Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 4 / 2012

Transkriptio

1 Länsi-Puhuri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 4 / 2012 Uudet tilat ensihoidolle, lääkekeskukselle ja patologian osastolle Paperinen resepti väistyy Ammatti- yhdistystoimintaa Länskässä

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Uudet tilat ensihoidolle, lääkekeskukselle ja patologian osastolle 3 Osastonhoitajien sisäinen koulutus Pohtimolammella Paperinen resepti väistyy 6 ereseptin käyttöönotto Länsi-Pohjan keskussairaalassa 6 Matkustitko Thaimaahan vai menitkö Madeiralle? 7 Ylilääkäri Tuomo Jääskeläinen jää eläkkeelle Pitäkää sairaalamme pystyssä! 8 Kirsti Leppänen eläkkeelle 10 JET-koulutuksesta valmistui 17 johtamisen asiantuntijaa 11 Alueellinen laatuseminaari 12 Ammattiyhdistystoimintaa Länskässä 13 Lahjoitus 13 Taidetta sairaalan kaunistukseksi 14 Lapsuusmuisto 15 Länsi-Puhuri Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Juha Kursu Juhani Tuisku Timo Haaraniemi Tuija Nurkkala Sirpa Ollila (kuvaaja) Toimitussihteeri: Jenni Vanhala Kannen kuva: Sirpa Ollila Taitto ja paino: Tornion Kirjapaino ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Siihen tuleva materiaali tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: toimitus. lansipuhuri@lpshp.fi. Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen. Näillä mennään Pääkirjoitus Sairaanhoitopiirin valtuusto käsitteli vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2013 talousarvion kokouksessaan Toiminnassa tapahtuu suuria muutoksia, jotka aiheuttavat paljon työtä, mutta myös sen, että ensi vuoden osalta tietojen vertailtavuus kuluvaan ja edellisiin vuosiin vaikeutuu. Ensihoito aloittaa sairaanhoitopiirin omana toimintana ja valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Uusia työntekijöitä ja viranhaltijoita liittyy joukkoomme 74 henkilöä tervetuloa! Laboratoriotoiminta puolestaan siirtyy Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän hoidettavaksi alkaen. Laboratoriokeskuksen lyhyempi nimi on NordLab. Laboratoriotoiminta jatkuu entisissä tiloissa keskussairaalassa ja kunnissa ja pääosin entisen henkilökunnan voimin. Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Onnea ja menestystä jokaiselle yhteistyö jatkuu ja uskon, aivan saumattomasti vuoden vaihteen jälkeenkin. Muutosta tulee myös osastotoiminnassa. Vuodeosastot 2A ja 4A yhdistyvät uudeksi SyKe osastoksi tammikuussa 2013 ja osasto toimii 4A:n tiloissa. Muutosta on valmisteltu puolitoista vuotta, kaikesta valmistelusta huolimatta jännittää. Riittävätkö sairaansijat kun väestö vanhenee? Saadaanko toiminta sujuvaksi ja yhteiseksi toiminnaksi? Onnistuuko hoidonporrastus ja kuntien oma toiminta niin, että siirtoviivepäiviä ei enää tulevina vuosina ole? Vuoden vaihteen jälkeen, kun osastomuutos on tehty, Kemin kaupunki vuokraa 2A:n tiloja helmikuun 2013 loppuun saakka. Uusi palvelutalo on rakenteilla Kemiin ja käyttöönotettavissa helmi-maaliskuussa. Uudet toiminnot ja toimintamallit ovat siis rakenteilla Kemissä ja täytyy uskoa, että niiden avulla sairaansijojen vähentäminen omasta toiminnastamme ei vaaranna potilaiden hoitoon pääsyä. Kaikilta osin talousarvio 2013 on tehty mahdollisimman realistiseksi. Täytyy uskoa, että sitä se myös toiminnan näkökulmasta on. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on koko maan keskussairaaloiden tuottavuusvertailussa kolmen parhaan joukossa sekä 2010 että Kiitos siitä henkilökunnalle, ilman jokaisen tekemää työtä tulos ei olisi mahdollinen. Tulos rohkaisee myös uskomaan Länsi-Pohjan alueen kykyyn hoitaa sosiaalija terveyspalvelut, mukaan lukien erikoissairaanhoito, omalla alueella tulevaisuudessakin. Toivotan hyvää joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle! Lumen tuloa ja sen myötä valoa odotellen Riitta

3 Uudet tilat ensihoidolle, lääkekeskukselle ja patologian osastolle Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri rakentaa uudet tilat ensihoitopalveluille, lääkekeskukselle ja patologian osastolle. Rakennushanke käynnistyi viime elokuun lopussa ja sen arvioitu valmistumisaika on Nykyiset tilat eivät riitä Ensihoito siirtyy terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin hoidettavaksi vuoden 2013 alusta lähtien. Ensihoitopalvelujen suunnittelun lähtökohtana on samantasoisten palveluiden tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu on päätetty järjestää sairaanhoitopiirin omana toimintana. Ensihoitokeskus rakennetaan keskussairaalan päivystyspoliklinikan välittömään läheisyyteen ja hoitolaitossiirrot sisällytetään osaksi sairaanhoitopiirin tuottamaa ensihoitopalvelua. Rakenteilla olevaan kiinteistöön sijoitetaan viisi ambulanssia, kenttäjohtoyksikkö, perustason yksikkö, hoitotason yksikkö ja kaksi siirtoyksikköä, sekä pesu- ja huoltotila kalustolle. Lisäksi rakennetaan tilat ensihoitokeskukselle, ensihoitopäällikölle, vastuulääkärille sekä sosiaali- ja yöpymistilat henkilöstölle. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on todennut lääkekeskukseen tekemänsä tarkastuksen jälkeen, etteivät tilat ole riittävät toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen nähden. Puutteita on kirjattu muun muassa lääkkeenvalmistustilojen, lääkkeiden varastointi- ja toimitustilojen sekä saapuvan ja lähtevän tavaran toimintatilojen osalta. Edellä mainitut tilaongelmat eivät ole ratkaistavissa lääkekeskuksen nykyisissä tiloissa. Vastaaviin hankkeisiin on ryhdytty myös Lapin sairaanhoitopiirissä ja Kainuun maakunnassa. Uusien tilojen suunnittelussa turvallisuuteen on panostettu myös logistisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi lääketoimitukset tulevat suoraan lääkekeskukseen. Patologian osaston toiminnan laajentuessa nykyiset vuonna 1993 käyttöönotetut tilat ovat osoittautuneet aivan liian pieniksi ja ilmanvaihtoratkaisut toimimattomiksi. Uusia laitteita on jouduttu sijoittamaan huonetiloihin, joita ei alun perin ole tarkoitettu näytteiden käsittelytiloiksi. Tämä on osaltaan huonontanut sisäilman laatua. Uudet tilat sijoitetaan leikkausosaston välittömään läheisyyteen, jolloin kiireellisten näytteiden osalta palvelu nopeutuu. Suunnittelu ja rakentaminen Sekä hankkeen suunnittelusta että rakentamisesta on järjes- Länsi-Puhuri 4 /

4 Rakennushankkeen urakkasopimukset allekirjoitettiin tetty kilpailutus Hilma-ilmoitusmenettelyn kautta rajoitetun menettelyn avulla painotuksena sairaalarakentamiskokemus. Hankkeen pääsuunnittelijana on JVK-Arkkitehdit Ky Oulusta, sähkösuunnittelijana Rajaplan Oy Kemistä, LVI-suunnittelijana LVI-Insinööritoimisto Naamanka Oy Oulusta ja rakennesuunnittelijana Miraplan Oy Kemistä. Rakennusvalvojana toimii Rakennustoimisto Jarmo Luokkala Ky Torniosta. Suunnittelun edetessä sairaalan sähkönsyöttöjärjestelmä on todettu riittämättömäksi laajennushankkeelle. Tulevassa laajennuksessa on päädytty rakentamaan teknisiä tiloja kellariin. Sinne on suunniteltu sijoitettavaksi myös kokonaan uusia kojeistoja ja jakokeskuksia, jotka palvelevat koko sairaalaa mahdollistaen näin sähköjärjestelmien osittaisen kahdentamisen. Samaan yhteyteen on suunniteltu sijoitettavaksi myös sairaalan toinen atk-keskus, mikä taas osaltaan tekee mahdolliseksi tietoverkon järjestelmien kahdentamisen ja atk-toiminnan varmistamisen mahdollisissa vikatilanteissa. Rakentamistöistä käydyn kilpailutuksen kautta pääurakoitsijaksi valittiin Rakennusliike M. Kurtti Oy Kemistä, sähköurakoitsijaksi Sähköpooli Oy Kemistä, putkiurakoitsijaksi Lapin LVI-Asennus Oy Kemistä, Ilmastonitiurakoitsijaksi Meri-Lapin Ilmastointipalvelu Ky Kemistä ja automaatiourakoitsijaksi Schei- PINTA-ALAJAKAUMA: TILAN KÄYTTÖ KELLARI 1. KERROS 2. KERROS KONEHUONE BRM 2 YHTEISTILAT ENSIHOITO LÄÄKEKESKUS PATOLOGIAN OSASTO LEIKKAUSSALIOSASTO KAIKKI YHTEENSÄ Laajennuksen kokonaiskustannukset rakentamisen osalta ovat noin 5,2 miljoonaa euroa. der Electric Finland Oy Oulusta. Hankkeen kokonaislaajuus on 2706 bruttoneliömetriä (brm²), mikä jakaantuu seuraavasti: Teksti: Taisto Auvinen Kuvat: Sirpa Ollila 4 Länsi-Puhuri 4 / 2012

5 Osastonhoitajien sisäinen koulutus Pohtimolammella Tänä vuonna osastonhoitajien sisäisen koulutuksen koulutuspaikaksi oli valittu luonnonkaunis Pohtimolampi. Koulutuspäivien aiheena oli meille kaikille ajankohtainen muutosjohtaminen. Päivien kouluttajana toimi Skillmotor Oy:n toimitusjohtaja Tuula Eloranta. Kouluttajan työskentelytapa oli osallistava ja reflektoiva, luento-osuuksia oli vähän, työskentelimme paljon pienryhmissä ja keskustelua syntyi paljon. Aivan koulutuspäivien aluksi virittäydyimme aiheeseen esittäytymällä ja kertomalla kokemuksiamme johtamisesta ja muutoksesta oman työuramme alussa. Tässä meille konkretisoitui, miten paljon johtajuus ja toimintatavat ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet. Päivien aikana mietimme pienryhmissä omaa perustehtäväämme ja sitä miten muutokset heijastavat työhömme. Pohdimme myös omaa ajankäyttöä ja jaksamista. Ehdimmekö johtaa muutosta? Mitkä ovat aikavarkaamme? Mietimme arjen muutostilanteita, henkilöstön osallistumista ja pienryhmätoimintaa muutoksen johtamisen välineenä. Päivien anti oli hyvä. Opimme muun muassa sen, että johtajalla täytyy olla sekä palli että kruunu. Jotta koulutuksesta olisi konkreettista hyötyä organisaatioomme, saimme kouluttajalta vielä kotitehtäväksi työstää ryhmissä joulukuun isoon osastonhoitajakokoukseen mennessä seuraavat asiat: 1. Huoneentaulu, muutoksen checklista / operatiivisen tulosalueen osastonhoitajat 2. Muutosmatriisi, johtamisen työkalu koko organisaation käyttöön/ psykiatrian osastonhoitajat 3. Jana tai kalanruoto, visualisointi työyhteisöön, näkyväksi tekeminen/ konservatiivisen tulosalueen osastonhoitajat. Iltaohjelmassa meillä oli muun muassa ylihoitajien vetämä tanssikoulu ja täysiä kymmeniä täyttäneiden lauluesitys. SHANGRI-LA -sairaala Täyden kympin naisiin iskee villitys ja kriisit, niihin löytyy lääke, se on hormonit ja viinit. Hurahuhhahhei, tää ei oo kriisibiisi, tää on kiitosbiisi teille, hyvät kollegat Polvivika, mukoplasma, nuhakuume, kihti, silti meiltä vanhaan mallin sujuu vielä twisti. Shake-a-dake-all-day, we do it Elvis way, rappi, jenkka,polkka,zumba, ne myös sydämemme vei. Viiskyt vuotta sitten tehtiin satasesta markka, nytpä saakin mummo olla euroistansa tarkka. Kuule mummo hei, pankin ovet sulkeutuu, koska tullessasi sinne turhaan hiekkaa kulkeutuu. Kuuskyt vuotta sitten tuli missikisan voitto, Lapin kultaa kaatanut ei coca-colan koitto. Hartwall Lapin kullan vei, mutta kulta meille jäi, sitä täällähän on niin kuin etelässä multaa. Kun henkilöstöpolitiikkaa sairaaloissa luodaan, niin hoitajia kohta tänne Kiinastakin tuodaan. Hulahuhhahhei- kliisinhoitoon tässä oppii, eipä ehdi mietiskellä Kiinan kielioppii. Kertsin avohoitomalli on jo maailmalla tuttu, lääkehoidot, pervitiinit, ihan vanha juttu. Hurahurahtaneet hei, kaikki Kemiin tänne tulkaa, röntgen, labra teitä yötäpäivää palvelee. Kun osastolla oh pitää järjestystä yllä, ja toimintaakin suunnittelee jatkuvasti kyllä. Hallelujaa hei, tää on meille iisi juttu, kriisitoimisto kuin Ahtisaaren CMI. Oh- tiimin johtajalla koulutus on vankka, siihen ei käy kuka vain- pystymettän ankka. Hoitotiede hei, oh:t esimiestä kiittää, ylihoitajilla kyllä osaamista riittää. Aiottiin me esittää tää ilman papereita, mut tehtiin riimiin muutos.. kun iski muistipuutos. Vastarintaa ei, tää on koulutuksen oppi, muutoksella tehdään sairaalasta Shangri-La. Kun täyden kympin naisiin iskee villitys ja kriisi, parasta on siihen rakkauden nektariinit. Kannat kattoon hei, tää ei oo kriisibiisi, tää on kiitosbiisi teille, hyvät kollegat. Teksti ja kuva: Sinikka Savikuja Länsi-Puhuri 4 /

6 Paperinen resepti väistyy Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien perusterveydenhuollossa otettiin käyttöön sähköinen resepti eli eresepti jo 1,5 vuotta sitten. Länsi-Pohjan alueen perusterveydenhuolto toimi Sosiaali- ja terveysministeriön yhtenä pilottialueena. Monissa terveyskeskuksissa yli 90 prosenttia resepteistä tehdään nykyään sähköisenä. Keskussairaalalla ei ollut tuolloin valmiuksia lähteä mukaan ja tämä on rajoittanut Reseptikeskuksesta saatavaa hyötyä. Juuri käyttöönotettu Eskon lääkehoito-osio on valmistautumista ereseptiä varten. Tavoitteena on, että maaliskuun 2013 loppuun mennessä myös erikoissairaanhoidossa tehdään sähköisiä reseptejä. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy sähköisiin resepteihin vuonna Reseptit keskitettyyn tietokantaan eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon reseptit talletetaan samaan tietokantaan eli Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään Reseptikeskukseen, josta reseptejä voidaan katsella ja käyttää apteekeissa ja terveydenhuollon laitoksissa. Potilaan kokonaislääkitys on näin paremmin hallussa. Paperiset reseptit samoin kuin puhelinreseptitkin tulevat kuitenkin säilymään poikkeustilanteita varten. Potilas voi nähdä hänelle kirjoitetut ereseptit internetin välityksellä. Potilas ei kuitenkaan tarvitse kotiinsa tietokonetta, jotta saisi lääkehankintansa hoidettua. ereseptiä varten tarvitaan varmennekortti Terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään, että heillä on Väestörekisterikeskuksen hyväksymä varmennekortti. Länsi- Pohjan keskussairaalassa kortteja on jaettu yli 700 kappaletta ja koulutus niiden käyttöön annetaan heti kun tietojärjestelmien käyttö sitä edellyttää, eli helmi- ja maaliskuussa. Varmennekortti on jaettu ammattiryhmille, jotka ovat potilaan tietojen kanssa jotenkin tekemisissä. Säilytä korttisi ja siihen liittyvät tunnukset huolellisesti pankkikortin tavoin. Jos korttisi on kadonnut tai rikkoutunut, joudutaan tekemän uusi kortti. Kaikki apteekit mukana Nykyään kaikki Suomen apteekit pystyvät toimittamaan lääkkeitä sähköisellä reseptillä ja potilas voi hakea sähköisesti kirjoitetun lääkkeen mistä tahansa apteekista. Kela-kortti on syytä olla mukana lääkettä noudettaessa, koska se tarvitaan lääkekorvausten saamiseksi Tarjolla koulutusta Reseptikäytäntöihin tulee jonkin verran lakiin perustuvia uusia toimintatapoja esimerkik- si potilaan informoinnin suhteen. Näihin tullaan järjestämään koulutusta. Koulutustarve koskee kaikkia ammattiryhmiä, jotka joutuvat potilaan tietojen kanssa tekemisiin. Koulutuksista ilmoitetaan sairaanhoitopiirin intranet -sivuilla. Verkkokoulu on myös hyvä tapa hankkia tietoa. Linkki verkkokouluun löytyy myös intranet- sivuilta. Teksti: Reijo Nikupeteri Kuva: Sirpa Ollila ereseptin käyttöönotto Länsi-Pohjan keskussairaalassa Tammikuu 2013 ereseptin toimintamallikoulutusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämänä (katso sairaanhoitopiirin intranet -sivut) Helmikuu 2013 Ohjelmien käyttökoulutusta paikallisesti. Varmennekorttien lukijoiden asentamista ja varmennekorttien testaamista Maaliskuu 2013 Ohjelmiston käyttökoulutusta paikallisesti Huhtikuu 2013 eresepti laajamittaisessa käytössä 6 Länsi-Puhuri 4 / 2012

7 Matkustitko Thaimaahan vai menitkö Madeiralle? Kävitkö Kanarialla tai Karibian risteilyllä? Mitäpä se minulle kuuluu, ihmettelet varmaan? Ei oikeastaan isommin. Yhteistyötoimikunta käsitteli henkilökunnan tupakointia työaikana ja päätti, että asiassa siirrytään nollatoleranssiin ja hoitoonohjaukseen. Yhteistyötoimikunnan kokouksessa tuli esille muun muassa se, että matkustettaessa pitkiäkin lentoja osataan kyllä olla tupakoimatta kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Samalla periaatteella voi jokainen toimia tupakoinnin suhteen myös työaikana. Työvuoron pituus on nimittäin lyhyempi kuin nuo edellä mainitut lentomatkat, joten sen puoleen melko moni on tottunut olemaan ilman tupakkaa pitkiäkin aikoja. Työajalla tupakointiin tullaan jatkossa siis puuttumaan ja asiasta tehdään ohjeistus Hestraan. Myös potilasohjeisiin laitetaan tietoa savuttomasta sairaalasta ja siitä, että nikotiinikorvaushoitoa on saatavissa. Potilaiden tupakkahuone on tarkoitus saada myös pois käytöstä, mutta aikataulu on tältä osin vielä avoin. Savuttomia työpäiviä toivottelee Riitta Savuttomuudella säästää. Jos jättää tupakoinnin tänään, voi ensi vuonna ehkä ihastella joulukoristeluja Dominikaanisessa tasavallassa. Länsi-Puhuri 4 /

8 YLILÄÄKÄRI TUOMO JÄÄSKELÄINEN JÄÄ ELÄKKEELLE Pitäkää sairaalamme pystyssä! Olet tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran lääkärinä. Kerro missä ja miten kaikki alkoi, mikä sai sinut valitsemaan lääkärin ammatin? Olen syntynyt Oulussa, kasvanut Haukiputaan Martinniemessä sataman ja sahan varjossa. Olen käynyt oppikoulun Oulussa ja valmistunut ylioppilaaksi Lääkäriksi opiskelin myös Oulussa. Lääkärin ammattiin halusin, koska olen aina ollut kiinnostunut ihmisestä ja luonnosta. Ennen lääketieteellistä opiskelin yhden vuoden biologiaa. Lääketieteen opinnot aloitin syksyllä 1969 ja valmistuin tammikuussa Oletko ehtinyt tehdä muita kuin lääkärin töitä? Millaisia töitä teit nuorena ennen lääkäriksi valmistumista? Nuorena miehenä oli Rauma- Repolan lautatarhalla kesätöissä, myös kandiaikana. Olin myös jonkin aikaa Typpi Oy:llä (Kemira) ylioppilaaksi tulon jälkeen ja biologian opintojen ohessa. Milloin olet tullut töihin Lpks:aan ja millaista lääkärin työ oli silloin? Kesällä 1974 tulin Länskään kandina tekemään vanhemman amanuenssuurin sisätaudeille kesälääkärinä. Valmistumiseni jälkeen olin hetken Oulussa neurologialla ja terveyskeskuksessa. Syksyllä 1975 aloitin täällä erikoistumisen sisätauteihin. Silloin sisätautiklinikassa oli vain kaksi erikoislääkäriä, ylilääkäri Markku Huikko ja apulaisylilääkäri Jorma Tiilikainen. Heidän kanssa työskentelimme me nuoret lääkärit Seppo Niemelä, Eero Kanniainen ja minä. 8 Länsi-Puhuri 4 / 2012

9 Töitä oli paljon, osastot olivat täynnä potilaita. Päivystyksiä oli usein ja päivystyksen jälkeen oli normaali työpäivä. Osasto 5B oli silloin akuutti sisätautiosasto, jossa oli myös neurologisia potilaita. Osasto 5A aukaistiin , aluksi viikko-osastona ja se toimi tutkimusosaston nimellä. Tiloissa, joissa nykyisin toimii keuhkopoliklinikka, oli reumatologinen osasto 1A. Teho-osasto toimi silloin valvontaosaston nimellä. Mikä sai sinut erikoistumaan sisätautilääkäriksi? Kävin armeijan vuosina ja sen jälkeen jatkoin erikoistumista OYKS:ssa. Silloin myös asuimme Oulussa. Yliopistosairaalapalvelun jälkeen syksyllä 1980, palasin Lpks:aan takaisin ja toimin neljä vuotta eriloislääkärinä kouluttauduin gastroenterologiaan kulkien Oulussa yhdessä Juhani Ottelinin kanssa. Täällä Länskässä ylilääkäri Jorma Tiilikainen opetti meitä tähystämään. Meillä oli hyvä opettaja ja hyvät laitteet. Gastroenterologiassa minua viehättää sen sisätautinen sekä kirurginen luonne. Vuonna 1987 minut valittiin sitten sisätautien ylilääkäriksi Aarne Pasasen jälkeen. Kerro pari kolme suurinta muutosta työssäsi vuosien varrella? Erikoistumisopinnot gastroenterologiaan toivat uuden vastuualueen ja ylilääkärin työhön liittyvä laaja vastuu ovat olleet isoja muutoksia työssäni. Tietotekniikan kehitys on ollut huimaa ja tähän liittyen kaikenlainen kirjaaminen ja dokumentointi ovat lisääntyneet todella paljon. Ennen työntekijöiden väliseen sosiaaliseen toimintaan oli paljon enemmän aikaa ja siihen panostettiin. Osastot järjestivät joka vuosi kevätjuhlat ja pikkujoulut sekä monenlaisia muita yhteisiä ilonpitoja, joihin osallistuivat kaikki. Nykyisin elämänrytmi ja työnteko ovat muuttuneet kiireiseksi. Ihmiset eivät jaksa osallistua työajan ulkopuolella yhteiseen toimintaan. Työntekijöiden yhdessäolo on kutistunut marginaaliseksi. Pitkälle uralle mahtuu varmasti monenlaisia työpäiviä, hyviä ja huonoja, haluatko kertoa mikä on ollut urasi mieleenpainuvin hetki? Yhtä yksittäistä asiaa on vaikea nimetä, on niin paljon hyviä hetkiä, jotka ovat jääneet mieleen. Työskentelystä potilaiden kanssa olen nauttinut. Osastonhoitaja Paula Ruotsalaisen kanssa olemme tehneet pitkään yhdessä töitä, kesällä 1974 aloitimme nuorina keltanokkina. Huonompia muistoja tulee Tämä alue tarvitsee ja on ansainnut erikoissairaanhoidon palveluja. mieleen osastojen yhteen liittämisistä ja muista supistuksista, joista lähes aina on seurannut jonkin asteinen, ainakin tilapäinen kaaos. Ehkä kriittisin tilanne oli vuodenvaihteessa , jolloin alueellamme raivosi influenssaepidemia ja osasto 5A oli suljettu. Nyt ollaan vähän samantyyppisessä tilanteessa; supistuksia on tulossa, monta paikkaa häviää konservatiiviselta puolelta ja influenssaepidemia kolkuttaa nurkan takana Asetelma edellyttää äärimmäiseen hyvää yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa ja hoidon porrastuksen on toimittava. Kaipaatko jotain entisistä ajoista työssäsi? Kaipaan työn ja työhön liittyvää itsensä toteuttamisen vapautta. Ylhäältä annetut lain velvoitteet kirjaamisen ja kaikenlaisen muun varmistamisen suhteen (mikä toki on tärkeää) teettää suhteettoman paljon työtä, mikä aiheuttaa sen, ettei potilaita ehdi hoitaa ja katsoa niin paljon kuin haluaisi ja siihen olisi tarvetta. Nykyisessä työn tahdissa, päivän kliinisen työn jälkeen, hallinnon työt pitää tehdä iltaisin ja viikonloppuisin. Päivystystyötä 40 vuotta tehneenä minun on vaikea ymmärtää, että nykyisestä lääkärimäärästä on niin hankala löytää päivystäjiä. Lääkärin työn oppii oikeasti vain osallistumalla myös päivystykseen. Päivystystyötä tekeviä tulee palkita ja tukea riittävästi. Toivonkin, että tulevaan ensihoitoon saadaan kunnolliset resurssit akuutisti sairaan potilaan hyvään hoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välit olisi saatava mahdollisimman hyvin toimiviksi. Hoidonporrastuksen tulee pelata eikä niukkenevista taloudellisista resursseista pidä riidellä. Työnjako yliopistosairaalan kanssa on pitkään toiminut hyvin sisätaudeilla. Jo vuodesta 1987 alkaen olemme suunnitelleet yhdessä sisätautiprofessorin kanssa hoitolinjauksista, sopineet erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta ja päässeet hyvään tulokseen, vaikka tuolloin ei vielä edes oltu kuultu koko Erva-sanaa. Onko sinulla suunnitelmia, jemmassa sitku asioita nyt, kun olet siirtymässä emerituspuolelle? Jään eläkkeelle , mutta sitä ennen pidän lomaa vajaat kolme kuukautta ja teen muutamia lomareissuja. Lähden tammikuussa Singaporeen, josta käsin menen Malesiaan pelaamaan golfia ja helmikuussa golfkausi jatkuu Malagassa. Madeiralla minulla on loma- osake, jonne lennän maaliskuun alkupuolella. Loman ja eläkkeen alkamisen jälkeen, voisin vaikka tehdä jonkin verran töitäkin Minulla on tällä hetkellä kolme lastenlasta ja kohta tulee neljäs. Heidän kanssa aion viettää aikaani. Olen syntynyt, kasvanut ja aina asunut meren äärellä. Niinpä meri on minulle tärkeä elementti. Mökilläni Martinniemessä ja Tenon rannalla aion aikaani enenevästi viettää ja panostaa kalastukseen. Kemin pidän tukikohtanani ainakin toistaiseksi; lapsetkin haluavat niin. Heidän on hyvä ja helppoa tulla kovaäänisen sakkinsa kanssa kotiinsa. Kemi on paljon mainettaan parempi paikka asua, elää ja tehdä töitä. Täältä on hyvät kulkuyhteyden etelään, Ouluun, Ruotsiin ja kaikkialle, jos alkaa pitkästyttää ja palata sitten takaisin. Millaisia terveisiä haluat lähettää Puhurin lukijoille? Pitäkää sairaalamme pystyssä! Tämä alue tarvitsee ja on ansainnut erikoissairaanhoidon palveluja. Täällä on hyvä henkilökunta ja keskinäinen yhteistyö. Hallinnon ei tulisi hallinnoida liikaa Älkää hajottako hyviä toimivia systeemejä, vaikka uudistuksiakin tarvitaan. Kuntien tulisi lopettaa keskinäinen kyräily ja kinastelu ja seutukuntamme tulisi nähdä ja ajatella yhtenäisenä, rajattomana kokonaisuutena, vain silloin se on elinvoimainen. Yksi ja yhtenäinen sosiaali- ja terveyspiiri turvaa hoidon ja hoivan. Taloudellisesti paremmat ajat ovat varmasti tulossa. Täällä on osaamista, tekijöitä, teollisuutta ja tietenkin meri. Jos alue ei ole yhdessä vahva, ottajia kyllä löytyy. Teksti: Tuija Nurkkala Kuva: Sirpa Ollila Länsi-Puhuri 4 /

10 Kirsti Leppänen eläkkeelle Hoitotyön hallinnon pitkäaikainen sihteeri Kirsti Leppänen siirtyi lokakuussa viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviään. Sairaalassa 41 vuotta työskennellyt Kirsti toimi hoitotyön hallinnossa monessa roolissa. Hallintoylihoitaja Mervi Tikkanen piti läksiäisissä koskettavan puheen, josta muodostui myös katsaus sairaalan ja hoitotyönhallinnon menneisiin vuosiin. Paljon ehtiikin yhden työuran aikana muuttua. Kirsti, teit mittavan työuran sairaalassamme. Aloitit puhelinkeskuksessa puhelunvälittäjän sijaisena nuorena tyttösenä vuonna 1971, 41 vuotta sitten. Työskentelit myös potilasmaksutoimistossa toimistoapulaisen sijaisena. Valmistuit 38 vuotta sitten merkonomiksi ja heti samana vuonna sait vakituisen osastonsihteerin viran. Työskentelit tässä tehtävässä pääasiallisesti silloisella sisätautien osastolla. Osastonsihteerin tehtäväkuva oli silloin aivan erilainen. Apuvälineinä olivat kirjoituskone, kynä ja paperia sekä tietenkin lankapuhelin. Toimistotöiden lisäksi osastonsihteerin tehtävänä oli hakea osastonhoitajalle perunoita Keminmaasta, viedä työtuvalle matonkuteita ja hakea sieltä valmiit matot. Yksi tärkeä tehtävä 5B:llä oli Nallen rusetin silitys. Eipä enää kuulu tämän päivän osastonsihteerin tehtäväkuvaan tällaisia juttuja. Hallintoon siirryit 1980-luvulla kanslistin tehtäviin. Työnkuvaasii kuului toimia ylihoitajien sihteerinä ja hoitohenkilöstön asioiden hoitajana. Olit uranuurtaja tässä tehtävässä. Kanslistin nimi muuttui toimistosihteeriksi ja viimeksi johdon sihteeriksi. Sairaalan nimi muuttui Kemin keskussairaalasta Länsi-Pohjan keskussairaalaksi ja lopulta Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäksi. Nimenmuutokset ovat heijastaneet yhteiskunnan muutoksia ja sinä olet ollut näkemässä ja kokemassa ne muutokset. Varsinaisessa työssä muutoksia toi atk ja sen mukanaan tuomat uudet ohjelmat liittyen henkilöstöhallintoon, hankintoihin, työvuorosuunnitteluun ja matkalaskujen tallennuksiin muutamia mainitakseni. Jossain vaiheessa kai kuviteltiin, että toimistotyö muuttuu paperittomaksi ja sinä pääset silppurin hoitajaksi tuhoamaan vuosien saatossa kertyneet paperit. Sitä päivää ei ole vielä näkynyt. Kirsti, olet ollut monessa roolissa työskennellessäsi hallinnossa ylihoitajien sihteerinä. Yksi rooli oli perehdyttäjän rooli. Kuinka monet ylihoitajat ja osastonhoitajat oletkaan perehdyttänyt henkilöstöhallinnon syövereihin urasi aikana ja aina yhtä kärsivällisesti. Toinen rooli on ollut osastonhoitajien ja muiden hoitotyöntekijöiden psyyken hoitaminen. Huoneessasi on ollut oikea Leelian lepotuoli, johon kymmenien vuosien varrella on yksi jos toinenkin istahtanut ja purkanut sydäntään. Olet aina jaksanut kuunnella, neuvoa ja lohduttaa ja kannustaa eteenpäin. Yksi rooleista on ollut toimiminen varaylihoitajana, kun ylihoitajat ovat olleet pois. Olet osannut neuvoa ja opastaa osastonhoitajia monissa arkipäivän ongelmissa ja neuvoa myös tiedon lähteille. Myös asiakaspalvelijan rooli on ollut kuin luonnostaan luotu sinulle. Vaikka töitä on ollut välillä ruuhkaksi asti, et ole koskaan vastannut töykeästi etkä näyttänyt kiirettäsi muille vaan olet aina ottanut asian hoitaaksesi. Kiitos sinulle Kirsti, että saimme kulkea kanssasi näin pitkän matkan yhteistä työtaivalta. Meillä on ollut välillä ikävä sinua, ehkä myös sinulla meitä. Nyt saat nauttia pitkän ja ansiokkaan työurasi jälkeen eläkepäivistä oikein täysin rinnoin. Kaikkea hyvää sinulle uuden elämänvaiheen edessä! Vuodet monet työhön kuljit nyt takanasi oven suljit. Kääntyi elämässäsi uusi lehti, vapaapäivät luokses ehti. Halaukset lämpöiset tänään Sinä ansaitset! Mervi, Ilkka, Sirkka ja Maritta, osastonhoitajat ja monet, monet muut 10 Länsi-Puhuri ur i 4 / 2012

11 JET-koulutuksesta valmistui 17 johtamisen asiantuntijaa Syyskuun lopulla vietimme Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tarpeisiin räätälöidyn johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) päättäjäisiä Hulgoffgårdenin sukutalolla Ruotsin Korpikylässä. Perinteisellä maatilalla toimii vanhassa navetassa kauppa, Butiken på Landet ja kaupan yläkerrassa tasokas luomuravintola. Pihapiirissä on erittäin kauniisti sisustettu majoitustila, jossa yövyimme, osa meistä aivan kuninkaallisesti. Ruotsin kuningas Carl-Gustaf ja prinssi Carl Philip ovat nimittäin yöpyneet tilalla syyskuussa 2011 ja yksi majoitustilan huoneista on sen jälkeen nimetty Kuninkaan huoneeksi. Päättäjäistilaisuudessa opiskelijat esittelivät erittäin ansiokkaat kehittämisprojektinsa. Opiskelun aikana on tehty perehdytysoppaita, osastonhoitajan käsikirjoja, tuloskortteja, koulutuskortteja, toimintaohjeita, nettisivuja, vuosikelloja, kehitetty leikkausprosessia, suunniteltu koneiden ja laitteiden näyttökokeita, jalkautettu toimintaa uusiin tiloihin, kehitelty lainahoitajatoimintaa ja kehitetty materiaalilogistiikkaa. Jotta projektityöt saataisiin kaikkien hyödynnettäväksi, tarkoituksemme on tallentaa ne jatkossa J-asemalle. Tutkinnon suorittaneet: Liisa Hast Tuula Iisakka Eeva Junnonaho Merja Kemell Ulla-Maija Kärki Kirsti Laaksola Sirkka Mäkimartti Outi Nyberg Teija Parkkinen Liisa Peura Asta Peltoniemi Saija Puukko Maaret Rask Sinikka Savikuja Erkki Sihvonen Raili Teppo Kirsti Ylimäinen Teksti ja kuva: Sinikka Savikuja JET-koulutuksen valmistujaisia vietettiin naapurimaan puolella. Länskäläisten lisäksi mukana oli kouluttaja Sirpa Tulimaa (eturivissä oikealla). Länsi-Puhuri 4 /

12 Alueellinen laatuseminaari Alueellinen laatuseminaari järjestettiin Kemin kulttuurikeskuksessa. Seminaarin aiheina oli muun muassa sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus, auditoinnit sekä lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tekemät tarkastukset. Turvallisuuspäällikkö Lasse Kylén (kuvassa) esitteli tilaisuudessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin prosessien hallintamallin, jonka myötä prosessien mallintamista aletaan toteuttaa entistä järjestelmällisemmin. Prosessien mallintaminen auttaa esimerkiksi palvelujen ja toimintojen kehittämisessä. Kuvattuja prosesseja voidaan käyttää myös perehdytyksen välineenä. Kuvat: Sirpa Ollila 12 Länsi-Puhuri 4 / 2012

13 Ammattiyhdistystoimintaa Länskässä Lahjoitus Pappamopo-kulttuuria ylläpitävä Los Dementitos lahjoitti syyskuussa osastolle 3 B neljä taulutelevisiota potilaiden virkistykseksi. Lahjoittaa edustivat Eino Keskitalo ja Matti Ylikitti. Vastaanottajina 3 B:ltä Sinikka Savikuja ja Marketta Kemppainen. Jos ei ole toimijoita, ammattiyhdistysliike katoaa Suomesta. Tällaista tilannetta ei toivo kukaan. Kemin yleisen sairaalan ammattiosasto ry 193:n toiminta alkoi 1950-luvun alussa. Osaston perustamiskokouksessa mukana olleista ei ole tietoa, koska pöytäkirjaa ei ole säilynyt. Ensimmäiset pöytäkirjat ovat peräisin vuodelta Ammattiosaston asialistalla oli 1950-luvulla muutakin kuin ay-toimintaan liittyviä asioita. Yhdestä pöytäkirjasta vuodelta 1955 löysin anomuksen kolmesta parista kumisaappaita ja suojaesiliinoista pesulaan sekä keittiön perkauskoppiin yksi pari kumisaappaita. Anomuksesta voi päätellä kuinka tuohon aikaan niukkuus oli todellista. Eihän sitä noin vain mennä ostelemaan kumisaappaita. Toivottavasti anomus meni läpi. Ammattiosaston nimi on muuttunut vuosikymmenten saatossa useaan kertaan. Ensimmäinen virallinen nimi oli Kemin yleisen sairaalan henkilökunta ry osasto193. Vuonna 1967 nimi oli muuttunut muotoon Kemin keskussairaalan henkilökunta ry KTVosasto193. Nimi muuttui1980-luvun alussa muotoon Länsi-Pohjan keskussairaalan henkilökunta ry KTV osasto 193. Vuodesta 1997 oltiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin KTV ry 193. Vuonna 2005 Kunta-alan ammattiliitto KTV päätti nimenmuutoksesta ja ammattijärjestön uudeksi nimeksi tuli Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. Tämän johdosta myös osastomme nimi muuttui muotoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin JHL 193 ry. Valtiovallan ajama kuntien palvelurakenneuudistus oli merkittävänä tekijänä kun ammattiosastot alkoivat miettiä osastojen yhdistämisiä edunvalvonnan turvaamiseksi. Vuonna 2011 tapahtui fuusio, jossa yhdistyivät Kemin kaupungin osasto 71, Kemin kaupungin osasto 52, Tervolan osasto 607 sekä sairaalan osasto 193. Uuden osaston nimi on Meri-Lapin JHL ry 52. Jäseniä uudessa osastossa on noin Keminmaan JHL ja Tornion kaupungin JHL olivat myös mukana neuvotteluissa, mutta vetäytyivät hankkeesta. Asetelma on tuttu myös kuntapäättäjien puolelta. Työnantajana sairaala noudattaa työehtosopimuksia yleisesti ottaen hyvin. Mainittavat tulkintaerimielisyydet ovat koskeneet pitkiä määräaikaisuuksia ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä yleensä. Ammattiosastojen ja ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus on täysin siitä kiinni kuinka hyvin se pystyy toimimaan jäsenistönsä hyväksi. Luottamusmiehien työ on nykyään tullut hyvin haasteelliseksi, koska paikallinen sopiminen lisääntyy koko ajan. Uusia aktiiveja on vaikea saada mukaan toimintaan. Jos ei ole toimijoita, ammattiyhdistysliike katoaa Suomesta. Tällaista tilannetta ei toivo kukaan ei työntekijät eikä myöskään työnantajat. Uhkakuva on todellinen osastossamme, joten tähän lopuksi on paikallaan etsintäkuuluttaa uusia aktiiveja toimintaan mukaan. Teksti: Ilkka Aittola Pääluottamusmies, Meri-Lapin JHL ry 52 Kuva: Sirpa Ollila Länsi-Puhuri 4 /

14 Taidetta sairaalan kaunistukseksi Valitsin viidenneksi sairaalan taiteen esittelykohteeksi seinätekstiilin, joka sijaitsee 2. kerroksen käytävällä, radiologian ovien vieressä. Teos on suomalaisen tekstiilitaiteilija Maija Lavosen tekemä seinätekstiili nimeltään Pitkin Meripuistokatua. Maija Lavonen on syntynyt vuonna 1931 Iissä ja hän vietti osan lapsuudestaan myös Kemissä. Lavonen on tullut tunnetuksi ryijytaiteen uudistajana. Hän kunnioittaa suomalaista tekstiilitaiteen perinnet- tä käyttäen materiaaleina usein villaa ja pellavaa, yhdistäen niitä poikkeuksellisiin materiaaleihin. Tämä on nähtävissä myös Pitkin Meripuistokatua -teoksessa, jossa hän on yhdistänyt muovisuikaleita ja vahakangasta pellavaan. Taitelija kokee haasteelliseksi tekstiilin sovittamisen tilan arkkitehtuuriin, sen mittasuhteisiin, materiaaleihin ja valaistukseen. Pitkin Meripuistokatua -seinätekstiili on ollut sairaalassa alun perin isossa kokoushuoneessa, joka on poistunut käytöstä remonttien myötä. Toivottavasti tämänhetkinen teoksen paikka täyttää kriteerit, joita taiteilija työtä tehdessään on tilan suhteen ajatellut. Maija Lavonen on suunnitellut lukuisia tekstiilejä julkisiin tiloihin, muun muassa Eduskuntataloon, ministeriöihin, Suomen Pankin pääkonttoriin, suurlähetystöihin, kirkkoihin ja Länsi-Pohjan keskussairaalaan! Pitkin Meripuistokatua -teoksessa voi nähdä materiaalien vastakohtaisuudet; karkea ja mattapintainen pellavakangas sekä sileä ja kiiltävä vahakangas. Teoksessa olevien vahakangasneliöiden värit, vihreä ja ruskea, ovat hieman erilaisia työn eri kohdissa. Työtä katsoessa voi ajatella kulkevansa pitkin Meripuistokatua ensin kesällä, jolloin puistotie on kirkkaan vihreä. Kulku jatkuu syksyyn, jota kuvaavat syvän ruskeat neliöt, jatkuen talveen, jolloin neliöiden ruskea väri saa sävyjä liilasta, kuvaamaan kylmyyttä. Työn edetessä koittaa jälleen kevät, pimeän talven jälkeen, heleänä vihreytenä. Teksti: Tuija Nurkkala Kuva: Aliisa Kesti Aatto Ylimartimolle luovutettiin hallituksen kokouksen yhteydessä sairaanhoitopiirin viiri. Näin haluttiin kunnioittaa Ylimartimon tuoretta kunnallisneuvoksen arvonimeä. Kuva: Sirpa Ollila 14 Länsi-Puhuri 4 / 2012

15 Murrepakina Resepti Sanokaa että rakastatta Mie olen kohta kuudenkymmenen, enkä koskhan ole sanonu Äitile että mie rakastan Sinua. Jos en sitte ole aivan pienenä sanonu, mutta empä ole tainnu. Ko olin kuuen vanha, mulla kuoli Äiti ja sen jäläkhen minut on kasvattanu minun täti. Ja nyt viime helemikuusa tuli Hänenki vuoro lähtiä enkelten taihvashen. Tädin nimi oli Aino ja Ainoksi mie häntä sanoinki, vaikka halusin sanua äitiksi. Varmasti Aino olis siittä tykänny, mie tiiän. Mutta mitä lie mie mukamas aina ujostelin sen sanua. Monesti halusin sanua että mie rakastan Sinua, mutta sitäkhän en ees kehannu sanua. Hautajaisisa vasta tohin sanua muistovärsysä äitiksi. Taian olla kans yhenlainen taavetti. Niin jo mie nyt tohin sanua ko ei ole kukhan kuulemasa, että tulin tuohman kynttilän sulle Äiti haualle, että on lämpimämpi sielä maan povesa sulla nukkua ja että mie rakastan ja kaipaan Sinua kovasti. Niin ja että täälä on kaikki hyvin. Mie piän ämminpaikasta hyvää huolta, mie olen muuttanu tänne Sinethän nyt asuhmanki. Että saan huolehtia syntymäkojista. Mie haluan vaalia ommaa kotipaikkaa tällä laila. Minusta tuntuu ko mie porisen sielä hauala aina, että Aino kuulee minua. Pittää minun aina välhin sivuile vilikuilla ettei kukhan kuule, kattovat vielä että sekasin menny. Minusta tuntuu aina ko mie sielä porisen, että saan mie vastauksiaki takasin. Mulle on nyt tulosa ensimmäinen Joulu iliman Äitiä. Tuntuuhan se ouolta. Mie olen kuitenkin tavallista onnekhampi, ko mulla on ollu kaks äitiä. Sinetän hautuumaale mie vien aattona kuusenhavuja ja laitan ne nätisti. Ja kynttilät sytytän palahman. Ja molemmila hauoila sanon. Äiti. Mie rakastan Sinua. Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista SAVUPORO-PARSAKAALIKEITTO Parsakaali sopii tässä keitossa sekä nopeaksi arkiruoaksi että parempien juhlien ruokalistalle. Omalta maalta otettu tai kotimainen parsakaali sopii parhaiten, ulkomailla kasvatetusta tehty keitto tahtoo jäädä vaisuksi. Keitinveteen lisätään kypsymisjärjestyksessä 1-2 perunaa 2 porkkanaa sipuli parsakaalta palasina 1/2 pkt Savuporo-Koskenlaskija sulatejuustoa n. 1/2 pss poron kylmäsavupaistirouhetta (70g pussi) ripaus rouhittua mustapippuria Ainesten kypsyttyä soseutetaan kattilassa sauvasekoittimella, tarjoillaan lämpimänä leivän kera. Suolaa tarvitsee harvemmin lisätä. Kasvisten suhteita ja laatua kukin vaihdelkoon mieltymyksensä mukaan. Poropaistirouheen voi korvata pienellä määrällä ylijäänyttä hirvenpaistia. Lähetän reseptihaasteen seuraavaksi psykologi Markku Sutelalle. T: Reino Ukkonen Lapsuusmuisto Teen muistoissani matkan menneeseen sen muiston kätkin kerran sydämeen tuon hetken pienen vain kun kokea mä sain sen säilytänkin aina aarteenain. On jouluaatto matka kirkkoon vie sai lumipeitteen ylleen kirkkotie on lämmin olla näin kun vällyn alle jäin jo painaa uni kiinni silmiäin. Nään jouluenkelten nyt yllä hevosten liitävän kuin meitä ohjaten. Soi sulosävelin nyt laulu ihanin, kun tarttuu käsi käteeni tuon pienen enkelin. Pois nyt katoaa mun unikuva tuo on saavuttu jo joulukirkon luo. Mä tunnen vieläkin lämmön enkelin kun hänen pientä kättään kosketin. Kun astelemme kirkkoon sisälle mä kuiskaan aivan hiljaa isälle enkelit on meitä ohjanneet kulkuamme tänne turvanneet, näin isän silmiin nousseet kyyneleet. Nään jouluenkelten taas eessä hevosten, lapsuusmuiston jälleen mieleen saa. On eessä kirkkotie, se muistoihin mun vie. Ja tarttuu käsi käteeni taas pienen enkelin. Teksti: Liisa Anttila Kuva: Sirpa Ollila

16 Joulutarina Kertoa nyt tahdon teille joulutarinan kuulithan jo sinäkin tuon oven narinan joulukuusi sisään aivan juuri kannettiin lapsille nyt koristeluun lupa annettiin. Isä laittoi joulutähden ylös kuusen latvaan kertoen, on joulupukki lähtenyt jo matkaan, kaukaa pitkän retken tekee Korvatunturilta saapuu kyllä meillekin, kunhan koittaa ilta. Riemu valtaa sydämen ja pienten lasten mielen, äiti hyörii touhukkaana luona kuuman lieden. Jouluruokaa syömään kutsuukin jo puuron tuoksu taukoaa nyt hetkeksi tuo mekastus ja juoksu. Aika kuluu ilta koittaa, jännitys jo kaiken voittaa. Eteisessä kolkuttelee itse joulupukki oven rientää avaamaan oitis vanha ukki. Nauravat on silmät pukin, niin on myöskin meidän ukin. Vaalenneet on pukillakin vanhat harmaahapset, kysymyksen ikivanhan kuulla saa taas lapset, kilttejä nyt onhan oltu, kaikkihan sen tietää, vaikka pukin kysyessä katse kuuseen kiertää. Lahjoja käy jakamaan nyt itse joulupukki ja apunansa toimii siinä ketterästi ukki. Paketista nimet lukee, viimeinen on Urkki joka kuusen takaa yhä peloissansa kurkki. On aika pukin jatkaa matkaa lasten laulun myötä toivottaen joulun kera oikein hyvää yötä. Poron kyytiin noustessaan hän heilauttaa viel` kättä, lapset, nähdään vuoden päästä, olkaa ikävättä! Teksti: Liisa Anttila Kuva: Sirpa Ollila