Missä ajamme vuonna 2060?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Missä ajamme vuonna 2060?"

Transkriptio

1 ia DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2012 Missä ajamme vuonna 2060? Duuniin Destiaan Hannu Leinonen: uusia osaajia infra-alalle Laserintarkkaa päällystystyötä Opiskelijaliite Duuniin Destiaan

2 pääkirjoitus Infra-ala 2062 Tuhannet nuoret miettivät parhaillaan, mitä isona tekisi: mitä opiskelisi, mihin ammattiin valmistuisi? Mistä löytyisi töitä vielä vuosien opiskeluiden jälkeen, vaikka talouden suhdanteet vaihtelevat? Mikä ala tarjoaa kehittyvän, kiinnostavan työympäristön ja paljon houkuttelevia tulevaisuuden työpaikkoja, joissa pääsee vaikuttamaan sekä omaan ympäristöönsä että tulevien sukupolvien elämänlaatuun? Yksi vastaus näihin kysymyksiin on infra-ala. Infra-alan tehtävistä on tulossa entistä monipuolisempia ja haasteellisempia. Ajat muuttuvat, samoin työkalut. Painopiste on siirtymässä puhtaasta hintakilpailusta kokonaisratkaisujen tarjontaan. Alalta on avautumassa työtehtäviä, joita tällä hetkellä ei ole vielä olemassakaan, toteaa toimitusjohtaja Hannu Leinonen jutussa Tulevaisuuden rakentajat sivuilla Yksi tapa testata omaa kiinnostusta alalle on kesäharjoittelu. Destiassa otetaan vakavasti tulevaisuuden osaajapula; yhtenä osoituksena tästä on harjoittelijaohjelma, jonka aikana nuoret pääsevät tutustumaan infra-alaan ruohonjuuritasolta aina asiantuntijatehtäviin asti. Kesäharjoittelijoita rekrytoimalla Destiassa pyritään kasvattamaan omia tulevaisuuden tekijöitä jo alusta alkaen. Tänä vuonna Destia palkittiin kunniamaininnalla Akavan Opiskelijavaltuuskunnan järjestämässä Suomen paras kesätyönantaja -kilpailussa. Palkinto tuli siitä pitkäjänteisestä työstä, jolla yritys pyrkii sitouttamaan opiskelijoita yrityksen työntekijöiksi jo heidän opiskeluaikanaan. Lisäksi raati nosti valinnassaan esiin Destian esimiestyön laadun. Esimiestyöhön Destiassa on panostettu tänä vuonna muun muassa PRO-valmennusohjelman kautta ja on mukavaa havaita, että työ tuottaa tulosta! Missä mennään moottoriteillä, kun nyt opintojaan aloittelevat nuoret jäävät eläkkeelle? Joko autot lentävät, tai ainakin keskustelevat keskenään, kuten jutussa Minne menet, moottoritie? sivuilla 6 11 visioidaan? Suomen ensimmäinen moottoritie, Tarvontie, avattiin liikenteelle Viisikymmenvuotisjuhlan kunniaksi teimme katsauksen 50 vuoden säteellä sekä taakse- että eteenpäin. Tulevaisuuden infran rakentajat ovat aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Tervetuloa haastavalle alalle! Miia Apukka VIA 3/2012 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia Oy, Heidehofintie 2, PL 206, Vantaa. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Anna Availa, Anne Luodonpää, Minna Heinonen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Jukka Raudasoja TOIMITUS Sanoma Yritysjulkaisut: toimituksen esimies Kimmo Holappa tuottaja Satu Alavalkama ulkoasu Anu Pyykkö repro Tuukka Palmio ja Anne Lindfors. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Yritysjulkaisut, puh. (09) OSOITTEENMUUTOKSET PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. kansi Valtatie 1 Helsinki Turku. Kuva: Coptermedia 2 VIA

3 via Näin 3/2012 strategia toteutuu Lue Vian jutuista, miten Destian strategia toteutuu käytännössä! 4 Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta 6 Minne menet, moottoritie? suomen ensimmäinen moottoritie tarvontie avattiin 50 vuotta sitten. Nyt äly ja automaatio yleistyvät liikenteessä. 12 Miten minusta tuli... Lakimies Eeva kirveskari on sopimusosaamisen tehopakkaus. 14 Terveiset työmaalta tietomallinnus sopii myös siltojen suunnitteluun Duuniin Destiaan kesätyö, harjoitteluohjelma tai opinnäytetyö mielessä? opiskelijaliitteessä parhaat työnhakuvinkit, urakokemuksia ja toimitusjohtaja Hannu Leinosen katsaus. 23 Infra-alalla on aina töitä Viiden vuoden kuluessa alalle rekrytoidaan uutta osaajaa, sanoo infra ry:n toimitusjohtaja paavo syrjö Lehtikuva 26 Laatua urakoihin rakennusinsinööriliiton puheenjohtaja risto Vahanen toivoo, että hinta ei olisi urakkakilpailun tärkein valintaperuste. 31 Laserintarkkaa päällystystyötä kantatie 51:n uusi päällyste toteutettiin nopeasti ja turvallisesti laserkeilausmittauksella. 34 Tiedataa pintaa syvemmältä Destian pertti Virtalan pulssimittaus kertoo korjaustarpeet. 36 Mestari ja kisälli Matti Välikangas ja tuomas räinä työskentelevät suomen suurimmassa infrahankkeessa melkein kuin isä ja poika. 38 In Brief 40 Sudoku 12 sanna Liimatainen sanna Liimatainen 26 VIA

4 uutiset Liikenteelle avaamisen valmistelua Tolsan eritasoliittymän rampeilla marraskuussa Kuva: Liikennevirasto Kantatie 51:n ensimmäinen parannettu osuus otettiin käyttöön Kantatie 51:n Kirkkonummen ja Kivenlahden välinen osuus avattiin liikenteelle nelikaistaisena kolmessa vaiheessa ennen joulua. Ensimmäiseksi nelikaistaisen tien sai käyttöön Kirkkonummen ja Jorvaksen välinen osuus, toiseksi Sarvvikin eritasoliittymän ja Kivenlahden väli ja viimeiseksi Sarvvikin ja Jorvaksen eritasoliittymien välinen osuus. Nelikaistaisena avattavilla tieosuuksilla on voimassa 80 km/h nopeusrajoitus töiden valmistumiseen asti syksylle Yksikaistaisilla osuuksilla on käytössä 60 km/h nopeusrajoitus. Tien avaaminen nelikaistaisena on mahdollista onnistuneen työsuunnittelun ja tehokkaan rakentamisen vuoksi. Leudot ja lumettomat syksyt ovat myös helpottaneet tehokasta rakentamista, sanoo Destian projektijohtaja Jukka- Pekka Saikkonen. Vaikka kaistat saadaan auki etuajassa, uusi tieosuus valmistuu kokonaisuudessaan moottoritienä syksyllä Työt jatkuvat koko alueella ensi vuoden syksyyn asti. Vuoden 2013 aikana parannushankkeita viimeistellään muun muassa riista-aitoja ja meluesteitä rakentamalla, kaideasennuksilla ja vihertöillä. Espoonlahdella jatkuvat Muulon museosillan kunnostustyöt kesään 2013 asti. Joululahjavaroilla tukea Suomen Tiepalvelumiehille Destia jatkaa edellisvuosina hyväksi koettua perinnettä luopua joululahjojen antamisesta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ja luovuttaa varat Suomen Tiepalvelumiehet STM ry:lle tukemaan heidän arvokasta ja pyyteetöntä työtään liikkujien hyväksi. Suomen Tiepalvelumiehet STM ry on toiminut liikkujien hyväksi jo 41 vuotta. Aktiivisia tiepalvelumiehiä on ympäri Suomea noin sata. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Joulun alla Tiepalvelumiehiä näkyy ohjaamassa liikennettä Finlandia-talon läheisyydessä, kun ylipormestari Jussi Pajunen isännöi koululaisten itsenäisyyspäivän juhlaa sekä Seurasaaren Joulupolulla, Lucia-kulkueen yhteydessä ja jouluaattona ja joulupäivänä Pyhän Laurin kirkolla. Operaatio Joulupukki on käynnissä via Vialle kiitosta ja kehittämistarpeita Via-lehden syyskuun numerossa lukijoilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Jatkakaa samaan malliin, kommentoi yksi Via-lehden lukijatutkimuksen vastaajista. Hyvänä pidettiin lehden monipuolisia aiheita ja ajankohtaisuutta. Enemmän tietoa toivottiin innovaatioista ja kehityshankkeista erityisesti niiden tekijöiden kertomana. Via-lehteä pidettiin kokonaisuutena hyvänä. Palaute lämmitti toimituskunnan mieltä, ja lukijoiden ideat ja kehittämistarpeet huomioidaan tulevissa numeroissa. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin palkintoja. Bilteman 500 euron lahjakortin voitti Jani Riihiniemi Rovaniemeltä. Valinnaisen Sanoma Magazinesin lehtivuosikerran voittivat Seija Sorje Turusta ja Soili Vento Destiasta. Onnittelut voittajille, ja kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille! 4 VIA

5 uutiset Destialle kunniamaininta Suomen paras kesätyönantaja kilpailussa Destia palkittiin kunniamaininnalla Suomen paras kesätyönantaja kilpailussa marraskuussa. Kunniamaininnan jakoi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen. Destian ilmoitti kilpailuun rakennusinsinööriksi ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jussi Virolainen. Kesäharjoitteluni eteni loogisesti aina haastavampiin tehtäviin. Yksin ei tarvinnut asioita ratkoa, vaan muilta sai kysyä ihan mitä vain ja mistä vain, kehuu Virolainen. Jussi Virolaisen mukaan perehdytyksessä kerrottiin kaikki tarvittava eduista velvollisuuksiin ja sitouttaminen tapahtui hyvässä hengessä. Erityisesti tuotiin esille, että kuinka erilaisia työtehtäviä yrityksessä on ja kuinka voi siirtyä yrityksen sisällä eri paikkakunnalta ja työtehtävästä toiseen. Esimiestyöskentely oli oma-aloitteista, ja Virolaisen lähiesimies Seppo Rautiainen oli innokas opastamaan työntekijöitä. Destian tavoitteena on saada aikaan jatkumo, jossa nuori pääsee tutustumaan eri tehtäviin. Haasteet kasvavat iän ja opiskelujen myötä. Destiassa tiedetään, että sitouttamisen edellytys on se, että henkilö haluaa olla meillä töissä ei pelkästään se, että Destia haluaa hänet töihin. Tämä edellyttää opiskelijoiden ja yrityksen tarpeiden yhteensovittamista. Hyviksi havaittujen harjoittelijoiden kanssa paneudutaan yhdessä myös urasuunnitelman ja insinööri- tai diplomityön tekoon, kertoo johtaja Jouni Karjalainen Destiasta. Savonlinnan ohikulkutie avattiin liikenteelle Destian urakoima rinnakkaistieyhteys Savonlinnan keskustan pohjoispuolella välillä Laitaatsalmi Ruislahti otettiin käyttöön yli puoli vuotta ennakoitua aiemmin. Tie avattiin moottoriajoneuvoille 1. marraskuuta Savontien ja Ruislahden kiertoliittymien välille. Kävelijät ja pyöräilijät pääsevät rantatien maisemareitille kesällä Vuosi sitten havaitusta mahdollisuudesta avata tie moottoriajoneuvoille syksyllä 2012 pidettiin tiukasti kiinni. Kiitos tästä kuuluu erittäin motivoituneelle ja sitoutuneelle työporukalle sekä hyvin toimineelle yhteistyölle Liikenneviraston kanssa, Destian työpäällikkö Harri Korhonen toteaa tyytyväisenä. Työt jatkuvat talven tuloon saakka kevyen liikenteen väylien rakentamisella. Talven ajan työmaa pysyy hiljaisena ja tositoimiin päästään jälleen kesällä 2013, jolloin tehdään viimeistelytyöt, jotka sisältävät muun muassa rinnakkaisväylältä keskustaan johtavat katuyhteydet ja Olavinkadun kiertoliittymän. Kuva: Akava/Jaana Parkkola Destian henkilöstöjohtaja Laura Ahokas ja Destian mukaan ilmoittanut Jussi Virolainen palkintojenjakotilaisuudessa. Jyväskylän aluehoitourakka Facebookissa Destia on voittanut Jyväskylän eteläisten kaupunginosien aluehoitourakan. Viisivuotinen urakka alkoi , ja se sisältää Säynätsalon, Keljonkankaan ja Keltinmäen alueiden liikenneväylien ja niihin kuuluvien viheralueiden ja puistojen ympärivuotisen hoitotyön. Urakka on avannut yhdeksi tiedotuskanavakseen Facebook-sivun. Sivun tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta urakoitsijan ja kaupunkilaisten kesken. Sivulla Destian ammattilaiset vastaavat kaupunkilaisten kysymyksiin, vinkkeihin ja palautteisiin sekä kertovat, miten työt alueella etenevät hyvien kuvien ja kuvausten kera. Liity sivun tykkääjien joukkoon ja välitä viestiä eteenpäin. Sivu löytyy osoitteesta JKLetelainen. VIA

6 Minne menet, 6 VIA

7 Suomen ensimmäinen moottoritie Tarvontie avattiin Helsingin Munkkiniemen ja Espoon Gumbölen välillä 50 vuotta sitten. Nyt ajamme älykkäin järjestelmin varustetuilla moottoriteillä. Mutta miltä näyttää tulevaisuuden moottoritie, jolla autotkin keskustelevat? 4 moottoritie? Teksti Olli Manninen Kuvat Susa Junnola, Coptermedia sekä Ivo Pirhosen ja Liisa-Maija Tolonen-Pirhosen kotiarkisto VIA

8 Suomessa on käytössä jo yli 780 kilometriä moottoriteitä. Niin kuin kaikki uusi, myös ensimmäisen moottoritien rakentaminen herätti paljon vastustusta. TVH eli Tie- ja vesirakennushallitus perusteli Tarvontien välttämättömyyttä ennusteilla, joiden mukaan Suomessa olisi jo miljoona rekisteröityä ajoneuvoa vuonna Näitä myöhemmin todeksi osoittautuneita ennusteita pidettiin suuruudenhulluina, sillä 1950-luvulla ajoneuvoja oli rekisteröity käyttöön vain kappaletta. Eino Hiltunen kuvailee hauskasti Tarvontien urakkaa kirjoittamassaan historiikissa Tienpitoa Uudellamaalla (1987). Tarvontien yhteydessä ei uskallettu puhua autostradasta, sillä se olisi kansankielessä taipunut auroradaksi. Minkäänlaista kaahailupaikkaa ei haluttu olla rakentamassa. Tieosuuden avaamisen alkuaikoina autoilijat kuitenkin tuntuivat kuvittelevan, etteivät liikennesäännöt koskeneet Tarvontietä. Tarvontie-hanketta joudutti 1950-luvun työllisyystilanne yleislakon kuormittamassa maassa. Sodan aiheuttamat poikkeustyöt oli tehty ja uutta työtä oli löydettävä yhteiskuntarauhan turvaamiseksi. Lahdentien suunnitellut insinööri Into Veikko Olavi (IVO) Pirhonen sai ainutlaatuisen tehtävän Suomen ensimmäisen moottoritien työmaapäällikkönä. Tukenaan hänellä oli Seutulan lentokentän ja Lahdentien rakentamisessa ansioituneita rakennusmestareita sekä puolitoista tuhatta sekatyömiestä. Nuorille insinööreille Tarvontie tarjosi näytön paikan. Kaikki oli luotava tyhjästä, kun vertailukohdetta ei ollut. Oli määriteltävä, millaisin kaarresätein tai ajorataleveyksin moottoritie toteutettaisiin. Kun Turun moottoritietä ajaa, niin huomaa sen alkupään olevan mitoitettu aika pienille nopeuksille. Nykyisin moottoritiet suunnitellaan jouhevammiksi ja suoremmiksi, sanoo johtava tutkija Matti Roine VTT:stä. Kun katepillari Kauniaisiin upposi Hiltusen kirjoittaman historiikin mukaan työt aloitettiin liian vauhdikkaasti, eikä työmaan suunnittelutöitä ja maastonmittauksia koordinoitu riittävästi. Asiakirjoja syntyi satoja kiloja, mutta tuoreimmat suunnitelmat eivät aina ehtineet ajoissa työmaalle. Kun hanke työllisti yli tuhat miestä, jouduttiin tekemään nopeita ja luovia ratkaisuja, minkä vuoksi myös alkuperäiset suunnitelmat muuttuivat usein. Moottoritien rakentamisen suurimpia haasteita oli materiaalien hankinta. Soraa ajettiin Tarvontielle 30 kilometrin pääs- 8 VIA

9 Soraa ajettiin Tarvontielle 30 kilometrin päästä Nummelasta 250 kuormaautolla. Lapiotöissä oli miestä. Näin strategia toteutuu liikenneympäristön megatrendien kehitys on Destian strategiatyön ytimessä. tä Nummelasta 250 kuorma-autolla yötä päivää kolmessa vuorossa. Soraralli tuli kalliiksi. Maaston oikut yllättivät vähän väliä. Mutainen Huopalahti ja matala Espoonjoen laajentuma hidastivat töitä. Kauniaisissa katepillari hukkui vetelikköön, jossa ei ollutkaan pohjatutkimusten mukaista kantavaa moreenia. Lapiomiehet pelastivat arvokkaan työkoneen mudasta. Louhintatöistä vaativin kohde oli Kasavuoren kallio, jonne aikanaan oli myös suunniteltu pääkaupunkiseudun talviurheilukeskusta. Julkinen keskustelu pitkäksi venähtäneestä urakasta kävi kuumana. Surkuteltiin autotien alle jääneitä peltomaita, pelättiin autokolareiden lisääntyvän ja ihmeteltiin tien teknisiä erikoisuuksia. Lukuisat sillat ja muutama suuri alikulku mietityttivät kansalaisia. Suunnittelijoiden mukaan siltoja tarvittiin, sillä niiden alta piti päästä kulkemaan karanneet vangit, karja paimenineen, pitäjänapulaiset ja diakonissat. 4 VIA

10 Matti Roine VTT:ltä uskoo, että automaation avulla moottoritiellä mahtuisi liikkumaan kaksi kertaa enemmän autoja turvallisemmin ja joustavammin. Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa TYÖMaalla oma poliisi Ja putka Työt venyivät rahan ja materiaalien puutteen vuoksi. Työmaan palkkariidat nousivat puolueiden väliseksi nokkapokaksi päivänpolitiikkaan, mikä heijastui työmaan ilmapiiriin. Parakkeihin ja vanhoihin kansakouluihin majoitettujen työntekijöiden joukkoon mahtui monenlaisia veijareita, joita varten työmaalla oli oma poliisi ja putka. Pahimmin riehaantuneita lapiomiehiä vietiin putkaan etenkin tili- ja lauantai-iltaisin. Kun Tarvontien rakentaminen venyi, alkoi liikkua huhuja, ettei koko tieosuutta ole olemassakaan. Rakentamisen alkuvaiheessa Tarvontie ei liittynyt muuhun olemassa olevaan tiestöön, mikä lisäsi spekulaatioita. Tarvontie avattiin koko komeudessaan liikenteelle 16. joulukuuta Kuuden vuoden aikana oli louhittu m 3 kalliota, leikattu maa-aineksia linjalta m 3, levitetty asvalttia m 3 ja rakennettu 19 siltaa ja tunnelia. Nykyisin Tarvontie tunnetaan Helsingin ja Espoon alueella Turunväylänä. Helsingin ja Turun välistä moottoritietä on jatkettu useassa eri vaiheessa luvulla moottoritie ylsi Lohjanharjulle asti. Sen jälkeen meni yli 15 vuotta, kunnes rakentamista jatkettiin luvulle tultaessa Lohjanharju Muurla-tien suunnittelussa ympäristönäkökulmat ja älykkäät ratkaisut vaikuttivat jo vahvasti. ÄlY ohjaa liikennettä VTT:n älyliikenteen INTRANS-innovaatio-ohjelmaa johtava tutkija Matti Roine arvioi, että nykyisen moottoritieverkos- tomme sujuvuutta ja kapasiteettia voidaan tulevaisuudessa kehittää uusien käiden järjestelmien avulla. Ensimmäiset älykkäät ratkaisut liikenteeseen luotiin jo 1950-luvulla, kun liikennevalot alkoivat yleistyä. Älykkäät liikenneratkaisut yleistyivät kuitenkin vasta älyk luvun lopulla. Keskeinen syy oli se, että Euroopassa tiet ruuhkautuivat ihmistä kuoli vuosittain liikenneonnettomuuksissa. Autoteollisuus havahtui ja alkoi kehittää autoihin omia älykkäitä järjestelmiä, Roine sanoo. Autoihin lisättiin ABS-jarrut ja ESCajovakausjärjestelmät. Samaan aikaan väylien kehittämiseen tuotiin yhä enemmän automaatiota. Tienpinnassa olevat ilmaisimet ja kamerat alkoivat kerätä tietoja erilaisiin infojärjestelmiin, joiden kautta saamme ennakkotietoa väylien ruuhkista, sää- ja kelioloista tai tietöistä. Älykkyys lisääntyy, kun autoilijat hankkivat käyttöönsä yhä enemmän älylaitteita. Liikenneviraston ei tarvitse enää huolehtia kaikesta informaatiosta, vaan se välittyy suoraan autoon tai kännykkään. Myös autot itse mittaavat asioita ja tävät osaltaan liikenteen turvallisuutta ja edissujuvuutta, Roine sanoo. Jo parin vuoden kuluttua autoihin tulee eurooppalainen ecall-hätäpuhelujärjestelmä joka lähettää hätäsignaalin onnettomuuteen joutuneesta autosta. Liikenneturvallisuutta edistävät kaistallapysymisen järjestelmät yleistyvät autoissa lähivuosina. Pian on myös tarjolla paljon erilaisia kaupallisia tuki- ja valvontajärjestelmiä kuten vapaaehtoinen ajotavan seuranta. Suomessa sää- ja kelijärjestelmät sekä joukkoliikenteen älykorttipohjaiset maksujärjestelmät ovat kansainvälisessä vertailussa huipputasoa. Tulossa ovat myös älypuhelimia hyödyntävät, reaaliaikaiset liikenteen palvelut. Älykkäät ratkaisut edellyttävät hyviä tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmiä. Nykyiset moottoritiemme järjestelmineen edustavat hyvää kansainvälistä tasoa. Kun liikenne kasvaa ja alkaa ruuhkautua, tarvitaan parempia ja monipuolisempia järjestelmiä avuksi. Älykkäimmät kotimaiset moottoritiet Valtatie 1 Helsingistä Turkuun on osa kansainvälistä E18-väylää. Älykästä teknologiaa ovat muun muassa ajoneuvojen tunnistus automaattiset ohjausperiaatteet vaihtuva liikenteenohjaus liikenneohjauslaitteineen älykäs valaistus tunneleissa turvallisuusjärjestelmät tulipalon varalle. Helsinki Pietari E18 -moottoritieosuus rakenteilla olevat Koskenkylä Kotka- ja Hamina Vaalimaa-moottoritiet täydentävät E18:n Suomen ensimmäiseksi kansainvälisen tason liikenneväyläksi. 10 VIA

11 Sen avulla vanhemmat voivat seurata, vaikka miten heidän lapsensa ajavat. HiilipiHEJÄ HYBriDiaJoKKEJa Tulevaisuudessa autoteollisuus ja ICTteknologia linkittyvät kiinteämmin toisiinsa. Matti Roine arvioi, että uusia moottoriteitä rakennetaan hyvin harkiten, sillä ne ovat mittavia investointeja. Myös ympäristönäkökulmat vaikuttavat. Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että älyliikenne yhdistää tulevaisuudessa liikkumisen erilaisiin palveluihin. Euroopan liikennepolitiikka tähtää hiilivapaaseen liikkumiseen. Siitä tulevat uudet vaatimukset muokkaavat ajoneuvojen suunnittelua. Näemme varmasti jo 2030-luvulla paljon monimuotoisempia, hiilipihimpiä autoja tiellä kuin nyt. Automaation avulla moottoritiellä mahtuisi liikkumaan kaksi kertaa enemmän autoja turvallisemmin ja joustavammin kuin nyt, Roine sanoo. Hän ei usko kuitenkaan sähköautojen yleistyvän vielä lähivuosikymmeninä, vaan erilaiset hybridiversiot valtaavat ajotiet. Ensin pitää selvittää, miten sähköautojen palvelut, lataamiset tai valmistus toteutetaan. Keskenään keskustelevat tietokoneautot yleistyvät. Japanissa on jo käytössä autoja, jotka korjaavat kuljettajan tekemiä havaintovirheitä ja voivat näin ehkäistä onnettomuuksia. Vaikka miehittämätön Google-auto saakin liikennöidä joillain alueilla USA:ssa, ei Roine usko liikenteeseen vailla kuljettajaa. Kuljettajalla on aina lopullinen vastuu ajoneuvostaan, vaikka se olisi automatisoitu. Kuljettaja on kuin lentokoneen kapteeni, Roine sanoo luvulla ajoneuvoista voidaan luoda moottoriteille junien kaltaisia putkia. lennämmekö autolla VuoNNa 2062? 2030-luvulla perinteistä autokuskia ei ole. Peltipoliisit on korvattu automaattisella liikenneseurannalla. Älypuhelin ottaa vastaan tietoa niin liikenteestä kuin houkuttelevista palveluista moottoritien varrella. Asenteemme liikkumiseen muuttuu. Emme enää pelkästään kiirehdi paikasta A paikkaan B, vaan vaellamme kokonaisvaltaisia elämyksiä aistien kulkuneuvoissa, joista voidaan luoda moottoriteille junien kaltaisia putkia. Mutta lentävätkö autot 50 vuoden kuluttua, vuonna 2062? Vaikea sanoa, 50 vuotta eteenpäin on valtavan pitkä aika. Melko varmaa kuitenkin on, että tulevaisuudessa olemme todellakin kaikki matkustajia. Japanissa on visioitu, miten autot ajavat omia reittejään ja matkustajat seuraavat ikkunoiden sijasta auton kamerasta matkan etenemistä, kuvailee liikenneneuvos Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen hallintayksiköstä. Yksikkö tutkii älyliikenteen eli tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä liikenteessä. Seppo Öörnin mukaan älyliikenne yhdistää liikkumisen entistä kiinteämmin muuhun elämään. Jo nyt voimme olla matkan aikana helposti yhteydessä perheeseemme ja ystäviimme. Tulevaisuudessa erilaiset tienvarsipalvelut tavoittavat meidät tehokkaammin. Syntyy erilaisia käyttäjäyhteisöjä, jotka vaihtavat tietoja tiellä liikkuessaan tai välittävät tietoja eteenpäin muulle liikenteelle, hän sanoo. Voimme kenties välittää reaaliaikaista tietoa hirvi- tai peurahavainnosta, jos jo nyt Japanissa käytössä olevat ympäristöä skannaavat laitteet yleistyvät autoissa. Kun autonkuljettajaa nykymuodossa ei pian enää ole, mitä tapahtuu ajokortille? Ajokortti ja avaimet häviävät, ajokortti muuttuu luottokortiksi ja ajo-oikeudesta tulee elektroninen, Öörni visioi. Hän uskoo myös käsityksemme autosta muuttuvan radikaalisti. Matkaamme liikkuvilla tietokoneilla. Autojen hinnoista jo nyt noin 30 prosenttia tulee teknologiasta. Teknologian rooli vahvistuu varmasti entisestään. Uskon, että johtavat autonvalmistajat tulevat panostamaan yhteistyökumppaniensa kanssa erilaisiin keskuksiin ja hubeihin, jotka tarjoavat uusia palveluja. Näin ne ovat entistä vahvemmin asiakkuudessa kiinni. Auto itsessään on vain sisäänheittotuote, Öörni sanoo. VIA

12 Miten minusta tuli... Teksti Maarit Seeling Kuva Sanna Limatainen ja Eeva Kirveskarin kotiarkisto Lakinainen rakennusalalla Destian lakimiehenä työskentelevä Eeva Kirveskari pyrkii työkseen ennaltaehkäisemään ongelmia. Hän korostaa riskienhallinnan merkitystä sopimusten teossa. Reilut puolitoista vuotta Destiassa työskennellyt lakimies Eeva Kirveskari on jo ehtinyt tulla monelle tutuksi kentällä kiertäessään. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat yhtiön lakiasioiden lisäksi sopimusoikeuteen ja sopimusasiakirjojen laadintaan perehdyttävät koulutukset yhtiön toimipisteissä eri puolilla Suomea. Rakennusalalle hakeutuvat ihmiset ovat usein tottuneet työskentelemään konkreettisten tehtävien parissa. Sopimusosaamisessa alalla on vielä parantamisen varaa. Ei ole mitään järkeä ruveta ratkomaan vastuukysymyksiä urakan valmistumisen jälkeen. On kaikkien etu, että asioista sovitaan selkeästi heti urakan alussa, Kirveskari toteaa. Kolmekymppinen ja nuoren oloinen Kirveskari tuulettaa pinttyneitä mielikuvia infra-alan yrityksen juristista. Hän myöntää havainneensa ilmassa joskus pientä hämmennystä ilmestyessään paikalle. Ilmeet ovat kysyneet, missä se oikea juristi on. Hän arvioi kuitenkin saaneensa asenteet muuttumaan omalla osaamisellaan. Kieltämättä rakennusala on vielä aika perinteinen ja miesvaltainen. Usein olen 12 VIA

13 ainoa nainen projektia koskevassa kokouksessa. Hyvin minut on silti otettu vastaan. On hauskaa, kun olen päässyt hiukan kumoamaan ennakkokäsityksiä, Kirveskari naurahtaa. URAVALINTA SENTTIMETRIMITALLA Oikeustieteen opinnot alkoivat houkuttaa Eeva Kirveskaria lukion loppuvaiheessa. Lapsuudenhaaveet eläinlääkärin ammatista olivat haihtuneet jo aikaa sitten. Tasavahvana pitkään mielessä sinnitellyt poliisin ura jäi, kun pituudesta puuttui reilu sentti Poliisiopiston vaatimuksista. En ole erityisen matemaattinen. Sen sijaan minulla on hyvä muisti ja ongelmanratkaisukyky. Ajattelin, että lakiopinnot avaavat mahdollisuuksia monenlaisiin tehtäviin, Kirveskari kertoo. Syventävät opintonsa ja gradunsa Turusta kotoisin oleva ja siellä opiskellut Kirveskari teki ympäristöoikeudesta. Gradu valmistui toimeksiantona ympäristöhallinnolle, ja se käsitteli pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan sääntelyn soveltamista. Eeva Kir veskari Ivar Aroseniuksen Kissamatka oli Eevan lempikirja lapsena. Ympäristöoikeus ei ollut opiskeluaikanani trendikäs ala. Moni suuntautui silloin osakeyhtiöoikeuteen. Minua kuitenkin viehätti ympäristöoikeuden maanläheisyys, Kirveskari pohtii. USA-VUOSI OPETTI SMALL TALKIN Kirveskari vietti hyvin tavanomaisen ja rauhallisen lapsuuden. Puolet ajasta asuttiin vanhempien kanssa kaupungissa, kaikki lomat ja viikonloput vietettiin mökillä Turun saaristossa. Mökkinaapurissa oli maalaistalo. Siellä kävin ratsastamassa, heinätöissä ja hoitamassa lehmiä, Kirveskari muistelee. Vaihto-oppilasvuosi USA:n Minnesotassa kasvatti teinitytöstä itsenäisen nuoren naisen. USA:n vuosi oli opettavainen. Valitsin amerikkalaisista tavoista itselleni ne parhaat: ulospäin suuntautuneisuuden, avoimuuden ja tietynlaisen sosiaalisuuden. Kielitaito tuli päälle bonuksena. Esiintymistaidosta on ollut paljon apua koulutustilaisuuksien pitämisessä, Kirveskari sanoo. Syntynyt: 1982 Koulutus: oikeustieteen maisteri, Turun yliopisto Asuu: Helsingissä poikaystävän ja kahden kissan kanssa Harrastukset: Kaikki urheilu, erityisesti merimelonta. Parasta työssä: Monipuolisuus, haasteellisuus ja mukavat työkaverit Motto: Kaikesta pitää ottaa opiksi. TYÖ ON JATKUVAA OPPIMISTA Valmistumisensa jälkeen Kirveskari sai lakimiehen paikan suuressa helsinkiläisessä asianajotoimistossa. Hänen vastuullaan olivat ympäristö-, kiinteistö- ja rakentamisoikeutta koskevat toimeksiannot pääasiassa teollisuuden ja rakennusalan yhtiöiltä sekä etujärjestöiltä. Usein ollaan jo aika lirissä, kun jutut tulevat asianajotoimiston ratkottavaksi. Mietin tuolloin, miten ongelmiin olisi voinut puuttua ajoissa. Riitely tulee aina kalliimmaksi kuin se, että keskitytään sopimuksien tekoon ja projektien hallintaan ja asiat etenevät juridisesti oikein. Päätin kokeilla siipiäni yrityksen sisäisenä lakimiehenä, jotta voisin vaikuttaa riskienhallintaan ennaltaehkäisevästi, Kirveskari kertoo. Destialle Kirveskari päätyi normaalin hakumenettelyn kautta. Hakemuksessa toin esille, että olen aktiivinen, reipas nuori nainen, joka ei pelkää tarttua härkää sarvista. Panostan työhöni 110-prosenttisesti silloin, kun sitä teen. Eeva Kirveskarin mielestä hänen työssään Destiassa parasta on vaihtelevuus. Jokainen rakennusprojekti on erilainen, ja niin myös niihin liittyvät juridiset näkökulmat. Juristien ja insinöörien käyttämän terminologian erot tuovat työhön lisähaastetta. Vaikeinta ja toisaalta myös mielenkiintoisinta on poimia juridisesti merkittävä osio kaiken projektiteknisen tiedon keskeltä. Se taito kehittyy kuitenkin koko ajan. Työelämä on jatkuvaa oppimisprosessia ja Destia on hyvä paikka oppia uutta, Kirveskari summaa. VIA

14 Terveisiä työmaalta Teksti Ari Rytsy Kuva Tuomas Lehtinen Valtatie 5:n parannushanke Pohjois-Savossa suunnitellaan tietomallintamalla. Tietomallinnus Kolmiulotteinen tietomallintaminen vähentää hankkeen rakennusvaiheen virheitä ja muita epäselvyyksiä. Siinä syntynyttä digitaalista informaatiota voidaan hyödyntää myös ylläpitovaiheessa. tuo tarkkuutta Infrasuunnittelun toimistopäällikkö Sami Snellman Destia laatii tällä hetkellä Pohjois- Savon ELY-keskukselle tiesuunnitelman täydennystä Valtatien 5 parantamishankkeeseen välillä Palokangas Humalajoki. Suunnittelua toteutetaan laajalti tietomallipohjaisesti. Suunnittelun projektipäällikkönä toimii Destialta Pekka Karhinen. Destian Infrasuunnittelun toimistopäällikkö Sami Snellman uskoo, että tietomallinnuksen käyttöönotto vähentää hukkaa ja ylimääräistä työtä hankkeiden kokonaisprosessissa. Yksityiskohtainen ja entistä tarkempi mallinnus rakennussuunnitteluvaiheessa lisää suunnittelun työmäärää, mutta parantaa suunnitelmien laatua. Saavutettavat hyödyt näkyvät parhaiten rakentamisessa, kun aineisto on valmiiksi digitaalisen rakentamisprosessin edellyttämässä muodossa, sanoo Snellman. Hyödynnämme tietomallipohjaista aineistoa mahdollisimman paljon sekä suunnittelussa että rakentamisessa. Uutuutena siltojen suunnittelu Tietomallintaminen on kokonaisvaltainen tapa hallita suunnittelu- ja rakennushankkeen tietoja digitaalisessa muodossa. Kaikkea suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa tarvittavaa informaatiota voidaan siirtää ja hallita entistä luotettavammin ja tehokkaammin. Destia on suunnitellut tietomallipohjaisesti tie- ja katuhankkeita jo yli kymmenen vuoden ajan Tekla Civil -ohjelmistolla. Ohjelmisto- ja osaamiskehityksen myötä tietomallintamisen käyttö Destiassa on kuitenkin laajentunut kattamaan myös siltojen suunnittelun. Perinteisen kaksiulotteisen suunnittelun korvaaminen kolmiulotteisella tietomallintamisella mahdollistaa esimerkiksi sillan raudoitusten sekä varusteiden ja laitteiden mallintamisen todellisen kokoisina. Tällöin voidaan jo suunnitteluvaiheessa aukottomasti varmistaa eri komponenttien yhteensopivuus sekä sillan rakennettavuus. Tähän mennessä Destiassa on mallinnettu seitsemän siltaa Tekla Structures -ohjelmistolla. Yhdistelmämalli yhdistää sillat ja maarakenteet Väylä- ja siltahankkeiden tietomallintaminen eroaa toisistaan siinä määrin, että molemmille suunnittelualueille on olemassa omat suunnittelujärjestelmänsä. Siitä huolimatta esimerkiksi 20 kilometriä pitkän tieosuuden ja sen eritasoliittymien sekä lukuisista pienistä osista rakentuvan sillan yhteinen tietomalli onnistuu tulevaisuudessa yhdistelmämallin avulla. Siinä kahdessa eri suunnittelujärjestelmässä luodut sillat ja maarakenteet tuodaan yhteen. Olemme jo ehtineet testaamaan yhdistelmämallin käyttöä ja sovellusvaihtoehtoja, joiden avulla työnjohto pystyy paikan päällä katsomaan hankkeesta tehtyä yhdistelmämallia, kertoo Snellman. 14 VIA

15 Tee kuten sankarimme D-mies: tule duuniin Destiaan! Jos opiskelet infra-alaa, voit osallistua meillä myös harjoittelijaohjelmaan tai tehdä opinnäytetyösi. Hyppää kesätöihin! Missä, milloin ja miten? Tästä se selviää... VIA

16 Destia tarjoaa uraputkia infra-alan opiskelijoille Tulevaisuuden rakentajat Sadat nuoret hakevat vuosittain Destian työmailta tuntumaa tulevaan ammattiinsa. Osaajien tarve on suuri. Destian toimitusjohtaja Hannu Leinonen laskeskelee, että vuoden sisällä noin neljännes yhtiön nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle. Heidän tilalleen tarvitaan uusia, innokkaita tekijöitä. teksti: Maarit Seeling kuvat Sanna Liimatainen Nousu- tai laskukausi, Destian työmailla ja toimistoissa paiskitaan tiiviisti hommia. Infrarakentamisen parista löytyy töitä aina. Sellaista suhdannetta ei olekaan, etteikö jotakin rakennettaisi. Yhteiskunta tarvitsee tietyt tekniset perusrakenteensa. Talonrakennuspuoli on selkeästi suhdanneherkempää, toimitusjohtaja Hannu Leinonen pohtii. Destialle nuoret osaajat ovat tärkeitä tulevaisuuden voimavaroja. Yhtiö pitää itse aktiivisesti yhteyttä eri oppilaitosten opiskelijoihin ja opettajiin. Lisäksi Destialla on laajat verkostot alan tiede- ja ammattikorkeakouluissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhtiöllä on myös oma harjoittelijaohjelma. Sen aikana nuoret pääsevät tutustumaan infra- 16 VIA

17 alaan ruohonjuuritasolta aina asiantuntijatehtäviin asti. Otamme ensimmäisenä opiskeluvuotena kesätöihin eli haalarihommiin ison joukon alan opiskelijoita, joiden joukosta meille valikoituvat sopivimmat myös tulevien vuosien harjoittelijoiksi, Leinonen toteaa. infra-alan ammatit kehittyvät vauhdilla Suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuva pula osaavasta työvoimasta on tuomassa uusia vaatimuksia myös infraalan ammattien sisällön kehittämiseen. Asiat on vastaisuudessa tehtävä pienemmällä työpanoksella ja entistä tehokkaammin. Tämä edellyttää uusia toimintamalleja, menetelmiä ja teknisiä ratkaisuja. Erityisen rivakkaa tekninen kehitys on Leinosen mukaan ollut suunnittelupuolella, mutta myös usein staattiseksi mielletyn rakentamisen sekä hoidon ja kunnossapidon kehitys on ollut voimakasta. Infra-alan tehtävistä on tulossa entistä monipuolisempia ja haasteellisempia. Ajat muuttuvat, samoin työkalut. Painopiste on siirtymässä puhtaasta hintakilpailusta kokonaisratkaisujen tarjontaan. Alalta on avautumassa työtehtäviä, joita tällä hetkellä ei ole vielä olemassakaan. Tarvitsemme uuteen, digitaaliseen ympäristöön tottuneita ammattilaisia ja uutta osaamispohjaa, jota nuorilla luonnostaan on, Leinonen visioi. uraväyliä erilaisille osaajille Destialta avautuu vuosittain väyliä myös kansainvälisiin projekteihin lähinnä kehityspankkien rahoittamien hankkeiden asiantuntijatehtävissä. Leinonen painottaa kielitaidon merkitystä oli sitten tähtäämässä ulkomaille tai ei. Ilman englannintaitoa ei työelämässä enää pärjää. Muu kielitaito on plussaa jo senkin vuoksi, että Suomeen tulee yhä enemmän työntekijöitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Työnjohtotasolla venäjän taidoilla on tänä päivänä kysyntää. Se on monille Itä- Euroopan maista tulleille ainoa yhteinen kieli. Itse asiassa kaikesta kielitaidosta on myös näissä tehtävissä hyötyä, Leinonen summaa. Suurena toimijana Destialla on tarjota runsaasti erilaisia uraväyliä; esimerkiksi suunnittelua, tuotannollisia tehtäviä, tie-, katu- ja rataympäristöön liittyviä hankkeita ja kalliorakentamista. Erityisesti geo- ja siltasuunnittelussa on avautumassa lähivuosina runsaasti uusia työmahdollisuuksia. Teknillisen koulutuksen saaneille osaajille on tarjolla johtamis- ja esimiestehtäviä sekä erilaisia asiantuntija- ja suunnittelijatehtäviä. Ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen rakennusalan opiskelijoille löytyy harjoittelupaikkoja vaihtelevissa työ- DESTIAAN HARJOITTELEMAAN tehtävissä sekä rakennus- että hoitourakoinnissa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ottavat alaan tuntumaa haalariharjoittelijoina. porkkanaa työhön ja opintoihin Leinonen laskeskelee, että noin puolet ensimmäisen vuoden harjoittelijoista tulee Destialle töihin myös seuraavana vuonna. Erityisesti ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita töihinsä. Meillä on ollut ennemminkin pinnistelemistä siinä, että olemme pystyneet tarjoamaan riittävän haastavaa tekemistä. Nuoret selvästi haluavat työltään sisältöä, Leinonen pohtii. Destialla onkin kiinnitetty erityistä huomiota harjoittelun aikaiseen mentorointiin ja teh- Destiassa oli 150 harjoittelijaa kesällä 2012, määrä kasvaa vuosi vuodelta. kullekin harjoittelijajaksolle suunnitellaan sisältö ja tavoitteet. harjoittelijoille järjestetään perehdyttämispäivä. Destia tekee oppilaitosyhteistyötä paikallisten alan oppilaitosten kanssa. Destia tarjoaa mahdollisuuksia myös diplomi- ja muiden opinnäytetöiden tekemiseen. harjoittelupaikkoja haetaan vuosittain joulukuusta alkaen. harjoittelupaikat ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta VIA

18 * Tarvitsemme uuteen, digitaaliseen ympäristöön tottuneita ammattilaisia ja uutta osaamispohjaa, jota nuorilla luonnostaan on. täviin perehdyttämiseen. Ohjenuorana on, että harjoittelijaa ei saa jättää kysymyksineen yksin. Kynnyksen esimiehen puheille on oltava mahdollisimman matala. Myös vastuut ja velvollisuudet on selvitettävä. Yhtiössä käynnistettiin kuluvana vuonna esimiesvalmennus, jonka aikana paneudutaan myös harjoitteluun tulevien nuorten opastamiseen. Destia kannustaa nuoria myös saattamaan opinnot loppuun tarjoamalla tiedeyliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskeleville tilaisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. Paras lopputyö palkitaan vuotuisessa opinnäytetyökilpailussa. Alan markkinajohtajana haluamme lisätä infra-alan kiinnostavuutta laajemminkin. Emme ole toimillamme kasvattamassa väkeä pelkästään itsellemme vaan nostamassa koko alan arvostusta. Tämä ala tarvitsee monipuolisia kykyjä, Leinonen tähdentää. Ruohonjuuritasolta huipulle Isona talona Destialla on tarjota nuorille hyvin monipuolisia tehtäviä. Ensimmäisen vuoden harjoittelijat aloittavat perusharjoittelussa ruohonjuuritasolta. Kokemuksen karttuessa ja opintojen edetessä tehtävistä tulee vaativampia. Leinonen huomauttaa, ettei ole lainkaan mahdotonta päästä tekemään jo toisena vuotena oman alan asiantuntijatöitä toki jonkun kokeneemman ohjauksessa. Näin myös välittyy hiljainen tieto alan konkareilta kisälleille. Mitä kyvykkäämmäksi ja sitoutuneemmaksi osoittautuu, sitä vastuullisempia tehtäviä saa. Jos asenne on kohdallaan ja työt hoituvat sovitusti, niin työjohdolliset tehtävät ovat Leinosen mukaan itsestäänselvä kehityssuunta. Nuorella on meillä hyvä tulevaisuus, jos hänellä on halu oppia ja pitkäjänteisyyttä edetä niin sanotun pidemmän polun kautta. Suoraan huipulle ei voi hypätä, sillä kouliintuminen on mahdollista vain käytännön harjoittelun kautta. Emme vaadi mahdottomia, mutta edellytämme että nuori hoitaa opiskelunsa ja osoittaa harjoittelussa itsenäisyyttä. Tällaisille henkilöille osoitamme mielellämme talon sisällä etenemispolkuja, Leinonen sanoo. Alalle kaivataan lisää naisia Samalla, kun Destia tutustuu opiskelijoihin, nuoret pääsevät tutustumaan yhtiöön mahdollisena työnantajana. Harjoitteluputki tarjoaa tilaisuuden molemminpuoliseen arviointiin. Leinonen kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä Destiaan, vaikka opiskelut alkaisivatkin olla jo koko lailla paketissa. Erityisesti naishakijat ovat tervetulleita, sillä infra-ala on edelleen varsin miesvaltainen. Toki pyrimme valitsemaan kesätöihin aikaisempien vuosien harjoittelijoita. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Silloin tarjoutuu mahdollisuus aiemmin muualla kesätöissä olleille. Avoin hakemus vain vetämään nettisivujemme kautta! Kannattaa olla itse aktiivinen ja satsata hakemuksen tekemiseen, Leinonen kehottaa. Hakemuksessa kannattaa tuoda esille omat kiinnostuksen alueet niin työ- kuin yksityiselämässä, kielitaito, opiskelujen eteneminen ja paikkakunnat, joilta töitä hakee. Infrarakentaminen on jo itsessään liikkuvaa. Töitä on kieltämättä helpompi löytää, jos on valmiutta matkustamiseen. Työtehtävät pyritään toki aina sovittamaan elämäntilanteen mukaan, Leinonen vakuuttaa. Eläköityminen luo nuorille luonnollisen polun edetä uralla Destiassa. Harjoitteluohjelmien avulla varmistamme, että meillä on tulevaisuudessakin omasta takaa koulutetut päälliköt ja ammattilaiset. Luonnollisesti haluamme löytää avainpaikoille ihmisen aina talon sisältä. Mitä kyvykkäämpiä nuoria saamme tänne, sitä helpompi heitä on avittaa uralla eteenpäin. 18 VIA

19 Pian se taas alkaa, kesätyöpaikan metsästys. Destian työpäällikkö Jukka Pitkänen vinkkaa, miten onnistut työnhaussa. Teksti Sami Takala Onnistu työnhaussa Tule kesätöihin! Kesä on vilkasta aikaa maanrakennusalalla ja varsinkin työmailla on silloin kysyntää innokkaille duunareille. Viime kesänä Destia tarjosi harjoittelu- ja kesätyöpaikan sadalleviidellekymmenelle nuorelle. Jos olet täyttänyt 18 vuotta, voit hyvin lähettää meille hakemuksesi. Jotta kesätyöntekijäksi palkattavalle nuorelle voidaan antaa liikenteen joukossa tehtäviä töitä, tulee hänen olla täysi-ikäinen, sanoo Destian Jyväskylän työpäällikkö Jukka Pitkänen. Kesätyöntekijöille on tarjolla monipuolisia hommia. Suurin osa pääsee niin sanotuksi haalariharjoittelijaksi. Siihen ei vaadita aiempaa koulutusta eikä työkokemusta. Työhön oppii ja siihen saa hyvän opastuksen. Haalariharjoittelijan tehtäviin kuuluu hoitourakoissa esimerkiksi liikennemerkki- ja viheraluetöitä, päällysteen paikkausta ja muuta pienimuotoisempaa työtä, joka ei vaadi raskaan kaluston käyttöä. Rakennustyömailla he sijoittuvat erilaisiin aputehtäviin. KOKENUT SAA LISÄÄ VASTUUTA Jos sinulle on jo kertynyt kokemusta työmailta, voit päästä työnjohtoharjoittelijaksi. Työnjohtoharjoittelijalta toivotaan vähintään yhden mutta mielellään kahden vuoden opintoja ja näkemystä infra-alalta. Harjoittelijat toimivat kokeneempien työnjohtajien apuna. Tehtävät sisältävät jonkin verran päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Sinulla on kuitenkin aina yhteyshenkilö, jolta saat tarvittaessa tukea ja Duuniin Destiaan turvaa vaikeissa asioissa. Vastuu ja haasteet voivat toisaalta motivoida, jos hallitset jo perusasiat. Haalari- ja työnjohtoharjoittelijan tehtäviä yhdistää yksi asia: kummassakin pestissä täytyy olla valmis työskentelemään sekä sisällä että ulkona. PONNAHDUSLAUTA URALLE Joskus kesätyö voi olla ponnahduslaita pidempään työsuhteeseen. Minulla on ollut aina tavoitteena rekrytoida sellaisia nuoria, joka voitaisiin työllistää tulevinakin kesinä. Haluamme luoda urapolkua harjoittelijasta työntekijäksi. Ja sellaisia on ollutkin. Pitkäsen mukaan keskimäärin puolet harjoittelijoista palaa työmaalle seuraavina kesinä. NÄIN HAET TYÖPAIKKAA DESTIASTA Kaikki Destian avoimet työpaikat ovat esillä internetissä. Paras tapa hakea kesätyöpaikkaa on täyttää sähköinen hakemuslomake Destian verkkosivuilla. Otamme vastaan myös muita väyliä pitkin tulleita hakemuksia, mutta jos joku soittaa, pyydän häntä laittamaan tiedot itsestään myös sähköpostiin, sanoo työpäällikkö Jukka Pitkänen. Sähköinen hakemuslomake on kätevä, sillä siinä on kysymykset valmiina, eikä sinun tarvitse itse miettiä, mitä hakemuksessa pitäisi kertoa. Avointa hakemusta varten on hyvä muistaa muutama perusasia. Kerro kuka olet, mitä harrastat, millaista työkokemusta sinulla on ja missä vaiheessa opintosi ovat. Voit myös kertoa, mitä erikoisosaamista sinulla on, miten Destia hyötyisi sinusta ja millaisiin tehtäviin toivot tulevaisuudessa sijoittuvasi. Kikkailu ja erikoisuuden tavoittelu ei kannata. Pitkänen kehottaa hakijaa olemaan oma itsensä. Palkkaan ihan tavallisia, mukavia ihmisiä, jotka tulevat toimeen muiden kanssa ja pystyvät työskentelemään työyhteisössä. Destiasta saat töitä toisenakin kesänä, kun Olet innostunut ja aktiivinen. Tulet muiden kanssa toimeen. Selviät perustöistä. VIA

20 Destiaan mahtuu monenlaisia urapolkuja. Viisi ammattilaista kertoo, miten he ovat tulleet taloon ja edenneet urallaan. Teksti Sami Takala Oppisopimuksella lapion varteen Maanrakennusalalle tähtäävä Jere Neuvonen, 17, työskenteli viime kesänä haalariharjoittelijana E18:n moottoritietyömaalla Koskenkylä Kotka-osuudella. Kesätyön omaaloitteinen mies sai parilla puhelinsoitolla ja vahvalla halulla päästä hommiin. Tehtäviini kuului osallistua työmaan liikennejärjestelyihin, antura- ja laattapohjien tekoa, rakennustarvikkeiden vastaanottamista ja jyräämistä. Avustin työmaan merkitsemisessä, jos vaikka kaivettiin ojia tai asennettiin putkia, hän sanoo. Kun haalariharjoittelu päättyi, Neuvonen piti lyhyen loman ja palasi työmaalle oppisopimuksella. Rajamäen aikuiskoulutuskeskuksessa rakentajaksi opiskelevalla nuorella miehellä on nyt työpaikka elokuuhun Toivon, että saan jatkaa Destialla opintojen jälkeenkin. Käsittääkseni maanrakentajat ovat ikääntyvää sukupolvea ja uusia lapiomiehiä tarvitaan. Ura Destiassa Näin minusta tuli destialainen Johtajaksi kotiseudulle Destian Itä-Suomen tulosyksikön johtaja ja johtoryhmän jäsen Pasi Kailasalo, 41, on edennyt urallaan nopeasti. Mies aloitti työt Destiassa vuonna 2004 Etelä-Suomen pohjarakentamisen projektipäällikkönä. Vuonna 2007 sain mieluisan siirron Itä-Suomen tulosyksikköön työpäälliköksi. Muutimme vaimon kanssa takaisin kotiseudulle Joensuuhun. Kolme vuotta myöhemmin toimitusjohtajamme Hannu Leinonen tarjosi yksikön vetäjän vastuuta. Johtajan työpäivään kuuluu paljon rutiineja, kuten laskujen hyväksymistä, sähköpostin lukemista ja ongelmien ratkomista, mutta myös esimerkin näyttämistä ja aikaa alaisille. Siinä Kailasalo on hyvä. Destian strategia liittyy paljolti kannattavuuden toteuttamiseen. Projektin tuloksellisessa onnistumisessa on tärkeää, että sovitut asiat hoidetaan ajallaan ja tekemiseen suhtaudutaan vakavasti. Destiassa työskenteli vuonna 2012 noin 150 harjoittelijaa ja kesätyöntekijää. Näin strategia toteutuu Osaavista kesätyöntekijöistä haluamme tulevaisuuden destialaisia. Pasi Kailasalo viihtyy Joensuussa Itä-Suomen tulosyksikön vetäjänä. VILLE KOKKOLA Jere Neuvonen jatkoi kesäharjoittelun jälkeen töitä oppisopimuksella. SUSANNA JUNNOLA 20 VIA

21 Perttu Silvennoinen erikoistui louhintaosaamiseen. SUSANNA JUNNOLA Duuniin Destiaan Eleftheria Bountourin työkaverit oppivat tuntemaan kreikkalaista kulttuuria. Räjähdetyömaalta kouluun Tuleva maa- ja kalliorakentamisen insinööri Perttu Silvennoinen, 26, työskentelee louhintatyönjohtajana. Kallioon porataan reikiä, asetetaan räjähteet ja ammutaan, jotta entisen kallion paikalle voidaan rakentaa taloja, teitä tai junaratoja. Katson, että kaikki menee niin kuin kuuluu, Silvennoinen sanoo. Louhintaosaamista arvostetaan nyt, sillä harvempi opiskelija erikoistuu siihen. Suurin osa opiskelijoista suuntautuu maanrakentamiseen ja suunnittelupuolelle. Silvennoinen aloitti Destialla kesällä 2005 panostajan apulaisena. Sen jälkeen hän suoritti asevelvollisuuden ja palasi louhintatyömaille virittelemään panoksia puoleksitoista vuodeksi. Kesätöiden kautta kiinnostuin alasta ja päätin lähteä kouluun. Opinnot ovat viittä vaille valmiit. Vielä on opinnäytetyö ja muutama tentti jäljellä. Kreikkalainen pohjoisessa Kansainväliseen tunnelmaan päästäkseen ei tarvitse lähteä ulkomaille, sillä Destian työmailla on ihmisiä eri puolilta maailmaa. Yksi heistä on kreikkalainen suunnitteluinsinööri Eleftheria Bountouri, 30. NÄIN OPIT KESÄTYÖSI DESTIASSA Sinulle järjestetään perehdytystilaisuus, jossa tutustutamme uudet työntekijät talon tavoille. Harjoittelijana pääset myös tapaamaan yhtiön ylintä johtoa. Käytännön työhön perehdyttämisestä vastaa lähin esimiehesi. Konsernin henkilöstöyksikkö tuottaa tukimateriaaleja ja työkaluja. Voit antaa harjoittelujaksostasi palautetta, jota hyödynnetään Destian toimintatapoja kehitettäessä. Harjoitteluohjelmamme kasvattaa uusia työntekijöitä eri ammattiryhmiin eläkkeelle lähtijöiden tilalle. Mieheni on avustanut Destiaa Kreikasta käsin jo seitsemän vuotta. Hän on kehittänyt muun muassa karttasovelluksia. Kun projektit lisääntyivät, muutimme Suomeen. Tänä vuonna sain itsekin töitä Destialta. Yritys tarvitsee kansainvälistä osaamista ja kielitaitoa, Bountouri sanoo. Hän käsittelee työkseen teiden laadusta kerättyjä tietoja. Työkavereina hänellä on suomalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia. Etuna kansainvälisessä työyhteisössä on myös se, että eri kulttuurien tunteminen on työelämässä yhä tärkeämpää. Opinnäytetyöllä sillanrakentajaksi Destia palkitsee vuosittain parhaan infra-alan opinnäytetyön. Viime vuoden kilpailun voitti Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Janne Iho, 24. Hän teki lopputyönsä betonikantisten siltojen epoksitiivistyksestä eli vedeneristämisestä. Olin tutustunut aiheeseen kesällä töissä. Epoksitiivistyksestä ei ollut työohjeita, mutta epäonnistumisen kulut voivat olla valtavat. Opinnäytetyöni opastaa, miten työvaihe suoritetaan. Iho on Destialla toista vuotta. Hän aloitti haalariharjoittelijana, minkä jälkeen hän pääsi työnjohtoharjoitteluun. Kun työmaat hiljenivät syksyllä, tuli siirto sisätöihin. Nyt hän työskentelee nuorempana suunnittelijana siltatiimissä Tampereella. Työpäivät kuluvat teräsja betonirakenteita suunnitellessa. Iho iloitsee siitä, että hyvän opinnäytetyön ansiosta hänen ei tarvitse enää stressata työn saannista. ARI KORKALA Janne Iho suunnittelee hyvin vesieristettyjä siltoja. VIA

22 Hyvät koulukaverit Duuniin Destiaan Destia tekee yhteistyötä monen ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Siitä on hyötyä kaikille: opiskelija voi löytää hyvän työpaikan ja yhtiö uuden työntekijän. Teksti Sami Takala Kuva Ari Korkala Infra-alalla on tulevina vuosina kova kilpailu työntekijöistä. Siksi moni rakennusalan opiskelija kohtaa Destian jo koulussa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto sekä Hämeen, Kuopion, Metropolian, Lappeenrannan, Rovaniemen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Haluamme olla mukana tekemässä yritystämme tutuksi ja kannustaa opiskelijoita suuntautumaan yhdyskuntarakentamiseen. Ongelmana on, että opiskelijoita valmistuu yhdyskuntapuolelta liian vähän, sanoo vanhempi konsultti ja diplomi-insinööri Katja Seimelä. Katja Seimelä vastaa Destian oppilaitosyhteistyöstä Tampereella. Siellä yritys tekee yhteistyötä Tampereen rakentajakillan eli TARAKIn kanssa. TARAKI on Tampereen teknillisessä yliopistossa rakennustekniikkaa opiskelevien opiskelijayhdistys. KATI KONTIO: SAAMME VINKKEJÄ OPINTOIHIN Opiskelijoita yhteistyössä kiinnostaa ennen muuta tuleva työpaikka. Teemme muun muassa ekskursioita eri työmaakohteisiin. Sitä kautta Destia tulee tutuksi meille opiskelijoille, TARAKIn yhteyshenkilö Kati Kontio sanoo. Hän opiskelee kuudetta vuotta rakennustuotantoa. Monille opiskelijoista on epäselvää, suuntautuisiko opinnoissa talo- vai infrapuolelle. Kun käymme katsomassa silta-, maanrakennus- tai kerrostalotyömaata, pääsemme näkemään käytännön rakentamista, Kontio sanoo. Saunailtojen kaltaiset rennommat tapahtumat ovat Kontion mukaan suosittuja: vapaamuotoisemmassa tilaisuudessa voi olla helpompaa jutella yrityksen edustajien kanssa ja luoda tulevaisuuden kannalta tärkeitä suhteita. KATJA SEIMELÄ: KUULEMME MIKÄ OPISKELIJOITA KIINNOSTAA Olemme positiivisin mielin liikkeellä. Yhteistyötilaisuuksissa saamme tietoa, mikä opiskelijoita kiinnostaa ja arveluttaa opinnoissa tai tulevassa työpaikassa, Seimelä sanoo. Keskusteluissa on sivuttu työelämässä tarpeellisia ainevalintoja ja suuntautumista sekä kesätyö-, harjoittelu- ja uramahdollisuuksia. Kun järjestämme ekskursion, on hienoa nähdä, että opiskelijat tulevat sinne oikeasti kiinnostuneina, Seimelä sanoo. Ammattikorkeakouluopiskelijoille Destia järjestää myös Tieturva 1 -kursseja. Kurssi antaa yleistietoa alan turvallisuusvaatimuksista. Se on haluttu tarjota opiskelijoille, jotta työllistyminen infraalalle olisi vaivattomampaa. DESTIA MUKAAN LUENNOILLE? Yksittäiset Destian asiantuntijat käyvät silloin tällöin luennoimassa oppilaitoksissa, mutta luennointi ei ole samalla tavalla organisoitua kuin varsinainen oppilaitosyhteistyö. Tässä voisi Katja Seimelän mielestä olla yksi yhteistyön kehityskohde. Myös Kati Kontio näkee mahdollisuuksia syvemmälle yhteistyölle. Destialla on ollut juttuja opiskelijoiden TARAKI-lehdessä. Niitä voisi olla enemmän, ja jutuissa voisi paitsi esitellä yritystä myös pohtia laajemmin, mihin koko rakennusala on menossa. Kati Kontion (oik.) mielestä Destian Katja Seimelä täyttää hyvän oppilaitosvastaavan mitat. 22 VIA

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015

VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 VETELIN KUNNAN KESÄTYÖTUKI 2015 NUORI Tähtää Työelämään! Nuorten kesätyötuki 2015 Vetelin kunta on varannut kesälle 2015 nuorten työllistämiseen yhteensä 5 600. Kesätyötuen tavoitteena on kannustaa nuoria

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

S-ryhmän 39 500 erilaista Työtarinaa

S-ryhmän 39 500 erilaista Työtarinaa 1 S-ryhmän 39 500 erilaista Työtarinaa 27.10.2011 SOK Mari Junnila S-ryhmän rakenne 2 S-ryhmän henkilöstötyö Toiminnan tarkoitus Osaava ja sitoutunut henkilöstö toteuttaa asiakaslupauksemme ja S-ryhmän

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi.

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Selvitä ilmoituksesta pyydetäänkö sinua ottamaan yhteyttä: soittamalla, lähettämällä hakemus tai täyttämällä lomake.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Administer Oy Taloushallinnon palvelut Suomalainen perheyritys Kasvaa vauhdikkaasti,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Länsimetron. Hanke-esittely 14.10.2014. www.liikennevirasto.fi.

Länsimetron. Hanke-esittely 14.10.2014. www.liikennevirasto.fi. <Toimialue> Länsimetron liityntäyhteydet Hanke-esittely Projektipäällikkö Janne Wikström 14.10.2014 1 Länsimetron liityntäyhteydet -hanke Parempi Länsiväylä Hankkeen tavoitteena on parempi Länsiväylä alueen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p.

kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. 050 316 1050 Kokeile edes kerran Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hanke 1.10.2012-31.12.2013,

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

KOULULAISTEN TUTUSTUMINEN TYÖELÄMÄÄN

KOULULAISTEN TUTUSTUMINEN TYÖELÄMÄÄN 2/2008 TYÖMARKKINAT 2 Ari Sipilä/Birgitta Ruuti/ar 5.2.2008 1(2) KOULULAISTEN TUTUSTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot