Hyvinvoiva Suomi 2011 Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman keskeiset ehdotukset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvoiva Suomi 2011 Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman 2007-2011 keskeiset ehdotukset"

Eija Härkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hyvinvoiva Suomi 2011 Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman keskeiset ehdotukset

2 SUOMEN HAASTEET Globalisaatio Väestön ikääntyminen Julkisen talouden tasapaino Hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan yrittäjyyttä ja menestyvää yritystoimintaa

3 Suomal. yritysten ulkomaiset tytäryhtiöt euroa henkilöä Liikevaihto (vas. ast.) Henkilöstö (oik. ast.) 0 Lähde: Suomen Pankki

000 300 000 100 000 000 000 250 000 80 000 000 000 200 000 60 000 000 000 150 000 40

4 henkilöä Väestökehitys ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus

1964 1972 1980 1988 1996 2004 2012 2020 2028 2036 Lähde:

5 Julkisen talouden näkymät 70 % % BKT:sta % BKT:sta 8,0 % 60 % Jäämä = Kokonaistulot - Kokonaismenot 6,0 % 50 % 4,0 % 40 % 2,0 % 30 % 0,0 % 20 % -2,0 % 10 % -4,0 % 0 % -6,0 % Lähde: Valtiovarainministeriö Kokonaismenot Kokonaistulot Jäämä (oikea ast.)

% -2,0 % 10 % -4,0 % 0 % -6,0 % 2000 2010 2020 2030 2050 Lähde:

6 110 Työllisyyden muutos erikokoisissa yrityksissä 100 Henkilöstä v = Mikroyritykset (1-9 hlöä) Pienyritykset (10-49 hlöä) Keskisuuret yritykset ( hlöä) Suuryritykset (250- hlöä) Lähde: Tilastokeskus

2000 2001 2002 2003 2004 Mikroyritykset (1-9 hlöä) Pienyritykset (10-49 hlöä)

7 Yritysten henkilöstö koon mukaan 2004 Suuryritykset (250- hlöä); ; 38,3 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); ; 24,6 % Yrityksissä oli yhteensä työntekijää v Pienyritykset (10-49 hlöä); ; 19,5 % Keskisuuret yritykset ( hlöä); ; 17,6 % Lähde: Tilastokeskus

8 VEROT JA TYÖNANTAJAMAKSUT (1 ) Työn verotus Ansiotulon verotusta kevennetään alentamalla valtion tuloveroasteikon progressiovaikutusta: vähemmän portaita ja rajaveroasteet kauttaaltaan alemmiksi. Lisäansioista tulee jäädä niin yrittäjille kuin palkansaajille aina vähintään 50 prosenttia käteen. Veronalennukset ovat yhteensä noin 1,6 mrd. euroa. Työeläkemaksu jaetaan tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Kansaneläkevakuutusmaksu poistetaan vaiheittain yrityksiltä: maksuluokkien euromääräiset rajat paremmin rahan arvon muutosta vastaavaksi, kaikki maksuluokat alemmiksi. Työnantajan matalapalkkatuki laajennetaan myös alle 25-vuotiaisiin työntekijöihin

Veronalennukset ovat yhteensä noin 1,6 mrd. euroa. Työeläkemaksu jaetaan tasan työnantajan ja työntekijän kesken.

9 VEROT JA TYÖNANTAJAMAKSUT (2) Yritysverotuksen kannustavuuden lisääminen Osakeyhtiöiden nettovarallisuuden laskentapohjaa kasvatetaan ja osakeyhtiöiden nettovarallisuuden tuotto-osuutta korotetaan nykyisestä 9 prosentista 12 prosenttiin. Vastaavat muutokset toteutetaan myös henkilöyhtiöissä ja yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta. Osinkotuloille myönnetään verovapaus euroon asti vuosittain. Yrittäjäpolvenvaihdosten edistäminen Sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi yritysvarallisuus vapautetaan lahja- ja perintöverosta sekä veroseuraamuksia huojennetaan yrityksen siirtyessä työntekijän haltuun

Vastaavat muutokset toteutetaan myös henkilöyhtiöissä ja yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta.

10 TYÖMARKKINAT (1) Työvoiman saatavuuden parantaminen Työelämään tuloa nopeutetaan monilla toimilla, kuten perustutkintojen moduloinnilla. Opiskelija suorittaisi lyhyessä ajassa työelämän perusvalmiudet antavan tutkinnon. Työvoimareservi on saatava nykyistä tehokkaampaan käyttöön muuttamalla sosiaaliturvan mitoitusta ja saamisen ehtoja. Jatkossa ei saa olla kannattavaa olla vastaanottamatta työtä, josta maksetaan jopa suomalaisten työntekijöiden keskimääräistä palkkatasoa vastaavaa palkkaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa lisätään mm. tuottamalla nuorille, heidän vanhemmilleen ja opinto-ohjaajille tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista

Työvoimareservi on saatava nykyistä tehokkaampaan käyttöön muuttamalla sosiaaliturvan mitoitusta ja saamisen ehtoja.

11 TYÖMARKKINAT (2) Työllistämisen helpottaminen ja tuottavuuden parantaminen Työllistämistä helpotetaan muuttamalla yksilöperusteista irtisanomissuojaa paremmin yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita vastaaviksi. Työsuhteen päättämiseen riittäisi hyväksyttävä syy. Tuottavuuden parantamiseksi helpotetaan mahdollisuuksia työpaikkakohtaisten parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Työnantajilla ja työntekijöillä olisi mahdollisuus paikallisesti sopien poiketa työehtosopimusten määräyksistä. Poikkeaminen perustuisi yhteiseen sopimukseen, muutoin noudatettaisiin työehtosopimusta

Tuottavuuden parantamiseksi helpotetaan mahdollisuuksia työpaikkakohtaisten parhaiden käytäntöjen löytämiseksi.

12 YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVAT ERITYISTOIMET (1) Yrittäjyys koulujärjestelmässä Varmistetaan yrittäjyyskasvatuksessa ja -opetuksessa viime vuosina alkaneen myönteisen kehityksen jatkuminen kaikille koulutusasteilla: vahvistetaan opetussisältöjä, lisätään opintoohjausta sekä tehostetaan oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Opettajien peruskoulutuksessa yrittäjyysopetus saatetaan uudelle tasolle. Nykyisille opettajille luodaan edellytykset osallistua yrittäjyysaiheiseen täydennyskoulutukseen. Yrittäjäriskin kohtuullistaminen Jatketaan yrittäjän sosiaaliturvassa vielä olevien puutteiden korjaamista: yrittäjälle oikeus osittaiseen hoitorahaan ja verovähennykseen sairastuneen lapsen hoitajan palkan osalta

Opettajien peruskoulutuksessa yrittäjyysopetus saatetaan uudelle tasolle. Nykyisille opettajille luodaan edellytykset osallistua yrittäjyysaiheiseen täydennyskoulutukseen.

13 YRITTÄJYYTTÄ KOSKEVAT ERITYISTOIMET (2) Pienennetään ylivelkaantumisen riskiä. Kehitetään ylivelkaantuneelle velkajärjestelyn keinoksi ns. henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus. Luodaan määräaikainen asumisoikeus konkurssin johdosta menetettyyn omaan asuntoon. Määräajan kuluessa velallisella olisi mahdollisuus lunastaa asunto itselleen takaisin käyvästä arvosta

henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus.

14 JULKINEN VALTA JA MARKKINAT Hyödynnetään yksityistä palvelutarjontaa nykyistä enemmän julkisissa palveluissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen monipuolistetaan kuntien järjestämisvastuulla olevaa palvelutuotantoa tilaajatuottaja -mallin avulla ja hyödyntämällä kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäävää palvelusetelijärjestelmää. Laaditaan julkisen sektorin harjoittamalle elinkeinotoiminnalle periaatteet: lähtökohtana on julkisen sektorin pidättyminen yksityisen sektorin kanssa kilpailevasta yritystoiminnasta. Kun julkisella sektorilla erityisestä syystä on elinkeinotoimintaa, julkinen omistus ei saa antaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden

kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäävää palvelusetelijärjestelmää.

15 YRITTÄJYYDEN ASEMA PÄÄTÖKSENTEOSSA Nykyinen sopimusyhteiskunta toimii vajavaisesti, koska yrittäjien valtaenemmistö puuttuu tulopoliittisista pöydistä. Hallituksen on pidättäydyttävä sellaisista työmarkkinaosapuolten linjauksista, joiden aikaansaamisessa yrittäjien valtaenemmistö ei ole ollut mukana. Hallituksella on työllisyyden ja yrittäjyyden poikkihallinnollinen politiikkaohjelma. Sen tavoitteena on yrittämisen olosuhteiden parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin mm. yrittäjyyshalukkuuden, yritysten kasvun ja työllistämisedellytysten parantamisen avulla. Politiikkaohjelman toimivaltuuksia vahvistetaan vaikuttavuuden lisäämiseksi

Hallituksella on työllisyyden ja yrittäjyyden poikkihallinnollinen politiikkaohjelma.

16 60 % % BKT:sta Kokonaisveroaste % Kokonaisveroaste = Verokertymä / BKT 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % USA Japani Sveitsi Slovakia Irlanti Puola Espanja Portugali OECD Tsekki Kreikka Iso-Britannia Alankomaat Unkari Saksa EU-25 Luxemburg EU-15 Italia Itävalta SUOMI Norja Ranska Belgia Tanska Ruotsi Lähde: Eurostat ja OECD

Tsekki Kreikka Iso-Britannia Alankomaat Unkari Saksa EU-25 Luxemburg EU-15 Italia

17 Poistuma työllisistä, työllisten muutos ja uuden työvoiman tarve henkilö 90 % % % % % % % % % Tuntematon Suojelualan työ Maa- ja metsätaloustyö Liikennetyö Rakennustyö Toimistotyö Opetus- ja kulttuurityö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Teollinen työ Palvelutyö Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 0-90 % Hoitotyö Lähde: Työministeriö Työlliset 2000 Uusien työllisten tarve Poistuma-% (oik. ast) Työllisten muutos-% (oik. ast.)

Opetus- ja kulttuurityö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Teollinen työ Palvelutyö Tuotannon ja liikenteen johto- ja

18 70 % Palkkajäykkyys % työntekijöistä, jotka potentiaalisesti jäykkyyden kohteena 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kreikka USA Hollanti Saksa Tanska Italia Norja Iso-Britannia Irlanti Nimellinen Itävalta Belgia Portugali Reaalinen Sveitsi Ranska SUOMI Ruotsi Lähde: IWFP Nimellinen jäykkyys = nimellispalkka ei jousta alaspäin vaan on jäädytetty verrattuna tilanteeseen, jossa palkkajäykkyyttä ei olisi. Reaalinen jäykkyys = reaalipalkka ei jousta alaspäin vaan on jäädytetty verrattuna tilanteeseen, jossa palkkajäykkyyttä ei olisi, ts. palkannousu vastaa inflaatiota

jäykkyys = nimellispalkka ei jousta alaspäin vaan on jäädytetty verrattuna tilanteeseen, jossa palkkajäykkyyttä ei olisi.

19 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet % vastaajista alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä 200- henkilöä Kaikki Lähde: Työministeriö ja Suomen Yrittäjät Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Kuinka väite "Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset" kuvaa työpaikkaanne? Työolobarometri

Suomen Yrittäjät Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Kuinka väite "Työntekijöiden

20 Työn tuottavuus Norja Ranska Belgia Irlanti Alankomaat USA Itävalta Saksa Tanska SUOMI Iso-Britannia Italia Ruotsi Japani Espanja Portugali USA v = Lähde: OECD ja Tilastokeskus

21 90 % Yritysten innovaatiotoiminta koon ja toimialan mukaan % yrityksistä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Teollisuus Tuote- tai palveluinnovaatioita Innovaatioprojekteja Kaikkia Yhteensä Palvelut Prosessi-innovaatioita Innovaatiotoimintaa Yhteensä Lähde: Tilastokeskus

22 Yksin- ja työnantajayrittäjien määrä yrittäjää Yksinyrittäjät Työnantajayrittäjät Lähde: Tilastokeskus

Samankaltaiset tiedostot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;