Hemofiliapotilas tarvitsee tehokkaat kipulääkkeet s. 4. Hemofiliayhdistys vuototauteja sairastavat s. 6. Pertti Pere. Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hemofiliapotilas tarvitsee tehokkaat kipulääkkeet s. 4. Hemofiliayhdistys vuototauteja sairastavat s. 6. Pertti Pere. Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta"

Transkriptio

1 1/2014 Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta Hemofiliayhdistys kokoaa vuototauteja sairastavat s. 6 Pertti Pere Hemofiliapotilas tarvitsee tehokkaat kipulääkkeet s. 4

2 Sisällys suomen HEMOFILIAYHDISTYksen hallitus 2014 s. 6 Suomen Hemofiliayhdistyksen hallitus sai uusia jäseniä ja uutta virtaa. s. 4 Pertti Pere rohkaisee konsultoimaan tarvittaessa kivunhoidon erityisasiantuntijoita. s. 10 Kuinka monta uutta hemofiliatapausta Suomessa diagnosoitiin? Asiantuntija vastaa. faktori Asiaa ja ajatuksia hemofiliasta Julkaisija Bayer Oy, Keilaranta 12, Espoo, Espoo, , Päätoimittaja Tapani Vuola, Asiantuntijalääkäri Toimitus Mediaattori Oy, yhteyshenkilö Sanni Tirronen, Paino Newprint Ennakoivat lausunnot Tässä Faktori-lehden numerossa saattaa olla ennakoivia lausuntoja, jotka perustuvat Bayer-konsernin tai Bayer-toimialan johdon tämänhetkisiin oletuksiin ja ennusteisiin. Erilaiset odotettavissa olevat tai odottamattomat riskit ja epävarmat tekijät saattavat muuttaa yrityksen todellisia tuloksia, taloudellista tilannetta, kehitystä ja suoritusta näistä ennusteista. Joistakin tällaisista tekijöistä kerrotaan Bayerin tiedotteissa, jotka löytyvät Bayerin verkkosivustolta osoitteesta Yritys ei ole velvollinen päivittämään tai korjaamaan näitä ennakoivia lausuntoja uusien tietojen tai olosuhteiden vuoksi. 2 faktori 1/2014 L.FI

3 Pääkirjoitus Hyvä lukija, MAAILMAN HEMOFILIAPÄIVÄÄ vietetään 17. huhtikuuta. Tänä vuonna etenkin nuoria aktivoidaan mukaan hemofiliayhteisön toimintaan, mikä ei liene aivan helppo tehtävä. Nuorena kun kuuluu kasvaa aikuiseksi ja oppia elämään, eikä monikaan halua keskittyä vain yhteen asiaan, oli se sitten kuinka merkittävä tahansa. Juuri nyt ja juuri täällä on hyvä hetki viettää maailman hemofiliapäivää ja keskittyä elämään. Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto Eurostat arvioi hiljattain, että Suomi on EU:n toiseksi paras paikka elää. Mutta mitä se tarkoittaa hemofiliaa sairastavan kannalta? Osuvaa diagnostiikkaa, ammattitaitoista henkilökuntaa, lääkkeiden saatavuutta ja korvattavuutta, vertaistukea ja myös hoitoonsa sitoutuneita potilaita. Nuoren ihmisen elämä voi siis edetä kutakuinkin normaalisti. Hemofilian hoidon peruste on nykyisin injisoitava, pistettävä hyytymistekijävalmiste. Vaikka hoito toimii hyvin, voidaan sitä toki parantaa. Monien toivomaa pilleriä ei ole vielä näköpiirissä, mutta toisaalta uutta tutkimustietoa on esimerkiksi ennalta ehkäisevästä annostelusta: kun lääkettä annettiin säännöllisesti, vähenivät niveltensisäiset verenvuodot ja sitä kautta nivelet säilyivät kunnossa. Mikäli Bayerista on kiinni, on uusia lääkkeitä tulevaisuudessa saatavilla. Bayerkonsernin historian suurimpiin kuuluva, 500 miljoonan euron investointi hemofilian hoidon kehittämiseen osoittaa, että Bayer on voimakkaasti sitoutunut tuottamaan uusia ratkaisuja hemofilia potilaiden avuksi. Näissä merkeissä on siis mukavaa Bayerin puolesta toivottaa hyvää ja toimeliasta hemofiliapäivää ja samalla oikein hyvää kevättä! Tapani Vuola Asiantuntijalääkäri, päätoimittaja Sisäinen järjestelmä pinta Faktori XII Faktori XIIa Faktori XI Faktori IX Faktori XIa Ca 2+ Ulkoinen järjestelmä KT Faktori IXa Faktori VIIa Faktori VII VIIIa ja Va VIIIa hajoaminen KT KT Ca 2+ Ca 2+ Faktori X Faktori Xa Proteiini S Va Protrombinaasikompleksi FL proteiini C Ca 2+ Protrombiini (II) Trombiini (IIa) Faktori XIIIa Ca 2+ Faktori XIII Trombomoduliini Proteiini C Fibriini (liukenematon) Fibriini (liukoinen) Fibrinogeeni faktori 1/2014 3

4 Vähintään puolet kivusta pois Kivunhoito on osa hemofiliapotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Silloin jos kipu muuttaa luonnettaan, apua voi kysyä kipuekspertiltä. TEKSTI Elina Puska KUVAT istockphoto ja Anna Dammert 4 faktori 1/2014 Lähes jokainen tuntee joskus kipua. Epämiellyttävä aisti- ja tunnekokemus johtuu usein kudosvauriosta, jonka seurauksena kudosten hermopäätteet alkavat lähettää kipuviestiä selkäytimen kautta aivoihin. Hemofiliaa sairastavalla kivun aiheuttaa tyypillisesti äkillinen verenvuoto kudokseen tai niveliin. Vuodon seurauksena syntyy tulehdusreaktio ja turvotusta ja paikallisesti aistittavaa kipua. Tavallisimmin hemofiliaa sairastavan kipu on luonteeltaan nosiseptiivista eli kudosvauriokipua. Hermosto aistii ja reagoi ongelmaan, joka on jossain muualla kuin itse hermostossa. Tulehdus ja paine ovat tällaisia vikatiloja, joista hälyttämällä hermosto toimii normaalisti, Pertti Pere selventää. Samalla tavoin hermosto toimii myös esimerkiksi hapenpuutteesta tai tuki- ja liikuntaelinten vaurioista johtuvissa kiputiloissa. Peruslääkkeeksi parasetamoli Nosiseptiivisen kivun hoito on yleisesti varsin selväpiirteistä. Hemofiliapotilaalle eivät kuitenkaan sovi tavanomaiset tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, sillä ne lisäävät vuototaipumusta. Samalla ne voivat myös lisätä poikkeavaa hyytymistä, eli huonossa tapauksessa potilas saattaisi vuotaa ja saada samanaikaisesti veritulpan toisaalle elimistöön. Suomessa parasetamolia pidetään nykyisin kaikenlaisen kivunhoidon peruslääkityksenä. Se sopii myös hemofiliaa sairastavalle. Tuttuun kiputyyppiin parasetamoli on turvallisin lääke. Se ei ole äärimmäisen tehokas, mutta oikealla annoksella käytettynä sillä saadaan melko hyvä teho, Pere sanoo. Turvallisena tunnetun parasetamolin käyttöön liittyy kuitenkin merkittävä vaara. Kiltti lääke voi muuttua myrkylliseksi ja aiheuttaa kuolemaan johtavan maksavaurion, mikäli suositusannos ylittyy. Jos kotoa löytyy vain yhtä lääkettä ja kipu yhä yltyy, saattaa potilas herkästi tuplata annoksen. Peren mukaan lähes kaikille potilaille tulisi suunnitella näitä tilanteita varten lisälääke. Apteekissa myytävistä käsikauppalääkkeistä tällaista toista vaihtoehtoa ei löydy, sillä parasetamolia lukuun ottamatta ne kaikki ovat hemofiliapotilaalle sopimattomia. Reseptilääkkeinä myytävistä tulehduskipulääkkeistä ainoastaan koksibit soveltuvat myös vuototautia sairastaville, sillä ne eivät vaikuta veren hyytymiseen.

5 Asiantuntija Keskushermoston kautta vaikuttava, opioideihin kuuluva tramadoli on hyvä vaihtoehto kroonisen kivun hoitoon, koska sen teho ei heikkene kuten morfiinilla ja kodeiinilla. Pere muistuttaa, että sopivan kipulääkityksen suunnittelee aina lääkäri. Hemofiilikon ei koskaan kannattaisi pyytää kipulääkettä apteekin käsikauppahyllyltä. Myös taloudellisesta syystä kaikki kipulääkkeet kannattaisi hankkia reseptillä. Tarkkaile tuntomuutoksia Hemofilian kroonisen luonteen takia hyvä leikkaustenjälkeinen kivunhoito on Peren mukaan erityisen tärkeää. Nykyään kivunhoito suunnitellaan etukäteen leikkausta seuraaviksi päiviksi, eikä tilanteeseen reagoida vasta tarvittaessa. Potilas ei saisi tuntea voimakasta kipua edes hetkellisesti. Jos näin pääsee käymään, murtuu luottamus kivun hallinnan mahdollisuuteen. Tällöin pienempikin kipu voi tuntua suuremmalta ja jatko on hankalampaa. Nykyään nukutuksessa tehtäviin leikkauksiin yhdistetäänkin usein puudutus, joka pitää kivun potilaan herätessäkin koko ajan hallinnassa. Joskus kipu muuttaa luonnettaan. Tavallinen kosketus voi tuntua kivuliaalta ja kipu jo tutuksi tulleen paineen tai kuumotuksen tunteen sijaan sähköttävältä ja polttavalta. Tällaisia kivun aistimisessa tapahtuvia muutoksia Pere kehottaa tarkkailemaan. Jos kipu muuttuu erilaiseksi kuin mihin potilas on tottunut, kyse voi olla hermoston toiminnan muutoksesta. Esimerkiksi verenvuotoa seurannut paine voi aiheuttaa hermopuristuksen ja hermovauriokivun. Myös voimakkaat mielialamuutokset voivat kertoa tavanomaisesta poikkeavasta kivusta. Peren mukaan hoitavat tahot pystyvät ottamaan kantaa lähes kaikkiin hemofiliapotilaiden kipuongelmiin. Silloin kun Tavanomaiset tulehduskipulääkkeet eivät sovi hemofiliapotilaalle. kivun luonne muuttuu, Pere suosittelee ottamaan kipuasiantuntijan mukaan. Kannattaa apua kysyä kivunhoidon erityisasiantuntijoilta. Kunnalliset kipuklinikat antavat usein puhelinneuvontaa, eikä kirjallista lähetettä tällöin edes tarvita. Hälytysjärjestelmä toimii Kipuun liittyy usein tietynlaista ahdistusta. Pere vakuuttaa, että näin kuuluu ollakin. Keskushermostoon välittyvä viesti on sellainen, että sen kuuluu herättää huolestumista. Tämä on itse asiassa kivun luonteen perusmääritelmä. Jos hemofiliapotilas tunnistaa tavanomaisen vuodon ja tietää, että siitä aiheutuva kipu hellittää kohoasennolla, kylmähoidolla, puristussiteellä ja hyytymistekijälääkkeellä, ahdistuksen tunteen pitäisi alkaa helpottaa. Näin käykin silloin, kun vamma lähtee paranemaan. Jos vikatila jatkuu, ihminen aistii pitkään jatkuvan kivun vähitellen yhä pahempana, vaikka hermosto viestii siitä koko ajan samalla voimakkuudella. Tämä on hälytysjärjestelmän tarkoitus. Se herättää ihmisen ajattelemaan, että nyt pitäisi varmasti tehdä jotain. Jos tähän viestiin ei reagoida, voi seurauksena olla paha noidankehä. Pere korostaa, että kipua ei saa päästää kroonistumaan, sillä kroonisen kivun hoito on aina huomattavasti hankalampaa kuin akuutin kivun hoito. Siksi samansuuruisena jatkuva pitkittynyt kipu pitäisi ottaa tosissaan, eikä jäädä odottamaan sen pahenemista. Pere haluaa myös kumota yleisen väärinkäsityksen. Päinvastoin kun monesti luullaan, ihminen ei turru kipuun. Tavanomaista kipua, joka alkaa helpottaa tavanomaisella tavalla, voi siksi sietää, mutta ei tämän enempää. Pertti Pere Anestesiologian ja tehohoidon dosentti Kivunhoidon erityispätevyys Ylilääkäri, Kirurgisen sairaalan anestesiologian yksikkö, HYKS Asentaa HUS-alueella keskuslaskimoportteja A-hemofiliapotilaille lääkehoidon helpompaa ja turvallisempaa toteutusta varten Suomen Anestesiologiyhdistyksen puheenjohtaja Tehokkaat keinot käyttöön Pertti Pere uskoo, että kun hemofiliapotilaan kivunhoito otetaan osaksi hemofilian hoitoa, vääriä valintoja tulee vähemmän. Kivunhoidon perusasioiden kannattaa siis olla hemofilia-asiantuntijoiden käsissä. Samalla hän korostaa, että kivunlievitykseen pitäisi valita tehokkaat keinot. Yli puolet potilaan kokemasta kivusta pitäisi aina saada lievitettyä. Jos tähän ei päästä, usko tilanteen hallintaan voi mennä. Kipulääkityksen määrääminen on yhtä tärkeää kuin faktorikonsentraattien järjestäminen, kun päämääränä on pitää potilas toimintakykyisenä ja ehkäistä invalidisoitumista mahdollisimman tehokkaasti. Pere korostaa, että kipulääkkeitä tulisi käyttää vain kivunhoitoon. Unihäiriöihin, masennukseen ja muihin ongelmiin on syytä hakea niihin tarkoitettu apu ja lääkkeet. Fysioterapeuttiset hoidot tukevat oikean lääkityksen rinnalla potilaan pitämistä toimintakykyisenä. faktori 1/2014 5

6 Hemofilia arjessa TEKSTI Elina Puska KUVAT Vesa Laitinen Hemofiliayhdistyksen uusi hallitus asettui vuosikokouksessa luokkakuvaan. suomen HEMOFILIAYHDISTYksen hallitus 2014 Tiedoksi ja tueksi 6 faktori 1/2014

7 Hannu Haaranen rahastonhoitaja, hallituksessa vuodesta 1990 Katja Peltoniemi varapuheenjohtaja, hallituksessa vuodesta 2013 Hannele Kareranta hallituksen jäsen vuodesta 2014 Meri Korpilahti hallituksen jäsen vuodesta 2014 Arja Heikkilä puheenjohtaja, hallituksessa vuodesta 1995 Maj-Lis Konnos hallituksen jäsen vuodesta 2014 Kuvasta puuttuvat: Riku Lamposaari hallituksen jäsen vuodesta 2006 Elina Armstrong lääkärijäsen faktori 1/2014 7

8 On ollut hienoa seurata, miten yhdistyksessä tutustuneet pikkupojat keskustelevat yökyläreissuilla lääkkeen laitosta ja vertailevat mustelmia, sanoo Meri Korpilahti. Suomessa toimii arviolta toista sataa valtakunnallista potilasjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Hemofiliayhdistys. Se perustettiin marraskuussa 1969, jolloin joukko potilaita ja sairaudesta kiinnostuneita lääkäreitä kokoontui Suomen Punaisen Ristin tiloihin Helsingin Tehtaankadulle. Paikalle saapuneet 62 perustajajäsentä halusivat levittää tietoa pelottavina pidettyjen verenvuototautien uusista hoitomahdollisuuksista. Nyt, lähes 45 vuotta myöhemmin, Suomen Hemofiliayhdistykseen kuuluu vajaat 700 jäsentä. Vertaistuki ei voivottele Kun Arja Heikkilälle syntyi vuonna 1989 vaikeaa B-hemofiliaa sairastava poika, tuntematon sairaus hämmensi. Äiti halusi keskustella toisten äitien kanssa, jotka tiesivät mistä vakavassa verenvuotosairaudessa on kyse. Apua löytyi Hemofiliayhdistyksestä. Viisi samassa tilanteessa olevaa perhettä alkoi tavata toisiaan säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Myös Katja Peltoniemen perheessä tarvittiin vertaistukea pian A-hemofiliadiagnoosin saaneen esikoispojan synnyttyä. Hemofiliayhdistyksen kokouksessa vanhemmat näkivät, ettei perhe ollut yksin täysin tuntemattoman asian kanssa, vaan hemofiliapotilaita oli oikeasti olemassa muuallakin kuin oppikirjojen sivuilla. Vertaistuen tarjoaminen on yhä potilasjärjestöjen keskeinen tehtävä. Varsinkin harvinaisia sairauksia sairastavien voi olla vaikea löytää samassa tilanteessa olevia ilman järjestettyjä tapaamisia, joihin eri puolilla maata asuvat voivat kokoontua. Siksi Suomen Hemofiliayhdistys järjestää some-aikakaudellakin fyysisiä kohtaamisia, joissa perheet voivat tutustua toisiinsa ja jakaa käytännön vinkkejä arjen pyörittämiseen. Hoitohenkilökunta ei koskaan pysty tuomaan esiin sellaisia näkökulmia, mitä samassa tilanteessa olevat osaavat. Ystäväperhetoiminnan avulla vertaistukea voi saada kotiin asti, Katja Peltoniemi sanoo. Tänä vuonna hallitukseen valittu Meri Korpilahti säestää muita äitejä. Hänen mukaansa yhdistys on ollut tärkeä paikka, jonka kautta on saanut tutustua muihin hemofiliaperheisiin. Parasta vertaistuessa on rehellisyys. Toiselle äidille voi sanoa suoraan, että tämä on ihan kauheaa, tai että tämä meillä sujuu hyvin, eikä kukaan lähde voivottelemaan. Se kun ei johda mihinkään, mutta yhteisiin asioihin voi miettiä yhdessä ratkaisuja. Uutta virtaa yhdistykseen Miesten sairautena tunnetun hemofilian nimeä kantavan yhdistyksen hallituksessa istuu nyt peräti kuusi naista, kun toiminnassa pitkään olleet kaksi miestä jättivät tehtävänsä vuoden vaihteessa ja tilalle valittiin kolme uutta naisjäsentä. Pitkästä aikaa tarjolla oli niin paljon ehdokkaita, että kokoonpanosta päästiin äänestämään. Valituksi tuli ikähaarukaltaan lavea hallitus, jossa on sekä potilaita että Aina välillä on kiva vähän hemofilioida, sanoo Katja Peltoniemi, jonka perhe on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa lähes 15 vuoden ajan. Hemofiliayhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuun lopussa Porvoon Taidetehtaassa. 8 faktori 1/2014

