Julkaisija Työsuojeluhallinto
|
|
- Kari Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla Työsuojeluhallinnon Valmeri -kyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset Heikki Laitinen, Erkki Yrjänheikki TYÖSUOJELUHALLINTO Työsuojelujulkaisuja 93
2 Julkaisija Työsuojeluhallinto Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla. Työsuojeluhallinnon Valmerikyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset Heikki Laitinen, 3T Ratkaisut Oy Erkki Yrjänheikki, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto ISBN ISSN Tampere 2010
3 Sisällysluettelo OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus Johdanto Valmeri kyselyjen tulokset Valmeri -aineisto ja menetelmät Työolot eri vuosina Työpaikan koko ja työolot Työolot päätoimialoilla Työolojen vaihtelu eri työpaikoilla Halmeri tarkastusten tulokset vv Aineisto ja menetelmät Työsuojelun hallinta eri vuosina Työpaikan koko ja työsuojelun hallinta Työsuojelun hallinta päätoimialoilla Työsuojelun hallinnan vaihtelu eri työpaikoilla Halmeri tarkastuksilla arvioidut vaara- ja kuormitustekijät OSA 2. Toimialakohtaiset kuvat ja -taulukot Johdanto Kuvat 1. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 1. Teollisuuden työolot kysymyksittäin Kuvat 2. a ja b. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Kuvat 3. a ja b. Tukkukaupan (TOL=46) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 3. Tukkukaupan työolot kysymyksittäin Kuvat 4. a ja b. Vähittäiskaupan (TOL=47) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 4. Vähittäiskaupan työolot kysymyksittäin Kuvat 5. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 5. Kuljetus ja varastointi, työolot kysymyksittäin Kuvat 6. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 6. Majoitus ja ravitsemistoiminta, työolot kysymyksittäin Kuvat 7. a ja b. Informaatio ja viestintä (TOL=J) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 7. Informaatio ja viestintä, työolot kysymyksittäin
4 Kuvat 8. a ja b. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (TOL=K) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 8. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, työolot kysymyksittäin Kuvat 9. a ja b. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 9. Julkinen hallinto, työolot kysymyksittäin Kuvat 10. a ja b. Koulutuksen (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 10. Koulutus, työolot kysymyksittäin Kuvat 11. a ja b. Terveyspalveluiden (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 11. Terveyspalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 12. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalveluiden (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 12. Sosiaalihuollon laitospalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 13. a ja b. Sosiaalihuollon avopalveluiden (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 13. Sosiaalihuollon avopalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 14. a ja b. Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen (TOL=94910) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 14. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt, työolot kysymyksittäin Kuvat 15. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 15. Teollisuuden työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 16. a ja b. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 16. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 17. a ja b. Sahatavaran ym. valmistus (TOL=16), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 17. Sahatavaran ym valmistus (TOL=16), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 18. a ja b. Kumituotteiden ym. valmistus (TOL=22), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 18. Kumituotteiden ym valmistus (TOL=22), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 19. a ja b. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 19. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 20. a ja b. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=
5 Taulukko 20. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 21. a ja b. Rakentamisen (TOL=F), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 21. Rakentamisen työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 22. a ja b. Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL=G) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 22. Tukku- ja vähittäiskaupan työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 23. a ja b. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 23. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 24. a ja b. Tukkukauppa (TOL=46), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 24. Tukkukauppa (TOL=46), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 25. a ja b. Vähittäiskauppa (TOL=47), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 25. Vähittäiskauppa (TOL=47), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 26. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 26. Kuljetus ja varastointi (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 27. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 27. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 28. a ja b. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 28. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 29. a ja b. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 29. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 30. a ja b. Koulutus (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 30. Koulutus (TOL=P), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 31. a ja b. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOL=Q) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 31. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOP=Q), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 32. a ja b. Terveyspalvelut (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=
6 Taulukko 32. Terveyspalvelut (TOL=86), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 33. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 33. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Liite 1. Valmeri -kyselyn käyttöohjeet Liite 2. Valmeri kyselylomake Liite 3 Halmeri -tarkastuksen ohje ja lomake
7 OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus 1. Johdanto Työsuojelun keskeisiä ongelmia on työolojen tason mittaaminen ennen vaara- ja kuormitustekijöistä aiheutuvien sairauksien ja tapaturmien syntyä. Perinteisesti on käytetty yhtä tai harvoja tekijöitä mittaavia teknisiä mittalaitteita, kuten melumittari ja ilman epäpuhtauksien mittalaitteet. Niiden avulla kokonaiskäsityksen muodostaminen työpaikan työolosuhteista on suhteellisen suurtöistä ja kallista. Työsuojeluhallinto käynnisti 1990-luvun alkupuolella hankkeita, joiden tavoitteena oli oman toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on ollut laatia kentällä helppokäyttöiset ja samalla riittävän luotettavat ja menetelmät, joilla voi mitata työolosuhteita ja työturvallisuuden hallintaa sekä niiden kehitystä työpaikkakohtaisesti, toimialoittain, työsuojelupiireittäin ja valtakunnallisesti. Menetelmien tuli soveltua laajasti eri toimialoille sekä tarkastajien että työpaikkojen omaan käyttöön. Tavoitteena oli myös lisätä tarkastustoiminnan tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä. Työpaikoille oli tarkoitus menetelmien avulla tarjota luotettavaa bencmark-vertailutietoa, joka auttaa niitä kehittämään omaa toimintaansa. Aluksi hankkeissa kehitettiin fyysisiä työolosuhteita koskevia standardoituja havainnointiin perustuvia tarkastusmenetelmiä. Niitä olivat talonrakennusalan TR-mittari, maa- ja vesirakennusalan MVR-mittari sekä teollisuuden Elmeri menetelmä (kuva 1). Havainnointi sopii huonosti psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointiin ja mittaamiseen. Siksi kehitettiin luvun alussa Valmeri kyselymenetelmä, jonka 18 kysymyksestä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Turvallisuusjohtamisen tasoa selvittävä Halmeri menetelmä kehitettiin yhteistyössä eri työsuojelupiirien kanssa vuosina Käyttöohjetta kysymyskohtaisine soveltamisohjeineen muokattiin piirikohtaisissa koulutuksissa vuosina Koulutuksen yhteydessä kehitettiin menetelmästä myös pienten työpaikkojen supistettu versio Kehitetyt standardoidut tarkastusmenetelmät täydentävät työsuojeluhallinnon käytössä olevaa keinovalikoimaa. Niiden tehokas käyttö edellytti myös soveltuvaa olosuhdetietojärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuonna Standardoitujen tarkastusmenetelmien keskeiset hyödyt ovat seuraavat: tarkastusten tasalaatuisuus, koulutetut tarkastajat arvioivat työpaikkoja yhtenäisillä kriteereillä ja säännöllinen kalibrointikoulutus pitää yhtenäisyyttä yllä tarkastusten läpinäkyvyys, työpaikat tietävät mitä niiltä vaaditaan ja ne voivat käyttää samaa menetelmää myös itse hallinto ja työpaikat saavat luotettavaa vertailutietoa kehittämisen tueksi Pisimpään käytössä olleet TR-mittari, MVR-mittari ja Elmeri on otettu laajasti käyttöön työpaikoilla. Niitä molempia on käytetty menestyksellisesti myös toimialakohtaisten kilpailuiden mittarina. Niistä on kilpailujen yhteydessä jo aiemmin julkaistu tilastotietoa. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuoden 2009 loppuun mennessä kertynyt Valmeri - kyselyiden ja Halmeri -tarkastusten aineisto. 7
8 Halmeri Hallinnon työolosuhdemittarit Tr-mittari, MVR-mittari, Elmeri +, Näppärä, Valmeri Kysely, Valmeri Haastattelu tapaturmat, vammapoissaolot, sairaspoissaolot Turvallisuusjohtaminen Fyysinen työympäristö Työvälineet ja -menetelmät, Työskentelytavat, Psykososiaalinen työympäristö Vakavat terveyshaitat Lievät terveyshaitat Vaaratilanteet Turvallisuusjohtamisen malli 4 Kuva 1. Yksinkertainen turvallisuusjohtamisen malli ja hallinnon työolosuhdemittarit 2. Valmeri kyselyjen tulokset Valmeri -aineisto ja menetelmät Valmeri -kyselyssä tarkastaja pyytää edustavaa otosta (5-25 henkeä työpaikan koosta riippuen) työntekijöistä täyttämään kyselylomakkeen (Valmeri kyselyn käyttöohje liitteenä 1). Kysyttäviä asioita on 18 ja vastausvaihtoehtoja on viisi (asia on erittäin hyvin asia on erittäin huonosti) (kyselylomake liitteenä 2). Kysymyksistä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Kysymykset laadittiin niin, että ne soveltuvat kaikille aloille. Valmeri kyselyyn vastaa työpaikalla vain pieni, mutta mahdollisimman edustava otos henkilöstöstä. Se on tarkastajan ja hallinnon väline, eikä korvaa työpaikan omia koko henkilöstölle suunnattuja henkilöstökyselyitä. Menetelmällä tarkastaja saa valvontatyötään varten tietoa henkilöstön työolosuhteita koskevista mielipiteistä. Työpaikan tuloksia voi myös verrata saman alan muiden työpaikkojen tuloksiin käyttäen hyväksi hallinnon omaa työolosuhdetietojärjestelmää. Tarkastajalle saa näin kättä pitempää vaikeana pidettyyn psykososiaalisten työolosuhteiden valvontaan. Hallinnolle se antaa tietoa eri alojen tilanteesta ja kehityksestä sekä vaihtelusta yritysten välillä. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuosina kerätty laaja ja ainutlaatuinen kyselyaineisto. Aineiston ainutlaatuisuus perustuu tiedon työpaikkakohtaisuuteen. Kaikissa muissa Suomessa tehtävissä julkisissa työolokyselyissä (esimerkiksi Tilastokeskuksen Työolobarometri, Työterveyslaitoksen Työ ja Terveys haastattelututkimus) kysely kohdistetaan väestöotokseen. Siksi niiden tuloksista voidaan saada vain toimialakohtaisia keskiarvotietoja. Valmeri-kyselystä saadaan sen lisäksi tietoa työolosuhteiden vaihtelusta eri työpaikoilla. Samoin saadaan seurantatietoa työolojen kehittymisestä ja valvontatoimien vaikuttavuudesta. Tiedolla on käyttöä myös työpaikoilla. Työpaikka voi verrata omia tuloksiaan alan parhaisiin työpaikkoihin ja asettaa sen perusteella tavoitteita kehittämiselle. 8
9 Maantieteellisesti aineisto painottuu voimakkaasti Uudellemaalle. Työsuojelupiireittäin tehtyjen Valmeri-kyselyjen määrät ovat seuraavat: Uusimaa 1437 Itä-Suomi 81 Keski-Suomi 23 Pohjois-Suomi 14 Kaakkois-Suomi 8 Vuodesta 2002 lähtien vuoden 2009 loppuun menetelmää on käytetty yhteensä työpaikalla, jotka edustavat kaikkia päätoimialoja lukuun ottamatta maataloutta, kaivostoimintaa ja työnantajina toimivia kotitalouksia (taulukko 1). Eniten aineistoa on terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisesta hallinnosta, kaupan alalta, teollisuudesta ja koulutusalalta. Eri vuosina aineisto on painottunut jossain määrin eri toimialoille. Aineiston jakautuminen toimialan ja työpaikan henkilöstön määrän mukaan on esitetty taulukossa 2. Eniten on hengen työpaikkoja ja toiseksi eniten sitäkin pienempiä alle 20 hengen työpaikkoja. Kuitenkin mukana on myös toista sataa yli 250 hengen työpaikkaa. Valmeri-kyselyyn osallistuneilla työpaikoilla on ollut henkilöstöä keskimäärin 96 henkilöä, joista kyselyyn on vastannut keskimäärin 18 henkilöä. Kyselyyn on vastannut vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä henkilöä (taulukko 3). Taulukko 1. Työpaikkojen määrä eri vuosina päätoimialoittain A maatalous, metsätalous ja kalatalous kaikki B kaivostoiminta ja louhinta C teollisuus E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F rakentaminen G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta T kotitalouksien toiminta työnantajina kaikki
10 Taulukko 2. Työpaikat koon mukaan päätoimialoittain ei tietoa kaikki C teollisuus E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F rakentaminen G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta kaikki, kpl osuus kaikista, % Taulukko 3. Kyselyn vastaajien määrä sekä työpaikkojen määrä ja koko päätoimialoittain vastaajia koskevat tiedot vastaajia / työpaikka keskiarvo työpaikkoja koskevat tiedot henkilöstön määrä keskiarvo henkilöstön määrä yhteensä työpaikkoja vastaajia kpl yhteensä C teollisuus G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta muu kaikki
11 Raportissa tarkastellaan ensin kyselytulosten vaihtelua vuosittain vuodesta 2002 vuoteen Sitten tarkastellaan työpaikan koon ja päätoimialan vaikutusta tuloksiin. Raportin osassa 2 esitetään tulokset yksityiskohtaisesti päätoimialoilla, ja joillakin alatoimialoilla, joilla aineistoa on ollut riittävästi. Aineiston analyysia varten laskettiin ensin työpaikkakohtaisesti kunkin kysymyksen vastausten keskiarvot. Näin saatiin raportin tekoa varten perustaulukko, jossa kukin työpaikka on omalla rivillään ja sarakkeilla ovat työpaikan taustatiedot ja Valmeri-kyselyn 18 kysymyksen vastauskeskiarvot. Tuloksia on esitetty eri tasoilla seuraavasti: kaikkien kysymysten vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat fyysistä työympäristöä koskevien viiden kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta koskevien neljän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, psykososiaalista kuormitusta koskevien yhdeksän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat 18 yksittäisen kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat. Työpaikkojen tulosten jakaumia esitetään eri kohdissa raporttia kolmella eri tavalla: keskihajonta; noin kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsee keskihajonnan päässä keskiarvosta kvartiilijakauma; työpaikat jaettu vastauskeskiarvon mukaan neljään yhtä suureen ryhmään parhaista heikoimpiin ja tuloksena esitetään näiden ryhmien rajat pylväsdiagrammi; työpaikkojen määrä ja prosenttiosuus pylväsesityksenä, jossa kukin pylväs esittää 0,5 yksikköä vastausasteikolla. 11
12 2.2. Työolot eri vuosina Koko aineistossa kaikkien kysymysten keskiarvo on 3,6 (taulukko 4). Asteikossa 3 on neutraali ja sitä parempi tulos kertoo suhteellisesta tyytyväisyydestä työolosuhteisiin. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen koetaan olleen parhaalla tolalla ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden heikoimmalla tolalla, joskin erot työolojen eri osa-alueiden välillä ovat pienet. Vuositasolla kyselyn tulokset ovat vaihdelleet melko vähän, eikä ole havaittavissa selvää trendiä (taulukko 4). Mahdollisen muutostrendin tarkastelua vaikeuttaa päätoimialojen erilainen painotus eri vuosina. Myös päätoimialojen sisällä kyselyt ovat voineet kohdistua erityyppisille työpaikoille eri vuosina. Aineistossa ei ole riittävästi samalla työpaikalla eri vuosina toistettuja kyselyitä, jotta niiden perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä työpaikkakohtaisten valvontatoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Taulukko 4. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin vuosina Vuosi Fyysinen työympäristö Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus Psykososiaalinen kuormitus Kysymykset yhteensä 2002, n=14 3,953 4,038 3,785 3, , n=49 3,605 3,736 3,553 3, , n=165 3,756 3,877 3,635 3, , n=210 3,634 3,717 3,583 3, n n=194 3,61 3,676 3,584 3, , n=293 3,577 3,585 3,584 3, , n=355 3,575 3,574 3,573 3, , n=282 3,555 3,546 3,573 3,558 kaikki, n=1563 3,607 3,644 3,586 3, Työpaikan koko ja työolot Työpaikan henkilöstön määrän yhteyttä koettuihin työoloihin selvitettiin päätoimialoilla, joilla oli aineistoa yli 150 työpaikalta. Henkilöstön määrän mukaan työpaikat jaettiin viiteen luokkaan, (kuvat 1-5). Kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta julkista hallintoa työolot koettiin parhaiksi kaikkein pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla (kuvat 1-5). Julkisessa hallinnossa suurimpien yli 249 hengen työpaikkojen olot koettiin hieman paremmiksi kuin pienimpien työpaikkojen. Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa henkilöstö kokee työolot heikoimmiksi hengen työpaikoilla. Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä Sosiaali- ja terveyspalveluissa heikoimmiksi työolot taas koettiin yli sadan hengen työpaikoilla. Erot ovat pienet, mutta tulokset osoittavat johdonmukaisesti työntekijöiden olevan työoloihinsa tyytyväisimpiä pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla. 12
13 Kuva 1. Työolojen vaara- ja kuormitustekijätt työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, kaikki työpaikat, n= =1563 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) Kuva 2. Teollisuuden työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=152 (kokoluokat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 13
14 Kuva3. Tukku- ja vähittäiskaupan työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=218 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249,) Kuva 4. Julkisen hallinnon työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=256 (kokoluokat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 14
15 Kuva 5. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=415 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 2.4. Työolot päätoimialoilla Fyysinen työympäristö on koettu parhaaksi toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Heikoimmaksi se on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 6). Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Rasittavimmaksii kuormitus on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 7). Psykososiaalinen kuormitus on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatioo ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Rasittavimmaksi se on koettu toimialalla terveysja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 8). Psykososiaalisen kuormituksen erot eri toimialojen välillä ovat pienemmät kuin fyysisen työympäristön ja tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen erot. Kaikki kysymykset huomioiden työolojen on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Heikoimmiksi ne on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 9). 15
16 Taulukko 6. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin eri toimialoilla työpaikkoja fyysinen työympäristö tuki- ja liikuntaelinten kuormitus psyko- kuormitus sosiaalinen kaikki kysymykset C teollisuus 165 3,32 3,22 3,59 3,38 G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus 252 3,70 3,48 3,64 3,61 H kuljetus ja varastointi 35 3,32 3,41 3,59 3,44 I majoitus- ja ravitsemistoiminta 53 3,72 3,39 3,65 3,59 J informaatio ja viestintä 50 4,12 4,3 3,87 4,1 K rahoitus- ja vakuutustoiminta 47 4,044 4,18 3,87 4,03 O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 265 3,76 3,96 3,58 3,77 P koulutus 122 3,61 3,95 3,68 3,75 Q terveys- ja sosiaalipalvelut 446 3,41 3,48 3,45 3,45 S muu palvelutoimintaa 97 3,833 3,92 3,6 3,78 muu 31 3,86 3,76 3,63 3,75 kaikki ,61 3,64 3,59 3,61 Kuva 6. Fyysinen työympäristö, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 16
17 Kuva 7. Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla Kuva 8. Psykososiaalinen kuormitus, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 17
18 Kuva 9. Kaikki kysymykset, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 2.5. Työolojen vaihtelu eri työpaikoillaa Työpaikkojen välillä on suuret erot. Paras neljännes työpaikoista saa vastauskeskiarvoksi 4-4,8 vastausasteikon ollessa yhdestä (heikoin) viiteen (paras). Heikoin neljännes sijoittuu vastaavasti välille 2,3 3,3 (kuva 10). Osin vaihtelua selittää työpaikan toimiala. Kuitenkinn raportin osassa 2 esitetyt toimialakohtaiset tiedot osoittavat saman toimialankin työpaikkojen väliset suuret erot. Työpaikkojen väliset erot ovatkin selvästi suuremmat kuin toimialojen väliset erot. Fyysisen työympäristön ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta työpaikat jakautuvat normaalin jakauman tavoin ja eniten työpaikkoja on välillä 3,5-4. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen suhteen työpaikkojen jakauma on vino ja hajonta suurempi kuin muissa työolotekijöissä, eniten työpaikkoja on välillä 4 4,5. Näitä ergonomisesti hyviä työpaikkoja on erityisesti aloillaa informaatio ja viestintä sekä rahoitus ja vakuutustoiminta. Toisaalta lähes 20 % työpaikoistaa on alle kolmosen tason (kuva 11) ), näitä työpaikkoja on erityisesti teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen päätoimialoilla. Yksittäisistä kysymyksistä parhaat arvosanat saivat väkivallan uhkaa ja häirintää sekä työvälineiden tarkoituksenmukaisuutta ja turvallisuutta koskevat kysymykset (Taulukko 7). Heikoimman arvosanan saivat työympäristön lämpöolosuhteet sekä työn sujuvuus ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia. 18
19 Kuva 10. Työpaikkojen jakautuminen neljäsosiin vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, kaikki työpaikat, n= 1563 ylempi jana = paras neljännes työpaikoista alempi neliö = 2. heikoin neljännes työpaikoista ylempi neliö = 2. paras neljännes työpaikoista alempi jana = heikoin neljännes työpaikoista - * = joukosta poikkeava työpaikka Kuva 11. Työpaikkojen jakaumaa vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, kaikki työpaikat, n= 1563 (vasemmalla pystyakselilla työpaikkojen lukumäärä ja oikeallaa prosenttijakauma) 19
20 Taulukko 7. Kysymyskohtaiset tulokset, kaikki työpaikat, n=1563 Kaikki, n= Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? keskiarvo keskihajonta minimi maksimi 3,904 0,510 1,600 5,000 3,643 0,688 1,207 5,000 3,678 0,711 1,400 5,000 3,106 0,655 1,111 5,000 3,706 0,707 1,444 5,000 3,477 0,566 1,517 5,000 3,523 0,705 1,286 5,000 3,735 0,751 1,448 5,000 3,841 0,684 1,000 5,000 3,148 0,529 1,583 4,857 3,300 0,549 1,393 5,000 3,455 0,502 1,429 5,000 3,567 0,471 1,600 5,000 3,338 0,556 1,400 4, Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,763 0,543 1,500 5, Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 3,525 0,532 1,625 5,000 4,112 0,643 1,714 5,000 4,072 0,531 1,600 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,612 0,453 2,057 4,760 20
UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI
TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero
LisätiedotRiskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?
Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,
LisätiedotHalmeri tarkastuksen ohje
Halmeri tarkastuksen ohje Tarkistuslistan läpikäynti Tarkastuslista käydään läpi haastatellen työpaikan edustajia. Tarkastajan tehtävänä on määrittää ovatko kysytyt asiat kriteerien mukaisessa kunnossa
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotTyösuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen
Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010 Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen 1 Työsuojelun vastuualue 18.8.2010 2 Entisistä kahdeksasta työsuojelupiiristä on muodostettu
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotLomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotOPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA
OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotVarsinais-Suomen työsuojelutoimijat; työsuojeluiltapäivä
Varsinais-Suomen työsuojelutoimijat; työsuojeluiltapäivä 19.10.2017 Ylitarkastaja Tuija Vähänen 18.10.2017 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000
LisätiedotAlue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTeknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007
Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotNestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita
Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,
LisätiedotNuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotHuomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.
Työpaikka/toimipiste: Päiväys: Vastaajan nimi: Liittyy: Arvioinnin kohde/kohteet: Hyvä vastaaja, Tässä lomakkeet/tarkistuslistat työpaikan työtehtävän / aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri I/2019
Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%
LisätiedotAutoalan kysely 2014
Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotTavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla
Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA
LisätiedotKymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotPALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA
PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotTilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotAikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)
1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA
LisätiedotYritysrekisteri, tuotantojärjestelmä
Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen
Lisätiedot