1/2013. Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta. Vasta-ainemysteeri kiinnostaa tutkijoita s. 4. Koko perheen projekti. Aatun siedätyshoito onnistui s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2013. Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta. Vasta-ainemysteeri kiinnostaa tutkijoita s. 4. Koko perheen projekti. Aatun siedätyshoito onnistui s."

Transkriptio

1 1/2013 Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta Vasta-ainemysteeri kiinnostaa tutkijoita s. 4 Koko perheen projekti Aatun siedätyshoito onnistui s. 6

2 Sisällys s. 6 Marja-mummolla oli kokemusta hemofiliasta äidin roolissa. Tyttärenpoika Aatun siedätyshoito jännitti silti hieman. s. 4 Hemofiliapotilaalle voi myöhemmälläkin iällä kehittyä vasta-aineita, kertoo Anne Mäkipernaa. s. 10 Pitääkö hemofiliaa sairastavan huomioida sairaus ruokavaliossaan? Asiantuntija vastaa. faktori Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta Julkaisija Bayer Oy, Keilaranta 12, Espoo, Espoo, , Päätoimittaja Pekka Aroviita, Asiantuntijalääkäri Toimitus Mediaattori Oy, yhteyshenkilö Terhi Kangas, Paino Lönnberg Ennakoivat lausunnot Tässä Faktori-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmat tekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi. 2 faktori 1/2013 L.FI

3 Pääkirjoitus Juhlavuosi työn merkeissä Hemofilian hoito hyytymistekijävalmisteilla on nykypäivänä yleensä selkeää, tehokasta ja turvallista. Suurimmalla osalla potilaista hoito mahdollistaa hyvin normaalin elämän ja harrastukset. Noin kolmasosalla potilaista elimistö saattaa kuitenkin kehittää vasta-aineita annettua hyytymistekijälääkettä kohtaan, jolloin hoidon teho heikkenee. Hematologi Anne Mäkipernaa kertoo tässä lehdessä vasta-aineiden kehittymisestä, ja kuinka tällaisia tilanteita voidaan korjata siedätyshoidolla. Oman kokemuksensa siedätyshoidon läpikäymisestä jakaa Aatu perheineen. Vaikka hemofilia sairautena oli perheelle tuttu sukulaisten kautta, oli pienelle lapselle annettu siedätyshoito rankka urakka. Mutta se kannatti. Vuosi 2013 on Bayerille juhlavuosi. Olemme kehittäneet ratkaisuja erilaisten sairauksien hoitamiseksi ja helpottamiseksi jo 150 vuoden ajan. Uusien hoitojen kehittämistä jatkamme toki juhlavuonnakin, ja tätä työtä haluamme tehdä tunnetuksi myös potilaille ja heidän omaisilleen. Toivomme teille mielenkiintoisia lukuhetkiä Faktorin parissa. Pekka Aroviita Asiantuntijalääkäri, päätoimittaja Sisäinen järjestelmä pinta faktori Xii faktori Xiia faktori Xi faktori ix faktori Xia Ca 2+ ulkoinen järjestelmä KT faktori ixa faktori Viia faktori Vii VIIIa ja Va VIIIa hajoaminen KT KT Ca 2+ Ca 2+ faktori X faktori Xa Proteiini S Va Protrombinaasikompleksi FL proteiini C Ca 2+ Protrombiini (ii) Trombiini (iia) faktori Xiiia Ca 2+ faktori Xiii Trombomoduliini Proteiini C fibriini (liukenematon) fibriini (liukoinen) fibrinogeeni faktori 1/2013 3

4 Hyytymistekijän hoitovaste häviää, kun elimistö luo vasta-aineita Inhibiittorit eli hyytymistekijävastaaineet ovat osalle potilaista hemofilian hoidon hankalimpia ongelmia. Tutkijat etsivätkin kiivaasti ratkaisuja, jotta niitä ei muodostuisi lainkaan. Siedätyshoito onnistuu noin kolmella neljästä. Teksti Terhi Kangas Kuvat Mikko Käkelä ja istockphoto 4 faktori 1/2013 Vasta-aineiden kehittyminen on elimistön tapa taistella sellaista vastaan, minkä se kokee vieraaksi. Hyytymistekijävasta-aineet pilkkovat annettua hyytymistekijää, jolloin tämä ei estä eikä rauhoita vuotoa. Vaikeaa tai keskivaikeaa A-hemofiliaa sairastavista noin prosentille kehittyy vasta-aineita. Vaikeassa B-hemofiliassa vasta-aineet ovat huomattavasti harvinaisempia. Vain 1 6 prosentille kehittyy niitä. B-hemofiliassa vasta-aineiden kehittymiseen voi liittyä allerginen reaktio hyytymistekijää annettaessa. Myös lievässä hemofiliassa, eli kun hyytymistekijätaso on yli viiden prosentin, vasta-aineiden kehittyminen on mahdollista, mutta harvinaista, apulaisylilääkäri Anne Mäkipernaa Lastenklinikalta kertoo. Valtaosalle inhibiittoreita saavista hemofiliapotilaista vasta-aineet kehittyvät jo ensimmäisten tai viimeistään 50 hoitopäivän aikana. Vasta-aineet ovat siis useimmiten varhaislapsuuden kiusa. Niitä voi kuitenkin kehittyä myös aikuiselle. Epäilys herää, mikäli hyytymistekijälle ei saada hoitovastetta. Myös oireettomilta vaikeaa hemofiliaa sairastavilta lapsilta mitataan usein hoidon alkuvaiheessa rutiininomaisesti vasta-aineita, jotta ne löydettäisiin mahdollisimman aikaisin. On huomattu, että noin 60 vuoden iässä vasta-aineriski hiukan lisääntyy. Jos ikääntyneelle potilaalle tai hoitavalle lääkärille tulee epäilys hoitotehon häviämisestä, kannattaa vasta-aineet tutkia. Lääketieteellinen mysteeri Vasta-aineiden kehittymisen tarkkaa syytä ei tiedetä. Tiettyihin hemofilian aiheuttajamutaatioihin eli geenimuutoksiin liittyy riski vasta-aineiden kehittymiselle. Tämä selittää ainakin osin sitä, miksi joissakin suvuissa on todettu inhibiittoreita useammin kuin toisissa. On kuitenkin myös hemofiliaa sairastavia identtisiä kaksosia, joista toisella on todettu vasta-aineita ja toisella ei. Perinnölliset tekijät eivät siis selitä koko kuviota. Tutkijat ovat tarkastelleet aktiivisesti vasta-aineiden kehittymisen eroja eri hyytymistekijävalmisteiden välillä. Ainakin ensimmäisinä hoitovuosina pyritään käyttämään sitä valmistetta, jolla hoito on aloitettu. Vasta-aineiden kehittymisriskin ei tosin ole todettu nousevan, vaikka valmiste vaihdettaisiin. Hoidon aloittamisiän ja -tavan merkityksestä on meneillään useitakin tutkimuksia. Vasta-aineita on joissain tutkimuksissa todettu tulevan herkemmin, jos riskimutaation omaava on saanut suuria annoksia hyytymistekijää esimerkiksi leikkauksen tai laaja-alaisen vuodon takia ja samanaikaisesti on vielä infektio. Tarkkoja ohjeita vasta-aineiden kehittymisen ehkäisyyn ei voi antaa. On kuitenkin viitteitä siitä, että vasta-aineita on kehittynyt vähemmän niille vaikeaa A-hemofiliaa sairastaville, joilla säännöllinen ennaltaehkäisevä hoito on aloitettu pienehköillä annoksilla jo alle yksivuotiaana. Siedätystä suurin annoksin Vasta-aineita saaneella hemofiliapotilaalla voidaan käyttää puuttuvan hyytymistekijän korvaavia erityisvalmisteita, joilla

5 Asiantuntija Vasta-aineen kehittymisriski on suurin varhaislapsuudessa. Riski kasvaa tuntemattomasta syystä uudelleen vuotiaana. verenvuoto saadaan loppumaan. Ensisijaisesti vasta-aine pyritään kuitenkin hävittämään immunotoleranssihoidolla. Tässä niin sanotussa siedätyshoidossa vasta-aineen muodostumistaipumus yritetään hävittää antamalla niin suuria hyytymistekijäannoksia, että elimistö ei enää hyljeksisi hyytymistekijää. Siedätysohjelma aloitetaan usein noin kymmenkertaisella lääkeannoksella ennaltaehkäiseviin annoksiin verrattuna. Alkuun lääkettä saatetaan pistää kaksikin kertaa päivässä. Kun vasta- ainetaso laskee, voidaan siedätysannosta pienentää ja pistoskertoja harventaa. Siedätys on onnistunut, kun vasta-aine on hävinnyt ja hyytymistekijälle saadaan normaali vaste eikä hyytymistekijän häviäminen elimistöstä ole oletettua nopeampaa. On hyvin harvinaista, että vasta- aineita ilmaantuisi uudelleen onnistuneen siedätyshoidon jälkeen. Yleensä kuitenkin suositellaan jatkamista ennaltaehkäisevällä hoidolla, jotta elimistö ei kokisi hyytymistekijää uudelleen vieraaksi, Mäkipernaa sanoo. Siedätyshoito kestää useimmiten puolesta vuodesta vuoteen. Jos siedätyshoito toteutetaan esimerkiksi joka toinen päivä annettavilla lääkeinfuusioilla, se voi kestää kauemminkin. Siedätys katsotaan epäonnistuneeksi, jos tavoitetta ei ole saavutettu kolmessa vuodessa. Vuototaipumus useimmiten vähenee siedätyksen aikana, vaikka vasta-aine ei heti häviäkään. Pienellä lapsella käytetään yleensä laskimoporttia, sillä hyvä infuusioreitti on oleellinen, kun joudutaan pistämään tiheästi. Suomalaiset mukana tutkimustyössä Koska täysiä takeita työlään ja kalliin siedätyksen onnistumisesta ei ole, on aikaisemmin keskitytty lähinnä lasten siedätykseen. Nykyisin on kuitenkin saatu lupaavia viitteitä siitä, että siedätyshoito voi onnistua aikuisenakin eikä hoitojakson tarvitse välttämättä olla pitkä. Ilmeisesti vasta- aine voi vuosien varrella hiipua ja siksi jotkut aikuiset saattavat olla oletettua helpommin siedätettävissä. Joidenkin potilaiden vastaaineiden siedätyksessä on saatu apua myös reuma- ja syöpätautien hoidossa käytetyistä biologisista vastaainelääkkeistä. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana syntyneistä hemofiliaa sairastavista lapsista noin 45 on ollut Lastenklinikan potilaana. Heistä seitsemällä on ollut vasta-aineita ja kaikkien siedätyshoidot ovat onnistuneet. Lastenklinikan potilailla on esiintynyt viime vuosina jopa aiempaa harvemmin vasta-aineita, joten esiintyvyysriski ei onneksi vaikuta lisääntyneen, Mäkipernaa sanoo. Anne Mäkipernaa Dosentti, lasten hematologi Apulaisylilääkäri, sisätaudit, hematologian klinikka, HUS 60 % työstä Lastenklinikalla vuoto- ja hyytymishäiriöpotilaiden parissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa SPR:n Veripalvelussa Sekä Lastenklinikan että Meilahden sairaalan vasta-ainepotilaat ja osin myös heidän vanhempansa ja sisaruksensa ovat antaneet verinäytteitä kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa arvioidaan muun muassa perinnöllisten ja ympäristötekijöiden merkitystä vasta-aineiden kehittymiseen. Anne Mäkipernaa iloitsee siitä, että kansainvälisillä tutkijoilla on nykyisin yhä enemmän mielenkiintoa ratkoa vasta-aineisiin liittyviä vakavia kysymyksiä. Hän on itse mukana kansainvälisessä PedNetryhmässä, jossa kerätään yksityiskohtaista tietoa vuosina syntyneistä hemofiliapotilaista. Tavoitteena on saada ison materiaalin avulla uutta tietoa muun muassa vasta-aineriskeistä sekä kehittää muutenkin hoitokäytäntöjä. faktori 1/2013 5

6 Teksti Elina Puska Kuvat Mikko Nikkinen Urakka, joka kannatti 6 faktori 1/2013

7 Hemofilia arjessa Aatulla ja Marja-mummolla on menossa hurja ajoralli. Melkoista pyöritystä perheen arki oli myös kolmisen vuotta sitten, kun Aatua siedätettiin vasta-aineita vastaan. faktori 1/2013 7

8 Siedätysjakso vaati lehmänhermoja koko perheeltä. Keltaisen omakotitalon autokatoksessa on jo kolmen auton jono. Tien poskeenkin on parkkeerattu pakettiauto. Sisällä talossa salamoi kirkas valo. Saakohan vielä yhden auton jättää tähän? Saa siihen jättää, sanoo ovelle vastaan tullut Aatu. Aatu on nelihenkisen perheen esikoinen. Pieni iso mies, joka käy päiväkotia ja asuu kotona isän, äidin ja pikkuveljen kanssa. Kaveri, joka on tottunut toistamaan rutiineja eikä pullikoi pienistä. Aatun suvun miehet ovat sairastaneet hemofiliaa kahdessa sukupolvessa. Äidin molemmilla veljillä on vaikea hemofilia A, joka vei pojat nuorina aika ajoin pitkillekin sairaalareissuille, jos vuotoja tuli. Siihen aikaan ei ollut kotihoitoa, Aatun äiti Kati muistelee omaa lapsuuttaan 80-luvun alussa. Aatun hemofilia ei tullut perheelle yllätyksenä. Diagnoosi tehtiin heti synnytyssairaalassa, kun vauvan päähän tullut pahka alkoi vuotaa. Keskuslaskimoportti asennettiin Aatulle kymmenkuisena, kun kehoon alkoi tulla liikkumisen myötä mustelmia. Leikkausalue ei kuitenkaan ottanut parantuakseen. Lääkärit epäilivät, että hyytymistekijävalmiste ei ehkä tehonnut. Todennäköinen syykin oli tiedossa. Sellainen sumuinen jakso Kati muistelee, että vasta-aineista oli kyllä puhuttu, mutta yllätys oli silti suuri, kun ne todettiin. Taisimme ajatella, että voi ei, heti leikkauksen perään vielä tämäkin. Ei tullut mieleenkään, että vasta-aineet voisivat tulla niin äkkiä, heti alkuun. Seuraavaksi odoteltiin, että vasta-aineiden taso laskisi. Vasta sitten voitiin aloittaa siedätyshoito, jolla elimistö totutettiin hyväksymään pistoksena annettava hyytymistekijä. Neljään kuukauteen hyytymistekijää ei annettu Aatulle lainkaan. Sitten perheessä alkoi jokapäiväinen operaatio, joka vaati aikaa, harjoittelua ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Vanhemmat pistivät kerran päivässä Aatun rintakehään asennettuun keskuslaskimoporttiin nelinkertaisen annoksen hyytymistekijävalmistetta. Toimenpiteeseen tarvittiin aluksi molempia. Toinen piti kiinni ja toinen pisti. Monesti Aki ajoi kesken iltavuoron töistä kotiin pistämään lääkkeen, jos aamulla ei ehditty. Kymmenessä minuutissa homma oli hoidettu. Puolentoista vuoden aikana ei tullut yhtäkään taukoa, sitä vaan pistettiin joka ikinen päivä. Vähän sumussa tuo aika taisi mennä. Me olimme kuitenkin täysin sitoutuneita siedättämiseen, Kati kertoo. Erityinen suhde Aamupalan jälkeen kävelylenkki rattaiden kanssa, sitten kauppaan, ruoanlaittoa ja lounas. Päiväunien jälkeen taas ulkoilua ja pihaleikkejä lähialueen perhepäivähoitajien kanssa. Tällaista oli vanhustenhuollossa lähihoitajana kolmivuorotyötä tehneen Marja-mummon arki talvella Kati aloitti uudessa työpaikassa, kun Aatu täytti vuoden. Siedätysjakso oli juuri alkanut. Ajattelin, että tässä kohtaa mummo voi tulla apuun. Otin virkavapaata ja hoidin Aatua puolen vuoden ajan hänen kotonaan, Marja kertoo. 8 faktori 1/2013

9 Hemofilia arjessa Marja-mummo 3 lasta ja 4 lastenlasta Molemmilla pojilla hemofilia, toisella todettu vasta-aineet Työskentelee lähihoitajana vanhustenhuollossa Tapaa Aatua viikoittain Ihailee tyttärensä ja vävynsä tapaa suhtautua hemofiliaan Kerran kuussa piti ottaa töistä vapaata ja mennä Helsinkiin kontrolleihin. Raskainta oli odottelu. Alkuun mummoa hieman hirvitti. Ei niinkään Aatun hemofilia, sillä sairaus oli hänelle tuttu jo omien lasten kautta. Toisella Marjan pojista oli todettu nuorena myös vasta-aineet. Verikokeissa Helsingissä oli selvinnyt, että suvussa on keskimääräistä suurempi riski niiden kehittymiseen. Silti mummo ei voinut ajatellakaan, että vasta-aineita ilmaantuisi pienelle Aatulle. Niin kuitenkin kävi, ja siedätys aloitettiin. Mummo jännitti ensimmäisen lapsenlapsensa hoitamista kuten kuka tahansa isovanhempi. Muistan aina ensimmäisen hoitopäivän, kun Aatu juoksi ympäri taloa ja minä menin perässä hupusta kiinni pitäen. Välillä kaaduttiin ja huudettiin kilpaa, mutta hyvin meillä meni. Oli ihanaa tehdä päivätyötä ja pitää pieni tauko omasta ammatista. Joskus Marja osallistui pistämiseen pitämällä Aatua paikallaan lääkkeenannon ajan. Pistämistä Marjan ei koskaan tarvinnut itse opetella, sillä oman kuopuksen kotihoito alkoi vasta tämän ollessa 15-vuotias ja tuolloin pistäminen sujui pojalta jo omin voimin. Aatun perheen arki siedätyshoitoineen on sujunut Marjan mielestä Aatu 5 vuotta Päiväkodin Oravanpesä-ryhmässä Harrastaa Angry Birds -pelejä, legoja, piirtämistä ja kaikkia poikien juttuja Sairastaa vaikeaa hemofilia-a:ta Vasta-aineet todettu ja häädetty siedätyshoidolla ihailtavan hienosti. Äidin ja anopin silmin katsottuna kaikki käy mutkattomasti. Olen ihan ylpeä näistä vanhemmista ja koko perheestä. Tämä kaikki on niin luonnollista Katille ja Akille. Aatukin on ollut alusta asti äärettömän reipas. Hän on aina antanut ottaa verikokeet ja kaikki, eikä ole yhtään laittanut vastaan. Oman esikoisen kanssa taisi olla vähän toisenlaista. Vaikka onhan se tietysti eri asia olla äiti ja olla mummo. Mummo muistelee hoitojaksoa Aatun kanssa lämmöllä. Suhde Aatuun kasvoi siedätyshoidon alkuaikana erityiseksi. Kaikista lapsenlapsista Marjalla onkin Aatuun ehkä läheisimmät välit. Yhdessä ajetaan autoilla, rakennetaan pikkulegoja ja piirretään. Ulkoilutetaan Paavo-koiraa ja käydään jännässä paikassa, ukin pannuhuoneessa tarkastamassa, palavatko tulet. Välillä nujutaan ja sitten taas kikatetaan hillittömästi. Monesti leikkiin tulee mukaan myös perheen kuopus, joka on isoveljen sanojen mukaan ihan normaali kaveri. Ei jalustalle Päiväkodin lapset tietävät, että Aatulla on hemofilia. Aatu kertoi siitä itse, kun tuli viimeksi Helsingistä lääkäri- ja hammaslääkärireissulta. Kaverit tietävät myös, että hemofilia on verenvuototauti. Ja että Helsingissä saa kahviossa berliininmunkkia. Muuta ei oikeastaan tarvitsekaan tietää. Vaan sitä mie sanon. En muuta. Ja että äiti pistää, Aatu selventää. Kati korostaa Aatulle, ettei hemofilia ole mikään eriskummallinen juttu. Joku voi olla ylivilkas, jollain toisella voi olla diabetes. Aatulla sattuu olemaan hemofilia. Päi- väkodin hoitajien mukaan mistään ei voisi päätellä, että Aatulla on takanaan monta sairaalareissua ja ehkä pelottaviakin kokemuksia. Varhaiskasvatussuunnitelmassa puhutaan iloisesta ja tasapainoisesta pojasta. Samaa mieltä ovat mummo ja vanhemmat. Aatu osaa villiintyä, mutta myös rauhoittua. Koko perheeltä vaadittiin lehmänhermoja silloin, kun siedätysjakso oli päällä. Kävimme laboratoriokokeissa oman alueen sairaalassa säännöllisesti. Kerran kuussa piti ottaa töistä vapaata ja mennä Helsinkiin kontrolleihin. Siellä tehtiin siirtokokeita, joilla selvitettiin vastetta lääkkeelle. Päivät olivat pitkiä, viimeiset verikokeet otettiin neljältä iltapäivällä. Sairaalan kahvio, leikkihuone ja lähikadut tulivat tutuiksi. Raskainta oli odottelu, Aki-isä muistelee. Vaan sekin kannatti. Ehdottomasti, sanovat vanhemmat. Puolentoista vuoden urakka siitä, että vasta-aineet saatiin häädettyä, on heidän mielestään pientä. Aatulla ei ole todettu yhtään nivelvuotoa ja nyt pärjätään taas tavallisella vuotoja ennaltaehkäisevällä annoksella. Elämää helpottaa suuresti myös se, että portista luovuttiin pari vuotta sitten. Nyt äiti pistää lääkettä kolmesti viikossa ja isänkin on tarkoitus opetella lapsen käteen pistäminen. Onnistunut urakka on saattanut antaa kipinää myös Aatun kummisedälle, joka käy nyt aikuisena läpi siedätyshoitoa. Tsemppiä tarvitaan, mutta lopputulos palkitsee. Salamavalo räpsähtää vielä muutaman kerran. Valokuvaaja makaa lattianrajassa ja yrittää saada Aatun ja mummon samaan kuvaan. Ja onnistuuhan se näiltä ystävyksiltä! faktori 1/2013 9

10 KYSYMYS & vastaus Riitta Lassila Dosentti, osastonylilääkäri HUS Meilahden sairaala, Sisätaudit, Hematologian klinikka? Millainen ruokavalio sopii hemofiliaa sairastavalle? Vaikuttavatko jotkin ruoka-aineet veren hyytymiseen? Toisinaan kuulee puhuttavan mm. greipin vaikutuksista. MMitään erityisiä ravitsemuksellisia huolenaiheita ei ole, kun syö monipuolisesti ja terveellisesti kaikille suomalaisille tuttujen ravitsemusohjeiden mukaan. Yksipuolista ruokavaliota on syytä välttää, joten esimerkiksi täydellinen kasvisruokavalio ei ole suositeltava. Jos se on potilaalle vakaumuksellinen valinta, on proteiinien saanti turvattava. Pelkkä kasvisruokavalio voi heikentää veren hyytymisominaisuuksia ja haavan paranemista. Myös jotkut luontaistuotevalmisteet, kuten runsaasti omega 3 -rasvahappoja sisältävät tuotteet, heikentävät veren hyytymistä. Suurina annoksina ne voivat pahentaa verenvuototaipumusta. Samasta syystä kalan syöminen on syytä rajoittaa kahteen kolmeen annokseen viikossa. Hemofiliaa sairastavalle voi antaa pienen armahduksen rasvaisempiin ruokiin, kuten hampurilaisiin ja sipseihin, joita yleensä neuvotaan välttämään. Vuotopotilaalle nämä eivät ole ongelma toisin kuin tukoksia sairastaville. Greippi vaikuttaa maksan toimintaan, joten se ei sellaisenaan ole ongelma hyytymishäiriöpotilaalla. Greippimehua ei suositella nautittavan lääkkeiden oton yhteydessä, sillä se voi aiheuttaa arvaamattomia muutoksia lääkkeen tehoon. Hemofiliaa sairastava voi juoda greippimehua kohtuudella. 10 faktori 1/2013

11 Kootut Kansainvälinen hemofiliapäivä 17. huhtikuuta Maailman hemofiliajärjestö WFH täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuosi antaa leimansa myös kansainväliselle hemofiliapäivälle, jota vietetään teemalla Hoidon kehittämistä kaikille jo 50 vuoden ajan. Hemofiliapäivän tarkoituksena on jakaa suurelle yleisölle tietoa verenvuototaudeista ympäri maailmaa. Teemapäivää on vietetty jo vuodesta 1989 Maailman hemo filiajärjestön perustajan Frank Schnabelin syntymäpäivänä WFH julkaisee he mofiliapäivänä 2013 Schnabelin tarinasta videon The Journey Begins osoitteessa: Maailman hemofiliajärjestön juhlavuoteen voi osallistua myös seuraamalla järjestön Facebook-sivuja: Kotihoidon opastusta myös englanniksi ja venäjäksi Bayer 150 vuotta J uhlavuotta vietetään tänä vuonna myös Bayerilla. Elokuussa tulee kuluneeksi jo 150 vuotta siitä, kun saksalainen liikemies Friedrich Bayer ja värjääjä Johann Friedrich Weskott keksivät lukuisten kokeiden jälkeen, miten valmistaa fuksianpunaista väriainetta. Tästä innovaatiosta sai alkunsa tutkimustyöhön keskittyvä kansainvälinen yritys, jossa työskentelee nykyisin yli lääkealan ammattilaista ympäri maailmaa. Hemofilian hoitoja Bayer on tutkinut ja kehittänyt jo yli 20 vuoden ajan. Bayer tekee aktiivista tutkimustyötä verenvuototautien ohella myös mm. sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpätautien hoidon kehittämiseksi. HAEMOPHILIA HOME CARE TOWARDS SELF-INJECTION Bayer on tuottanut yhdessä HYKS Lastenklinikan hematologian yksikön kanssa videon hyytymistekijäinjektiosta kotihoidossa. Nyt videosta on saatavilla myös englannin- ja venäjänkieliset versiot. Videolla näytetään hyytymistekijän injektoiminen laskimoporttiin, lapsen käm men selän suoneen sekä nuoren pojan itsensä pistämänä. HAEMOPHILIA HOME CARE TOWARDS SELF-INJECTION Hoitohenkilökunta ja perheet voivat tiedustella videoita Bayerin faktori 1/

12 20 vuoden kokemus hemofiliasta L.FI Käy katsomassa sivustoamme internetissä:

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tanssitreeneihin. on aina kiva mennä Show-tanssin aktiiviharrastaja Anders s. 6 LÄÄKE JA LIIKE HELLIVÄT NIVELIÄ S. 4

Tanssitreeneihin. on aina kiva mennä Show-tanssin aktiiviharrastaja Anders s. 6 LÄÄKE JA LIIKE HELLIVÄT NIVELIÄ S. 4 ASIAA JA AJATUKSIA VERENVUOTOTAUDISTA 2016 LÄÄKE JA LIIKE HELLIVÄT NIVELIÄ S. 4 Tanssitreeneihin on aina kiva mennä Show-tanssin aktiiviharrastaja Anders s. 6 1 SISÄLLYS Tanssiharrastus kehittää paitsi

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot