NELLA ETNINEN NUORI AKTIIVISEKSI JA HYVÄKSYTYKSI LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NELLA ETNINEN NUORI AKTIIVISEKSI JA HYVÄKSYTYKSI LOPPURAPORTTI 1.8.2010 31.12.2012"

Transkriptio

1 1 NELLA ETNINEN NUORI AKTIIVISEKSI JA HYVÄKSYTYKSI LOPPURAPORTTI

2 2 NELLA ETNINEN NUORI AKTIIVISEKSI JA HYVÄKSYTYKSI LOPPURAPORTTI Nella-hanke oli Porvoon kaupungin nuorisopalveluiden koordinoima kolmevuotinen Uudenmaan Ely-keskuksen rahoittama hanke. Hanke alkoi elokuussa 2010 ja päättyi 2012 vuoden lopussa. Hankkeessa olivat yhteistyössä mukana Porvoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Peipon koulu ja Pääskytien koulu. Nella-hankkeen tavoitteet ja toiminta: Tukea maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistumista erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin Syrjäytymisen ehkäisy Nuoren kotoutumista tukeva kohdennettu nuorisotyö, jota tehdään niin yksilötyönä kuin ryhmätoimintana. Luodaan uusia työmuotoja koulun, kodin ja vapaa-ajan välille. Samalla tiivistetään maahanmuuttajien parissa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä. Lisätään työntekijöiden monikulttuurisuustaitoja ja -tietoja teemapäivillä ja koulutustilaisuuksilla. Kehitetään yhteistyötä kaupungin liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa järjestävien seurojen ja yhdistysten, sekä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa. Suvaitsevuuden tukeminen ja lisääminen Hankeraha Kolmevuotiseen hankkeeseen saatiin yhteensä rahaa Hankkeen talousarvio Suurin osa hankkeen rahoista on mennyt hanketyöntekijän ja tuntityöntekijöiden palkkakustannuksiin. Muut kustannukset ovat olleet lähinnä materiaali- ja matkakustannuksia sekä osallistumis ja sisäänpääsymaksuja eri toimintoihin. Työntekijät Hankkeen käytännön koordinointiin palkattiin hanketyöntekijäksi Anna Weissmann alkaen. Anna irtisanoutui kuukautta ennen suunniteltua ajankohtaa. Hänen viimeinen työpäivänsä oli

3 3 Nuorisopalveluiden nuorisotyöntekijät ovat olleet mukana toimintojen, leirien ja tapahtumien toteuttamisissa. Nuorisotyöntekijät Pirjo Pietikäinen ja Mila Eriksson ovat olleet aktiivisesti mukana Nellan toiminnassa. Hankkeen loputtua Mila toimii nuorisopalveluiden yhdyshenkilönä maahanmuuttaja asioissa. Hankkeen hallinnointi ja ohjausryhmä Hanke toimii Porvoon kaupungin nuorisopalveluiden alaisuudessa. Hanketta koordinoi nuorisoasiamies Nina Siltakorpi. Työntekijän lähiesimiehenä toimi Gammelbackan nuorisotilan vastaava ohjaaja Pirjo Pietikäinen maaliskuun loppuun 2012 saakka. Huhtikuun alusta Nina toimii hanketyöntekijän lähiesimiehenä. Nuorisotilat ovat hanketyöntekijän toimistopisteitä, joista käsin Anna työskentelee. Gammelbackan nuorisotilan ja muidenkin tilojen ohjaajat ovat olleet Annan lähityöyhteisö. Ohjausryhmään on kuulunut maahanmuuttajatyön päällikkö Sirkka Valta, valmistavien luokkien opettajat Sanna Romberg Pääskytien koulusta ja opettaja Auli Soinio Peipon kouluilta, Gammelbackan nuorisotilan vastaava ohjaaja Pirjo Pietikäinen. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Nina Siltakorpi ja sihteerinä Anna Weissmann. Lisäksi Mila Eriksson osallistui loppukevään ja syksyn 2012 kokouksiin. Ohjausryhmä on kokoontunut 4-6 kertaa vuodessa hankkeen aikana. Ohjausryhmä on ollut tärkeä ja asiantunteva tuki Nellan toiminnalle. Ohjausryhmän kahdelle opettajajäsenelle on maksettu kokouspalkkiot, silloin kun kokoukset ovat olleet koulutyöajan ulkopuolella. Yhteistyötahot Hankkeessa ovat olleet tiiviisti mukana Porvoon maahanmuuttajapalvelut, Peipon alakoulu, Pääskytien yläkoulu sekä Amiston (ammattikoulu) valmentava luokka opettajineen. Myös muiden koulujen kanssa on ollut yhteistyötä. Kontakteja on luotu tiiviisti mm. partiolaisiin ja muihin yhdistyksiin sekä kaupungin muihin toimijoihin. Merkittäviä yhteistyötahoja ovat myös olleet eri kansalaisuuksien muodostamat omat yhteisöt. Kaupungin nuorisopalveluiden työntekijät ovat sisäistäneet Nella hankkeen erinomaisesti ja ovat olleet aktiivisesti kehittämässä ja ideoimassa maahanmuuttaja nuoriin kohdistuvia toimintoja. Hankkeen tavoitteet, eteneminen ja jatkosuunnitelmat Hankkeella oli kolme päätavoitetta: 1.Vapaa-ajan tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy 2. Suvaitsevaisuuden tukeminen ja lisääminen 3. Työntekijöiden monikulttuurisuustaitojen ja tietojen lisääminen

4 4 Hanketyöntekijä Anna tutustui perinpohjaisesti nuorisotyöhön ja Porvoon nuorisopalveluiden toimintaan hankkeen alussa. Tämä osoittautui hankkeen etenemisen kannalta erinomaiseksi asiaksi. Tunnettuaan hyvin nuorisopalveluiden toimintatavat ja arvot, on hän loistavasti osannut suhteuttaa Nellan kautta uutta toimintaa nuorisotyöhön. Hankkeen myötä on saatu kokeiltua erilaisia toimintatapoja, joista osasta onkin tullut jo osa nuorisotyön arkea. Keväällä 2012 on alettiin työstämään työnkuvaa nuorisotyöntekijälle, joka tulee toimimaan nuorisopalveluissa yhdyshenkilönä maahanmuuttajanuoriin liittyvissä asioissa. Gammelbackan nuorisotilan nuorisotyöntekijä toimii hankkeen jälkeen yhdyshenkilönä. Hankejakson aikana on ollut paljon tapahtumia sekä leiritoimintoihin on osallistunut paljon lapsia ja nuoria. Leiritoiminta on tullut tutuksi maahanmuuttajaperheille. Valmistavan luokkien opettajien kanssa on sovittu käytännöistä leiriilmoittautumisten kohdalla. Yksilötyö nuorten kanssa on myös ollut olennainen osa työmuodoissa; henkilökohtainen tuki ja ohjaus. Kerhotoiminnan kautta on moni uusi asia ja harrastus tullut tutuksi Suvaitsevaisuuden lisääminen on myös ollut painopisteenä hankkeen aikana. Ammattikoulun maahanmuuttaja luokan nuoret ovat olleet mukana draamallisissa produktioissa; pakolaisen polussa (syksyisin) ja Safari näytelmässä Epeepe sosoo. Kevätkummun nuorisotilassa toiminut Culture club lunasti myös paikkansa. Hanketyöntekijä Anna on osallistunut moniin koulutuksiin, joiden kautta olemme saaneet uusia ajatuksia Porvooseen. Olemme osallistuneet myös Kanuunaverkoston järjestämiin monikulttuurisuustyön tapaamisiin. Toteutimme myös monia koulutusiltapäiviä Nellan puitteissa. Teemoina mm. Nuori maahanmuuttaja Porvoossa, Monikulttuurinen tyttö -ja poikatyö sekä luento arkipäivän rasismista.. Koulutukset olivat suosittuja ja osanottajia oli verkoston eri toimijoista. Nella-hankken myötä yhteistyö maahanmuuttaja lasten ja nuorten kanssa tehtävien toimijoiden kanssa tiivistyi, tunnettavuus lisääntyi. Maahanmuuttajien asiat ovat yleisestikin nousseet esille ja niitä on huyomioitu erikseen. Nellan ohjausryhmä jatkaa jatkossa Nella-tiiminä, kokoontuen 2-4 kertaa vuodessa. Nina Siltakorpi Nuorisotyön koordinaattori

5 5 HANKETYÖNTEKIJÄN TOIMINTAKERTOMUS LOPPURAPORTTIIN Anna Weissmann, FM, Nella-hanketyöntekijä Nella-hankkeen voi jakaa kolmeen osioon. Ensimmäinen hankekausi sisälsi verkostoitumista ja tutustumista. Keskimmäinen hankekausi painotti henkilökunnan koulutusta sekä käytännön yhteistyötä. Kolmas eli viimeinen kausi jatkui suunnitelmien mukaan ja päättyy vuodenvaihteeseen. Huolimatta siitä, että kolmas hankekausi oli viimeinen ja sisälsi paljon aloitettujen asioiden viimeistelyä, sisältyi siihen rohkeita ja onnistuneita kokeiluja. TOIMINTAKERTOMUS Työsuhteen alettua 9.8. alkoi tutustuminen nuorisotoimen toimintaan ja rakenteisiin. Yhdessä esimiesten kanssa päädyimme siihen, että alkuun olen mukana nuorisotilan avoimessa toiminnassa. Näitä nuorisotiloja piti alkuun olla kolme, mutta vähensimme ne kahteen, sillä aikaa koetun sulattelulle ja hankkeen suunnittelulle ei tuntunut jäävän riittävästi. Ensimmäisten kuukausien jälkeen käytännöksi on muodostunut, että keskiviikkoisin olen Gammelbackan nuorisotilassa ja maanantaisin keskustan nuorisotila Zentrassa. Käytän kyseisiä paikkoja myös yksilötapaamisiin noidenkin aikojen ulkopuolella. Ohjausryhmä kokoontuu kuukauden tai kahden välein. Sen lisäksi pidämme sekä esimieheni että lähiesimieheni kanssa joka toinen viikko oman palaverin edistymisistä ja uusista ideoista. Ohjausryhmän jäsenistä on tullut käytännön työssä myös hyviä työpareja asiantuntijoita, joiden kanssa tavataan useamminkin. Ohjausryhmän kokouksissa pyritään keskittymään yleisimpiin raameihin. Nella-hankkeen toiminta on jatkunut vuoden 2011 alettua suunnitelmien mukaan. Jos syyslukukausi 2010 oli verkostoitumisen ja tutustumisen aikaa, on kevätlukukaudella 2011 painotettu henkilökunnan koulutukseen sekä käytännön yhteistyön toimivuuteen eri tahojen kanssa. Porvoon ruotsinkielisen väestön osuus on 30 %. Kieliryhmät hankkeessa on huomioitu siten, että sekä suomen- että ruotsinkieliset alakoululaiset kutsutaan Suomi-brändi esityksiin, aivan kuten yläkoululaisten Pakolaisen polku näytelmän kohdalla tehdään. Lukio- ja ammattikoululaisille on pohdittu englanninkielistä koulutusta. Aikuisille suunnatut suomenkielellä pidettävät koulutukset lähetetään sekä suomen- että ruotsinkielisille toimijoille.

6 6 Harrastustoimintaa ja niihin osallistumista suomalaisessa kulttuurissa ja erityisesti Porvoossa esittelevä esite on hankkeen kuluessa suunniteltu tehtäväksi. Se esittelisi kulttuurin, liikunnan ja muiden harrastustahojen vapaa-ajantoimintaa konkreettisesti. Esite olisi tarkoitus kääntää tarvittaville kielille, jotta se tavoittaisi maahanmuuttajalasten ja -nuorten vanhemmat. Esitettä aletaan työstää elokuussa Nella-hankkeelle on tehty Artex-pajalla (=Porvoon nuorisotoimen nuorten työpaja) logo sekä esite, jossa molemmilla kotimaisilla kielillä kerrotaan Nella -hankkeesta. Esite toimii käyntikorttina yhteistyötahojen virkamiehille. Verkostoituminen Ensimmäiset kuukaudet olivat yhteistyötahojen kartoittamista. Verkostoituminen kantaa jo hedelmää ja uusia yhteistyötahoja työstetään. Maahanmuuttajapalveluiden ja erityisesti sen HaaPor hankkeen kanssa yhteistyö on muodostunut toimivaksi. Maahanmuuttajapalveluiden avulla on mahdollista selvittää nopeastikin tarpeellisia käytännön asioita. Rahoitusta maahanmuuttajanuorille suunnattuihin tapahtumiin tai retkiin on saatu myös Maahanmuuttajapalveluista. Partiolaiset ovat Scoutti-projekteineen olleet aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumissa mainostamassa toimintaansa. Porvoon partiolaiset pohtivat parhaillaan, perustavatko syksyllä uuden partiolaisryhmän Gammelbackan alueelle tavoittaakseen maahanmuuttajalapsia vai ohjataanko heidät jo olemassa oleviin ryhmiin. Kouluyhteistyö Koulujen osalta toiminta on sujunut hyvässä yhteistyössä. Uusia kontakteja niin opettajiin kuin oppilashuoltohenkilökuntaan on syntynyt. Olen tehnyt yksittäisiä vierailuja eri kouluihin lähinnä maahanmuuttajaluokkiin. Vierailuihin on sisältynyt sen hetken tarpeiden mukaista toimintaa, ammattikoululaisten kanssa opeteltu pelaamaan suomalaisia pelejä, kuten Kimbleä ja Afrikan tähteä, pikkukoululaisten kanssa syöty jouluiset piparminttukepit ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Yhteistyössä opettajien kanssa koululaisia on ohjattu kerhoihin. Leiritoiminnan tutuksi tekemistä on painotettu erityisesti pienemmille koululaisille ja heitä on ohjattu leireille niin talvella kuin tulevana kesänäkin. Pakolaisen polku näytelmää on esitetty porvoolaisille kasiluokkalaisille jo vuosien ajan. Se tehdään yhteistyössä ammattikoulu Amiston valmistavan luokan oppilaiden, nuorisopalveluiden ja seurakuntien kanssa. Uusi yhteistyö Porvoon Teatterin ja ammattikoulu Amiston kanssa on poikimassa kevääksi 2012 alakoululaisille suunnatun Suomi-brändi näytelmän, jossa draaman keinoin tuodaan maahanmuuttajien elämää ja maailmaa lapsille tutummaksi. Leiritoiminta Nella-hankkeen yhdeksi tavoitteeksi asetettiin saada maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria myös nuorisopalveluiden leireille. Tammikuun alussa ensimmäiset neljä alakouluikäistä tyttöä, kolme ruandalaislähtöistä ja yksi burmalaistaustainen, osallistuivat leirille Övikissä. Minun

7 7 tehtäväni oli olla mukana tukemassa, auttamassa ja neuvomassa. Leiri sujui hyvin ja tytöt olivat nopeasti kuin kalat vedessä. Keskiviikkokerholaisille sekä muutamille muille kohderyhmän yläkouluikäisille järjestettiin oma Lumi-leiri helmikuun alussa. Ohjaajina olivat minun lisäkseni nuorisotyöntekijä sekä seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä. Osallistujia leirillä oli 11, ruandalaisia, burmalaisia, argentiinalainen, vietnamilaisia. Leiri kesti vain yhden yön, mutta oli sitäkin tiiviimpi. Nuoret olivat riemuissaan lähes kaikesta ja leirille muodostui lyhyestä ajasta huolimatta vahva yhteishenki. Parasta antia oli nähdä lasten vapautuneisuus, kun ei ollut arjen huolia painamassa. Koulujen talvilomalla alakouluikäisten leirille osallistui myös kolme ruandalaistaustaista poikaa sekä yksi burmalainen. Olin jälleen mukana. Leiri sujui samaten hyvin, pojat ansaitsivat kannuksiaan muiden poikien keskuudessa viimeistään discoiltana, jolloin heistä kuoriutui varsinaisia breikkaajia. Leirit ovat sujuneet hyvin ilman suurempia erityisjärjestelyjä. Etukäteen piti kuitenkin tarkemmin käydä läpi leirikirje, mitä pitää pakata mukaan, mistä linja-auto lähtee sekä muita käytännön asioita. Kesäleireille kohderyhmän lapsista osa on osannut ilmoittautua jo itsenäisesti, osa on saatu leireille yhteistyössä valmistavien luokkien opettajien kanssa. Kerhotoiminta Kitararyhmä on ollut toiminnassa jo muutaman vuoden ajan ennen Nella-hanketta. Syksyllä kitarakerho päätettiin sisällyttää Nellan toimintaan ja saada mukaan uusia nuoria. Tarkoitus oli sekä klassisen kitaransoiton opetus ja säestys että musiikin avulla integroiminen harrastustoimintaan. Ryhmät kokoontuivat nuorisotila Zentrassa kerran viikossa. Kitaratunneille osallistui 16 eritasoista ja eriikäistä lasta ja nuorta, joista 10 maahanmuuttotaustaisia ja 6 valtaväestöstä. Oppilaat jaettiin isompien ja pienempien ryhmään. Pienemmät osallistuvat ensin samoissa Zentran tiloissa seurakunnan järjestämään luokkalaisten disco-hiphop -tanssiryhmään (tanssikerhon samanaikaisuus oli iloinen ja käytännölliseksi osoittautunut sattuma, lapsille kaksi harrastusta samalla kyytikerralla). Syksyn ensimmäinen esiintyminen kitararyhmästä kootulla porukalla on burmalaisten joulujuhlassa. Suunnitteilla on myös käydä jokusessa vanhainkodissa viemässä joulutervehdys musiikin avulla. Suunnitteilla on toinen musiikkipainotteinen ryhmä syksyllä, koska kaikki uudet halukkaat eivät mahdu vanhaan ryhmään. Mietin myös, riittääkö oma aikani aloittamisen jälkeen vetämään ryhmää, vai palkataanko siihen toinen vetäjä. Työnimellä Hiljaisten poikien kerho, sittemmin Specials, alkanut poikaryhmä kokoontui suunnilleen joka toinen viikko. Ohjaajana toimi Miska Sairanen, nuorisopalveluiden toiminnassa

8 8 ennestäänkin mukana ollut kouluavustaja erityiskoulusta. Kerhon tavoite oli osallistaa yläkouluikäisiä maahanmuuttajanuoria erilaisiin aktiviteetteihin, ja Specials kävikin mm. keilaamassa, hohtogolfissa, bändi-illassa, koripallo-ottelussa ja porvoolaisille kunniaa tuottaneen lukiolaisryhmän The Stage musikaalissa. Kerhoon oli valikoitu niitä nuoria, jotka yleensä jäävät äänekkäämpien ikätovereidensa varjoon. Heistä saatiin aktiivisiksi osallistujiksi kuusi. Jatkosuunnitelmina ohjaaja miettii ryhmäkoon kasvattamista ja isoimpien poikien jatkon tarpeellisuutta. Kansainvälinen kädentaitokerho järjestettiin kokeiluna tavoittaa alakouluikäisiä lapsia Porvoon keskustan nuorisotila Zentraan, jonka avoin toiminta on suunnattu viidenluokkalaisista ylöspäin. Kerhoon kutsuttiin tässä kohtaa sopivia niin maahanmuuttajataustaisia kuin valtaväestönkin lapsia ja heitä saatiinkin mukaan niin suomen- kuin ruotsinkielisistä kouluista. Lapset toivat mukanaan ehkäpä oman kaverin. Kerhoa veti nuoriso-ohjaaja, kuvataiteilija Tiina Wallius. Kerho toimi kahdessa osassa, koska osallistujamäärä pidettiin kahdeksassa. Lapset osallistuivat innokkaasti ja sain kyselyjä ulkopuolisilta vanhemmilta, miten lapsi voisi päästä kerhoon mukaan. Kokeilu onnistui siis erinomaisesti ja on syytä miettiä vastaavan, ehkä jopa hieman laajemman toiminnan aloittamista tulevalle lukuvuodelle. Nukketeatterikerho syntyi amerikansuomalaisen, Italian kautta Suomeen takaisin palanneen Riitta Haleyn ideasta. Hän oli vetänyt vastaavan projektimaisen kerhon jo muissa maissa ja tarjosi sitä Porvooseen. Kerhon tarkoitus oli osallistaa sekä maahanmuuttaja- että valtaväestön nuoria aktiiviseen toimintaan: valmistaa itse käsinukkeja, suunnitella näytelmän kaltainen esitys niiden pohjalta sekä hoitaa itse lavasteet ja musiikki ynnä muu asiaan kuuluva. Kerho toimi englannin kielellä. Se kokoontui 14 kertaa, osallistujia oli vaihtelevasti, muutama aktiivi tosin säännöllisesti. Varsinaista näytelmää ei lopulta ilmeisesti osallistujien vähyyyden takia saatu aikaan, mutta nuket valmistuivat. Voi vain arvailla, oliko yksi syy nukketeatterikerhon osallistujien vähyyteen se, että maahanmuuttajille suunnattu Keskiviikkokerho kokoontui toisella puolella kaupunkia samaan aikaan, asia, jolle ei yrityksistä huolimatta saatu muutettua. Yläkouluikäisille kohtalaisen tuoreille maahanmuuttajille suunnattu Keskiviikkokerho toimi Gammelbackan nuorisotilalla keskiviikkoisin koulun jälkeen. Maahanmuuttajapalveluiden perhetyöntekijä Frida Roos, joka itse vetää HaaPor hanketta (kohteena ruandalaiset yksinhuoltajaäidit ja näiden lapset), toimi toisena ohjaajana. Keskiviikkokerho vakiinnutti paikkansa nuorisotilan keskiviikkoiltapäivissä. Kerhon tarkoitus oli saada nuoret nuorisotilan toimintaan, auttaa läksyissä tai muissa käytännön asioissa sekä toimia vapaa-ajan vertaisryhmänä. Osallistujia oli kymmenen molemmin puolin kerrasta riippuen. Kerhoon houkuttimena toimi välipalatarjoilu. Keskiviikkokerho toimi samalla tiedotuskanavana tapahtumista, retkistä ja tilaisuuksista. Kohokohta oli kevään lopettajaiset Linnanmäkiretken muodossa. Koska nuoret saatiin käymään nuorisotilan avoimessakin toiminnassa ja osallistumaan muihin vapaa-ajan

9 9 tapahtumiin, Keskiviikkokerhon jatkumista ja ainakin sen käytännön toteutusta tulevalla lukuvuodella mietitään. Yksilötyö Yksilötapaaminen työvälineenä maahanmuuttajanuorten kanssa Olen tulossa siihen tulokseen, että henkilökohtainen aika eli yksilötapaaminen toimii hyödyllisenä työvälineenä myös maahanmuuttajanuoren kanssa. Omassa aikaisemmassa työssäni se on lähtenyt käyntiin määrittelemättömästi, vähän sellaisena ylimääräisenä juttuna varsinaisen työn ohella. Nyt Nella-hankkeessa työskennellessäni sitä on ollut mahdollisuus kokeilla varsinaisenakin työvälineenä. Aika ja sinnikkyys odottaa, kuunnella, kiinnostua ja kysellä auttaa nuorta avautumaan. Syksyllä alkanut yksilötyö on jatkunut niiden osalta, joille se on edelleen koettu tarpeelliseksi kevätpuolella. Näiden lasten ja nuorten lukumäärää on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa arvioida, sillä toiset tarvitsevat apua pidempään ja syvemmin, kun taas toisille riittää kerta tai kaksi. Mukana on ollut arviolta kahdestakymmenestä kahteenkymmeneen viiteen lasta ja nuorta mm. Ruandasta, Kongosta, Argentiinasta, Vietnamista, Burmasta, Venäjältä, Virosta, Irakista ja Iranista. Maahanmuuttajalapsia on ohjautunut myös yksilöpohjalta paljon nyt myös nuorisotilojen työntekijöille. Tilatyöntekijät ovat tulleet tutuiksi maahanmuuttajanuorille; tavoite, jossa maahanmuuttajanuoret ohjautuvat itsenäisesti avoimeen tilatoimintaan, on saavutettu. Integroitumista on saavutettu samoin nuorisopalveluiden yleisten tapahtumien suhteen. Kaksi esimerkkitapausta tästä testaamastani yksilötyöstä. Aikaisempien töideni kautta olen tuntenut nyt kasiluokkalaisen tytön jo 4-5 vuotta, suunnilleen siitä alkaen kun perhe muutti Suomeen. Alun perin perhe on oletettavasti tullut pakolaisstatuksella. Perhe on ns. toimiva ja normaali. Tytär on tullut murrosikään ja perheen elämäntilanne on nyt muutenkin hieman muuttunut. Näistä on seurannut "normaaleja" ongelmia, joihin koululta on pyydetty apua. Tyttö on lahjakas ja fiksu, pärjää koulussa hyvin, ja haluaa aktiivisesti etsiytyä mukaan toimintaan. Koulu viestittää huolena liiallisen suorituspaineen, joka luultavasti lähtee lahjakkaasta tytöstä itsestään. Henkilökohtaisten yksilötapaamisten avulla olen saanut asioihin selvyyttä ja kokenut pystyväni tukemaan tyttöä elämässään. Hän tulee innokkaasti noihin yhteisen musiikkiharrastuksen varjolla pidettäviin tapaamisiin ja on selvästi iloinen, kun aikuisella on aikaa kuunnella häntä. Toinen nuori on 15-vuotias tyttö. Hän on muuttanut äitinsä kanssa Suomeen muutama kuukausi sitten. Perhe ei tietääkseni ole varsinaisesti maahanmuuttajapalvelun asiakas. Äiti on itse ottanut yhteyttä kouluun toimittaakseen tyttären opiskelemaan. Tästä perheestä ei kenelläkään viranomaisella ole oikeastaan mitään tietoa. Silti opettajan täytyy luokassa tulla toimeen kieltä osaamattoman oppilaan kanssa, samoin kuin meillä nuorisotoimessa olla valmiuksia kohdata ja ohjata nuori osaksi aktiivista suomalaisen kulttuurin elämää. Tämän tytön painolastiksi on yksilötapaamisten perusteella, jossa työkaluna olen käyttänyt mm. pianoa, osoittautunut äidin tyttäreen kohdistamat kohtuuttoman suurisuuntaiset tulevaisuudenodotukset.

10 10 Erityisnuorisotyö Koska läheskään kaikki maahanmuuttajaperheet eivät tule Suomeen pakolaisstatuksella, maahanmuuttajaperheiden tilanteet eivät välttämättä ole tiedossa millään viranomaistaholla, tai tieto saattaa olla hajanaista, toisen käden tietoa. Esimerkiksi Maahanmuuttajapalveluiden perhetyöntekijät ovat koko perheen työntekijöitä. Vanhemmat eivät välttämättä ole antamassa tietoa erilaisista nuoreen vaikuttavista asioista. Tarvetta erityisnuorisotyöntekijän työn kaltaiselle toiminnalle olisi. Voisiko maahanmuuttajanuoret jatkossa ohjata suoraan jo tämän olemassa olevan nuorisotyön piiriin? Vai onko erityisnuorityö jo itsessään liian ylikuormitettua, täystyöllistettyä? Tarve koulun ja nuorisotoimen yhteistyölle on olemassa, se helpottaa niin koulutyöskentelyä kuin vapaa-aikaan sijoittumista. Samalla se tukee Maahanmuuttajapalveluiden tekemää perhetyötä. Mistä löytyisi jatkossa rahoitus tällaiseen, kun kyseessä on yhteistyö kaikkien hyötyvien viranomaistahojen kesken? Vedin viime vuoden Porvoon koulutoimen monikulttuurisuus hankkeen maahanmuuttajanuorille suunnattua opinto-ohjauskurssia Pääskytien yläkoululla. Silloin tämä tyhjästä alkava kurssi oli ryhmäopetusta. Nuoret tarvitsevat henkilökohtaisempaa ohjausta sekä kouluasioissa että vapaaajan asioissa. Erilaiset kokoontumiset ja tapaamiset kouluajan jälkeen tukevat nuoria näissä asioissa. Maahanmuuttajanuoren perheen ja Suomen yhteiskunnan tapojen erot aiheuttavat hankaluuksia ymmärtää nuorta. Muutamilla avainsanoilla ja asioiden taustojen selvittämisellä ymmärrys ja normaalin toiminnan alkaminen eri tahoilla ja eri elämän osaalueilla helpottuu. Nuoren nopea ja tehokas kotoutuminen sekä yhteiskunnan toimintaan mukaan sulautuminen, on nuoren etu. Henkilökohtainen satsaus maahan muuttavaan nuoreen ei välttämättä vaadi pitkäaikaista panosta, mutta tulokset ovat mahdollisesti ratkaisevia ja monia inhimillisiä tuskailuja lieventäviä. Koulutukset Olen osallistunut kuluneen kauden aikana useaan koulutukseen. Marraskuun 2010 alussa osallistuin esimieheni, nuorisoasiamiehen kanssa Hyvinkään Nuorisotoimen kehittämishankkeiden koulutustilaisuuteen. Siellä syntyi uusia kontakteja Hyviinkään sekä partiolaisten Scoutti-projektin kanssa. Seuraavana päivänä osallistuin puolipäiväiseen koulutukseen Peipon alakoululla. Koulutuksen aihe oli Monikulttuuriset perheet: kulttuurien ja uskontojen käsitykset perheestä ja kasvatuksesta. Luennoijana oli Edupolin Monikulttuurinen työyhteisö hankkeen projektipäällikkö Jonna Roos. Koulutus oli veso-koulutus opettajille, joiden koulussa on 25% maahanmuuttajataustaisia

11 11 oppilaita. Koulutus ei ollut kovin antoisa ihmiselle, jolla omaa kokemusta maahanmuuttajaparheiden kanssa jo on. Nuorisopalveluista mukaan koulutukseen oli kutsuttu viisi henkeä. Marraskuussa Kulttuurikeskus Caisa järjesti Jani Toivolan luennon Musta tulee isona valkoinen tuleehan? Toivola kertoi erilaisuuden haasteista ja käytti esimerkkinä omaa elämäänsä. Samassa yhteydessä minulle esiteltiin Caisan toimintaa. Maaliskuussa 2011 osallistuin Porvoossa suomi toisena kielenä opettajille suunnattuun koulutukseen Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä. Maahanmuuttajaopetuksen ajankohtaisten tutkimustulosten lisäksi koulutuksen parasta antia oli afganistanilaissyntyisen, nykyisin herttoniemeläislukiolaisen Aziza Hossainin värikäs kertomus omasta tiestään Suomeen ja Suomessa. Koulutukseen osallistui myös jokunen porvoolainen nuoriso-ohjaaja. Toukokuussa 2011 Yhteiset lapsemme järjesti koulutustilaisuuden Helsingissä Diakilla. Koulutuksen parasta antia oli hiljattain väitöskirjan Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasaarvo nuorisotyössä julkaisseen Veronika Honkasalon osuus. Hän herätteli uusia mielenkiintoisia ajatuksia myös meille, joille maahanmuuttajatyön perusasiat sekä ongelmat ovat jo arkipäivää. Nella-hankkeen järjestämä koulutus pidettiin toukokuussa Porvoon Amiston tiloissa. Aiheena oli Nuori maahanmuuttaja Porvoossa. Tietopaketti maahanmuuttajalapsen ja nuoren kanssa työskentelystä. Koulutukseen osallistui kaupungin työntekijöitä kouluista, päiväkodeista, oppilashuoltohenkilökunnasta, terveys- ja päihdepalveluista sekä ruokapalveluista. Harrastustoiminnan edustajia oli myös iltapäiväisestä ajankohdasta huolimatta kiitettävästi edustettuna. Koulutuksessa esiteltiin Maahanmuuttajapalveluiden toimintaa, peruskoulun valmistavien luokkien toimintaa sekä Nella-hanketta ja nuoren kohtaamista. Saimme mukaan samaisen afganistanilaistytön Aziza Hossainin kertomaan omista kokemuksistaan kasvaa lapsesta nuoreksi pakolaisena. Koulutuksen tarkoitus oli esitellä maahanmuuttajien kohtaamia haasteita sekä antaa niihin käytännön vinkkejä niille, joilla ei vielä paljonkaan kokemusta maahanmuuttajan kohtaamisesta ole. Ehkei varsinaisesti koulutukseksi mutta vaikkapa valistustilaisuudeksi voitaneen sitten kutsua lokakuista Pakolaisen polkua, johon osallistuin uutena työntekijänä. Tällä Porvoon suomen- että ruotsinkielisille kahdeksasluokkalaisille suunnatulla elämyspedagogisella opetustilanteella on tarkoitus edistää nuorten myönteistä ilmapiiriä maahanmuuttajia kohtaan. Oppilaat kulkevat polun opettajan kanssa ja mm. poliisin, tullihenkilöstön ja lääkärin rooleja esittävät ammattikoulun valmistavan luokan maahanmuuttajanuoret. Polun jälkeen purkukeskustelusta vastaavat nuorisoohjaajat.

12 12 Nella- hankkeen järjestämä koulutus, tavoitteena suvaitsevaisuuden lisääminen Nella-hankkeen järjestämässä koulutusseminaarissa esiteltiin lyhyesti Maahanmuuttajapalveluiden toimintaa, koulumaailmaa maahanmuuttajan erityistarpeisiin nähden sekä Nellan kautta maahanmuuttajan vapaa-ajan haasteita. Sokerina pohjalla oli afganistanilaistaustaisen helsinkiläislukiolaistytön Aziza Hosseinin kertomus elämästään synnyinmaassaan sekä sieltä lähdön jälkeen. Aziza kertoi omia kokemuksiaan Suomeen saapumisestaan ja yleisemmin maahanmuuttajan silmin. Suunnitteilla on koulutuksen tai luennon järjestäminen niin työntekijöille kuin koululaisille sekä tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääminen. Syksylle on suunniteltu koulutuspäivää nuorisopalveluiden henkilökunnalle. Puhujaksi on ajateltu FT Veronika Honkasaloa, jonka väitöstutkimus Tyttöjen kesken koskettelee maahanmuuttajanuoria nuorisotiloilla. Yhteistyö vastavalitun kansanedustajan Jani Toivolan kanssa on suunnitteluasteella. Kävin tutustumassa hänen aikuisille suunnattuun luentoonsa Helsingin kulttuurikeskus Caisassa. Tätä luentoa voisi miettiä yläkouluikäisille, lukiolaisille tai ammattikoululaisille. Laajempina haaveina on tehdä yhteistyötä muidenkin "mediaseksikkäiden ja katu-uskottavien" omalla alallaan menestyneiden maahanmuuttaja- tai monikulttuurisuustaustaisten henkilöiden kanssa, jonka tarkoituksena olisi laajentaa käsitystä "monikulttuurinen" ja "maahanmuuttaja" TOIMINTAKERTOMUS Nella-hankkeen toiminta on jatkunut kaudella suunnitelmien mukaan. Jos hankekausi oli verkostoitumisen ja tutustumisen aikaa, on kuluneen hankekauden aikana painotettu henkilökunnan koulutukseen sekä käytännön yhteistyön toimivuuteen. Ohjausryhmä on kokoontunut edelleen kuukauden tai kahden välein. Nella-hanketyöntekijän työpiste on siirretty Gammelbackan nuorisotila Kertsin yhteydestä keskustan Zentran yhteyteen. Samalla lähiesimiehistä on karsittu yksi nuoriso-ohjaaja pois, joskin yhteistyö neuvonantajana on edelleen olemassa. Säännölliset Nella-tapaamiset (ohjausryhmän kokoukset poislukien) ovat jääneet pois. Hankkeen tavoite on selkiytynyt eikä viikoittaista säännöllistä ohjausta hankkeen alkuaikojen tapaan ole tarvittu. Säännöllisen ohjauksen lopettamisen myötä hankkeen tekeminen on samalla muuttunut itsenäisemmäksi, missä on ollut niin hyviä mutta myös huonoja puolia. Yhdyshenkilökokeilu Maahanmuuttaja-asioita koordinoivan yhdyshenkilökokeilun tavoitteena on ollut pyrkimys tavoittaa oppilas vapaa-ajan tukitoimien piiriin myös maahanmuuttajien valmistavalta luokalta yleisopetukseen siirtymisen jälkeen. Erilaisten toimintamuotokokeilujen jälkeen olemme tarkentaneet yhdyshenkilön toimenkuvaa. Kävimme läpi kokeiltuja toimintamuotoja ja seuloimme toimiviksi havaitut ei-toimivista. Lisäksi kartoitimme uusia, heränneitä tarpeita. Keväällä 2012 laadimme mallinnuksen yhdyshenkilön toimenkuvan sisällöstä. Hyväksytimme ehdotelman kaikilla

13 13 mukaan kuuluvilla toimijoilla ja testaamme mallin toimivuutta ennen sen lopullista valmistumista syyskaudella LIITE 1 Kyseiseen kokeiluun oman työkenttänsä osalta liittyvät koulujen opettajat, Maahanmuuttajapalvelun perhetyöntekijät sekä Nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaajat, erityisnuoriso-ohjaajat ja tiedotusvastaava. Suunnitelmaan on kirjattu jokaisen toimijan osalta ne asiat, jotka kullekin kuuluvat. Yhdyshenkilökokeiluun liittyviä asioita ovat esimerkiksi luokkavierailut nuorisotiloilla, ilmoitusvelvollisuus yksittäisen oppilaan siirtyessä toisen koulun ja nuorisotilan piiriin, tapahtumista tiedottaminen, maahanmuuttajille suunnatuissa vanhempainilloissa esittäytyminen sekä apunuorten tai harrastepajavetäjien löytäminen. Määrittely selkeyttää kuka tekee mitäkin. Tarkoitus on varmistaa etnisen taustan omaavan nuoren palveluiden saavuttaminen mutta myös helpottaa viranomaisten mahdollisuutta arvioida omaan toimintaansa kuuluvaa aikaa nuoren vapaa-aikaa koskien. LIITE 2 Leiritoiminta ja -ilmoittautuminen Nuorisopalveluiden järjestämille koulujen vapaa-aikaan sijoittuville leireille on Nella-hankeen aikana osallistunut useita etnisen taustan omaavia lapsia ja nuoria. Hanke on mahdollistanut erilaisia kokeiluja ja samalla on löytynyt myös kompastuskiviä. Niiden ratkaisumahdollisuuksia on selvitelty ja kevään 2012 aikana luotu mallinnus etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten leirille osallistumista koskien. Maahanmuuttajataustainen oppilas jää leiri-ilmoittautumisessa eriarvoiseen asemaan valtaväestön oppilaaseen verrattuna. Päänvaivaa on aiheuttanut erityisesti ilmoittautumiskäytäntö. Maahanmuuttajaoppilaan kohdalla leirille ilmoittautuminen internetin kautta on osoittautunut hyvin työlääksi, jollei mahdottomaksi. Ilmoittautumiskokeilu Maahanmuuttajapalvelujen vertaistukihenkilön kanssa ei toiminut odotetusti. Perinteinen paperilomakeilmoittautuminen taas muodostui hankalaksi yhdyshenkilölle, sillä nuoriso-ohjaajalla ei ole tietoa osallistujan perhetilanteesta (tämä muodostuu oleelliseksi kysymykseksi leirimaksujen yhteydessä). Kevään 2011 laaditun mallinnuksen mukaan Nuorisopalveluiden yhdyshenkilö markkinoi leirejä maahanmuuttajaluokissa. Oppilaat palauttavat paperiset ilmoittautumislomakkeet nuorisotilalle tiettyyn päivämäärään mennessä (joka on aikaisempi kuin internet-ilmoittautumisen ajankohta). Yhdyshenkilö toimittaa ilmoittautumislomakkeet Maahanmuuttajapalveluihin, jossa ne seulotaan sen mukaan, kuuluuko maahanmuuttajaoppilaan perhe Maahanmuuttajapalveluiden vai yleisen toimeentulotukipalvelun piiriin. Perheen tuntevat sosiaaliviranomaiset valikoivat joukosta ne

14 14 oppilaat, joille toimeentulotuki kustantaa leirin ja ilmoittaa heidät internetpalvelun kautta oikealle leirille määrättynä ilmoittautumispäivänä. Kokeilu näyttää toimivalta: kesäloman 2012 toisella viikolla järjestettävälle Nuorisopalvelujen leirille ilmoittautui oikeaan aikaan kaksitoista (12!) maahanmuuttajataustaista oppilasta. Lukumäärä on yhdelle leirille niin suuri, että ennen lopullisen leiri-ilmoittautumismallin toteutumista tulee harkita vielä mahdollisesti maahanmuuttajataustansa takia erityistarpeisten leiriläisten sirottelemista eri viikoilla järjestettäville leireille. Koulutukset Nuori maahanmuuttaja Porvoossa -koulutus toukokuussa 2011 keräsi vajaat 50 osallistujaa. Puolipäiväisessä seminaarissa esiteltiin Maahanmuuttajapalveluiden toimintaa, yläkoulun maahanmuuttajien valmistavan luokan toimintaa sekä Nella-hankkeen suunnitelmia. Seminaarin kruunasi afganistanilaislähtöisen herttoniemeläislukiolaisen kertomus matkastaan Suomeen. Verke:n (verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus) pitämä koulutuspäivä järjestettiin nuorisotila Zentrassa ja se lähetettiin reaaliajassa internetin välityksellä myös muualle Suomeen. Nella-hanketyöntekijänä olin mukana ideoimassa ja järjestämässä koulutusta, jonka yhtenä osana oli uusimman tutkimuksen tulosten esittelyä koskien nettirasismia. Monikulttuurinen tyttö- ja poikatyö koulutus oli suunnattu viranomaisille ja vapaaehtoistyöntekijöille, kuten harrasteohjaajille. Osallistujia oli viitisenkymmentä. Luennoitsijoina toimivat FT Veronica Honkasalo ja Ville Turkka (Vantaan Icehearts). Kohdennetumpaa koulutusta edusti iltapäiväkerho-ohjaajille pitämäni parituntinen tilaisuus aiheesta maahanmuuttajataustaisen lapsen ja perheen kohtaaminen. Hanketyöntekijänä ELY-keskus kutsui minut myös osallistumaan Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämiskoulutuspäivään Helsingissä ja esittelemään Nella-hanketta. Hanketyöntekijänä osallistuin myös koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattoritapaamisessa Lahdessa syntyi hedelmällistä keskustelua käytännön työn ongelmista, myös työntekijänä jaksamisesta. Saimme kommentoida tuolloin vielä julkaisemattoman R-sana (rasismi) kirjan sisältöä, jonka yhteydessä sovimme tekijän kanssa luentotilaisuudesta Porvoossa (järjestyi myöhemmin osana Verke:n koulutuspäivää). Yhteiset lapsemme ry:n seminaari Helsingissä käsitteli muun muassa monikulttuurisuuden aiheuttamia ongelmia koulussa sekä esitteli alan uusinta tutkimusta. Tietojen vaihtoa viranomaisten kesken ja sen ongelmia esiteltiin Nuorisopalveluiden koordinoiman MYK-hankkeen (monialainen yhteistyö) koulutuksessa Porvoossa. Tapahtumat Nella-hanke osallistui Kirjaston kulttuurisiltojen ilta tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen. Maahanmuuttajanuoret ideoivat ja hoitivat työpajapisteen (japanilaista origamitaittelua). Muihinkin tapahtumiin ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret innolla lähteneet työpajojen vetäjiksi esimerkiksi oman kulttuurinsa pihaleikeillä ja tanssilla.

15 15 Nella pääsi osallistumaan Porvoon nuorisovaltuuston Bändimestaruuskisasuunnitteluihin. Kymmenensien kisojen tapahtumapaikkana oli ensikertaa nuorisotila Zentra. Maahanmuuttajataustainen tyttöryhmä oli mukana kilpailemassa. He saivat tuomareilta kunniamaininnan. Alun perin Epe epe so so Safari näytelmän tarkoitus oli opettaa alakoululaisia kohtaamaan erilaisuutta ja lisätä suvaitsevaisuutta, mutta prosessin edetessä huomasimme erilaisuuden suvaitsemisen kehittyvän myös näyttelevissä maahanmuuttajanuorissa itsessään. Draaman keinoin nuoret ilmaisivat oman kulttuurinsa ja suomalaisuuden kohtaamista. Erityistä haastetta nuorille näyttelijöille toi suomi esityskielenä, mutta samalla se toi esiintymiskokemusta ja kasvatti rohkeutta ilmaista itseään. Näytelmän tekeminen opetti nuoria myös sitoutumaan projektiin, koska se vaati säännöllistä läsnäoloa. Koululaisten talvilomalla nuorisotila Zentrassa järjestetyt Teatteri- ja musiikkipäivät olivat parhaillaan nuorisopalveluissa työskentelevän teatteri-ilmaisun ohjaajan kanssa ideoitu kaksipäiväinen kokeilu. Vaikka toiminta liittyi Nella-hankkeeseen, se ettei kenenkään tai minkään erilaisuutta korostettu millään tavoin näkyi Teatteri- ja musiikkipäivien onnistumisessa. Osallistujien ikäkirjo oli alakoululaisesta ammattikouluikäiseen. Päivien voimana oli taidemuotojen rajojen liudentuminen. Yhteistyömuotokokeilu näytti hyvät puolensa. Kokeilun myötä oli helppo jatkaa teemaa eteenpäin (Äänet-ilta ja Loviisan Sounds Nuori kulttuuri). Kesän 2012 Nellan kohderyhmälle suunnattu leiri perustuu löyhästi samaan työmuotoon. Muu yhteistyö Koska koululaisten iltapäivätoiminta ei ole koulun tapaan subjektiivinen oikeus, ei maahanmuuttajataustaisen oppilaan pääsy tämän palvelun piiriin ole itsestään selvää. Mietimme Porvoon kaupungin iltapäiväkoordinaattorin kanssa keinoja osallistumiskynnyksen madaltamiseksi. Konsultoimme maahanmuuttajien valmistavan luokan opettajaa sekä Maahanmuuttajapalveluiden päällikköä. Mielipidettä tai neuvoa Nellasta kysyttiin muun muassa Käsikirja lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen oppaaseen maahanmuuttajanuoren osalta. Apua koululiikunnan opetussuunnitelmaan kuuluvan uinnin perusopetuksen järjestämiseen on Nella-hankkeen kautta myös tiedusteltu, mutta tähän tarpeeseen ei olla kyetty vastaamaan. Porvoolaisen juniorijalkapalloseura Futuran kanssa tehtävän yhteistyön tarkoitus on saada etnisestä taustasta piittaamatta kaikki jalkapalloharrastuksesta innostuneet koululaiset mukaan. Seuran

16 16 harrastustoiminnan suoramainonta kouluissa ja tervetuloteksti sekä lajin lyhyt esittelyteksti pyritään kääntämään neljälle viidelle kielelle internetiin Futuran kotisivuille. Nella pyrkii auttamaan näissä. Esittelytekstikäännöskokeilua on mahdollista myöhemmin laajentaa muihinkin harrastuksiin ja lajeihin. Loppuhankkeen suunnitelmista Nella-hankkeen tavoite on saada aikaan pysyviä toimintamalleja helpottamaan kodin, koulun ja vapaa-ajan yhteistyötä. Hankkeen loppuaikana panostetaan nimenomaan tähän. Koulun, kodin ja vapaa-ajan konkreettisin keinoin yhdistävä mallinnus ja toimintaohje saatetaan lopulliseen muotoonsa kaikkien osapuolten hyväksyttyä sen. Leirille ja muuhun vapaa-ajantoimintaan osallistuminen ja ilmoittautumiskäytäntö mallinnetaan myös lopullisesti valmiiksi. Näiden pohjalta viimeistellään harrastustoimintaopas. Sen tarkoitus on esitellä harrastusmahdollisuuksia ja erilaisiin harrastuksiin osallistumista suomalaisessa kulttuurissa ja erityisesti Porvoossa. Esite on tarkoitus kääntää tarvittaville kielille, jotta se tavoittaisi maahanmuuttajalasten ja -nuorten vanhemmat. LIITE 3 Myös erityyppistä koulutusta on vielä tarkoitus järjestää Nella-hankkeen puitteissa. Ohjausryhmän jäsenet tekevät opintomatkan syksyn 2012 aikana. Kohdetta ei vielä ole lyöty lukkoon, hyviä vaihtoehtoja on useampia. Nella-hankkeen loppuraportti valmistuu ennen vuoden 2012 loppua. Yhden koulutuspäivän yhteydessä järjestetään myös Nella-hankkeen päätösseminaari. TOIMINTAKERTOMUS Kesätoimintaa yhteistyössä Maahanmuuttajapalveluiden kanssa Keväällä 2012 alkoi suunnittelu kesätoiminnan yhteistyöstä Maahanmuuttajapalvelun kanssa. Maahanmuuttajapalvelut Porvoossa on keskittynyt palvelemaan eritoten kiintiöpakolaisia. Perinteisesti Maahanmuuttajapalvelut on tarjonnut asiakkailleen kesätoimintaa leirin tai retken muodossa. Koska Nuorisopalvelut on erityisosaaja leirien ja retkien tuottajana, Nella-hankkeen kautta tarjosimme valmista retki- ja leiripakettia kohdennetusti kiintiöpakolaisasiakkaille. Juhannusviikolla 2012 toteutettu Aikakone Tulireki-perheretki oli suunniteltu tälle kohderyhmälle. Työnjako tehtiin seuraavasti. Maahanmuuttajapalvelut kutsui perheet mukaan, kustansi osan päivän kuluista sekä antoi perhetyöntekijän työpanoksen retkelle mukaan. Nuorisopalvelut hoiti suunnittelun, järjestelyt ja toiminnallisen ohjauksen. Omalta osaltaan kotoutumisen edistämiseen tähtäävä perheretki oli sukellus keijujen, peikkojen ja maahisten maailmaan. Tavoitteena oli tutustua kotiseutuun draaman keinoin, toiminnallisesti ja

17 17 leikkisästi. Elämysretkelle osallistujat tutustuivat suomalaisuuden juuriin muinaistaruston myötä. Vanhan suomalaisperinteen lisäksi maahanmuuttajavanhemmat tutustuivat nuoriso-ohjaajiin, tiloihin ja toimintamalleihin, mikä omalta osaltaan helpottaa perheen lasten osallistumista vapaaajan toimintoihin. Aikakone Tulireki perheretkeä seuraavana päivänä alkoi kolmipäiväinen nuorisoleiri. Osa maahanmuuttajanuorista oli osallistunut jo perheretkelle, jolloin leiripaikka, vanha kansakoulurakennus, nykyinen TeatteriTalo, oli valmiiksi tuttu. Keskikesän taikaa -leirin tarkoitus oli suomalaisen juhannuskulttuurin ja suomalaisten perinteiden avaaminen, suomalaisen mökkitunnelman luominen. Apuna oli Suomenkylän idyllinen kylämiljöö maataloineen ja peltoineen. Leiri sisälsi myös juhannusyön uinnin Porvoon joessa, tosin muutamaa päivää ennen oikeaa juhannusta. Leiri huipentui keskiviikkoiltana järjestettyyn juhannusaattoillan päivälliseen. Ruoanlaittohetket kaikkineen tarjosivat aitiopaikan keskustella, pohtia ja vertailla miten asiat tehdään nuorten kotimaissa. Tärkeäksi hetkeksi nousi myös ruokailu ja sen aikana kokemuksien jakaminen liittyen ruokaan. Perinteitä kunnioittaen maistelimme uusia perunoita voin kera, silliä, keitettyjä kananmunia, lohta sekä uusia kasviksia. Leiriläiset valmistivat ruoat itse. Nuoret uskalsivat kokeilla kaikkea juhannusjuhlan päivällispöydästä. Samalla vastailimme kysymyksiin sillin alkuperää, miksi voita perunan kanssa, miksi uusi peruna on erikoista? Jälkiruuaksi nuoret opettelivat itse paistamaan muurinpohjalettuja. Kaikella tällä pyrittiin edistämään maahanmuuttajataustaisten nuorten kotiutumista. Nuoret osallistuivat toimintaan innostuneesti ja kokeilivat mielellään uusia leikkejä ja tapoja. Leiriläisten kesken syntyi lämmin ja salliva ilmapiiri, joka muistutti perhettä. Ilmapiirin luoma illuusio mahdollisti keskinäisen hassuttelun ja vitsailun. Nuoret pitivät toimimisesta toistensa kanssa ja ulkoleikitkin kävivät helposti. Ketään ei jätetty ulkopuolelle. Viimeisenä päivänä kukaan ei olisi halunnut lähteä kotiin. Toteutukseltaan sekä perheretki että kohdennettu nuorten leiri oli toimiva, sillä sekä Maahanmuuttajapalvelut että Nuorisopalvelut kokivat tehtäväkuvien jakamisen hyväksi. Molemmat näkevät tämänkaltaista toimintaa myös tulevaisuudessa, mikä omalta osaltaan edistää kaupungin eri organisaatioiden välisten seinien madaltamista ja tähtää asiakkaan parempaan palveluun. WAU! Talent Factory tapahtuma Televisiosta tuttu formaatti muokattiin sopivaksi Porvoon uudelle Taidetehtaalle. WAU! Talent Factoryksi nimetty tapahtuma miellettiin kilpailuksi, vaikka tarkoitus olikin päästää osallistujat esiintymään ja näyttämään erilaisia taitojaan. Esikarsintojen jälkeen itse tapahtumassa oli kymmenisen esiintyjää tai ryhmää. Television mallin mukaan esitykset saivat asiantuntevaa kommenttia

18 18 tuomaristolta, joka lopuksi palkitsi omaperäisellä suunnittelullaan ja mieleenpainuvalla esityksellään esiinnousseen tanssiduon. Tapahtuman yhteistyötahoina toimivat Porvoon kaupungin kulttuuripalvelut, Nuorisopalvelut, ammattikoulu Amisto sekä Borgå Folkakademi. Maahanmuuttajapalvelut osallistuivat omalla panoksellaan. Tapahtumaa ei haluttu markkinoida monikulttuurisena, vaan alaotsikkona oli Matka maailman ympäri. Tapahtuma tavoitti kohderyhmän Porvoon mittakaavassa hyvin, vaikka se järjestettiin ensimmäistä kertaa. Jatkoa tuleville vuosille on suunnitteilla. Koulutukset Nella-hankkeen viimeinen kolmannes tarjosi koulutusta kaupungin henkilökunnalle sekä muille maahanmuuttajanuorten kanssa työskenteleville. Marraskuun lopussa järjestettiin Nella-hankkeen loppuseminaari, jossa hanketyöntekijä esitteli hankkeen aikana tehtyä ja esiin tullutta. Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö sekä Pääskytien yläkoulun maahanmuuttajien valmistavan luokan lehtori, molemmat osana ohjausryhmää, toivat samoin terveiset Nella-hankkeen vaikutuksista yhteistyöhön. Seminaarin kruunasi vierailija VTT Anne-Mari Souto, joka luennoi aiheesta Arjen rasismi koulussa. Joulukuun puolella Nella-hanke järjesti koulutustilaisuuden aiheesta Monikulttuurinen avioliitto. Millaisia odotuksia eri kulttuureista tulevilla puolisoilla on? Mitä haasteita perheelämä tuo tullessaan? Luennoitsijoina olivat Monika-Naiset Liiton puheenjohtaja ja työntekijä, jotka käsittelivät aihetta venäläisen ja thaimaalaisen naisen näkökulmasta. Nella-hankkeen ohjausryhmän pöytäkirjat olivat mukana osana MYK-hankkeen tutkimusta. MYK-hankkeen väliaikatuloksia esiteltiin Porvoossa järjestetyssä koulutuksessa nimeltään Puheet todeksi. Kaltoinkohdeltu lapsi käsikirjan päivitysseminaari pidettiin Porvoossa marraskuussa. Hanketyöntekijä teki käsikirjaan pohjaksi näkemyksiään. LIITE 4 Mielenkiintoinen oli myös kuntavaalien alla Porvoossa järjestetty maahanmuuttajille suunnattu vaalipaneeli, jossa Nella-hanketyöntekijä toimi moderaattorina. Vaalipaneeliin oli saatu lähes jokaisesta Porvoossa edustetusta puolueesta ehdokas. Tilaisuuteen osallistuminen oli runsasta, kuulijajoukko oli monikymmenpäinen. Tutustumisretki Hämeenlinnaan Viime töikseen Nella-hankkeen ohjausryhmä kävi päivän mittaisella vierailulla Hämeenlinnassa. Monikulttuurisuustyöntekijä esitteli Hämeenlinnan kaupungissa järjestettävää toimintaa ja pohjusti keskustelua

19 19 kaupunkien toimintojen vertaamiselle. Setlementti ry:n työntekijät kertoivat omasta toiminnastaan maahanmuuttajien arkisten asioiden auttajana, välittäjänä ja tehostajana. Toisen kaupungin toiminnasta kuuleminen koettiin hyödylliseksi tavaksi nähdä oman kaupungin vahvuuksia ja kehitettäviä asioita. HANKKEEN LOPPUPÄÄTELMIÄ Nella-hankkeen kestoaika oli noin kaksi ja puoli vuotta. Yleisesti ottaen se oli hankkeen aikaansaannoksien kannalta sopivan pituinen aika. Toisin kuin monien muiden hankkeiden lyhyemmän keston kohdalla, Nella-hanke ehti rauhassa löytää kompastuskiviä, testata tehokkaampia toimintamalleja ja pyrkiä juurruttamaan myös tulevaa käyttöä varten niistä sopivimmat. Suotuisia olosuhteita Nella-hankkeen onnistumiselle loi myös esimiesten halukkuus kaataa eri organisaatioiden välisiä raja-aitoja. Hankkeen aikana löytyi käyttökelpoisia yhteistyökumppaneita niin kaupungin omien kuin koulu- ja vapaa-ajan toimijoiden piiristä. Yhteistyö rikastutti eri tahojen kokemuspiiriä ja mahdollistaa tulevaisuudessa yhteisen toiminnan jatkumisen. Kaikkia heränneitä ideoita ei päästy kokeilemaan joko taloudellisten tai ajankäytöllisten resurssien vähyyden vuoksi. Esimiesten ja ohjausryhmän kanssa tehtiin linjauksia pitkin hankkeen etenemistä. Pääpaino oli hyväksi havaitun käytännön riittävä testaaminen ja vakiinnuttaminen, vaikkakin se olisi vienyt aikaa joiltakin muilta ideoilta. Suosituksia tulevaisuuden varalle Maahanmuutto tuskin loppuu Suomenkaan osalta eikä ainakaan hidastu. Näin ollen on perusteltua jatkaa maahanmuuttajanuorten parissa tehtävää työtä kotiutumisen edistämiseksi, sekä samaan aikaan luoda kantaväestölle edellytyksiä toimia erilaisuutta sallien. Huolimatta eriävistä mielipiteistä, näen kaikkien etuna sen, että yhteisiä verovaroja käytetään yhteiskunnan stabilisoimiseen ja tässä stabilisoimisprosessissa yhtä tärkeää osaa esittää maahanmuuttajanuoriso. Lapsissa on tulevaisuus. Yhtä tärkeää kuin on mahdollistaa eri kulttuuritaustaisten ihmisten oman arvomaailman ja perinteen säilyttäminen, on heidän opastamisensa suomalaisuuden arvoihin ja tapoihin. On turha vierastaa suomalaisen arvomaailman ja perinteen jakamista tänne muuttaville. Kaikki hyötyvät, kun osaavat toimia yhteisen arvokoodiston mukaisesti. Laadukas monikulttuurinen työ sisältää tavoitteellisuuden, joustavuuden sekä jatkuvuuden. Tavoitteellisuutta on säännöllisesti testattava. Oikeilla raiteilla pysyminen edellyttää oman työn kyseenalaistamista. Työn alkaessa, samoin kuin sen jatkuessa on kysyttävä mihin pyritään. Yhteistyötä helpottaa myös määrittely, miten toiminnan edistymistä seurataan. Toiminnan arvioimisen pelisäännöt saattavat erota totutusta. Toiminnan tehokkuutta ei kaikessa voi mitata nopealla kustannustehokkuudella. Kuten kaikessa ihmistyössä, tulokset näkyvät viiveellä.

20 FM Anna Weissmann LIITE 1 MAAHANMUUTTAJA-ASIOISTA VASTAAVAN NUORISOTYÖNTEKIJÄN, YHDYSHENKILÖN TEHTÄVÄT / Toimintasuunnitelma oppilaan siirtyessä maahanmuuttajaluokalta yleisopetukseen Pyrkimys tavoittaa oppilas vapaa-ajan tukitoimien piiriin myös uudelle, vieraalle alueelle siirtämisen jälkeen. Opettaja: Peipon koulun ja Pääskytien koulun opettajan siirtäessä valmistavan luokan oppilaan yleisopetukseen, ilmoittaa opettaja asiasta sähköpostitse, soittamalla tai muulla tavoin yhdyshenkilölle. Opettaja ilmoittaa, mihin kouluun oppilas siirtyy, mille luokalle sekä mahdollisesti tiedossa olevan opettajan nimen. Yhdyshenkilö: Selvittää minkä nuorisotilan piiriin oppilas luontevasti kuuluu. Ilmoittaa siirtyvästä oppilaasta kyseisen nuorisotilan yksikkövastaavalle tai muulle vastaavalle taholle. Siirto Peipon koulun valmistavalta luokalta Peipon koulun yleisopetuksen luokalle. Oppilas säilyy samojen alueellisten vapaa-ajan palveluiden piirissä. Ilmoittaminen ei ole tarpeellista. Siirto Peipon koulun valmistavalta luokalta Keskuskouluun yleisopetuksen luokalle. Yhdyshenkilö ilmoittaa siirrosta Keskuskoulun yhteistyöhenkilöksi määritellylle nuorisotyöntekijälle. Siirto Peipon koulun valmistavalta luokalta Kevätkummun koulun yleisopetuksen luokalle. Yhdyshenkilö ilmoittaa siirrosta Kevätkummun nuorisotilan yksikkövastaavalle. Siirto Pääskytien koulun valmistavalta luokalta Pääskytien yleisopetukseen. Oppilas säilyy samojen alueellisten vapaa-ajan palveluiden piirissä. Ilmoittaminen ei ole tarpeellista. Siirto Pääskytien valmistavalta luokalta Linnajoen kouluun. Vapaa-ajan palveluiden lähin tarjoaja muuttuu (Zentra tai Kevätkumpu). Yhdyshenkilö ilmoittaa siirrosta. Luokkavierailut Yhdyshenkilö kutsuu Peipon koulun ja Pääskytien koulun valmistavan luokan tutustumaan Gammelbackan nuorisotila Kertsiin syyskuun loppuun mennessä. Aikaisempien kouluyhteistyökokemusten perusteella pyritään jatkossa siihen, että koulu itse ottaa yhdyshenkilöön yhteyttä sopiakseen vierailuajasta. Opettaja tietää parhaiten milloin syyslukukausi on pyörähtänyt luokan osalta käyntiin siten, että aika riittää nuorisotilalla vierailuun.

21 21 Pohditaan Peipon koulun valmistavaa luokkaa, jossa oppilaita luokkatasolta Eka- ja tokaluokkalaisten iltapäivänviettopaikka ei ole nuorisotila Kertsi (avoin iltapäivätoiminta alkaa kolmasluokkalaisesta). Valmistavan luokan kohdalla on noudatettu poikkeussääntöä Kertsissä käymisestä, koska se katsotaan perustelluksi kotoutumisen edistäjänä. Amiston maahanmuuttajien valmistavan luokan vierailusta. Mikäli Pakolaisen polku tapahtumaa jatkossakin tullaan järjestämään, on projektiin jo sitoutettu nuorisopalveluilta yksi työntekijä. Luontevinta olisi, jos nuorisotiloihin tutustuttajana Amiston tapauksessa toimisi kyseinen työntekijä. Osa Pakolaisen polku harjoituksista saatetaan muutenkin järjestää Zentran tiloissa, jolloin tila tulee sijainniltaan tutuksi. Oppilaat voisi esimerkiksi harjoitusten yhteydessä tutustuttaa Zentran avoimeen toimintaan. Osa Amiston valmistavan luokan oppilaista asuu Gammelbackan nuorisotila Kertsin alueella, joten tutustuminen Kertsiinkin olisi perusteltu. Tutustumisen Kertsiin voi esimerkiksi yhdistää Pakolaisen polku kiitosiltapäivään (kiipeilymahdollisuus?). Muu kouluyhteistyö Nuorisopalveluiden toiminnan esittäytyminen Peipon koulun ja Pääskytien koulun maahanmuuttajavanhempainillassa. Opettaja välittää kutsun yhdyshenkilölle. Yhdyshenkilö järjestää paikalle nuorisotyöntekijän. Koulujen monikulttuurisuus- ynnä muissa vastaavissa tapahtumissa tarvitaan toisinaan maahanmuuttajanuoria apuohjaajiksi tai pajamuotoisen toiminnan vetämiseen. Nuorisotyöntekijöiden tiedossa on nuorisotiloilla käyvät maahanmuuttajanuoret ja näiden joukosta saattaa löytyä sopivia apuohjaajia. Samoin erilaisten tapahtumien kautta (esimerkiksi Pakolaisen polku) nuoret tulevat työntekijälle tutuksi ja sopiva apuohjaaja saattaa löytyä tätä kautta. Yhdyshenkilö toimii tässä tiedon välittäjänä. Yhdyshenkilö ei itse vastaa nuorten löytymisestä, mutta välittää tiedossaan olevien työntekijöiden tai muiden mahdollisten toimijoiden yhteystietoja. Tapahtumista tiedottaminen Loma-aikojen toiminnasta tiedottaminen: yhdyshenkilö huolehtii, että joko hän itse tai joku muu työntekijä käy neljästi vuodessa (ennen syyslomaa, joululomaa, talvilomaa ja kesälomaa) Peipon koulun sekä Pääskytien koulun valmistavassa luokassa tiedottamassa mm. tulevasta leiritoiminnasta. Muiden tapahtumien tiedottaminen valmistavien luokkien oppilaille hoidetaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa tapahtumista voi tehdä reppupostityyppisen esitteen lähetettäväksi valmistavaan luokkaan, joka käydään läpi opettajan avulla. Lyhyellä varoitusajalla järjestettävistä tapahtumista voi yhdyshenkilö (tai muu nuorisopalveluiden työntekijä) tarvittaessa vierailla kertomassa valmistavissa luokissa. Amiston valmistavalle luokalle tiedottaminen:

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet Oppilaiden osallisuustiimi Lukuvuoden 2013-2014 arviointi ja lukuvuoden 2014-2015 tavoitteet Toiminnan tavoitteet Oppilaiden osallisuuden ryhmiä ovat oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntitoiminta.

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Pöytäkirja 12/15 1 (13)

Pöytäkirja 12/15 1 (13) Pöytäkirja 12/15 1 (13) Nuorisovaltuuston pöytäkirja Aika klo 18.00 Paikka Nuorisotila Zentra 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Esityslistan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tilat toimimaan - hanke

Tilat toimimaan - hanke Tilat toimimaan - hanke Uudenlaiset kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyömallit 1.8.2015-31.12.2016 /Joensuun seutukirjasto & nuorisopalvelut 3.10.2016 YLEISTÄ HANKKEESTA Resurssit: puolikas kirjastotyöntekijä

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Miksi harrastaminen kannattaa Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 Tutkija, FT Anna Anttila HVA:N TAVOITTEET Saada tietoa vapaa-ajan vaikutuksista hyvinvointiin, oppimiseen ja jatkoopiskelusuunnitelmiin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mitä olen oppinut ja saanut kun olen ollut mukana SPR:n toiminnassa ja nuorisoryhmässä?

Mitä olen oppinut ja saanut kun olen ollut mukana SPR:n toiminnassa ja nuorisoryhmässä? Mitä olen oppinut ja saanut kun olen ollut mukana SPR:n toiminnassa ja nuorisoryhmässä? Olen saanut ystäviä Tapaa kavereita Oppii uutta Saa tehdä Saa kokemuksia Saa auttaa Pääsee vaikuttamaan ja tekemään

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Yhteistyö Tulostettu: Yhteistyö. Kopio: Ovaska, Jarno 1/5

Yhteistyö Tulostettu: Yhteistyö. Kopio: Ovaska, Jarno 1/5 Kopio: Ovaska, Jarno 1/5 Sisällysluettelo Orimattilan Seurakunta seurakunnan kanssa Koululaisliikuntakilpailut koululaisliikuntakilpailut Koululiikunta / yhteystiedot Muita yhteistyötahoja muita yhteistyötahoja

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS )

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) YHDYSVALTALAISEN PSYKOLOGIAN PROFESSORI CAROLYN WEBSTER-STRATTONIN KEHITTÄMÄ RYHMÄPOHJAINEN OHJAUSMENETELMÄ 3-12 VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE JA LASTEN

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 3/

PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 3/2013 25 Aika 09.09.2013 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 22 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 27 23 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot