Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Toimialan strategiset avainalueet Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään turvaamalla eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuus ja työurien pidentäminen. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa. Väestön henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista edistetään. Nuorten sosiaalista vahvistumista tuetaan. Hallinnonalan toimintaympäristö Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat entistä vahvemmin myös Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Työelämä muuttuu yhä korkeampaa osaamista vaativaksi. Koulutustason nousu sekä jatkuvat panostukset kulttuuriin ja tutkimustoimintaan vahvistavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja innovaatiojärjestelmää. Kansainvälistymisen myötä suomalainen yhteiskunta muuttuu myös aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Väestörakenteen muutokset vaikuttavat koulutus- ja työvoimatarpeisiin sekä palveluiden saatavuuteen. Työvoiman saatavuus vaikeutuu ja työvoimakapeikot yleistyvät, toisaalta kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Keskeisenä haasteena on työurien pidentäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Elinikäinen oppiminen ja työssä jaksamisen tukeminen edesauttavat väestön pysymistä työelämässä. Alueellisen kehityksen haasteena on, että uudet työpaikat syntyvät pääasiassa kasvukeskuksiin. Monilla alueilla ja toimialoilla työmahdollisuudet vähenevät. Taloudellinen epävarmuus ja sosiaaliset ongelmat voivat heijastua myös lapsiin ja nuoriin. Toimivat koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ovat keskeinen alueellinen vetovoimatekijä ja tasa-arvon edistäjä. Tietoyhteiskuntakehitys laajentaa mahdollisuuksia demokratian ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseen. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikalla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Tulevaisuuden osaamispohjan turvaamiseksi parannetaan lasten ja nuorten kouluhyvinvointia. Tiedepolitiikan painopisteinä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen. Koulutuspolitiikan painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä tuetaan nopeuttamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään sekä lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen tuetaan. Korkeakouluverkon rakennetta kehitetään eduskunnalle annetun koulutuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Tuottavuutta parannetaan keskittämällä voimavaroja ydintehtäviin, siirtämällä talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja palvelukeskuksiin sekä kehittämällä sähköistä asiointia. Valtionosuussektorin tuottavuuden parantaminen tapahtuu osana kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta. Tavoitteena on, että 97 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 2008, koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee, korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä, vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä ja että tohtorin tutkintojen määrä nousee tutkintoon vuoteen 2008 mennessä. Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (tavoite) Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet, % 36,7 38,4 38,5 Lukiokoulutukseen sijoittuneet, % 54,8 54,1 55,0 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet, % 2,6 2,5 3,0 Sijoittuneet yhteensä, % 94,2 95,0 96,5 Sijoittuneiden määrä Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (%) (tavoite) Lukiokoulutus 2,2 1,9 1,8 Ammatillinen peruskoulutus 1) 10,8 9,7 8,5 Ammattikorkeakouluopinnot 6,0 6,3 6,0 Yliopistokoulutus 4,8 4,8 4,2 Korkeakoulututkinnon suorittajien keski-ikä (mediaani) (tavoite) Ammattikorkeakoulututkinto 2) 24,9 25,1 24,5 Ylempi korkeakoulututkinto 27,1 27,3 26,9 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) (tavoite) 1) Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Ylioppilastutkinto 70,1 70,0 72,0 Ammatillinen perustutkinto 73,2 73,4 75,0 Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinto 85,3 85,5 86,3 Ammattikorkeakoulututkinto 89,2 89,0 89,0 Yliopistotutkinto 3) 92,4 92,1 92,3 Tohtorintutkinto 91,9 91,2 92,3 Opiskelijat ja tutkinnot 4) (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä Perusopetus uudet opiskelijat päättötodistuksen saaneet opiskelijamäärä Lukiokoulutus uudet opiskelijat suoritetut ylioppilastutkinnot 5) opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus 6) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä 7) Ammatillinen lisäkoulutus 8) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 9) opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 10) Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot 11) aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2) Nuorten koulutus 3) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 4) Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. 5) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 6) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisena ja oppisopimusmuotoisena järjestettävän opetussuunnitelmaperusteisen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen. 7) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 8) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 9) Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuva opiskelijamäärä. Osa opiskelijamäärän lisäyksestä johtuu vuoden 2004 alussa tilastoinnissa tapahtuneista muutoksista. 10) Valtionosuusjärjestelmän mukainen keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Yliopiston perustutkinnot 12) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Yliopiston tohtorintutkinnot 13) suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä josta ulkomaalaiset opiskelijat Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti luovuutta, kulttuurista moninaisuutta ja tasaarvoa. Kulttuuripolitiikalla vaikutetaan myös hyvinvointi-, alue- ja innovaatiopolitiikan toteutumiseen. Tavoitteena on varmistaa luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin laatu ja saatavuus. Tavoitteen saavuttamiseksi vahvistetaan kulttuuritoiminnan taloudellista perustaa. Taiteen ja luovuuden edellytysten parantaminen Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Korkean ammatillisen taiteen laatu turvataan pyrkimällä parantamaan tekijöiden toimintaedellytyksiä. Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivinen käyttö Kulttuuriympäristöä vaalitaan edistäen myös kohteiden taloudellista hyödyntämistä. Kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitaalista tallentamista sekä saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita kehitetään. Kulttuuripalvelut ja niiden käyttö sekä hyödyntäminen Varaudutaan väestökehityksen aiheuttamiin vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin palveluissa. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä etnisten ryhmien ja vammaisten osallisuutta ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä kehitetään. Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuuripalveluiden edistäminen Edistetään lasten ja nuorten taidetta, lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja sekä luovaa toimintaa. Kehitetään lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä. Kulttuurin tuotannon ja viennin edistäminen Taiteen ja kulttuurin eri alojen infrastruktuuria kehitetään. Monipuolisen taiteen ja kulttuurin tarjontaa ja taloudellista hyödyntämistä edistetään. Vahvistetaan luovaa taloutta kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Edistetään toimialojen liiketaloudellista osaamista ja kulttuurivientiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Taiteen ja kulttuurin tunnuslukuja 2004 arvio Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat, henk Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet 14) ) Lähde AMKOTA-tietokanta. 12) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot, lähde KOTA-tietokanta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, henk Museoille myönnetyt henkilötyövuodet Sinfoniaorkesterien 15) ja Kansallisoopperan kuulijat, henk Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet Kotimaiset pitkien elokuvien ensi-illat Kotimaisten pitkien dokumenttielokuvien ensi-illat Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, kpl Sivukirjastojen määrä Liikuntapolitiikka Liikuntapolitiikalla tuetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kannustetaan kaiken ikäisiä säännölliseen liikkumiseen ja tuodaan esille liikunnan huomioon ottaminen koulutuksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Kehitetään koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeisiin. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja valmennuksen tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia sekä antidoping -toimintaa. Liikunnan tunnuslukuja 2004 arvio Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat vuotiaat, % miehet naiset Liikunnan vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan osallistuminen, henkilöä Kaikki miehet naiset Nuorisopolitiikka Nuorisopolitiikalla edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta, tuetaan nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja. 13) Sisältää kaikki jatkotutkinto-opiskelijat (myös lisensiaattitutkinnon), lähde KOTA-tietokanta. 14) Valtionosuuden perusteena käytettävät laskennalliset henkilötyövuodet 15) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Tavoitteena on edistää nuorten aktiivista toimintaa yhteiskunnassa. Nuorille luodaan edellytyksiä harrastuksiin ja yhteistoimintaan sekä vaikutuskanavia yhteiskunnalliseen toimintaan. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Sosiaalinen vahvistaminen keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten elämäntaitoja parannetaan erilaisin toimenpitein. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä pyritään vähentämään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Nuorten työpajatoiminta 2004 arvio Työpajat, lkm Nuoret työpajoissa, lkm (6 kk:n jaksoissa) Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm Valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) tilinpäätös 2006 varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 2006/ muutos Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus Kansalaisopistot Ammatillinen lisäkoulutus Kansanopistot Ammatilliset erikoisoppilaitokset Opintokeskukset Kesäyliopistot Ammattikorkeakoulut ja 52 Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot Kuntien kulttuuritoiminta ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) Kunnat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Kuntayhtymät Yksityiset (23 %) Luvun perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä sekä siirtymätasauksista. Tasausten perusteella on tehty euron lisäys momentille ja euron lisäys momentille Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään euroa. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (1047/2001) mukaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Mainittuja pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen mainituilla sektoreilla. Veikkaus Oy:n tulouttamistavoitteeksi on asetettu 397,7 milj. euroa. Tämän ylittävä tuotonkasvu siirretään yhtiön käyttörahastoon tulevien vuosien tasaisen kertymän varmistamiseksi. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta tieteen tukemiseen 77,3 milj. euroa, momentilta taiteen tukemiseen 188,8 milj. euroa, momentilta liikunnan tukemiseen 100,2 milj. euroa ja momentilta nuorisonkasvatustyön tukemiseen 36,1 milj. euroa. Momentin määrärahasta ehdotetaan käytettäväksi kirjastojen valtionosuuksiin 36,5 milj. euroa, mikä kattaa 33 % kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuksista. Tämä on raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (1054/2001) 2 :n mukainen enimmäisosuus. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.60, 80, 90 ja 91 ehdotetaan yhteensä 804,0 milj. euroa, mistä veikkausvoittovarojen osuus on 50,0 %. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 2002 TP 2003 TP 2004 TP TA 2006 TA TA %-osuus (ilman kirjastoa) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 80,1 87,0 87,3 89,8 90,9 111,0 veikk.varat 35,5 58,6 59,0 48,5 40,0 36,5 budj.varat 44,5 28,4 28,3 41,3 50,9 74,5 Tiede 188,9 210,5 238,9 241,1 258,3 270,5 veikk.varat 76,2 75,8 75,7 75,7 75,7 77,3 21,1 budj.varat 112,7 134,7 163,2 165,4 182,6 193,2 Taide 222,2 227,0 243,2 259,5 270,3 280,3 veikk.varat 144,2 130,1 128,6 136,7 146,4 152,3 41,6 budj.varat 78,0 96,9 114,6 122,8 123,9 128,0 Liikunta 84,4 85,7 90,0 93,0 96,4 101,5 veikk.varat 83,3 83,9 88,1 89,9 95,1 100,2 27,4 budj.varat 1,0 1,9 1,9 3,1 1,3 1,3 Nuoriso 22,0 22,3 30,7 34,5 39,0 40,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 veikk.varat 20,3 20,7 28,5 31,6 34,2 36,1 9,9 budj.varat 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 4,7 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 324,0 310,5 320,9 333,9 351,4 365,9 100,0 Veikkausvoittovarat yhteensä 359,5 369,1 379,9 382,4 391,4 402,4 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille Valtionosuus ja -avustus museoille Valtionosuus ja -avustus kirjastoille Entistämis- ja korjausavustukset Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen Liikunnan koulutuskeskukset Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Tuottavuusohjelman vaikutukset Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Vuosia 2011 koskeva kehyspäätös sisältää tuottavuuden kehittämisen toimenpiteitä, joiden tuloksena valtion henkilöstötarve vähenee opetusministeriön hallinnonalalla kehyskaudella henkilötyövuodella, mikä on 3,5 % nykyhenkilöstöstä. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Talousarvioesityksen rakennetta on muutettu yhdistämällä eräitä lukuja ja momentteja sekä muuttamalla eräiden lukujen keskinäistä järjestystä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (22.) Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) (05.) Kirkollisasiat (07.) Opetushallitus (08.) Kansainvälinen yhteistyö (10.) Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yleissivistävä koulutus Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) (20.) Ammattikorkeakouluopetus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 20. Ammatillinen koulutus Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) (76.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) (40.) Yleissivistävä koulutus 40. Ammattikorkeakouluopetus Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Yliopisto-opetus ja -tutkimus Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (60.) Ammatillinen koulutus 60. Tiede Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) (69.) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 70. Opintotuki Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) Taide ja kulttuuri Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 v. tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) (88.) Tiede (90.) Taide ja kulttuuri 90. Liikuntatoimi Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) (53.) Avustus Yleisurheilun MM -kisojen mediajärjestelyjen kustannuksiin (kiinteä määräraha) Nuorisotyö Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) (98.) Liikuntatoimi (99.) Nuorisotyö Yhteensä Henkilötyövuosien kokonaismäärä ) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Yleistä Koulutuspolitiikan painopisteitä ovat koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä tuetaan nopeuttamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään sekä lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Valiokunnan mielestä opetusministeriön hallinnonalan arvot sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi ovat kestävä pohja niin opetuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan kuin muillakin opetusministeriön toimialoilla. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen (SiVL 15/2006 vp) siitä, että yleissivistävän koulutuksen kokonaismäärärahatilannetta voidaan pitää tyydyttävänä. Merkittävää on se, että vuoden valtionosuuksissa toteutettavaksi tarkoitetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon viimeinen, vuoden 2008 tarkistuserä aikaistetaan vuodelle. Tärkeää on ammattiosaamisen näyttöjen laajentaminen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 9 miljoonan euron lisäystä, josta ns. Noste-ohjelman, osuus on 5 miljoonaa ja ohjelman koko rahoitus ensi vuonna 35 miljoonaa euroa. 16) Sisältää Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen lisäyksen vaikutuksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 P e r u s t a m i s h a n k k e i d e n v a l t i o n o s u u d e t. Koulujen peruskorjaustarve on suuri ja johtuu rakennusten ikääntymisen myötä tapahtuneesta kulumisesta ja teknisten järjestelmien vanhenemisesta, koulutuksessa tapahtuneiden muutosten aiheuttamista toiminnallisista muutostarpeista sekä rakennevaurioista. Erityisesti homevauriot ovat lisänneet hankkeiden toteutuksen kiireellisyyttä. Uusien tilojen tarve puolestaan johtuu ensisijaisesti muuttoliikkeen johdosta aiheutuvasta oppilasmäärien kasvusta. Koko suunnittelukaudelle 2010 esitetyistä hankkeista yleissivistävän koulutuksen rahoitussuunnitelmaan voitiin ottaa noin 35 prosenttia hanke-esityksistä, mihin osaltaan vaikuttaa valtioneuvoston vahvistamien kehysten perusteella vuosittain pienenevä myönnettävien valtionosuuksien määrä. Aikuiskoulutuksen perustamishankkeista suunnittelukaudelle esitetyistä hankkeista rahoitussuunnitelmaan voidaan ottaa vain noin 28 prosenttia hanke-esityksistä. Kirjastojen perustamishankkeiden osalta valiokunta on käsitellyt ongelmaa momentin perusteluissa. Valiokunnan mielestä tilanne perustamishankkeiden osalta ei voi enää jatkua niin, että valtion tuki perustamishankkeiden rahoitukseen on vuosi vuodelta riittämätön. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 5 : Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin koulujen ja kirjastojen perustamishankkeiden määrärahatason korottamiseksi tulevina vuosina. K o r k e a k o u l u l a i t o k s e n r a k e n t e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa korkeakoululaitoksen kehittämisestä todettuun ja painottaa sitä, että tehokas ja toimiva korkeakouluverkko edellyttää tiivistyvää yhteistyötä ja voimien yhdistämistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että verkoston tiivistäminen ja rakenneratkaisut tehdään yhteistyössä alueiden ja yliopistojen kanssa niin, että ne palvelevat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaa kehitystyötä. Suomen kaltaisessa maassa tulee olla alueellisesti kattava korkeakouluverkosto, joka järjestää koulutusta ja tutkimusta lähtökohtanaan myös alueellinen vaikuttavuus ja kehittäminen, mikä niille jo lainsäädännönkin mukaan kuuluu. V e i k k a u s v o i t t o v a r a t. Veikkausvoittovarojen jaettava määrä on hallituksen esityksessä 397,8 miljoonaa euroa, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna 2,7 prosenttia (10,6 miljoonaa euroa). Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että teattereiden, orkestereiden, museoiden ja kirjastojen valtionosuuksien yksikköhintoihin on tehty 2 prosentin indeksitarkistus. Tästä aiheutuvat määrärahalisäykset on muiden kuin kirjastojen osalta rahoitettu talousarvioesityksessä taiteen veikkausvoittovaramomentilta. Yhteisvaikutukseltaan nämä muodostavat noin 1 miljoonan euron lisäyksen taiteen veikkausvoittovaroissa valtionosuuksiin. Tämä osaltaan siirtää näiden valtionosuuksien painopistettä veikkausvoittorahoitteiseksi. Indeksikorotuksista aiheutuvat lisäykset tulisi osoittaa valtionosuuksiin tarkoitetuille yleisen budjetin momenteille. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 6 : Eduskunta edellyttää, että lakisääteisten valtionosuuksien lisäykset osoitetaan tulevissa talousarvioissa yleisestä budjetista katettaviksi. Veikkausvoittovarojen osalta tulo- ja menomomenttien loppusummat eivät ole yhteneväiset. Tämä johtuu siitä, että menopuolella taiteen osalta on korvamerkitty 4 miljoonaa euroa Eurovision laulukilpailujen avustamiseen ja tieteen puolella 0,7 miljoonaa euroa Työväen Arkiston korjauksen rahoittamiseen. Mainittuihin menoihin käytetään aiempina vuosina kertyneitä varoja. P ä ä l u o k a n r a k e n n e. Opetusministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on rakenteeltaan uudistettu. Jo yhden käsittelykerran kokemuksen perusteella valiokunta voi todeta, että uudistus on myönteinen. Erityisesti momenttien päätösosien kappaleiden numerointi lisää luettavuutta ja asiaryhmien erittelyä. Myös uusi lukujen järjestys on looginen ja määrärahamuutoksiin vaikuttavien seikkojen esitystapa on selkeä. Toisaalta määrärahojen esittäminen isompina kokonaisuuksina ja käyttösuunnitelmien yksinkertaistaminen laajemmiksi ryhmiksi, esimerkiksi momentin (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen) selvitysosan käyttöarviossa, vähentää informatiivisuutta. Esimerkkinä Taiteen alojen edistäminen ei kerro kuin ylimalkaisesti mihin määrärahaa on tarkoitus käyttää. Valiokunta katsoo, että päätöksenteon kannalta tärkeää informatiivisuutta ja läpinäkyvyyttä tulee talousarvioesityksissä lisätä. E d u s k u n n a n l a u s u m a 5 : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin koulujen ja kirjastojen perustamishankkeiden määrärahatason korottamiseksi tulevina vuosina. E d u s k u n n a n l a u s u m a 6 : Eduskunta edellyttää, että lakisääteisten valtionosuuksien lisäykset osoitetaan tulevissa talousarvioissa yleisestä budjetista katettaviksi. 01. (29.01, 05, 07, 08, osa ja 10, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimintaprosessit ja niille asetetut tavoitteet edistävät koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta 1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. Käynnistetään opetusministeriön laatukriteerien määrittely ja jatketaan riskienhallinnan kehittämistä. 2. Opetusministeriön strategiatyö on tavoitteellista ja toimintaa ohjaavaa. Käynnistetään opetusministeriön strategiatyön uudistaminen. 3. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa. 4. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista kattaen sekä kansallisen että kansainvälisen toiminnan. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitetään ja selkeytetään. 5. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Toiminnallinen tehokkuus 6. Luodaan edellytyksiä opetusministeriön tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti palvelukeskushanketta, hankinta- ja toimitilastrategioita sekä jatketaan tuottavuuden mittauksen kehittämistä. Verkko- ja verkkotoimintastrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä pääsääntöisesti sähköisiin prosesseihin vuonna Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 7. Opetusministeriön henkilöstömäärää vähennetään strategisten tavoitteiden mukaisesti hyödyntämällä erityisesti eläköitymistä ja muuta vaihtuvuutta. Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota organisaation uusiutumiskykyyn. 8. Otetaan käyttöön osaamisen kehittämisjärjestelmä, jonka painopisteenä on osaamisen laaja-alaisuus sekä tutkimuksellisen ja kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen. 9. Varmistetaan työhyvinvoinnin seuranta- ja kehittämisprosessin toimivuus muutostilanteissa. Opetusministeriön henkilöstötavoitteet 2004 tavoite Henkilötyövuodet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,4 3,4 3,4 Johtajuusindeksi vähintään - 3,5 3,5 21. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : 2006 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 84 Virka- ja työehtosopimus 140 Tuottavuustoimenpiteet -176 Siirto 1 htv momentille Siirto 1 htv momentille Vuokrat 374 Kehittämishankkeet sekä mm. koulutuksen arviointi momentilta (22) 994 VEL-maksun hoitokuluosuus 65 Muuttokustannukset (kertameno) 300 Yhteensä Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. talousarvio talousarvio tilinpäätös (22.) Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määrärahasta euroa budjetoitavaksi momentille talousarvio tilinpäätös ( ) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen, 2) ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen, 3) euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen, 4) euroa ruotsinkielisen lastentarhanopettajien koulutuksen ja saatavuuden turvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä, seurata koulutuksen järjestämistä sekä huolehtia erikseen säädetyistä tehtävistä. Opetusministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukeminen 1) Määritellään tulevaisuuden oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittämisen linjaukset. Laaditaan opetussuunnitelmien perusteita ja tuetaan niiden toteutumista. Laaditaan tarvittavat tutkintojen perusteet. Edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia. Tuetaan koko Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 ikäluokan oppimista erityisesti varhaisen puuttumisen toimenpitein. Tehostetaan toimenpiteitä koulutuksen läpäisyn parantamiseksi. 2) Kehitetään suomenruotsalaista koulutusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Lisätään ruotsin kielen opiskelun kiinnostavuutta. Selvitetään ruotsin kielen opetuksen tarjontaa suhteessa kielilainsäädännön tavoitteisiin. 3) Edistetään koulutusjärjestelmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tuottamalla tietoa ja arviointeja koulutuksen kehittämisen tueksi. Kehitetään tietotuotantoa ja laadunhallintaa. 4) Kehitetään koulutusjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä tukevien kansallisten palveluiden kustannustehokkuutta, kohdentuvuutta, kattavuutta ja laatua tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä alueellisen yhteistyön kehittämisessä. Uudistetaan valtion oppilaitosten ohjausjärjestelmää. 5) Vastataan EU:n ohjelmakauden projektien sulkemisesta ja valmistaudutaan tulevan ohjelmakauden projektien hallinnointiin. Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuuden parantamiseksi jatketaan sähköisen asianhallinnan kehittämistä, palvelukeskushankkeen suunnittelua sekä tuloksellisuuden laskentatoimen suunnittelu- ja seurantavälineiden kehittämistä. Voimavaroja keskitetään erityisesti ydintehtävien hoitamiseen. Maksullinen palvelutoiminta perustuu Opetushallituksen omaan asiantuntemukseen ja se palvelee omalta osaltaan strategisten painopisteiden toteutumista. Toiminta sisältää koulutus-, konsultointi- ja arviointihankkeita, oppimateriaali- ja julkaisutuotantoa sekä erilaisia julkisoikeudellisia ja muita suoritteita. Tavoitteena on säilyttää maksullisen toiminnan volyymi ja tulot edellisten vuosien tasolla, samalla kun toiminnan siirtyminen väistötiloihin aiheuttaa kustannusten väliaikaista kasvua. Henkisten voimavarojen hallinta 2004 tavoite Henkilötyövuodet (mom ) Henkilötyövuodet (muut momentit) Työtyytyväisyysindeksi 3,15-3,4 Opetushallituksen viranomaissuoritteet, kpl 2004 tavoite Opetussuunnitelmien perusteet Ammattitutkinnon perusteet Oppimistulosten arviointi Tavoitteena on lisätä työtyytyväisyyttä viraston organisaation muutosprosessien ja uuden strategian toimeenpanon avulla. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2006 budjetoitu varsinainen talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa) 2006 budjetoitu varsinainen talousarvio Julkisoikeudelliset suoritteet Tuotot Kustannukset Kustannusvastaavuus % Liiketaloudelliset suoritteet Tuotot Kustannukset Kustannusvastaavuus % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uusi palkkausjärjestelmä 64 Virka- ja työehtosopimus 125 Toimitilakustannukset 226 Siirto 1 htv momentilta Tuottavuustoimenpiteet -364 VEL-maksun hoitokuluosuus 64 Ruotsinkielisten lastentarhanopettajien saatavuuden turvaaminen 100 Yhteensä 263 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Saadun selvityksen mukaan vuosia jatkunut pula pätevistä ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista Etelä-Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on vakava uhka päivähoidon laadun ylläpitämiseksi. Saadakseen riittävästi henkilökuntaa päiväkodit joutuvat palkkaamaan epäpäteviä henkilöitä. Nykyisillä voimavaroilla ei pystytä huolehtimaan alueen lastentarhanopettajatarpeesta. Lisämäärärahaa tarvitaan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen lastentarhanopettajien saatavuuden turvaamiseen, muun muassa luomalla kiinteä yhteistyö seudun kuntien ja asianomaisten koulutuslaitosten välillä. Ruotsinkielisen päivähoitohenkilöstön rekrytointia on järjestelmällisesti tehostettava. Momentille lisätään euroa opetushallituksen määrärahoihin ruotsinkielisen lastentarhanopettajien saatavuuden turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Momentin päätösosaa muutentaan vastaavasti. N u o r t e n o s a l l i s u u s h a n k e Nuorten osallisuushanke on poikkihallinnollinen hanke, joka tähtää nuorten elinolojen ja osallisuuden vahvistamiseen ja sosiaalisen kasvun tukemiseen. Hankkeessa on mukana yli 70 kuntaa ja sen toimeenpano ajoittuu vuosille Osallisuushankkeen kustannuksista ovat vastanneet valtio ja kunnat puoliksi. Nuorten äänen kuuleminen ja heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiensa edistäminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Toiminnan säilyttäminen nykyisessä laajuudessa on myös viimeisen toimintavuoden osalta välttämätöntä. Sen vuoksi talousarviossa on tärkeää varata riittävä rahoitus myös vuodelle. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 25. ( ) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön, 2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin, 3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet Muut kansainväliset hankkeet Yhteensä Momentin nimike on muutettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin määrärahasta ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, mikä johtaa muun muassa Suomi-Seura ry:n, ulkomailla toimivien Suomi-koulujen, ulkosuomalaisparlamentin ja kulttuurisen ulkosuomalaistoiminnan valtionapujen pienenemiseen. S u o m i - k o u l u t. Suomi-kouluissa annetaan opetusta suomen kielessä suomea toisena kielenä tai suomea äidinkielenään puhuville lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Koulujen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen oppimista taikka hankitun kielitaidon säilyttämistä sekä vaalia suomalaista kulttuuria. Suomi-kouluilla on yhteensä 135 toimipistettä. Valiokunta pitää tärkeänä Suomi-koulujen työtä ulkosuomalaisten lasten suomen kielen taidon edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Suomeen takaisin muuttavia suomen kielen taito auttaa mm. opiskelun jatkamisessa suomalaisessa oppilaitoksessa. Suomen kielen taito on tärkeä myös ulkomailla pysyvästi asuvien suomalaislasten yhteydenpidossa Suomeen. Momentille lisätään euroa Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttökorvausten maksamiseen, 2) kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen, 3) enintään euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuslain nojalla tehtyyn sopimukseen perustuvia korvauksia oppilaitoksissa ja valtion virastoissa tapahtuvasta kopioinnista ja suojatun aineiston käytöstä. Kohdassa 3 ehdotetun määrärahan tarkoituksena on, että Suomi täyttää yhteisölainsäädännön vaatimukset yleisistä kirjastoista tapahtuvasta lainauksesta suoritettavan korvauksen osalta. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tekijänoikeuslain 19 :n 4 momentin muuttamisesta. talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen, 2) euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien ja muiden opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen, 3) euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19