NUORTEN VERTAISOHJAAJA- KOULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN VERTAISOHJAAJA- KOULUTUS"

Transkriptio

1 NUORTEN VERTAISOHJAAJA- KOULUTUS KOKEMUKSIA JA KÄYTÄNTÖJÄ NUORTEN VERTAISOHJAUKSESTA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MENETELMÄNÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto ASK-projekti 2003 Niina Lindström ja Kirsi Autio Euroopan Komission tuella

2 Sisällysluettelo Lukijalle Vertaisohjaajatoiminnan taustaa Mitä on nuorten vertaisohjaajatoiminta? Vertaisohjaajatoiminta Suomessa Vertaisohjaus ehkäisevän päihdetyön menetelmänä ASK-projektin vertaisohjaajakoulutukset Vertaisohjaajatoiminnan käsitteitä Mitä tarkoittaa vertainen? Mitkä ovat nuorten vertaisryhmiä? Kuka on vertaisohjaaja? Miten vertaisohjaaja toimii? Mikä on aikuisen rooli vertaisohjaajatoiminnassa? Nuorten vertaisohjaajakoulutus Vertaisohjaajakoulutuksen suunnittelu Tilannearvio omalla paikkakunnalla Kontakti nuoriin Nuorten valinta Vertaisohjaajakoulutuksen laatukriteerit Vertaisohjaajakoulutuksen sisältö...22 A Esittely...22 B Tausta-info...22 C Tutustumisharjoitukset...22 D Käsitteiden määrittely...23 E Ryhmäytymisharjoitukset...24 F Ryhmän ohjaaminen...25 G Riskien / elämänhallinta...26 H Oman käyttäytymisen reflektointi...27 I Vertaistoiminnan suunnittelu...28 J Palaute...29 K Lopettelu Kokemuksia Nuorten vertaisohjaajakoulutuksista Helsingin kaup. nuorisotoimi: Pakilan ja Torpparinmäen nuorisotalot Hämeenlinnan kaupungin nuorisotoimi YAD Youth Against Drugs ry. ja Kuusankosken nuorisotoimi YAD Youth Against Drugs ry ja Tampereen nuorisopalvelut Yhteenveto kokemuksista Yhteenveto...41

3 Lukijalle Tämä materiaali on raportti Mannerheimin Lastensuojeluliiton ASK-projektin vuonna 2002 toteuttamasta nuorten vertaisohjaajakoulutuksesta. Materiaali sisältää myös ohjeet ja esimerkkiharjoituksia vastaavan koulutuksen toteuttamiseksi. Materiaali on tarkoitettu tueksi ja innoitukseksi nuoriso-ohjaajille, opettajille, tukioppilasohjaajille ja muille aikuisille kasvattajille. ASK-projektin vertaisohjaajakoulutus on tarkoitettu noin 12 nuoren ryhmälle, jotka ovat 15 vuotta täyttäneitä. Koulutuksen pituus on vähintään 20 h eli 2 ½ työpäivää ja niiden lisäksi koulutukseen sisältyy jatkotapaamisia ja nuorten toiminnan ohjaamista. Kouluttajana voi toimia ohjaaja tai ohjaajia, jotka ovat perehtyneet vertaisohjaajatoimintaan, ehkäisevään päihdetyöhön ja nuorisotyön menetelmiin. Koulutuksen tavoitteena on ohjata nuoria reflektoimaan omaa toimintaansa ja sitä kautta lisätä nuorten riskienhallintakykyä. Toisena päämääränä on nuorten toiminnan kehittäminen: mitä nuoren omassa vertaisryhmässä voitaisiin tehdä vaihtoehtona esimerkiksi viikonlopun päihteidenkäytölle. Koulutus koostuu tutustumis- ja ryhmäytymisharjoituksista, vertaisohjaamisen ja vertaistoiminnan määrittelyistä, elämänhallintaa ja riskikäyttäytymisen reflektointia lisäävistä harjoituksista sekä nuorten itse toteuttaman toiminnan suunnittelusta. Koulutuksen jälkeen nuoret toimivat vertaisohjaajina ohjaajan (kouluttajan) tukiessa heidän toimintaansa säännöllisten tapaamisten ja keskustelumahdollisuuksien tarjoamisen kautta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ASK-projektin työntekijöiden tukena nuorten vertaisohjaajakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet Maria Nordberg ja Merja Sonninen Helsingin Torpparinmäen nuorisotalolta, Maisa Suikkari ja Jani Hoviaro Helsingin Pakilan nuorisotalolta, Hanna Käppi ja Kimmo Laiho Hämeenlinnan nuorisotoimesta, Susanna Raivio, Janne Paananen ja Rosita Juurinen YAD ry:stä ja Elisabet Tarkiainen Kuusankosken nuorisotoimesta. He ansaitsevat työstään suuret kiitokset. Kiitokset myös kouluttaja Terhi Haimiselle, joka toimi vertaisohjaajakouluttajien kouluttajana, sekä A-klinikkasäätiön tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemelle, joka on ollut asiantuntija-apuna koulutusta suunniteltaessa. Materiaalin on tuottanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton ASK-projekti Euroopan Komission tuella. Helsingissä helmikuussa 2002 Niina Lindström suunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1

4 1 Vertaisohjaajatoiminnan taustaa 1.1 Mitä on nuorten vertaisohjaajatoiminta? Nuorten vertaisohjaajatoiminnassa nuoret ohjaavat muita nuoria, vertaisiaan. Nuorten on havaittu oppivan ja omaksuvan uusia ajatuksia ja käyttäytymismalleja helpommin toisiltaan kuin aikuisilta, vanhemmilta tai opettajilta. Nuorten ryhmissä, koululuokissa, jengeissä, kaveripiireissä tai harrastusryhmissä on usein henkilöitä, jotka ovat vertaisohjaajia tai vertaisjohtajia luonnostaan. Muut ryhmän jäsenet kunnioittavat näitä vertaisjohtajia, kuuntelevat heitä ja omaksuvat heiltä asenteita ja käyttäytymismalleja. Vertaisohjaajakoulutuksessa mukaan tuleville nuorille opetetaan tietoja ja taitoja, joita he voivat koulutuksen jälkeen välittää muille nuorille. Vertaisohjaajat voivat toimia toisten nuorten tukena ja apuna, olla mukana järjestämässä toimintaa tai he voivat vain hengailla muiden nuorten parissa. Päämääränä on, että vertaisohjaaja pystyy välittämään muille nuorille niitä oivalluksia, joita hän on saanut vertaisohjaajakoulutuksessa. Tarkoituksena on aktivoida nuoria vaikuttamaan itse omaan elämäntilanteeseensa. Vertaisohjaajakoulutus sopii nuorille, jotka ovat luonnostaan ryhmän johtajia. Nämä nuoret toimivat vertaisohjaajina ennen kaikkea muiden nuorten tukena. Koulutus on tarkoitettu kuitenkin myös nuorille, joilla ei koulutuksen jälkeenkään ole edellytyksiä ohjata muita. Nämä nuoret hyötyvät koulutuksesta itse. Koulutus vahvistaa heidän persoonallisuutensa kehitystä ja he saavat tukea muilta koulutuksessa olevilta nuorilta. 1.2 Vertaisohjaajatoiminta Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto toi nuorten vertaisohjaajatoiminnan mallin Suomeen vuonna 1996 Pohjois-Irlannista. Tällöin Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli mukana Euroopan Sosiaalirahaston Employment Youthstart - yhteistyöohjelman rahoittamassa NuoriYouth-hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää kansainvälisessä yhteistyössä uusia toimintamalleja nuorten työllisyyden edistämiseen. Pohjoisirlantilaisen yhteistyökumppanin, YouthActionorganisaation kautta kehitettiin Pohjois-Irlannissa käytössä ollutta Peer Education -mallia. Malli suomennettiin vertaisohjaajatoiminnaksi. Vertaisohjaajatoiminnan pohjaa Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ovat luoneet kokemukset kouluissa toteutettavasta tukioppilastoiminnasta, joka pohjautuu pitkälti vertaistukeen. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Yläneen Kuntoutus ja kehittämiskeskuksessa oli kokeiltu vertaistoimintaa autokolarissa vammautuneiden nuorten tukena, ja siitä oli saatu lupaavia tuloksia. 2

5 Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen jatkui vuosina Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Mielenterveysseuran Europlus-projektissa. Myös se oli ESR-rahoitteinen Youthstart-hanke. Europlus-projekti tuotti vertaisohjaajatoimintaan koulutusmateriaalin ja videon Nuorilta nuorille Opas nuorten vertaisohjaajien kouluttajille 1. Materiaalia voi tilata Mannerheimin Lastensuojeluliitosta NuoriYouth ja Europlus -projektien vertaisohjaajatoiminta oli suunnattu heikosti työllistyvien nuorten tukemiseen. Vertaisohjaajat esimerkiksi toimivat toisten nuorten tukena ja apuna työnhaussa. Vertaisohjauksella on kuitenkin käytännön avun lisäksi tärkeä psyykkisiä ongelmia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä vaikutus niin vertaisohjaajina toimivien nuorten kuin heidän vertaisryhmänsä nuorten parissa ja toiminnan voidaan katsoa ehkäisevän myös monia muita sosiaalisia ongelmia kuin työttömyyttä. Vertaisohjauksesta on tullut melko hyvin tunnettu ja laajalti käytetty nuorisotyön menetelmä. Sitä sovelletaan kuntien nuorisotyössä, koulujen vertaistoiminnassa ja eri järjestöjen nuorisotoiminnassa. Vertaisohjaajatoiminnan rinnalle on noussut muita samoihin käsitteisiin perustuvia toimintoja, kuten SPR:n vertaissovittelutoiminta. 1.3 Vertaisohjaus ehkäisevän päihdetyön menetelmänä Nuoriin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö pyrkii ehkäisemään nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Ehkäisevä päihdetyö ei ole ainoastaan valistusta, vaikka valistuksen painoarvo usein painottuukin julkisessa keskustelussa. Ennen kaikkea ehkäisevä päihdetyö on konkreettista tukemista ja auttamista. Päihdeongelmia ehkäistään ennen muuta hyvinvointia edistävillä toimilla, jossa etenkin varhainen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisellä sijalla 2. Vertaisohjaus on primaaritasolla tapahtuvaa ennaltaehkäisevää päihdetyötä, jossa nuorten vertaistoiminnan ja -tuen kautta pyritään tukemaan myös nuorten mielekkäitä, sosiaalisia ja päihteettömiä vapaa-ajanviettotapoja. Vertaisohjaajatoiminta ennaltaehkäisee nuorten päihteidenkäyttöä kolmella tavalla: 1) Vertaisohjaajien kautta voidaan vaikuttaa laajalti nuorten mielipiteisiin ja toimintamalleihin 2) Vertaisohjaajakoulutus edistää ns. päihteiltä suojaavien tekijöiden toteutumista nuoren elämässä. 3) Vertaisohjaajatoiminta luo nuorille mielekästä vapaaajantoimintaa 1 Sopanen, Leena (toim.) (2000): Nuorilta nuorille opas nuorten vertaisohjaajien kouluttajille. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Kansioapu oy, Helsinki. 2 Soikkeli, Markku (2002): Miten puhua huumeista. Stakes, Jyväskylä. 3

6 Harva nuori kokeilee tupakointia, alkoholia tai huumeita yksin. Nuorten päihteidenkäyttö tapahtuu useimmiten ryhmissä, joissa sosiaalisten suhteiden kautta kertyvä ryhmäpaine on voimakas ja muiden esimerkki ja mielipiteet vaikuttavat rajusti. Valistus, tiedon lisääminen tai päihteiden haittavaikutuksilla pelottelu eivät pysty ehkäisemään tai vähentämään nuorten päihteiden käyttöä 3. Lapsen ja nuoren sosiaalinen ympäristö ja sosiaalisten suhteiden laatu vaikuttavat sen sijaan merkittävästi nuoren päihteidenkäyttöä koskeviin ratkaisuihin. Vertaisryhmä eli esimerkiksi kaveripiiri voi vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti nuoren päätöksentekoon ja siihen, missä iässä päihteitä kokeillaan ja kuinka suuri osa vapaa-ajasta niiden ympärillä pyörii. Tästä syystä vertaisohjaus soveltuu ehkäisevän päihdetyön menetelmäksi erityisen hyvin. Vaikuttamalla luontaisiin joukon johtajiin ja mielipidevaikuttajiin pystytään vaikuttamaan myös laajempaan nuorten ryhmään. Nuorten vertaisohjaajakoulutus myös edistää asioita, jotka suojaavat nuoria varhaisilta päihdekokeiluilta ja päihteiden ongelmakäytöltä. Päihteiltä suojaavia tekijöitä ovat vahva itsetunto, hyvä itsetuntemus, hyvät sosiaaliset taidot, kyky löytää rakentavia ongelmanratkaisukeinoja, päihteettömät esikuvat, mielekkäät harrastukset, hyvät suhteet läheisiin sekä tunne siitä, että nuoresta välitetään ja hänen elämällään ja valinnoillaan on merkitystä. Merkitsevää on se, että nuori ymmärtää, miksi päihteistä on järkevää kieltäytyä, ja että hänellä on keinoja kieltäytymiseen ja kavereiden ehdotusten tai painostuksen vastustamiseen. Tukemalla päihdekokeiluilta suojaavia tekijöitä vaikutetaan siihen, että kokeilut siirtyisivät yhä myöhäisempään ikään, jolloin vakavien päihdeongelmien todennäköisyys pienenee. Vertaisohjaajakoulutuksen sisältö painottuu toiminnallisiin harjoituksiin, joiden kautta nuori oppii sosiaalisia taitoja, kommunikaatiotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Koulutuksesta saadut positiiviset kokemukset vahvistavat nuoren itsetuntoa ja muista koulutukseen osallistuvista nuorista hän saa itselleen myös uuden vertaisryhmän, jossa ryhmäpaine toimii positiivisella tavalla, terveitä valintoja edistäen. Vertaisohjaajatoiminta ehkäisee nuorten päihteidenkäyttöä myös tarjoamalla nuorille vaihtoehtoisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tutkimusten mukaan juuri mielekkäät vapaa-ajanharrastukset ehkäisevät syrjäytymistä ja päihdeongelmia nuorilla. Mielekäs vapaa-aika tarkoittaa toimintaa, jonka nuori kokee haastavaksi ja kiinnostavaksi. Se tarjoaa mahdollisuuden kehittää itseään ja oppia uusia taitoja. Lisäksi mielekäs vapaa-aika tarkoittaa sosiaalisia suhteita: ajanviettoa ystävien parissa. Nuoren yksinäisyyden tai ikävystyneisyyden ajatellaan johtavan masentuneisuuteen, joka puolestaan kasvattaa päihteidenkäytön aloittamisen riskiä 4. Nuoren vapaa-ajan viettotavat, jotka muovautuvat pitkälti kodin, koulun ja lähiympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja virikkeiden mukaan, kertovat siitä, 3 Huoponen, Kaarina; Peltonen; Heidi; Mustalampi, Saini, Koskinen-Ollonqvist, Pirjo (1998): Ehkäisevää päihdetyötä tukevien ohjelmien käyttö koulussa. Opetushallitus, Stakes, Terveyden edistämisen keskus. Edita Oy, Helsinki. 4 Nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2000:3. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Oy Edita Ab, Helsinki 4

7 millaisia voimavaroja lapsessa ja nuoressa on kehittymässä. Vapaa-ajan ohjattujen toimintojen lisäksi nuorten vertaisryhmäsuhteet ja -kulttuurit korostuvat, kun tarkastellaan nuorten suhdetta omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa sekä omaan paikkaan yhteiskunnallisissa verkostoissa. Vertaisryhmätoiminnassa nuorella on mahdollisuus oppia asioita, joita kanssakäyminen aikuisten kanssa ei tavoita. Vertaisryhmätoiminnassa tasavertaiset ja samanikäiset nuoret oppivat reiluutta ja yhteistoimintaa sekä omien näkökantojen ja oikeuksien puolustusta. Nuoret etsivät ja kokeilevat yhdessä rajojaan ja vertailevat kokemuksiaan sekä toisaalta oppivat hillitsemään aggressioitaan. Hallittu riskikäyttäytyminen kuuluukin enemmän tai vähemmän nuoruuteen ja nuoren oman persoonaan muovautumiseen. Vertaisohjaajatoiminta tarjoaa riskikäyttäytymiselle turvalliset rajat ja mahdollisuuden kokeilla rajojaan hallitusti. HUOM! Tässä materiaalissa ei ole esitelty tarkemmin päihteisiin liittyvää tietoa, koska ajankohtaista tietoa ja tilastoja on runsaasti saatavilla erilaisista julkaisusta ja internetistä. Hyviä tiedonhakupaikkoja aikuiselle ovat esimerkiksi A- klinikkasäätiön Päihdelinkki: ja Terveyden edistämisen keskuksen ylläpitämä Kokototuus Puolitotuus sivusto: Nuorille suunnattuja päihdeaiheisia sivustoja ovat mm ASK-projektin vertaisohjaajakoulutukset Vuonna 2001 Mannerheimin Lastensuojeluliitossa käynnistyneessä ASKprojektissa tavoitteena oli kehittää vertaisohjausmallia ehkäisevän päihdetyön työvälineeksi. ASK-projekti oli nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallien kehittämisprojekti. Sen pyrkimyksenä oli edistää nuorten elämänhallintaa ja siten ehkäistä ja vähentää syrjäytymisen, marginalisoitumisen ja päihteidenkäytön riskiä. ASK-projekti pohjautuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Europlus-projektista sekä Lapselle Selvä Elämä -ohjelmasta ( ) saaduille kokemuksille. Lapselle Selvä Elämä -ohjelman pyrkimyksenä oli kehittää lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ehkäisevää toimintaa vertaisohjaukseen ja sosiaaliseen vaikuttamiseen perustuvan mallin keinoin 5. Ohjelmaa toteutetaan edelleen osana koulujen tukioppilastoimintaa. 5 Selvä elämä -ohjelma loppuraportti (2000). Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 5

8 ASK-projektissa on lisäksi hyödynnetty EU-rahoitteisen Euronet-verkoston keräämään tietoa nuorten vertaisohjauksesta. A-klinikkasäätiö on vuodesta 1998 ollut mukana Euronet-verkostossa, jossa on systemaattisesti kerätty tietoa vertaisohjauksesta ja sen soveltamismahdollisuuksista Euroopassa. Nuorten vertaisohjausta koulujen ulkopuolisessa nuorisotyössä ovat olleet kehittämässä Helsingin ja Turun nuorisoasemat. 6 ASK-projektissa on olemassa olevien kokemusten ja Nuorilta nuorille -mallin perusteella työstetty vertaisohjauksesta suomalaiseen ehkäisevään päihdetyöhön soveltuva malli. Projektissa suunniteltiin ja toteutettiin vertaisohjaajakoulutuksen kouluttajakoulutus sekä koottiin koulutusmateriaali nuorten koulutukseen. Vertaisohjaajakouluttajiksi koulutetut nuorisotyöntekijät / nuoriso-ohjaajat toteuttivat nuorten koulutukset osana omaa toimintaansa. Tässä materiaalissa vertaisohjaajakoulutuksen sisällöstä on annettu yksi esimerkki. Sisältö tulee kuitenkin räätälöidä kohderyhmän eli koulutettavien vertaisohjaajien mukaan. Mikäli mukaan tulevat nuoret ovat aktiivisia ja tervehenkisiä, koulutuksessa ei välttämättä tarvitse edes puhua päihteistä. Koulutusmateriaalissa käytetään termiä elämänhallinta tai elämäntaidot, joiden sisään myös terveet elämäntavat kuuluvat. Jos taas koulutettavana on nuoria, joilla on akuutteja päihteisiin liittyviä ongelmia, ne voidaan ottaa koulutuksessa esille. ASKprojektissa saatiin erittäin hyviä kokemuksia erilaisista osallistavista keskusteluista, joissa nuoret saivat itse pohtia esimerkiksi viikonloppujuomisen hyviä ja huonoja puolia. Koulutusmateriaali löytyy tämän aineiston luvusta 3. Raportit nuorten koulutuksista löytyvät tämän aineiston luvusta 4. 6 Käytännön vertaisohjaus ehkäisevässä päihdetyössä (2000). A-klinikkasäätiön raportti nro 35, Helsinki. 6

9 2 Vertaisohjaajatoiminnan käsitteitä 2.1 Mitä tarkoittaa vertainen? Vertaisuus voidaan määritellä monella eri tavalla, henkilöiden, toiminnan tai toimintaympäristön kautta. Vertaisryhmä koostuu samat arvot omaavista ja samassa sosiaalisessa järjestelmässä toimivista ihmisistä. Vertaisuus tarkoittaa jaettua kokemusmaailmaa ja sitä, että puhutaan samaa kieltä: käsitteillä on vertaisille yhtäläinen merkitys. Nuori vertainen on henkilö, joka osaa ja pystyy asettumaan toisen nuoren asemaan ja nuorta ympäröivään yhteisöön 7. Vertainen asettuu suhteessa toiseen henkilöön tämän rinnalle, ei ylä- tai alapuolelle ja on siten tasavertainen suhteessa toiseen. Nuorilla vertaisryhmän merkitys on yleensä varsin suuri, sillä ystävien ja nuorisokulttuureihin kuulumisen ja niistä erottautumisen kautta peilataan paljolti omaa kehitystä. 2.2 Mitkä ovat nuorten vertaisryhmiä? Vertaisryhmä koostuu samat arvot omaavista ja samassa sosiaalisessa järjestelmässä toimivista ihmisistä 8. Ikä ei sinänsä liity vertaisryhmän käsitteeseen. Kaikki 15-vuotiaat eivät välttämättä kuulu samaan vertaisryhmään, tärkeämpää on se, millainen tausta ja arvomaailma nuorella on ja keitä hänen lähipiiriinsä kuuluu. Nuori voi kuulua moneen eri vertaisryhmään riippuen siitä, mitkä tekijät määrittävät ryhmään kuulumista. Esimerkiksi nuori voi olla vertainen suhteessa sisaruksiinsa, ystäviinsä tai johonkin elämäntaparyhmään. Muita vertaisryhmiä määrittäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi alueeseen, sosiaaliseen taustaan ja yksilöllisiin erityispiirteisiin liittyvät tekijät. Eri nuorisokulttuureista tai harrastuksista nousevia nuorten vertaisryhmiä mietittiin ASK-projektin kouluttajakoulutuksessa. Esiin tuli muun muassa tällaisia ryhmiä: - skeittarit - breikkaajat - soittajapojat - luonnosta kiinnostuneet - yleisaktiiviset - seurustelevat - tunnolliset 7 Sopanen, Leena (toim.) 2000: Nuorilta nuorille opas nuorten vertaisohjaajien kouluttajille. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen mielenterveysseura. Kansioapu oy, Helsinki. 8 Käytännön vertaisohjaus ehkäisevässä päihdetyössä (2000). A-klinikkasäätiön raportti nro 35, Helsinki. 7

10 - urheilijat - heppatytöt - kettutytöt - mallitytöt - tukioppilaat - rippikoululaiset - nuorisotalolla kävijät 2.3 Kuka on vertaisohjaaja? Vertaisohjaaja on jonkun nuorten ryhmän tai alakulttuurin hyväksytty ja pidetty jäsen. Vertaisohjaaja on aktiivinen toimija omassa vertaisryhmässään, hän on mielipidejohtaja tai jonkinasteinen vaikuttaja ryhmän sisällä. Hän osaa kantaa myös vastuuta itsestään tai ryhmästä. Usein vertaisohjaajalla on jokin sosiaalinen status, joka tukee hänen asemaansa ryhmässä: hän voi olla sosiaalisesti lahjakas johtohahmo, hauska vitsiniekka, pelottava tai kokenut kovis tai lahjakas niissä asioissa ja toimissa, joita ryhmässä arvostetaan, esimerkiksi erinomainen rullalautailija. Vertaisohjaajan ei tarvitse olla täydellinen esikuva, hänellä voi olla esimerkiksi kokemuksia päihteidenkäytöstä tai ongelmia koulussa. Vertaisohjaajakoulutuksen yhtenä tavoitteena voi myös olla koulutukseen tulevien nuorten auttaminen, ja vertaisohjaajana toimiminen voi olla vasta toissijainen tavoite. Vertaisohjaajana toimiminen ei kuitenkaan onnistu, ellei nuoren oma elämäntilanne ole suurin piirtein tasapainossa. Akuutti kriisi ei ole hyvä lähtökohta muiden ohjaamiselle. Vertaisohjaajaksi sopii tavallinen nuori, jolla on herkkyyttä vastavuoroiseen ja aitoon sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden nuorten kanssa. Vertaisohjaajaksi voi tulla monella tapaa. Ensinnäkin nuoriso-ohjaaja tai joku muu aikuinen, joka on tiiviisti nuorten kanssa tekemisissä, voi valita vertaisohjaajakoulutukseen mielestään sopivia nuoria. Valintakriteereihin vaikuttavat ne syyt, miksi nuori otetaan koulutukseen mukaan eli mihin vertaisohjauksella hänen kohdallaan pyritään: siis vahvistamaan nuoren omaa itsetuntoa vai vaikuttamaan hänen kauttaan suurempaan nuorten ryhmään. Toisaalta vertaisohjaajaksi sopiva nuori voi nousta nuorten joukosta itsestään. Tässä tapauksessa vertaisohjaaja on nuori, joka nauttii vertaisryhmänsä luottamusta ja jolla on jonkinlainen vastuu- tai vaikutusasemaryhmässä. Nuori voi myös itse hakeutua vertaisohjaajaksi. 2.4 Miten vertaisohjaaja toimii? Vertaisohjauksella tarkoitetaan nuorten aktiivista toimimista omassa vertaisryhmässään siten, että vertaisohjaaja toimintansa kautta tukee omaa ja muiden nuorten hyvinvoinnin toteutumista ja mielekkään vapaa-ajan viettämistä. Ver- 8

11 taisohjaus on yksi keino luoda demokraattista ja osallistavaa toimintakulttuuria nuorisotyössä. Vertaisohjaaja voi toimia monella eri tavoin ja toimintamuodot muokkautuvatkin usein ohjaajan persoonan ja hänen vertaisryhmänsä kautta. Vertaisohjaaja voi nimensä mukaisesti ohjata ja tukea muita nuoria. Hän voi toimia motivoijana ja innostajana ryhmässään. Vertaisohjaaja voi olla eräänlainen promoottori ja mahdollistaja, kun suunnitellaan mielekästä toimintaa. Hän voi myös raportoida nuorten toiveita nuorten parissa työskenteleville aikuisille ja päinvastoin. Riippuen siitä minkälaisessa yhteisössä vertaisohjaaja toimii, ohjaus, tukeminen, toiminnan suunnittelu ja tehtävien jako saavat eri sisältöjä. Esimerkiksi nuorisotalolla työntekijät voivat siirtää osan vastuusta vertaisohjaajille: vertaisohjaajat voivat ohjata kerhoja muille nuorille tai olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa nuorisotalon retkiä. Vertaistoiminnan voi pääpiirteittäin jakaa kolmeen osaan: 1) Vertaisohjaaja toimii aikuisen apuohjaajana Vertaisohjaaja ohjaa kerhoja kiinnostuneille aiheesta jonka asiantuntija hän on tai aiheesta, jonka hän haluaa oppia. 2) Vertaisohjaajatoiminta tukee hapuilevaa nuorta Koulutus ja toiminta tukevat ja kehittävät nuoren itsetuntoa, sosiaalisia taitoja ja sosiaalista verkostoa, nuori saa itselleen mukana olevista oman vertaisryhmän. 3) Vertaisohjaaja on nuorisotalolla hengailija Vertaisohjaaja välittää oppimaansa arjen tilanteissa, tukee muita vertaisiaan siinä tilanteessa missä on jo valmiina. Vertaisohjaajakoulutuksen pyrkimyksenä on osallistaa nuoret toimimaan itse oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Nuorille annetaan välineitä toimia itse aktiivisesti oman elämänsä vaikuttajina ja muiden nuorten vertaisohjaajana. Tämä ei yksin riitä mahdollistamaan vertaistoimintaa, vaan vertaisohjaajat tarvitsevat aina aikuisen tukea. Nuoren ei koskaan oleteta toimivan yksin tai täysin itsenäisesti vertaisohjaajan roolissa, vaan koulutuksen jälkeen nuorella on oltava mahdollisuus saada henkistä tukemista, rohkaisua ja kannustusta sekä apua käytännön ongelmien ratkaisuun, esimerkiksi yhteydenpitoon ja toiminnan organisointiin. Nuoret vertaisohjaavat tarvitsevat toimintansa tueksi jonkinlaisen taustayhteisön (esim. nuorisotalo), joka tarjoaa tiloja, resursseja ja taloudellista tukea toiminnan toteuttamiselle. Lisäksi vertaisohjaaja tarvitsee käytännön vinkkejä, neuvoja ja yhteyksiä. Työnohjaukseen kuuluu myös palautteen antaminen nuorelle, keskustelumahdollisuuden tarjoaminen ja nuoren tekemän työn arvostus. 9

12 2.5 Mikä on aikuisen rooli vertaisohjaajatoiminnassa? Aikuisen rooli vertaisohjaajatoiminnassa on olla a) koko toiminnan käynnistäjä ja promoottori b) nuorten kouluttaja ja koulutuksen järjestäjä, sekä c) nuorten toiminnan ohjaaja ja tukija koulutuksen jälkeen. Kouluttajana / ohjaajana voi toimia kunnan nuorisotyöntekijä, seurakunnan nuoriso-ohjaaja, koulun opintoohjaaja tai opettaja tai kuka tahansa toiminnasta innostunut, asiantunteva aikuinen. Tässä materiaalissa aikuisesta käytetään termiä ohjaaja. Vertaisohjaajatoiminnassa aikuisen tehtävänä on osallistaa nuoria. Osallistavat menetelmät ovat olleet koko ASK-projektin lähtökohta ja ne ovat näkyneet vertaisohjaajatoimintaa kehitettäessä erityisesti koulutusmenetelmissä. Nuorten osallistamisessa nuori kohdataan toimijana, joka itse pystyy tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä, mutta joka kuitenkin tarvitsee tukea ja välineitä itsensä toteuttamiseen. Aikuisen tehtävänä on auttaa nuorten tietojen, taitojen ja ideoiden esiintuomisessa ja mahdollistaa nuorten omaehtoinen toiminta. Koulutusmenetelmien ja konkreettisten harjoitusten avulla pyritään ohjaamaan nuoret itsenäiseen ja refleksiiviseen toimintaan ja tekemään heidät tietoisiksi omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Osallistavat menetelmät edustavat nuorisotyössä pyrkimystä luoda demokraattista ja tasa-arvoista toimintakulttuuria sekä nuorten keskuuteen että nuorten ja aikuisten välille 9. Osallistaminen rakentuu kolmen periaatteen varaan: 1) ASENNE Asenteella viitataan ulkopuolisten, välittäjien tai kouluttajien (tässä: nuorten kouluttajat) suhtautumiseen ja asennoitumiseen siihen yhteisöön tai ryhmään (tässä: nuoriin), jonka kanssa he työskentelevät. Ennen kaikkea se kuitenkin tarkoittaa kyseisten toimijoiden jatkuvaa itsereflektiota, itsearviointia ja vastuunottoa. Kriittinen tietoisuus omasta toimijuudesta tarkoittaa myös omien virheiden myöntämistä ja niistä oppimista sekä omien arvojen ja käyttäytymisen arviointia ja kehittämistä. Asenteeseen liittyy myös keskustelu vallasta: valta on jaettua, sitä tulee olla tasaisesti kaikilla ryhmän jäsenillä. 2) JAKAMINEN Jakaminen on tasavertaisuutta kaikkien osallistujien kesken. Tiedot, kokemukset ja resurssit pyritään jakamaan tasapuolisesti ja ohjaajan tehtävänä on tukea ja auttaa niiden ryhmien voimaantumisessa, jotka ovat muihin nähden marginaalisessa asemassa, poikkeavia tai syrjäytyneitä. Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet tuottaa tietoa ja eri näkökulmat koetaan rikkautena. Erilaisuus toimii siis yhtenä voimavarana, ei jarruna. Jaettu tieto ei ole ainoastaan kaikkien osallistujien tuottamaa, vaan se on myös kaikkien tavoitettavissa. Tiedon tulee olla yhtälailla organisaatioiden, hallitusten kuin yksittäisten osallistujien saatavilla. 9 Vesikansa, Sari (2002): Demokratia kouluissa ja nuorisotyössä. Teoksessa Gretschel, Anu (toim.): Lapset nuoret ja aikuiset toimijoina Artikkeleita osallisuudesta. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. 10

13 3) MENETELMÄT Lähes mistä tahansa harjoituksesta saa osallistavan, kun asenne, lähestymistapa ja tiedonjaon periaatteet otetaan huomioon. Käytännössä osallistavia harjoituksia ovat esimerkiksi ryhmäkeskustelut ja sosiaalisten karttojen piirtäminen. Kouluttajan tietämys ei ole ensisijaista nuorten tietoon nähden vaan päinvastoin: liikkeelle lähdetään osallistujien osaamisesta ja tieto-taidoista, sekä pyritään kartoittamaan heidän halujaan ja pyrkimyksiään. Oppiminen, käytäntöjen ja asenteiden muutos, tapahtuu alhaalta ylöspäin. Ulkopuolisen ohjaajan roolina on toimia välittäjänä tai fasilitaattorina näiden pyrkimysten analyysissa, esittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarkoituksena on, että ryhmän jäsenet saavat käyttöönsä tai löytävät itse niitä välineitä, joiden avulla he pystyvät itse aktiivisesti arvioimaan ja kehittämään toimintaansa. On tärkeää, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat toimintaan tasavertaisina suhteessa toisiinsa. Ohjaajan tehtävänä on siis tarkkailla ryhmän sisäisiä valtasuhteita ja tukea niitä, joilla aluksi on hyvin vähän vaikutusvaltaa ryhmässä. ASK-projektin vertaisohjaajakouluttajakoulutuksessa pohdittiin aikuisen ohjaajan suhdetta nuoriin vertaisohjaajiin, kun hän toimii nuorten kouluttajana. Kuviossa 1 on eritelty vertaisohjaajakouluttajan roolin eri puolia. Aikuinen on ennen kaikkea toiminnan mahdollistaja, joka luo nuorille puitteet ja resurssit toimia vertaisohjaajina. Hän toimii kouluttajana valmistellen koulutuksen sisällön ja huolehtien käytännön järjestelyistä. Häneltä vaaditaan sekä fyysistä että psyykkistä läsnäoloa. Mahdollistamisen lisäksi aikuinen on myös rajoittaja, joka pitelee naruja käsissään ja kantaa vastuun koulutuksen ja toiminnan onnistumisesta. Aikuisen tehtävänä on ensinnäkin toimia nuorten innostajana ja saada heidät kiinnostumaan vertaisohjaajatoiminnasta. Tämä onnistuu ainoastaan, jos kouluttaja itse on asiastaan aidosti innostunut. Kiinnostus koulutukseen syntyy, kun ohjaaja onnistuu tekemään osallistumisen kynnyksen mahdollisimman matalaksi ja hänellä on tarjota porkkanoita : hän pystyy perustelemaan nuorelle miksi koulutukseen olisi hyvä osallistua. Nuorten motivointi syntyy haasteiden tarjoamisen ja vastuuttamisen kautta. Mitä paremmin nuoret tiedostavat omat vaikutusmahdollisuutensa, sitä helpompi heidän on innostua toimimaan. Aikuisen ohjaajan rooli vertaisohjaajakoulutuksessa ei ole helppo: hänen tulee antaa tarpeeksi tilaa nuorten omille ideoille ja huolehtia siitä että jokainen osallistuu toimintaan tasapuolisesti. Lisäksi ohjaajan on tuettava nuoria koulutuksen jälkeen. Ohjaajan ominaisuuksiin kuuluu rehellisyys, luotettavuus ja joustavuus. Hän on aidosti kiinnostunut nuorista, heidän ideoistaan ja vertaisryhmistään. Ohjaaja osaa kuunnella nuoria ja antaa heille tarvittavan tilan toimia. Nuorten osallistaminen näkyy myös siinä, että nuorten ryhmästä löytyvät kaikki tarvittavat resurssit vertaisohjaukseen: pallo heitetään nuorille. Koulutuksen aikana reflektoinnin ja keskustelujen kautta nuoret miettivät omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Jokaisella on jotain annettavaa ja toiminnassa kannattaakin hyödyntää nuorten omia harrastuksia ja heidän osaamistaan. Ryhmän 11

14 kaikkien jäsenten myötävaikutuksella syntyy koulutuksen ja toiminnan lopullinen sisältö. Kuvio 1. Kouluttajan rooli vertaisohjaajakoulutuksessa. Mahdollistaja toiminta puitteet tilat rahat Tuki taloudellinen henkinen Turvallinen fyysinen psyykkinen Interaktio Kaksisuuntaisuus sanallinen ja sanaton viestintä Aikuinen ei kaveri ei äiti eikä isä Vanhemman rooli Verkostointi viranomaiset muut vertaisohjaajat muut tahot Ajoissa paikalla fyysisesti ja psyykkisesti läsnä Läheisyys tuttuus Kouluttajan rooli Innostaja oma esimerkki tärkeä usko asiaan Kouluttaja ohjelma valmisteltu Kysyjä ihmettelijä kyseenalaistaja Kuuntelija nuorten mielipiteet käytäntöön osaa olla myös hiljaa antaa tilaa Rajoitus ei natsi narut käsissä osaa sanoa ei Luova ongelmanratkaisu-kykyinen luovuutta on erilaista Luotettavuus pitää sanansa + sopimuksista kiinni on tavoitettavissa 12

15 3 Nuorten vertaisohjaajakoulutus 3.1 Vertaisohjaajakoulutuksen suunnittelu Vertaisohjaajakoulutus kannattaa suunnitella hyvin, jotta mukaan saadaan sopivia nuoria ja toiminta jatkuu myös varsinaisen koulutuksen jälkeen. Tässä kappaleessa on vinkkejä asioista, joita vertaisohjaajakoulutusta suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon Tilannearvio omalla paikkakunnalla Koulutuksen suunnittelu kannattaa aloittaa tarvekartoituksella: onko koulutukselle tilausta paikkakunnalla ja minkälaisille nuorille koulutus suunnataan. Kannattaa miettiä mikä on koulutuksen tarkoitus eli minkälaista toimintaa varten vertaisohjaajia koulutetaan. Vertaisohjaus kiinnittyy nimenomaan nuorten omiin alakulttuureihin ja toimintaintresseihin, joten ne on syytä huomioida koulutusta suunniteltaessa. Ensiksi kannattaa miettiä millaisia nuoria otetaan mukaan koulutukseen. Ohjaajan kannattaa miettiä millaisia nuorten alakulttuuriryhmiä omalta paikkakunnalta löytyy. Lisäksi on pohdittava koulutuksen tarkoitusta: onko tärkeämpää tukea nuoria itseään vai vaikuttaa heidän kauttaan koko vertaisryhmään. Onko koulutus tarkoitettu ajelehtijoille vai mielipidejohtajille? Paikkakunnan tilannearviossa kannattaa miettiä myös, mitä toimintaa paikkakunnalta puuttuu ja voisiko vertaistoiminnan kautta löytää uusia vapaa-ajan toimintoja nuorille. Näin hahmottuu myös se, mitä nuoret mahdollisesti tekevät koulutuksen jälkeen, onko hyödyllisempää kouluttaa vertaisohjaajista apuohjaajia nuorisotalolle vai tarvitsevatko nuoret vertaistukea omissa ryhmissään. Tilannearviossa kannattaa myös ottaa huomioon se, missä aikataulussa koulutus ja jatkotapaamiset järjestetään ja missä tiloissa koulutus ja toiminta tapahtuvat. Ohjaajan on hyvä selvitellä käytännön asioita valmiiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kontakti nuoriin Kontaktin saaminen nuoriin helpottuu, mikäli koulutuksesta tiedottaminen tapahtuu osana jokapäiväistä toimintaa esimerkiksi nuorisotalolla. Vertaisohjaus voi käsitteenä olla nuorille vieras, joten koulutuksen markkinoinnissa on selvennettävä mistä oikein on kyse. 13

16 On tärkeää ottaa huomioon ne tekijät, jotka edesauttavat nuorten motivaatiota osallistua koulutukseen. Motivaatiotekijästä voisi käydä esimerkiksi se, että pääsee mukaan suunnittelemaan nuorisotalon toimintaa tai että omalle paikkakunnalle järjestetään kivaa tekemistä. Koko koulutus voidaan järjestää jonkin teeman mukaan riippuen osallistujien kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista Nuorten valinta Nuoret voidaan valita mukaan eri tavoin. Mikäli ohjaaja tuntee nuoret, hän voi valita mukaan tulevat nuoret itse. Valintaan vaikuttavat nuorten oma motivaatio sekä se, miten vertaisohjaajamenetelmää on tarkoitus soveltaa. Jos mukaan halutaan luontaisia vertaisjohtajia, nuoret voivat itse äänestää joukostaan osallistujat. Tällöin ennakkoinformaation merkitys korostuu, sillä kaikkien nuorten on tiedettävä mitä vertaisohjaajatoiminta on, jotta he osaavat valita siihen oikeat osallistujat. Tärkeää on, että koulutukseen osallistuvilla nuorilla on jotakin yhteistä ja he ovat saman vertaisryhmän edustajia. Koulutuksen toteuttaminen on helpompaa, mikäli osallistujat ovat suurin piirtein saman ikäisiä. Nuorten tulisi olla mielellään myös ulospäin suuntautuneita ja avoimia, valmiita ottamaan vastaan kritiikkiä ja palautetta omasta toiminnastaan sekä kykeneviä arvioimaan ja reflektoimaan omaa elämäntapaansa ja päihteidenkäyttöään. Lisäksi ryhmään voi ottaa mukaan nuoria, jotka eivät välttämättä pysty ohjaamaan vertaisryhmäänsä, mutta jotka itse hyötyvät koulutuksesta. Vertaisohjaajakoulutukseen kannattaa valita melko pieni ryhmä, esimerkiksi 12 nuorta. Ohjaajien määrä toki vaikuttaa asiaan, mikäli mukana on useita ohjaajia, voi nuoriakin olla enemmän. Liian iso ryhmäkoko kuitenkin vaikeuttaa ryhmäytymisprosessia ja kaikkien osallistujien tasavertaista huomioimista. Liian pienikään ryhmä ei saa olla, koska tällöin yhteistoiminnalliset harjoitukset eivät onnistu. 14

17 Kuvio 2. Nuorten vertaisohjaajakoulutuksen rakenne Esittely Tausta-info Tutustuminen Määrittelyt Ryhmän ohjaaminen Ryhmäytymisharjoitteet Ryhmäytyminen Riskien / elämän hallinta Oman käyttäytymisen reflektointi Vertaistoiminnan suunnittelu Palaute (Koulutus päättyy) Lopettelu Vertaistoiminnan suunnittelu Vertaistoiminta 15

18 3.1.4 Koulutuksen sisällön suunnittelu Vertaisohjaajakoulutus koostuu useista pienistä osa-alueista, joista vertaistoiminnan kannalta keskeisimpiä ovat käsitteenmäärittelyt, ryhmän ohjaaminen, riskienhallinta / elämänhallinta / päihteet, oman käyttäytymisen reflektointi ja vertaistoiminnan suunnittelu. Se, kuinka paljon kutakin osa-aluetta käsitellään, missä järjestyksessä ja millä tavoilla, jää ohjaajan päätettäväksi. Tämän vuoksi vertaisohjaajakoulutuksen sisältö on suunniteltava huolellisesti. Vertaisohjaajakoulutus räätälöidään siihen osallistuvien nuorten mukaisesti. Huomioitavia asioita ovat nuorten vertaisryhmän, intressien ja harrastusten lisäksi se, millainen suhde nuorilla on päihteisiin tai riskikäyttäytymiseen yleensä, tuntevatko nuoret toisensa entuudestaan, millaiset valmiudet nuorilla on ryhmän ohjaamiseen ja niin edelleen. Kuviossa 1 on esitelty kaavio koulutuksen rungosta ja etenemisestä. Koulutusrunko on suunniteltu siten, että se antaa rajat koulutuksen toteuttamiselle, mutta sallii myös vaihtelua niin osa-alueiden painottamisen kuin niiden järjestysten suhteen. Koulutusrungon eri osa-alueita kannattaa painottaa sen mukaan, minkä näkee tarpeellisena oman kohderyhmän kannalta. Koulutus alkaa esittelyllä. Tällä tarkoitetaan ohjaajan tai ohjaajien esittelyä, mahdollisesti myös koulutuspaikan esittelyä. ASK-projektissa yksi pilottikoulutus alkoi koulutuspaikkana toimineen nuorisotalon esittelyllä ja paikkoihin tutustumisella, koska kaikki osallistujat eivät olleet käyneet talolla aikaisemmin. Tämän jälkeen on vuorossa tausta-info, eli ohjaaja kertoo miksi osallistujat ovat koulutuksessa. ASK-projektin pilottikoulutuksissa kerrottiin muun muassa että kyseessä on kansainvälinen projekti ja että osallistujat ovat mukana kehittämässä vertaisohjauksen mallia. Tausta-info tarkoittaa myös kaikkea käytännön informaatiota: koulutuksen ohjelma, ruokailuajat, majoittautuminen, säännöt, iltaohjelma, seuraava tapaamisaika jne. on hyvä käydä heti aluksi läpi. Kun perusasiat on selvitetty, alkaa koulutuksen toiminnallinen osuus ja tutustuminen. Vaikka koulutuksen osallistujat tuntisivat toisensa entuudestaan, on hyvä käyttää aikaa tutustumiseen, nimien opetteluun tai kertaamiseen. Näin luodaan perusta yhdessä toimimiselle. Samalla alkaa osallistujien ryhmäytyminen. Ryhmäytyminen tarkoittaa ryhmähengen tai me-hengen syntymistä. Ryhmäytymistä voidaan edesauttaa ryhmäytymisharjoitteiden avulla: niissä harjoitellaan ryhmässä toimimista ja luodaan avointa ja iloista tunnelmaa koko koulutuksen ajaksi. Toisaalta ryhmäytyminen on prosessi, joka tapahtuu koko koulutuksen aikana, osana kaikkia harjoituksia. Ryhmäytymisharjoituksia voidaan tehdä koulutuksen alkupuolella, tutustumisharjoitusten jälkeen. Niitä voidaan myös sirotella muiden harjoitusten väleihin, kevennykseksi teoriapainotteisten koulutusosuuksien väliin. Koulutuksen alkupuolella on hyvä käydä läpi myös keskeiset käsitteet ja määrittelyt. Näitä ovat esimerkiksi vertaisuuden, nuoruuden ja vertaistoiminnan määritteleminen. Määrittelyissä voidaan käyttää apuna tämän materiaalin lukua 2 Vertaisohjaajatoiminnan käsitteitä. Osallistavan työotteen mukaisesti voidaan hyödyntää myös ryhmän tietoa ja antaa nuorten määritellä käsitteet itse. Tavoit- 16

19 teena on kuitenkin, että osallistujat ymmärtävät, mikä on vertaisohjaaja ja mitä heidän odotetaan tekevän koulutuksen jälkeen. Ryhmän ohjaaminen, riskien tai elämänhallinta ja oman käyttäytymisen reflektointi on asetettu kuviossa 1 kolmioksi. Nämä kolmion kulmat muodostavat vertaisohjaajakoulutuksen ytimen. Ne voidaan käsitellä kukin omana kokonaisuutenaan tai vaihtoehtoisesti toisiinsa limittyen. Järjestyksellä ei ole väliä. Sen sijaan on mietittävä, millaisia taitoja ja kokemuksia koulutukseen tulevilla nuorilla jo on ja mitkä ovat tämän koulutuksen tavoitteet. Näiden tietojen mukaan suunnitellaan, mitä asioita käydään läpi juuri näiden nuorten kanssa. Riskien hallinta viittaa koulutuksen sisällöstä eniten päihteisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Elämänhallinta on laajempi käsite. Voidaan puhua myös elämäntaidoista. Tämän osa-alueen tavoitteena on käydä läpi niitä riski- ja ongelmatilanteita, joita nuoren elämäntilanteeseen liittyy ja etsiä yhdessä keinoja selvitä niistä. ASK-projektin koulutuksissa käytiin läpi alkoholiin liittyviä ongelmia, seurustelua sekä kouluun ja opiskeluun liittyviä tilanteita. Menetelminä olivat draamaharjoitukset ja keskustelut. Myös seikkailu- ja elämysmenetelmät sopivat tämän osa-alueen käsittelyyn. Oman käyttäytymisen reflektointi liittyy hyvin läheisesti riskienhallintaan. Tarkoituksena on pohtia omakohtaisesti erilaisia ongelmatilanteita ja oppia tunnistamaan syitä tiettyjen käyttäytymismallien taustalla. Tavoitteena on, että nuori oppii koulutuksessa oivalluksien ja vertaistuen myötä uusia käyttäytymismalleja riskialttiiden mallien sijaan ja pystyy siirtämään oppimaansa koulutuksen jälkeen vertaisryhmälleen. Eräässä ASK-projektin pilottikoulutuksessa käytiin esimerkiksi ryhmäkeskusteluja päihteidenkäytöstä: ryhmässä oli muutama muita vanhempi yli 18-vuotias nuori, joista toinen kertoi vähentäneensä viikonloppujuomistaan koska ei pitänyt sitä enää hauskana eikä järkevänä. Toinen taas kertoi, ettei ollut koskaan käyttänytkään alkoholia. Nuoremmille tämä oli esimerkki, joka sai heidätkin kyseenalaistamaan jokaviikonloppuisen alkoholinkäytön. Ryhmän ohjaaminen korostuu, mikäli vertaisohjaajien odotetaan ohjaavan vertaisilleen kerhoja tai muuta toimintaa. ASK-projektissa tämä osa-alue oli tärkeällä sijalla, koska lähes kaikki vertaisohjaajat toimivat koulutuksen jälkeen nuorisotalolla aikuisen apuohjaajina. Vertaisohjaajan ei kuitenkaan ole pakko olla ryhmän ohjaaja. Vertaisohjaajakoulutuksen tavoite ei ole kouluttaa nuorista aikuisen apulaisia, vaan antaa nuorille keinoja toimia ryhmässä ja aktivoida heitä vaikuttamaan omaan elämäänsä. Ryhmän ohjaaminen voi siis olla paremminkin ryhmässä toimimista ja pitää sisällään sosiaalisia, ilmaisu- ja ongelmanratkaisutaitoja. Vertaistoiminnan suunnittelu suuntaa katseet koulutuksen jälkeiseen aikaan. Tarkoituksena on miettiä miten nuoret voivat hyödyntää koulutuksessa oppimaansa muiden nuorten kanssa toimiessaan, vertaisryhmässään. Vertaistoiminnan ideat lähtevät nuorilta itseltään. ASK-projektin pilottikoulutuksissa nuoret vertaisohjaajat olivat innokkaita järjestämään tapahtumia ja toimintaa, mutta vertaistoiminnan ei aina tarvitse olla järjestettyä toimintaa. Vertaisohjaaja voi toimia toisten nuorten tukena arjessa: koulussa, harrastuksissa, nuorisotalolla ja kaveripiirissä. Vertaistoiminnan suunnittelu voi myös jatkua koulutuksen jälkeen. Osassa ASK-projektin koulutuksia toiminnan suunnittelu oli ajanpuutteen vuoksi 17

20 jätetty kokonaan varsinaisen koulutuksen ulkopuolelle ja se tapahtui erillisillä tapaamiskerroilla. Koulutuksen viimeiset osa-alueet ovat palaute ja lopettelu. Palautteen antamiseen on olemassa erilaisia harjoituksia, joista esimerkki on esitetty luvussa 3.2. Palaute voidaan kerätä myös kirjallisella palautelomakkeella. Lopettelu tarkoittaa koulutuksen päättämistä. On tärkeää käydä läpi koulutuksessa päätetyt asiat ja mahdolliset jatkotapaamiset. Nuorille koulutus on useimmiten elämys johon liittyy suuria tunteita; on hyvä antaa tunteiden ilmaisulle paikkansa. Lopetteluharjoitusten avulla voidaan sanoa kiitokset ja hyvästit kaikille osallistujille ja lopettaa koulutus mukavaan tunnelmaan. Kuten jo edellä todettiin, vertaistoiminnan suunnittelua voidaan jatkaa vielä varsinaisen koulutuksen jälkeen. Koulutuksen jälkeen tapahtuu myös vertaistoiminta, joko ohjattuna toimintana tai vain nuorten omana hengailuna. ASK-projektin pilotit ovat jatkuneet varsin tiiviillä vertaistoiminnalla, tapaamisia, kerhoja ja tapahtumia on suunniteltu kesän 2003 alkuun asti. Vertaistoiminta tarvitsee kuitenkin myös aikuisen tuen, joten jo suunnitteluvaiheessa on mietittävä mitkä ovat aikuisen ohjaajan resurssit ja mahdollisuudet sitoutua toimintaan. Koulutus voidaan järjestää joko leirimuotoisena tai lyhyempien tapaamisten ympärille. Koulutusleirin etuina ovat nuorten nopeampi ja voimakkaampi ryhmäytyminen leiriolosuhteissa, ja mahdollisuus järjestää oheisaktiviteetteja, esim. seikkailua vertaisohjaajakoulutusrungon ympärille. Leirin haittoina ovat suuremmat kustannukset ja se, että se vie sekä ohjaajan että nuorten aikaa. Seuraavassa on esitetty esimerkki kahden päivän vertaisohjaajaleirin ohjelmasta. Koulutuksellinen osuus kestää tässä esimerkissä 16 tuntia, mutta oletuksena on, että nuoret tapaavat vielä koulutusleirin jälkeenkin ja jatkavat toiminnan suunnittelua. 18

21 Esimerkki vertaisohjaajakoulutuksen ohjelmasta: T = teoriaa, L = leikkiä Ensimmäinen koulutuspäivä T+L Esittely ja nuorisotalon säännöt, 1 h tutustuminen, idean esittely T+L Vertaisohjauksen termien määrittely 1 h a) mikä on vertaisohjaaja? b) meistä tulee vertaisohjaajia c) > ryhmäytyminen T Taustainfo + taloesittely 1 h L Ryhmäytyminen (vertaisohjaajalogon suunnittelu) 2,5 h T Ryhmän ohjaaminen ja ohjaustaidot 2 h T+L Päivän yhteenveto 0,5 h Toinen koulutuspäivä L 1 h Lämmittelyharjoitus ja logojen esittely T Päihteiden käyttö ja elämän hallinta 3 h T+L Milloin tarvitset ystävää? harjoitus 1 h T Vertaistoiminnan suunnittelu 2 h T+L Palaute ja lopetus 1 h Nuorten tukeminen koulutuksen jälkeen kannattaa ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja aikatauluttaa jatkotapaamisia varsinaisen koulutuksen jälkeen. Vaikka nuoret ideoivat vertaistoiminnan itse, voi ohjaaja jo valmiiksi selvitellä mitä mahdollisuuksia paikkakunnalta löytyy tai millaiset resurssit esimerkiksi nuorisotoimella on tukea nuorten kerhoja tai muuta toimintaa. Myös henkilöresurssit kannattaa ottaa suunnittelussa huomioon. Ohjaajan kannattaa etsiä itselleen työpari kunnan tai seurakunnan nuoriso-ohjaajasta tai esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen vapaaehtoisesta. Koulutusta suunniteltaessa kannattaakin pyrkiä hyödyntämään paikkakunnan kaikkia toimijoita: seurakunnalta saattaa löytyä edullinen leirikeskus, nuorisotalon ja koulun tiloja saa kenties käyttää tapaamisiin, paikkakunnan yri- 19

22 tykset voivat lähteä sponsoroimaan ruokailuja tai erilaiset vapaaehtoisjärjestöt voivat olla mukana koulutuksessa Vertaisohjaajakoulutuksen laatukriteerit Nuorten vertaisohjaajakoulutus on melko löyhä malli ja se sallii rönsyilyt ja variaatiot. Eri paikkakunnilla ja erilaisissa nuorten ryhmissä toteutettavat vertaisohjaajakoulutukset saattavat olla toisistaan hyvinkin poikkeavia. Miten varmistetaan että koulutukset ovat erilaisuudestaan huolimatta laadukkaita? ASKprojektin kouluttajakoulutuksessa mietittiin koulutuksen laatua ja kirjattiin ylös seuraavia laatukriteereitä: Nuorten vertaisohjaajakoulutuksen laatukriteerit kouluttaja on perillä asiasta nuori saa ohjausta koulutuksesta saa todistuksen koulutus kestää 20 h + jälkitapaamiset nuoret suorittavat tehtävät kunnolla, osallistuvat aktiivisesti nuorella on tunne että hän on valmis vertaisohjaajaksi - hyödynnettävyys - oma ajatus siitä miten lähtee toimimaan - nuori tietää mitä vertaisohjaajalla tarkoitetaan - nuori tietää mistä vertaisohjaajatoiminnassa on kysymys koulutus > taidot ja tiedot ohjaus > nuori tietää mistä kysyä apua, ei tunne olevansa yksin koulutus antaa avainnippuja taustatiedot käydään läpi heti koulutuksen alussa, ja ne ovat kunnossa ja ajan tasalla saa onnistumisen kokemuksia koulutuksesta jää koulutusrunko, materiaalia, raportti tms. palautetta hyödynnetään Laatukriteereiden toteutumista ei valvottu pilottikoulutuksissa eikä niiden ole tarkoitus olla ainoita oikeita ohjeita koulutuksen järjestämiseen. Nämä laatukriteerit ovat kuitenkin hyödyllisiä koulutuksia suunniteltaessa, sillä vertaamalla omaa suunnitelmaansa niihin, ohjaaja kenties löytää helpommin kehittämiskohdat ja koulutuksen ydinajatukset. 20

23 Vertaisohjaajakoulutus on onnistunut, kun nuori tuntee saaneensa siitä jotain itselleen ja tuntee pystyvänsä soveltamaan koulutuksen antia tai jotain siellä opittua omassa toiminnassaan. Tärkeää on se, että koulutus tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokea ahaa-elämyksiä. Kouluttajana toimivan ohjaajan tulee olla työssään ammattitaitoinen. Hyvä kouluttaja on valmistautunut koulutukseen ja tietää mistä puhuu. Tärkeää on myös ohjaajan läheinen tuntuma nuoriin: hän tietää millaisesta ryhmästä on kysymys ja huolehtii siitä, että ryhmä on tasaväkinen. Laatu nuorten koulutuksessa ei painotu pelkästään asiantuntemukseen ja sisällön hallintaan. Nuorten koulutuksen tulee olla turvallinen ja hauska: kun nämä kaksi tekijää toteutuvat, osallistujat viihtyvät kurssilla ja ovat halukkaita osallistumaan harjoituksiin. Nuorten tarpeiden huomioon ottaminen on tärkeää. Laadukkuus näkyy myös siinä, että koulutuksen ulkoiset puitteet vastaavat ennakkoinformaatiota. 21

24 3.2 Vertaisohjaajakoulutuksen sisältö Tässä kappaleessa käydään tarkemmin läpi vertaisohjaajakoulutuksen osaalueet ja esitellään muutamia esimerkkiharjoituksia, joita koulutuksessa voidaan käyttää. Kaikkia tässä esiteltyjä harjoituksia ei ole tarkoitus tehdä samalla kertaa, vaan ohjaaja voi valita ne, jotka hänestä tuntuvat luontevimmilta. On täysin sallittua käyttää myös ohjaajan omia harjoituksia! Kunkin osa-alueen kohdalla on määritelty ne tavoitteet, joihin harjoitusten myötä olisi tarkoitus päästä. Lisää leikkejä ja harjoituksia löytyy esimerkiksi näistä kirjoista: Aalto, Mikko (2000): Ryppäästä ryhmäksi harjoitetta, 303 variaatiota. My Generation, Ryttylä. Owens, Allan (1998): Draama toimii. JB -kustannus, Helsinki. Leikkivinkkejä löytyy lisäksi muun muassa seuraavista internet-sivustoista: (leikkipaikka) Harjoitukset on ryhmitelty kuvion 1 koulutusrungon otsikoiden mukaisesti. A ESITTELY Tavoite: Aikuiset ohjaajat (kouluttajat) esittelevät itsensä, jonka jälkeen kurssilaiset esittäytyvät. Myös koulutuspaikka voidaan esitellä, mikäli se ei ole ennestään tuttu tila. Ohjaajat esittelevät myös koulutuksen idean. B TAUSTA-INFO Tavoite: Käydään läpi koulutuksen ja vertaistoiminnan aikataulu, ohjelma, tavoitteet, säännöt ja muut mahdolliset käytännön asiat. Kerrotaan tarkemmin, miten koulutus liittyy taustayhteisön toimintaan ja käydään läpi myös muita koulutuksen kannalta olennaisia seikkoja. C TUTUSTUMISHARJOITUKSET Tavoite: Opetellaan ryhmän jäsenten nimet ja jotain heitä kuvaavia ominaisuuksia. Rentoutetaan tunnelmaa ja valmistaudutaan toimimaan yhdessä. Nuorten taustoja ei ole välttämätöntä käydä läpi tarkasti. Eroja ei tarvitse tuoda esiin, vaan keskitytään siihen, että tässä koulutuksessa nuoret ovat tasa-arvoisia. 22

25 Harjoituksia: MINÄ JA VÄRI Leikkijät asettuvat rinkiin ja yksi leikkijöistä aloittaa esittelemällä itsensä sanomalla etunimensä ja jonkin värin, joka alkaa samalla kirjaimella kuin leikkijän etunimi. Esimerkiksi Olen Venla Vihreä. tai Olen Pekka Pikimusta. Seuraava leikkijä toistaa edellisen nimen ja värin sekä lisää omansa. Hänestä seuraava toistaa kaikki edelliset ja lisää lopuksi omansa joukkoon. Näin jatketaan, kunnes kaikki ryhmän jäsenet ovat sanoneet nimensä. MINÄ OLEN JA MINÄ PIDÄN Yksi leikkijöistä sanoo nimensä ja jonkin asian, joka kuvaa häntä (esim. mitä hän vihaa tai rakastaa, mikä on hänen mieliruokansa tai suosikkieläimensä - teema voidaan valita etukäteen). Seuraava sanoo edellisen etunimen ja hänen valintansa sekä lisää perään omansa; kolmas toistaa edellisten nimet ja symbolit ja lisää omansa jne. Tämä harjoitus sopii hyvin ensimmäisiin tapaamiskertoihin, koska se auttaa katsomaan toisia silmiin heidän puhuessaan ja puhumaan suoraan toiselle. Esimerkiksi: "Sinun nimesi on Antti ja sinä pidät porkkanoista. Sinun nimesi on Sari ja rakastat suklaata. Minun nimeni on Kaija ja pidän kaalilaatikosta." D KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Tavoite: Harjoitus: Käsitteiden vertainen, vertaisohjaaja, vertaisohjaus ja vertaisohjaajatoiminta avaaminen nuorille esimerkkien kautta. Huom! Nuoren ei tarvitse tulla joksikin, vaan hän voi olla vertaisohjaaja siinä ympäristössä, ryhmässä ja roolissa, jossa hän toimii muutenkin. Keskustelua ja pohdintaa vertaisuudesta. Harjoituksen voi toteuttaa joko pareittain, pienryhmissä tai syventäen parikeskustelussa heränneitä näkemyksiä suuremmissa porinaryhmissä. Pohdintaa voi aloittaa esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Mikä on vertainen? Mitä vertaisryhmiä on olemassa? Mihin vertaisryhmiin itse kuulut? Mitä muita vertaista määrittäviä tekijöitä on olemassa? Kuka on vertaisohjaaja? Miten vertaisohjaaja toimii? Mitä nuorten vertaistoiminta on käytännössä? Mitä vertaisohjaaja tarvitsee jaksaakseen toimia? 23

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa AKELA/SAMPOKOULUTUS Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa Terkku / partiotausta Tuntee akelan/sammon pestin ja roolin Tuntee 7-12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Vantaan vertaisohjaajat - nuorilta nuorille yhdessä nuorten kanssa

Vantaan vertaisohjaajat - nuorilta nuorille yhdessä nuorten kanssa Vantaan vertaisohjaajat - nuorilta nuorille yhdessä 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 Toiminnan esittely... 3 2. Vertaisohjaajuus... 4 Mitä tarkoittaa vertainen... 4 Kuka on vertaisohjaaja... 5 3. Vertaisohjaajatoiminnan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

YAD STREET TEAM. http://www.yad.fi/streetteam

YAD STREET TEAM. http://www.yad.fi/streetteam YAD STREET TEAM Netissä toimiva, pelillisyyteen perustuva nuorten vapaaehtoistyön ja kansalaisvaikuttamisen projekti. Osallistaa nuoret ennaltaehkäisevän päihdetyön menetelmien kehittämiseen, tiedon välittämiseen

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot