URJALAN KUNTA. Työ: E Turku

Transkriptio

1 URJALAN KUNTA Vesihuoltoverkoston laajennusalueet Leirintäalueen alue Työ: E Turku AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ RAKENNUTTAJA RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA SUUNNITTELIJAT JÄTEVEDENPUMPPAAMOT JA NIIDEN SIJAINTI JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN TARKASTUKSET JA KOEKÄYTÖT JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN MITOITUS JA VARUSTEET MITOITUS PUMPPUKAIVOT PUMPUT JA PUMPPUJEN VARUSTEET PUTKISTO JA PUMPPAAMOVARUSTEET Sulkuventtiilit Takaiskuventtiilit PINNANOHJAUSLAITTEISTO SÄHKÖISTYS JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN KÄYNNIN OHJAUS JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN LIITTÄMINEN KAUKOVALVONTAJÄRJESTELMÄÄN JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN PERUSTAMINEN PIHA- JA TIEALUE... 8 LIITTEET: Pumppaamoiden hankintapiirrokset 402, /KAS /KAS /JRA VALMIS /KAS / KAS / JRA KOMMENTEILLE Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 URJALAN KUNTA VESIHUOLTOVERKOSTON LAAJENNUSALUEET LEIRINTÄALUEEN ALUE JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN HANKINTAOHJELMA Työ: E YLEISTÄ 1.1 RAKENNUTTAJA Hankintaohjelma koskee Urjalan kunnassa, leirintäalueen vesihuollon yhteydessä rakennettavia jätevedenpumppaamoja. Hankintaan kuuluu kaksi (2) jätevedenpumppaamoa. Jätevedenpumppaamot on maahan asennettavia lujitemuovisia pakettipumppaamoja. Jätevedenpumppaamojen hankintapiirustukset on liitteenä (kts. hankintapiirustus 402, 403). Nimi: Urjalan kunta Osoite: PL 33 (Tampereentie 6) URJALA Yhteyshenkilö: Tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä Puhelin: Sähköposti: 1.2 RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Nimi: Urjalan kunta Osoite: PL 33 (Tampereentie 6) URJALA Yhteyshenkilö: Tekninen työnjohtaja Arto Heino Puhelin: Sähköposti: 1.3 SUUNNITTELIJAT Nimi: AIRIX Ympäristö Oy Osoite: PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) TURKU Yhteyshenkilöt: Suunnittelupäällikkö Kai Saralehto Puhelin Suunnittelija Jukka Rannisto Puhelin Sähköposti:

4 Leirintäalueen vesihuolto 2/8 1.4 JÄTEVEDENPUMPPAAMOT JA NIIDEN SIJAINTI Jätevedenpumppaamot rakennetaan suunnitelmakartalla esitettyyn paikkaan. Jätevedenpumppaamot tulee toimittaa Urjalaan, alueen työmaalle. 2. JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN TARKASTUKSET JA KOEKÄYTÖT Yleistä Kaikki laite- ja putkistoasennukset tarkistetaan ennen käyttöönottoa. Tarkastus tehdään vaiheittain ja se sisältää seuraavat osat: asennustarkastus, kuivakoekäyttö, märkäkoekäyttö ja työturvallisuustarkastus. Ennen laitteiden käyttöönottoa suoritetaan rakennuttajan kutsumana työsuojelutarkastus, jossa todetaan laitteiden määräystenmukaisuus. Urakoitsija vastaa siitä, että mahdolliset takuiden voimassaolon edellyttämät laitevalmistajan toimesta tehtävät asennustarkastukset on asianmukaisesti hoidettu ennen laitteiden käynnistämistä. Asennustarkastus Koneiden ja laitteiden asennuksen jälkeen suoritetaan niille asennustarkastus, jossa todetaan mahdolliset asennusvirheet. Virheet poistetaan välittömästi. Korjaustyöt tehdään tarvittavassa laajuudessa. Asennustarkastuksessa on mukana sekä rakennuttajan että urakoitsijan edustajat ja siitä laaditaan pöytäkirja, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät. Urakoitsija laatii tarkastusohjelman ja aikataulun kaikista asentamistaan ja tarkastettavista koneista ja laitteista. Koekäytöt Kuivakoekäytön tarkoituksena on todeta laiteasennuksen oikeellisuus ja laitteen moitteeton tekninen toiminta. Ennen kuivakäyttöä tulee huolehtia siitä, että putkistot on puhdistettu huolellisesti ja kaikki liitokset on tarkistettu. Märkäkoekäytön tarkoituksena on selvittää laitteen toiminta käyttöolosuhteissa sekä liitosten ja rakenteiden tiiveys. Koekäytössä havaitut puutteet korjataan välittömästi, elleivät viat edellytä koko laitteen tai osan vaihtamista. Korjauksen jälkeen suoritetaan uusintatarkastus ja koekäyttö. Käytettävien tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja virheettömiä. Käytettävien putkien ja muiden tarveaineiden tulee olla suunnitelman mukaista materiaalia, koko- ja lujuusluokkaa. Niiden tulee myös olla jatkuvassa laaduntarkkailussa hyväksyttyjä. Pumppaamot on koekäytettävä yhden viikon ajan ja sen tulee toimia moitteettomasti ennen luovutusta tilaajalle. Pumppaamon toimittajan on ennen pumppaamojen luovutusta toimitettava tilaajalle suomenkieliset käyttöohjeet ja opastettava rakennuttajan osoittama henkilö sen hoitoon. Urakoitsija luovuttaa vastaanottokokouksessa rakennuttajalle urakan laadunvalvonta-aineistoon liitettäväksi käyttöönottotarkastuspöytäkirjan sekä automaatio, kaukovalvonta- ja sähkötöiden loppupiirustukset.

5 Leirintäalueen vesihuolto 3/8 3. JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN MITOITUS JA VARUSTEET 3.1 MITOITUS Toimituksen tulee sisältää tyyppipiirroksissa esitetyt varusteet. Varusteiden lisäksi toimituksen tulee sisältää sähkökeskuksen ja sähköistyksen, asennusohjeet, asennustarkastuksen, koekäytön ja käytönopastuksen. Pumppaamot varustetaan kahdella pumpulla. Molempien pumppujen on päästävä alla oleviin mitoitusvaatimuksiin. Jätevedenpumppaamo P1 - käynnistysraja + 109,75 - pysäytysraja + 109,00 - linjan korkein kohta + 110,20 - purkupään korkeus + 100,00 Virtaama: 5,0 l/s (0,7 m/s, huuhteluvirtausnopeus) Geodeettinen nostokorkeus: 2 m Paineputken koko: 110 PEH-10 (SDR 17, PE100) Paineputken pituus: 1370 m Kokonaisnostokorkeuden toiminta-alue: 8-10 m Teho n. 2 x 2,5 KW Jätevedenpumppaamo P2 - käynnistysraja pysäytysraja linjan korkein kohta purkupään korkeus + 100,00 Virtaama: 5,0 l/s (0,7 m/s, huuhteluvirtausnopeus) Geodeettinen nostokorkeus: 2 m Paineputken koko: 110 PEH-10 (SDR 17, PE100) Paineputken pituus: 830 m Kokonaisnostokorkeuden toiminta-alue: 4-6 m Teho n. 2 x 1,8 KW 3.2 PUMPPUKAIVOT Jätevedenpumppaamojen materiaali on lujitemuovia. Halkaisija ja korkeustiedot ilmenevät hankintapiirustuksista. Jätevedenpumppaamot kiinnitetään peruslaattaan kiila-ankkurein ja hakasin jätevedenpumppaamon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Hakasten lukumäärässä tulee huomioida pohjaveden nosteen vaikutus. 3.3 PUMPUT JA PUMPPUJEN VARUSTEET Jätevedenpumppaamoissa on kaksi pumppua, jotka varustetaan vuorottelulla. Pumppujen on mahdollista käydä myös yhtä aikaa. Pumput mitoitetaan kohdassa

6 Leirintäalueen vesihuolto 4/8 3.1 esitettyjen mitoitusarvojen perusteella. Pumppujen asennukset tehdään pumpputoimittajan ohjeen mukaan. 3.4 PUTKISTO JA PUMPPAAMOVARUSTEET Sulkuventtiilit Takaiskuventtiilit Pumppujen paineputkisto tehdään ruostumattomasta teräksestä SS 2333 (EN ) tai PE -putkesta. Putkiston paineluokka on PN10. Irtolaipat ovat kuumasinkittyä terästä Fe 37B, pultit ja mutterit ovat haponkestävää terästä SS2343 (EN ). Putkiston tulee olla purettavissa pumppaamon sisältä. Putkiston nimellismitat on esitetty hankintapiirustuksissa. Jätevedenpumppaamoon asennetaan alumiinista valmistettu, saranoitu hoitotaso sekä tikkaat (Al) hoitotasolle. Tikkaisiin tulee aloituskaide ruostumattomasta teräksestä SS 2333 (EN ). Hoitotason kannakkeet ja kiinnikkeet ovat haponkestävää terästä SS2343 (EN ). Jätevedenpumppaamoon tulee lukittava käynti- ja huoltoluukku materiaaliltaan alumiininystyrälevyä. Huoltoluukku varustetaan kaasujousilla. Pumppaamon kanteen tulee ilmanvaihtoputket rst (SS 2333, EN ) Ø 100 varustettuna sadehatulla ja hyönteisverkolla. Luukkujen lukkoina käytetään riippulukkoja, jotka on sarjoitettu tilaajan ohjeiden mukaisesti. Avaimia tulee olla lukkoihin 2 kpl / pumppaamo. Sulkuventtiilit ovat laipallisia epoksimaalattuja kumiluistiventtiilejä varustettuna käsipyörin. Takaiskuventtiilit ovat laipallisia epoksimaalattuja pallotakaiskuventtiilejä. 4. PINNANOHJAUSLAITTEISTO Jätevedenpumppaamot liitetään Urjalan kunnan automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmään. Urjalassa on käytössä radiomodeemilla toimiva järjestelmä, tyyppiä Labkowin. Labkowin Twido ohjauslogiikka sisältää: 12DI, 8 DO, 8 AI, RS-232 sekä paikallisohjauspaneelin. Urakoitsija varmistaa Urjalan kunnan kaukovalvontajärjestelmän ja jätevedenpumppaamoiden automaatiojärjestelmän yhteensopivuuden. Jätevedenpumppaamon pinnanohjauslaitteiston on täytettävä seuraavat vaatimukset: Jatkuvatoiminen pinnanmittaus upotettava paineanturi; lineaarinen mittausviesti ja mittausalue imualtaan korkeuden mukaan mittaussignaali 4 20 ma asennettuna suojaputkeen imualtaaseen ja johdotettuna pinnanohjauslaitteen riviliittimille.

7 Leirintäalueen vesihuolto 5/8 Vapaasti ohjelmoitava pinnanohjauslogiikka modulaarinen rakenne; laajennettavissa I/O-liitäntäkortteja lisäämällä - kosketintuloja (DI) - mittaustuloja (AI) - ohjauslähtöjä (DO) - säätö(analogia)lähtöjä (AO) varustettu pumppaamon pumppumäärää vastaavalla pinnanohjausohjelmalla: - pumppujen ohjaus aseteltavien käynnistys- ja pysäytysrajojen mukaan; kaksi eri käynnistysrajaa ja yksi pysäytysraja. - pumppujen vuorottelu - varapumppuautomatiikka häiriötilanteiden varalle - lisäpumppuautomatiikka suurten tulovirtaamien varalle - vesimäärän laskenta - sähkömäärän laskenta - pumppukohtaisten käyntiaikojen ja kertojen laskenta - virtausten laskenta - kaukokäytön ja valvonnan vaatimat tietoliikenneohjelmat ja muuttujat valmiiksi ohjelmoituina Tietoliikenneportti radiomodeemin liitäntään 5. SÄHKÖISTYS Sähköliittymän tilaa ja maksaa tilaaja. Jätevedenpumppaamojen toimitukseen tulee kuulua sähköistys siten, että jätevedenpumppaamot ovat käyttökunnossa sähköyhtiön liitettyä pumppaamot sähköverkkoon. Pumppaamotoimittaja määrittelee tarvittavan sähköliittymän koon. Jätevedenpumppaamojen kanteen tulee lukittava katujakokaappi, johon sijoitetaan keskukset (pääsulakkeet, pääkytkin, akut, modeemi, kaukovalvonta ja kwhmittari). Katujakokaappiin asennetaan potentiaalintasauskisko ja toimitukseen tulee kuulua myös maadoitusvaijeri Cu 16 mm 2, kirkas 20 m sekä maadoituskiinnikkeet 3 kpl. Jakokaapin päälle asennetaan toimintahäiriöiden hälytysvalo. Katujakokaappi varustetaan valaisimella. Kaapin oviin asennetaan avaus-/tuulisalvat. Lukko sarjoitetaan tilaajan ohjeen mukaan. Avaimia tulee olla lukkoihin 2 kpl / pumppaamo. Katujakokaappiin ja sähkökeskukseen tulee varata tarvittavat läpiviennit antenniputkelta tuleville kaapeleille. Katujakokaappiin varataan tila kaukovalvonnan ala-aseman laitekoteloa (läpinäkyvä muovikotelo) varten sekä sähkön syöttö ala-asemalle. Ennen keskuksen tilaamista tulee urakoitsijan varmistaa kaukovalvonnan ala-aseman tilantarve. Jätevedenpumppaamon sähkökeskuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset: oma kotelo/kenno pinnanohjauslaitteelle - yhdysrakenteisena muun sähkökeskuksen kanssa oma erillinen 230 VAC / 10 A keskuslähtö pinnaohjauslaitteen sähkönsyöttöä varten pumpuilta / niiden sähkökäytöiltä johdotettuna seuraavat tila-, hälytys- ja mittaustiedot omalle pinnaohjauslaitteen riviliitinryhmälle:

8 Leirintäalueen vesihuolto 6/8 - signaalityypit: tila- ja hälytystiedot potentiaalivapaina kosketintietoina ja mittaustiedot lineaarisina 4 20 ma signaaleina 1. pumppujen A-0-K kytkimien A-asentotiedot 2. pumppujen käyntitiedot pääkontaktorilta (käyttötunti-mittarit ja käynnin merkkivalo, molemmille pumpuille oma) 3. pumppujen lämpöreleiden / moottorisuojien hälytystiedot 4. jos pumpuissa tai niiden moottoreissa on kosteus-, ylilämpö-, vettä-öljyssä- tms. suojalaitteita, näiden tila/hälytystiedot 5. sähkökeskuksen sähkömittarilta kwh-impulssitieto Pumppaamon pinnankorkeuden ylärajahälytyksen antava pintakytkintieto (potentiaalivapaa kosketintieto) - ylärajahälytyksen antava pintakytkin kuuluu pumppaamon varusteluun. sulakelähdöt ja laitevaraukset: - pääsulakkeet (sähköyhtiön hyväksynnän mukaan) - pääkytkin - kwh-mittari (sähköyhtiön hyväksynnän mukaan) - moottorilähdöt (2 pumppua vuorottelulla) + ohjausyksikkö (pinnansäätöyksikkö paineanturille 4 20 ma) - valvontalaitteisto 16 A - ennen keskuksen tilaamista tulee varmistaa kaukovalvonnan tarvitsema tilantarve ja mahdolliset muutokset esim. pinnansäätöyksikköön VAC/10A keskuslähtö valmiina ja merkittynä kaukokäytön alaaseman sähkönsyöttöä varten - mahdollisuus ulkoiseen sähkönsyöttöön - pistorasia (3-vaihe, 16 A) vikavirtasuojalla - pistorasia (1-vaihe, 16 A) vikavirtasuojalla - varalle 3 kpl 10 A sulakkeita ja 3 kpl 16 A sulakkeita. Pääkeskuksen rakenteessa on otettava huomioon sähkölaitoksen yleisohjeet ja kohdetta koskevat erityisvaatimukset. Pääkeskukset nimellisvirtaan 63 A asti varustetaan suoralla kwh-mittauksella. Pääkeskukset nimellisvirraltaan yli 63 A varustetaan virtamuuntimien kautta tapahtuvalla kwh-mittauksella. KWh-mittarit toimittaa sähkölaitos. Pääkaaviot ja piirikaaviot laatii urakoitsija. Pääkeskukset ovat kotelokeskuksia IP44 ja keskukset asennetaan erilliseen katujakokaappiin. Pumppaamotoimittajan tulee koteloida ja sähköistää ohjauslogiikkakeskus. Tilanvaraus 280 x JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN KÄYNNIN OHJAUS Jätevedenpumppaamoihin asennetaan seuraavat käyntirajat: yläraja

9 Leirintäalueen vesihuolto 7/8 I-käynnistys II-käynnistys alaraja. Pinnanmittaukseen käytetään paineanturia ja kaikissa jätevedenpumppaamoissa käytetään lisäksi hälytyskytkimenä pintavippaa. Jätevedenpumppaamot varustetaan toisen pumpun osalta pakkokäyttövipalla, joka kytketään suoraan toisen pumpun kontaktorille ohjauslaitteen rinnalle. Pumppu käynnistyy I-käynnistystasosta. Alaraja pysäyttää I-käynnistyksen. Pumpuille ei sallita rinnankäyntiä normaaliolosuhteissa. Pumppujen käynnistykseen hankitaan pehmokäynnistimet. Pumpuille tulee normaali vuorottelu. Pumpun sisäiset suojalaitteet tulee kytkeä suoraan kyseisen pumpun ohjauspiiriin, niin, ettei edes käsi/0/auto-kytkimet kykene käynnistämään pumppua sisäisen ohjauslaitteen hälyttäessä. Pinnansäädön käsikäyttöohituksella voidaan ajaa pumppaamoallas tarvittaessa tyhjäksi. 7. JÄTEVEDENPUMPPAAMOIDEN LIITTÄMINEN KAUKOVALVONTAJÄRJESTELMÄÄN Jätevedenpumppaamot liitetään Urjalan kunnan automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmään. Urjalassa on käytössä Labkowin radiomodeemi automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmä. Radiomodeemi on tyyppiä 3AS, lähetystaajuus/taajuuskaista TX 409,0375 MHz, kanavaleveys 12,5 khz, lähettimen teho 1 W, antennin korkeus maanpinnasta 6 m. Urakoitsija varmistaa käytössä olevan kaukovalvontajärjestelmän ja varmistaa jätevedenpumppaamoiden järjestelmien yhteensopivuuden Kaukovalvontaan tulee pystyä siirtämään seuraavat hälytykset: - pumppukohtainen suojalaitevika - pinnanmittauksen ala- ja yläraja (pelkästään jv-pumppaamo) - pinnanmittauksen ristiriita (pelkästään jv-pumppaamo) - ylimääräisen hälytystulon aktivoituminen. Kunkin hälytystilanteen poistumisesta on saatava tieto kaukovalvontaan. Kaukovalvontaan päivittäin siirrettävä historiatieto: - läpivirtaama vähintään tuntipohjaisesti - vuorokautinen pumpattu vesimäärä - pumppukohtaisesti vuorokautiset käyntiajat ja käynnistyskerrat - ylivuotoaika ja määrän arvo (pelkästään jv-pumppaamo) Pumppaamoiden ja valvomon välinen tiedonsiirto tulee tapahtua langattomasti radiomodeemilla.

10