksia ei tässä oteta huomioon. Ne lasketaan tilastossa koulutuspäivien (C2) ja työvoimakustannusten (A5) pohjalta. D. Yrityksen koulutuspolitiikka Yrityksen koulutuspolitiikkaa koskevat kysymykset on tarkoitettu kaikille yrityksille, riippumatta siitä oliko koulutusta järjestetty vuonna E. Koulutuksen esteet Tämä kysymys on tarkoitettu yrityksille, jotka eivät järjestäneet kurssikoulutusta (kysymykset B1a ja B1b) tai muuta koulutusta (kysymykset B2a-e) vuonna F. Oppisopimuskoulutus F1, F2: Oppisopimuskoulutus yrityksessä vuonna 2005 Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan (pääsääntöisesti) tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutukseen kuuluu tietopuolisia opintoja, joita toteutetaan usein erillisessä oppilaitoksessa ja opastettu työharjoittelu yrityksessä. Työnantajana toimiva yritys tekee opiskelijan kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Yrityksessä opiskelijalla on mahdollisuus harjoitella käytännössä ammattia ja yrityksen tehtävänä on tarjota opiskelijalle tutkintoon ja ammattiin soveltuvia monipuolisia työtehtäviä. Mukaan lasketaan kaikki yrityksessä vuoden 2005 aikana oppisopimuskoulutuksessa olleet sekä sellaiset koulutettavat, joiden koulutus on alkanut tai päättynyt vuoden 2005 aikana. Oppisopimuskoulutuksen kustannukset merkitään lomakkeelle samalla tavalla tuhansina euroina (1 000 ) kuin kurssikoulutuksen kustannukset (C7). 4

5 Jos kustannuksia on ollut, niin merkitkää lomakkeelle Kyllä, vaikka täsmällisiä kustannuksia ei olisikaan saatavissa. Jos kohtien a - c kustannuksia ei voi eritellä, niin kuitenkin merkitkää kokonaiskustannukset kohtaan yhteensä. merkitkää 'Kyllä' kustannuserään (a, b, c), jos niitä on ollut jättäkää tyhjäksi kustannusten määrää koskeva kenttä merkitkää koulutuksen kokonaiskustannukset kohtaan F2 Yhteensä Tutkimuksessa käytettävä toimialaluokitus (TOL 2002) T e o l l i s u u s P a l v e l u t Koodi Kuvaus C, Kaivostoiminta ja louhinta D, Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D, Tekstiilien sekä tekstiili- ja nahkatuotteiden valmistus D, Massan ja paperituotteiden valmistaminen, kustantaminen ja painaminen D, Koksin, öljytuotteiden, kemikaalien, kumin ja muovin valmistus D, Metallien valmistus, metallituotteiden (pl. koneiden ja laitteiden valmistus) D, Koneiden ja laitteiden, elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus D, Kulkuneuvojen valmistus D, 20, Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus, kierrätys E, Sähkö- kaasu- ja vesihuolto F, 46 Rakentaminen G, 50 Moottoriajoneuvojen kauppa, polttoaineen vähittäismyynti G, 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta (pois lukien G50) G, 52 Vähittäiskauppa, kotitaloustavaroiden korjaus H, 55 Majoitus- ja ravintolatoiminta I, Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne I, 64 Posti- ja teleliikenne J, Rahoitus- ja vakuutustoiminta J, 67 Rahoitus- ja sijoitustoimintaa avustavat palvelut K, O, Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 5

6 Lomakkeen kulku A. Yrityksen taustatiedot B. Koulutukseen osallistuminen vuonna 2005 Kyllä Ei C. Vuoden 2005 kurssikoulutusta koskevat tiedot D. Yrityksen koulutuspolitiikka E. Koulutuksen esteet F. Oppisopimuskoulutus Lomakkeen loppu 6