Perusturvalautakunta Liite 1

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Liite 1 1 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SOSIAALITOIMI Sosiaalitoimen tehtävänä on tuottaa palveluja kuntalaisille, edistää heidän suoriutumisedellytyksiään ja inhimillistä kasvuaan turvaamalla eri elämäntilanteissa riittävä sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus muun muassa riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla. Sosiaalitoimen tulosyksikköjä ovat hallinto- ja toimisto, lasten ja perheiden palvelut, vammaispalvelut, kotihoito, vanhusten tukipalvelut, vanhusten palveluasuminen, päihdehuolto, aikuissosiaalityö ja omaishoidontuki. Hallinnon tehtävänä on turvata perusturvalautakunnan toimialaan kuuluvien palvelujen toimivuus ja niiden kehittäminen huomioiden väestörakenteen tuomat haasteet. Talousarvio sisältää kahden varahenkilön (lähihoitaja) palkkaamisen hoivatyöhön, koska sijaistarve vuositasolla vuosilomien ja muiden poissaolojen vuoksi on jatkuvaa. Menettelyllä turvataan myös hoivaketjun toimivuus ja hoivan laatu. Perusturvan talousarvioon sisältyvän ja sinne jäävän 50 % fysioterapeutin työpanos lisätään kokoaikaiseksi työsuhteeksi. Työpanos kohdennetaan ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja työntekijöiden konsultointiin organisaatio- ja muutosprosessissa. Sijaismäärärahoja on vastaavasti vähennetty. Toteutettaessa Ikäihmisten laatusuosituksen mukaisia suosituksia työntekijämäärissä saavutetaan laadukas ja asukkaiden/asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita huomioonottava hoiva. Suositus koskee sekä kuntaa että hoivakoteja. Hoivatyöntekijöiden osaamisen päivittäminen toteutetaan suunnitellusti vuosittain laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti. Lasten ja perheiden palvelut turvaavat lapsen ja nuoren oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain muutos vuonna 2012 tähdentää perhehoidon ensisijaisuutta laitossijoituksiin nähden, mikä on haaste lastensuojelutyölle. Kaikissa tilanteissa perhesijoitus ei kuitenkaan ole mahdollista. Lastensuojelussa kiinnitetään tulevana vuonna huomio avohuoltoon ja varhaiseen puuttumiseen. Lastensuojeluasiakkuuksien määrä näyttäisi vakiintuneen. Lasten ja perheiden kriisipalveluja ja sosiaalityön päivystyspalvelu ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta. Tulosyksikön kustannusnousu on noin Vammaispalveluihin sisältyvät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, kehitysvammalain mukaiset palvelut ja vammaispalvelulain nojalla järjestettävät vaikeavammaisten palvelut. Palveluja järjestetään kunnan omana toimintana, Vaalijalan kuntayhtymän tuottamana ja ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Ympärivuorokautista hoivaa ostetaan kuudelle mielenterveyskuntoutujalle 96, /hoitovrk, kahdelle kehitysvammaiselle /hoitovrk, autettua palveluasumista yhdelle kehitysvammaiselle 117 /vrk ja laitoshoitoa yhdelle kehitysvammaiselle 138 /vrk. Ostopalvelujen osalta selvitetään mahdollisia kotiuttamisia. Ympärivuorokautista hoivaa kehitysvammaisille tarjoaa kunnan uusi asumispalveluyksikkö Poutapilvi, mikä

2 jatkaa edeltäjänsä Sinikellon toimintaa. Sinikellon tiloista luovutaan ja samalla yöhoito voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden asumisyksikköjen kanssa. Lisäksi omana toimintana järjestetään kotona asumisen tukemista ja ohjausta, päivä- ja työtoimintaa sekä kuntoutusohjausta. Vammaispalvelulain muutos vuonna 2009 henkilökohtaisesta avusta subjektiivisena oikeutena on lisännyt kustannuksia ja tarve edelleen näyttää kasvavan. Vuodesta 2010 alkaen henkilökohtaisen avun tuntimäärä on 30 tuntia/kk. Asumispalvelua järjestetään kotipalveluna kolmelle vaikeavammaiselle. Tulosyksikön kasvu on noin johtuen muun muassa vakinaisen henkilöstön palkkakustannuksista. Vuodelle 2011 palkkakustannukset oli arvioitu liian pieniksi. Aikuissosiaalityön tulosyksikköön sisältyvät toimeentuloturva ja kuntouttava työtoiminta. Toimeentulotuki on lakisääteinen, subjektiivinen ja viimesijainen oikeus. Toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa muun muassa työttömyys ja asiakkaiden elämässä tapahtuvat muutokset ja kriisitilanteet. Aktivointitoimenpiteistä toistuvasti kieltäytyminen ja työttömyysturvan menettäminen lisäävät toimeentulotuen tarvetta. Velkaantuminen ja syrjäytyminen vaikuttavat elämänhallintaan ja taloudellisten ongelmien kärjistymiseen. Perus-, täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki on arvioitu euroksi. Perustoimeentulotuen kustannukset jaetaan tasan valtion ja kuntien kesken. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on estää pitkään jatkuvan työttömyyden kielteiset vaikutukset asiakkaan toimintakykyyn ja elämänhallintaan sekä tukea työllistymistä kuntouttavan työtoiminnan avulla. Tiivistä yhteistyötä jatketaan työhallinnon kanssa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrään vaikuttaa suoraan pitkäaikaistyöttömyys. Aktiivitoimilla pyritään jatkossakin ehkäisemään työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua muun muassa kuntoutumis- ja eläkemahdollisuuksien selvittelyillä. Sosiaaliohjaajan työpanosta kohdennetaan aiempaa enemmän työttömien tukemiseen ja ohjaamiseen, missä työparina alle 29 -vuotiaiden kohdalla on erityisnuorisotyöntekijä. Tällä toiminnalla voidaan vaikuttaa ostopalvelujen määrään. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on budjetoitu Kuntaosuutta maksetaan keskimäärin kymmenestä työttömästä. Päihdehuolto toteutetaan pääosin omana toimintana. Ostopalveluja käytetään avoja laitoskuntoutuksessa pääosin lastensuojelullisin perustein. Yhdistykseltä ostettavaa toimintaa tullaan arvioimaan uudelleen. Vanhusten palveluasuminen vastaa asiakkaiden hoivasta ja huolenpidosta asiakaslähtöisesti, luottamuksellisesti ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Valmistuneen uudisrakennuksen asumisyksiköt, entinen palveluasumisyksikkö ja vuodeosasto saivat uudet nimet järjestetyn nimikilpailun tuotoksena. Asumispalveluyksikkö Päivänsini, entinen Lepola, jatkaa toimintaansa entisissä tiloissaan. Päivänsini tarjoaa hoivaa ja huolenpitoa 20 asukkaalle, joista 18 asukasta on vuokrasuhteessa. Kaksi paikkaa on varattu intervallihoidolle. Päivänsinen rakentamis-/muutostöihin haetaan ARA:n avustusta mennessä paikkaluvun vähetessä viidellä. Vuodeosaston saneeraustyöt käynnistynevät vuoden vaihteessa. Vuodeosastohoito kunnassa päättyy. Vanhusten laitoshoito toteutetaan toimintansa aloittavassa perusterveydenhuollon liikelaitos Kysterissä. Saneerauksen myötä asumispalveluyksikkö Hopeapaju muuttuu 20 -paikkaisesta 2

3 laitoksesta 13 asuntoa käsittäväksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi, missä on mahdollista toteuttaa myös intervallihoitoa ja lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa esimerkiksi sairaalasta kotiutumistilanteissa. Muutos merkitsee myös asiakasmaksumuutoksia. Sekä asumispalveluyksikkö Päivänsinen että vuodeosaston remonttien aikana asukkaiden hoiva toteutetaan suunnitellusti ja mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen. Remonttien ajaksi asukkaat siirtyvät mahdollisuuksien mukaan samassa talossa oleviin muihin yksiköihin. 3 Tehostettua palveluasumista toteutetaan uudessa kahdeksan (8) asuntoa käsittävässä muistisairaiden asumispalveluyksikkö Niittyvillassa. Toiminta on uutta kunnan omana toimintana ja se merkitsee muun muassa kolmen työntekijän osaamisen lisäämistä vuonna 2012 toteutuvalla muistisairaiden hoitotyön oppisopimuskoulutuksella. Osalla yksikköön sijoittuvista työntekijöistä on aiemmin hankittua koulutusta muistisairauksista. Vanhusten ympärivuorokautista palveluasumista ostetaan kahdeksalle vanhukselle 99, /hoitovrk kolmelta hoivakotiyrittäjältä. Kahden hoivakotiyrittäjän kanssa sopimukset sisältävät sitoumuksen ostaa tietty määrä palveluasumista ja yhden kanssa sopimus perustuu asiakaskohtaiseen maksusitoumukseen. Rakentamisen ja omien asumisyksikköjen saneerausten myötä asumispalvelujen ostotarvetta tullaan arvioimaan. Vuodeosaston työntekijät ja terveyskeskuksen osastonhoitaja siirtyvät asumispalvelujen työntekijöiksi perusturvan organisaatiomuutoksen yhteydessä, jolloin palkkauskustannukset kohdistuvat sosiaalitoimen vastuualueelle perusterveydenhuollon sijasta. Palvelurakennekehittämissuunnitelman teon (2009) yhteydessä konsultin arvion mukaan kotihoitoon tarvitaan lisää henkilöstöä muutoksen edetessä. Palvelurakennemuutoksen johdosta kotihoitoa tullaan tehostamaan, mikä merkitsee sitä, että entistä huonompikuntoiset asiakkaat voivat asua omissa kodeissaan. Vanhusväestön määrä huomioiden ennalta ehkäisevien kotikäyntien suorittamista 75-vuotiaille suunnitelmakaudella jatketaan. Mahdollisen yöpartiotoiminnan tarve ja sen käynnistäminen asettavat haasteita henkilöstöresursseihin. Kotihoidon työntekijät huolehtivat kotiin vietävistä aterioista, jolloin he samalla arvioivat asiakkaiden tilannetta. Aterioiden kuljettamista työntekijöiden toimesta tarkastellaan suunnitelmakaudella kriittisesti ja tarvittaessa aterioiden kuljetus ulkoistetaan. Lisäksi aterioiden kuljetuksesta kirkonkylällä huolehtii ateriapalvelun työntekijä sekä postin kuljettamisen yhteydessä toimitetaan kahdelle asiakkaalle ateriat arkipäivisin. Vanhus- ja vammaisasiakkaiden lisäksi kotihoidon työntekijät vastaavat lapsiperheiden perhetyöstä tarpeen mukaan sosiaaliohjaajan työpanoksen ohella ja lisäksi. Lapsiperheiden tarpeiden mahdollisesti kasvaessa henkilöstöresurssointiin tullaan kiinnittämään huomiota. Kauppa-asioiden hoitamiseksi selvitetään eri vaihtoehtoja. Kotihoitoon tuleva Pegasos -tietojärjestelmä on haaste työntekijöille oppia täysin uusi toimintatapa. Sen myötä tarkentuu myös tilastointitiedot. Kotihoidon työntekijöiden toimipiste on asumispalveluiden yhteydessä. Tukipalvelut tarjoavat eri asiakasryhmille palveluja, mitkä auttavat ja edistävät kotona asumista ja siellä selviytymistä mahdollisimman kauan. Tukipalveluja ovat kylvetys-, kuljetus-, siivous-, ateria- ja turvapuhelinpalvelut sekä pyykki- ja asiointiapu. Lisäksi järjestetään päiväkeskustoimintaa.

4 4 Toteutettaessa Ikäihmisten laatusuosituksen mukaisia suosituksia asumisyksikköjen työntekijämäärissä saavutetaan laadukas ja asukkaiden yksilöllisiä tarpeita huomioonottava hoiva. Suositus koskee sekä kuntaa että hoivakoteja. Hoivatyöntekijöiden osaamisen päivittäminen toteutetaan suunnitellusti vuosittain laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti. Sosiaalitoimen vastuualueella toimintatuottojen arvioidaan kasvavan muun muassa perittävistä ateria- ja hoitopäivämaksuista ja vuokratuloista palvelurakenne- ja organisaatiomuutoksen myötä. Vuodeosaston toiminnan päättyessä kunnassa asiakasmaksut määräytyvät eri perustein. Toiminnan painopistealueet 1. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteuttaminen käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteita 2. Asiakkaiden yksilöllisyyden ja yksityisyyden kunnioittaminen 3. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen ja turvallisuuden edistäminen 4. Henkilöstön yhteistyön kehittäminen ja työhyvinvointi 5. Asiakasmaksujen päivittäminen 6. Eettisten arvojen toteuttaminen kaikessa toiminnassa 7. Talouden seuranta Valtuustotason tavoitteet 1) Asiakasmaksujen tarkastukset 2) Oman toiminnan tehostaminen, ostopalveluiden tarkastelu ja vähentäminen, tavoite 1-2 3) Vakinaisen henkilöstön rekrytointi ja osaamisen kartoitukset 4) Asiakastyytyväisyyskysely, arvosana 1-5, tavoite väh. 4 5) Työtyytyväisyyskysely 6) Palvelurakennemuutoksen edistäminen Sosiaalitoimi yhteensä Toimintamenot Toimintatulot Netto Tunnusluvut/netto Sosiaalitoimi yhteensä * 1900* 1943* *sisältää vuodeosaston siirtymisen perusterveydenhuollosta Sos.hallinto /asukas Lasten ja perheiden palvelut /asukas

5 Aikuissosiaalityö Kotihoito /asukas Kotihoidon käynnit/v Kotihoidon käynti/ Omaishoidontuen saajien lkm/vuosi /asukas Vammaispalv. /as (sis. vamm. ja keh.vamm. avo- ja laitosh.) PERUSTERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto ja vanhusten laitoshoito siirtyvät toimintansa aloittavan perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERIn järjestämisvastuulle. Perusterveydenhuollon tehtävänä on järjestää kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä, sairauksia ehkäiseviä sekä yleislääkäritasoisia sairaanhoidollisia avo- ja laitospalveluja. KYSTERIn tehtävänä on tuottaa perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvät sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja ennalta ehkäisevät palvelut. Palvelut on määritelty lähi-, seudullisiksi ja alueellisiksi palveluiksi. Työterveyshuollon tuottamisvastuu siirtyy alkaen Soisalon Työterveysliikelaitokselle. Laboratoriopalvelut tuottaa Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ISLAB. Sairaankuljetuksesta vastaa Medstar Oy sopimuskauden saakka. Ensivastesopimus Rautavaaran kunnalla on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa. Rautavaaran kunta muodostaa Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien kanssa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Valtuustotason tavoitteet 1) Lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen tilaajatoimikunnan jäsenen kautta 2) Perusterveydenhuollon ja laitoshoidon kustannusten seuranta Perusterveydenhuolto yhteensä Toimintamenot Toimintatulot Netto

6 6 Perusterveydenhuolto * 1026* 1039* *vuodeosaston siirto sosiaatoimeen näkyy KYSTERIN ilmoittamat tunnusluvut vuodelle 2012 kpl yhteensä Fysioterapia yksilökäynnit , ryhmät , ,8 apuvälinekäynnit , ,97 Kouluterveydenhuolto , Lastenneuvola , ,6 Äitiysneuvola , ,64 Sairaanhoitajan vast 0 käynnit , puhelinkontaktit Lääkärinvastaanotto 0 käynnit , ,6 puhelinkontaktit Mielenterveyststo , ,5 Puheterapia , Psykologi , ,1 Vuodeosasto lyhyt hoito pitkäaikaishoito Suun terveydenhuolto hammaslääkäri , suuhygienisti , , ,5 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon menot muodostuvat lähes kokonaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä yhtymän jäsenkuntana saatavista palveluista sekä Ylä- Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ostettavista palveluista. Kuntalaiset käyttävät Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Iisalmen sairaalan palveluja. Erikoissairaanhoidon vuodeosastovuorokausia pyritään minimoimaan toimivalla hoitoketjulla.

7 Valtuustotason tavoitteet 7 Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitseminen mahdollisuuksien mukaan palveluiden tarkoituksenmukaisella kohdentamisella ja ylläpitämällä ensihoito- ja jatkohoitovalmiuksia paikallisella tasolla. Erikoissairaanhoito yhteensä Toimintamenot Toimintatulot Netto Erikoissair.hoito /as/netto Perusturvalautakunta yhteensä Toimintamenot Toimintatulot Netto Perusturvalautakunnan toimintamenojen kasvun ohella tulee huomioida myös toimintatulojen kasvu, mikä vaikuttaa toimintakatteeseen. Sos. ja terv.toimi /asukas