VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E27372 LOHJAN KAUPUNKI LOHJAN KAUPUNGIN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Muutoslista ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE ARY ARY MHAN LUONNOS ARY ARY MHAN LUONNOS ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS VESIHUOLLON PAINOPISTEET... 9 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA KEHITTÄMISTARPEET B-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET NYKYTILA KEHITYSENNUSTEET C-OSA KOKO KUNNAN ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET SUUNNITELMAN TOTEUTUS TIIVISTELMÄ Liitteet: Kartat: Liite 1 Kehittämistoimenpiteet Liite 2 Haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostot Kartta 101 Yleiskartta, mk 1: Kartta Aluekartat, mk 1: Sweco Ympäristö Oy PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku puh Y-tunnus

4

5 1 JOHDANTO Lohjan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2021 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kunnat liittyivät Lohjan kaupunkiin vuoden 2013 alusta. Tähän kehittämissuunnitelmaan on päivitetty entisten Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Lohjan kaupungin edellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on vuodelta 2011, Karjalohjan kunnan vuodelta 2010 ja Nummi-Pusulan vuodelta Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toimintaalueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Lohjan kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet aluejohtaja Antti Ryynänen ja suunnittelija Maiju Hannuksela. Lohjan kaupungista suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet vesihuoltopäällikkö Jorma Lehtonen, käyttöpäällikkö Liisa Anttila, katupäällikkö Seppo Lötjönen, ympäristöpäällikkö Risto Murto, johtava ympäristötarkastaja Auli Kokkonen ja yleiskaavoittaja Iiris Koivula. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Lohjan kaupunki. Lohja sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Naapurikuntia ovat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti. Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin ja Karjalohjan sekä Nummi-Pusulan kunnat Lohja kuuluu Uudenmaan liiton ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 1109,73 km 2, josta maapinta-alaa on 939,14 km 2 ja vesipinta-alaa 170,59 km 2. Vesipinta-ala on kokonaisuudessaan makeaa vettä. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, sijaitsee suurelta osaltaan Lohjan kaupungin alueella. 1 (39)

6 2.1 Väestö ja elinkeinot Lohjan kaupungissa oli vuoden 2014 joulukuussa asukasta. Viime vuosina väestönkasvua on ollut noin 1 % vuodessa. Väestömäärän kehitys vuodesta 1985 eteenpäin on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Lohjan väestömäärän kehitys vuosina (Tilastokeskus). Taulukossa on mukana entisen Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kuntien alueet Lohja Asuntokuntien määrä vuonna 2013 oli kappaletta, eli keskimäärin 2,2 henkeä/asuntokunta. Kesämökkejä oli kappaletta. Yli puolet Lohjan työpaikoista on palvelualalla. Teollisuuden osuus on noin viidesosa. Elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Lohjan elinkeinorakenne vuonna Taulukossa on mukana entisen Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kunnan alueet. Elinkeinorakenne 2011 Työlliset % Maa-, metsä- ja kalatalous 443 2,1 Teollisuus ,1 Rakentaminen ,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 Kuljetus ja varastointi ,7 Informaatio ja viestintä, tiet. ja tekn. toiminta, hall. toiminta ,2 Rahoitus, vakuutus- ja kiinteistötoiminta 564 2,6 Koulutus, julkinen hallinto ,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut ,2 Muut palvelut 843 4,0 Toimiala tuntematon 265 1,2 Yhteensä Väestöennusteet Lohjan väestömäärän oletetaan lisääntyvän vuoteen Lohjan kaupunki on laatinut kaksi skenaariota väestöennusteelle. Tavoiteskenaario sekä nopean kasvun skenaario on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Lohjan väestöennuste vuoteen Skenaario Tavoite Nopea kasvu (39)

7 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaavoitus Uudellamaalla maakuntakaavoituksesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Uudenmaan liitossa on käynnistetty maakuntakaavaa täydentävän vaihekaavan laadinta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tutkitaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristöseurauksia ja jotka edellyttävät molemminpuolista yhteensovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Uudenmaan maakuntakaavan uudistus käynnistettiin vuoden 2011 alussa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämisen jälkeen. Vireillä olevan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää neljä pääteema, jotka ovat alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupankäynnin palveluverkon suunnittelu niin, että se muodostaa osan alue- ja yhteiskuntarakenteesta sekä kylien ja haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaaminen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava koskee Blombackenin jätevedenpuhdistamoa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan joulukuussa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava valmistelu on käynnistynyt. Kaava valmistellaan kolmen vuoden aikana koko Uudenmaan alueelle. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat elinkeino ja innovaatiotoiminnan, logistiikan, tuulivoiman, viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen osalta Yleiskaavoitus Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne liikenteen, taajamien, kylien ja työpaikka-alueiden sekä maa- ja metsätalouden, virkistys- ja suojelutarpeiden suhteen. Osayleiskaavoissa tarkastellaan alueiden kehittämistä kunnan osa-alueella. Lohjan kaupungissa on voimassa seuraavat yleiskaavat: - Nummi-Pusulan itäosien osayleiskaava, hyväksytty v. 2011, tullut voimaan v. 2013, oikeusvaikutteinen - Nummi-Pusulan eteläosien osayleiskaava, hyväksytty v tullut voimaan v. 2009, oikeusvaikutteinen - Särkijärven osayleiskaava, hyväksytty 2008, oikeusvaikutteinen - Karnaisten osayleiskaava, hyväksytty 2007, oikeusvaikutteinen - Härjänvatsan osayleiskaava, hyväksytty 2005, oikeusvaikutteinen 3 (39)

8 - Lohjanharjun osayleiskaava, hyväksytty v. 2002, oikeusvaikutteinen - Munkkaan jätekeskuksen osayleiskaava, hyväksytty v.1999, oikeusvaikutteinen - Karjalohjan kirkonkylän osayleiskaava, vahvistettu 1980, päivitetty Lehmijärven ja Lieviön osayleiskaavat, hyväksytty v Lohjan kunnan yleiskaava, hyväksytty v Gunnarlan osayleiskaava, vahvistettu v Lohjansaaren ja Karstun osayleiskaavat, hyväksytty v Lohjanharjun osayleiskaava, vahvistettu ympäristöministeriössä v. 1988, oikeusvaikutteinen - Pappilankorven osayleiskaava, hyväksytty v Ojamon yleiskaava, hyväksytty v Sammatin pohjoisosien yleiskaava, oikeusvaikutteinen Lohjan taajamaosayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Kaava on hyväksytty 2013, mutta ei ole tullut toistaiseksi voimaan valituksista johtuen. Lisäksi vireillä ovat seuraavat osayleiskaavat: - Paloniemen alueen osayleiskaava - Lieviö-Pauni maaseutu-alueiden osayleiskaava - Lehmijärvi-Pulli osayleiskaava - Nummi-Saukkola osayleiskaava (ml. Tavola) Asemakaavoitus 4 (39) Yksityiskohtaisia kaavoja eli asemakaavoja laaditaan alueille, joille rakennetaan uutta taajamaa, joko asuntoja tai työpaikkoja. Ranta-alueille maanomistajat voivat laatia rantaasemakaavoja. Kaavoitusohjelma (Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunta ) vuosille asemakaavoituksen osalta sisältää seuraavat uudet asemakaavat ja asemakaavan muutokset sekä vireillä olevat kaavat, joita jatketaan. Karjalohja: Lohja: - Karjalohja, tievarauksen poistaminen, ak-muutos - Ojamo (Citymarket) - Haikarin ranta-alue - Hiidensalmi, ranta-alue - Suojeluskuntatalo (ja Åsvalla) - Lohjan asema, Venteläntie - Vivamo - Länsi-Louhenkatu - Porla - Roution koulu, kaavamuutos

9 - Rajavartiostonkatu - Perttilä - Hiidensalmi, itäosat - Suninhaka - Mäntylän päiväkodin tontti - Vappula - Keski-Lohja (Saajos) - Kisakuja - Pappilankorpi - Immula, Orthex - Mäntynummen lämpö - Paloniemi, asuntomessualue - Nummentaustan koulun alue Lohjan keskusta: - Nahkurintori - Keskusta, ranta-alue - Paikkarinkatu (Keksitehdas) - Nahkurinraitti - Hiidensalmi, Taimisto ja Tennari - Karstunraitti - Suurlohjankatu - Karstuntien kiertoliittymä Nummi: - Oinolan koulun ympäristö - Saukkolan taajaman eteläinen asemakaava ja muutos - Nummen kevyen liikenteen väylä - Nummen kunnantalo ja terveysasema Sammatti: - Sammatti, Lohilammentie Pohjavesialueet Lohjan kaupungin alueella sijaitsee yhteensä 29 luokiteltua pohjavesialuetta. I-luokan pohjavesialueita on 15 (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 66 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on m 3 /d. IIluokan alueita on 14 (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Lohjan alueella ei sijaitse III-luokan pohjavesialueita. Osalle pohjavesialueista on laadittu suojelusuunnitelma. Pohjavesialueet on esitetty liitekartoilla Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty seuraavassa taulukossa. 5 (39)

10 Taulukko 2.4 Lohjan alueella kokonaan sijaitsevat luokitellut pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto ). Pohjavesialue Luokka Kokonaispinta-ala [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [m 3 /d] Pukkilanharju I 2, Härjänvatsa I 4, Mäntylä I 0,3 90 Hietainen I 0, Outamo I Brotorp I 70 Tytyri/Lohjanharju I Lohjanharju I 8, Lohjanharju I 23, Vivamo I 1, Ikkala I 1, Mykämäki I 4, Keräkankare I 11, Pojannonharju I 2, Sammatti I 5, Yhteensä I-luokka Pyrkylännummi II 0, Linhamarinharju II 2, Halkiovahannummi II 1, Kirkniemi II 2, Vesipekka II 2, Saukkola II 3, Nummiahde II 3, Kaljakuru II 1, Hunsaa II 1, Heijala II 1, Nummimetsä II 1, Kotanummi II Rankkulannummi II 1, Käkihuhta II Yhteensä II-luokka KAIKKI YHT: Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin on lisätty uusi pohjavesien rajaamista ja luokittelua sekä suojelusuunnitelmia koskeva luku. Jatkossakin ELYkeskukset luokittelevat pohjavesialueet vedenhankintaan soveltuvuuden perusteella 1- luokkaan (tärkeät pohjavesialueet) ja 2-luokkaan (vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet). Uusi luokittelu korvaa nykyiset I ja II -luokat, joihin kuuluvia alueita tarkastellaan 6 (39)

11 uudelleen niiden sijoittamiseksi uusiin luokkiin. Nykyisin käytössä oleva luokka III, eli muut pohjavesialueet, poistetaan kokonaan tai luokitellaan 1 tai 2 -luokkaan riippuen siitä, soveltuuko alue vedenhankintaan. Lakimuutos tuli voimaan ja luokitusten tarkistaminen pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä Natura-alueet Lohjan kaupungin alueella sijaitsee 15 Natura 2000 verkostoon kuuluvaa kohdetta. Natura-alueet on esitetty liitekartoilla Yhteenveto Natura-alueista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.5 Lohjan Natura-alueet (Valtion ympäristöhallinto). Natura-alue Sijaintikunta Pinta-ala [ha] Peruste Haukkamäki Lohja, Somero 23 SCI Hyyppärän harjualue Salo, Somero, Lohja SCI Kalkkimäki ja Laukmäki Lohja 67 SCI Karkali, Suuriniemi ja Mailan alueet Lohja 120 SCI Karstunlahden metsä ja kalliot Lohja 34 SCI Kiskonjoen latvavedet Salo, Raasepori, Lohja 56 SCI Lakimäen metsä Lohja 50 SCI Lohjanharju ja Ojamonkangas Lohja 272 SCI Lohjanjärven alueet Lohja, Raasepori 213 SCI Nummi-Pusulan lintuvedet Lohja 423 SPA, SCI Pikkujärvi Lohja 87 SPA, SCI Puujärvi Lohja 694 SCI Tulijärvi-Makubergen Raasepori, Lohja 47 SCI Vaanilanlahti Lohja 68 SPA, SCI Åkärr, Strykmossen ja Pytberg Lohja, Siuntio 73 SCI SCI = (Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA = (Special Protection Area) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue Vesistöt Lohjan kaupungin kokonaispinta-alasta 171 m 2 eli n. 15 % on vesistöä. Pääosa Lohjasta kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen. Muut vesistöalueet ovat Kiskonjoen-Perniön, Kokemäenjoen ja Siuntionjoen vesistöalueet. Kuntaliitosten jälkeen Lohja on merkittävää järvialuetta. Lohjalla on yli 110 suurempaa järveä tai lampea sekä muutamia merkittäviä jokia. Suurimmat tai muuten merkittävimmät järvet ovat Uudenmaan suurin järvi Lohjanjärvi, Hiidenvesi, Hormajärvi, Lehmijärvi, Enäjärvi, Puujärvi, Pitkäjärvi, Valkerpyy ja Pusulanjärvi. Merkittävimmät joet ovat Pusulanjoki, Nummenjoki, Someronjoki ja Siuntionjoen latvaosat. Monille järville on perustettu järven suojeluyhdistys. Seuraavassa kuvassa on esitetty Lohjan pintavesien ekologinen luokitus vuonna (39)

12 Kuva 1. Ote Uudenmaan pintavesien ekologinen tila 2013 kartasta (Uudenmaan ELYkeskus). Lisätietoja Lohjan vesistöistä saa: 8 (39)

13 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET 3.1 Pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: Taulukko 3.1 Kunnan vesihuoltopalvelujen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat Tavoitetila Strategia Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Käytetään parhaita, teknistaloudellisesti hyödynnettäviä, raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet) Vedenhankinta ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan ennakoivalla kunnossapidolla ja saneerauksella Jäteveden viemäröinti ja käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä 9 (39)

14 3.2 Vesihuollon painopisteet ja periaatteet lähitulevaisuudessa Painopisteet 10 (39) Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen saneeraus Ensimmäinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Lisäksi toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Verkoston riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia erityisesti. 2. Haja-asutuksen jätevesihuolto Toinen painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen 2016 asti. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäriverkostoja hajaasutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. Hajaasutusalueiden vesihuoltoa edistetään vesiosuuskuntien voimin. 3. Vedenhankinnan varmuuden lisääminen Kolmas painopiste on vedenhankinnan varmuuden lisääminen. Varmuutta lisätään vedenhankintakapasiteettia lisäämällä sekä rakentamalla yhdysvesijohtoja. Syöttövesijohtojen saneerauksesta huolehditaan Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen yleiset periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston ja jätevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin Vesihuoltoverkoston laajentamisen periaatteet Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Kaupungin vesi- ja viemärilaitos laajentaa vesihuoltoverkostoaan uusien asemakaava-alueiden rakentuessa.

15 - Haja-asutusalueella vesihuoltoverkostoa rakennetaan perustettavien vesiyhtymien voimin. - Laajentaminen tapahtuu vesiosuuskuntien omassa aikataulussa. - Kaupunki tukee osuuskuntia maksamalla avustusta rakentamiseen. - Haja-asutusalueilla kiinteistöt voivat liittyä myös vesi- ja viemärilaitoksen runkoverkostoihin (yhdysvesijohdot ja siirtoviemärit). - Siirtolinjojen varrella olevilla toiminta-alueilla erityisesti uudet kiinteistöt on liitettävä yhdysvesijohtoon ja siirtoviemäriin. Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2016 mennessä. Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Vesihuoltoverkostojen toteutussuunnittelussa huomioidaan alueella mahdollisesti sijaitsevat pohjavesialueet, Natura verkostoon kuuluvat kohteet, luonnonsuojelualueet ja - ohjelmat sekä muinaismuistot ja muut arvokkaat kohteet. 3.3 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko kyseisen laitoksen toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot) Osuuskuntien tukemisen periaatteet Lohjan kaupunki myöntää avustusta vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella olevan asutuksen, käytännössä haja-asutusalueiden, vesihuollon toteuttamiseen. Avustusperiaatteet ovat seuraavat: - Avustus myönnetään rekisteröidylle vesiosuuskunnalle, -yhtiölle tai muulle oikeushenkilönä pidettävälle yhteisölle. - Avustusta maksetaan 15 % hyväksytyistä toteutuskustannuksista, kuitenkin enintään 15 % hyväksytystä kustannusarviosta. 11 (39)

16 12 (39) - Hyväksyttyihin kustannuksiin sisältyy niiden linjojen rakennuskustannukset, jotka sopimuksen mukaan vastaanotetaan luovutustilanteessa kaupungin omaisuudeksi ja kunnossapitoon. Tämä siis tarkoittaa runkolinjoja kaikkine rakenteineen sekä sivuhaaroja niin pitkälle kuin liittyjiä on tai myöhemmin tulee olemaan enemmän kuin yksi. - Hyväksyttyihin kustannuksiin luetaan myös toteutussuunnittelu urakkatarjouspyyntöasiakirjojen laatimisineen, palkatun valvojan ja/tai projektijohtajan palkkauskustannukset sekä tilinpitokustannukset. Liittyjän kirjanpidon tulee hoitaa ammattitaitoinen kirjanpitäjä. - Liittyjä teettää rakennussuunnitelmat urakkatarjouspyyntöineen ammattitaitoisella suunnittelijalla samoin kun rakennusaikaisen valvonnankin. - Suunnittelijan laatimassa kustannusarviossa tulee erotella hankkeen avustuksen piiriin luettavat kustannukset ja muut kustannukset. Toteutuskustannukset tulee erotella urakkatarjouksessa (urakkatarjouskaavakkeessa) sekä taloudellisen loppuselvityksen yhteydessä. - Hankkeen ylivalvojana toimii kaupunki, jonka hyväksyntää edellytetään suunnittelijoiden ja urakoitsijan ja tavarantoimittajien suhteen sekä urakan vastaanottotarkastuksessa. - Liittyjän ja liittyjän osakkaiden tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen yleisiä toimitusehtoja, jonka sisältöiset ehdot on liitettävä osakkaiden liittymissopimuksiin. - Lohjan vesi- ja viemärilaitos ei peri liittyjältä liittymismaksua. - Kaupunki myy käyttövettä ja vastaanottaa jäteveden liittymiskohdassa, joka on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen (asemakaava-alueen) rajalla. Vesi- ja jätevesi laskutetaan liittyjältä vesimittarin lukemien perusteella. Vesi- ja jätevesimaksu sekä mittarivuokra peritään kulloinkin voimassa olevan vesi- ja viemärilaitoksen taksan mukaisesti. - Liittyjä vastaa osakkaidensa laskutuksesta oman hinnastonsa mukaisesti. - Liittyjä hankkii kaikki rakentamisessa tarvittavat luvat ja tekee niistä sopimukset. - Liittyjä vastaa omistamansa verkoston ja laitteiden kunnossapidosta. - Mikäli liittyjä vaihtaa omistajaa tämä sopimus siirtyy uudelle omistajalle samoilla ehdoilla. Omistajavaihdoksesta on ilmoitettava kaupungille välittömästi. Siinä tapauksessa, että osuuskunta on halukas luovuttamaan koko yleisen vesi- ja viemärijohtoverkostonsa siihen kuuluvine laitteineen Lohjan kaupungin omistukseen ja hallintaan voi Lohjan kaupunki niin halutessaan suostua ottamaan luovutuksen vastaan seuraavilla ehdoilla: - Osuuskunnan koko käyttöomaisuus luovutetaan yhtäaikaisesti Lohjan kaupungille velattomana ja rasitteista vapaana

17 - Lohjan kaupunki tekee osuuskunnan vesi- ja viemärijohtoverkostoon liittyneiden osakkaiden kanssa uudet liittymissopimukset ilman tästä aiheutuvaa lisäliittymismaksua sillä perusteella, että osakkaat ovat suorittaneen liittymismaksun osuuskunnalle liittyessään osuuskunnan vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Liittymissopimukseen sovelletaan samoja liittymissopimuksen ehtoja kuin Lohjan kaupungin vesilaitoksen muissa liittymissopimuksissa. - Luovutus koskee osuuskunnan yleistä vesi- ja viemärijohtoverkostoa jonka ulkopuolelle jäävät kiinteistökohtaiset liittymät. Liittymäpiste määritellään vastaavaa periaatetta noudattaen kuin Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen muissa liittymissopimuksissa. - Jokaisen liittyjän kanssa tehdään erillinen sopimus, jossa on huomioitu tapauskohtaisesti hankkeen erityisvaatimukset. Sopimuksen hyväksyy tekninen lautakunta. - Avustushakemus on jätettävä teknilliselle lautakunnalle ennen töiden aloittamista siten, että avustuksen määrärahasta on kaupunginvaltuuston päätös ennen hankkeen aloittamista. - Kaupunki voi myöntää takauksen hankkeeseen tarvittavalle lainoitukselle, mikäli avustukselle asetetut ehdot täyttyvät. Takauksen käsittelyä varten tulee jättää erillinen hakemus ja takauksesta tehdään erillinen päätös Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. 13 (39)

18 Vesihuoltoavustusta myönnetään vain vakituisen asutuksen osalta. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii yleensä rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. 3.4 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin selvitetään. Verkkojen laajentamista edistetään siellä missä se osoittautuu järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollista alueen kehittämisen. 3.5 Alueellinen yhteistyö Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. 14 (39)

19 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Lohjalla asutus on sijoittunut pääosin Lohjan keskustaajamaan, Virkkalaan, Ventelään, Routioon, Muijalaan, Sammattiin, Karjalohjan kirkonkylään, Nummeen, Pusulaan ja Saukkolaan. 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Lohjalla kunnallisen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella sijaitsee useita kyliä ja asutuskeskittymiä. 5.1 Vesiyhtymät Kaupungin alueella toimii vesiosuuskuntia, jotka hoitavat veden jakelun ja viemäröinnin osakaskiinteistöilleen. Suurin osa osuuskunnista on liittynyt kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Neljällä osuuskunnan on oma vedenottamo (Hyönölä, Hyrkkölä, Ikkala ja Leppäkorpi). Lohjan alueella toimivat osuuskunnat on esitetty seuraavassa. Verkoston toteuttaneita vesiosuuskuntia ovat: - Hiittisten kylän vesiosuuskunta 22 kiinteistöä - Kotniemen vesiosuuskunta 12 kiinteistöä - Länsihorman vesihuolto-osuuskunta 29 kiinteistöä - Mäntylän vesiosuuskunta 12 kiinteistöä - Sammatin Myllykylän vesiosuuskunta 26 kiinteistöä Toteutusvaiheessa olevia vesiosuuskuntia ovat: - Kittiskosken vesiosuuskunta 5 kiinteistöä - Pappilanmäen vesihuolto-osuuskunta 5 kiinteistöä - Niemenkylän vesiosuuskunta - Karstu-Lahdennummen vesiosuuskunta Nummen, Saukkolan ja Pusulan alueella verkoston toteuttaneita vesiosuuskuntia ovat: - Hyönölän vesiosuuskunta 75 kiinteistöä - Hyönölän jätevesiosuuskunta 39 kiinteistöä - Hyrkkölän vesiosuuskunta 53 kiinteistöä 15 (39)

20 - Ikkalan vesiosuuskunta 10 kiinteistöä - Leppäkorven vesiosuuskunta - Härkäjoen vesiosuuskunta 130 kiinteistöä - Hieran vesiosuuskunta 18 kiinteistöä - Marttila-Hattula-Hauhula 15 kiinteistöä - Töllin jätevesiosuuskunta 56 kiinteistöä - Saparomäen vesiosuuskunta 7 kiinteistöä - Heijalan vesiosuuskunta 9 kiinteistöä - Röhkölän vesiosuuskunta 7 kiinteistöä Toteutusvaiheessa olevia/toimintansa aloittavia vesiosuuskuntia ovat: - Hyvelä-Jättölän vesiosuuskunta 8 kiinteistöä - Pappilanmäen vesihuolto-osuuskunta 5 kiinteistöä Karjalohjan alueella ei toimi vesiosuuskuntia. 5.2 Talousvesi Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luontaisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Etelä-Lohjalla sijaitsevalla Teutarin alueella on kiinteistökohtaisissa kaivoissa tavattu paikoitellen korkeita radonpitoisuuksia ja veden käyttö talousvetenä on vaatinut suodattimien käyttöä. Karjalohjalla on havaittu laatuongelmia happamuuden, radon- tai kloridipitoisuuden sekä bakteerien vuoksi. Osassa kaivoissa on ollut ongelmia myös veden riittävyyden kanssa. 16 (39)

21 5.3 Jätevedet Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (209/2011) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetus on tullut voimaan Alkuperäinen asetus on vuodelta Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on viisi vuotta asetuksen voimaantulosta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: - kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; - kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; - kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön lain voimaan tullessa olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa täyttäneet 68 vuotta. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkoston rakentamiseen hajaasutusalueella. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinne- 17 (39)

22 18 (39) kuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Erityisesti rantavyöhykkeiden loma-asunnoissa voi lisäksi tulla kyseeseen vaihtoehtoiset jätevedenkäsittelyratkaisut (esim. kompostikäymälä). Lohjan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on säädetty jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Jätevesien käsittelyyn on annettu määräykset jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla asemakaava-alueilla, pohjavesialueilla, rantavyöhykkeillä, saaristossa ja muilla alueilla. Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla asemakaava-alueilla pois lukien rantaasemakaavat on vesikäymäläjätevedet johdettava tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön. Alueelta on liityttävä jätevesiviemäriverkostoon kaikkien jätevesien osalta kahden vuoden kuluessa sen tultua mahdolliseksi. Pohjavesialueilla (I ja II -luokan pohjavesialueet) jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Kaikki jätevedet on kerättävä tiiviiseen jäteveden umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan käsitellä tiiviissä jätevedenkäsittelyjärjestelmässä ja johtaa sen jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa kiinteistöllä myös sellaiseen paikkaan, josta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisriskiä, jos se on tontin olosuhteista johtuen perustellusti mahdollista. Vesistöjen rantavyöhykkeillä (keskimäärin 100 m päässä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) ja saaristossa vesikäymälän rakentaminen on kielletty kiinteistöillä ja saarilla, joihin ei ole tieyhteyttä. Muilla alueilla jätevedet tulee käsitellä vähintään kolmiosaisella saostussäiliöllä ja jäteveden maahanimeyttämöllä tai maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan ojaan tai vesistöön, vaan ne on johdettava sepeliojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon siten, että niiden haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevesiä, voi saostussäiliö olla kaksiosainen. Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa tulee noudattaa säädettyjä suojaetäisyyksiä talousvesikaivojen, vesistöjen, tontin rajan tai ojan sekä pohjavesitason yläpuolisen suojakerroksen osalta. Lomarakennusten ja erillisten saunarakennusten, joissa ei ole vesijohtoa, voidaan tulevat vähäiset pesuvedet (kantovesi), imeyttää 30 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin loma- tai saunarakennus. Jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategia on laadittu vuosiksi ja sen tarkoituksena on ohjata ja tukea alueen kuntien päätöksentekoa, ohjeistusta ja valvontaa haja-asutuksen jätevesiä koskien. Strategiaa toteutetaan hankkeilla, joita koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

23 5.4 Lietteet Haja-asutusalueilla syntyviä sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen ja Peltoniemen jätevedenpuhdistamoilla sekä Haarjärven ja Karjalohjan sakokaivolietteen vastaanottoasemilla. 5.5 Toimintavarmuus Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6 KEHITTÄMISTARPEET 6.1 Talousvesi Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 Jätevedet Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksista. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Lohjalla sijaitsee useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on hyväksytty. Jos kaupungin vesihuoltolaitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteessä 2 ja kartoilla on esitetty verkoston tarvealueet. 6.3 Lietteet Haja-asutusalueilla syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoa on kehitetty rakentamalla lietteiden vastaanottoasemat siirtoviemäreiden varsille Sammattiin ja Karjalohjalle. 19 (39)

24 B-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 7 NYKYTILA 7.1 Organisaatiot ja hallinto Lohjan vesihuollosta vastaa kaupungin vesi- ja viemärilaitos, jonka tehtävänä on veden hankinta, veden ja jäteveden johtaminen ja jätevesien puhdistaminen. Vesi- ja viemärilaitos on oma tulosyksikkönsä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kunnallistekniikan tulosalueen alla. Tulosyksikön johtamisesta vastaa vesihuoltopäällikkö. 7.2 Vedenhankinta ja jakelu Vedenhankinta Lohjalla vedenhankintaan käytetään pohjavettä. Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksella on käytössään 11 pohjavedenottamoa. Kuusi ottamoa on poistettu käytöstä, joista kolme toimii tarpeen vaatiessa varaottamoina. Vedenottamoilla on vesioikeuden lupa vedenottoon. Käytössä olevien ottamoiden lupamäärä on yhteensä m 3 /d. Vuonna 2014 vedenottomäärä oli keskimäärin m 3 /d. Lohjan vedenottamot on esitetty liitteenä olevilla kartoilla Yhteenveto ottamoista on esitetty seuraavassa taulukossa. 20 (39)

25 Taulukko 7.1 Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen vedenottamot. Lupamäärä Vedenottamo Pohjavesialue [m 3 /d] Ottomäärä 2014 [m 3 /d] Käsittely Karjalohja: Pukkilanharju Pukkilanharju Ei käytössä Kaliumhydroksidialkalointi Laivaranta Pukkilanharju Varaottamo Sooda-alkalointi Hakonen Pukkilanharju Ei käytössä Ei käsittelyä Lohja: Kaivola Lohjanharju Ei käsittelyä Myllylampi Lohjanharju Ei käsittelyä Moisio Lohjanharju Pappilankorpi Lohjanharju Porla Lohjanharju Ei käsittelyä Tytyrin kaivos Lohjanharju Ei käsittelyä Uusniitty Lohjanharju Ei käsittelyä Lempola Lohjanharju Ei käsittelyä Takaharju Lohjanharju Ei käsittelyä Lehmijärvi Lohjanharju Ei käsittelyä Pusula: Kylmälähde Keräkankare Alkalointi, UV Nummi: Vesipekka Vesipekka Varaottamo Sammatti: Ilmastustorni, hiekkasuodatus, hapetus KmnO 4 :llä Ilmastustorni, hiekkasuodatus, hapetus KmnO4:llä Kukkusnummi Sammatti Varaottamo ph:n säätö lipeällä Kirkonkylä Sammatti Ei käytössä ph:n säätö lipeällä Yhteensä Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoilta vesi johdetaan käsiteltäväksi Tytyrin vesilaitokselle. Kylmälähteen vedenottamon raakavesi pumpataan suoraan Keräkankareen käsittelylaitokselle, jossa raakavesi käsitellään vuonna 2007 valmistuneessa kalkkikivialkalointilaitoksessa. Verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan UV-valolla. Muilta ottamoilta vesi pumpataan suoraan vesijohtoverkostoon. Tytyrin kaivos käyttää kalliopohjavettä. Sammattiin vesi syötetään Lohjan ja Nummen suunnista. Sammatin Kukkusnummen ja Kirkonkylän vedenottamot eivät ole käytössä. Kukkusnummen vedenottamo toimii varavedenottamona, josta vettä pumpataan kerran viikossa maastoon. Karjalohjan vedenottamot on poistettu käytössä. 21 (39)

26 Nummen Vesipekan ottamolta on mahdollista saada poikkeustilanteessa keitettävää vettä, sillä ottamon laitteistoa ei ole purettu. Bonne Juomat Oy:llä on oma vesilaitos, joka on kaupungin valvonnassa. Vedenkulutus on n. 125 m 3 /d. Lisäksi Brotorpin ottamo, Palelukoti Jokelan ottamo ja Outamon vastaanottokodin ottamo ovat yksityisiä vedenottamoita Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt n kiinteistöä eli n. n asukasta vuonna Vuonna 2014 vesijohtoverkostoon pumpattiin vettä yhteensä keskimäärin m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus oli 25 %. Tavoitteellinen laskuttamattoman veden taso on alle 10 %. Lohjan vedenkulutustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.2 Lohjan vedenkulutustiedot Ominaisvedenkulutus l/as d Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d Laskutettu vesi m 3 /d Laskuttamaton vesi m 3 /d Laskuttamaton vesi % Suurimmat vedenkuluttajat ovat: - Cembrit Oy m 3 /a - Constructor Finland Oy m 3 /a - Metsäliitto Osuuskunta/Finnforest m 3 /a - Mondi Lohja Oy/Lohjan lämpölaitos m 3 /a - Mondi Lohja Oy/Tehdasalue m 3 /a - Rudus Oy Ab m 3 /a Vesijohtoverkoston pituus on n. 550 km. Kanta-Lohjan verkosto koostuu neljästä eri painepiiristä, jotka ovat Etelä-Lohja, Keski-Lohja, Pohjois-Lohja sekä Sammatti. Verkostossa on kolme ylävesisäiliötä. Pohjois-Lohjan vesijohtoverkosto on jaettu neljään jakelualueeseen; Nummi, Pusula, Saukkola ja Ikkala. Nummen jakelualueeseen kuuluu Nummen taajaman alue ja Hieran vesiosuuskunnan alue. Saukkolan jakelualueeseen kuuluu Saukkolan taajaman alue, Tavolan alue sekä Härkäjoen vesiosuuskunnan alue. Pusulan jakelualueeseen kuuluu Pusulan taajaman alue, Marttilan, Töllin, Saparomäen, Heijalan ja Jakolan vesiosuuskunnat. Nummen ja Pusulan jakelualueet muodostavat Pusulan ja Huhdin ylävesisäiliöiden 22 (39)

27 painepiirit. Ikkalan verkosto on muista erillään ja siitä on yhteys Karkkilan kunnan vesijohtoverkostoon. Ikkalan verkostossa on alavesisäiliö. Karjalohjan verkoston ylävesisäiliö (250 m 3 ) on poistettu käytöstä. Vesisäiliöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.3 Lohjan vesisäiliöt. Säiliö Vedenpinta Säiliötilavuus [m 3 ] Ikkalan alavesisäiliö Virkkalan vesitorni 700 Keskustan vesitorni 500 Aseman vesitorni Pusulan vesitorni HW +94,7, MW +92,6 150 Huhdin vesitorni HW +109, MW +108, Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa varaottamoista ja -yhteyksistä. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään varmuusluokka II. Suurin osa Lohjan vedenottamoista sijaitsee Lohjanharjun pohjavesialueella. Pohjavesialue ei kuitenkaan ole yhtenäinen, vaan koostuu useasta erillisestä pohjavesialueesta. Käytössä on useita pohjavedenottamoita. Pohjois-Lohjan alueella on käytössä yksi vedenottamo sekä varavedenottamot Nummessa ja Sammatissa. Karjalohjan kaikki vedenottamot on poistettu käytöstä, mutta Laivarannan ottamo toimii varaottamona. Lisäksi alueelliset vesihuoltolinjat turvaavat vedenhankintaa. Ikkalan kylässä on oma pohjavedenottamo sekä vesijohtoyhteys Ø 110 Karkkilan verkostoon. Lohjan ja Sammatin pohjavesialueille on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelma vuonna Nummen, Pusulan ja Karjalohjan pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmia. Lohjalla ja Vihdillä on olemassa keskinäinen häiriötilanteiden vesihuoltoyhteistyösopimus. Lohjan kaupungilla on olemassa vesilaitosten häiriösuunnitelma sekä poikkeusolojen valmiussuunnitelma. 23 (39)

28 7.3 Jätevesien viemäröinti ja käsittely Jätevesien viemäröinti Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen viemäriverkostoon on liittynyt n kiinteistöä eli n. n asukasta vuonna Ikkalan alueen jätevedet johdetaan Karkkilan viemäriverkostoon. Lohjan jätevedenpuhdistamoille johdettu jätevesimäärä vuonna 2014 oli keskimäärin m 3 /d. Laskutetun jäteveden osuus oli 48 %. Tavoitetaso on alle 30 %. Lohjan jätevesimäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.4 Lohjan jätevesimäärät. Yksikkö Ominaisjätevesimäärä l/as d Käsitelty jätevesi m 3 /d Pitkäniemi m 3 /d Peltoniemi m 3 /d Sammatti m 3 /d Laskutettu jätevesi m 3 /d Laskuttamaton jätevesi m 3 /d Laskuttamaton jätevesi % (39) Jätevesiviemäriverkoston pituus on n. 540 km, josta viettoviemäriä on n. 313 km ja paineviemäriä n. 227 km. Viemäriverkostoa saneerataan keskimäärin muutaman kilometrin vuosivauhtia Jätevesien käsittely Lohjan kaupungin jätevedet käsitellään kahdessa jätevedenpuhdistamossa, jotka ovat Pitkäniemen ja Peltoniemen puhdistamot. Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lohjan kaupungin pohjoisen, läntisen ja keskusta-alueiden jätevedet. Kesästä 2013 alkaen puhdistamolle johdettiin myös Sammatin, Karjalohjan ja Nummen, Pusulan ja Saukkolan jätevedet ja kyseisten alueiden puhdistamoiden toiminta lakkautettiin. Puhdistamo on vuonna 1975 valmistunut mekaanis-kemiallinen puhdistamo, jota on vuonna 1983 täydennetty aktiivilieteyksiköllä ja ferrisulfaatin syötöllä sekä lietesiilolla. Vuonna 1996 puhdistamoa on täydennetty jälkiselkeytyksen polymeerin syöttölaitteistolla. Vuonna 2008 typenpoistoa on tehostettu ottamalla metanoli käyttöön. Puhdistamon esikäsittelyn saneeraus ja sakokaivolietteen vastaanotto on toteutettu vuonna 2011.

29 Pitkäniemen puhdistamon mitoitusarvot ovat: Keskimääräinen virtaama Q kesk m 3 /d BHK kg/d Fosfori 105 kg/d Puhdistamo käsittää seuraavat toiminnot: - tulopumppaamo - mittauskanava - välppäys - lipeän syöttö - ilmastettu hiekanerotus, V=150 m 3 - esiselkeytys, A=800 m 2, V=2 800 m 3 - ilmastus, V = 2 x m 3, yhteensä V = m 3 - jälkiselkeytys A = 2 x 575 m 2, yhteensä A= m 2 - tiivistämö A = 150 m 2 - koneellinen kuivaus lingolla - ferrisulfaatin liuotusallas ja syöttölaitteet - metanolin syöttö ilmastuksen anox-vaiheeseen - polymeerin syöttö jälkiselkeytykseen Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 2013 keskimäärin m 3 /d. Vuorokauden maksimivirtaama oli n m 3 /d huhtikuussa. Jätevesimäärä vuodesta 2009 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.5 Pitkäniemen puhdistamon jätevesimäärä vuosina Käsitelty jätevesi vrk-maksimi m 3 /d / / / / / 04 kk-maksimi m 3 /d / / / / / 11 keskiarvo m 3 /d kk-min. m 3 /d / / / / / 03 Ohijuoksutus vuosikeskiarvo m 3 /d 0 3,76 1,64 0 7,23 vedenkulutus m 3 /d mitoitusarvo m 3 /d Puhdistamon mitoitusvesimäärä on noin Taulukon merkintä esim. / 04 tarkoittaa huhtikuuta. Vuonna 2013 ohijuoksutusta tapahtui kahtena vuorokautena ajoittuen marras- ja joulukuulle. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus on esitetty seuraavassa taulukossa. 25 (39)

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON AVUSTUSPERIAATTEIDEN TARKISTAMINEN. Nykyiset avustusperiaatteet ovat seuraavat:

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON AVUSTUSPERIAATTEIDEN TARKISTAMINEN. Nykyiset avustusperiaatteet ovat seuraavat: LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON AVUSTUSPERIAATTEIDEN TARKISTAMINEN 147/74/2011 TEKLA 30 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.1.2005 21 vesihuoltolaitoksen toimintaalueen ulkopuolisten

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013 TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012

PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24991.10. Turku, 03.02.2012 PAIMION KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24991.10 Turku, 03.02.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: E24957. Turku, 04.11.2013 EURAJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24957 Turku, 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010

LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23162.10. Turku, 03.03.2010 LAITILAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23162.10 Turku, 03.03.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Kaarina, Tampere,

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA NUMMI-PUSULAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA K& R Kiuru & Rautiainen Oy 27.4.2006 2005 303 Nummi-Pusulan kunta 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE 5 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 6 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012

TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25458.10. Turku, 08.06.2012 TARVASJOEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25458.10 Turku, 08.06.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011 Vesilahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: E24152 Tampere 25.05.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Hankkeen alustavat kohdealueet vesiosuuskuntien perustamiseksi tammikuu 2008

Hankkeen alustavat kohdealueet vesiosuuskuntien perustamiseksi tammikuu 2008 Hankkeen alustavat kohdealueet vesiosuuskuntien perustamiseksi tammikuu 2008 Hankekohteet on valittu ns. kuntakokouksessa yhdessä kunkin kunnan edustajien kanssa. Samalla keskusteltiin kunnan vesihuollon

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA NUMMI-PUSULAN KUNTA NUMMI-PUSULAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 K&R 11.8.2011 Kiuru & Rautiainen Oy 2(63) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITTELUPERUSTEET...

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IKAALISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty pvm Hyväksytty pvm Tekninen lautakunta 19.6.2013/42 19.6.2013/42 Kaupunginhallitus 12.8.2013/137 12.8.2013/137

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA

HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan liitto Karjaan, Karkkilan ja Lohjan kaupungit Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat HIIDEN ALUEEN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012

AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E25339.10. Turku 07.05.2012 AURAN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010

KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E23446.10. Turku, 20.12.2010 KAARINAN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23446.10 Turku, 20.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus LUVY jätevesiseminaari 23.3.2015 ELY:n rooli vesihuollon rahoituksessa 2014 Vesihuoltoavustukset (MMM) Tervalampi-Heponiittu vesiosuuskunta,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E25781 RAASEPORIN KAUPUNKI RAASEPORIN KAUPUNGIN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015 Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä YMPTEKLT 90 118/11 01 05/2015 Ympäristötarkastaja Jaakko Kemppainen on 28.5.2015 päivätyllä hakemuksella hakenut

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot