Juuan kunta. Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Liite

Transkriptio

1 Juuan kunta Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Liite Sivistyslautakunta

2 1. Johdanto Juuan kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on laadittu tukemaan kunnan perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamista. Ryhmien ohjaajat käyttävät suunnitelmaa työvälineenä työskentelyn suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Huoltajat saavat siitä tietoa iltapäivätoiminnan yleisistä linjauksista. Toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen hyväksymiin aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin, huoltajille ja lapsille tehtyihin kyselyihin ja henkilöstöltä saatuun palautteeseen. Tämä toimintasuunnitelma on voimassa alkaen. Sen hyväksyy sivistyslautakunta ja sitä päivitetään tarvittaessa. Juuassa aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan iltapäivätoimintana, minkä vuoksi toimintasuunnitelmassa käytetään käsitettä iltapäivätoiminta. 2. Toiminnan tavoitteet Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tämä tavoite lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja perustan luominen hyvälle kasvulle velvoittaa kaikkia iltapäivätoiminnan järjestämisessä mukana olevia. Toiminnassa toteutetaan Opetushallituksen iltapäivätoiminnan perusteissa linjaamia tavoitteita: - Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen - Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen - Eettisen kasvun tukeminen - Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen 3. Toiminnan toteutus Juuan kunta järjestää iltapäivätoimintaa omana toimintana sivistyspalveluissa laajuudeltaan 570 tuntia eli 3 h/pv.. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulun työvuoden aikana koulupäivien jälkeen klo Toimintaa ei tarjota mahdollisina lauantaikoulupäivinä eikä koulujen lomaaikoina (syys-, joulu- ja talviloma) eikä lukukauden päättymispäivinä. Toimintaa järjestetään, mikäli toimintaan syntyy vähintään 12 osallistujan ryhmiä, joissa osallistujat osallistuvat täysiaikaisesti toimintaan. Toimintaa rahoitetaan kunnan rahoituksella, huoltajilta perittävillä toimintamaksuilla sekä kunnan saamilla ohjaustuntiperusteisillä valtionosuuksilla. Toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon kunnan strategiset ja taloudelliset linjaukset. 4. Toiminnan järjestämisen periaatteet Iltapäivätoimintaa tarjotaan Juuan perusopetuksen luokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien (3.-9.) osalta oppilaille, joilla on päätös erityisestä tuesta. Osallistuminen

3 toimintaa on vapaaehtoista. Toimintaan sisältyy välipala. Huoltaja huolehtii lapsen kuljettamisesta ja niistä syntyvistä kuluista Toimintapaikka ja toiminnan rakenne Iltapäivätoimintaa järjestetään Poikolan koululla. Toiminta on ollut lukuvuodesta esikoulun tiloissa koulurakennuksessa C (alakerran luokat 008 ja 009). Toiminnassa liikutaan myös koulun läheisyydessä sijaitsevissa muissa työskentelytiloissa kuten liikuntasalissa. Välipala syödään koulun ruokalassa. Iltapäivätoiminnan järjestämisaika on koulupäivinä klo Välipalaa tarjotaan noin klo ja se sisältyy toimintamaksuun. Välipalojen koostamisessa otetaan huomioon kansalliset ravitsemussuositukset. Iltapäivätoiminta muodostaa kokonaisuuden, joka tarjoaa mahdollisuuden omaan toimintaan ja leikkiin, rentoutumiseen ja rauhoittumiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä erilaisiin lasta kiinnostaviin toimintoihin. Myös kotitehtävien tekemiseen on mahdollisuus. Iltapäivätoiminnan keskeisiä periaatteita ovat toiminnan selkeä rakenne, pienryhmissä toimiminen, osallistuvan aikuisen mukanaolo toiminnassa sekä ryhmien välinen yhteistyö. Ohjaajat suunnittelevat päivittäiselle toiminnalle selkeän rakenteen. Toiminnassa on arkiaskareiden lomassa päivittäin: - liikuntaa ja ulkoilua - välipala ja rauhoittumishetki - leikkiä ja vuorovaikutusta Ohjaajat tekevät vuosisuunnitelman, johon kootaan sisällölliset kokonaisuudet. Suunnitelmassa otetaan huomioon sisällön monipuolisuus ja lasten kehitystaso. Suunnitelma rakennetaan laajempien teemojen ympärille: - eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus - kulttuuri ja perinteet - kädentaidot ja askartelu - kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu - elinympäristö ja kestävä elintapa - mediataidot - erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Toiminnan yksityiskohtaisemmat sisällöt suunnitellaan viikkoteemojen pohjalta ja niissä huomioidaan päivittäinen mahdollisuus luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Suunnittelussa ja kehittämisessä ohjaajat toimivat yhdessä ja ottavat myös lasten mielipiteet huomioon. Toiminnasta tiedotetaan huoltajille säännöllisesti kuukausikirjeellä Tuki iltapäivätoiminnassa Iltapäivätoiminnan tavoitteena on vahvistaa lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Siksi yleisen tuen näkökulmasta iltapäivätoiminnassa huolehditaan ensisijaisesti koko ryhmän päiväjärjestyksen, toimintojen ja toimintaympäristön selkeästä jäsentämisestä, ajan konkreettisesta suunnittelusta sekä ennakoinneista eri tilanteissa. Silloinkin, kun kyse on tukea tarvitsevista lapsista, toiminnan järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana ovat iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Tilojen välineiden valinnassa sekä toiminnassa huomioidaan myös erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet. Huoltajan kanssa ja tarvittaessa

4 myös moniammatillisesti sovitaan, miten tehostettua tai erityistä tukea saavan oppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät tarpeet otetaan huomioon Tapaturmavakuutus ja turvallisuus Iltapäivätoiminnassa sattuneen tapaturman varalta lapset on vakuutettu ryhmätapaturmavakuutuksella vakuutusyhtiö Pohjolassa. Vakuutus on voimassa iltapäivätoiminnassa läsnäolon aikana oppilaan saavuttua iltapäivätoimintaan aina siihen saakka kun hän luvan saatuaan poistuu. Koulutiloissa toimivat iltapäivätoiminnan ryhmät noudattavat koulun laatimaa turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaa. 5. Henkilöstö Iltapäivätoiminnan ohjaajat ovat Juuan kunnan sivistyspalvelujen työntekijöitä, jotka työskentelevät pääsääntöisesti koulunkäynninohjauksen tehtävissä. Ohjaajien kelpoisuudesta on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa 115/2004. Iltapäivätoiminnassa henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa työskenteleviltä edellytetään myös lain 502/2002 lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä mukaisten selvitysten antamista. Käytännön toimintaa hoitaa vastaava ohjaaja ja toiminnassa on mukana myös toimintaryhmien määrän mukaan myös toinen ohjaaja sekä tarvittaessa muita koulunkäynninohjaajia. Ohjaajien lähiesimiehenä toimii koulun rehtori. Toiminnasta vastaa ja hallinnollinen esimies on sivistysjohtaja. Henkilöstön perehdytyksestä huolehtivat lähiesimies, koordinaattori, vastuuohjaaja ja tarvittaessa muut ohjaajat. Lukuvuoden aikana ohjaajille järjestetään erilaisia koulutustilaisuuksia. Lisäksi ohjaajilla on mahdollisuus ammattitaitonsa kehittämiseksi hakea koulutuksiin myös kunnan ulkopuolelle. 6. Yhteistyö ja arviointi 6.1. Yhteistyö kodin ja koulun kanssa Laadukas iltapäivätoiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun kodin ja iltapäivätoiminnan välillä. Tavoitteena on tuke kodin kasvatustyötä tarjoamalla lapselle turvallista ja valvottua vapaa-ajanviettoa silloin, kun lapsi ei voi yksin mennä kotiin koulun päätyttyä. Tiedonkulun helpottamiseksi toimintapisteen puhelinnumero ja muut yhteystiedot jaetaan toimintaa osallistuvien lasten vanhemmille ja opettajille. Puhelimen avulla pyritään varmistamaan tiedon kulku esimerkiksi poissaoloista tai poikkeuksista viikkosuunnitelmassa. Iltapäivätoiminnan puhelinnumero on Koulupäivän aikana mahdolliset yhteydenotot hoidetaan mielellään tekstiviestein ja puheluja vastaanotetaan klo toiminnan aikana. Tiedottamisessa on tärkeää välittää tieto, milloin lapsi ei esimerkiksi tule iltapäivätoimintaan. Huoltajien kanssa tehdään kirjallinen sopimus lasten kulkemisesta ja hakemisesta iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoimintaan ei kuulu koulukuljetus tai saattaminen. Iltapäivätoiminnan tulee olla luonteva osa koulun toimintaa. Tähän pääsemiseksi edellytetään ohjaajien ja koulujen henkilöstön välillä jatkuvaa yhteistyötä. Koulun oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Ohjaaja voi huoltajan suostumuksella osallistua tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin.

5 6.2. Muu yhteistyö Erityistä tukea saavien pienluokkien oppilaiden iltapäivätoiminnassa tehdään yhteistyössä kehitysvammapalveluiden kanssa sekä toiminnan järjestelyissä että ohjaustyössä. Toiminnassa integroidutaan soveltuvin osin iltapäivätoiminnan ryhmiin. Koordinaattori (sivistysjohtaja) tekee aktiivisesti yhteistyötä seudun muiden kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan toimijoiden kanssa. Pohjois-Karjalan verkosto kokoontuu säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisasioita, kehittämään toimintaa ja suunnittelemaan yhteisiä koulutuksia alueen ohjaajille Toiminnan arviointi Toimintaa järjestävän kunnan on hyväksyttävä toimintaa varten toimintasuunnitelma. Sen tarkoituksen on tukea iltapäivätoiminnan paikallista järjestämistä ja kehittämistä sekä lisätä toiminnan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Toimintaa arvioidaan vuosittain lähiesimiehen ja ohjaajien sisäisellä arvioinnilla, osallistujille ja huoltajille kohdennetuilla tiedonkeruilla ja palautekyselyillä. Lisäksi Opetushallitus arvioi vuosittain vaihdellen eri kohderyhmiä. Osallistujamäärien ja talouden kehitystä arvioidaan kunnan talousprosessien yhteydessä. Juuan kunnassa sivistyslautakunta hyväksyy iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman. Sivistysjohtaja tekee päätökset iltapäivätoimintapaikkojen myöntämisestä sekä myöntää maksuvapautuksen tai alennuksen kuukausimaksusta. Maksuvapautus- tai alennushakemuksen liitteeksi tarvitaan sosiaalityöntekijän lausunto. 7. Toimintaan hakeminen, valinta, irtisanominen ja maksut 7.1. Toimintaan hakeminen Iltapäivätoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu kevätlukukauden aikana erillisellä hakukaavakkeella. Tarkemmasta ilmoittautumiskäytännöstä tiedotetaan ennen ilmoittautumisen alkua Juuan kunnan internet-sivuilla ja Wilmassa. Paikan saamisesta sivistysjohtaja tekee päätöksen ja se ilmoitetaan kirjallisesti alkavaa lukuvuotta edeltävän kesän aikana. Valintapäätöksiä tehtäessä etusijalla ovat lapset, jotka osallistuvat toimintaan päivittäin. Ilmoittautumisia vastaanotetaan hakuajan jälkeenkin ja paikka myönnetään, mikäli ryhmässä on tilaa. Muussa tapauksessa lapsi on jonossa, kunnes hän mahtuu ryhmään Toimintaan sitoutuminen ja toiminnasta irtisanoutuminen luokkalaiset ja luokkien erityisopetuksessa olevat iltapäivätoimintapaikan saaneet oppilaat sitoutuvat toimintaan vähintään lukukaudeksi kerrallaan. Kesken lukukauden toiminnasta voi irtisanoutua ainoastaan poikkeustapauksissa, kuten huoltajan työttömyys tai paikkakunnalta pois muuttaminen. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti vähintään 14 vrk ennen muutoksen alkua. Kesken lukukauden irtisanottu paikka myönnetään uudelleen ennen seuraavan lukuvuoden alkua vain erityisen perustellusta syystä. Kesken lukukautta huoltaja ei voi muuttaa lapsen läsnäolopäiviä yli 10 sijasta alle kymmeneen kuukaudessa niin että maksu puolittuisi. Poikkeuksena ovat

6 kevätlukukauden huhti- ja toukokuu, jolloin kyseisestä käytännöstä voidaan poiketa perusteluna lapsen itsenäistyminen ja kotona olemisen harjoittelu Toiminnan maksut Iltapäivätoiminnasta peritään osallistujilta kuukausittainen toimintamaksu. Maksu on 80 /kk alkaen. Mikäli huoltaja on hakenut iltapäivätoimintapaikan vain ajalle 1-10 pv/kuukaudessa, maksu on 40 /kk. Maksu peritään jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu iltapäivätoimintaan. Mikäli kunta järjestää toimintaa jonakin kuukautena enintään 10 päivänä kuukaudessa maksu on 40 /kk. Jos lapsi sairautensa vuoksi ei voi osallistua kalenterikuukauden aikana toimintaa yli 10 päivänä, kuukausimaksusta puolet. Jos lapsen sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Mikäli lapsi ei käy iltapäivätoiminnassa ollenkaan, eikä iltapäivätoimintapaikkaa ole irtisanottu kirjallisesti vähintään 14 vrk ennen kalenterikuukauden alkua, laskutetaan 40 /kk. Laskutus tapahtuu kalenterikuukausittain jälkikäteen. Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen on syytä. Erityisen tuen 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevilta lapsilta ei peritä maksua erityishuollosta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta säädettyjen lakien perusteella. Maksuvapautusta tai alennusta kuukausimaksusta huoltajat hakevat sivistysjohtajalta vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään sosiaalityöntekijän lausunto.