Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 37. Metsätyö ja sähkölinjat

Transkriptio

1 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 37 Metsätyö ja sähkölinjat SOSIAALI- JA TERVEYSMINSTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2002

2 ISBN ISSN X Hermes, Tampere 2002

3 YLEISTÄ KUVA 2. SUURJÄNNITE 6-45 KV. JOHDOSSA ON TAVALLISESTI KOLME JOHDINTA. Sähkö- ja puhelinlinjojen aiheuttamat vaaratilanteet metsätöissä ovat lähinnä kolmenlaisia: I II III Metsätraktorin, hakkuukoneen tai puutavara-auton kuormaimen koskettaminen sähköjohtoihin. Puunkaato linjojen lähellä. Myrskytuhopuiden korjuu linjoilta. Leimikon hyvällä suunnittelulla ja olemassa olevien vaarojen tiedostamisella voidaan tapaturmavaaraa vähentää. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä yhteistyössä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työturvallisuuslaki määrittelee työpaikalle ja työympäristölle asetettavat työsuojelua koskevat vaatimukset. Työsuojeluvastuu kuuluu työturvallisuuslain mukaan työnantajan edustajalle, joka metsäalalla on useimmiten työmaan työnjohtaja tai pääurakoitsija. Myös suunnittelijan tulee huolehtia, että suunnitelmat täyttävät työturvallisuussäädösten vaatimukset. Työntekijät ja aliurakoitsijat vastaavat työturvallisuusmääräysten noudattamisesta omalta osaltaan. Uusimmat 20 kv avojohdot voivat olla rakennettuja ohuella muovikerroksella päällystetyistä johtimista. Tällaisessa johdossa ovat johtimet selvästi lähempänä toisiaan kuin tavallisessa 20 kv avojohdossa. Näihin ns. PAS-johtoihin sovelletaan samoja etäisyyksiä. SUURJÄNNITTEILLÄ VOI SÄHKÖTAPATURMA SATTUA ILMAN KOSKETUSTA. SÄHKÖ HYPPÄÄ PITKIÄKIN MATKOJA. KUVA 3. PIENJÄNNITE 380/220 V. JOHDOSSA ON TAVALLISESTI KAKSI TAI NELJÄ JOHDINTA. ILMAJOHTOTYYPIT Avojohdot Avojohto on ilmajohto, jossa jokainen johdin on erikseen kiinnitetty eristimiin tai muihin kannakkeisiin. Riippujohdot KUVA 1. SUURJÄNNITE KV. JOH- DOSSA ON TAVALLISESTI KOLME JOHDINTA. 2 Eristinketjun pituus: 110 kv = n. 1 m = lautasta 220 = n. 2 m = = n. 4 m = Riippukierrejohdossa on normaalisti kolme päällystettyä (mustaa) johdinta kiedottuna paljaan metalliköyden ympärille. 3 KUVA 4. RIIPPUJOHTO ON RIIPPUKAAPELIJOHDON JA RIIPPUKIERREJOHDON YHTEISNIMITYS.

4 Pienjännitejohdon ja heikkovirtailmajohdon (esim. puhelinjohto) yhteispylväsrakenne KUVA 6. KUVA 5. YHTEISKÄYTTÖPYLVÄÄN (SUUR- TAI PIENJÄNNITE JA HEIKKO- VIRTAJOHTO) TUNTEE PYLVÄÄN YMPÄRI KIINNITETYSTÄ KELTAISESTA VÄHINTÄÄN 20 MM LEVEÄSTÄ VAROITUSRENKAASTA. PUHELIN- KAAPELIN ETÄISYYS AVOJOHDOISTA ON VÄHINTÄÄN 1 M JA RIIPPU- JOHDOSTA VÄHINTÄÄN 0,3 M. Muista, että pienjännitekin on hengenvaarallinen! 60% kuolemaan päättyneistä kaikista sähkötapaturmista sattuu 380/220 V:lla. Sähkölinjojen turvaetäisyydet Vähimmäisetäisyys Nimellisjännite m kv avojohto riippujohto alla sivulla , , Mikäli linjan alle tai sen läheisyyteen joudutaan varastoimaan, pitää siihen saada johdon haltijan suostumus. TYÖSUOJELUTOIMENPITEITÄ SÄHKÖTAPATURMIEN EHKÄISEMISEKSI Varastointi ja metsäkuljetus Korjuutyömaan suunnittelijan on syytä varata riittävän laaja varastointitila kaukokuljetusta varten. Puutavaravarasto on sijoitettava niin etäälle sähkölinjoista, että sähköjohtojen ja kuormauslaitteiden välillä säilyy oheisen taulukon mukainen vähimmäisetäisyys (kuva). Varastoitaessa, kuormattaessa tai kaadettaessa puita lähellä sähkölinjaa, tulee huolehtia siitä, etteivät koneet, laitteet, kuormattava taakka tai kaatuva puu joudu sähköturvallisuusmääräyksissä edellytettyjä suojaetäisyyksiä lähemmäksi sähköjohtoja. Ongelmatapauksissa on syytä ottaa yhteys linjan haltijaan. Puutavaran metsäkuljetusta varten tulee työmaan sähkö- ja puhelinlinjat merkitä korjuutyömaan karttaan, sekä maastoon ajourien kohdalle. Pimeän aikaan merkinnän tarve korostuu. Johdot saattavat olla tavanomaista alempana mäkipaikoilla lumen, jään tai helteen vuoksi. Yleensäkin on varottava ajamasta kuormain kohotettuna. 4 PUIDEN KAATO SÄHKÖ- JA PUHELINLINJOJEN LÄHELTÄ Sähkö- ja puhelinlinjat ovat yleisiä erikoisolosuhteita metsätöissä. Jo leimikon suunnitteluvaiheessa tulisi em. linjojen olemassaolo ottaa huomioon. Hakkuukone on osoittautunut suhteellisen varmaksi linjavieruspuiden hakkuussa. Työ on kuitenkin syytä tehdä valoisaan aikaan. Puiden luontainen kaatosuunta on useimmiten linjalle, koska oksisto on kehittynyt valoa kohden. Isot puut kaadetaan aina metsään päin, jolloin se on manuaalisessa hakkuussa fyysisesti raskasta ja vaarallista. Linjan vieruspuiden kaatoa ei ole syytä tehdä yksin. Vaikeasti kaadettavia puita ei kannata jättää viimeisiksi, jotta muiden puiden hyväksikäyttö kaatotyössä olisi mahdollista. Manuaalinen kaatotyö linjan vierellä olevien puiden osalta on syytä tehdä kunnollisin apuvälinein. Kaatorautaa voitaneen pitää vähimmäisvaatimuksena. Tavallinen köysi tai kaatosakset tarvitaan hankalimpien puiden varalle. Tällöin on kuitenkin muistettava, että turvaetäisyys vetokohdassa on yli puun pituuden. Vinssiä voidaan käyttää myös samaan tarkoitukseen. Edelleen on olemassa eri tyyppisiä kaatoapuvälineitä oikean kaatosuunnan varmistamiseksi, kuten tuplarauta, kaatotunkki, talja ja kaatotyyny. 5

5 Jos puunkaataja on epävarma linjan vierustan puiden kaadosta, on syytä pyytää johdon haltijalta ohjeita tai apua. Yleensä ilmoitus paikalliselle sähkötai puhelinlaitokselle riittää. Näiltä on myöskin saatavissa kaadon erikoisapuvälineitä. On syytä vielä korostaa, että tavanomaisten kaatotapaturmien ja linjan rikkoutumisen lisäksi on olemassa sähkötapaturman vaara, mikä sinänsä voi johtaa vakavaan tilanteeseen. Jos puu varotoimenpiteistä huolimatta kaatuu linjan päälle tai harus rikkoutuu, tulee siitä välittömästi ilmoittaa johdon haltijalle. Koulutusta tulisi näitä erikoisolosuhteita varten lisätä ja yksintyöskentelyä välttää hankalimmilla linjatyömailla. TOIMENPITEITÄ SÄHKÖTAPATURMAN KOHDATTUA Jos kaadat puun johtoon, älä kosketa johtimiin nojaavaan puuhun. Poistu paikalta mieluiten tasajalkaa hyppien. Konetyössä, jos kuormain ainoastaan koskettaa johtoja, eikä ole pahasti takertunut kiinni johtoihin, voi johdon irroittamista yrittää kuormainta tai konetta siirtämällä. Sähköiskua ei voi yleensä saada ennen koneesta poistumista. Sen sijaan kone voi syttyä palamaan. Suurin vaara on, jos koskettaa maata ja ajoneuvoa yhtäaikaisesti. KUVA 7. KAATOTUNKKI ON ERÄS ERIKOISVÄLINE. MYRSKYTUHOPUIDEN KORJUU Isoimmat suurjännitelinjat ( kv) ovat rakennettu ns. puuvarmoiksi eli reunan puut eivät kaatuessaan ylety johtoon. Kaikki muut sähköjohdot, muuntamot ja puhelinlinjat ovat alttiita puiden kaatumisille. Puun kaatuessa suurjänniteavojohdolle tai puun oksan koskettaessa johtimeen, saattaa sähkö katketa automaattisesti. Verkkoon tulee kuitenkin automaattisesti uudelleen virta päälle ja se katkeaa lopullisesti, jos vika jää pysyväksi. Kaikkiin johtoihin ja verkon osiin on suhtauduttava niinkuin niissä olisi sähkö päällä. Myrskytuhopuiden korjuun linjojen päältä tekee linjan haltija, useimmiten paikallinen sähköyhtiö. Tämä on nykyäänkin pääasiassa moottorisahatyötä, koska hakkuukoneen saanti monille hajanaisille kohteille on hankalaa. KUVA 8. KONEESTA TULEE POISTUA HYPÄTEN. HYPÄTESSÄ MOLEMPIEN JALKOJEN TULEE OSUA MAAHAN YHTÄ AIKAA. KÄDELLÄ EI SAA KOSKETTAA AJONEUVOA EIKÄ MAANPINTAA HYPYN JÄLKEEN. MAASSA OLEVAN SÄHKÖKENTÄN (SÄDE N. 20 M) ALUEELLA ON EDETTÄVÄ TASA- JALKAA HYPPIEN TAI TOINEN JALKA KERRALLAAN MAASSA LOIKKIEN. 20 M 20 M Henkilövahingon tapahduttua tulee selvittää, onko virta peräisin suur- tai pienjännitteestä. Varomattomalla menettelyllä voi auttajakin saattaa oman henkensä vaaraan. Suurjännitejohto on saatava jännitteettömäksi ennen kuin uhrin luo voi mennä. Oikosulun tai maasulun vuoksi saattaa johto kytkeytyä hetkeksi jännitteettömäksi, mutta pika- ja aikajälleenkytkennän vuoksi jännite voi palautua uudelleen. Pienjännitteestä tai siihen tarttuvasta koneesta voi tapaturman uhrin irrottaa kuivalla puurangalla, laudalla, narulla tai esim. vaatekappaleella. MUUT METSÄTYÖT Jos pystykarsintaa joudutaan tekemään sähkölinjojen johtojen lähellä, tulee työn suorittajan olla sähköalan ammattihenkilö. Pystymittauksessa ja käpyjen keruussa on varottava koskettamasta johtoihin. Tällainen vaara on etenkin mäkipaikoissa. Lentotoiminnassa, esim. lannoituksessa, hirvilaskennassa tai helikopterilla tehtävissä linjaraivauksissa on myös olemassa sähkötapaturman vaara. 6 Ensiapu Mikäli uhri ei hengitä, tulee antaa tekohengitystä. Mikäli uhrin sydän ei toimi, on aloitettava lisäksi paineluelvytys. Lääkärille on annettava tiedot tapahtuneesta unohtamatta mainita suur- tai pienjännitteestä. 7