9 Hemofilia arjessa omaisia. Edustettuna on myös von Willebrandin tauti, joka on hemofiliaa huomattavasti yleisempi, mutta jäsenkunnassa aliedustettu verenvuototauti. Tavallista suuremmasta vaihtuvuudesta huolimatta takapäivystyskin toimii yhä. Kokeneet yhdistysaktiivit ovat yhä konsultteina ja mukana muun muassa yhdistyksen jäsenlehti Tiivisteen toimittamisessa. Hallituksessa vähemmistöön jääneet miehet eivät koe asemaansa uhatuksi. Kokoonpano on nyt uudistunut, energinen ja hyvin naisellinen, myhäilee konkarijäsen Hannu Haaranen. Kiva että hallitukseen on tullut uusia jäseniä, joilla on heti uusia ideoita. Uudistuminen on äärimmäisen tärkeää. Onneksi on kuitenkin vielä Hannu mukana, sillä ammattitaitoa ei myöskään haluta hävittää, nuorempi hallituskollega Riku Lamposaari sanoo. Uudet ideat näkyvät jo tänä vuonna muun muassa nuorten tapahtumassa. Oikeastaan kyse ei ole uudesta konseptista, mutta tuoreen energian voimin suunnitelmat liikunnallisen kesäleirin järjestämisestä lapsille konkretisoituvat muutaman kuukauden päästä Pajulahdessa. Muita tälle vuodelle kaavailtuja jäsentapahtumia ovat vaali- ja vuosikokouksen ohella pienten lasten HopLoppäivä sekä jo perinteeksi muodostuneet senioritapahtuma, naisten päivä ja Tanhuvaaran kesätapahtuma. Toiselle äidille voi sanoa suoraan, että tämä on ihan kauheaa, eikä kukaan lähde voivottelemaan. tettujen hyytymistekijävalmisteiden käyttöön ovat takana, mutta yhä tarvitaan ajankohtaistietoa vuototautien hyvän hoidon kriteereistä, hoidon toteutumisesta ja lääkekehityksestä. Asiantuntijaluentoja ja koulutusta hallitus järjestää usein lääkärijäsenensä tai tämän kautta saatujen kontaktien avustuksella. Vaikka hallituksen jäsenille kertyykin paljon tietoa ja heiltä kysytään myös neuvoja vuototautien hoitoon, on oman osaamisen rajat muistettava Lamposaaren mukaan tarkoin. Olemme nimenomaan oman sairautemme asiantuntijoita ja siinä toki melkoisia eksperttejä. Emme kuitenkaan osaa neuvoa ketään oikeanlaisessa lääkkeen annostuksessa tai muissa hoitoon liittyvissä kysymyksissä, vaan neuvomme aina ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai yhdistyksen hallituksen lääkärijäseneen. Hereillä yhteiskunnassa Hemofiliayhdistyksen hallituksen jäsenet eivät koe, että heidän tehtävänään olisi ajaa vuototautisten asiaa voimakkaasti päättäjien suuntaan. Suomalaispotilaat saavat erittäin hyvää hoitoa ja etenkin Etelä-Suomessa myös aikuisten hoidon seuranta on järjestetty systemaattisesti. Hoidon alueellinen tasa-arvo puhuttaa kuitenkin säännöllisesti. Samalla hallituksessa tiedostetaan se tosiasia, että pitkien etäisyyksien Suomessa muutkin potilaat ovat hoidon saatavuuden suhteen väistämättä epätasa-arvoisessa asemassa. Monissa muissa maissa hemofiliayhdistykset tekevät hartiavoimin työtä profylaktisen hoidon, lääkkeiden korvattavuuden ja esimerkiksi HIV- ja hepatiittitartuntojen hoitamisen puolesta. Vaikka aktiivisen vaikuttamisen tarvetta ei Suomessa ole, pitää yhdistyksen olla hereillä. Hyvinvointiyhteiskuntaamme kyseenalaistetaan parhaillaan. Olisi naiivia ajatel- Oman sairauden asiantuntijoita Niin tapahtumissa kuin yhdistyksen muussakin toiminnassa avainasemassa on vertaistuen ohella tiedotus. Internet-aikakaudella perustietämys sairauksista on toki lisääntynyt huimasti, eikä esimerkiksi sopeutusvalmennuskursseille enää ole kysyntää. Isot rutistukset kotihoidon opettelu ja siirtyminen rekombinanttitekniikalla tuola, ettei kalliita hoitoja tarkasteltaisi kriittisesti. Meidän pitää ymmärtää tilanne ja osata reagoida tarvittaessa, Lamposaari sanoo. Hallituksen jäsenten mukaan mitään ei siis voi pitää itsestäänselvyytenä. Tämän vuoksi potilaidenkin on tärkeä ymmärtää, että heillä on paitsi oikeuksia, myös velvollisuuksia. Esimerkiksi kotihoidosta olisi syytä pitää kirjaa, sillä vain tällä tavoin hoidon toteutumista voidaan luotettavasti seurata. Jatkuvuutta tavoitellaan Hemofiliayhdistyksen hallituksen jäsenyys avaa varapuheenjohtajana toimivan Katja Peltoniemen mukaan tärkeitä kontakteja maailmalle. Hän on itse osallistunut Euroopassa muun muassa terveystaloustiedettä ja pitkävaikutteisia hyytymistekijävalmisteita käsitteleviin kokouksiin ja koulutuksiin. Kansainvälisistä verkostoista tietoa välitetään omalle jäsenistölle. Yksi yhteinen puheenaihe kansainvälisissä tapaamisissa on ylitse muiden. Nuoria on yhä hankalampi saada mukaan yhdistystoimintaan, niin myös Suomessa. Koska hoito on hyvää, nuoret kokevat olevansa hyvinkin terveitä, eikä tarvetta vertaistukeen välttämättä enää ole. Järjestötyö on vapaaehtoistyötä, eikä kaikkien tietenkään tule kuulua potilasjärjestöön. Yhdistyksen jatkuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että jäsenissä on kasvamassa uusi sukupolvi, joka olisi jakamassa vertaistukea ja tietoa sitä tulevaisuudessa tarvitseville. Juuri tämän vuoksi Suomen Hemofiliayhdistys panostaa lähivuosina nuorille suunnattuihin tapahtumiin, Meri Korpilahti kertoo. Vaikka sairaus ei tämän päivän nuorten elämässä kovinkaan paljon näy, on heillä silti vakava sairaus, josta varmasti joskus seuraa ongelmia ja kysymyksiä. Sellaisissa tilanteissa olisi kiva, että he eivät olisi yksin oman erilaisuutensa kanssa. Nuoret ovat myös mahtavia esikuvia yhdistyksen lapsille, ja hienoja esimerkkejä hyvästä hoidosta vanhemmille, joille on vasta syntynyt hemofiilikkovauva. faktori 1/2014 9

10 KYSYMYS & vastaus Elina Armstrong LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö, HYKS? Kuinka monta uutta hemofiliatapausta Suomessa todettiin viime vuonna? On vaikea antaa tarkkaa arviota uusista diagnooseista, sillä aiheesta ei ole kattavaa tilastointia. Sairautta selvittäviä laboratoriotutkimuksia tehdään sekä HUS- LABissa että SPR:n Veripalvelussa ja diagnoosi tehdään hoitavan lääkärin toimesta paikallisesti. Tilastollisesti A-hemofilia voidaan todeta noin viidellä henkilöllä (esiintyvyys 1:5000) ja B-hemofilia yhdellä henkilöllä vuosittain (esiintyvyys 1:25000). Kaikkiaan hemofiliaa sairastaa Suomessa arviolta hieman yli 300 henkilöä. Sairaus ei ole täällä yleisempi tai harvinaisempi kuin muuallakaan maailmassa, eikä sen yleisyydessä ole todettu muutoksia. Hemofilia periytyy X-kromosomissa, jolloin naiset ovat kantajia. Noin 30 prosentissa tapauksia geenivirhe syntyy uuteen sukuun. Hemofilia kuuluu harvinaissairauksiin, joiden seurannan ja hoidon kehittämiseen on alettu kiinnittää huomiota. Kaikki yliopistosairaalat ovat mukana Suomen Hematologisessa Rekisterissä, jonka avulla tulevaisuudessa on mahdollista saada ajantasainen tieto esimerkiksi uusista hemofiliadiagnooseista. 10 faktori 1/2014

11 Lyhyesti Kansainvälinen h emofiliapäivä haastaa nuoret m ukaan t oimintaan M aailman hemofiliapäivää vietetään Tänä vuonna teemapäivä haastaa etenkin nuoret verkostoitumaan ja tulemaan mukaan hemo filiayhteisön toimintaan. Kansainvälinen hemofiliajärjestö toivoo, että nuorista kasvaa aktiivisia hemofiliayhteisön jäseniä ja vaikuttajia. Lisätietoa: ymistekijä VIII -valmisteista Vuonna 2013 Kela maksoi korvauksia hyyt 166 henkilölle ja hyytymistekijä IX -valmisteista 7 henkilölle. Lähde: Kelasto Tilaan veloituksetta seuraavat Bayerin tuottamat tukimateriaalit Hemofilian kotihoito -opastusvideo hyytymistekijäinjektion antamisesta kotihoidossa suomeksi kpl Haemophilia home care -opastusvideo hyytymistekijäinjektion antamisesta kotihoidossa englanniksi kpl Домашнее лечение гемофилии -opastusvideo hyytymistekijäinjektion antamisesta kotihoidossa venäjäksi kpl Faktori maksaa postimaksun Faktori-lehden kestotilaus BAYER OY tunnus info: Espoo vastauslähetys Muita terveisiä Bayerille tai Faktori-lehden toimitukseen: Katuosoite Postinumero ja -paikka 2/2013 Nimi Asiaa ja ajatuksia hemofi liasta Näin hemofilia diagno soidaan s. 4 Tutkija Heli Viljakainen tuntee hemofiliapotil luuston s. 6 aan

12 L.FI Käy katsomassa sivustoamme internetissä:

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Tanssitreeneihin. on aina kiva mennä Show-tanssin aktiiviharrastaja Anders s. 6 LÄÄKE JA LIIKE HELLIVÄT NIVELIÄ S. 4

Tanssitreeneihin. on aina kiva mennä Show-tanssin aktiiviharrastaja Anders s. 6 LÄÄKE JA LIIKE HELLIVÄT NIVELIÄ S. 4 ASIAA JA AJATUKSIA VERENVUOTOTAUDISTA 2016 LÄÄKE JA LIIKE HELLIVÄT NIVELIÄ S. 4 Tanssitreeneihin on aina kiva mennä Show-tanssin aktiiviharrastaja Anders s. 6 1 SISÄLLYS Tanssiharrastus kehittää paitsi

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika: Keskiviikko 3.6.2015 klo 19.00 Paikka: Paikalla: Tinametsä 5, Espoo Seuran jäsenet: Päivi Leinonen Leea Sokura Seppo Fagerlund Tuomo Hynninen 1) Kokouksen avaus Seuran

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit

Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit Hemofilia ja muut perinnölliset vuototaudit Elina Armstrong, LT, Hematologian erikoislääkäri Riitta Lassila, dosentti Sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HYKS Meilahti,

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa 21.1.2016 Marko Sallisalmi osastonlääkäri Vaasan keskussairaala Lyhyt kuvaus vuosina 2013-2015 toteutetusta lasten akuutin kivunhoidon laatuprojektista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot