Intohimon hämärä kohde

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Intohimon hämärä kohde"

Transkriptio

1 Intohimon hämärä kohde Kimmo Lapintie Mitä asukas haluaa? Kimmo Lapintie Yksi niin tutkijoita kuin päivälehtiäkin kiinnostava kysymys on suomalaisten toiveet asumisensa suhteen. Tavallisesti tätä lähestytään melko suoraviivaisesti lomaketutkimuksilla asukkaiden mieltymyksistä suhteessa erilaisiin asumista kuvaaviin käsitteisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan asumistoiveiden tai -preferenssien teoreettista ongelmakokonaisuutta. Asumistoiveita pohditaan taloustieteen sekä kahden psykologisen teorian, ihmisen ja ympäristön yhteensopivuuteen perustuvan sekä ekologisen psykologian kautta. Tuloksena päädytään väljempään mutta yhtä lailla mahdollisuuden käsitteen ympärille rakennettuun näkemykseen, jonka mukaan ympäristökokemus on tulkittavissa käytettävissä ja kuviteltavissa olevien mahdollisuuksien kautta. Useimmiten asumistoiveita koskevissa kyselyissä ei puhuta lainkaan rahasta, joten ne suorastaan houkuttelevat hakemaan arkivalintojen takana lymyävää asumisunelmaa: miten haluaisit asua, jos raha ei olisi esteenä? Ei ehkä ole yllättävää, että intohimon hämärä kohde ei ole kerrostalokaksio Kontulassa. Kun kysymykset ovat suoraviivaisia, niin ovat usein myös usein vastaukset, ja niistä piirtyy ensi katsomalta varsin yhdenmukainen kuva suomalaisesta unelmasta. Esimerkiksi Kortteinen, Tuominen ja Vaattovaara toteavat laajan pääkaupunki seudulle suunnatun kyselynsä perusteella, että asumista koskevien toiveiden osalta on perusteita puhua yhtenäiskulttuurista... Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja pientaloasuminen ovat keskeisimpiä toiveita, mitkä toistuvat alueesta, koulutuksesta, tulotasosta ja Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 41

2 ammatillisesta suuntautuneisuudesta riippumatta. (Kortteinen ym. 2005, ). Vastaajista 79 prosenttia halusi asua pientalossa, tosin kantakaupungin asukkaista 55 prosenttia piti kerrostaloa itselleen sopivimpana. Samankaltaisiin tuloksiin on päätynyt myös Anneli Juntto valtakunnallisessa kysely- ja tilastoaineistoon perustuvassa tutkimuksessaan (Juntto 2007). Omakotitalon ilmoitti tavoiteasunnokseen 56 prosenttia kaikista vastaajista, rivi- tai paritalon 17 prosenttia ja pien- tai muun kerrostalon 19 prosenttia, johon on osin luettava myös palvelu- tai senioritaloa haluavat (4 %). 5 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata. Tällaiset tulokset eivät ole kansainvälisestikään ainutlaatuisia; Rikhard Manninen toteaakin hiukan ironisesti, että kun vastaavia tuloksia on saatu myös Skotlannissa, olisiko pääteltävä samanlaisen yhtenäiskulttuurin vallitsevan molemmissa maissa (Manninen 2005). Aiemmin tässä lehdessä julkaistussa artikkelissani (Lapintie 2008) pohdin näiden tulosten ja yhdyskuntasuunnittelun sekä asuntopolitiikan välistä jännitettä. Näyttäisi nimittäin siltä, että niin ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin myös yhdyskuntien toimivuuteen ja palvelurakenteeseen liittyvät tavoitteet lyövät korville pyrkimystä ihmisten toiveiden mukaisen asuinympäristön rakentamiseksi. Kompaktia ja ehyttä yhdyskuntarakennetta korostavat tulokset ja keinot (Riipinen & Lapintie 2001, Naess 2007) kohtaavat melko yhdenmukaisia tuloksia asumisen pehmeältä puolelta: esimerkiksi Marketta Kytän ja Maarit Kahilan niin sanotulla Pehmo-GIS-menetelmällä toteutettu kysely osoitti melko vastaansanomattomasti, että ympäristön ja palvelujen kannalta parhaaksi todettu tiivis yhdyskuntarakenne saa helposti asukkaiden tuomion (Kyttä & Kahila 2006). Toisinaan syyttävä sormi suunnataankin suoraan suunnittelijoihin. Esimerkiksi Kortteinen, Tuominen ja Vaattovaara epäilivät edellä mainitussa tutkimuksessaan, muodostaako kaupunkisuunnittelu itseään täydentävän koneiston, jolla on valta määritellä pääkaupunkiseudun asumisen suunta ilman suhdetta asukkaiden toiveisiin ja pelkoihin. Tässä mielessä on syytä kantaa huolta siitä, millaisessa diskursiivisessa maailmassa yhdyskuntasuunnittelu elää: on ikään kuin se ajattelisi pystyvänsä suunnittelemaan ja rakentamaan tasapainoisia ja eläviä kaupunkiympäristöjä rajaamalla häiritsevät tekijät mm. asukkaat toiveineen ajattelunsa ulkopuolelle, kirjoittajat pohtivat. Tässä artikkelissa tarkoitukseni onkin kääntää katse juuri näihin toiveisiin. Tarkemmin katsoen on nimittäin syytä epäillä, että tavanomaisten kyselyiden tuottama kuva asumistoiveista on varsin karkea ja yksiulotteinen. Jo taipumus jättää taloudelliset resurssit kokonaan tarkastelun ulkopuolelle ulottaa tarkastelun hallitsemattomasti varsin laajalle alueelle, rationaalisesti harkituista asumisvaihtoehdoista varsin epärealistisiin asumisunelmiin asti. Toisaalta asumista kuvaavien käsitteiden irrottaminen yhdyskuntarakenteesta on yhtä lailla ongelmallista: onko esimerkiksi mielekästä verrata omakotitaloa ja kerrostaloasuntoa toisiinsa määrittelemättä sitä, sijaitsevatko ne Helsingin keskustassa vain maaseudulla? 42 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

3 Voidaan myös perustellusti kysyä, ovatko nämä käsitteet ja jäsentelyt lainkaan oikeita kuvaamaan asumistoiveita tai -kokemuksia, joita lähtökohtaisesti voidaan pitää varsin tiheinä, kulttuuriin ja asukkaan identiteettiin vahvasti kytkeytyvinä. Ennen kuin edellä mainittua jännitettä lähdetään suunnittelun tai asuntopolitiikan kautta purkamaan, on ehkä syytä pyrkiä hiukan syvempään ja jäsentyneempään kuvaan näistä toiveista, tästä intohimon hämärästä kohteesta. On kysyttävä, mitä asukas itse asiassa haluaa. Artikkeli perustuu vuosina toteutettuun, ympäristöministeriön Ympäristöklusterin tutkimusohjelman rahoittamaan hankkeeseen Asumispreferenssit, kestävä yhdyskuntarakenne ja asumisen arki. Se toteutettiin Teknillisen korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston) arkkitehtuurin laitoksen ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen yhteistyönä, ja tutkijoina toimivat allekirjoittaneen lisäksi professori Mari Vaattovaara, FT Marketta Kyttä, KTM Eija Hasu ja FM Katariina Pahkasalo. Tutkimuksen aikana toteutettiin teoreettisen ja käsitteellisen tarkastelun ohella kaksi erityyppistä laadullista tutkimusta, joista tämä artikkeli perustuu pääosin minun ja Eija Hasun keräämään eksploratiiviseen haastatteluaineistoon. Koko hankkeen tuloksia on julkaistu ja julkaistaan tämän artikkelin lisäksi muun muassa artikkelikokoelmassa Asumisen arki ja unelmat (toim. Anneli Juntto, ilmestyy 2010) sekä edellä mainitussa artikkelissani Lapintie (2008). Nämä kaksi artikkeliani eivät pyri kokoamaan koko hankkeen tuloksia yhteen, vaan kyse on enemmänkin omasta puheenvuorostani, joka perustuu sekä hankkeen aikana että sen jälkeen (mm. arkkitehtuurin laitoksen ja YTK:n yhteisissä Top Club -tutkijaseminaareissa) käytyihin keskusteluihin. Normaalista käytännöstä poiketen hankkeessa pyrittiin kokoamaan yhteiseen keskusteluun myös toisistaan poikkeavia näkemyksiä edustavia tutkijoita, kuten jatkossa käy ilmi. Tarkoitukseni ei ole niinkään tuottaa lisää materiaalia asumistoiveiden käsitteelliseen kirjoon vaan yrittää jossain määrin syventää ja purkaa asumistoiveita koskevia näennäisiä itsestäänselvyyksiä ja niiden tuottamaa kuvaa suomalaisesta yhtenäiskulttuurista. Näin ollen pyrin toisaalta käymään keskustelua asumistoiveiden taustalla olevista teoreettisista ja käsitteellisistä ongelmista, toisaalta keskusteluttamaan näitä keskeisiä käsitteitä ja teoreettisia tulkintoja laadullisen empiirisen aineistomme kanssa, joka kerättiin eri-ikäisiltä ja eri elämänvaihetta edustavilta haastateltavilta pääkaupunkiseudulla sekä Hämeenlinnassa ja Vaasassa vuosina Tutkimuksen tarkoituksena ei ole myöskään selittää asumiskokemusta siihen vaikuttavien syiden kautta vaan hahmottaa sitä, miten asumiskokemus jäsentyy muun muassa suhteessa vastaajien erilaiseen elämäntilanteeseen. Aineiston kautta pohdittiin myös metodologisia kysymyksiä määrällisten ja laadullisten menetel- Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 43

4 mien mahdollisuuksista asumiskokemuksen tavoittamiseen, ja sen yhteydessä testattiin myös uudentyyppistä, niin sanottua dialektista haastattelumenetelmää. Haastateltavia pyydettiin määrittelemään kodin käsite, heidän asumishistoriansa ja asuinympäristön käyttötapansa käytiin pääpirteittäin läpi, ja heidän suhtautumistaan tiettyihin keskustelussa esiintyneisiin avainkäsitteisiin, kuten talotyyppiin, ihanneasumiseen ja täydennysrakentamiseen kysyttiin. Perusaineiston (35 haastateltavaa) rinnalle Eija Hasu keräsi myös rinnakkaisen aineiston omaa diplomityötään varten siitä, miten asukkaat kokevat oman asuntonsa piha-alueen ja lähiympäristön (Hasu 2009). Teoreettisen ja metodologisen kiinnostuksen lisäksi tutkimuksen taustalla oli myös käytännön huoli siitä, että jos yhdyskunta- ja asuntosuunnittelu eivät kykene riittävästi kohtaamaan asumistoiveita ja edellä mainittua jännitettä, hurskaat toiveet ympäristövaikutusten vähentämisestä tai palvelu- ja rakenneuudistuksista voivat vaarantua toisaalta asuntomarkkinoiden, toisaalta paikallisten poliittisten päätösten kautta. Asukkaat ovat toiveineen kuitenkin vahva vaikuttaja, joka voi tarvittaessa äänestää kuntavaalien lisäksi niin kukkaroillaan kuin kumipyörilläänkin. Haaveet haihtuu Kuten todettu, asumistoiveiden kohdalla käytetään melko väljästi erilaisia käsitteitä, kuten toiveita, haluja, tarpeita, haaveita, laatutekijöitä, tavoiteasumista, ihanneasumista, asumispreferenssejä ja niin edespäin. Niillä voidaan viitata ihmisen mielessä olevaan haluun tai toiveeseen ja pyrkiä vertaamaan sitä todelliseen asuinympäristöön. Toisaalta voidaan kontrafaktuaalisesti 1 pyytää ihmistä kuvittelemaan, miten hän asuisi, jos tietyt rahalliset tai sijaintiin liittyvät esteet olisivat poissa. Ehkä vielä voimakkaampaa on puhua asumishaaveista, joka on kulttuurisesti tuttu ja vahva ilmaisu, mutta johon myös usein liitetään traaginen kokemus haaveiden haihtumisesta tai saavuttamattomuudesta. Halun maisema ei siis välttämättä ole yksiulotteinen tai dikotominen kokemus hyvästä tai huonosta asumisesta. Toisaalta asumisuran ja tavoiteasunnon käsite johtaa myös helposti liian yksinkertaiseen ajatukseen asumisesta eri tavoin tyydyttämättömänä kokemuksena, kunnes lopulta tavoiteasunnossa kokemus täydellistyy ja halut ikään kuin tyhjenevät. Tässäkin on hyvä muistaa elämänkaaren lähtökohtainen traagisuus: kaikki asuinsijat ovat loppujen lopuksi kuitenkin väliaikaisia. 1 Kontrafaktuaaliset ehtolauseet ovat erikoistapaus ns. subjunktiivisista ehtolauseista muotoa Jos olisi P, niin olisi Q. Kontrafaktuaalisiksi (todellisuuden vastaisiksi) ne tekee tieto siitä, että etujäsen P ei ole tosi (esimerkiksi jos P = raha ei ole esteenä asunnon hankinnassa ). Kontrafaktuaalisen ehtolauseen voidaan kokonaisuutena kuitenkin katsoa voivan kuvata todellisuutta, joskin sen totuusehdot täytyy määritellä mahdollisten maailmojen, ei vain aktuaalisen maailman kautta: Lause Jos olisi P, niin olisi Q on tosi jos ja vain jos Q on tosi kaikissa niissä mahdollisissa maailmoissa (vaihtoehdoissa), joissa P on tosi (Lewis 1973; 1986). Kuten myöhemmin nähdään, myös luontevin tulkinta tarjouman käsitteelle edellyttää subjunktiivisen ehtolauseen käyttöä (Scarantino 2003). 44 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

5 Asumistoiveiden rinnalla käytetään usein myös preferenssin käsitettä, joka ainakin kuulostaa tieteellisemmältä ja täsmällisemmältä. Tavallaan se sitä onkin, jos käsitettä käytetään kuluttajan valintateorian merkityksessä (esim. Collen & Hoekstra 2001). Vaikka lähestymistavat taloustieteissä ovat myös vaihtelevia ja pitävät sisällään myös symbolisia merkityksiä (Sirgy ym. 2005), tyypillisesti ei verrata keskenään vain käsitteitä, kuten omakotitalo tai kerrostalo, vaan kokonaisia hyödykeyhdistelmiä (Plaut & Plaut 2006), ja kuluttaja joutuu luonnollisesti liikkumaan taloudellisten mahdollisuuksiensa puitteissa. Ideaalitilanteessa (jossa hänellä oletetaan olevan täydellinen tieto eri vaihtoehdoista), rationaalinen kuluttaja valitsee vaihtoehdon, jossa hänen indifferenssipintansa sivuaa taloudellisten mahdollisuuksien rajapintaa: parempia mutta liian kalliita vaihtoehtoja ( unelmia ) toki löytyisi, mutta kaikki samanhintaiset tai halvemmat vaihtoehdot tuottaisivat vähemmän hyötyä. Asuntoon itseensä sijoitettu osuus käytettävissä olevista varoista voi tietysti vaihdella, mutta se vaikuttaa mahdollisuuksiin hankkia muita tuotteita. Asunnoille kestokulutushyödykkeinä on lisäksi tyypillistä niiden kytkeytyminen kiinteistöihin: ostaessaan tai vuokratessaan asunnon kuluttaja valitsee samalla siihen kytkeytyvän yhdyskuntarakenteen palveluineen, liikenneyhteyksineen ja virkistysalueineen sekä siihen kytkeytyvän sosiaalisen rakenteen ja statuksen. Tämän teorian kautta voidaan ehkä selittää se, että ihmiset kyselytutkimuksissa osoittautuvat keskimäärin varsin tyytyväisiksi asuntoonsa ja sen ympäristöön (Juntto 2007, Strandell 2004) onhan heillä ollut mahdollisuus valita omansa käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Sikäli kuin ovat rationaalisia ja tietoisia eri vaihtoehdoista, kuluttajat siis tavallaan jo asuvat itsensä kannalta parhaassa mahdollisessa vaihtoehdossa. Näin ollen tämä taloustieteellinen preferenssin käsite ei kuitenkaan anna mahdollisuutta tutkia asumistoiveiden ja asunnon välistä suhdetta, eikä sitä kautta myöskään saada osviittaa asunto- tai yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseen ongelma ikään kuin liukuu pois markkinamekanismin kautta, sillä vähemmän houkuttelevien asuntojen ja asuinalueiden hinta laskee ja tekee ne riittävän houkutteleviksi niihin tyytyville. Yhtälö toimii aina siihen asti, kunnes asunnot alkavat jäädä tyhjilleen ja alue rapistua ja muuttua vaaralliseksi. Tunnetuin kansainvälinen esimerkki tästä on Pruitt Igoen rakennettu ja räjäytetty alue St. Louisissa, Missourissa, mutta toki huolestuttaviin merkkeihin on törmätty myös Suomessa, kuten Riihimäen Peltosaaren alueella (Vaattovaara ym. 2009) luvun lähiörakentaminen on tietysti Suomessa ääriesimerkki yhdyskuntarakentamisen epäonnistumisesta, ja se näkyy pitkälti niin hintakehityksen kuin muuttohalukkuuden ja sitä kautta segregaation voimistumisen taustalla. Vaikeampaa on perustella onnistumisia tai epäonnistumisia uudemmassa ja tekniseltä varustukseltaan korkeatasoisemmassa asuntokannassa, joka on löytänyt ottajansa markkinoilla. Mitä ylipäätään tarkoi- Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 45

6 IDEAALIMAAILMA Ideaalit, yksilölliset toiveet ja preferenssit REAALIMAAILMA Reaalimaailman tarjoumat Yksilöllinen laatuverkko = tarjoumien saavutettavuus = tarjoumien aktualisoituminen aste Kuva 1 Asukkaan toiveet ja halutut tarjoumat sijaitsevat reaalimaailman yläpuolella ideaalimaailmassa. Kuva: Kyttä & Kahila 2006, s. 15. tamme tällä onnistumisella tai epäonnistumisella? Missä mielessä asuminen ei vastaa ihmisten toiveita? Marketta Kyttä työryhmineen on ehdottanut kuluttajan valintateorian sijasta kahta psykologiassa sovellettua teoreettista lähestymistapaa, ihmisen ja ympäristön yhteensopivuusteoriaa (person-environment-fit) ja Gibsonin tarjoumateoriaa tai ekologista psykologiaa (Kyttä 2002, Kyttä & Kahila 2006, Kyttä ym. 2003). Edellinen on lähinnä työelämän psykologiassa käytetty teoria, joka pyrkii selittämään työssä menestymistä ja koettua stressiä henkilökohtaisten ominaisuuksien ja ympäristön yhteensopivuuden kautta. Gibsonin tarjoumateoria on taas valtavirran havaintopsykologialle 46 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

7 1970-luvulla esitetty vaihtoehto, jossa havainnon esitetään informaation prosessoinnin sijasta suuntautuvan suoraan ympäristön käytettävyyteen, positiivisiin tai negatiivisiin tarjoumiin : katu on käveltävä, puut kiivettäviä, ja jyrkkä kallio pudottava (fall-off-able). Erityisesti lasten ympäristösuhdetta tutkinut Kyttä näkee tässä mielekkään tavan käsitteellistää esimerkiksi lasten toiminnallista tapaa ottaa ympäristö haltuunsa, mutta hän laajentaa käsitteen myös kulttuuriympäristöön ja erityisesti asuinympäristöön (Kyttä 2002). Kuvassa 1 tarjoumateorian ja yhteensopivuusteorian yhdistäminen on esitetty havainnollisesti: asukkaan todellinen ympäristö erilaisine tarjoumineen sijaitsee reaalimaailmassa, kun taas hänen toiveensa ja halutut tarjoumansa sijaitsevat sen yläpuolella sijaitsevassa pilvilinnassa, ideaalimaailmassa (Kyttä & Kahila 2006, s. 15). Yhteensopivuusteorian käyttö työelämän psykologiassa juontaa juurensa jo Frank Parsonsin teokseen Choosing a Vocation vuodelta 1909 (Parsons 1909), ja sitä pidetään edelleen työelämän kehittämisen ja rekrytoinnin avainteoriana (esim. Durr & Tracey 2009, Jeffrey et. al. 2006). Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät hakeutumaan itsensä kannalta optimaalisiin (itseään vastaaviin) työympäristöihin, jolloin heidän suorituksensa ovat parempia ja työtyytyväisyytensä suurempaa. Teorian menestyksen taustalla on epäilemättä sen instrumentaalinen hyöty uramenestyksen ennustamisessa, mikä ei tosin sinänsä vielä kerro sen teoreettisista ansioista ellei teoriaa itseään tulkita instrumentalistisesti, toisin sanoen ei todellisuuteen viittaavana vaan ennustamisen mahdollistavana työkaluna2. Gibson muotoili teoriansa 1970-luvun lopulla (Gibson 1977; 1979) kuvaamaan ihmisen ja muiden eläinlajien havaitsemista omassa ekologisessa ympäristössään. Keskeinen teoreettinen käsite tarjouma (affordance) on rakennettu kuvaamaan sitä saumatonta yhteyttä, joka syntyy eläimen havaitessa ja toimiessa sille luonteenomaisessa ja sille relevantissa ympäristössä. Teoria on monistinen3 ja se on myös possibilistinen tai ei-aktualistinen, eli todellisuutta ei hahmoteta olioiden ja niiden välisten suhteiden ajallisen jatkumon vaan erilaisten toimintamahdollisuuksien kautta. Kun teorian ontologia on näinkin epätavallinen, eivätkä Gibson tai hänen seuraajansa itsekään vieneet käsiteanalyysiaan kovin pitkälle (Stoffregen 2000), se on ruokkinut jossain määrin horjuvuutta tutkimuskirjallisuuteen. Esimerkiksi niin Kyttä (2002) kuin Harry Heftkin (1988) erottavat toisistaan potentiaaliset ja aktuaali- 2 Tässä viittaan teorioiden tulkintaan realismin, empirismin, instrumentalismin ja konstruktivismin pohjalta, jotka kaikki sisältävät erilaisen tulkinnan todellisuuden luonteesta ja siten tutkimuksen ontologiasta. Realismin mukaan teoria viittaa ihmisestä riippumattomaan todellisuuteen (joskaan ei välttämättä aktuaaliseen, sillä myös mahdollisuudet voidaan tulkita reaalisiksi, eikä vain empiiriseen). Empirismin mukaan teoria on lähinnä havaintojen jatke ja yleistys, sillä havaintomaailman takana ei katsota olevan sen takaisia voimia tai mekanismeja. Instrumentalismin mukaan teorian viittaussuhde ei ole olennainen, vaan sen tarkoituksena on toimia ennustamisen mahdollistajana. Konstruktivismi puolestaan näkee teoriat, kuten muutkin kielelliset konstruktiot, yhteiskunnan ja kulttuurin tuotteina, joita määrittelevät pikemminkin tuotannon ehdot kuin totuudenkaltaisuus. Ks. esim. Töttö 2006, joskaan en jaa Tötön sitoumusta ns. kriittiseen realismiin. 3 Tarkastelen monismin ja dualismin välistä suhdetta myöhemmin tässä artikkelissa. Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 47

8 set tarjoumat, vaikka tarjouman käsite jo sinänsä on yhtä kuin mahdollisuus, eli sen ei tarvitse tulla havaituksi tai hyödynnetyksi ollakseen olemassa tarjoumana. Havaitsemisen ja toimeen tarttumisen sijasta tarjouman määrittelevät niin yksilön kuin sen ympäristönkin fyysiset ja psykologiset ominaisuudet: keppi on kyseisen yksilön tartuttavissa, aita on hänen yli-kiivettävissään. Huolellisimman analyysin tarjouman käsitteestä on tiettävästi tehnyt Andrea Scarantino (2003), joka päätyy tulkitsemaan tarjouman dispositiona. Tarkemmin ilmaisten tarjouma voidaan esittää seuraavanlaisen subjunktiivisen ehtolauseen 4 muodossa: Hetkellä t, taustatekijöiden C ollessa voimassa, jos organismi O valitsisi päämääräkseen P:n (kiivetä, tarttua, jne.), niin tämä toiminta onnistuisi suurella todennäköisyydellä 5 p. Tarjouman olemassaolo eläimelle merkitsee siis, että jos se päättäisi tavoitella esimerkiksi puuhun kiipeämistä ja olosuhteet olisivat suotuisat (puu ei ole tulessa tms.), kiipeäminen todennäköisesti onnistuisi. Tällaisen subjunktiivisen ehtolauseen totuusehdot taas on kuvattava esimerkiksi mahdollisten maailmojen semantiikan kautta, mikä osoittaa Gibsonin ei-aktualistisen ontologian. On myös syytä havaita tarjoumien suhteellisuus ajan (t) ja olosuhteiden (C) suhteen. Tässä mielessä voidaan kyllä puhua potentiaalisista tarjoumista, jotka aktualisoituvat (muuttuvat tarjoumiksi) vasta olosuhteiden ollessa suopeita. Molemmat näistä teorioista ovat kiinnostavia ja lupaavia. Ympäristön ja ihmisen yhteensopivuusteoria tarjoaisi edellä kaivatun mahdollisuuden arvioida asuinympäristön laatua ja siten myös suunnata suunnittelua paremmin asumistoiveita vastaavaksi. Tarjoumateoria taas antaa mahdollisuuden tulkita ympäristösuhdetta toiminnallisuuden kautta, mikä on suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaista; onhan yhdyskuntasuunnittelussa pitkälti kyse elinympäristön toimivuudesta, ja myös merkitykset välittyvät usein toiminnan kautta. Toisaalta molempiin teorioihin liittyy myös käsitteellisiä ongelmia. Voidaan kysyä, onko yhteensopivuusteorian kuva ihmisestä ja hänen kokemuksestaan sittenkin liian yksiulotteinen hakiessaan onnellisuutta jonkinlaisen harmonian kautta entä sitten kun tämä yhteensopivuus on saavutettu, "tyhjeneekö" ihminen haluavana olentona? Toisaalta voidaan kysyä, onko ihmisen ja hänen ympäristönsä empiirinen erottelu teorian esittämällä tavalla lainkaan mahdollista. Gibsonin tarjoumateoriaa voidaan puolestaan pitää kiinnostavana nimenomaan ympäristön suoran toiminnallisuuden analysoinnissa, mutta sen mielekkyyttä kulttuurisesti kompleksisten ympäristöjen, kuten arkkitehtuurin ja kulttuurimaiseman, kohdalla voidaan epäillä. Vakavin kysymys kohdistuu ehkä kuitenkin näiden kahden teorian yhteensovittamiseen. Yhteensopivuusteoria on 4 Ks. ed. viite 1. 5 Scarantino käyttää ilmaisua positive probability ja pohtii tarvittavan todennäköisyyden astetta. Epäilemättä emme voi edellyttää todennäköisyyden olevan 1, sillä toiminta voi aina epäonnistua suotuisissakin oloissa, mutta toisaalta se ei voi olla kovin pienikään: käytännössä mahdottomat toiminnat eivät liene tarjoumia kyseisessä ympäristössä. 48 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

9 selkeästi dualistinen erottaessaan toisaalta ihmisen ja hänen ympäristönsä tai kuten Kyttä ja Kahila esittävät, reaalimaailman ja ideaalimaailman kun taas Gibsonin ekologinen psykologia on yksi lukuisista yrityksistä rakentaa monistista näkemystä ihmisestä ympäristössään. Voidaan kysyä, ovatko dualistinen ja monistinen maailmankuva lainkaan yhdistettävissä tällä tavoin. Mitä itse asiassa ideaalimaailma tässä yhteydessä tarkoittaa? Jos kyse on toiveista, tunteista tai ajatuksista, eivätkö ne ole selvästi reaalimaailman ilmiöitä? Jos taas on todella kyse ideaalimaailmasta (jollain tavalla idealisoidusta), mikä tulkinta sille on annettava? Klassinen, Platonin tulkinta dualismista perustui ajatukseen, että ideaalimaailma on olemassa ihmisistä riippumatta, ja se on itse asiassa todellisempi kuin aistimaailma: esimerkiksi jokainen piirretty kolmio on kolmion idean epätäydellinen esimerkki, ei-aivan-kolmio, joka voidaan kuitenkin ymmärtää kolmion idean avulla. Ideat voivat olla tiedon kohteina, tai itse asiassa vain ne voivat olla, sillä aistimaailma on äärimmäisen monimuotoinen ja jatkuvasti muuttuva. Heti kun luulemme esimerkiksi tietävämme ihmisten toiveet, ne ovatkin jo muuttuneet, eli empiirinen tietomme kohdistuu ei-olevaan, menneeseen. Luonnontieteet ratkaisivat tämän ongelman matematisoimalla tieteen: tieto kohdistuu muuttumattomiin luonnonlakeihin, siis periaatteessa Platonin ideoihin, joita voidaan kuitenkin testata havaintojen avulla. Descartesin dualismi taas perustui argumenttiin, että koska ajattelu ja tunne voidaan käsitteellisesti erottaa materiaalisesta perustastaan, henki on syytä nähdä materiasta erillisenä todellisuutena. Popperin kolmen maailman teoria taas tavallaan yhdisti nämä kaksi dualismin lajia: todellisuus muodostui fyysisistä olioista ja tapahtumista, jotka ovat ajallis-tilallisia (maailma 1), subjektiivisista kokemuksista ja ajatuksista, jotka ovat ajallisia mutta eivät tilallisia (maailma 2) ja ideoista tai kulttuurituotteista (maailma 3), jotka ovat periaatteessa ei-tilallisia ja ei-ajallisia, kuten luvut, tieteelliset teoriat ja sinfoniat ne voivat olla ajallisia vain siinä mielessä, että ne on jossain vaiheessa sävelletty tai keksitty, mutta sen jälkeen ne eivät sijaitse tai tapahdu ajallisesti missään. Gibsonin tarjoumat taas eivät ole sen enempää subjektiivisia kokemuksia toimintamahdollisuuksista kuin kokemuksesta riippumattomiakaan, vaan yksilön tai lajin ekologisessa ympäristössä olevia mahdollisuuksia, jotka ovat kuitenkin mahdollisuuksia vain hänen toiminta- ja havaintokykynsä kautta. Gibson siis ainakin yritti rakentaa monistista käsiterakennelmaa: havaitessaan ja toimiessaan ihminen on todellisuudessa, eikä vain representoi sitä mieleensä. Samankaltainen ajattelu on filosofisissa modaaliteorioissa: mahdollisuuksia ei missään nimessä psykologisoida, eli niiden ei ajatella syntyvän kuvittelun kautta. Loogiset, fyysiset ja normatiiviset mahdollisuudet ovat valmiiksi annettuja joskin niihin voi myös Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 49

10 omalla toiminnallaan osin vaikuttaa samoin kuin Gibsonin ekologinen ympäristö, eikä ihmistä voi tästä ympäristöstään erottaa. Mitä siis yhteensopivuus, person-environment-fit, voisi tarkoittaa tässä kontekstissa? Jos henkilöä ei voi konkreettisesti irrottaa ympäristöstään, jos hän siis kuuluu siihen elimellisesti kuten käsi vartaloon, niin mistä on kysymys? Mitä tarkoitan sanomalla, että käteni ei sovi vartalooni? Eikö se ole mielekäs kysymys vasta jos käteni on ensin revitty irti ja sitä (tai jonkun muun kättä tai tekokättä) yritetään sovittaa uudelleen kiinni? Tietysti se voi olla mielekäs myös viitattaessa kulttuurisiin tai funktionaalisiin normeihin: käteni on liian paksu, liian ohut, liian lyhytsorminen tai muuta sellaista. Jos siis asumistoiveet, pelot ja haaveet ovat osa tässä todellisuudessa elämistä, syntyneet siinä ja sen kautta, niin miten tämä haavekuva voidaan nostaa irti tästä todellisuudesta ja sitten verrata siihen? Ja jos taas ei voida (muuten kuin abstrahoimalla, jolloin ei ole enää kyse todellisista toiveista), niin miten on käsitteellisesti mahdollista puhua ympäristön ja ihmisen yhteensopivuudesta tai -sopimattomuudesta, ellei viitata nimenomaan kauneustai muihin kulttuurisiin normeihin? Elämän valttikortit Oletetaan, että istun kerrostaloasunnossa ja katselen kevään tuloa. Mieleni tekee iskeä kourani multaan, istuttaa omenapuu ja marjapensaita, mutta kerrostalopiha on arkkitehdin suunnittelema, eikä siellä ole palstoja asukkaille. Menen Oikotielle etsimään asuntoja ja huomaan, että omakotitalo irtoaisi minun budjetillani Nurmijärveltä tai vielä kauempaa; Espoon perukoilta voisin ehkä saada rivitalonpätkän, jossa on pieni piha. Matka työpaikalle ja palveluihin kuitenkin pitenisi, ja lasten olisi vaihdettava koulua ja kaveripiirejä, enkä haluaisi tehdä sitä heille. Toinen autokin olisi ehkä hankittava, matka julkisilla on liian hidas. Pohdin näitä hyödykeyhdistelmän osia, ja joko muutan tai jään paikoilleni. Ehkä vain vuokraan palstan tai ryhdyn harkitsemaan kesämökkiä. Tarvitaanko tämän kuvauksen tekemiseen ideaalimaailman tai ideaaliasunnon käsitettä? Eikö sitä voida kuvata yhtä hyvin todellisten tarjoumien tai toimintamahdollisuuksien kautta: käyn koko ajan läpi ympäristössäni olevia mahdollisuuksia, tartun joihinkin ja vältän joitain toisia? Se, että oma piha ja määräysvalta siihen ovat tarjolla vain omakoti- ja rivitaloissa, ja se että niiden hinta on kaupunkialueilla korkea, on kulttuurinen konteksti jossa joudun toimimaan ja joka on historiallisesti muuttuva ja osin muutettavissa. Lapsuudenkodissani 50-luvulla oli vielä luonnollista, että kerrostalon pihalla oli kasvimaa, mutta 60-luvulla ne jyrättiin viherkentiksi. Osakkaiden enemmistön päätöksellä tietysti kerrostaloasukkaalla kun ei ole suvereniteettia omalla pihallaan. 50 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

11 Jos samaa kysymystä ideaaliasunnosta tarkastellaan empiirisesti, haastateltavat tuntuvat tarttuvan siihen varsin eri tavoin. Seuraava vastaus tuntuu vastaavan alussa kvantitatiivisten tulosten pohjalta rakentunutta kuvaa suomalaisesta unelmasta : K: mikä sulle olisi ihanneasumista? V: Kyllä se olisi, se olisi omakotitalo. Semmoinen, ei hirveän suuri. Se olisi varmaan kivitalo ja siellä olisi aika isoja huoneita... Ja siinä olisi puutarhaa ja tilaa ympärillä....sinne sitten saisi väkeä tulla. Sinne mahtuisi väkeä. Se olisi mun unelma. Toisaalta seuraava ote tuntuisi kuvaavan sille käänteistä, urbaania unelmaa: Mutta just se vihreys, vehreys, vesi, se vesi, kaikki palvelut äärettömän hyvät ravintolat, taksit, Finnairin bussi tuosta Töölönkadulta, kaikki kulttuuri, Finlandiatalot, Ooppera. Ja pääsyt, kaikki bussilinjat, ratikat ja muut...eikä täällä ole koskaan yksin. Edes yöllä, koska tässä on toi taksitolppa ja snagari... Niin se on sellainen, mistä mä olen aina tykännyt, opiskeluaikanakin, että on turvallista. Paitsi että näin ei ole: kyseessä on kaksi otetta samalta haastateltavalta. Ensimmäinen on vastaus pyyntöön määritellä ihanneasuminen, toinen taas on kuvaus nykyisestä asuinpaikasta Helsingin Töölössä. Haastateltava, 41-vuotias yksin asuva nainen, hahmottaa varsin monipuolisesti nykyisen urbaanin asuinympäristönsä tarjoumat, eikä hänellä ole vaikeuksia kuvata myöskään ideaaliasuntoaan. Tosin se on todellakin lähempänä pilvilinnaa: paitsi että rahasta ei puhuta, asunto sijaitsee utopioiden tapaan ei-missään, eikä puutarhan ja väljyyden lisäksi muusta ympäristöstä puhuta. Yhteensopivuusteorian mukaisesti meidän olisi siis ilmeisesti pääteltävä, että kyseinen henkilö on stressaantunut ja onneton, koska P-E-Fit on näinkin huono. Haastateltavan selvästi positiivinen kuvaus nykyisestä ympäristöstään olisi ehkä tulkittava onnellisuusmuurina, jolla hän kätkee pakollisen oleilunsa kaupungissa? Tällainen tulkinta olisi kyllä melkoisen väkivaltainen, sillä haastateltava itse jäsentää tämän näennäisen ristiriidan varsin luontevasti: Helsingin alueella en haluaisi Töölöstä pois. Mua ei oikein viehätä eikä kiinnosta muut alueet. Ja sitten taas, jos haluaisin sitä pihaa, niin sitten lähtisin selkeästi kauemmas, maalle... Mä olen joko täällä kaupungissa kunnolla tai sitten kunnolla maalla. Ja se kunnolla maalla on yksinäiselle ihmiselle vähän hankalaa. Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 51

12 Vaikuttaa siis siltä, että yhden ideaalimaailman sijasta olisi puhuttava ainakin asumisen reaalisista vaihtoehdoista ja varsinaisista unelmista, jotka saattavat olla hyvin erilaisia kuin todellinen asuinympäristö, ja joihin liittyy usein muitakin kuin asumiseen liittyviä unelmia, kuten esimerkiksi elämänkumppani tai vilkas sosiaalinen elämä. Eikö olisi luontevampaa ajatella, että tällaisten unelmien olemassaolo on pikemminkin elämää rikastuttava kuin stressiä ja onnettomuutta kasvattava tekijä ihmisen elämässä? Ja että yhden toiveasunnon sijasta relevantteja vaihtoehtoja voi olla useita samanaikaisesti? Toisaalta oli mielenkiintoista havaita, että kysymys ihanneasumisesta ei ollut kaikille haastateltaville suinkaan helppo tai luonteva ajatus. Joissain tapauksissa vastausta ei useista yrityksistä lainkaan saatu. Esimerkiksi 76-vuotias yksin asuva nainen väisti kysymyksen systemaattisesti ja palasi aina nykyisen ympäristönsä kuvaamiseen: K: Mikä olisi tällainen ihanneasuminen? V: Minun ikäiselle on ihanneasuminen tää vuokralla asuminen, tässä talossa jossa mä asun, jossa kaikki korjataan ja laitetaan, ei tarvitse kun soittaa... mä en osaa siinä asumisessa mitään negatiivista sanoa, mutta sitten aina kun meillä on ne taloyhtiön kokoukset niin ainahan niitä valittajia on. (Nainen 76 v.) Iän lisääntyessä vaihtoehdot luonnollisesti vähenevät ja edessä on pikemminkin pelko itsenäisen asumisen menettämisestä. Unelmille ei oikein tunnu enää olevan sijaa, ja menneisyys on pikemminkin muistamisen kuin unelmoinnin maisemaa. Nuorempien kohdalla relevantit vaihtoehdot, kuten omakotitalo tai kerrostaloasunto, vaikuttavat nyt myös täysin epäajankohtaisilta, "tavoiteasunnosta" puhumattakaan: K: Miten jos ajattelet tällaisia asumismuotoja kuin kerrostalo, omakotitalo, rivitalo tai tällainen tiiviimpi, niin onko niillä eroja asumisen kannalta? V: Jos en pystyisi asumaan tässä, niin ehkä sellainen palvelutalomuoto olisi jossa olisi niin kuin oma vapaus, mutta olisi apu lähellä, niin olisi se seuraava... Mutta mulla on ollut aina se periaate että oikeasti ihminen ei omista mitään aineellista että se on vain yksi paikka minne lähdetään joka on melkein kaikille, rikkaille ja köyhille sama. Osalle haastateltavista taas toiveasunnon yksilöllistäminen ei tuntunut lainkaan osuvalta jäsennykseltä: K: Mitä koti olisi parhaimmillaan siis kodin ideaalityyppi? 52 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

13 V: Tarkoitatko sä asumistyyppiä vai? K: Ylipäänsä mitä ominaisuuksia siinä pitäisi olla. Voi olla että ne toteutuu toisessa tyypissä paremmin kuin toisessa, mutta V: Hirveän vaikea kysymys, koska se on niin suhteellista, se riippuu hirvittävästi ihmisen elämäntilanteesta. Että jos sillä on pieniä lapsia niin sillä on ihan erilaiset tarpeet ja toiveet ja arki niin kuin rullais, kun sitten jos on lapset lähtenyt kotoa ja tekee esimerkiksi kotona töitä, niin eihän ne ole niin kuin samanlaiset kuin jos raahaa lasta jolla on korvatulehdus jonnekin terkkariin, tyyliin kauhutarina Espoosta, kahden bussin kautta ilman autoa. (Nainen 51 v.) Kun siis kysytään ideaalityyppiä niin haastateltava kääntää sen elämäntilanteeseen ja arjen sujuvuuteen. Kun arki ei suju niin se aiheuttaa varmasti stressiä, josta yhteensopivuusteoria on kiinnostunut, mutta tarvitaanko sen selittämiseen ideaalityyppi ja misfit sen ja reaalitodellisuuden välillä? Toisaalta asunnon ihanteelliset ominaisuudet kytkeytyvät luontevasti elämäntilanteeseen, jossa ihminen pääsääntöisesti ei ole vain yksilö, vaan lapsi, pienten lasten vanhempi, kolmatta ikää viettävä ja niin edespäin. Toinen esimerkki: K: Mikä olisi sellainen ihanneasumismuoto? V: Tietysti yksi sellainen tärkeä tekijä on että pitää olla meren rannassa mutta on vaikea selittää että minkä takia pitää olla meren rannassa, mutta mä tunnen että se avaruus aukeaa sieltä. Sitten jos yhdessä miehen kanssa niin ehkä sitä haluaisi johonkin vanhaan taloon jossa olisi korkeat huoneet ja semmoista tunnelmaa enemmän mutta en oikein osaa sanoa mutta jos yksin joutuis asumaan niin ei varmaan ainakaan tuossa, tuossa on kuitenkin yli sata neliötä, että se tulee ajankohtaiseksi muuttaa tuosta. Mutta että sellainen tila ja valo on tärkeää. Sitä on aika monta vuotta asunut että sitä voisi muuttaa ihan senkin takia että saisi vaihtelua. Mutta ei, kyllä tuo on hyvä paikka asua. (nainen 50 v.) Tässä tapauksessa haastateltava asuu jo meren rannassa, mieltää kyllä että lasten lähteminen antaa mahdollisuuden pohtia vaihtoehtoja nykyiselle 70-lukulaiselle lähiöasunnolleen ja hakee mielessään vaihtoehtoja, joskin palaa vielä turvallisesti nykyasumiseensa. Tämän voisi tulkita niin, että ideaaliasunnon sijasta ihminen hakee kulloisessakin elämäntilanteessaan relevantteja vaihtoehtoja, mahdollisuuksia, ja ehkä tarttuu joihinkin niistä. Tietyt ominaisuudet voivat olla tärkeitä (meri, tila, valo, vanha talo), mutta todelliset vaihtoehdot ovat tilallisia, sijaitsevat jossain. Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 53

14 Yhteensopivuusteorian teoreettinen ongelma liittyy siis siihen, onko lainkaan mahdollista erottaa ihmisen toiveiden, intressien tai arvojen kaltaisia ominaisuuksia hänen ympäristöstään. Fyysisten ominaisuuksien kuten geeniperimän kohdalla tällaista vaikeutta ei ehkä synny, mutta toiveet ovat luonteeltaan intentionaalisia eli kohdistuvat ympäristöön. Näin ollen sellaiset henkilöön liittyvät ominaisuudet kuin toive, intressi ja halu pitävät jo käsitteellisesti sisällään ympäristön, joka luonnollisesti voi vaihtua. Ihmisellä ei ole vain epämääräistä toivomisen ja halun tunnetta, vaan hän toivoo tai haluaa jotain tässä maailmassa, tässä ympäristössä, siihen suuntautuen. Koska ihmisen kokeellinenkaan siirtäminen ei-ympäristöön ei ole mahdollista, ihmisen ja hänen ympäristönsä vertaaminen jossain muussa kuin instrumentaalisessa mielessä ei ole ehkä lainkaan mahdollista. Kun työelämästä siirrytään asumiseen, ongelmaksi nousee myös se, ettei instrumentaalisesta menestyksestä oikein voi puhua. Toisin kuin työurien kohdalla asumisessa ei voida puhua oikein, tehokkaasti tai menestyksellisesti asumisesta, eikä asunnossa tai asuinalueella pysyminenkään ole yksiselitteisesti onnistumisen mittari. Näin ollen yhteensopivuusteorian siirtäminen työelämän psykologiasta asumisen tutkimukseen ei ole suinkaan ongelmatonta. Tarjoumista mahdollisuuksiin Olisin siis valmis jättämään yhteensopivuusteorian syrjään: asumisen tutkimuksessa se tuntuu selvästi johtavan varsin yksiulotteiseen ja epäsensitiiviseen ihmiskuvaan. Näin pääsemme eroon myös siihen käsitteellisesti upotetusta dualismista, ja ihmisen asumistoiveet voidaan nähdä elimellisessä suhteessa ympäristöön, ei siitä erotettuna ja siihen vertautuvina. Mielenkiintoisemman väylän avaa näin ollen ehkä edellä mainittu Gibsonin ekologinen psykologia, jossa tätä yhteyttä on nimenomaan pyritty teoreettisesti rakentamaan. Mutta kuinka hyvin tämä teoria soveltuu ihmisen asuinympäristön ja ympäristösuhteen kuvaamiseen? Gibson itse tuntui antavan tarjouman käsitteelle varsin kaikenkattavan roolin, paitsi eläinten ja muiden organismien, myös ihmisen havaintomaailmassa: [P]laces, attached objects, objects, and substances are what are mainly perceived, together with events, which are changes of these things. To [perceive] these things is to perceive what they afford. (Gibson 1979, 240) The meaning or value of a thing consists of what it affords. (Gibson et al. 1982, 407, sit. Scarantino 2003) Tämä on tulkittavissa kuitenkin kahdella tavalla, jotka molemmat johtavat vaikeuksiin. Jos ympäristön merkitys ja arvo palautuu siihen, mitä se "tarjoaa", ympäristö nähdään joko puhtaasti funktionaalisena (erilaisina toimintamahdollisuuksina), 54 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

15 tai sitten tarjouman käsitettä laajennetaan rajusti sen alkuperäisen fyysisen tai ekologisen merkityksen ulkopuolelle. Taideteoksen havaitseminen on kuvaava esimerkki: sen merkitys tai arvo ei varmastikaan palaudu siihen, mitä sillä voidaan tehdä (esimerkiksi istua sen päällä tai tarttua siihen). Toisaalta jos ajattelemme taideteoksen "tarjoavan" meille kauneutta, kiinnostavia väriyhdistelmiä, älyllistä haastetta tai muuta sellaista, kyse ei enää ole "eläimen ekologisesta lokerosta" vaan jostain aivan muusta. Silloin voi kysyä, onko tarjoumalla käsitteenä enää mitään teoreettista annettavaa, vai tuleeko siitä vain eräänlainen kattokäsite kaikelle, mikä ihmiselle on ympäristössään merkityksellistä. Kun siirrytään lasten välittömästä ja toiminnallisesti virittyneestä ympäristösuhteesta (juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen jne.) aikuisten maailmaan, joka on kulttuurisesti vahvasti määrittynyt, tämä kysymys nousee ajankohtaiseksi. Asuinympäristö on kuitenkin funktionaalisuudestaan huolimatta vahvasti kulttuurinen ympäristö. Toisaalta voidaan esittää kysymys, mihin tarkoitukseen Gibsonin uudissanaa lopultakaan tarvitaan. Kuten todettu, sen innovaationa oli tulkita ihminen/eläin ja sen ympäristö monistisena ja possibilistisena, jossa korostuvat ihmisen ja ympäristön ominaisuuksista nousevat toimintamahdollisuudet. Toisaalta meillä on jo käytössämme mahdollisuuden käsite, joka ei rajoitu pelkästään fyysisiin suorituksiin eikä edes sellaisiin triviaaleihin kulttuurisuorituksiin kuin kirjeen postittamiseen (Gibsonin tunnettu esimerkki). Voimme puhua myös mahdollisista tapahtumista (joihin emme itse osallistu) ja mahdollisista tulkinnoista. Mahdollisuuksien ontologia ja siihen liittyvien modaalisten käsitteiden logiikka (havainnon lisäksi mm. usko, tieto, muistaminen, tai deonttiset käsitteet pitäminen ja sallittavuus) ovat myös laajalti tutkittuja. 6 Näin voisimmekin antaa vaihtoehtoisen ja ehkä kiinnostavamman tulkinnan edellisen luvun haastatteluotteille. Kuten todettu, gibsonilainen tulkinta toimintamahdollisuuksista sopii ainakin osittain siihen tapaan, jolla haastateltavat kuvaavat nykyistä asuinympäristöään ja myös sen merkitystä. Toisaalta kysymys ihanneasunnosta houkuttelee kontrafaktuaaliseen ajatteluun: mitä vaihtoehtoja nykyiselle ympäristölle on olemassa, ja miltä ne voisivat tuntua. Toisaalta ikääntyneen haastateltavan haluttomuus vaihtoehtojen rakenteluun tulee tätä kautta ymmärrettäväksi: ihminen orientoituu positiivisten vaihtoehtojen kautta eteenpäin; taaksepäin katsottaessa menetetyt mahdollisuudet, elämän valttikortit, taas antavat sille niin tutun traagisen virityksen. Nämä tulokset ja pohdinnat antavat mielestäni aiheen kyseenalaistaa yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan suuntaamisen suoraviivaisesti "toiveiden 6 Modaalilogiikka ja modaalikäsitteiden filosofia on liian laaja tutkimusala käsiteltäväksi alaviitteenä. Todettakoon kuitenkin, että keskeisenä klassikkona pidetään Gottfried Leibnizia, ja alaa ovat tutkineet mm. Jaakko Hintikka, Saul Kripke, David Lewis, Alvin Plantinga ja Georg-Henrik von Wright. Johdatuksena modaalilogiikkaan ks. Rantala & Virtanen (2004). Kaupunkisuunnittelun kontekstissa ks. Lapintie (2007). Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 55

16 mukaiseksi", missä toiveilla tarkoitetaan eri kyselyissä enemmistön ilmaisemia asumisen laatuominaisuuksia. Jos asukkaiden toiveet halutaan ottaa vakavasti, ne on otettava vakavasti myös tutkimuksessa, jonka on pyrittävä piirtämään tämän halun maiseman ääriviivat niiden kaikessa monimutkaisuudessaan, ristiriitaisuudessaan ja myös lähtökohtaisessa traagisuudessaan. Yhdyskuntien ja asuntojen suunnittelu ei ole vain tarpeiden tyydyttämistä tai kestokulutushyödykkeiden valmistamista; se on pikemminkin ihmisten elämän rinnalla kulkemista, mahdollisuuksien avaamista mitä erilaisimpien elämäntilanteiden varalle. Epäilemättä myös suunnittelulta usein puuttuu tutkijoiden tavoin herkkyyttä tämän moninaisuuden lukemiseen; kritiikille ja uusille avauksille on siis jatkuva tilaus. Kirjallisuus Collen, Henry & Joris Hoekstra (2001). Values as determinants of preferences for housing attributes. Journal of Housing and the Built Environment 16:3 4, Durr II, Michael & Terence J.G. Tracey (2009). Relation of person environment fit to career certainty. Journal of Vocational Behavior 75, Edwards, Jeffrey R. & Daniel M. Cable & Ian O. Williamson & Lisa Schurer Lambert & and Abbie J. Shipp (2006). The Phenomenology of Fit: Linking the Person and Environment to the Subjective Experience of Person Environment Fit. Journal of Applied Psychology 91:4, Gibson, James J. (1977). The Theory of Affordances. Teoksessa Shaw, Robert & John Bransford: Perceiving, Acting, and Knowing. Gibson, James J. (1979). The Ecological Approach to Visual Perception. Boston: Houghton Mifflin. Hasu, Eija (2009). Koti pihalla. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Heft, Harry (1988). The development of Gibson s ecological approach to perception. Journal of Environmental Psychology 8:4, Juntto, Anneli (2007). Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet. Helsinki: Tilastokeskus, ympäristöministeriö. Juntto, Anneli, toim. (2010). Asumisen arki ja unelmat. Ilmestyy: Gaudeamus. Kortteinen, Matti, Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (2005). Asumistoiveet, sosiaalinen epäjärjestys ja kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla. Yhteiskuntapolitiikka 70: 2. Kyttä, Marketta (2002). Affordances of Children s Environments in the Context of Cities, Small Towns, Suburbs, and Rural Villages in Finland and in Belarus. Journal of Environmental Psychology, 22, Kyttä, Marketta & Mirkka Kaaja & Liisa Horelli (2003). An Internet-Based Design Game as a Mediator of Children s Environmental Visions. Environment and Behavior 35:X, Kyttä, Marketta & Maarit Kahila (2006). PehmoGIS elinympäristön koetun laadun kartoittajana. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 90. Lapintie, Kimmo (2007). Modalities of Urban Space. Planning Theory 6:1, Lapintie, Kimmo (2008). Ilmastonmuutos ja elämän virta. Yhdyskuntasuunnittelu 1/2008. Lewis, David (1973). Counterfactuals. Oxford: Blackwell. Lewis, David (1986). On the Plurality of Worlds. Oxford, Blackwell. Manninen, Rikhard (2005). Uudet asumismuodot ja kaupunkisuunnittelu. Teoksessa Liisa Knuuti (toim.) Asumisen monet kasvot. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 60. Naess, Petter (2006). Urban Structure Matters. Residential Location, Car Dependence and Travel Behaviour. New York: Routledge, Parsons, Frank (1909). Choosing a vocation. Boston: Houghton Mifflin. 56 Yhdyskuntasuunnittelu [2010] vol.48:2

17 Plaut Pnina O. & Steven E. Plaut (2006). The Preference for Housing Option Bundling. Journal of Housing Research 15:1, Rantala, Veikko & Ari Virtanen (2004). Johdatus modaalilogiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. Riipinen, Jouko & Lapintie, Kimmo (2001). Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu. Helsinki: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 8. Sirgy, M. Joseph & Stephan Grzeskowiak & Chenting Su (2005). Explaining housing preference and choice: The roleof self-congruity and functional congruity. Journal of Housing and the Built Environment 20, Scarantino, Andrea (2003). Affordances Explained. Philosophy of Science 70, Stoffregen, Thomas (2000). Affordances and Events. Ecological Psychology 12:1, Strandell, Anna (2004). Asukasbarometri Suomen ympäristö 746. Töttö, Pertti (2006). Kriittinen realismi ja sosiaalitieteiden menetelmät. Teoksessa Pekka Kuusela & Vuokko Niiranen (toim.) Realismin haaste sosiaalitieteissä. Kuopio: UNIPress. Vaattovaara, Mari & Matti Kortteinen & Rami Ratvio (toim.)(2009). Miten kehittää lähiötä? tapaustutkimus Riih mäen Peltosaaresta, metropolin laidalta. Suomen ympäristö 46. Kimmo Lapintie Intohimon hämärä kohde 57

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!!

Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!! Kovan ja pehmeän paikkatiedon leikkauskohdassa PehmoGIS-tutkimusta yhdyskuntarakenteen ja kokemusten välisistä suhteista Anna Broberg YTK/ Aalto-yliopisto Mapita Oy Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Asukkaiden arvostukset urbaanissa ympäristöstä

Asukkaiden arvostukset urbaanissa ympäristöstä Marketta Kyttä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Aalto-yliopisto Asukkaiden arvostukset urbaanissa ympäristöstä Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia?

Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Marketta Kyttä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Aalto-yliopisto Yhdyskuntasuunnittelulla hyvinvointia vai pahoinvointia? Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät Liisa Horelli, ympäristöpsykologian dosentti Aalto yliopisto SOCCA-seminaari, 15.8.2012 Liisa Horelli Esityksen rakenne Ympäristöpsykologian käsitteitä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset

Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset Hanna Virtanen 22.5.2007 Maantieteen laitos Asumisen muutoksen tutkijakoulu Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE)

PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) 1 PAIKALLISPOLITIIKAN, ASUMISPREFERENSSIEN JA KESTÄVYYDEN TASAPAINOTTAMINEN MAASEUTU-KAUPUNKI -VÄLIVYÖHYKKEIDEN UUSILLA ASUINALUEILLA (BALANCE) ASU-LIVE -tutkimusohjelman päätösseminaari 22.10.2015 Toivo

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Esipuhe Olen ollut alalla vsta 1978 lähtien (Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta.

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemin rakenteen ja eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot