Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Hallinnonalan toimintaympäristö Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat vahvasti Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä osaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Yhteiskunta kansainvälistyy ja maahanmuuttajaväestön osuus kasvaa. Peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvän ikäluokan koko pysyy vielä vuosina ja 21 nykytasolla. Perusopetuksen päättävien hakeutuminen on viime vuosina suuntautunut aikaisempaa useammin ammatilliseen koulutukseen. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei vielä tapahdu muutoksia. Ikäluokkien kehityssuunnat ovat erilaisia eri alueilla. Muutokset edellyttävät koulutukselta ja tutkimukselta korkeaa laatua, koulu-, oppilaitos- ja koulutuksen järjestäjä- sekä korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä ja koulutusjärjestelmän tehostamista. Erityisenä haasteena koulutusjärjestelmälle on maahanmuuttajien määrän kasvu. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen laadun kehittäminen. Tavoitteena on, että perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu. Korkeakoulujen opiskelija (FTE) 1) -opettajasuhde Ammattikorkeakoulut Yliopistot 25 17,7 14, ,8 14,3 arvio 17,8 14,3 1) Laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä (FTE, full time equivalent) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 28 arvio 17,8 14,3 arvio 17,7 14,2 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus arvio arvio T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,48 3,45 3,7 3,8 Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,4 2,4 2,4 2,4 Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) Suomen Akatemian myöntövaltuus (milj. ) ,6 245,6 258,5 Suomen Akatemian tutkimusvirat Tohtorintutkinnot Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Lisäksi kootaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa ammattiopistostrategian mukaisesti, toteutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja kehitetään ennakointia. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on, että perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee ja vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 6 % vuonna 212. Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 2) arvio tavoite Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 4,7 41,9 43,7 44,5 perustutkintoon johtava koulutus 39,4 4,1 41, 41,5 valmistavat koulutukset 3) 1,3 1,8 2,7 3, Lukiokoulutukseen sijoittuneet 53,3 51,1 5, 5,5 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 3, 2,5 3, 3, peruskouluissa 2,5 2, 2,5 2,5 kansanopistoissa,5,5,5,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 92,7 91,2 91, 92, Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,3 4,3 5,7 6, Yhteensä 97, 95,5 96,7 98, 2) Lähde: Tilastokeskus. Ammatilliseen koulutukseen valmistavia koulutuksia koskeva luku on vuoden 25 osalta arvio. Kansanopistoissa järjestettävää perusopetuksen lisäopetusta koskevat luvut ovat arvioita sekä vuodelta 25 että 26. 3) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen (ammattistartin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 4) arvio tavoite Ylioppilastutkinto 71,4 72,3 75, 74, työllistyneet 3,2 3,1 3, 28, jatko-opintoihin siirtyneet 41,2 42,2 45, 46, Ammatillinen perustutkinto 73,4 75,5 76,7 77, 77,5 työllistyneet 63,4 66,3 67,5 68, 68,5 jatko-opintoihin siirtyneet 1, 9,2 9,2 9, 9, Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 85, 86,6 88,5 89, työllistyneet 74,7 76, ,5 jatko-opintoihin siirtyneet 1,3 1,4 1,5 1,5 Ammattikorkeakoulututkinto 88,3 88,7 89,3 89,3 89,8 työllistyneet 84,7 85,2 86,1 85,7 86,2 jatko-opintoihin siirtyneet 3,6 3,5 3,7 3,6 3,6 Yliopistotutkinto 89,3 88,8 89,9 9, 9, työllistyneet 84,9 84,4 85,5 85,5 85,5 jatko-opintoihin siirtyneet 4,4 4,4 4,4 4,5 4,5 Tohtorintutkinto työllistyneet 83,7 83,5 82,4 84, 84,5 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 5) arvio tavoite Ammattikorkeakoulututkinto 25,1 25,2 25, 24,9 Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,4 27,2 27,1 Keskeyttäminen 6) arvio tavoite Lukio 2, 2,1 2, 2, Ammatillinen peruskoulutus 9,5 9,5 8,5 8, Ammattikorkeakoulu 6,4 6,9 6,3 6,2 Yliopisto 4,7 5, 4,2 4,2 Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat 4) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 5) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus. 6) Lähde: Tilastokeskus. Syyskuussa opiskelleiden tilanne seuraavan vuoden syyskuussa. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muuhun koulutukseen. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Yliopistojen rakenteita kehitetään ja taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan. Hallitus turvaa taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset tehdä laadukasta, monialaista perus- ja soveltavaa tutkimusta ja vahvistaa talouden innovaatiokapasiteettia strategisilla osaamispanostuksilla. Tavoitteena on, että opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja korkeakoulujen tuloksellisuus paranee. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus arvio Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushtv (YO) 1,53 1,66 1,73 7) 1,78 Tohtorintutkinnot/professori (YO),57,63,67,69 Ylemmät kk-tutkinnot/opetushenkilökunta (YO) 1,45 1,53 1,67 1,74 AMK-perustutkinnot/päätoim. opettaja (AMK) 3,5 3,5 3,5 3,5 Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus arvio arvio Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (YO) Kv-opiskelijavaihto, yli 3 kk, kpl (AMK) Kv-opettaja/tutkijavaihto, yli 1kk, kpl (YO) Kv-opettaja- ja asiantuntijavaihto, yli 1kk, kpl (AMK) Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (YO) Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (AMK) Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä, parannetaan opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä parannetaan opettajien työolosuhteita. Tavoitteena on, että opettajien kelpoisuustilanne paranee ja halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain 5. Opettajien kelpoisuus 8) arvio tavoite Yleissiv. koulutuksen opettajista kelpoisia, % Amm. peruskoulutuksen opettajista kelpoisia % kelpoisia % 76, Asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan. 7) Vuoden, opetus- ja tutkimushenkilöstössä kaikki rahoituslähteet. 8) Päätoimiset opettajat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Opiskelijat ja tutkinnot (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä Perusopetus uudet opiskelijat päättötodistuksen saaneet opiskelijamäärä Lukiokoulutus uudet opiskelijat suoritetut ylioppilastutkinnot 9) opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus 1) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä 11) Ammatillinen lisäkoulutus 12) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 13) opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa Ammattikorkeakoulun perustutkinnot 14) aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Yliopiston perustutkinnot 15) uudet opiskelijat suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Yliopiston tohtorintutkinnot ) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 1) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. 11) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 12) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 13) Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä. Osa opiskelijamäärän lisäyksestä johtuu vuoden 24 alusta lukien tilastoinnissa tapahtuneista muutoksista. 14) Lähde AMKOTA-tietokanta, opiskelijamäärä 2.9. läsnäolevat. 15) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, perusoikeutta taiteen vapauteen sekä kieleen ja kulttuuriin, hyvinvointia ja tasa-arvon kehittymistä yhteiskunnassa. Päämääränä on luoda sekä kansallisesti että kansainvälisesti suotuisat toimintaedellytykset taiteen ja kulttuurin toimijoille, edistää kulttuuripalveluiden saatavuutta ja luoda kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet monipuolisiin ja laadukkaisiin taide-elämyksiin, vahvistaa luovan talouden, kulttuurin tuotannon, yritystoiminnan ja viennin kehittymistä sekä edistää kulttuurin tuntemusta ja kulttuurista osaamista yhteiskunnassa. Vaikuttavuustavoitteet: Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluiden tuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä kulttuuriaineistojen digitointia ja digitaalista saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden sekä osallistumisen edistäminen Taiteen ja kulttuurin perusrakenteen ylläpitoa kehitetään taiteen- ja toimialoittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa, saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin lähi- ja peruspalveluina vahvistetaan. Vähemmistöjen ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia vahvistavia toimintamuotoja arvioidaan ja edistetään. Kulttuurituotannon, -viennin ja luovien alojen edistäminen Vahvistetaan luovan talouden kehittymistä tukemalla luovien alojen sisältötuotantoa, yrittäjyyttä, kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä ja kulttuurivientiä. Tuetaan liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista, tuottaja- ja manageriosaamista, tekijänoikeusosaamista sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Eräitä taide- ja kulttuurialojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja 26 tavoite Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat, 1 henk Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet 16) Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 henk Museoille myönnetyt henkilötyövuodet Sinfoniaorkesterien 17) ja Kansallisoopperan kuulijat, 1 henk Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet Kotimaiset pitkien elokuvien ensi-illat Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateatterissa, 1 henk Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 kpl Pää- ja sivukirjastojen määrä Fyysiset kirjastokäynnit, 1 kpl Kirjastojen verkkokäynnit, 1 kpl ) Valtionosuuden perusteena käytetyt laskennalliset henkilötyövuodet. 17) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Liikuntapolitiikka Liikuntatoimen tehtävänä on liikuntaa edistämällä tukea väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana. Eettiset ja yhteiskuntavastuulliset arvot ohjaavat toimintaa. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet sekä keski-ikäiset miehet. Hillitään ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla. Liikkumisympäristöt otetaan huomioon yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla, tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa sekä laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Aktivoidaan paikallistasoista toimintaa kehittämällä vapaaehtoistoimijoiden koulutusta ja suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä kuntien ja seurojen yhteistyöhön. Kehitetään koulutustoiminnan sisältöä ja laatua lasten ja nuorten, terveyttä edistävän liikunnan, kilpa- ja huippu-urheilun sekä kansalaistoiminnan tarpeisiin. Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Parannetaan huippu-urheilun toimintaedellytyksiä tukemalla valmennustoimintaa, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidopingtoimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä. Edistetään kumppanuuksia yhteiskuntavastuullisen huippu-urheilun tukemiseksi. Liikunnan tunnuslukuja 26 tavoite Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat vuotiaat, % 18) miehet 62,8 67,5 68 naiset 65,7 72,8 73 Nuorisotyö ja -politiikka Opetusministeriön vastuulla olevan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman tavoitteina ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Ohjelmaa toteuttamalla voidaan vähentää korvaavien erityispalvelujen tarvetta. Nuorisolain (72/26) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Samalla toimeenpannaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa nuorisotyön alueella. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. 18) Lähde: 26 ja Kansanterveyslaitos, (AVTK), OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Nuorisotyön tunnuslukuja 26 tavoite Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) Jäseniä järjestöissä (hlöä) Nuorten työpajatoiminta Pajat, lkm Nuoret pajoissa, lkm/vuosi Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Kuntia palvelujen piirissä (lkm) Nuoret palvelujen piirissä (%) Valtionosuusmäärärahat opetusministeriön hallinnonalalla (1 euroa) 28 varsinainen varsinainen 28/ tilinpäätös talousarvio talousarvio muutos Yleissivistävä koulutus Koulurakentaminen Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatilliset erikoisoppilaitokset Ammattikorkeakoulut ja 52 Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot Kuntien kulttuuritoiminta Kirjastorakentaminen ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Vuoden valtionosuusprosentti on opetus- ja kirjastotoimessa 41,89. Luvun 28.9 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä. Tasausten perusteella on tehty euron vähennys momentille ja 75 euron vähennys momentille Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään euroa. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (147/21) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle on 414, milj. euroa eli 1,5 % enemmän v. 28 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi yhtiön jakamattomien voittovarojen rahastosta puretaan edunsaajien käyttöön 17 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovarojen kokonaismäärä vuodelle on 431 milj. euroa. Tämä on 4,691 milj. euroa vähemmän kuin mihin kehysvaiheessa varauduttiin. Vähennys on kohdennettu edunsaajien kesken jakosuhdelain mukaisesti. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta tieteen tukemiseen 81,3 milj. euroa, momentilta taiteen tukemiseen 191,9 milj. euroa, momentilta liikunnan tukemiseen 116,1 milj. euroa ja momentilta nuorisonkasvatustyön tukemiseen 41,8 milj. euroa. Lisäksi taiteen osalta noudatetaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (154/21, muut. 1191/25) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien siirtoa, joka on enintään 11 % eli 13,1 milj. euroa vuonna, joka on samalla viimeinen vuosi kun kirjastojen valtionosuuksia rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.6, 8, 9 ja 91 vuodelle ehdotetaan 966,1 milj. euroa, mistä 431, milj. euroa eli 44,6 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 22 TP 23 TP 24 TP 25 TP 26 TP TP 28 TA TA Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 8, 86,6 87,3 89,8 9,8 11,6 115,2 119,5 veikk.varat 35,5 58,6 59, 48,5 39,9 36,5 24,7 13,1 budj.varat 44,5 28, 28,3 41,3 5,9 74,1 9,5 16,4 Tiede 188,9 21,5 239,9 239,8 261,3 27,6 283,7 326,5 veikk.varat 76,2 75,8 75,7 75,7 79,5 76,6 77,1 81,3 budj.varat 112,7 134,7 163,8 164,1 181,8 194, 26,6 245,2 Taide 222,2 228, 243,2 26, 274,3 281,6 311,2 35,3 veikk.varat 144,2 13,1 128,6 136,8 15,4 152,3 164,5 178,8 budj.varat 78, 97,9 114,6 123,2 123,9 129,3 146,7 171,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Liikunta 84,4 85,8 9, 93,1 99,1 11,4 16,9 119,4 veikk.varat 83,3 83,9 88,1 9, 97,8 1,1 14,1 116,1 budj.varat 1, 1,9 1,9 3,1 1,3 1,3 2,8 3,3 Nuoriso 22, 22,3 3,8 34,3 39,9 42,7 47,1 52,2 veikk.varat 2,3 2,7 28,6 31,5 35,2 36, 37,5 41,8 budj.varat 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 6,7 9,6 1,4 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 339,2 348,4 351,4 334, 362,9 365, 383,2 417,9 Veikkausvoittovarat yhteensä 359,5 369,1 38, 382,5 42,8 41,5 47,9 431, Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille Valtionosuus ja -avustus museoille Valtionosuus ja -avustus kirjastoille EU:n kulttuuripääkaupunki -hanke Liikunnan koulutuskeskukset Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hallinnonalan tietohallinto Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna ovat sähköisen asianhallinnan hankkeiden toteuttaminen, hallinnonalan yhteisen tietovaraston kehittäminen ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

11 Vuoden talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset Opetusministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen kehittämisen (ammattistartin) ja ammatillisen koulutuksen lisättyjen opiskelijapaikkojen arvioidaan pidemmällä aikavälillä pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja. Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta voidaan tarvittaessa suunnata eriytetysti tyttöjen ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve tulee kasvamaan. Opetusministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa. Tuottavuusohjelman vaikutukset Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 39 henkilötyövuotta. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset opetusministeriön hallinnonalalla vuonna Opetusministeriö -6, Opetushallitus -12,4 Valtion yleissivistävät oppilaitokset -,8 Valtion ammatillinen koulutus -,6 Yliopistot -25, Harjoittelukoulut -16,2 Suomen Akatemia -4, Arkistolaitos -3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus -2,4 Varastokirjasto -,6 Valtion taidemuseo -6,8 Museovirasto -4, Näkövammaisten kirjasto -3, Yhteensä -39,8 Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 28 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 45, 71, laajuuksien vahvistamisvaltuus 55, 55, Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 perustamishankevaltuus 1, 1, laajuuksien vahvistamisvaltuus 1,5 1, Tiede tutkimushankevaltuus 245,6 258, Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) perustamishankevaltuus 4,5 4,5 laajuuksien vahvistamisvaltuus 4, 3, Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) kalustamis- ja varustamisvaltuus 2, Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 2, 1,8 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) (7.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 1. Yleissivistävä koulutus Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 3. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Ammatillinen koulutus Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) (34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 3. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Yliopisto-opetus ja -tutkimus Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Valtion rahoitus julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi (siirtomääräraha 2 v) Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) Tiede Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Opintotuki Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) Taide ja kulttuuri Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Euroopan kulttuuripääkaupunki hankkeen avustus (siirtomääräraha 2 v) Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 v. tilinpäätös 1 v. 28 varsinainen talousarvio 1 v. varsinainen talousarvio 1 Muutos 28 1 % 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Liikuntatoimi Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) Nuorisotyö Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) Nuorten työpajatoiminta, ehkäisevä huumetyö ja verkkonuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Y l e i s t ä. Opetusministeriön hallinnonalalla tärkeänä tavoitteena on tukea perusopetuksen laadun parantamista perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelman mukaisesti. Erityisen myönteistä on myös, että yliopistojen määrärahat nousevat yhteensä 24 prosenttia ja tieteen 15 prosenttia ja että kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön määrärahat kasvavat noin 1 prosentilla. Rahoitusta suunnataan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään yhteensä yli 4 opiskelijalla. Opiskelijamäärälisäykset suunnataan hallitusohjelman mukaisesti alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle jatkokoulutuspaikka. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 T u o t t a v u u s o h j e l m a. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion uudessa tuottavuusohjelmassa vuosille opetusministeriön hallinnonalalle kohdistuu 181 henkilötyövuoden vähennys. Kun otetaan huomioon opetusministeriön hallinnonalan henkilöstömäärä tuolloin, henkilötyövuosien vähennyksiä joudutaan vähennystavoitteen saavuttamiseksi kohdistamaan suhteellisesti suurina mm. valtion yleissivistäviin oppilaitoksiin, Arkistolaitokseen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Valiokunta pitää välttämättömänä seurata meneillään olevan tuottavuusohjelman vaikutuksia ja toimia niin, ettei näiden koulujen ja laitosten perustehtävän hoitaminen vaarannu tuottavuusohjelman takia. O p p i l a s - j a o p i s k e l i j a h u o l t o. Valiokunta pitää myönteisenä, että opetusministeriö on myöntänyt vuonna kunnille yli 1,5 miljoonaa euroa erityisavustusta esi- ja perusopetuksen oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Kuluvan vuoden talousarviossa lähes 1,3 miljoonaa euroa on osoitettu valtionavustuksina käynnistyneen oppilashuollon kehittämistyön vakiinnuttamiseen esi- ja perusopetuksessa sekä laajentamiseen koskemaan lukiokoulutusta vuosina 28. Lisäksi opetusministeriö on asettanut Opetushallituksen käyttöön 2 miljoonaa euroa avustuksina oppilashuollon palvelurakenteen kehittämistoiminnan laajentamiseksi uusiin kuntiin vuonna. Oppilas- ja opiskelijahuolto edellyttävät tiivistä yhteistyötä koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kesken. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan syrjäytymistä koskevassa lausunnossa esittämään siitä, että oppilashuoltoon liittyvien tietojen saantia ja luovutusta oppilaitoksille sekä henkilötietojen käsittelyä koskevat menettelyt selkeytetään (SiVL 1/28 vp MINS 5/28 vp). Olemassa olevat yhteistyön esteet on poistettava ja parannettava eri viranomaisten välistä tiedonsaantia. On hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeiden arvioimiseksi pikaisesti. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa syrjäytymisen ehkäisemisestä todettuun ja tukee valiokunnan opetusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tekemiä esityksiä tarvittaviksi toimenpiteiksi. H a l l i n n o n a l a n r a k e n t a m i s - j a p e r u s k o r j a u s t a r p e e t K o u l u j e n r a k e n t a m i n e n j a p e r u s k o r j a u k s e t. Eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota valtion tuen riittämättömyyteen perustamiskustannusten rahoituksessa. Jo pelkästään home- ja kosteusvaurioisten koulujen korjaukset vaatisivat huomattavasti nykyistä enemmän rahoitusta. Valiokunnan mielestä on hyvä, että hallitus nyt puuttuu tähän epäkohtaan ja esittää täydentävässä talousarvioesityksessä peruskoulujen ja lukioiden rakentamiseen ja peruskorjauksiin tarkoitetun myöntämisvaltuuden korottamista varsinaisen talousarvioesityksen 41 miljoonasta eurosta 71 miljoonaan euroon. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että myös valtion kouluissa on mm. homeongelmia ja peruskorjaus- ja muita rakentamistarpeita. Valtion tulee huolehtia myös omien oppilaitostensa asianmukaisesta kunnossapidosta. L i i k u n t a p a i k k a r a k e n t a m i n e n. Valiokunnan mielestä työllisyysperusteista liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta tulisi erityisesti tässä tilanteessa myös lisätä. K a n s a l l i s e n r a k e n n u s p e r i n n ö n k u n n o s s a p i t o. Valiokunta käsittelee jäljempänä mom perusteluissa Museoviraston hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden kunnossapitoa. K u l t t u u r i s e t e l i. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämän lainmuutoksen, jolla laajennetaan verovapaiden henkilökuntaetujen piiriä niin, että verovapaus koskee myös työnantajan tarjoamia kulttuuripalveluita. Niitä on siten mahdollisuus tarjota jatkossa verovapaasti samalla tavalla kuin liikuntapalveluita nykyisin (VaVM 22/28 vp HE 112/28 vp). Valiokunta korostaa, että työnantajan järjestämä virkistys- ja harrastustoiminta on työkykyä ylläpitävää toimintaa. Fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, ja se on myös ollut vahvasti esillä niin työterveyshuollossa kuin työkykyä ylläpitävässä toiminnassakin. V e i k k a u k s e n j a r a h a - a r p a j a i s t e n v o i t t o v a r a t. Veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä yhteensä noin 431 miljoonaa euroa. Tuottokertymän arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan 1,5 prosenttia eli 414 miljoonaan euroon. Tämän lisäksi aikaisemmilta vuosilta kertyneitä jakamattomia voittovaroja puretaan edunsaajien käyttöön 17 miljoonaa euroa. Kirjastojen valtionosuudesta rahoitetaan 11 prosenttia veikkausvoittovaroista, ja vuosi on viimeinen vuosi, jolloin taiteen veikkausvoittovaroista rahoitetaan lakisääteisiä kirjastojen valtionosuuksia. Tieteen lisäys on 4,1 miljoonaa euroa, taiteen 14,2 miljoonaa euroa, liikunnan 12 miljoonaa euroa ja nuorisotyön 4,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden. Määrärahalisäyksillä voidaan merkittävästi vahvistaa toimialojen kehittämistä ja myös uusien avauksien tekemistä. Kirjastojen valtionosuuksien siirto jakosuhdelain mukaisesti veikkausvoittovaroista yleisten budjettivarojen puolelle ja veikkausvoittovarojen kokonaismäärän kasvu tuovat kaivattua lisävoimavaraa edunsaajille. On hyvä, että päästään ns. jakosuhdelain 1 :ssä säädettyihin edunsaajien osuuksiin veikkausvoittovaroista. V a l i o k u n n a n a i k a i s e m m a t k a n n a n o t o t. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että talousarvioehdotuksissa on eräitä määrärahoja, jotka toistuvasti otetaan hallituksen esityksiin riittämättöminä. Eduskunta joutuu budjettikäsittelyn yhteydessä niitä lisäämään, mutta jälleen seuraavan talousarvion yhteydessä määrärahat on esitetty liian pieninä. Tällaisia ovat olleet mm. opetushallituksen toimintamenot ja ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön määrärahat.valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että jo talousarvioesitysten laadintavaiheessa varataan riittävät määrärahat tiedossa olevan tarpeen mukaan. 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimintaprosessit ja niille asetetut tavoitteet edistävät koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Opetusministeriön tuotoksia ja laadunhallintaa, toiminnallista tehokkuutta sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet perustuvat opetusministeriön kehittämisohjelmaan 211 ja strategiaan 22. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta 1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. Jatketaan laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan kehittämistä. 2. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Jatketaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä kansallisen liikuntaohjelman toimeenpanoa. 3. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa, strategista toimintaa ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikkaanalyyseja toimialan yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävistä asioista. 4. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Kehitetään lainsäädäntötyön suunnitelmallisuutta, seurantaa ja yhteistyötä. 5. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta on selkeää ja tehokasta. Ministeriön johtamista kehitetään. Kehysvalmistelua kevennetään. 6. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Jatketaan yliopistouudistuksen ja siihen liittyvän ohjausjärjestelmän valmistelua. Toiminnallinen tehokkuus 7. Opetusministeriön toiminta on tehokasta. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriö siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi Toteutetaan hankinta- ja toimitilastrategioita. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna 21 pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin, joita ovat lausuntoasiat, tulosohjaus ja valtionavustusasiat. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8. Toteutetaan uudistettua henkilöstöstrategiaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18