Julkaisija Työsuojeluhallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Työsuojeluhallinto"

Transkriptio

1 Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla Työsuojeluhallinnon Valmeri -kyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset Heikki Laitinen, Erkki Yrjänheikki TYÖSUOJELUHALLINTO Työsuojelujulkaisuja 93

2 Julkaisija Työsuojeluhallinto Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla. Työsuojeluhallinnon Valmerikyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset Heikki Laitinen, 3T Ratkaisut Oy Erkki Yrjänheikki, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto ISBN ISSN Tampere 2010

3 Sisällysluettelo OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus Johdanto Valmeri kyselyjen tulokset Valmeri -aineisto ja menetelmät Työolot eri vuosina Työpaikan koko ja työolot Työolot päätoimialoilla Työolojen vaihtelu eri työpaikoilla Halmeri tarkastusten tulokset vv Aineisto ja menetelmät Työsuojelun hallinta eri vuosina Työpaikan koko ja työsuojelun hallinta Työsuojelun hallinta päätoimialoilla Työsuojelun hallinnan vaihtelu eri työpaikoilla Halmeri tarkastuksilla arvioidut vaara- ja kuormitustekijät OSA 2. Toimialakohtaiset kuvat ja -taulukot Johdanto Kuvat 1. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 1. Teollisuuden työolot kysymyksittäin Kuvat 2. a ja b. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Kuvat 3. a ja b. Tukkukaupan (TOL=46) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 3. Tukkukaupan työolot kysymyksittäin Kuvat 4. a ja b. Vähittäiskaupan (TOL=47) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 4. Vähittäiskaupan työolot kysymyksittäin Kuvat 5. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 5. Kuljetus ja varastointi, työolot kysymyksittäin Kuvat 6. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 6. Majoitus ja ravitsemistoiminta, työolot kysymyksittäin Kuvat 7. a ja b. Informaatio ja viestintä (TOL=J) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 7. Informaatio ja viestintä, työolot kysymyksittäin

4 Kuvat 8. a ja b. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (TOL=K) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 8. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, työolot kysymyksittäin Kuvat 9. a ja b. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 9. Julkinen hallinto, työolot kysymyksittäin Kuvat 10. a ja b. Koulutuksen (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 10. Koulutus, työolot kysymyksittäin Kuvat 11. a ja b. Terveyspalveluiden (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 11. Terveyspalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 12. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalveluiden (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 12. Sosiaalihuollon laitospalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 13. a ja b. Sosiaalihuollon avopalveluiden (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 13. Sosiaalihuollon avopalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 14. a ja b. Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen (TOL=94910) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 14. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt, työolot kysymyksittäin Kuvat 15. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 15. Teollisuuden työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 16. a ja b. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 16. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 17. a ja b. Sahatavaran ym. valmistus (TOL=16), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 17. Sahatavaran ym valmistus (TOL=16), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 18. a ja b. Kumituotteiden ym. valmistus (TOL=22), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 18. Kumituotteiden ym valmistus (TOL=22), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 19. a ja b. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 19. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 20. a ja b. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=

5 Taulukko 20. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 21. a ja b. Rakentamisen (TOL=F), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 21. Rakentamisen työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 22. a ja b. Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL=G) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 22. Tukku- ja vähittäiskaupan työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 23. a ja b. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 23. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 24. a ja b. Tukkukauppa (TOL=46), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 24. Tukkukauppa (TOL=46), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 25. a ja b. Vähittäiskauppa (TOL=47), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 25. Vähittäiskauppa (TOL=47), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 26. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 26. Kuljetus ja varastointi (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 27. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 27. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 28. a ja b. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 28. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 29. a ja b. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 29. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 30. a ja b. Koulutus (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 30. Koulutus (TOL=P), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 31. a ja b. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOL=Q) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 31. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOP=Q), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 32. a ja b. Terveyspalvelut (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=

6 Taulukko 32. Terveyspalvelut (TOL=86), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 33. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 33. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Liite 1. Valmeri -kyselyn käyttöohjeet Liite 2. Valmeri kyselylomake Liite 3 Halmeri -tarkastuksen ohje ja lomake

7 OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus 1. Johdanto Työsuojelun keskeisiä ongelmia on työolojen tason mittaaminen ennen vaara- ja kuormitustekijöistä aiheutuvien sairauksien ja tapaturmien syntyä. Perinteisesti on käytetty yhtä tai harvoja tekijöitä mittaavia teknisiä mittalaitteita, kuten melumittari ja ilman epäpuhtauksien mittalaitteet. Niiden avulla kokonaiskäsityksen muodostaminen työpaikan työolosuhteista on suhteellisen suurtöistä ja kallista. Työsuojeluhallinto käynnisti 1990-luvun alkupuolella hankkeita, joiden tavoitteena oli oman toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on ollut laatia kentällä helppokäyttöiset ja samalla riittävän luotettavat ja menetelmät, joilla voi mitata työolosuhteita ja työturvallisuuden hallintaa sekä niiden kehitystä työpaikkakohtaisesti, toimialoittain, työsuojelupiireittäin ja valtakunnallisesti. Menetelmien tuli soveltua laajasti eri toimialoille sekä tarkastajien että työpaikkojen omaan käyttöön. Tavoitteena oli myös lisätä tarkastustoiminnan tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä. Työpaikoille oli tarkoitus menetelmien avulla tarjota luotettavaa bencmark-vertailutietoa, joka auttaa niitä kehittämään omaa toimintaansa. Aluksi hankkeissa kehitettiin fyysisiä työolosuhteita koskevia standardoituja havainnointiin perustuvia tarkastusmenetelmiä. Niitä olivat talonrakennusalan TR-mittari, maa- ja vesirakennusalan MVR-mittari sekä teollisuuden Elmeri menetelmä (kuva 1). Havainnointi sopii huonosti psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointiin ja mittaamiseen. Siksi kehitettiin luvun alussa Valmeri kyselymenetelmä, jonka 18 kysymyksestä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Turvallisuusjohtamisen tasoa selvittävä Halmeri menetelmä kehitettiin yhteistyössä eri työsuojelupiirien kanssa vuosina Käyttöohjetta kysymyskohtaisine soveltamisohjeineen muokattiin piirikohtaisissa koulutuksissa vuosina Koulutuksen yhteydessä kehitettiin menetelmästä myös pienten työpaikkojen supistettu versio Kehitetyt standardoidut tarkastusmenetelmät täydentävät työsuojeluhallinnon käytössä olevaa keinovalikoimaa. Niiden tehokas käyttö edellytti myös soveltuvaa olosuhdetietojärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuonna Standardoitujen tarkastusmenetelmien keskeiset hyödyt ovat seuraavat: tarkastusten tasalaatuisuus, koulutetut tarkastajat arvioivat työpaikkoja yhtenäisillä kriteereillä ja säännöllinen kalibrointikoulutus pitää yhtenäisyyttä yllä tarkastusten läpinäkyvyys, työpaikat tietävät mitä niiltä vaaditaan ja ne voivat käyttää samaa menetelmää myös itse hallinto ja työpaikat saavat luotettavaa vertailutietoa kehittämisen tueksi Pisimpään käytössä olleet TR-mittari, MVR-mittari ja Elmeri on otettu laajasti käyttöön työpaikoilla. Niitä molempia on käytetty menestyksellisesti myös toimialakohtaisten kilpailuiden mittarina. Niistä on kilpailujen yhteydessä jo aiemmin julkaistu tilastotietoa. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuoden 2009 loppuun mennessä kertynyt Valmeri - kyselyiden ja Halmeri -tarkastusten aineisto. 7

8 Halmeri Hallinnon työolosuhdemittarit Tr-mittari, MVR-mittari, Elmeri +, Näppärä, Valmeri Kysely, Valmeri Haastattelu tapaturmat, vammapoissaolot, sairaspoissaolot Turvallisuusjohtaminen Fyysinen työympäristö Työvälineet ja -menetelmät, Työskentelytavat, Psykososiaalinen työympäristö Vakavat terveyshaitat Lievät terveyshaitat Vaaratilanteet Turvallisuusjohtamisen malli 4 Kuva 1. Yksinkertainen turvallisuusjohtamisen malli ja hallinnon työolosuhdemittarit 2. Valmeri kyselyjen tulokset Valmeri -aineisto ja menetelmät Valmeri -kyselyssä tarkastaja pyytää edustavaa otosta (5-25 henkeä työpaikan koosta riippuen) työntekijöistä täyttämään kyselylomakkeen (Valmeri kyselyn käyttöohje liitteenä 1). Kysyttäviä asioita on 18 ja vastausvaihtoehtoja on viisi (asia on erittäin hyvin asia on erittäin huonosti) (kyselylomake liitteenä 2). Kysymyksistä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Kysymykset laadittiin niin, että ne soveltuvat kaikille aloille. Valmeri kyselyyn vastaa työpaikalla vain pieni, mutta mahdollisimman edustava otos henkilöstöstä. Se on tarkastajan ja hallinnon väline, eikä korvaa työpaikan omia koko henkilöstölle suunnattuja henkilöstökyselyitä. Menetelmällä tarkastaja saa valvontatyötään varten tietoa henkilöstön työolosuhteita koskevista mielipiteistä. Työpaikan tuloksia voi myös verrata saman alan muiden työpaikkojen tuloksiin käyttäen hyväksi hallinnon omaa työolosuhdetietojärjestelmää. Tarkastajalle saa näin kättä pitempää vaikeana pidettyyn psykososiaalisten työolosuhteiden valvontaan. Hallinnolle se antaa tietoa eri alojen tilanteesta ja kehityksestä sekä vaihtelusta yritysten välillä. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuosina kerätty laaja ja ainutlaatuinen kyselyaineisto. Aineiston ainutlaatuisuus perustuu tiedon työpaikkakohtaisuuteen. Kaikissa muissa Suomessa tehtävissä julkisissa työolokyselyissä (esimerkiksi Tilastokeskuksen Työolobarometri, Työterveyslaitoksen Työ ja Terveys haastattelututkimus) kysely kohdistetaan väestöotokseen. Siksi niiden tuloksista voidaan saada vain toimialakohtaisia keskiarvotietoja. Valmeri-kyselystä saadaan sen lisäksi tietoa työolosuhteiden vaihtelusta eri työpaikoilla. Samoin saadaan seurantatietoa työolojen kehittymisestä ja valvontatoimien vaikuttavuudesta. Tiedolla on käyttöä myös työpaikoilla. Työpaikka voi verrata omia tuloksiaan alan parhaisiin työpaikkoihin ja asettaa sen perusteella tavoitteita kehittämiselle. 8

9 Maantieteellisesti aineisto painottuu voimakkaasti Uudellemaalle. Työsuojelupiireittäin tehtyjen Valmeri-kyselyjen määrät ovat seuraavat: Uusimaa 1437 Itä-Suomi 81 Keski-Suomi 23 Pohjois-Suomi 14 Kaakkois-Suomi 8 Vuodesta 2002 lähtien vuoden 2009 loppuun menetelmää on käytetty yhteensä työpaikalla, jotka edustavat kaikkia päätoimialoja lukuun ottamatta maataloutta, kaivostoimintaa ja työnantajina toimivia kotitalouksia (taulukko 1). Eniten aineistoa on terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisesta hallinnosta, kaupan alalta, teollisuudesta ja koulutusalalta. Eri vuosina aineisto on painottunut jossain määrin eri toimialoille. Aineiston jakautuminen toimialan ja työpaikan henkilöstön määrän mukaan on esitetty taulukossa 2. Eniten on hengen työpaikkoja ja toiseksi eniten sitäkin pienempiä alle 20 hengen työpaikkoja. Kuitenkin mukana on myös toista sataa yli 250 hengen työpaikkaa. Valmeri-kyselyyn osallistuneilla työpaikoilla on ollut henkilöstöä keskimäärin 96 henkilöä, joista kyselyyn on vastannut keskimäärin 18 henkilöä. Kyselyyn on vastannut vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä henkilöä (taulukko 3). Taulukko 1. Työpaikkojen määrä eri vuosina päätoimialoittain A maatalous, metsätalous ja kalatalous kaikki B kaivostoiminta ja louhinta C teollisuus E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F rakentaminen G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta T kotitalouksien toiminta työnantajina kaikki

10 Taulukko 2. Työpaikat koon mukaan päätoimialoittain ei tietoa kaikki C teollisuus E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F rakentaminen G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta kaikki, kpl osuus kaikista, % Taulukko 3. Kyselyn vastaajien määrä sekä työpaikkojen määrä ja koko päätoimialoittain vastaajia koskevat tiedot vastaajia / työpaikka keskiarvo työpaikkoja koskevat tiedot henkilöstön määrä keskiarvo henkilöstön määrä yhteensä työpaikkoja vastaajia kpl yhteensä C teollisuus G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta muu kaikki

11 Raportissa tarkastellaan ensin kyselytulosten vaihtelua vuosittain vuodesta 2002 vuoteen Sitten tarkastellaan työpaikan koon ja päätoimialan vaikutusta tuloksiin. Raportin osassa 2 esitetään tulokset yksityiskohtaisesti päätoimialoilla, ja joillakin alatoimialoilla, joilla aineistoa on ollut riittävästi. Aineiston analyysia varten laskettiin ensin työpaikkakohtaisesti kunkin kysymyksen vastausten keskiarvot. Näin saatiin raportin tekoa varten perustaulukko, jossa kukin työpaikka on omalla rivillään ja sarakkeilla ovat työpaikan taustatiedot ja Valmeri-kyselyn 18 kysymyksen vastauskeskiarvot. Tuloksia on esitetty eri tasoilla seuraavasti: kaikkien kysymysten vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat fyysistä työympäristöä koskevien viiden kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta koskevien neljän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, psykososiaalista kuormitusta koskevien yhdeksän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat 18 yksittäisen kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat. Työpaikkojen tulosten jakaumia esitetään eri kohdissa raporttia kolmella eri tavalla: keskihajonta; noin kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsee keskihajonnan päässä keskiarvosta kvartiilijakauma; työpaikat jaettu vastauskeskiarvon mukaan neljään yhtä suureen ryhmään parhaista heikoimpiin ja tuloksena esitetään näiden ryhmien rajat pylväsdiagrammi; työpaikkojen määrä ja prosenttiosuus pylväsesityksenä, jossa kukin pylväs esittää 0,5 yksikköä vastausasteikolla. 11

12 2.2. Työolot eri vuosina Koko aineistossa kaikkien kysymysten keskiarvo on 3,6 (taulukko 4). Asteikossa 3 on neutraali ja sitä parempi tulos kertoo suhteellisesta tyytyväisyydestä työolosuhteisiin. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen koetaan olleen parhaalla tolalla ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden heikoimmalla tolalla, joskin erot työolojen eri osa-alueiden välillä ovat pienet. Vuositasolla kyselyn tulokset ovat vaihdelleet melko vähän, eikä ole havaittavissa selvää trendiä (taulukko 4). Mahdollisen muutostrendin tarkastelua vaikeuttaa päätoimialojen erilainen painotus eri vuosina. Myös päätoimialojen sisällä kyselyt ovat voineet kohdistua erityyppisille työpaikoille eri vuosina. Aineistossa ei ole riittävästi samalla työpaikalla eri vuosina toistettuja kyselyitä, jotta niiden perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä työpaikkakohtaisten valvontatoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Taulukko 4. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin vuosina Vuosi Fyysinen työympäristö Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus Psykososiaalinen kuormitus Kysymykset yhteensä 2002, n=14 3,953 4,038 3,785 3, , n=49 3,605 3,736 3,553 3, , n=165 3,756 3,877 3,635 3, , n=210 3,634 3,717 3,583 3, n n=194 3,61 3,676 3,584 3, , n=293 3,577 3,585 3,584 3, , n=355 3,575 3,574 3,573 3, , n=282 3,555 3,546 3,573 3,558 kaikki, n=1563 3,607 3,644 3,586 3, Työpaikan koko ja työolot Työpaikan henkilöstön määrän yhteyttä koettuihin työoloihin selvitettiin päätoimialoilla, joilla oli aineistoa yli 150 työpaikalta. Henkilöstön määrän mukaan työpaikat jaettiin viiteen luokkaan, (kuvat 1-5). Kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta julkista hallintoa työolot koettiin parhaiksi kaikkein pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla (kuvat 1-5). Julkisessa hallinnossa suurimpien yli 249 hengen työpaikkojen olot koettiin hieman paremmiksi kuin pienimpien työpaikkojen. Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa henkilöstö kokee työolot heikoimmiksi hengen työpaikoilla. Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä Sosiaali- ja terveyspalveluissa heikoimmiksi työolot taas koettiin yli sadan hengen työpaikoilla. Erot ovat pienet, mutta tulokset osoittavat johdonmukaisesti työntekijöiden olevan työoloihinsa tyytyväisimpiä pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla. 12

13 Kuva 1. Työolojen vaara- ja kuormitustekijätt työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, kaikki työpaikat, n= =1563 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) Kuva 2. Teollisuuden työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=152 (kokoluokat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 13

14 Kuva3. Tukku- ja vähittäiskaupan työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=218 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249,) Kuva 4. Julkisen hallinnon työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=256 (kokoluokat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 14

15 Kuva 5. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=415 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 2.4. Työolot päätoimialoilla Fyysinen työympäristö on koettu parhaaksi toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Heikoimmaksi se on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 6). Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Rasittavimmaksii kuormitus on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 7). Psykososiaalinen kuormitus on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatioo ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Rasittavimmaksi se on koettu toimialalla terveysja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 8). Psykososiaalisen kuormituksen erot eri toimialojen välillä ovat pienemmät kuin fyysisen työympäristön ja tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen erot. Kaikki kysymykset huomioiden työolojen on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Heikoimmiksi ne on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 9). 15

16 Taulukko 6. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin eri toimialoilla työpaikkoja fyysinen työympäristö tuki- ja liikuntaelinten kuormitus psyko- kuormitus sosiaalinen kaikki kysymykset C teollisuus 165 3,32 3,22 3,59 3,38 G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus 252 3,70 3,48 3,64 3,61 H kuljetus ja varastointi 35 3,32 3,41 3,59 3,44 I majoitus- ja ravitsemistoiminta 53 3,72 3,39 3,65 3,59 J informaatio ja viestintä 50 4,12 4,3 3,87 4,1 K rahoitus- ja vakuutustoiminta 47 4,044 4,18 3,87 4,03 O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 265 3,76 3,96 3,58 3,77 P koulutus 122 3,61 3,95 3,68 3,75 Q terveys- ja sosiaalipalvelut 446 3,41 3,48 3,45 3,45 S muu palvelutoimintaa 97 3,833 3,92 3,6 3,78 muu 31 3,86 3,76 3,63 3,75 kaikki ,61 3,64 3,59 3,61 Kuva 6. Fyysinen työympäristö, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 16

17 Kuva 7. Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla Kuva 8. Psykososiaalinen kuormitus, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 17

18 Kuva 9. Kaikki kysymykset, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 2.5. Työolojen vaihtelu eri työpaikoillaa Työpaikkojen välillä on suuret erot. Paras neljännes työpaikoista saa vastauskeskiarvoksi 4-4,8 vastausasteikon ollessa yhdestä (heikoin) viiteen (paras). Heikoin neljännes sijoittuu vastaavasti välille 2,3 3,3 (kuva 10). Osin vaihtelua selittää työpaikan toimiala. Kuitenkinn raportin osassa 2 esitetyt toimialakohtaiset tiedot osoittavat saman toimialankin työpaikkojen väliset suuret erot. Työpaikkojen väliset erot ovatkin selvästi suuremmat kuin toimialojen väliset erot. Fyysisen työympäristön ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta työpaikat jakautuvat normaalin jakauman tavoin ja eniten työpaikkoja on välillä 3,5-4. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen suhteen työpaikkojen jakauma on vino ja hajonta suurempi kuin muissa työolotekijöissä, eniten työpaikkoja on välillä 4 4,5. Näitä ergonomisesti hyviä työpaikkoja on erityisesti aloillaa informaatio ja viestintä sekä rahoitus ja vakuutustoiminta. Toisaalta lähes 20 % työpaikoistaa on alle kolmosen tason (kuva 11) ), näitä työpaikkoja on erityisesti teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen päätoimialoilla. Yksittäisistä kysymyksistä parhaat arvosanat saivat väkivallan uhkaa ja häirintää sekä työvälineiden tarkoituksenmukaisuutta ja turvallisuutta koskevat kysymykset (Taulukko 7). Heikoimman arvosanan saivat työympäristön lämpöolosuhteet sekä työn sujuvuus ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia. 18

19 Kuva 10. Työpaikkojen jakautuminen neljäsosiin vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, kaikki työpaikat, n= 1563 ylempi jana = paras neljännes työpaikoista alempi neliö = 2. heikoin neljännes työpaikoista ylempi neliö = 2. paras neljännes työpaikoista alempi jana = heikoin neljännes työpaikoista - * = joukosta poikkeava työpaikka Kuva 11. Työpaikkojen jakaumaa vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, kaikki työpaikat, n= 1563 (vasemmalla pystyakselilla työpaikkojen lukumäärä ja oikeallaa prosenttijakauma) 19

20 Taulukko 7. Kysymyskohtaiset tulokset, kaikki työpaikat, n=1563 Kaikki, n= Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? keskiarvo keskihajonta minimi maksimi 3,904 0,510 1,600 5,000 3,643 0,688 1,207 5,000 3,678 0,711 1,400 5,000 3,106 0,655 1,111 5,000 3,706 0,707 1,444 5,000 3,477 0,566 1,517 5,000 3,523 0,705 1,286 5,000 3,735 0,751 1,448 5,000 3,841 0,684 1,000 5,000 3,148 0,529 1,583 4,857 3,300 0,549 1,393 5,000 3,455 0,502 1,429 5,000 3,567 0,471 1,600 5,000 3,338 0,556 1,400 4, Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,763 0,543 1,500 5, Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 3,525 0,532 1,625 5,000 4,112 0,643 1,714 5,000 4,072 0,531 1,600 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,612 0,453 2,057 4,760 20

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010 Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen 1 Työsuojelun vastuualue 18.8.2010 2 Entisistä kahdeksasta työsuojelupiiristä on muodostettu

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditointi HALMERI- menetelmällä

Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditointi HALMERI- menetelmällä LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 1 CS20A0550 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Harjoitustyö kevät 2013 Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditointi HALMERI- menetelmällä Kevät 2013 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Helsingin seudun yritysraportti Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Tässä Helsingin seudun yritysraporttiin liittyvässä liiteosassa yritystoimintaa tarkastellaan Espoossa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Mikkeli Maija van der Weij, johtajan sijainen, apulaispiiripäällikkö

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS

KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Liisa Neittaanmäki ja Kari Perttula KESKI-SUOMEN YRITYSTEN KOULUTUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN TARVEKARTOITUS Osa A. Yrityskyselyn toteutus ja yritysten koulutus- ja kehittämistarvekartoituksen

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Oulu Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot