TYÖEHTOSOPIMUS KEMIANTEOLLISUUS RY:N TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N. välinen ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUTTA.

Transkriptio

1 KEMIANTEOLLISUUS RY:N ja TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N välinen ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUTTA koskeva TYÖEHTOSOPIMUS

2

3 1 Sisällysluettelo TYÖEHTOSOPIMUS... 7 I YLEISTÄ Sopimuksen soveltamisala... 7 PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:... 7 KOTITYÖNTEKIJÄT... 7 OSA-AIKATYÖ Järjestäytymisvapaus Liitesopimukset... 8 LIITTOJEN VÄLISET SOPIMUKSET Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite... 8 SOPIMUKSEN SITOVUUS... 8 TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS Työsuhteen syntyminen ja päättyminen... 9 TYÖNJOHTO-OIKEUS... 9 VÄLIAIKAINEN TYÖTODISTUS... 9 MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS... 9 PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1:... 9 PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖNOPASTUS IRTISANOMISAJAT TAKAISINOTTAMINEN II TYÖAIKA Säännöllinen työaika TYÖAIKALAIN NOUDATTAMINEN PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: KESKIMÄÄRÄINEN VIIKKOTYÖAIKA VUOROKAUTISEN TYÖAJAN PIDENTÄMINEN PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 2: JAKSOTYÖ YÖTYÖ VAPAAPÄIVÄT ARKIPYHÄVIIKOT TYÖVUOROLUETTELO JA TYÖAJAN TASOITTUMISJÄRJESTELMÄ TYÖVUOROLUETTELON JA TASOITTUMISJÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN VUOROJEN VAIHTUMINEN JA MUUTTUMINEN TYÖVIIKON JA -VUOROKAUDEN ALKAMINEN SEKÄ SUNNUNTAIVUOROKAUDEN PÄÄTTYMINEN.. 12 ALOITTAMIS- JA LOPETTAMISTYÖT POIKKEUKSET LISIEN MUUNTAMINEN Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä SOVELTAMISALA VAPAAN KERTYMINEN... 13

4 2 PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: VAPAAN ANTAMINEN ANSIOTASO TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT Keskeytyvä 3-vuorotyö PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 2: VUOROVAPAIDEN PALKKA TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT Keskeytymätön 3-vuorotyö ESIMERKKI VUOROVAPAIDEN PALKKA TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT Lepoajat PÄIVITTÄINEN LEPOAIKA VIRKISTYSTAUKO LEVÄHDYSTAUKO VUOROKAUSILEPO VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA Ylityö VUOROKAUTINEN YLITYÖ VIIKOITTAINEN YLITYÖ YLITYÖN MÄÄRÄYTYMINEN TYÖAIKAMUODON VAIHTUESSA YLITYÖ KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ VUOROTYÖSSÄ KORVAUS VIIKKOYLITYÖSÄÄNNÖSTEN MUKAAN YLITYÖN VAIHTAMINEN VAPAA-AIKAAN YLITYÖN ENIMMÄISMÄÄRÄT LEVÄHDYSTAUKO ENNEN YLITYÖTÄ SUNNUNTAITYÖKOROTUS KUUKAUSIPALKAN JAKAJA Hälytysluontoinen työ EDELLYTYKSET HÄLYTYSRAHA Päivystysvalmius III TYÖPALKAT Työkohtainen palkka RYHMÄOHJEPALKAT LUKIEN RYHMÄOHJEPALKAT LUKIEN NUORTEN OHJETUNTIPALKAT PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 2: OLOSUHDELISÄ Suorituspalkkatyö URAKASTA SOPIMINEN Vuoro-, ilta- ja yötyölisät... 27

5 VUOROTYÖLISÄ ILTA- JA YÖTYÖLISÄ Siirto toiseen työhön ALEMMIN PALKATTU TYÖ KORKEAMMIN PALKATTU TYÖ Palkanmaksu Kuukausipalkka KUUKAUSIPALKAN OSITTAMINEN Keskituntiansio LASKENTAJAKSO TUNTIPALKKAINEN TYÖNTEKIJÄ KUUKAUSIPALKKAINEN TYÖNTEKIJÄ KESKITUNTIANSION KÄYTTÖAJANJAKSO KESKITUNTIANSION KÄYTTÖ PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ: IV ERINÄISET KORVAUKSET Arkipyhäkorvaus ARKIPYHÄKORVAUS PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 2: PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 3: Suurjuhlapyhäkorvaus SUURJUHLAPYHÄKORVAUS Matkakustannukset ja päivärahat TYÖSKENTELY TEHDASALUEEN ULKOPUOLELLA Yleisiä määräyksiä MATKAN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN KOMENNUSPAIKKAKUNTA TYÖKOMENNUS ILMOITUSVELVOLLISUUS TYÖKOMENNUKSISTA PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: Matkakustannusten korvaaminen MAKUUPAIKKA SOVELTAMISOHJE: PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 2: MAJOITTUMISKUSTANNUKSET YÖMATKARAHA MATKAKORVAUKSET KOMENNUSPAIKKAKUNNALLA KOTIMATKAT ERÄINÄ JUHLAPYHINÄ Matkustussääntö Ulkomaantyö

6 4 1 Yleiset määräykset PÄIVÄRAHA Matkustussääntö Muita korvauksia VAALIT MERKKIPÄIVÄT KUTSUNTA RESERVIN HARJOITUKSET VOIMASSA OLEVA KIRJAUS HAUTAUS- JA VIHKIÄISPÄIVÄT V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET Sairausajan palkka KARENSSIPÄIVÄ TYÖKYVYTTÖMYYDEN TOTEAMINEN KORVAUSJAKSO ALLE 1 KUUKAUDEN TYÖSUHDE KARENSSIPÄIVÄN POISTUMINEN SAIRASTUMINEN KESKEN TYÖPÄIVÄN SAIRAUSAJAN PALKAN EPÄÄMINEN VÄHENNYKSET ILMOITUSVELVOLLISUUS SAIRAUSAJAN PALKAN MAKSUJÄRJESTELMÄN MENETTELYTAPAOHJEET TYÖKYVYTTÖMYYS TODETAAN TYÖNANTAJAN HYVÄKSYMÄLLÄ TODISTUKSELLA LÄÄKÄRINTODISTUKSIIN LIITTYVÄT EPÄSELVYYDET PALKKAETUJEN VÄÄRINKÄYTTÖ ON TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISPERUSTE SAIRASTUMISESTA TULEE TEHDÄ ILMOITUS TYÖNANTAJALLE ENNEN TYÖVUORON ALKUA, MILLOIN SE ON MAHDOLLISTA SAIRAUSPOISSAOLOJEN AIHEUTTAMIEN ONGELMIEN VÄHENTÄMINEN KORVAAVA TYÖ Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: ÄITIYSVAPAAN PALKKA ISYYSVAPAAN PALKKA KOKONAISSUUNNITELMA Sairaan lapsen hoito VAIKEASTI SAIRAS LAPSI PÖYTÄKIRJAMERKINTÖJÄ: Lääkärintarkastukset LAKISÄÄTEISET TERVEYSTARKASTUKSET MUUT LÄÄKÄRINTARKASTUKSET LASKENTA Työturvallisuus Ryhmähenkivakuutus Vuosiloma... 47

7 LOMAN PITUUS PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: LOMALTAPALUURAHA Ruokailu- ja vaatesuojat VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTO Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA JA KUUKAUSITTAINEN KORVAUS LÄHINNÄ JÄLKEEN ALKAVAN PALKANMAKSUKAUDEN ALUSTA: TYÖSUOJELUVALTUUTETUN VAPAUTUS TYÖSTÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIO LÄHINNÄ JÄLKEEN ALKAVAN PALKANMAKSUKAUDEN ALUSTA Ammattiosaston kokoukset Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen Ilmoitustaulut VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS Henkilökohtaiset työsuhdeasiat Paikallinen sopiminen PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1: Erimielisyyksien sovittelu NEUVOTTELUVELVOLLISUUS VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelimien kokoukset Pykälä astuu voimaan Koulutus Rationalisointi Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta Ulkopuolisen työvoiman käyttö Järjestäytymismääräyksiä Sopimuksen voimassaolo ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN RAAMISOPIMUKSEN MUKAISESTI

8 6 ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA SOPIMUS YLEISSOPIMUS TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN LOMAPALKKASOPIMUS IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) ISYYSVAPAAN PALKANMAKSU TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA

9 Työehtosopimus 7 KEMIANTEOLLISUUS RY:N ja TEAM TEOLLISUUSALOJEN LIITTO RY:N välinen ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUTTA koskeva TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISTÄ 1 Sopimuksen soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Neste Oil Oyj:n tuotantolaitosten, Borealis Polymers Oy:n, StyroChem Finland Oy:n, Gasum Oy:n, Ashland Finland Oy:n Kilpilahden tuotantolaitosten ja Neste Jacobs Oy:n työntekijöiden välisissä suhteissa. Pöytäkirjamerkintä: Yritykset on edellä mainittu esimerkinomaisesti. Nimensä mukaisesti työehtosopimusta sovelletaan koko öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden aloilla. Kotityöntekijät Kotityöntekijöihin noudatetaan tätä sopimusta seuraavilta osin: Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakorvauksena ja lomaltapaluurahaa vastaavana eränä 13 % suuruinen erillinen lisä. Mikäli työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, lomakorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava lisä on 16,5 %. Kun työehtosopimuksessa sovitaan palkankorotuksista, korotetaan kotityöntekijöiden palkkoja yleiskorotusta vastaavalla prosenttimäärällä, joka lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta on suuruudeltaan 2,4 % ja lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,9 %.

10 8 Työehtosopimus Osa-aikatyö Osa-aikatyöstä on kyse silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika alittaa jatkuvasti tai keskimääräisesti työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan. Osa-aikaisuus voi liittyä esimerkiksi: Työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan alittavaan työsuhteeseen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikaeläkkeeseen, osa-aikalisään tai vuorotteluvapaaseen. Osa-aikaisen työntekijän tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut taloudelliset etuudet määräytyvät sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. 2 Järjestäytymisvapaus Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin. 3 Liitesopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: Yleiset sopimukset EK(TT/STK) SAK Irtisanomissuojasopimus Lomapalkkasopimus Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen Liittojen väliset sopimukset Kemianteollisuuden yleissopimus Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite Sopimuksen sitovuus 1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

11 Työehtosopimus 9 Työrauha ja valvontavelvollisuus 2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä. 5 Työsuhteen syntyminen ja päättyminen Työnjohto-oikeus 1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa. Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. Väliaikainen työtodistus 2. Työsuhteen kestäessä annetaan työntekijälle tarvittaessa väliaikainen työtodistus. Todistuksessa on oltava merkintä työsuhteen kestoajasta ja työtehtävän laadusta sekä lisäksi, jos työntekijä sitä pyytää, arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Määräaikainen työsopimus 3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen taikka suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena. Pöytäkirjamerkintä 1: Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosittelevat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjallisina.

12 10 Työehtosopimus Perehdyttäminen ja työnopastus 4. Työnantajan on huolehdittava työturvallisuuslain 34 mukaisesti työntekijän riittävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön. Irtisanomisajat 5. Irtisanomisajat määräytyvät liitteenä olevan Irtisanomissuojasopimuksen 3 :n mukaan, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu. Takaisinottaminen 6. Takaisinottaminen määräytyy liitteenä olevan Irtisanomissuojasopimuksen 19 :n mukaan, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu. II TYÖAIKA 6 Säännöllinen työaika Työaikalain noudattaminen 1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia (605/1996). 2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Pöytäkirjamerkintä 1: Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestämistä koskevat erityismääräykset on kirjattu tämän työehtosopimuksen 7, 8 ja 9 :iin. Liitot suosittelevat, että ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhteisesti, mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan työaikamuotoon järjestely kuuluu. Keskimääräinen viikkotyöaika 3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.

13 Työehtosopimus 11 Vuorokautisen työajan pidentäminen 4. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää enintään kahdella tunnilla viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee em. tapauksissa enintään 52 viikon pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa. Pöytäkirjamerkintä 2: Jaksotyö Liitot toteavat yhteisesti, että 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan käyttää sellaisissa töissä, joissa niiden käyttäminen työn laadun sekä työterveysja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua. 5. Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 1. momentin mukaan. Yötyö 6. Yötyötä voidaan teettää työaikalain 26 mainitsemissa tilanteissa. Paikallisesti sopimalla yötyötä voidaan tehdä muissakin kuin työaikalain 26 mainitsemissa tapauksissa. Vapaapäivät 7. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta. Arkipyhäviikot 8. Muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto, samoin kuin niiden viikkojen lauantait, joihin sijoittuu uudenvuodenpäivä, loppiainen, 2. pääsiäispäivä, helatorstai, vappu, itsenäisyyspäivä tai 2. joulupäivä, ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 9. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Mainitut ajankohdat merkitään työaikalain mukaisesti työaikalain 35 tarkoittamaan työvuoroluetteloon tai työvuoroluettelon ja työajan tasoittumisjärjestelmän yhdistelmään.

14 12 Työehtosopimus Työajan tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa valmisteltaessa on asianomaiselle luottamusmiehelle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä kuten työaikalain 34 ja 35 :issä on säädetty. Työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän muuttaminen 10. Työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai työntekijän pyynnöstä. Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuoroluettelon ja työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Sitä ennen muutoksesta on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 11. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin sovittaessa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa. Työviikon ja -vuorokauden alkaminen sekä sunnuntaivuorokauden päättyminen 12. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuorokausi alkavat ja sunnuntaityövuorokausi päättyy maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Aloittamis- ja lopettamistyöt 13. Aloittamis- ja lopettamistyöllä tarkoitetaan työtä: 1) joka on välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työajan; 2) joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa. Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella. Sitä saa teettää enintään viisi tuntia viikossa työaikalain 19 :ssä säädettyjen ylityön enimmäismäärien lisäksi.

15 Työehtosopimus 13 Aloittamis- ja lopettamistöistä maksettavasta korvauksesta on säädetty työaikalain 22 ja 23 :ssä sekä 39 :n 3. momentissa. Poikkeukset 14. Yllä olevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamista edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttämättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este, raaka- ja tarveaineiden puute, tuotteiden riittämätön menekki sekä näihin verrattava syy. 15. Palokunnan työajan osalta noudatetaan kunnallisen järjestelmän mukaista työaikaa, ellei paikallisesti muuta sovita. Lisien muuntaminen 16. Paikallisesti voidaan sopia eri työaikamuotoihin liittyvien erilaisten palkkaerien, kuten esimerkiksi työajan tasaamislisien, vuorotyölisien, sunnuntaityökorotusten jne. maksamisesta erillisinä kiinteinä tunti- tai kuukausikohtaisina lisinä. 7 Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala 1. Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa tasaavat muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä. Työajan tasaaminen ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajantasaamisvapaat työsuhteen alusta lukien. Vapaan kertyminen 2. Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Vähintään " " " " " työpäivää " " " " " vapaa vapaata " " " "

16 14 Työehtosopimus Vähintään " " " " " työpäivää " " " " " ,5 vapaata " " " " " Tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan säännöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muuten pysyvien elinten ja Kemianliiton liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika. Pöytäkirjamerkintä 1: Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Työajan tasaamisen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa tasaavat sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Vapaan antaminen 3. Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos vapaa annetaan samanaikaisesti kaikille työntekijöille tai työosastolle, noudatetaan työehtosopimuksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työajan tasoittumisjärjestelmän muuttamisesta. Henkilökohtaisesti annetusta vapaasta on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen vapaan antamisajankohtaa. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti toisin sopia. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei vapaata pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle 5. kohdassa tarkoitetun ansiokompensaation lisäksi yksinkertainen palkka.

17 Työehtosopimus 15 Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Vapaa voidaan myös antaa muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan. 4. Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmässä ei muuta johdu, työstä poissaolevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen saatu ilmoitetuksi, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt. Ansiotaso 5. Kuukausipalkkaisella työntekijällä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan. Tuntipalkkaisten työntekijöiden ansionmenetys kompensoidaan siten, että tasausvapaapäiviltä maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Työssäolopäivien veroiset päivät 6. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi. 7. Jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijöille palkallisia vapaapäiviä. 8 Keskeytyvä 3-vuorotyö 1. Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräinen viikkotyöaika voi vuosittain vaihdella ollen vuonna 2010 keskimäärin 36,1, vuonna ,1, vuonna 2012 keskimäärin 35,6 tuntia, vuonna 2013 keskimäärin 35,7 tuntia viikossa ja vuonna 2014 keskimäärin 35,7 tuntia viikossa. 2. Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 1. kohdassa mainittuihin keskimääriin. Tasoittumisajanjakson pituus on enintään vuosi, pääsääntöisesti kalenterivuosi. Pöytäkirjamerkintä 1: Liitot suosittelevat työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista siten, että peräkkäin tehdään enintään viisi työvuoroa.

18 16 Työehtosopimus 3. Työaika tasataan merkitsemällä työvuoroluetteloon tehtyä työtä vastaavat vuorovapaat siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1. kohdassa mainittuihin keskimääriin. Pöytäkirjamerkintä 2: Mikäli paikallisesti niin sovitaan, voidaan vuorovapaat tai osa niistä antaa yksilöllisesti niitä etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmään merkitsemättä. 4. Vuorovapaita ansaitaan keskeytyvässä 3-vuorotyössä tehtyä säännöllistä työvuoroa kohden seuraavasti: Tehdyt säännölliset työvuorot Vuorovapaiden määrä työpäivää " " " " " " " " " " " " " " ,5 vapaa vapaata " " " " " " " " " " " " " Edellä mainittujen vuorovapaiden lisäksi vuosityöaikaa tasaavat kunakin vuonna maanantain ja perjantain välille sattuvat arkipyhät. Mikäli arkipyhät ovat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia työpäiviä, tulee työntekijälle antaa vastaava määrä vapaata muuna aikana. Arkipyhäkorvauksen sijasta maksetaan työntekijöille kyseisiltä vapaapäiviltä keskituntiansion mukainen korvaus. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske työaikamuotoa vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä Kemianliiton liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.

19 Työehtosopimus Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä. 7. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi. 8. Lopputilitapauksissa sekä tilanteissa, jolloin keskeytyvää 3-vuorotyötä tehdään vain osa kalenterivuodesta, korvataan vajaat vuorovapaat rahassa. Laskentasääntönä on tällöin se, että yhdestä säännöllisestä työvuorosta ansaitaan 0,613 tuntia vuorovapaata. Vuorovapaiden palkka 9. Kuukausipalkkaisille työntekijöille ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan. 10. Työstä, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen työajan, maksetaan kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. 11. Jos työntekijä on työskennellyt työajan tasoittumisjärjestelmään merkityn vuorovapaansa aikana, siirretään se annettavaksi myöhäisempänä ajankohtana. 12. Vuosilomaa annettaessa ei vuosiloma-ajanjaksolle saa sijoittaa vuorovapaita. Työssäolopäivien veroiset päivät 13. Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset vuorovapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosiloman pituutta määrättäessä. 9 Keskeytymätön 3-vuorotyö 1. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,6 tuntia viikossa päivän pituiseen vuosilomaan oikeutetun työntekijän säännöllisten työvuorojen määrä kalenterivuodessa on 204 työvuoroa ja vuorovapaiden ja vapaavuorojen yhteismäärä 126,25 edellyttäen, että vuosiloma pidetään kokonaisuudessaan kalenterivuoden aikana. Esimerkki Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:

20 18 Työehtosopimus - keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenneltävä ajanjakso 196 kalenteripäivää - sama työviikkoina, eli 196 pv./. 7 pv/vk, eli 28 viikkoa - työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla 3 viikkoa - todellisten työviikkojen määrä on 25 viikkoa Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 34,6 h/vk, eli 865 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 108 työvuoroa. Em. ajanjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 108 työvuoroa. Lisäksi jakson aikana on vuosilomajakson ulkopuolelle sijoittuvista vapaavuoroista 23 (108/4,67) merkittävä tunnuksella V ja maksettava ko. päiviltä jäljempänä kohdassa 12 selostettava vuorovapaan korvaus. Mikäli edellä kuvattuun 28 kalenteriviikon ajanjaksoon yksittäistä työntekijää koskien sisältyy pidempiä, muita kuin tämän pykälän 6. kohdassa mainittuja palkattomia poissaoloja, esimerkiksi pitkä palkaton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työviikkoja vähentävänä tekijänä. 3. Työajan tasoittumisjärjestelmät laaditaan paikallisesti. Niiden muuttamisessa noudatetaan kohdan määräyksiä. 4. Työajan tasaamiseksi keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa vuoden aikana on työntekijällä oikeus saada hänen kalenterivuoden aikana keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelemänsä ajan pituudesta riippuen vuorovapaita. Vuorovapaat merkitään työajan tasoittumisjärjestelmään tunnuksella V ja työajan tasoittumisjärjestelmään sisältyvä muu vapaa eli vapaavuorot tunnuksella - (viiva). 5. Keskimääräistä viikkotyöaikaa toteutettaessa saadaan työajan tasoittumisjärjestelmään sisältyvän kokonaisvapaan määrä käyttämällä kerrointa, jonka suuruus on 0,619 kutakin tehtyä työvuoroa kohden. Tähän kokonaisvapaaseen sisältyvät vuorovapaat, joiden lukumäärä saadaan jakamalla tehdyt työvuorot luvulla 4, vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elimien kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä

21 Työehtosopimus 19 pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika. 7. Tehdyksi säännölliseksi työvuoroksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on tehnyt vähintään puolet työtä ja ollut muun osan poissa joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä. 8. Jos annettava vapaa sisältyy edellä 6. kohdassa mainittuun säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi. 9. Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työntekijän oman työvuoroluettelon mukaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, vuorovapaat annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos työntekijälle ei ole vuorovapaiden määräytymiskauden aikana voitu antaa vuorovapaita, korvataan pitämättä jääneet vuorovapaat siirtämällä ne annettaviksi seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ellei paikallisesti toisin sovita tai maksamalla niistä keskituntiansion mukainen korvaus niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. 10. Jos työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, teetetään ylimääräiset vuorovapaat takaisin viimeistään seuraavan tammikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, että niitä vastaava määrä työntekijän työvuoroluettelon mukaisista vuorovapaista merkitään työntekijän työpäiviksi. Siitä aiheutuvat muutokset tulee huomioida ko. työvuoroluetteloon. Tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan näiltä päiviltä normaali palkka. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ko. päivien palkka sisältyy kuukausipalkkaan. 11. Uudelle työntekijälle ei pääsääntöisesti anneta vuorovapaita ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Kuitenkin vuorovapaita ansaitaan myös tänä aikana tehdyiltä työvuoroilta. Vuorovapaiden palkka 12. Työajan tasaaminen keskimäärin 34,6 tuntiseen viikkoon toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Tämä tapahtuu siten, että työajan tasaamisjärjestelmän mukaiset vuorovapaat, eli ajantasausvapaat ovat palkallisia ja että vuorovapaapäiviltä maksetaan peruspalkan lisäksi keskimääräisenä tuntiperusteisten lisien osuutena 38 % peruskuukausipalkasta 5-vuorojärjestelmää käytettäessä. Työssäolopäivien veroiset päivät 13. Työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset vuorovapaat luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosiloman pituutta laskettaessa.

22 20 Työehtosopimus 10 Lepoajat Päivittäinen lepoaika 1. Säännöllisessä päivä- ja yksivuorotyössä työntekijälle annetaan työaikalain 28 :ssä säädetyin edellytyksin tunnin kestävä ruokailutauko, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikaltaan. 2. Työnantajan ja työntekijän niin sopiessa voidaan myös päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta. Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruokailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivana ajankohtana. 3. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin. Virkistystauko 4. Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työpaikalla virkistystauko siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa. Levähdystauko 5. Jos työaika ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä levähdystauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Vuorokausilepo 6. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja työntekijälle on tällöin annettava lainkohdassa tarkoitetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

23 Työehtosopimus 21 Viikoittainen vapaa-aika 7. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. 11 Ylityö Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus. Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tuntia vuorokaudessa sekä työaikalain 32 :ssä mainituissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittainen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momentissa säädetyllä tavalla. 1. Teollisuuslaitoksen toiminnan ja jatkuvan säännöllisen käynnissäpitämisen vuoksi välttämätöntä työtä, jota ei voida tehdä säännöllisenä työaikana, tehdään ylityönä laissa säädetyin työaikaa koskevin rajoituksin. Vuorokautinen ylityö 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työehtosopimuksen 6 2. kohdassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 6 4. kohdan mukaisesti sovitun, tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. 3. Vuorokautisesta ylityöstä sekä jaksoylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina maksetaan vuorokautisesta ylityöstä kuitenkin heti 100 %:lla korotettu palkka. Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen täyden työvuoron jälkeen tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. 4. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Viikoittainen ylityö 5. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen 6 2. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin

24 22 Työehtosopimus työajan. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. 6. Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaisena ylityönä korvattavaksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työajan tasoittumisjärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. 7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 8. Muussa kuin keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille maksetaan pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka ja muiden 6 8. kohdassa mainittujen arkipyhäviikkojen lauantaina tehdystä työstä kuten viikkoylityöstä. Edellytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti asianomaisilla viikoilla tai että tämän pykälän 5. kohdan edellytykset täyttyvät. Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa 9. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, määräytyy viikkoylityö sen työaikamuodon työvuoroluettelon perusteella, missä hän asianomaisella viikolla on työskennellyt eniten Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä 10. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla. Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan 11. Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksen 7 :ssä tarkoitettujen työajan tasaamisvapaiden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, yleissopimuksen 7.1 tai 7.2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökorvausta siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

25 Työehtosopimus 23 Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan 12. Ylityöstä maksettava palkan perusosa, korotusosa tai molemmat voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä 9 viikon kuluessa ylityön tekemisestä. Ylityön enimmäismäärät 13. Työaikalain 19 :stä poiketen käytetään ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona yksinomaan kalenterivuotta. Levähdystauko ennen ylityötä 14. Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, sallitaan hänen pitää 15 minuutin levähdystauko joka luetaan työaikaan. Ylityössä tarvittavista levähdystauoista sovitaan työaikalain 28 huomioon ottaen paikallisesti. Sunnuntaityökorotus 15. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vappu- ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaisena sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu palkka. Kuukausipalkan jakaja 16. Yli- ja sunnuntaityötä laskettaessa saadaan kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla Hälytysluontoinen työ Edellytykset 1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään hälytyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ tehdään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuorokauden puolella kello ja välisenä aikana. Hälytysraha 2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella.

26 24 Työehtosopimus Se on: a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työaikana tai työajan jälkeen ennen kello b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello ja välillä. 3. Hälytyskutsun perusteella kello ja välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka. 4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka. 5. Jos työ liittyy seuraavaan säännölliseen työvuoroon, ei kysymys ole hälytysluontoisesta työstä. 13 Päivystysvalmius Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella valmiudessa kutsun saatuaan saapumaan suorittamaan työtehtäviään. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle päivystysvalmiudesta korvausta. Päivystysvalmiudesta maksettava korvaus on: % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään tunnin kuluttua kutsusta % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tunnin kuluttua kutsusta. Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun työntekijä on päivystysvalmiudessa työtä tekemättä. Jos päivystysvalmiudessa oleva työntekijä kutsutaan työhön maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Päivystysvalmiudessa olevan työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä. Päivystysvalmiudesta on sovittava työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

27 Työehtosopimus 25 Paikallisesti voidaan päivystysvalmiudesta maksettavasta korvauksesta ja sen määräytymisperusteista sopia toisin. III TYÖPALKAT 14 Työkohtainen palkka Palkkausjärjestelmän perusteella määräytyvät ryhmäohjepalkat ovat seuraavat: Ryhmäohjepalkat lukien Palkkaryhmä /kk Ryhmäohjepalkat lukien Palkkaryhmä /kk Nuorten ohjetuntipalkat 2. Kun nuori työntekijä suorittaa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja omaa työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti. Muutoin ovat vuotiaiden työntekijöiden ohjetuntipalkat seuraavat: Nuorten ohjetuntipalkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Nuorten ohjetuntipalkat snt/h /kk 15 v v v

28 26 Työehtosopimus Nuorten ohjetuntipalkat ovat lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Nuorten ohjetuntipalkat snt/h /kk 15 v v v Pöytäkirjamerkintä 1: Nuorten ohjetuntipalkat eivät koske enintään kahdeksi kuukaudeksi kesäharjoittelijoiksi otettuja koululaisia. Pöytäkirjamerkintä 2: Nuorten alle 25-vuotiaiden harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan ylintä nuorten ohjetuntipalkkaa maksaa seuraavissa tapauksissa: - tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta, - ammatillisissa tai teknillisissä oppilaitoksissa tai korkeakouluissa opiskelevien nuorten kesäharjoittelun ajalta. Olosuhdelisä Poikkeuksellisen likaisten töiden korvauksena sekä tietyissä erityisolosuhteissa, joissa edellytetään erityissuojavarusteiden käyttöä, maksetaan 104 senttiä tunnilta. Lisää maksetaan niin monelta tunnilta kuin työ näissä olosuhteissa kestää tai erikoissuojavarustuksen käyttöä edellytetään. Lisä voidaan maksaa yhtäaikaisesti molemmilla perusteilla. 15 Suorituspalkkatyö 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi, mikäli mahdollista, urakkatyönä. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava eri työpaikoilla lähemmin sovittaviin työkohteisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellaisen, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyöllä nousee 30 % mainittua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. 2. Erikoisammattimiehelle sekä siihen verrattavalle, vaativassa työssä olevalle täysin ammattitaitoiselle työntekijälle, jolla ammattitaitonsa perusteella on edellytys urakkatyössä päästä tavanmukaiseen urakkaansioon ja joka työn laadusta johtuen työnantajan määräyksestä joutuu suorittamaan työtä pääasiassa aikapalkalla, voidaan tuntipalkka tapaus tapaukselta määrätä siten, että se on samassa suhteessa ao. työssä 14 :n 1 kohdan mukaisesti normaalilla urakkatyövauhdilla saavutettavaan ansioon, kuin mitä hänen työsuorituksensa sen vaativuuteen, laatuun ja milloin se on mitattavissa, myös määrään, sekä tehtävän hänelle

29 Työehtosopimus 27 asettamaan vastuuseen katsoen, kulloinkin on keskimääräiseen urakkasaavutukseen. Urakasta sopiminen Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukaisiin mielekkäisiin ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaviin urakoihin. 16 Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisä 1. Voimassaolevia vuorotyölisiä korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta iltavuorossa 3 senttiä tunnilta ja yövuorossa 5 senttiä tunnilta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta iltavuorossa 2 senttiä tunnilta ja yövuorossa 4 senttiä tunnilta Vuorotyölisien maksamisessa sovelletaan järjestelmää, jossa kunkin yhtiön tuotanto-osastojen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen keskiarvon perusteella ne määritellään yhtiökohtaisesti prosentuaalisiksi ja niiden suuruus todetaan yhtiöittäin kerran kalenterivuodessa 1.4. eli II vuosineljänneksen alussa edeltävän maaliskuun lopun tilanteen perusteella. Keskiarvoa määrättäessä jätetään huomioimatta 30 % alimmista kuukausipalkoista. Maksettavat vuorotyölisät eivät voi alittaa edellisten vuorolisien määrää. Ilta- ja yötyölisä 2. Jos työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kello ja välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluontoista työtä, maksetaan em. kellomäärien välille sattuvilta työtunneilta iltavuorolisän suuruista iltatyölisää ja kello ja välille sattuvilta työtunneilta yövuorolisän suuruista yötyölisää. 17 Siirto toiseen työhön Alemmin palkattu työ 1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toiseen omaa työtään alemmin palkattuun työhön, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään

30 28 Työehtosopimus sovittu henkilökohtainen tuntipalkka kahden viikon ajalta, minkä jälkeen palkka määrittyy sen työn mukaan, jota työntekijä suorittaa. Korkeammin palkattu työ 2. Jos toiseen, korkeammin palkattuun tuntityöhön siirretty työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti suorittava, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka. 18 Palkanmaksu 1. Palkat maksetaan sovittuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Paikallisesti voidaan sopia, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. 2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työsuhteen päättyessä erääntyneet saatavat maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. 3. Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalaskelma. 4. Palkasta pidätetään se, mihin työnantaja on lain ja sopimuksen mukaan velvollinen tai oikeutettu. 5. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan pankkiin. 19 Kuukausipalkka Kuukausipalkan osittaminen 1 Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hänelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta maksettava palkka siten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon sisältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien lukumäärällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa. Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisten työtuntien lukumäärään sisällytetään työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset vuorovapaat.

31 Työehtosopimus Keskituntiansio Laskentajakso 1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään laskentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljännestä. Tuntipalkkainen työntekijä 2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palkkiotyössä työajalta saamansa ansio mahdollisine palvelusaikalisineen, erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn, poikkeuksellisen vaikean ja vaarallisen työn sekä vuorotyön lisineen vähennettynä ylityökorvauksella sekä sunnuntaityökorotuksella ja suurjuhlapyhäkorvauksella sekä suurjuhlapyhän aaton korvauksella jaetaan laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa 1- ja 2-vuorotyötä tekevän työntekijän keskituntiansiota laskettaessa ei tämän ansiosta kuitenkaan vähennetä sunnuntaityökorotuksia. Kuukausipalkkainen työntekijä 3. Kuukausipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota laskettaessa kiinteää kuukausipalkkaa vastaava keskiansio saadaan laskemalla yhteen laskenta-ajanjaksolta työntekijälle maksettavaksi sovitut kuukausipalkat palvelusaikalisineen ja jakamalla saatu palkkasumma tuntimäärällä, joka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 155 ja muissa työaikamuodoissa 159. Jos työntekijän palkkaan sisältyy muuttuvia palkanosia, esimerkiksi palkkio-osuuksia tai tuntiperusteisia lisiä, lasketaan näitä vastaava keskituntiansio-osa kohdassa 2 määritellyllä tavalla. 4. Jos säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tuntipalkkaa pienempi, käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tuntipalkkaa. Keskituntiansion käyttöajanjakso 5. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käytetään seuraavasti: - helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota, - touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,