VIETTISEMINAARI Juha Korri. Mitä on vietti? Miksi viettejä pitäisi käyttää?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIETTISEMINAARI Juha Korri. Mitä on vietti? Miksi viettejä pitäisi käyttää?"

Transkriptio

1 VIETTISEMINAARI Juha Korri Luennoitsija Juha Korri on pitkän linjan palveluskoiraharrastaja. Hän on kouluttanut koiria jo 25 vuotta palveluskoiralajeihin ja edennyt siinä huipulle edustaen Suomea useasti maajoukkueessa. Nykyisin hänen päälajinsa on suojelu, missä hän kilpailee malinoisien kanssa. Hän toimii myös aktiivisesti suosittuna maalimiehenä, kouluttajana ja luennoitsijana. Viettiseminaarin alkuosa oli teoriaa ja loppuosa käytännön harjoituksia. Mukana käytännön harjoituksissa oli 10 harjoituskoirakkoa, joilla oli jonkinlaisia vireongelmia suuntaan tai toiseen. Seminaari oli innostava ja siinä keskityttiin selkeisiin perusasioihin. Mitä on vietti? Vietti on sisäsyntyinen toimintamalli, jonka avulla koira osaa toimia tietyllä tavalla uudessa tilanteessa. Koiralla olevat vietit eivät ole opittuja asioita, vaan niitä joko on koiralla tai ei. Jalostus on vaikuttanut siihen, mitkä vietit ovat milläkin rodulla tyypillisesti voimakkaita. Harrastajien hyödyntämälle viettiteorialle ei ole kaikilta osin tieteellistä näyttöä, mutta teorian on kuitenkin todettu toimivan hyvin käytännössä. Harrastajalle viettiteorian tavoitteena on motivoida koira työskentelemään optimaalisesti ja intensiivisesti. Viettiteoriaa ei kuitenkaan aina muisteta hyödyntää käytännössä. Jotta koira toimisi joissain vietissä, pitää neljän tunnusmerkin toteutua. Esimerkkinä alla käytetään saalisviettiä, joskin nämä neljä ominaisuutta löytyvät kaikista vieteistä: 1. Viretila - Kullakin vietillä on oma viretilansa ja esimerkiksi hyvin vireetön ja ei toimintavalmis, mutta nälkäinen koira on ravinnonhankinta- ja saalisvietin suhteen oikeassa viretilassa 2. Avainärsyke - Pakeneva saalis 3. Viettitoiminto - jahtaaminen, pureminen ja tappaminen 4. Viettipäämäärä - kuolleen saaliin kanssa rauhoittuminen Esimerkiksi nukkumista ei voida pitää viettinä, koska sisäsyntyinen avainärsyke puuttuu. Samoin aggressio yksinään ei ole vietti, koska sitä ei esiinny irrallisena, vaan aina ainoastaan liitettynä vietteihin. Miksi viettejä pitäisi käyttää? 1. Koiran kokee menestystä, kun saavuttaa viettipäämäärän. - Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meillä on keino palkata koira, koska voimme tarjota sille menestystä viettipäämäärän saavuttamisella. 2. Motivointi - Koiran koulutuksessa on tavoitteena hyvä intensiteetti.

2 3. Koiralla on sisäsyntyinen toimintamalli jo olemassa - Koiralle ei tarvitse opettaa asiaa, koska se on sillä jo sisäsyntyisenä. Mitä viettejä koulutuksessa käytetään? Koulutuksessa käytetään yleisimmin saalisviettiä, laumaviettiä (viettipäämääränä esimerkiksi kehuminen, laumassa ole jne), ravinnonhankintaviettiä (syöminen, jonka viettipäämääränä on täysi tai osittainen kylläisyys) sekä puolustusviettiä (koira puolustautuu uhkaa vastaan; viettipäämääränä on uhkatilanteen päättyminen). Kaikissa vieteissä on viettitoiminto. Saalisvietissä oleva koira on intensiivinen ja kiihkeä. Laumavietissä ja ravinnonhankintavietissä toiminta ei ole niin intensiivistä. Toki yksittäisiä eroja on. Todella ahne koira saadaan toimimaan ruualla hyvinkin kiihkeästi. Saalisvietti Esimerkkinä voidaan käyttää saalisviettiä. Avainärsyke saalisvietissä on pakeneva saalis. Pakeneva saalis laukaisee viettitoiminnon eli jahtaamisen ja viettipäämääränä on kuolleen saaliin kanssa rauhoittuminen. Tätä ei tarvitse koiralle enää opettaa, vaan se on luontaista sen toiminnalle. Saalisvietissä voidaan erottaa kolme vaihetta. Jahtaamisvaihetta seuraa saaliin kiinnisaaminen ja sen pureminen. Lopuksi saalis kannetaan pois. Kaikilla koirilla ei ole vahvana kaikkia näitä vaiheita, vaan koira esimerkiksi kyllä jahtaa, mutta ei käy kiinni saaliiseen. Tällöin koiralla ei ole kovaa saalisviettiä. Se kyllä jahtaa, mutta ei saalista. Paimenkoirilla hyödynnetään saalisviettiä, mistä on saaliin kiinnisaaminen jalostettu pois. Siksi paimentaminenkin on saalistusta, mutta tiukan ja tarkan jalostuksen tuloksena paimenkoira ei käy lampaisiin kiinni. Paimennusviettiä ei ole sinänsä olemassa koirilla. Paimenkoirista bordercollieilla on vahva jahtaamisvaihe, joka saattaa tuottaa vaikeuksia kouluttamisessa. Toisaalta se jaksaa jahdata ilman palkkaa pitkään eli myös treenata ilman palkkaa. Se tekee siitä hyvän harrastuskoiran. Totuus kuitenkin on, että kova rutiini tuottaa hyvän onnistumisprosentin; onnella ei ole juurikaan tekemistä menestyksen kanssa. Koirilla siis on sisäsyntyisiä eroja saalisvietin eri vaiheita ajatellen. Suojelukoiralle on tärkeää, että se toimii hyvässä saalisvietissä kaikkine vaiheineen. Luonnossa saalistajat purevat täydellisesti eli niillä on koko suun rauhallinen puruote. Näin tulee olla myös suojelukoirien kanssa. Mikäli puruote on puutteellinen, ei koira toimi kunnolla saalisvietissä. Millä vietillä pentua lähdetään kouluttamaan? Koiranpentua koulutettaessa tulee valita sille sopivin tapa ja selvittää, missä vietissä koira parhaiten toimii intensiivisesti. Kilpailuja ajatellen on tärkeää, että koira pystyy toimimaan pitkään ilman palkkaa. Sen viettipäämäärään pääsemistä pitää näin ollen pystyä pitkittämään ilman, että intensiteetti laskee. Näin ollen on tärkeää miettiä, minkä vietin vallassa koira kykenee odottamaan. Oleellinen kysymys siis on, palkataanko koiraa jatkossa lelulla vai ruualla? Sen selvittämiseksi tehdään testi, jonka tarkoitus on pyrkiä parhaaseen tulokseen. Pikkupennun on oltava normaalissa viretilassa - ei siis ylivireä tai väsynyt. Koira ei saa myöskään olla kylläinen. Pennulle annetaan makupala, sitten toinen, kolmas ja neljäs. Ennen

3 viidettä makupalaa annetaan koiran odottaa. Odotusaika mitataan sekuntikellolla. Tässä siis mitataan sitä, kuinka kauan pentu malttaa odottaa vai lähteekö se heti pois. Testi tehdään useana päivänä. Sama tehdään lelun kanssa. Pennun kanssa taistellaan lelulla ja otetaan se pois. Toistetaan neljä kertaa. Ennen viidettä taistelutuokiota mitataan pennun malttama odotusaika sekuntikellolla. Myös intensiteettiä havainnoidaan. Pyrkiikö pentu kiinni leluun tai namiin, vaikka sitä estetään kädellä? Näiden "tutkimusten" perusteella valitaan sen vietin käyttö, joka on paras koiran saamiseksi parhaaseen tulokseen. Saalisvietissä toimiva koira on usein intensiivisempi, jonka takia kouluttajat haluavat mielellään käyttää tätä viettiä. Voi kuitenkin olla vaarallista, jos valitaan väärän vietin käyttö. Parhaan lopputuloksen kannalta ohjaajan pitäisi käyttää sitä viettiä, millä koira toimii parhaiten eikä sitä, minkä ohjaaja haluaisi. Tilanne voi muuttua koiran kasvaessa eli vietti tai sen taso voi vaihtua. Ahneus kenties vähenee tai saalistusvietti kehittyy koiralle vasta myöhemmin. Silloin palkkakin pitää vaihtaa ruuasta leluihin. Joillakin koirilla toimii molemmat palkkaustavat eli sekä saalis- että ravinnonhankintavietti ovat vahvoja, mikä helpottaa koulutusta. Vietteihin ja niiden ilmenemiseen vaikuttavat monet asiat. Koira voi saada negatiivisia kokemuksia, mitkä vaikuttavat esimerkiksi saalisviettiin. Voi käydä niin, että koiran kanssa leikitään lelulla ja hammas katkeaa. Koira yhdistää tämän leikkiin ja intensiteetti voi laskea epämukavan kokemuksen myötä. Myös ympäristö vaikuttaa koiraan etenkin nuorena, koska koira saa muitakin ärsykkeitä kuin vain ohjaajan tuottamat. Koiran tunnetilaa pitää siksi seurata ja toimia sen mukaan. Saalisviettiä ei pystytä koiralle opettamaan vaan sitä joko on koiralla tai sitten ei. Saalisvietti voi tulla esiin vasta vanhempana. Tähän voi olla syynä myös se, että koira on unohtanut muut ulkopuoliset ärsykkeet ja kykenee toimimaan myöhemmin. Silti saalisvietin määrä on ollut koko ajan sama. Voidaan todeta, että saalisvietin määrä on aina vakio, paitsi että pennusta aikuiseksi kehityttäessä saalisvietin määrä voi muuttua. Tunneoppiminen Tutkimusten mukaan koira oppii parhaiten matalammassa vietissä. Mahdollisena ongelmana tässä on se, että koira oppii myös matalan viretilan eli tapahtuu tunneoppimista. Kovassa vietissäkin voi opettaa ja hyväksyä sen, että oppiminen tapahtuu hitaammin. Silti koira, joka on opetettu hitaammin korkeammassa vietissä, voi olla yhtä hyvä tai parempi myöhemmin kuin matalammassa vireessä opetettu. Myös ruualla opetettu koira voi toimia todella kovassa vietissä, mikäli se on kovin ahne. Silloin se todella haluaa saada ruokaa kädestä ja esimerkiksi imutusseuraamisessa todella tökkii ohjaajan kädet mustelmille. Matalassa vietissä toimimisessa on siis aina riski, että koira oppii toimimaan vain matalassa viretilassa. Sen mielikuva tietystä liikkeestä on kiihkoton. Monet kouluttajat opettavat ensin matalassa vireessä ja sen jälkeen - koiran jo opittua asian - siirtyvät palkkaamaan lelulla (mikäli koiralla yleensä on saalisviettiä). Joissain tapauksissa on olemassa riski, ettei koira enää siirrykään korkeampaan vireeseen, koska se on oppinut toimimaan matalassa vireessä. Riski voi olla pieni, mutta se on olemassa. Koiralla on lisäksi taipumus uudessa tilanteessa palata ensimmäiseksi opittuun tunnetilaan, vaikka välillä olisi tehtykin eri tilassa. Ensikäsitys jostain asiasta on todella voimakas, kuten ihmiselläkin. Esimerkkinä voidaan käyttää leijonaa. Lapsesta asti ihmiselle on opetettu, että leijona on vaarallinen ja siitä pitää pysyä kaukana. Sitten tunnettu tutkija selittää kuvien ja videoiden avulla, ettei leijona olekaan vaarallinen, vaan kyllä sitä voi huoletta rapsutella. Aika harva sitä uskoo, sillä jo lapsena opittu asia on vahvana käsityksenä mielessä. Esimerkkinä eläimen tunneoppimisesta on koira, jonka ensikäsitys tottiksesta on erittäin positiivinen: tottis

4 on kivaa! Jossain vaiheessa koira kyllääntyy tottikseen, kun sitä on tehty paljon. Viikon tauon jälkeen koiralla on taas kivaa - se palaa ensimmäisenä opittuun tunnetilaan. Kisanomaisuus ja tunnetila Koiralle pitää opettaa oikea tunnetila ihan ensimmäiseksi, kun se tulee uuteen kotiin ja on kotiutunut. Siitä on koulutuksessa valtava etu. Sen pitää toimia intensiivisesti tietyn vietin vallassa, esimerkiksi ravinnonhankintavietin. Sen suusta valuu kuola ja viretila on korkea. Tähän pyritään heti alussa. Ideana on siis se, että kun koiran kanssa aletaan kullakin kerralla harjoitella, sille sanotaan vaikka "tottikseen" ja kuola alkaa välittömästi valua suusta tai saalisvietti herää. Miten tämä opetetaan koiralle? Sanaa ja tunnetilaa aletaan heti opettaa pikkupennulle. Ohjaaja jäykistyy ryhdikkääseen, kisanomaiseen asentoon ja sanoo pennulle "tottikseen" sekä palkkaa iloisena makupalalla tai lelulla. Näitä toistetaan useita kertoja. Aina kun treenituokio alkaa, tehdään näin ja saadaan koira heti oikeaan viretilaan. Tätä jatketaan, kunnes koiran vire nousee ohjaajan käyttäytyessä kisanomaisesti ja koira siirtyy oikeaan tunnetilaan. Tätä toistetaan pari viikkoa ja siirretään se lenkille ja treenikentälle. Lenkillä ohjaaja jäykistyy paikalleen. Koiraa ei kutsuta, vaan irti juokseva koira palaa ohjaajan luokse itsestään jossain vaiheessa, jolloin sitä kehutaan ja palkataan iloisesti. Koira vapautetaan ja sama tehdään uudelleen seuraavalla lenkillä. Koira oppii tarkkailemaan ohjaajaa ja ilostuu, kun näkee hänen käyttäytyvän kisanomaisesti. Treenikentällä koira saa alussa haistella vapaasti, ikään kuin se olisi lenkillä. Sehän ei voi tietää, mitä siellä on tarkoitus tehdä eikä sitä siksi saa kieltää. Sen sijaan ohjaaja alkaa käyttäytyä kisanomaisesti ja antaa koiralle avainsanan "tottikseen". Koska koira on ehdollistunut käytökseen ja avainsanaan, se terävöityy ja sen vire nousee. Sen suusta alkaa valua kuolaa tai sen saalisvietti herää. Se siis assosioi tiettyyn tunnetilaan, minkä se on jo kotona oppinut. Ohjaaja merkkaa oikean tunnetilan sanomalla vaikka "jes!" ja palkkaamalla iloisesti. Tämän jälkeen pidetään 10 minuutin tauko ja tehdään uudelleen. Näitä lyhyitä harjoituksia voidaan tehdä useita päivässä. Kentällä kannattaa käydä usein. Kun koira osaa siirtyä oikeaan tunnetilaan, voidaan sitä alkaa opettaa. Kun koira on muuten jo oppinut vaikkapa istumaan ja maahan, voidaan edetä. Sanotaan "tottikseen" ja annetaan makupala tai lelu. Sitten sanotaan "tottikseen" ja "istu" ja annetaan makupala tai lelu. Sitten sanotaan "tottikseen", "istu" ja "maahan" ja annetaan palkka. Koiraa pitää myös siedättää uusiin paikkoihin, ihmisiin ja muihin uusiin asioihin. Sen kanssa leikitään ja treenataan ensin kaukana kohteesta, sitten lähempänä ja lähempänä. Palkan saamisen mahdollisuus Palkan odotusaika on tärkeä. Palkan antamista venytetään ja lyhennetään: palkka annetaan yhden sekunnin kuluttua, sitten kolmen, sitten kahden, sitten viiden, sitten yhden, sitten seitsemän, sitten kolmen, sitten kymmenen jne. Koiralla on oltava sellainen käsitys, että palkka tulee minä hetkenä hyvänsä! Tämä on tärkeää. Pennulle siis opetetaan, että tottis on kivaa ja palkka tulee minä hetkenä hyvänsä, kun pentu tekee jutut tietyllä tavalla. Pennunkin kanssa on aina pidettävä mielessä kisatähtäin. Sen pitää pystyä odottamaan palkkaa koko kisan ajan. Siihen edetään koiran kykyjen mukaan. Koiran on saatava tunnetilaa vastaava palkka. Jos koira odottaa makupalaa, sen on saatava se, ei lelua. Muuten koira ei pääse viettipäämäärään eikä motivoidu palkasta.

5 Esimerkkinä palkan saamisen mahdollisuudesta voidaan käyttää seuruuta ja kontaktin kestoa. Harjoituskoirissa oli sellaisia, joiden kontakti seuruussa petti nopeasti. Siihen auttoi palkan tihentäminen. Koiran ollessa sivulla sanoi ohjaaja "sivu" ja palkkasi sivulle tulleen koiran antamalla makupalan suustaan ja kehumalla. Koira pyydettiin uudelleen sivulle ja toistettiin palkkaus viisi kertaa. Sitten annettiin seuruukäsky, otettiin askel ja palkattiin jne. Kun koiralla oli olemassa mahdollisuus palkkaan, se motivoitui ja piti kontaktin. Harjoituskoirat toimivat hienosti jo pienellä treenillä. Toinen harjoitus tehtiin koiralle, joka lähti patukan kanssa pois eikä tuonut sitä takaisin ohjaajalle. Treeni tehtiin kahdella patukalla. Ohjaaja taisteli ensin koiran kanssa patukalla. Toinen patukka oli selän takana piilossa. Sitten ohjaaja eleettömästi löysäsi patukkaa koiraan päin eli passivoitui ja käski irrottaa. Samalla hän tempaisi esille toisen patukan ja heilutti sitä houkuttelevasti. Kun koira vaihtoi, ohjaaja taisteli ja antoi koiran voittaa. Näitä toistettiin, kunnes koira ei enää lähtenyt pois. Jos vietti ei riitä tai sitä on liikaa? Kaikilla koirilla ei minkään vietin aikaansaama intensiteetti riitä. Koira kestää odottaa palkkaa sekunnin tai neljä, mutta 20 sekuntia on liikaa ja koira lähtee pois ja menettää mielenkiintonsa. Vietti ei ole tarpeeksi vahva. Toisaalta koira voi olla liian kiihkeä ja se saattaa alkaa vinkua ja kihistä. Molemmissa tapauksissa on syytä miettiä, onko koiran kanssa edetty liian nopeasti. Molemmissa tapauksissa pitää palkkaustiheyttä lisätä ja saada koira uskomaan, että palkka tulee millä hetkellä hyvänsä. Palkkauksen on oltava yllättävää. Mikäli tämäkään ei auta, aletaan muutella jotain tai joitain vietin tunnusmerkeistä. 1. Sopiva viretila Mikäli käytetään ruokaa palkkana, pitää koiran olla nälkäinen. Tämä ei tarkoita pitkää paastoa. Se ei auta, sillä ravinnotta olemiseen tottuu ja turtuu. Parempi tapa olisi antaa koiralle muutamana päivänä enemmän ruokaa ja sitten yhtenä vähemmän. Tämä tekee koiralle sopivan nälän. 2. Avainärsykkeen pitää olla riittävä tai vähemmän stimuloiva koiran mukaan. Vietin laukeamiseen liittyy avainärsyke, joka saa koiran toimimaan viettinsä mukaisesti. Ärsyke voi olla ruoka tai pakeneva saalis. Vähempivireiselle koiralle ärsykkeen pitää olla nopea, poispäin tapahtuva liike ja ylivireisellä vähemmän innostava tai paikallaan pysyvä. Ärsyke saadaan nopeaksi helposti ongenvavalla tai muulla pitkällä kepillä. Kepin päähän laitetaan naru, jossa on lelu kiinni. Vavalla vetäistään lelu nopeasti poispäin. Koira päästetään lähelle ja lopulta "epäonnistutaan" lelun pois tempaisussa ja koira saa saaliin kiinni. On tärkeää, että lelu liikkuu aina poispäin saaliinomaisesti, ei koskaan kohti koiraa. Vapaa voidaan hyödyntää harjoituskentällä sanomalla "tottikseen" ja liikauttamalla vapaa, joka on piilossa esim tolpan takana. Samalla tavalla jatketaan vireen nostoja ja pidetään vire korkealla sanomalla "tottikseen" ja "istu", minkä jälkeen annetaan palkka. Lopulta vapa jää pois ja lelu jää jäljelle. 3. Viettipäämäärän saavuttaminen Joillain koirilla toimii se, että ne saavat palkan kahdeksassa tapauksessa kymmenestä, joillain kolmella kymmenestä. Kun koiraa opetetaan, sitä palkataan aina. Myöhemmin koiran opittua

6 asian siirrytään käyttämään satunnaispalkkaa, mikä on tehokkain palkkausmuoto. Mahdollisuus palkkaan on aina olemassa. Jokaiselle koiralle pitää löytää sopivin palkkaustiheys. Tätä voi myös mitata. Koiran kanssa tehdään kuusi istumista ja niistä jokaisesta annetaan palkka. Sen jälkeen tehdään yksi istuminen päivässä palkatta ja katsotaan, milloin istuminen alkaa hidastua. Palkka pitää tämän mukaisesti antaa koiralle jatkossa, ennen kuin tekeminen hidastuu. Koira saattaa myös nopeutua viikon aikana. Jos se on tosi nopea viidentenä päivänä, pitää palkata siitä eikä enää odottaa hidastumista. Ylivireistä koiraa ei saa palkata levottomuudesta tai virheistä. Koiran on tehtävä ihan oikein saadakseen palkkaa, jotta se joutuu keskittymään. Palkan pitkittämisharjoitukset pitää aloittaa helposti sekunti kerrallaan. Ohjaajan on itse oltava hyvin rauhallinen. Jos koira ääntelee, tekeminen lopetetaan ja koiraa nuhdellaan. Mikäli ääntely vieläkin jatkuu palkkaustiheydestä huolimatta, se viedään pois treenikentältä eli tekeminen loppuu. Muita keinoja Aina vietin tunnusmerkkien muuttelu ei auta. Apua löytyy myös muista keinoista. 1. Turhauma Koiran turhauttaminen on seuraavista keinoista helpoin toteuttaa, joskaan ei tehokkain. Tässä koiralle opetetaan palkkausrutiini. Tietystä asiasta se saa tietyn palkan. Sitten palkkaa ei annetakaan, mikä saa koiran turhautumaan. Toiveena on, että se alkaa yrittää enemmän palkan saadakseen. Koiraa pitää seurata, ettei turhaudu liian usein ja lannistu. 2. Patoutus Koiran patouttaminen on vaikeampi tapa ja sen toteuttaminen pitää pohtia tarkasti. Lyhyesti patouttaminen tarkoittaa sitä, ettei koiran anneta tehdä sitä, mitä se haluaisi. Sen ei siis anneta mennä viettitoimintaan eikä sen anneta purkaa energiaansa vaan synnytetään "painekattilailmiö". Kun patouttaminen onnistuu ja intensiteetti on korkea, koira päästetään tekemään haluamansa asia. Tällaisessa patoutuneessa tilassa koiran suu on kiinni ja se on keskittynyt ja kiihkeä. Koiran pitää esimerkiksi seurata, vaikka sitä ärsytetään poispäin menevällä patukalla tai lelulla. Seuraamisesta tulee intensiivistä ja palkaksi koira saa purkaa patoutuman saalisviettitoimintoon. 3. Kanavointi Tämä on tehokkain, mutta myös vaikein tapa. Tätä käyttämällä voi onnistua loistavasti tai mennä ihan pieleen. Kouluttajan on oltava taitava. Tässä koira kanavoi puolustusvietin saalisviettiin. Voidakseen toimia saalisvietissä koira tarvitsee avainärsykkeen. Puolustusvietissä olevan koiran tavoite on saavuttaa turvallinen olotila joko puolustautumalla tai poistumalla paikalta eli pakenemalla. Avainärsykkeenä on uhka. Koira opetetaan vastaamaan puolustusvietin ärsykkeeseen saalisvietillä: koiraa uhataan, jolloin koiralle syntyy tarve päästä rauhaan ja turvaan. Se opetetaan vastaamaan tähän saalisvietillä eli puremaan maalimiestä ja pääsemään tätä kautta tavoitteeseen eli rauhaan. Koiran puruote on syvä ja rauhallinen eli saalisviettinen. Puolustusviettinen puru olisi raivoisampi. Uhan pitää siksi olla alussa vähemmän voimakas. Maalimies esimerkiksi puhaltaa koiraan tai huutaa. Tässä pitää löytää tapa, mikä parhaiten sopii kullekin koiralle. Kun koira reagoi, sille voidaan antaa patukka purtavaksi. Näin koira pääsee pois uhasta. Jos koira tekee jotain muuta, on ärsyke ollut liian voimakas.

7 Edistyminen alussa on hidasta. Kun koira edistyy, se puree kovemmin ja kovemmin kunnes pääsee tavoitteeseensa eli rauhaan. Tällöin vasta sitä voidaan kuormittaa enemmän. Puolustusvietti on aina aktivoitavissa toisin kuin esim ravinnonhankintavietti. Jos koira on kylläinen, ei se halua ruokaa. Aina olemassa oleva puolustusvietti on siksi aina käytettävissä koulutuksessa. Mietteitä Luento oli ajatuksia herättävä ja innostava. Sain monia hyödyllisiä vinkkejä ja paljon mietittävää. Monet asiat selkenivät koiran koulutus on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista puuhaa. Niin kauan kuin sen pitää sellaisena ja muistaa palata perusasioihin tarvittaessa. Luentoa kuunteli Oili Huotari - teksti on Juha Korrin tarkastama

Alkeis- ja jatkokurssin luento

Alkeis- ja jatkokurssin luento Alkeis- ja jatkokurssin luento 7..0 KV/OSN ry. Aiheet B. Perusasioita koiran kouluttamisesta: mm. palkitseminen, käskysanat, kontakti, ei-käsky, harjoitteleminen, esimerkkejä koiralla C. Koiran kunto D.

Lisätiedot

Spray etäkoulutin. Koulutusopas

Spray etäkoulutin. Koulutusopas Spray etäkoulutin Koulutusopas Kiitos PetSafe -tuotteen valitsemisesta. Sinä ja lemmikkisi ansaitsette kumppanuuden, johon sisältyy unohtumattomia hetkiä ja jossa kumpikin ymmärtää toisiaan. Tuotteemme

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

N:o 782 3833. Koira ei saa osoittaa häiritsevää aggressiivisuutta tai selvää arkuutta. Koira tuodaan suoritukseen varustettuna kuonokopalla.

N:o 782 3833. Koira ei saa osoittaa häiritsevää aggressiivisuutta tai selvää arkuutta. Koira tuodaan suoritukseen varustettuna kuonokopalla. N:o 782 3833 Liite 1. LUOKSE PÄÄSTÄVYYS Koira tuodaan kytkettynä kuonokoppa päässä henkilöryhmän läpi tarkastajan luokse. Koiralle suoritetaan varusteiden ja tunnistusmerkinnän tarkastus sekä koiran käyttäytyminen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Naksutinkoulutuksen komennot

Naksutinkoulutuksen komennot Naksutinkoulutuksen komennot Koiranpennun kouluttaminen naksuttimen avulla Naksutinkoulutuksen kehittivät 1940-luvulla delfiinien kouluttajat. He huomasivat voivansa opettaa delfiineitä ja valaita kannustamalla

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Maksaminen: Kurssimaksun 35;- voi maksaa ensimmäisellä koulutuskerralla tai laskulla, maksuaika 2 viikkoa.

Maksaminen: Kurssimaksun 35;- voi maksaa ensimmäisellä koulutuskerralla tai laskulla, maksuaika 2 viikkoa. Vuorilammen koirakoulu Soile Vuorilampi P. 0400 644763 kurssit@vuorilammenkoirakoulu.fi Facebook: Vuorilammen koirakoulu Sivu 1 / 8 Tervetuloa kurssille! Kaikki kurssikerrat alkavat niin, että koira ovat

Lisätiedot

Noudon opettaminen pitämisen kautta

Noudon opettaminen pitämisen kautta Noudon opettaminen pitämisen kautta Ensimmäisessä vaiheessa koira totutetaan kuonon ympärillä oleviin käsiin. Tämä tehdään ottamalla kevyt ote koiran kuonosta aivan hetkeksi ja palkitaan välittömästi.

Lisätiedot

Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari. Pennut. 1. Kontakti

Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari. Pennut. 1. Kontakti Flattileiri 2008 / NOME / PP 1 Flattileiri 2008 Himanka, Sautinkari Pennut 1. Kontakti - tärkeä etenkin flateilla (koska ovat vilkkaita?) - pentutreenit aloitetaan kontaktiharjoituksilla: koira keskittyy

Lisätiedot

Ohjeita kyselyn täyttämiseen: 1. Jokaiseen kysymykseen voit valita useamman kohdan. Jos sinulla on useampi koira, täytä jokaisesta oma kyselynsä.

Ohjeita kyselyn täyttämiseen: 1. Jokaiseen kysymykseen voit valita useamman kohdan. Jos sinulla on useampi koira, täytä jokaisesta oma kyselynsä. Luonnekysely Hei Estrelanvuoristokoiran omistaja! Toivomme, että mahdollisimman moni estrelan omistaja täyttää tämän kyselyn, jotta saisimme totuudenmukaisen kuvan rodun tämän hetkisestä tilanteesta luonteen

Lisätiedot

siihen, ei väistä kiinnostunut TO:sta Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/ Korjailee otetta

siihen, ei väistä kiinnostunut TO:sta Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/ Korjailee otetta 1 2 3 4 5 1a. KONTAKTI Tervehtiminen Torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra Välttää kontaktia, väistää Hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen Mielistelevä

Lisätiedot

Rottweilerin VIK-koe - säännöt

Rottweilerin VIK-koe - säännöt Suomen Rottweileryhdistys r.y. Rottweilerin VIK-koe - säännöt SRY on jalostuksen tavoiteohjelmassaan sitoutunut vaalimaan rottweilerin käyttöominaisuuksia. Tämän arvioinnin päämääränä on kerätä tietoa

Lisätiedot

3. UUDEN ASIAN OPETTAMINEN

3. UUDEN ASIAN OPETTAMINEN 3. UUDEN ASIAN OPETTAMINEN Tärkeintä uuden asian opettelussa on suunnitella harjoitus kunnolla etukäteen. Kun pennulle opetetaan uusia asioita, tulisi se tehdä kodin rauhassa ja sitten vasta siirtyä omalle

Lisätiedot

ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt

ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt Arki Teho- kurssilla harjoitellaan 8 kerralla laajasti tottelevaisuuden osaalueita koiran kanssa. Kurssilla harjoitellaan mm. istu, maahan,

Lisätiedot

LAHTI: Tokon Alkeet- kurssi, Keskiviikkoisin 06.07.2016 klo 18.00, 3krt.

LAHTI: Tokon Alkeet- kurssi, Keskiviikkoisin 06.07.2016 klo 18.00, 3krt. LAHTI: Tokon Alkeet- kurssi, Keskiviikkoisin 06.07.2016 klo 18.00, 3krt. TÄMÄ EI OLE perustottelevaisuus kurssi! Perustottelevaisuutta haluaville on arkitaitoa tassuihin- kurssi! Alokasluokka- kurssit

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Näyttävän koesuorituksen takana on HYVÄ SUHDE

Näyttävän koesuorituksen takana on HYVÄ SUHDE TEKSTI Jessica Ristimäki KUVAT Hanna-Mari Laitala Kun suhde omistajan ja koiran välillä on kunnossa, koiraa haluaa toimia omistajan kanssa. Pennun kanssa tätä on useimmiten helppo vahvistaa, koska pentu

Lisätiedot

vko 15 ja lähijakso 8.4-10.4

vko 15 ja lähijakso 8.4-10.4 vko 15 ja lähijakso 8.4-10.4 MA 7.4 Treenivapaa!. TI 8.4 Winnova Ensin käytiin läpi etäjakson tapahtumia kunkin osalta. Sitten keskusteltiin koulutuseroista, treenin etenemisestä, koiran ja ihmisen maailmojen

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nämä säännöt ovat käännös ja mukailevat alkuperäisiä Kansainvälisiä Mondioringmaalimiessääntöjä.

Nämä säännöt ovat käännös ja mukailevat alkuperäisiä Kansainvälisiä Mondioringmaalimiessääntöjä. Suomen Mondioringyhdistys ry MONDIORING-MAALIMIESSÄÄNNÖT Nämä säännöt ovat käännös ja mukailevat alkuperäisiä Kansainvälisiä Mondioringmaalimiessääntöjä. Versio 0.1 10.4.2008 I. Tarkoitus: Määrittää koesäännöt

Lisätiedot

Aglitykoulutusohjaakurssi: Estekoulutus B 1 / 6

Aglitykoulutusohjaakurssi: Estekoulutus B 1 / 6 Aglitykoulutusohjaakurssi: Estekoulutus B 1 / 6 ESTEKOULUTUS Tässä luvussa käydään läpi agilityesteet, niiden oikea suorittaminen ja kuinka eri tapoja opettaa eri esteet koiralle. Ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

LAHTI: Teinikoira Haltuun- kurssi, Keskiviikko 01.06.2016 klo 17.00, 5krt.

LAHTI: Teinikoira Haltuun- kurssi, Keskiviikko 01.06.2016 klo 17.00, 5krt. LAHTI: Teinikoira Haltuun- kurssi, Keskiviikko 01.06.2016 klo 17.00, 5krt. Onko koirasi 6kk-1,5v? Meneekö hermo kun kaikki opit jotka koira vielä jokin aika sitten osasi menee kuuroille korville? Koirasi

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Ilman hyviä maalimiehiä ei voi olla hyvin purevia koiria eikä suojelutyöskentelyä.

Ilman hyviä maalimiehiä ei voi olla hyvin purevia koiria eikä suojelutyöskentelyä. Suomen Mondioringyhdistys ry, kirjoittanut Neal Wallis Kirjoittajan huomioita: Alla olevat kommentit on lisätty helpottamaan maalimiesten kenttätyöskentelyä ja työnsä ymmärtämistä. Ne eivät missään nimessä

Lisätiedot

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET 1 2 JOHDONMUKAISUUS Kurinalainen ajatus ja toteus harjoittelussa B-I-G = get your Butt In to the Gym 3 YMMÄRTÄMINEN JOHDONMUKAISUUS Jos ei ymmärrä

Lisätiedot

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 Olemme ajaneet treenipaikalle, jossa kaveri on tehnyt valmiiksi jäljen. Otan Pepin autosta ja huomaan että minulla ei ole jäljentekijän lähtöhajua ja hänen autonsa ovet

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Heta ja Oiva hammashoidossa

Heta ja Oiva hammashoidossa Heta ja Oiva hammashoidossa Innokkaana lähdössä Ihana aamu: emäntä varustaa autoon meidän pesän. Harvoin päästään mukaan, mutta aina silloin on tiedossa jotain tosi innostavaa. Ei haitannut, vaikka ei

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää

Lisätiedot

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE

SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY. SPL-JALOSTUSTARKASTUSOHJE Hyväksytty yleisessä kokouksessa 25.04.2015 Muutos hallituksen kokous 24.1.2016 Sisällys Yleistä... 3 Osallistumisoikeus (määräajaksi)... 3 Osallistumisoikeus

Lisätiedot

MITÄ AGILITY ON 18. tammikuuta 2009 MITÄ AGILITY ON?

MITÄ AGILITY ON 18. tammikuuta 2009 MITÄ AGILITY ON? MITÄ AGILITY ON? Agilityssa koirat pyrkivät ohjaajansa opastuksella selvittämään erilaisista esteistä koostuvan radan ilman virheitä ja mahdollisimman nopeasti. Agilityn tarkoituksena on kehittää koiran

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

Harjoitusohjelma. Juoksu aloittelija Tavoite 10 km Ohjelman kesto 12 viikkoa

Harjoitusohjelma. Juoksu aloittelija Tavoite 10 km Ohjelman kesto 12 viikkoa Harjoitusohjelma Juoksu aloittelija Tavoite 10 km Ohjelman kesto 12 viikkoa Viikko 1 Kävele 1 min. Juokse rauhallisesti 6 min. Pidä lyhyt tauko, käänny takaisin Keskiviikko Tee puolen tunnin kävelylenkki.

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

TOKO:n perusteet. Lähtökohdat. Jenni Karimäki 14.9.2009. Motivaatio, suhde ja luottamus

TOKO:n perusteet. Lähtökohdat. Jenni Karimäki 14.9.2009. Motivaatio, suhde ja luottamus TOKO:n perusteet Lähtökohdat Motivaatio, suhde ja luottamus Koirankoulutuksen tärkein lähtökohta on motivaatio. Onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi on koiralla oltava riittävä motivaatio yhteistyöntekemiseen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

(Kuva Hanna-Mari Laitala)

(Kuva Hanna-Mari Laitala) Piritta Pärssinen HYVÄ TOKOKOIRA Hyvän tokokoiran määrittely on aivan yhtä hankalaa kuin minkä tahansa muun hyvän koiran määrittely. Tietyt yleispiirteet ovat hyville tokokoirille yhteisiä, mutta toisaalta

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit 8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit Leikkien käyttäminen lajitaitojen oppimisen tukena Leikit ja pelit jäällä Jääkiekkoleikit LEIKKIEN KÄYTTÄMINEN LAJITAITOJEN OPPIMISEN TUKENA Leikkien

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Paras tapa tämän ajatuksen opettamisessa on tehdä isku- ja vauhtinoutoharjoituksia pitoharjoitusten rinnalla.

Paras tapa tämän ajatuksen opettamisessa on tehdä isku- ja vauhtinoutoharjoituksia pitoharjoitusten rinnalla. NOUTO - vauhdikas ja näyttävä tottelevaisuuden osoitus Nouto on tottelevaisuusosion liike, joka hyvin suoritettuna herättää ihastusta muissakin kuin koiraihmisissä. Parhaimmillaan noudossa esiintyy useita

Lisätiedot

- Kenttä auki vapaata harjoittelua varten Tavesin jäsenille, su klo 10-12. Pakkasraja -15 C, seuraa myös lumitilannetta.

- Kenttä auki vapaata harjoittelua varten Tavesin jäsenille, su klo 10-12. Pakkasraja -15 C, seuraa myös lumitilannetta. Tampereen vetokoiraseura Taves ry. Koulutuskalenteri 2011 Tampereen vetokoiraseuran jäsenet ovat etusijalla kaikissa Tavesin järjestämissä koulutuksissa. Jos koulutuksessa on kaksi hintaa, halvempi on

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin.

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin. (OHJE PÄIVITETTY 12.7.2015) BUKK vastaa taitokiekon osaamisen ja elämäntavaksi muodostuvan kikkailemisen kasvavaan kysyntään tarjoamalla pelaajaa kunnioittavia, innostavia, haastavia ja kestäviä, jää-

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi H.I.T High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! 58 KUNTO 13/2014 kuntoplus.fi Hiki virtaa, henki salpautuu ja suussa saattaa maistua veri KUNTO -lehden kivikovassa H.I.T.-treenissä.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

KISSOJEN VIRIKKEET JA AKTIVOINTI. Jaana Pohjola

KISSOJEN VIRIKKEET JA AKTIVOINTI. Jaana Pohjola KISSOJEN VIRIKKEET JA AKTIVOINTI Jaana Pohjola Kissojen virikkeet ja aktivointi Kissan virikkeellistäminen on tärkeää sen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Henkinen hyvinvointi on yhteä tärkeä osa

Lisätiedot

ZTP ELI ZUCHTTAUGLICHKEITSPRÜFUNG

ZTP ELI ZUCHTTAUGLICHKEITSPRÜFUNG ZTP ELI ZUCHTTAUGLICHKEITSPRÜFUNG Satu Alanko ZTP on kirjainyhdistelmä, joka esiintyy joidenkin bokserien nimen yhteydessä ja ZTP-testistä puhutaan usein mm. Bokseri-lehdessä. Mistä ZTP-testissä on kysymys,

Lisätiedot

TOKO. Tottelevaisuuskoe WWW.KENNELLIITTO.FI

TOKO. Tottelevaisuuskoe WWW.KENNELLIITTO.FI TOKO Tottelevaisuuskoe WWW.KENNELLIITTO.FI Toko tottelevaisuuskoe Tottelevaisuuskoulutuksen eli toko-koulutuksen tavoitteena on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle

Lisätiedot

KUVIA MAISASTA V. 2012-2013 PENTUKUVAT

KUVIA MAISASTA V. 2012-2013 PENTUKUVAT SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA MAISASTA V. 2012-2013 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa PENTUKUVAT L-PENNUT 0 VRK PIKALINKIT Maisan sivu Pentukuvat

Lisätiedot

VALJAKKOURHEILUN ALOITTAMINEN

VALJAKKOURHEILUN ALOITTAMINEN VALJAKKOURHEILUN ALOITTAMINEN Käsiteltävät lajit: Valjakko- ja vetohiihto Koirajuoksu eli canicross Koirapyöräily eli bikejoring Kickbike eli yhden / kahden koiran kärry Valjakkohiihto: Hiihtolajit - koira

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

KUINKA KOULUTIN KIISASTA TEEKOIRAN

KUINKA KOULUTIN KIISASTA TEEKOIRAN KUINKA KOULUTIN KIISASTA TEEKOIRAN HAJUEROTTELUN KOULUTUS Teksti ja kuvat: Hillevi Brander On miinakoiria, homekoiria ja huumekoiria, mutta minulla on teekoira. Onko siitä mitään hyötyä? No ei, kyllä teepurkki

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN ARVOSTELUOHJEET

PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN ARVOSTELUOHJEET PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN ARVOSTELUOHJEET Kokeen järjestäminen epävirallisena hyväksytty SCY hallituksen kokouksessa 2.6.2011. Kokeen järjestelyistä Paikka Taipumuskoe suoritetaan n. 30 metriä halkaisijaltaan

Lisätiedot

PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN ARVOSTELUOHJEET

PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN ARVOSTELUOHJEET PAIMENNUSTAIPUMUSKOKEEN ARVOSTELUOHJEET Kokeen järjestäminen epävirallisena hyväksytty: SCY hallituksen kokouksessa 2.6.2011. (versio 4.0) SCY hallituksen kokouksessa 30.8.2015. (versio 4.1) Kokeen järjestelyistä

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot