Jari Vesterinen. Mitä juokseminen on minulle opettanut?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jari Vesterinen. Mitä juokseminen on minulle opettanut?"

Transkriptio

1 Jari Vesterinen Mitä juokseminen on minulle opettanut?

2 Taiteen maisterin opinnäyte Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Taiteen laitos, Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Jari Vesterinen 2012 Valokuvat ja ulkoasu Jari Vesterinen paitsi valokuvat s. 22, 24 ja 33: Urheilumuseo s. 23 ja 31: kirjasta Raevuori, A Paavo Nurmi. Juoksijain kuningas. s. 36: Samuli Vesterinen s. 64 ja 65: Marjo Kilgast Kannen kuvat Elämänviiva, 2011, yksityiskohta, öljy ja tempera kankaalle Painatus Unigrafia Oy, Helsinki 2012

3 Sisällys Johdanto 5 Tutkimusmenetelmät 8 Tutkimuskysymykset 8 Fenomenologia 10 Liikunnan filosofia 12 Taiteellinen työ 14 Päätön juoksija 16 Dualismi 16 Lihan valta 18 Sankaruus 22 Voiton projekti 25 Dialogi 26 Odotus 31 Taistelu 32 Ohentunut lännenmies 34 Lännenmiehet ja intiaanit 38 Saavutuskeskeinen 41 Juoksemisen ulottuvuudet 44 Eksyminen ja virittyminen 47 Tyhjä mieli 52 Ulottuvuudet 55 Mitä juokseminen on minulle opettanut? 58 Lopuksi 64 Lähteet 66

4

5 Johdanto Taiteen maisterin opinnäytteeni kertoo polveilevan, henkilökohtaisen tarinan kilpa- ja huippu-urheilusta. Perustana on oma urheiluhistoriani, kauan sitten nuorena hyvin aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti harrastamani suunnistus ja siihen erottamattomasti liittynyt juokseminen. Keskiössä ovat nimenomaan juoksemisen ja kilpailemisen esiin nostamat kokemukset. Olen työssäni yhdistänyt taiteellisen työskentelyn, liikunnan filosofiaan pohjautuvan tutkimuksen ja fenomenologisen tutkimusotteen. Tämä kirjallinen osuus punoo yhteen filosofisen pohdinnan, taiteellisen osuuden lähtökohdat ja ajatusmallit ja esittelee kuvin taiteellisen työn tulokset. Työn lähtökohtana on ollut dualistisen maailmankuvan kritiikki. Oma esitietoni, paremminkin esiasenteeni, on ollut voimakas epäluulo ja jopa vastenmielisyys länsimaisessa kulttuurissa vallalla olevaa pään ja kehon erillisyyttä korostavaa ajattelutapaa kohtaan. Tämä asenteeni on syntynyt seuratessani, ei pelkästään huippu-urheilun kehitystä ja kaupallistumista, vaan koko yhteiskunnan viihteellistymistä. Työni punaisena lankana onkin ollut tämän oman kriittisen asenteeni tutkiminen niin taiteellisen työskentelyn kuin filosofisen pohdinnan kautta. Suhtautumiseni koko dualismin käsitteeseen ja sen asemaan osana ihmiskuvaamme on tämän tutkimusmatkan aikana muuttunut, mikä myös johdattelee eteenpäin tämän kirjallisen osuuden teemoja. Taiteellisessa työskentelyssä, maalauksissa ja veistoksissa, olen kuvannut tuntemuksiani liikunnasta, huippu- ja kilpaurheilusta oman kokemukseni kautta. Tähän liittyvät myös juoksijalegendat ja kansallissankarit Lasse Viren ja Paavo Nurmi. Lukemalla näiden nuoruuteni esikuvien elämäkertoja ja tutkimalla kuva-aineistoja olen päässyt kiinni omaan urheilijakuvaani. Kirjallisessa tutkimuksessa olen kartoittanut urheilun 5

6 filosofian tutkimusta. Näkökulmana on ollut nimenomaan filosofiaan pohjautuva tutkimus, jota on tehty Tampereen yliopistossa 1990-luvulta lähtien. Tähän perinteeseen olen pyrkinyt sanallisesti sitomaan omat, henkilökohtaiset kokemukseni. Työn nimi kuvaa osuvasti sekä taiteellisen että kirjallisen osuuden teemaa ja kysymyksen asettelua: Mitä juokseminen on minulle opettanut? Lopetin aktiivisen, päivittäisen juoksemisen, lenkillä käynnin noin 20 vuotta sitten. Eli siitä on kauan. En pitkään aikaan sen jälkeen ymmärtänyt, mitä juokseminen oli minulle antanut ja opettanut. Juokseminen oli itsestään selvää. Juokseminen, niin tiellä kuin metsässä, oli ja on edelleen täysin automaattista. Etenemiseen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Tämä tulee selkeimmin ymmärrettäväksi metsässä, jossa juokseminen kovallakin vauhdilla on minulle täysin luonnollista ja jalat ikään kuin itse etsivät paikkansa epätasaisessakin maastossa. Tämä luonnollisuus tai automaattisuus ei kuitenkaan selitä sitä, miksi olin niin innostunut urheilusta. Olin vuosia panostanut menestymiseen ja tottunut harjoittelemaan sen saavuttaakseni. Miksi? Tämän työn ääneen lausumattomana tausta-ajatuksena on toki ollut purkaa näitä vanhoja mielikuvia, täyttymättömiä odotuksia ja epäselviä käsityksiä omasta urheilu-urasta. Kyseessä ei kuitenkaan ole katkera tilitys, terapiamuotoinen menneisyyden käsittely eikä myöskään kertomus nuoresta urheilijasta. Tämän työn tavoitteena on liittää oma kokemukseni liikunnasta ja urheilusta filosofiseen, tarkemmin sanottuna liikunnan filosofiseen ajatteluun. Taiteellinen osuuteni käsittelee samaa urheilun teemaa taiteen keinoin. Tämä kirjallinen osuus on ajattelua ja tutkimusta niistä kokemuksista, jotka ovat olleet teosten ja koko taiteellisen prosessin takana. Teksti toimii siis laveasti ajatellen taiteellisen osuuden intention, syyn, tarkoituksen ja päämäärän, tarkentavana dokumenttina. Molemmat osat, sekä taiteellinen että tämä kirjallinen tutkimus, ovat ymmärrettävissä myös itsenäisinä, toisistaan irrallisina osina. 6

7 Rehti kilpa (Honest Race), 2011, tempera mdf-levylle, 123 x 137 cm. 7

8 Tutkimusmenetelmät Tutkimuskysymykset Tutkimukseni kysymykset nousevat dualistisen ihmiskäsityksen pohdinnasta. Lähtökohtani on ollut kriittinen suhtautuminen dualismiin, kehon ja mielen erillisyyteen. Alkuajattelussani olen tuntenut vetoa itämaiseen kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen. Liikunnan filosofiassa ero länsimaisten ja itämaisten ajattelutapojen ja filosofisten perinteiden välillä tulee esille yhä uudelleen. Vaikka tämä on tutkimukseni kannalta keskeistä aineistoa, tutkimuskysymykseni ovat henkilökohtaisempia. Ne pohjautuvat omaan urheiluhistoriaani ja siihen, miten kuvaan omia kokemuksiani, toisaalta taiteen keinoin, toisaalta sanallisesti liikunnan filosofiaan pohjautuviin tutkimuksiin tukeutuen. Pääkysymykseni tässä kirjallisessa osuudessa on otsikon mukainen: Mitä juokseminen on minulle opettanut? Kysymystä pohtiessani joudun väistämättä kartoittamaan aiempia liikunnan filosofian tutkimuksia ja keholliseen kokemukseen liittyvää filosofiaa. Nämä ajatukset yhdistävät sekä omakohtaisiin kokemuksiin juoksemisesta että taiteellisen työn kautta esille nousseisiin teemoihin. Tutkimustekstissäni aiheen kuljetus ja kysymyksen pohtiminen eri näkökulmista ovat jo itsessään osa tutkimustulosta ja kokemuksieni auki kirjoittaminen osa konkreettista tutkimustyötä. 8

9 Taiteelliselle osuudelle on teennäistä muotoilla yhtä tarkkoja kysymyksiä kuin kirjalliselle tutkimukselle. Perusajatuksena ja johdattelevana kysymyksenä taiteellisessa työssä on ollut se, miten kuvaan juoksemisen ja kilpailemisen omakohtaisia kokemuksia taiten keinoin. Maalausten ja keramiikkaveistosten kautta käsittelen siis samaa teemaa kuin kirjallisessa osuudessa, mutta taiteellisen työn ohjaavana lähtökohtana tiukka kysymyksen asettelu ei ole ollut. Taiteellista prosessia voidaan kuvata sanallisesti useilla päällekkäisillä ja eritasoisilla vaiheilla ja käsitteillä. Vaikka taiteellinen prosessi on ollut erittäin merkittävä osa tämän työn kokonaisuutta, esittelen sitä sanallisesti hyvin niukasti, vain muutamissa kohdissa, joissa katson sen täydentävän teoksen taustaa. Olen käsitellyt yleisemmin taiteellisen prosessin sanallistamista taidekasvatuksen seminaarityössäni (Vesterinen 2010). Tässä kirjallisessa osuudessa katselen valmiita teoksia ikään kuin kuvina, samoin kuin lukija joutuu tekemään. En siis pyri avaamaan taiteen tekemisen tekniikoita tai prosesseja vaan ennen kaikkea taustalla olevia ajatusrakennelmia. Haluan pitää henkilökohtaiset, omiin kokemuksiini perustuvat tekstini kiinni juoksemisen kokemuksissa ja painottaa liikunnan ja kehollisuuden filosofiasta nousevaa pohdintaa. Tällä ratkaisulla pyrin myös siihen, että taiteellinen osuus ja kirjallinen tutkimus ovat molemmat ymmärrettävissä itsenäisinä osina. Opinnäytteeseen liittyvässä näyttelyssä ei ollut kirjallista osuutta luettavissa. Jälkeenpäin taiteelliseen tuotokseen voi käytännössä tutustua vain tämän raportin kuvien kautta. Kuva viereisellä sivulla: Pää (Big Head), 2010, akryyli paperille, 86 x 105 cm. 9

10 Fenomenologia Merleau-Pontyn mukaan fenomenologian tarkoituksena on tutkia maailmaa maailmasta itsestään lähtien eikä käsitteellisistä teorioista käsin. Fenomenologisen metodin lähtökohtana on yksittäisen ihmisen ja hänen yksilöllinen näkökulmansa maailmaan Päämääränä on löytää aistimellinen ja välitön yhteys maailmaan, jotta sitä voitaisiin tarkastella filosofisesti. Tämä tarkoittaa, että yritämme kuvata kokemustamme suoraan sellaisena kuin se on ja on jätettävä huomiotta erilaiset teoreettiset, muiden kirjoittamat selitykset. (Koski 2000, 27; Koski 2005, 49.) Tutkimukseni perustana on fenomenologia. Ajatukseni fenomenologiasta pohjautuu lähinnä Juha Varton, Timo Klemolan ja Tapio Kosken kirjoituksiin. Heidän useat fenomenologiset tutkimuksensa ja julkaisunsa puolestaan pohjautuvat erityisesti kehollisuutta pohtineiden filosofien Maurice Merleau-Pontyn ja Martin Heideggerin kehittämiin ajatuksiin. Erityisesti yritän hahmottaa kehon harjoitusten ja filosofisen ajattelun välistä yhteyttä. Fenomenologian hahmottamista hankaloittaa se, että se ei ole yhtenäinen tutkimusmenetelmä tai eheä filosofinen oppi. Filosofiassa fenomenologia on ennen kaikkea ajattelutapa, jossa tutkimuksen kohteena ovat ihmisen, nimenomaan tutkijan itsensä omat kokemukset. Timo Klemola (2004) toteaa, että fenomenologinen kuvaus on väistämättä luonteeltaan myös kaunokirjallista. Kun omia kokemuksia yrittää kirjoittaa tutkimuksen muotoon ja käsitteellistää, mukaan tulee helposti metaforia ja lennokkaita kuviteltuja kuvauksia. Vaarana on, että tutkijana alkaa lisätä kokemustensa tehoa ja mielenkiintoa kaunokirjallisia tyylikeinoja hyväksikäyttäen. Fenomenologin on kuitenkin pyrittävä rehellisyyteen kuvauksen ja oman todellisuutensa kanssa. (Klemola 2004, ) Omassa tutkimuksessani tämä vaara on ilmeinen ensinnäkin siksi, että aktiivisesta urheiluajasta ja juoksemisen kokemuksista on 10

11 kulunut jo pitkä aika. Sen jälkeisen ajan olen lenkkeillyt kevyesti liiemmin paneutumatta asiaan. Toiseksi omasta kokemuksesta irtautumisen vaara on suuri, koska tutkimuksen toinen puoli, taiteellinen osuus, perustuu kuvitteluun, alitajunnan vietäväksi heittäytymiseen ja nimenomaan todellisista kokemuksista, muistoista ja ajatuksista irrottautumiseen. Maalatessa ja veistäessä alkutilanne on ollut omassa kokemuksessa, mutta taiteellinen prosessi on kulkenut omia teitään. Lopputulos, nimenomaan nähtävissä oleva näyttely tai yksittäinen teos, kuvaa juoksemisen kokemusta eri näkökulmasta kuin kirjoitettu fenomenologinen tutkimusteksti. Väinö Aaltosen Paavo Nurmi-patsas Helsingin Olympiastadionin edessä. Liikunnan filosofiaa tutkinut Koski (2005, 80) painottaa, että mitä henkilökohtaisempi suhde tutkijalla on kohteeseensa, sitä aidompia ovat ilmiöistä esitetyt tulkinnat ja tulokset. Tällöin voidaan päästä tilanteeseen, jossa omakohtainen kokemus ja kirjalliset lähteet käyvät dialogia. Länsimaisessa filosofiassa kehon ja fyysisen maailmassa olemisen merkitys sekä kehon erottamattomuus mielestä tunnistetaan tietynlaisena ongelmana. Vaikka aihetta on käsitelty paljon, kuten Klemolakin (2004, 38) toteaa, varsinaiset harjoitukset tai käytännön kuvaukset puuttuvat lähes tyystin. Kehontietoisuutta käsitellään yleensä siis teoreettisten käsitteiden kautta. Itämäisille liikuntaperinteille taas on tyypillistä korostaa kehon ja mielen ykseyttä käytännössä, toistuvien liikesarjojen ja kurinalaisen harjoitusten avulla. Liikunta ja filosofia limittyvät erottamattomaksi kokonaisuudeksi. 11

12 Liikunnan filosofia Liikunnanfilosofinen tutkimus alkoi Suomessa vasta 1980-luvun lopulla. Siihen asti liikuntatieteellinen tutkimus oli ollut biologis-fysiologista, jossa pääpaino oli ollut huippu-urheilun fyysisten tulosten parantamisessa. Tämä lähestymistapa ei tue ajatusta, että ihminen on kokonaisuus, enemmän kuin tekninen osiensa muodostama summa. Ihminen ikään kuin paloitellaan ja olemassaolon tapa ohennetaan. (Koski 2000, ) Liikunnan ja etiikan yhteydet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään, länsimaiseen ja itämaiseen. Länsimaissa on vallalla ajatus siitä, että liikunnalla on välineellinen merkitys. Liikunta parantaa hengen suorituksia ja henki hallitsee ruumista. Henkinen toiminta on aina ensisijaista ja fyysinen on toissijaista. Perinteinen itämainen käsitys puolestaan on, että liikunta on tasaveroinen osa inhimillistä kokonaisuutta. Henkeä ja ruumista ei voida erottaa eikä käsitellä erillisinä. Kaikissa liikuntamuodoissa on kuitenkin perimmältään kyse samasta asiasta. Haluamme selvittää maailmasuhdettamme: Miten olemme maailmassa? (Varto 1990, ) Monissa aasialaisissa perinteissä ajatellaan, että harjoittamalla kehoa harjoitamme myös mieltä. Tämä koskee sekä kehollisia liikuntataitoja että käden taidon ja taiteen harjoitusta. Niillä kaikilla on samankaltainen henkinen luonne. Matkalla (En Route), 2010, akryyli ja öljy paperille, 66 x 105 cm. 12

13 Lännessä liikunnan, urheilun tai käden taitojen harjoittamisessa ei ole yleensä vastaavia henkisiä päämääriä. Emme edellytä urheilijalta persoonan kasvattamista, vaan suorituksen lopputulos riittää. (Klemola 2004, 282.) Olen tutustunut useisiin liikunnan filosofiasta nouseviin tutkimuksiin ja kirjoituksin. Koska työni päätavoitteena on fenomenologinen tutkimus, en tee kattavaa katsausta liikunnan filosofiaan. Ennemminkin poimin itselleni tärkeiksi nousseita teemoja. Käytän aiempia julkaisuja hyväksi, jotta pääsen kiinni aiheeseen. Pyrin säilyttämään riittävän tiiviin tuntuman omakohtaiseen kokemusmaailmaani. Liika tukeutuminen aiempiin kirjoittajiin romuttaisi helposti fenomenologisen asenteen ja oma ajattelu muuntuisi lainausten ja viittausten sarjaksi. Liikunnan filosofian diskurssin analyysi ei ole tämän työn tavoitteena. Olen siis aluksi tutkaillut omaa kokemustani suhteessa toisten kirjoittajien teksteihin. Vasta tästä verryttelystä olen päässyt kiinni omiin, henkilökohtaisiin, itse liikunnasta nouseviin kokemuksiin ja niiden sanalliseen kuvaamiseen. Erityisesti Klemolan ja Kosken tekstit ja aiheen käsittelytapa, liikunnan ja filosofian yhdistäminen, on ollut itselleni uutta. Olen kuitenkin ilokseni löytänyt niistä paljon samansuuntaisia ajatuksia, joita olen jo mielessäni aiemmin pyöritellyt. Tämä dialogi on virittänyt oman kirjotukseni ja myös tukenut taiteellista prosessiani. Olen käyttänyt samassa virittämistarkoituksessa, sekä itseäni että lukijaa ajatellen, otsikon jälkeisiä suoria lainauksia, jotka olen kokenut aiheen käsittelyssä tärkeiksi, kuin mietelauseina. 13

14 Taiteellinen työ Taiteellinen osuus sisältää maalauksia ja keramiikkaveistoksia. Maalaukset ovat syntyneet Taideteollisessa korkeakoulussa lukuvuoden aikana Tuomo Saalin ohjaamalla maalauksen syventävällä kurssilla. Keramiikkaveistokset olen toteuttanut itsenäisesti kevään ja kesän 2011 aikana. Olen keraamikko, joten veistosten tekniikka ja väline oli luonnollinen valinta. Valmistusprosessi polttoineen on veistosten lopputuloksen kannalta oleellinen, mutta aiheen käsittelyn kannalta se on merkityksetön. En siis käsittele kirjallisessa osuudessa lainkaan itse veistosten ja maalausten teknistä toteutusta. Teosten syntyyn johtanutta taiteellista prosessia käsittelen lähinnä taustalla olevien ajatusrakenteiden kautta. Kirjallinen ja taiteellinen osuus ovat kaksi erilaista näkökulmaa ja käsittelytapaa, voisi jopa sanoa kaksi erilaista tutkimusmenetelmää, samaan liikunnan filosofiseen teemaan ja kysymykseen. Tavoitteeni on tehdä aiheeni näkyväksi, antaa sijaa pohdinnalle ja vaihtoehtoisille tulkinnoille. Koska työssäni käytän hyväksi omia henkilökohtaisia mutta osin ajallisesti kaukaisia kokemuksia, pyrin kirjoittamisen avulla myös kuromaan kiinni tätä ajallista välimatkaa. Taiteellisessa työssä henkilökohtaisuus ei ole ongelma vaan hyvinkin helposti ja luonnollisesti muodostuva lähestymistapa. Kirjoitetussa tutkimustekstissä omakohtaisuus sen sijaan saattaa hukkua vahvojen filosofisten tekstien alle, jolloin fenomenologiselta pohjalta lähtevä työ kääntyy diskurssianalyysin puolelle. Tällöin yhteys taiteellisen ja tutkimuksellisen osuuden väliltä katoaa tai vähintäänkin heikkenee. Kirjallisen työn pitäisi luonnollisesti olla mielenkiintoinen ja ymmärrettävä itsenäisenä, mutta yhtä lailla sen pitäisi nivoutua yhteen teosten kanssa. Kuva vierisellä sivulla: Me & Mr. Nurmi, yksityisnäyttely, Galleria Järnätti, Järvenpää-talo, Järvenpää,

15 Tekstin kanssa rinnan etenevät kuvat maalauksista ja veistoksista. Kirjallisen työn otsikointi noudattaa taiteellisten teosten aiheen käsittelyä. Olen jakanut maalaukset ja veistokset teeman mukaisiin ryhmiin. Tämä ei noudata kronologista järjestystä töiden tekemisessä, mutta pääosin saman otsikon alle sijoittuvat työt ovat valmistuneet myös ajallisesti lähekkäin. Pyrin siis etsimään ja kuvaamaan niitä kokemuksiani, jotka ovat olleet lähtökohtana ja innoittajina myös taiteellisessa prosessissani. Kappaleet Päätön juoksija ja Ohentunut lännenmies liittyvät lähinnä dualistisen ihmiskäsityksen kritiikkiin. Tästä aiheesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana liikunnan filosofiassa kirjoitettu useita tutkimuksia. Kappaleessa Voiton projekti käsittelen erityisesti kilpaurheilun ongelmia, missä lähtökohtana on myös dualismin ongelma. Seuraavissa kappaleissa pyrin tekemään ymmärrettäväksi elämyksiä ja kokemuksia, jotka olen liikunnan kautta löytänyt, kuten ulottuvuudet, eksyminen ja virittyminen. Varsinainen opinnäytetyönäyttelyni, Pitkä juoksu eli mitä juokseminen on minulle opettanut, oli Galleria Lumeessa, Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä Sitä edelsi yksityisnäyttely Me & Mr. Nurmi Järvenpää-talon Galleria Järnätissä Järvenpäässä Koska myös Järvenpää-talon näyttely oli itselleni selkeä osa samaa prosessia ja teokset pääosin samat kuin Lumeessa, olen esitellyt molemmat näyttelyt tasa-arvoisesti osana opinnäytettäni. Tässä raportissa kuvattuna ovat kaikki Galleria Lumeessa esillä olleet työt, joitakin keskeneräisiä maalauksia ja muutamia tilannekuvia prosessin ajalta. Muutamia vanhoja valokuvia Paavo Nurmesta olen sisällyttänyt kohtiin, joissa niiden vaikutus erityisesti maalauksiin on ollut huomattava. 15

16 Päätön juoksija Ranskalaislehti kirjoittaa vuoden 1928 Amsterdamin olympialaisten aikaan: Kun Nurmi on radalla, ei hänellä ole sydäntä, tunnetta eikä mielikuvitusta hän on vain kone. Hän näyttää harjoittavan urheiluaan ilman mitään iloa, näyttää olevan vain matemaatikko, joka käyttää jalkojaan, ajattelee vain minuutteja ja sekunteja. Nurmi ei olemuksellaan koskaan saavuttanut ranskalaisten varauksetonta suosiota. (Raevuori 1988, 218.) Dualismi Dualismi, jako henkeen ja ruumiiseen, on länsimaisessa kulttuurissa varsin hallitseva ajatusmalli, jonka varaan ihmiskuvamme pitkälti rakentuu. Vaikka dualistinen perinne liitetään usein kristinuskoon, ongelma ja sen pohtiminen ovat tyypillisiä lähes kaikille uskonnoille, filosofioille ja viisausperinteille. Voimmeko siis ajatella, että jako mielen ja kehon välillä on syntynyt jo ajattelumme alkuaikoina, jotta pystyisimme hahmottamaan olemisemme maailmassa, jakamaan elämän toimintamme jonkinlaisiin osiin, ajatteluun ja näkyvään, fyysiseen toimintaan. Onko dualismi ihmisen perusominaisuus, historiallinen ajatusmalli ja jopa evoluution meille kehittämä tapa ajatella ja olla? Dualistinen ajattelutapamme on myös kiinteästi sidoksissa moraaliin ja sen kuvaamiseen. Moraali, oikeiden ja väärien ajatusten ja tekojen erottaminen, pohjautuu ainakin länsimaissa usein juuri hengen ja ruumiin väliseen jakoon ja ristiriitaan. 16

17 Ritola & Nurmi, 2010, akryyli ja hiili paperille, 71 x 105 cm. 17

18 Timo Klemola (1990) kirjoittaa, että jyrkkä kahtiajakautuminen, dualismi, synnyttää jatkuvasti kokemuksellisia ristiriitoja ja ajallemme tyypillistä ahdistusta. Kehomme on jäykkä ja ahdistunut. Se on seurausta vuosisataisesta kristillisestä kasvatuksesta, jossa kaikki kehollisuus ja ruumiillinen nautinto on ala-arvoista ja paheksuttavaa. Keho on vain jotain, joka on hengen kehittymisen tiellä. Henki on puhdas ja hyvä, keho likainen ja paha. Sen sijaan monistisessa, yhtenäisyyteen perustuvassa, perinteessä on päinvastoin. Kaikissa hengellisissä pyrkimyksissä kehon harjoittamisella on suuri osuus, ja päinvastoin. Tällöin kehon ja hengen harjoitusta ei eroteta toisistaan. Näin myös kehon harjoittaminen saa positiivisen merkityksen. (Klemola 1990, 64.) Lihan valta Päättömän juoksijan teema lähtee liikkeelle kehojen taistelusta. Kun katsomme juoksevia hahmoja, jännitämme voittokamppailua, seuraamme ruumiin liikkeitä, ehkäpä myös väsymyksen merkkejä kasvoissa. Juoksijoiden ilmeet ja asennot ennakoivat tapahtumien kulkua siitä, miten kehot kestävät kilpailun rasituksen. Voima ja kestävyys ratkaisevat paremmuuden. Ja vaikka ylistämme voittajan taktiikkaa, tärkeintä on maailmassa kiinni oleva ihmisen ruumis. Lihan voima ei kunnioita ajatusta, ei pohdintaa tai mielen epäröintiä. Päätön voittaja (Winner without Thoughts), 2010, akryyli paperille, 78 x 105 cm. 18

19 Päättömiä juoksijoita kuvaavien maalausten kautta näen myös oman urheilijakuvani. Etusijalla on ruumiin kulttuuri. Jättämällä pois juoksijoiden päät, hahmot tulevat lähemmäs kehollista kokemusta, hikeä, hengästymistä, fyysistä rasitusta, maitohappoa jaloissa, väsymystä. Päättömissä kuvissa pääsen lähemmäs itse juoksemisen tapahtumaa. En kuvaa juoksijoita vaan juoksemista omakohtaisena kokemuksena. Pääsen siirtymään ajassa kohti omia juoksujani. Timo Klemola kuvailee, kuinka sekä zen-filosofian että Martin Heideggerin silleen jättämisen ajatuksen mukaan kaikki kysymykset eivät ole rationaalisesti ratkaistavissa. Erityisesti inhimillisen olemassaolon peruskysymykset vaativat toisenlaista ajattelua. Heidegger erottaa laskevan ajattelun ja mietiskelevän ajattelun. Laskeva ajattelu ei ole koskaan hiljaa. Se on sisäistä monologiamme. Mietiskelevä ajattelu on hiljaisuuden paikka, jossa tunnemme hengityksen. Voimme laittaa kysymyksen itämään. Tämän ajattelun ratkaisu ei ole rationaalinen. Se liittyy välttämättä kokemuksiimme siitä, miten koemme oman paikkamme maailmassa ja maailman osana. (Heidegger 2002, 16 17; Klemola 2004, ) Tunnistan nämä ajatukset päättömän juoksijan eduksi. Juoksemisessa näin käy. Asiat nousevat ilman tietoista pohdintaa. Mitä paremmin onnistun pudottamaan laskevan ajattelun, tietoisen miettimisen pois, sitä helpommin ja vaivattomammin, kehontietoisuuden herkistyessä, kysymykset saavat vastauksen, vaikkeivät ole rationaalisesti aina sanallistettavissa. Tästä löytyy myös samankaltaisuutta oman taiteellisen prosessini ja oman juoksemisen tapahtuman välillä. Molemmissa prosesseissa on mahdollista saavuttaa mietiskelevän ajattelun tila. Mutta molemmat voivat myös ajautua laskevaan ajatteluun, mikä vie tietoisuutta pois hetkestä, pois kehosta kohti päätä. 19

20 Mitä päätön juoksija kertoo omasta suhteestani liikuntaan? Onko se dualismin tai paremminkin oman dualistisen, kahtia jakaantuneen tilani kuva? Aktiivisen urheilemisen ja kilpailemisen aikana harjoitus tuntui ja sitä pidettiin pääosin fyysisenä. Vaikka erityisesti suunnistukseen liittyy erottamattomasti suunnistussuorituksen hallitseminen, erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen ja niistä valitseminen, tämä on alisteista juoksemiselle. Ajattelu tapahtuu juostessa, yleensä suuressa rasituksessa. Laskeva ajattelu kuvaa hyvin juuri tätä urheilun aikana tapahtuvaa määrätietoista, tavoitteellista pohdintaa. Laskeva ajattelu suuntautuu suoritukseen ja sen parantamiseen. Silloin, urheilusuorituksen aikana, eivät ylimääräiset, hetkeen kuulumattomat ajatukset saa nousta mieleen. Mieli on pidettävä kirkkaana ja keskittyneenä, keskittyneenä juoksemiseen. Tämä keskittyminen on luonnollisesti osa suoritusta, mutta ajattelun laskelmallisuus tekee ajattelusta alisteisen keholle. Aivan kuin ajattelu ei tapahtuisi päässä, vaan jossain kehon määrittelemättömässä paikassa. Tästä kumpuaa ajatus päättömästä juoksijasta. Juokseminen onnistuu päättömänäkin. Maalaamalla juoksijoista päättömiä, hahmoista muotoutuu liikkuvia kehoja, pelkkää fyysistä suoritusta. Kyse ei ole aivottomasta toiminnasta tai siitä, että juoksemiseen ei tarvita ajatuksia, vaan nimenomaan kehon yliotteesta. Urheilu on kehojen taistelua. Arvoa saavat vain vahvimmat, nopeimmat ja kestävimmät. Ajattelua tarvitaan vain taistelussa selviämiseen, tekemään ratkaisut, joilla vastustaja voitetaan. Pää saa kunniaa nimenomaan ja vain silloin, kun lajiin liittyvät haasteet ja ongelmakohdat pystytään ratkaisemaan voitokkaasti. Ajattelulla tai minkäänlaisella filosofisella pohdiskelulla ei kunnioitusta hankita. Urheilussa ja liikunnassa, sekä huippu-urheilussa että kuntoilussa, esineellistämme ihmisruumiin liian usein ja liian helposti. Kulttuurimme on esineellistämisen läpitunkema. Muun muassa julkisuuden ihailu ja tavoittelu, muuntuneet ja muokatut kauneusihanteet sekä kilpailu- ja visailumediat korostavat ja vahvistavat tätä esineellistämisen hallitsevaa asemaa. Se on dualistisen ajattelumallimme perintöä. Esineellistäminen tarkoittaa kokonaisuuden 20

21 unohtamista, pään ja kehon eriyttämistä, aivan kuin toinen osa pystyisi toimimaan ja elämään ilman toista. Urheilussa tämä tarkoittaa kehon ja fyysisen suorituksen palvontaa. Urheilijan itsensä kannalta se voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että tekemisen perimmäiset arvot unohtuvat: Miksi liikun, urheilen ja yritän kehittää itseäni entistä paremmaksi? Päätön juoksija on länsimaisen kilpaurheilun kuva ja dualistisen ihmiskäsityksen aikaansaama tulos. Filosofi Simone Weilin pohti lihan ja hengen välistä kamppailua. Lihan valta, fyysisen kehon määräävä asema, voi toimia esteenä ihmisen kasvussa. Mitä enemmän ihminen kurittaa lihaansa, sitä enemmän se häntä määrää. (Varto 1995, 65.) Lihan ylivalta kiinnittyy päättömän juoksijan ongelmaan. Urheilijana, juoksijana, on helppo antautua siihen tunteeseen, että fyysinen suorituskyky ja kunto ovat harjoittelun ja koko elämisen tärkein sisältö. Juoksija joutuu helposti kehämäiseen kierteeseen: Mitä enemmän harjoittelee, kurittaa lihaansa, sitä vahvemmin se ohjaa koko omaa toimintaa. Fyysisten elintoimintojen kautta tätä lihan valtaa voidaan selittää mielihyvää tuottavien hormonien lähes riippuvuutta aiheuttavalla vaikutuksella. Toisaalta menestyksen halu, kunnianhimo, ajaa urheilijaa eteenpäin. Näin pää on näennäisesti antanut luvan ajaa kehoa yhä suurempaan rasitukseen. Urheilija on unohtanut ajattelemisen taidon, pään. Lihan valta, kehon ylivalta, on päättömän juoksijan ydintä. Juoksemisen tunne on lihaksissa ja hengityksessä. Hikoilu, syljen erittyminen, hengästynyt huohottaminen, sydämen kiivaat lyönnit kaikki rasituksen merkit lähtevät lihasta. Eikä pään tarvitse enää antaa lupaa juosta kovempaa, nopeammin ja pidemmälle. Ruumis ottaa vallan. Tunteeko keho silloin itsenäisesti mielihyvän tunnetta? Vai onko mielihyvä pään sisäinen tunne? Voiko siis päätön juoksija tuntea mielihyvää? Juoksu ilman päätä (Run without Head), 2010, akryyli paperille, 76 x 105 cm. 21

22 Sankaruus Mainett ei uroll uljaampaa ole maill eläessään, kuin mink ansaitsee käsi vahva ja jaksava jalka. Homeros: Odysseia, suom. Otto Manninen. (Koski, Rissanen & Tahvanainen 2004, 5.) Tavallista on ollut jo antiikin ajoista lähtien asettaa ruumiin ja hengen kulttuurit vastakkain, mikä ei ole aivan perusteetonta. Hengen tuotteilla on taipumusta kumuloitua, mutta ruumiinkulttuuri on henkilökohtaista. Se, joka alkaa harjoittaa pitkän matkan juoksua, ottaa jokaisen askeleensa yhtä yksin kuin aiemmat mestarit. Paavo Nurmen ja Lasse Virenin suoritukset ja saavutukset ovat ikuisesti heidän. Vanhojen mestareiden juoksemia kilometrejä ei enää ole. (Koski ym. 2004, 29.) Paavo Nurmi oli nuoruudessani kaukainen sankarihahmo menneisyydestä. Mutta Nurmen vaikutus suomalaiseen urheiluun, erityisesti juoksuun ja sen nostamiseen maailman huomion huipulle, oli käsin kosketeltavan vahva. Tarinat ja valokuvat rakensivat Nurmea kansakunnan yhteiseen muistiin. Siitä tulisivat ponnistamaan tulevat sukupolvet, suomalaisen sisun, kestävyyden ja tahdonvoiman voimalla. Nurmen kilpailusuorituksista säilyneet valokuvat henkivät menneen ajan rehtiä kilpaa, taistelua mies miestä vastaan. Nurmen sankariteot olivat tuttuja kaikille suomalaisille ja koko urheilevalle maailmalle. Ensimmäinen olympiavoitto on saavutettu. Voiton hetkellä ei samaan kuvaan sopinut muita miehiä. Paavo Nurmi Antwerpenissa vuonna (Raevuori 1988, ) 22

23 Sankaruus kiteytyy päättömään juoksijaan. Ei kansa eivätkä katsojat hurraa ajatustyölle. Sankaruuteen tarvitaan todellisia tekoja ja voittoja. Ei sankaruutta tule ilman päätä, mutta ilman kehoa koko käsitettä ei ole edes olemassa. Vaikka päätön urheilija on pitkälti katsojan asenne, jokainen katsoo ja arvioi samalla myös itseään näiden kilpailevien, toisten ihmisten, urheilijoiden, voittajien ja häviäjien kautta. Haluammeko siis itse olla puhdasta fyysistä voimaa ja kestävyyttä? Sitäkö haemme kuntosaleilta ja pururadoilta, sankarillisia tekoja ja voittajan elämyksiä? Antwerpenin maastojuoksussa Nurmi oli tiukoilla Eric Backmanin kanssa. Vasta stadionilla hän ratkaisi kilpailun voitokseen. Backman juoksi ajalle tyypillisellä tavalla käsiään roikottaen. (Raevuori 1988, 63.) Paavo Nurmesta ja sankaruudesta kertovat kaksi seuraavaa tarinaa. Ranskalainen Joseph Guillemot oli Ensimmäisen maailmansodan sotasankari ja vuoden 1920 Antwerpenin olympialasten 5000 metrin voittaja. Hän käyttäytyi kuin esiintyvä taiteilija, akrobaatti tai ilveilijä, esiintyi tupakka huulessa, vastaili mutkattomasti haastattelijoiden kysymyksiin, ja nautti roolistaan kansan rakastamana urheilun taiteilijana. Suomalaiset lehtimiehet suhtautuivat Guillemotiin varauksella. Urheilijan piti olla vakaa ja totinen, ei mikään iloinen päiväperhonen, teatterimies tai narri. Urheilijan tuli olla kuin maanraivaaja, joka hiestä märkänä kyntää ja kylvää, ja raa alla työllä saavuttaa kunniansa. Paavo Nurmi vastasi paremmin suomalaisten odotuksia. Hän ei naureskellut eikä piessyt suutaan. He olivat toistensa vastakohdat Paavo Nurmi ja Joseph Guillemot. Toiselle juokseminen oli elämän tarkoitus, toiselle hetken huvi, toiselle hymytöntä työtä, toiselle kepeää leikkiä. (Raevuori 1988, ) 23

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi - 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) ENNEN OHJELMIEN ALOITTAMISTA Haluamme, että harjoittelusi ja ohjelmasi etenee mahdollisimman sujuvasti alusta lähtien. Jotta saat parhaan

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa

Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa Tässä dokumentissa esiintyvä materiaali on tekijänoikeuslain alaista. Materiaalia ei saa levittää, myydä tai luovuttaa eteenpäin missään muodossa ilman Media Clever Oy:n kirjallista lupaa. 1 Tämän kyselyn

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

SISÄINEN VOIMA PIKAOPAS THE NEXT LEVEL

SISÄINEN VOIMA PIKAOPAS THE NEXT LEVEL SISÄINEN VOIMA PIKAOPAS THE NEXT LEVEL Unelmasi ansaitsee tulla toteutetuksi En tiedä millaista unelmaa kannat sydämessäsi. Sillä ei ole väliä, kuinka suurta epätoivoa olet saattanut tuntea, kun ponnisteluistasi

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Juoksusankarit Demoharjoitus II

Juoksusankarit Demoharjoitus II Juoksusankarit Demoharjoitus II - Demotunti huomioiden erilaiset liikkujatyypit (Jaana Kari, 2016; pdf) - Minkälainen liikkujatyyppi sinä olet? 1. Käydään kaikki harjoituspisteet läpi ja lopuksi ryhmitytään

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET 1 2 JOHDONMUKAISUUS Kurinalainen ajatus ja toteus harjoittelussa B-I-G = get your Butt In to the Gym 3 YMMÄRTÄMINEN JOHDONMUKAISUUS Jos ei ymmärrä

Lisätiedot

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko?

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? 18.2. Liito-ohjelman aamiaistilaisuus Seurahuone Helsinki Johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja, mentori, OTK ESIMIESTYÖN AVAINKYSYMYKSIÄ: Ajankäyttö

Lisätiedot

Loimaan Korikonkarit Valmentajakerho Petri Kajander 13.4.2010

Loimaan Korikonkarit Valmentajakerho Petri Kajander 13.4.2010 Loimaan Korikonkarit Valmentajakerho Petri Kajander 13.4.2010 Aihe: Puolustus / joukkuepuolustus (pelaajavartiointi) Mikään puolustusmuoto ei toimi, jollei pelaaja osaa puolustuksen perustaitoja. Joukkuepuolustus

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI

MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI Elisa Hartikka Taiteen maisterin opinnäytetyö Muotoilun laitos, teollisen muotoilun koulutusohjelma Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto 21.5.2012 2/24

Lisätiedot

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu 1 Hokutokai Aikido Oulu Iaido 2 Aikido Hokutokai- Hyvän mielen budoseura Hokutokaissa voi harjoitella kahta japanilaista budo-lajia, aikidoa ja iaidoa, hyvässä ja rennossa ilmapiirissä. Hokutokaissa harjoittelija

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11

Sisällys. Lukijalle... 11 Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA

KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA KILPAILIJAN OSAAMISEN MAKSIMOINTI KILPAILUTILANTEESSA Arto Tikkunen, Jewellery Marko Varjos, Cabinetmaking Skills Finland / Koulutuskeskus Salpaus WSC-valmennus 2015 Taustat kuntoon KILPAILIJA, EKSPERTTI,

Lisätiedot