VIETTISEMINAARI Juha Korri. Mitä on vietti? Miksi viettejä pitäisi käyttää?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIETTISEMINAARI Juha Korri. Mitä on vietti? Miksi viettejä pitäisi käyttää?"

Transkriptio

1 VIETTISEMINAARI Juha Korri Luennoitsija Juha Korri on pitkän linjan palveluskoiraharrastaja. Hän on kouluttanut koiria jo 25 vuotta palveluskoiralajeihin ja edennyt siinä huipulle edustaen Suomea useasti maajoukkueessa. Nykyisin hänen päälajinsa on suojelu, missä hän kilpailee malinoisien kanssa. Hän toimii myös aktiivisesti suosittuna maalimiehenä, kouluttajana ja luennoitsijana. Viettiseminaarin alkuosa oli teoriaa ja loppuosa käytännön harjoituksia. Mukana käytännön harjoituksissa oli 10 harjoituskoirakkoa, joilla oli jonkinlaisia vireongelmia suuntaan tai toiseen. Seminaari oli innostava ja siinä keskityttiin selkeisiin perusasioihin. Mitä on vietti? Vietti on sisäsyntyinen toimintamalli, jonka avulla koira osaa toimia tietyllä tavalla uudessa tilanteessa. Koiralla olevat vietit eivät ole opittuja asioita, vaan niitä joko on koiralla tai ei. Jalostus on vaikuttanut siihen, mitkä vietit ovat milläkin rodulla tyypillisesti voimakkaita. Harrastajien hyödyntämälle viettiteorialle ei ole kaikilta osin tieteellistä näyttöä, mutta teorian on kuitenkin todettu toimivan hyvin käytännössä. Harrastajalle viettiteorian tavoitteena on motivoida koira työskentelemään optimaalisesti ja intensiivisesti. Viettiteoriaa ei kuitenkaan aina muisteta hyödyntää käytännössä. Jotta koira toimisi joissain vietissä, pitää neljän tunnusmerkin toteutua. Esimerkkinä alla käytetään saalisviettiä, joskin nämä neljä ominaisuutta löytyvät kaikista vieteistä: 1. Viretila - Kullakin vietillä on oma viretilansa ja esimerkiksi hyvin vireetön ja ei toimintavalmis, mutta nälkäinen koira on ravinnonhankinta- ja saalisvietin suhteen oikeassa viretilassa 2. Avainärsyke - Pakeneva saalis 3. Viettitoiminto - jahtaaminen, pureminen ja tappaminen 4. Viettipäämäärä - kuolleen saaliin kanssa rauhoittuminen Esimerkiksi nukkumista ei voida pitää viettinä, koska sisäsyntyinen avainärsyke puuttuu. Samoin aggressio yksinään ei ole vietti, koska sitä ei esiinny irrallisena, vaan aina ainoastaan liitettynä vietteihin. Miksi viettejä pitäisi käyttää? 1. Koiran kokee menestystä, kun saavuttaa viettipäämäärän. - Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meillä on keino palkata koira, koska voimme tarjota sille menestystä viettipäämäärän saavuttamisella. 2. Motivointi - Koiran koulutuksessa on tavoitteena hyvä intensiteetti.

2 3. Koiralla on sisäsyntyinen toimintamalli jo olemassa - Koiralle ei tarvitse opettaa asiaa, koska se on sillä jo sisäsyntyisenä. Mitä viettejä koulutuksessa käytetään? Koulutuksessa käytetään yleisimmin saalisviettiä, laumaviettiä (viettipäämääränä esimerkiksi kehuminen, laumassa ole jne), ravinnonhankintaviettiä (syöminen, jonka viettipäämääränä on täysi tai osittainen kylläisyys) sekä puolustusviettiä (koira puolustautuu uhkaa vastaan; viettipäämääränä on uhkatilanteen päättyminen). Kaikissa vieteissä on viettitoiminto. Saalisvietissä oleva koira on intensiivinen ja kiihkeä. Laumavietissä ja ravinnonhankintavietissä toiminta ei ole niin intensiivistä. Toki yksittäisiä eroja on. Todella ahne koira saadaan toimimaan ruualla hyvinkin kiihkeästi. Saalisvietti Esimerkkinä voidaan käyttää saalisviettiä. Avainärsyke saalisvietissä on pakeneva saalis. Pakeneva saalis laukaisee viettitoiminnon eli jahtaamisen ja viettipäämääränä on kuolleen saaliin kanssa rauhoittuminen. Tätä ei tarvitse koiralle enää opettaa, vaan se on luontaista sen toiminnalle. Saalisvietissä voidaan erottaa kolme vaihetta. Jahtaamisvaihetta seuraa saaliin kiinnisaaminen ja sen pureminen. Lopuksi saalis kannetaan pois. Kaikilla koirilla ei ole vahvana kaikkia näitä vaiheita, vaan koira esimerkiksi kyllä jahtaa, mutta ei käy kiinni saaliiseen. Tällöin koiralla ei ole kovaa saalisviettiä. Se kyllä jahtaa, mutta ei saalista. Paimenkoirilla hyödynnetään saalisviettiä, mistä on saaliin kiinnisaaminen jalostettu pois. Siksi paimentaminenkin on saalistusta, mutta tiukan ja tarkan jalostuksen tuloksena paimenkoira ei käy lampaisiin kiinni. Paimennusviettiä ei ole sinänsä olemassa koirilla. Paimenkoirista bordercollieilla on vahva jahtaamisvaihe, joka saattaa tuottaa vaikeuksia kouluttamisessa. Toisaalta se jaksaa jahdata ilman palkkaa pitkään eli myös treenata ilman palkkaa. Se tekee siitä hyvän harrastuskoiran. Totuus kuitenkin on, että kova rutiini tuottaa hyvän onnistumisprosentin; onnella ei ole juurikaan tekemistä menestyksen kanssa. Koirilla siis on sisäsyntyisiä eroja saalisvietin eri vaiheita ajatellen. Suojelukoiralle on tärkeää, että se toimii hyvässä saalisvietissä kaikkine vaiheineen. Luonnossa saalistajat purevat täydellisesti eli niillä on koko suun rauhallinen puruote. Näin tulee olla myös suojelukoirien kanssa. Mikäli puruote on puutteellinen, ei koira toimi kunnolla saalisvietissä. Millä vietillä pentua lähdetään kouluttamaan? Koiranpentua koulutettaessa tulee valita sille sopivin tapa ja selvittää, missä vietissä koira parhaiten toimii intensiivisesti. Kilpailuja ajatellen on tärkeää, että koira pystyy toimimaan pitkään ilman palkkaa. Sen viettipäämäärään pääsemistä pitää näin ollen pystyä pitkittämään ilman, että intensiteetti laskee. Näin ollen on tärkeää miettiä, minkä vietin vallassa koira kykenee odottamaan. Oleellinen kysymys siis on, palkataanko koiraa jatkossa lelulla vai ruualla? Sen selvittämiseksi tehdään testi, jonka tarkoitus on pyrkiä parhaaseen tulokseen. Pikkupennun on oltava normaalissa viretilassa - ei siis ylivireä tai väsynyt. Koira ei saa myöskään olla kylläinen. Pennulle annetaan makupala, sitten toinen, kolmas ja neljäs. Ennen

3 viidettä makupalaa annetaan koiran odottaa. Odotusaika mitataan sekuntikellolla. Tässä siis mitataan sitä, kuinka kauan pentu malttaa odottaa vai lähteekö se heti pois. Testi tehdään useana päivänä. Sama tehdään lelun kanssa. Pennun kanssa taistellaan lelulla ja otetaan se pois. Toistetaan neljä kertaa. Ennen viidettä taistelutuokiota mitataan pennun malttama odotusaika sekuntikellolla. Myös intensiteettiä havainnoidaan. Pyrkiikö pentu kiinni leluun tai namiin, vaikka sitä estetään kädellä? Näiden "tutkimusten" perusteella valitaan sen vietin käyttö, joka on paras koiran saamiseksi parhaaseen tulokseen. Saalisvietissä toimiva koira on usein intensiivisempi, jonka takia kouluttajat haluavat mielellään käyttää tätä viettiä. Voi kuitenkin olla vaarallista, jos valitaan väärän vietin käyttö. Parhaan lopputuloksen kannalta ohjaajan pitäisi käyttää sitä viettiä, millä koira toimii parhaiten eikä sitä, minkä ohjaaja haluaisi. Tilanne voi muuttua koiran kasvaessa eli vietti tai sen taso voi vaihtua. Ahneus kenties vähenee tai saalistusvietti kehittyy koiralle vasta myöhemmin. Silloin palkkakin pitää vaihtaa ruuasta leluihin. Joillakin koirilla toimii molemmat palkkaustavat eli sekä saalis- että ravinnonhankintavietti ovat vahvoja, mikä helpottaa koulutusta. Vietteihin ja niiden ilmenemiseen vaikuttavat monet asiat. Koira voi saada negatiivisia kokemuksia, mitkä vaikuttavat esimerkiksi saalisviettiin. Voi käydä niin, että koiran kanssa leikitään lelulla ja hammas katkeaa. Koira yhdistää tämän leikkiin ja intensiteetti voi laskea epämukavan kokemuksen myötä. Myös ympäristö vaikuttaa koiraan etenkin nuorena, koska koira saa muitakin ärsykkeitä kuin vain ohjaajan tuottamat. Koiran tunnetilaa pitää siksi seurata ja toimia sen mukaan. Saalisviettiä ei pystytä koiralle opettamaan vaan sitä joko on koiralla tai sitten ei. Saalisvietti voi tulla esiin vasta vanhempana. Tähän voi olla syynä myös se, että koira on unohtanut muut ulkopuoliset ärsykkeet ja kykenee toimimaan myöhemmin. Silti saalisvietin määrä on ollut koko ajan sama. Voidaan todeta, että saalisvietin määrä on aina vakio, paitsi että pennusta aikuiseksi kehityttäessä saalisvietin määrä voi muuttua. Tunneoppiminen Tutkimusten mukaan koira oppii parhaiten matalammassa vietissä. Mahdollisena ongelmana tässä on se, että koira oppii myös matalan viretilan eli tapahtuu tunneoppimista. Kovassa vietissäkin voi opettaa ja hyväksyä sen, että oppiminen tapahtuu hitaammin. Silti koira, joka on opetettu hitaammin korkeammassa vietissä, voi olla yhtä hyvä tai parempi myöhemmin kuin matalammassa vireessä opetettu. Myös ruualla opetettu koira voi toimia todella kovassa vietissä, mikäli se on kovin ahne. Silloin se todella haluaa saada ruokaa kädestä ja esimerkiksi imutusseuraamisessa todella tökkii ohjaajan kädet mustelmille. Matalassa vietissä toimimisessa on siis aina riski, että koira oppii toimimaan vain matalassa viretilassa. Sen mielikuva tietystä liikkeestä on kiihkoton. Monet kouluttajat opettavat ensin matalassa vireessä ja sen jälkeen - koiran jo opittua asian - siirtyvät palkkaamaan lelulla (mikäli koiralla yleensä on saalisviettiä). Joissain tapauksissa on olemassa riski, ettei koira enää siirrykään korkeampaan vireeseen, koska se on oppinut toimimaan matalassa vireessä. Riski voi olla pieni, mutta se on olemassa. Koiralla on lisäksi taipumus uudessa tilanteessa palata ensimmäiseksi opittuun tunnetilaan, vaikka välillä olisi tehtykin eri tilassa. Ensikäsitys jostain asiasta on todella voimakas, kuten ihmiselläkin. Esimerkkinä voidaan käyttää leijonaa. Lapsesta asti ihmiselle on opetettu, että leijona on vaarallinen ja siitä pitää pysyä kaukana. Sitten tunnettu tutkija selittää kuvien ja videoiden avulla, ettei leijona olekaan vaarallinen, vaan kyllä sitä voi huoletta rapsutella. Aika harva sitä uskoo, sillä jo lapsena opittu asia on vahvana käsityksenä mielessä. Esimerkkinä eläimen tunneoppimisesta on koira, jonka ensikäsitys tottiksesta on erittäin positiivinen: tottis

4 on kivaa! Jossain vaiheessa koira kyllääntyy tottikseen, kun sitä on tehty paljon. Viikon tauon jälkeen koiralla on taas kivaa - se palaa ensimmäisenä opittuun tunnetilaan. Kisanomaisuus ja tunnetila Koiralle pitää opettaa oikea tunnetila ihan ensimmäiseksi, kun se tulee uuteen kotiin ja on kotiutunut. Siitä on koulutuksessa valtava etu. Sen pitää toimia intensiivisesti tietyn vietin vallassa, esimerkiksi ravinnonhankintavietin. Sen suusta valuu kuola ja viretila on korkea. Tähän pyritään heti alussa. Ideana on siis se, että kun koiran kanssa aletaan kullakin kerralla harjoitella, sille sanotaan vaikka "tottikseen" ja kuola alkaa välittömästi valua suusta tai saalisvietti herää. Miten tämä opetetaan koiralle? Sanaa ja tunnetilaa aletaan heti opettaa pikkupennulle. Ohjaaja jäykistyy ryhdikkääseen, kisanomaiseen asentoon ja sanoo pennulle "tottikseen" sekä palkkaa iloisena makupalalla tai lelulla. Näitä toistetaan useita kertoja. Aina kun treenituokio alkaa, tehdään näin ja saadaan koira heti oikeaan viretilaan. Tätä jatketaan, kunnes koiran vire nousee ohjaajan käyttäytyessä kisanomaisesti ja koira siirtyy oikeaan tunnetilaan. Tätä toistetaan pari viikkoa ja siirretään se lenkille ja treenikentälle. Lenkillä ohjaaja jäykistyy paikalleen. Koiraa ei kutsuta, vaan irti juokseva koira palaa ohjaajan luokse itsestään jossain vaiheessa, jolloin sitä kehutaan ja palkataan iloisesti. Koira vapautetaan ja sama tehdään uudelleen seuraavalla lenkillä. Koira oppii tarkkailemaan ohjaajaa ja ilostuu, kun näkee hänen käyttäytyvän kisanomaisesti. Treenikentällä koira saa alussa haistella vapaasti, ikään kuin se olisi lenkillä. Sehän ei voi tietää, mitä siellä on tarkoitus tehdä eikä sitä siksi saa kieltää. Sen sijaan ohjaaja alkaa käyttäytyä kisanomaisesti ja antaa koiralle avainsanan "tottikseen". Koska koira on ehdollistunut käytökseen ja avainsanaan, se terävöityy ja sen vire nousee. Sen suusta alkaa valua kuolaa tai sen saalisvietti herää. Se siis assosioi tiettyyn tunnetilaan, minkä se on jo kotona oppinut. Ohjaaja merkkaa oikean tunnetilan sanomalla vaikka "jes!" ja palkkaamalla iloisesti. Tämän jälkeen pidetään 10 minuutin tauko ja tehdään uudelleen. Näitä lyhyitä harjoituksia voidaan tehdä useita päivässä. Kentällä kannattaa käydä usein. Kun koira osaa siirtyä oikeaan tunnetilaan, voidaan sitä alkaa opettaa. Kun koira on muuten jo oppinut vaikkapa istumaan ja maahan, voidaan edetä. Sanotaan "tottikseen" ja annetaan makupala tai lelu. Sitten sanotaan "tottikseen" ja "istu" ja annetaan makupala tai lelu. Sitten sanotaan "tottikseen", "istu" ja "maahan" ja annetaan palkka. Koiraa pitää myös siedättää uusiin paikkoihin, ihmisiin ja muihin uusiin asioihin. Sen kanssa leikitään ja treenataan ensin kaukana kohteesta, sitten lähempänä ja lähempänä. Palkan saamisen mahdollisuus Palkan odotusaika on tärkeä. Palkan antamista venytetään ja lyhennetään: palkka annetaan yhden sekunnin kuluttua, sitten kolmen, sitten kahden, sitten viiden, sitten yhden, sitten seitsemän, sitten kolmen, sitten kymmenen jne. Koiralla on oltava sellainen käsitys, että palkka tulee minä hetkenä hyvänsä! Tämä on tärkeää. Pennulle siis opetetaan, että tottis on kivaa ja palkka tulee minä hetkenä hyvänsä, kun pentu tekee jutut tietyllä tavalla. Pennunkin kanssa on aina pidettävä mielessä kisatähtäin. Sen pitää pystyä odottamaan palkkaa koko kisan ajan. Siihen edetään koiran kykyjen mukaan. Koiran on saatava tunnetilaa vastaava palkka. Jos koira odottaa makupalaa, sen on saatava se, ei lelua. Muuten koira ei pääse viettipäämäärään eikä motivoidu palkasta.

5 Esimerkkinä palkan saamisen mahdollisuudesta voidaan käyttää seuruuta ja kontaktin kestoa. Harjoituskoirissa oli sellaisia, joiden kontakti seuruussa petti nopeasti. Siihen auttoi palkan tihentäminen. Koiran ollessa sivulla sanoi ohjaaja "sivu" ja palkkasi sivulle tulleen koiran antamalla makupalan suustaan ja kehumalla. Koira pyydettiin uudelleen sivulle ja toistettiin palkkaus viisi kertaa. Sitten annettiin seuruukäsky, otettiin askel ja palkattiin jne. Kun koiralla oli olemassa mahdollisuus palkkaan, se motivoitui ja piti kontaktin. Harjoituskoirat toimivat hienosti jo pienellä treenillä. Toinen harjoitus tehtiin koiralle, joka lähti patukan kanssa pois eikä tuonut sitä takaisin ohjaajalle. Treeni tehtiin kahdella patukalla. Ohjaaja taisteli ensin koiran kanssa patukalla. Toinen patukka oli selän takana piilossa. Sitten ohjaaja eleettömästi löysäsi patukkaa koiraan päin eli passivoitui ja käski irrottaa. Samalla hän tempaisi esille toisen patukan ja heilutti sitä houkuttelevasti. Kun koira vaihtoi, ohjaaja taisteli ja antoi koiran voittaa. Näitä toistettiin, kunnes koira ei enää lähtenyt pois. Jos vietti ei riitä tai sitä on liikaa? Kaikilla koirilla ei minkään vietin aikaansaama intensiteetti riitä. Koira kestää odottaa palkkaa sekunnin tai neljä, mutta 20 sekuntia on liikaa ja koira lähtee pois ja menettää mielenkiintonsa. Vietti ei ole tarpeeksi vahva. Toisaalta koira voi olla liian kiihkeä ja se saattaa alkaa vinkua ja kihistä. Molemmissa tapauksissa on syytä miettiä, onko koiran kanssa edetty liian nopeasti. Molemmissa tapauksissa pitää palkkaustiheyttä lisätä ja saada koira uskomaan, että palkka tulee millä hetkellä hyvänsä. Palkkauksen on oltava yllättävää. Mikäli tämäkään ei auta, aletaan muutella jotain tai joitain vietin tunnusmerkeistä. 1. Sopiva viretila Mikäli käytetään ruokaa palkkana, pitää koiran olla nälkäinen. Tämä ei tarkoita pitkää paastoa. Se ei auta, sillä ravinnotta olemiseen tottuu ja turtuu. Parempi tapa olisi antaa koiralle muutamana päivänä enemmän ruokaa ja sitten yhtenä vähemmän. Tämä tekee koiralle sopivan nälän. 2. Avainärsykkeen pitää olla riittävä tai vähemmän stimuloiva koiran mukaan. Vietin laukeamiseen liittyy avainärsyke, joka saa koiran toimimaan viettinsä mukaisesti. Ärsyke voi olla ruoka tai pakeneva saalis. Vähempivireiselle koiralle ärsykkeen pitää olla nopea, poispäin tapahtuva liike ja ylivireisellä vähemmän innostava tai paikallaan pysyvä. Ärsyke saadaan nopeaksi helposti ongenvavalla tai muulla pitkällä kepillä. Kepin päähän laitetaan naru, jossa on lelu kiinni. Vavalla vetäistään lelu nopeasti poispäin. Koira päästetään lähelle ja lopulta "epäonnistutaan" lelun pois tempaisussa ja koira saa saaliin kiinni. On tärkeää, että lelu liikkuu aina poispäin saaliinomaisesti, ei koskaan kohti koiraa. Vapaa voidaan hyödyntää harjoituskentällä sanomalla "tottikseen" ja liikauttamalla vapaa, joka on piilossa esim tolpan takana. Samalla tavalla jatketaan vireen nostoja ja pidetään vire korkealla sanomalla "tottikseen" ja "istu", minkä jälkeen annetaan palkka. Lopulta vapa jää pois ja lelu jää jäljelle. 3. Viettipäämäärän saavuttaminen Joillain koirilla toimii se, että ne saavat palkan kahdeksassa tapauksessa kymmenestä, joillain kolmella kymmenestä. Kun koiraa opetetaan, sitä palkataan aina. Myöhemmin koiran opittua

6 asian siirrytään käyttämään satunnaispalkkaa, mikä on tehokkain palkkausmuoto. Mahdollisuus palkkaan on aina olemassa. Jokaiselle koiralle pitää löytää sopivin palkkaustiheys. Tätä voi myös mitata. Koiran kanssa tehdään kuusi istumista ja niistä jokaisesta annetaan palkka. Sen jälkeen tehdään yksi istuminen päivässä palkatta ja katsotaan, milloin istuminen alkaa hidastua. Palkka pitää tämän mukaisesti antaa koiralle jatkossa, ennen kuin tekeminen hidastuu. Koira saattaa myös nopeutua viikon aikana. Jos se on tosi nopea viidentenä päivänä, pitää palkata siitä eikä enää odottaa hidastumista. Ylivireistä koiraa ei saa palkata levottomuudesta tai virheistä. Koiran on tehtävä ihan oikein saadakseen palkkaa, jotta se joutuu keskittymään. Palkan pitkittämisharjoitukset pitää aloittaa helposti sekunti kerrallaan. Ohjaajan on itse oltava hyvin rauhallinen. Jos koira ääntelee, tekeminen lopetetaan ja koiraa nuhdellaan. Mikäli ääntely vieläkin jatkuu palkkaustiheydestä huolimatta, se viedään pois treenikentältä eli tekeminen loppuu. Muita keinoja Aina vietin tunnusmerkkien muuttelu ei auta. Apua löytyy myös muista keinoista. 1. Turhauma Koiran turhauttaminen on seuraavista keinoista helpoin toteuttaa, joskaan ei tehokkain. Tässä koiralle opetetaan palkkausrutiini. Tietystä asiasta se saa tietyn palkan. Sitten palkkaa ei annetakaan, mikä saa koiran turhautumaan. Toiveena on, että se alkaa yrittää enemmän palkan saadakseen. Koiraa pitää seurata, ettei turhaudu liian usein ja lannistu. 2. Patoutus Koiran patouttaminen on vaikeampi tapa ja sen toteuttaminen pitää pohtia tarkasti. Lyhyesti patouttaminen tarkoittaa sitä, ettei koiran anneta tehdä sitä, mitä se haluaisi. Sen ei siis anneta mennä viettitoimintaan eikä sen anneta purkaa energiaansa vaan synnytetään "painekattilailmiö". Kun patouttaminen onnistuu ja intensiteetti on korkea, koira päästetään tekemään haluamansa asia. Tällaisessa patoutuneessa tilassa koiran suu on kiinni ja se on keskittynyt ja kiihkeä. Koiran pitää esimerkiksi seurata, vaikka sitä ärsytetään poispäin menevällä patukalla tai lelulla. Seuraamisesta tulee intensiivistä ja palkaksi koira saa purkaa patoutuman saalisviettitoimintoon. 3. Kanavointi Tämä on tehokkain, mutta myös vaikein tapa. Tätä käyttämällä voi onnistua loistavasti tai mennä ihan pieleen. Kouluttajan on oltava taitava. Tässä koira kanavoi puolustusvietin saalisviettiin. Voidakseen toimia saalisvietissä koira tarvitsee avainärsykkeen. Puolustusvietissä olevan koiran tavoite on saavuttaa turvallinen olotila joko puolustautumalla tai poistumalla paikalta eli pakenemalla. Avainärsykkeenä on uhka. Koira opetetaan vastaamaan puolustusvietin ärsykkeeseen saalisvietillä: koiraa uhataan, jolloin koiralle syntyy tarve päästä rauhaan ja turvaan. Se opetetaan vastaamaan tähän saalisvietillä eli puremaan maalimiestä ja pääsemään tätä kautta tavoitteeseen eli rauhaan. Koiran puruote on syvä ja rauhallinen eli saalisviettinen. Puolustusviettinen puru olisi raivoisampi. Uhan pitää siksi olla alussa vähemmän voimakas. Maalimies esimerkiksi puhaltaa koiraan tai huutaa. Tässä pitää löytää tapa, mikä parhaiten sopii kullekin koiralle. Kun koira reagoi, sille voidaan antaa patukka purtavaksi. Näin koira pääsee pois uhasta. Jos koira tekee jotain muuta, on ärsyke ollut liian voimakas.

7 Edistyminen alussa on hidasta. Kun koira edistyy, se puree kovemmin ja kovemmin kunnes pääsee tavoitteeseensa eli rauhaan. Tällöin vasta sitä voidaan kuormittaa enemmän. Puolustusvietti on aina aktivoitavissa toisin kuin esim ravinnonhankintavietti. Jos koira on kylläinen, ei se halua ruokaa. Aina olemassa oleva puolustusvietti on siksi aina käytettävissä koulutuksessa. Mietteitä Luento oli ajatuksia herättävä ja innostava. Sain monia hyödyllisiä vinkkejä ja paljon mietittävää. Monet asiat selkenivät koiran koulutus on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista puuhaa. Niin kauan kuin sen pitää sellaisena ja muistaa palata perusasioihin tarvittaessa. Luentoa kuunteli Oili Huotari - teksti on Juha Korrin tarkastama

Alkeis- ja jatkokurssin luento

Alkeis- ja jatkokurssin luento Alkeis- ja jatkokurssin luento 7..0 KV/OSN ry. Aiheet B. Perusasioita koiran kouluttamisesta: mm. palkitseminen, käskysanat, kontakti, ei-käsky, harjoitteleminen, esimerkkejä koiralla C. Koiran kunto D.

Lisätiedot

Noudon opettaminen pitämisen kautta

Noudon opettaminen pitämisen kautta Noudon opettaminen pitämisen kautta Ensimmäisessä vaiheessa koira totutetaan kuonon ympärillä oleviin käsiin. Tämä tehdään ottamalla kevyt ote koiran kuonosta aivan hetkeksi ja palkitaan välittömästi.

Lisätiedot

Maksaminen: Kurssimaksun 35;- voi maksaa ensimmäisellä koulutuskerralla tai laskulla, maksuaika 2 viikkoa.

Maksaminen: Kurssimaksun 35;- voi maksaa ensimmäisellä koulutuskerralla tai laskulla, maksuaika 2 viikkoa. Vuorilammen koirakoulu Soile Vuorilampi P. 0400 644763 kurssit@vuorilammenkoirakoulu.fi Facebook: Vuorilammen koirakoulu Sivu 1 / 8 Tervetuloa kurssille! Kaikki kurssikerrat alkavat niin, että koira ovat

Lisätiedot

Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari. Pennut. 1. Kontakti

Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari. Pennut. 1. Kontakti Flattileiri 2008 / NOME / PP 1 Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari Pennut 1. Kontakti - tärkeä etenkin flateilla (koska ovat vilkkaita?) - pentutreenit aloitetaan kontaktiharjoituksilla: koira keskittyy

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

PERUSASENTO A) PERUSASENNON OPETTAMINEN KOSKETUSKEPIN AVULLA

PERUSASENTO A) PERUSASENNON OPETTAMINEN KOSKETUSKEPIN AVULLA TEKSTI Tottelevaisuus MORTEN EGTVEDT, KUVAT CANIS AS JA SALME MUJUNEN OPETA KOIRALLESI PERUSASENTO KOSKETUSKEPILLÄ JA LAATIKKOMENETELMÄLLÄ Perusasento ja perusasentoon siirtyminen ovat aivan perustaitoja.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt

ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt Arki Teho- kurssilla harjoitellaan 8 kerralla laajasti tottelevaisuuden osaalueita koiran kanssa. Kurssilla harjoitellaan mm. istu, maahan,

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen?

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Assosiatiivinen oppiminen Eläin muodostaa assosiaation kahden tai useamman asian välille Oppimista tapahtuu koko ajan, ei voi kytkeä pois

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 Olemme ajaneet treenipaikalle, jossa kaveri on tehnyt valmiiksi jäljen. Otan Pepin autosta ja huomaan että minulla ei ole jäljentekijän lähtöhajua ja hänen autonsa ovet

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Aglitykoulutusohjaakurssi: Estekoulutus B 1 / 6

Aglitykoulutusohjaakurssi: Estekoulutus B 1 / 6 Aglitykoulutusohjaakurssi: Estekoulutus B 1 / 6 ESTEKOULUTUS Tässä luvussa käydään läpi agilityesteet, niiden oikea suorittaminen ja kuinka eri tapoja opettaa eri esteet koiralle. Ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

LAHTI: Tokon Alkeet- kurssi, Keskiviikkoisin 06.07.2016 klo 18.00, 3krt.

LAHTI: Tokon Alkeet- kurssi, Keskiviikkoisin 06.07.2016 klo 18.00, 3krt. LAHTI: Tokon Alkeet- kurssi, Keskiviikkoisin 06.07.2016 klo 18.00, 3krt. TÄMÄ EI OLE perustottelevaisuus kurssi! Perustottelevaisuutta haluaville on arkitaitoa tassuihin- kurssi! Alokasluokka- kurssit

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit 8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit Leikkien käyttäminen lajitaitojen oppimisen tukena Leikit ja pelit jäällä Jääkiekkoleikit LEIKKIEN KÄYTTÄMINEN LAJITAITOJEN OPPIMISEN TUKENA Leikkien

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

LAHTI: Teinikoira Haltuun- kurssi, Keskiviikko 01.06.2016 klo 17.00, 5krt.

LAHTI: Teinikoira Haltuun- kurssi, Keskiviikko 01.06.2016 klo 17.00, 5krt. LAHTI: Teinikoira Haltuun- kurssi, Keskiviikko 01.06.2016 klo 17.00, 5krt. Onko koirasi 6kk-1,5v? Meneekö hermo kun kaikki opit jotka koira vielä jokin aika sitten osasi menee kuuroille korville? Koirasi

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus Jälkeläisarviointi Yksilön jalostusarvoa arvioidaan sen jälkeläisten perusteella Mitä enemmän jälkeläisiä

Lisätiedot

SUOMEN LEOT. Leijonien oma nuorisojärjestö

SUOMEN LEOT. Leijonien oma nuorisojärjestö SUOMEN LEOT Leijonien oma nuorisojärjestö Innovaatio Uusia ideoita ympäriltämme arjesta Chapel Street, Melbourne, VIC, Australia Innovaatio Uusia ideoita ympäriltämme arjesta Chapel Street, Melbourne,

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani Tarvitsen enemmän apua Diabetes pelottaa minua Minulla on välillä tosi vaikeita hetkiä Diabetes hallitsee

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PALKINTOTUOMARIKOULUTUS ARVOSTELUOHJE

PALKINTOTUOMARIKOULUTUS ARVOSTELUOHJE PALKINTOTUOMARIKOULUTUS ARVOSTELUOHJE Arvostelun osa-alueet ja maksimipistemäärät alueittain. 1. Nopeus 2. Innokkuus 3. Älykkyys 4. Ketteryys 5. Kestävyys Yhteensä 20 pistettä 20 pistettä 20 pistettä 20

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Perusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti

Perusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti Perusliikuntataidot ja taitovalmennus Sami Kalaja Lahti 22.11.2014 Asiantuntijatyöt lasten & nuorten ja valintavaiheen urheilusta (www.sport.fi) Sami Kalaja Minkälainen purjehtijan tulisi olla? Sami Kalaja

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi H.I.T High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! 58 KUNTO 13/2014 kuntoplus.fi Hiki virtaa, henki salpautuu ja suussa saattaa maistua veri KUNTO -lehden kivikovassa H.I.T.-treenissä.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Virtaa kielikokeisiin!

Virtaa kielikokeisiin! Virtaa kielikokeisiin! Tiedossa & tulossa Sähköisen kielikokeen rakenne Esimerkkitehtäviä julkaistu digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Muutama ajatus aluksi Mikä on ylioppilaskokeen tehtävä?

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1 Tietorakenteet ja algoritmit syksy 2012 Laskuharjoitus 1 1. Tietojenkäsittelijä voi ajatella logaritmia usein seuraavasti: a-kantainen logaritmi log a n kertoo, kuinka monta kertaa luku n pitää jakaa a:lla,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

Vaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE

Vaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE Vaakahaarukkavaunun HAVA2000V KÄYTTÖOHJE Maahantuoja Haklift ABT Oy Asessorinkatu 3-7 20780 Kaarina Kiitos, että valitsit ABT Yellowline vaakahaarukkavaunun. Lue tämä käyttöopas ennen käyttöä. ABT Yellowline

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE Hyväksytty yleisessä kokouksessa 25.04.2015 Muutos hallituksen kokous 24.1.2016 Sisällys Yleistä... 3 Osallistumisoikeus (määräajaksi)... 3 Osallistumisoikeus

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas RT Controller

Käyttöönotto-opas RT Controller Käyttöönotto-opas RT Controller Pikaopas RT-järjestelmän käyttöönottoa varten Aloitusopas RT Controller Versio 1.3 (090831) (Käytä tämän pikaoppaan kanssa opasta User Manual RT Controller, versio 2.1 tai

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot