Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa. Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen ehkäisy korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Koulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria alkupäästä ja aikuiskoulutusta tehostamalla myös myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Koulutuksen laadun jatkuvaan kohottamiseen ja laadun varmistukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntakehitystä vahvistetaan. Tavoitteena on, että perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu. Korkeakoulujen opiskelija (FTE) 1) -opettajasuhde ) Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Ammattikorkeakoulut 16,6 16,5 16,6 16,7 17,9 16,4 16,4 Yliopistot 8,7 8,8 8,4 8,4 7,1 7,1 7,1 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus ) T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,45 3,47 3,72 3,92 3,9 3,9 3,9 Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,55 2,41 2,40 2,4 2,4 2,4 2,4 Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) 3) Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Opintojen nopeuttamiseksi lisätään opinto-ohjausta ja opinto-ohjaajien koulutusta, uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet, toteutetaan ohjelma ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi, uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalintaa ja kehitetään korkeakouluopintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Jatketaan ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä. Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavien opettajien ja ohjaajien osaamista. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, päätoimisen opiskelun edellytyksiä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on, että perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % ja koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen kohtaanto paranee. Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 4) Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 41,9 42,9 44,2 44,0 44,5 44,5 44,5 perustutkintoon johtava koulutus 40,1 40,7 41,9 41,2 41,5 41,5 41,5 valmistavat koulutukset 5) 1,8 2,2 2,3 2,8 3,0 3,0 3,0 Lukiokoulutukseen sijoittuneet 51,1 50,8 50,6 50,2 50,5 51,2 51,7 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 peruskouluissa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,2 91,5 92,5 91,4 92,0 92,7 93,2 2) Vuoden 2009 tiedoissa T&K menojen BKT-osuus Tilastokeskuksen, tutkimushenkilöstön osuus, tieteelliset julkaisut. 3) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut) 4) Lähde: Tilastokeskus. Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneita koskevat luvut ovat ita. 5) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,3 4,7 4,8 5,3 5,5 5,5 5,5 Yhteensä 95,5 96,2 97,3 96,7 97,5 98,2 98,7 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 6) Ylioppilastutkinto työllistyneet (ei opiskelevat) 17,9 18,0 19,0 18,0 17,0 17,0 16,0 16,0 jatko-opintoihin siirtyneet (työllisinä) 22,7 24,1 25,8 25,0 24,5 24,0 23,0 23,0 jatko-opintoihin siirtyneet (ei työllisinä) 40,8 38,8 37,1 39,0 41,0 42,0 45,0 45,0 Ammatillinen perustutkinto (opetussuunnitelmaperusteinen) työllistyneet 61,4 63,3 66,7 65,0 63,5 64,0 65,5 67,0 jatko-opintoihin siirtyneet 10, ,9 8,7 10,0 9,5 9,5 9,5 Ammatillinen perustutkinto (näyttötutkinto) työllistyneet 77,1 81,4 83,2 82,1 80,0 81,0 82,0 82,5 jatko-opintoihin siirtyneet 3,0 2,9 2,7 3,0 3,0 3,0 3,0 2,5 Ammattitutkinto työllistyneet 81,0 84,0 85,4 85,0 84,0 84,5 85,0 85,5 jatko-opintoihin siirtyneet 3,0 2,7 2,5 2,8 3,0 3,0 2,5 2,5 Erikoisammattitutkinto työllistyneet 95,6 96,2 96,1 96,4 95,5 96,0 96,5 97,0 jatko-opintoihin siirtyneet 0,5 0,8 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus työllistyneet 83,0 84,0 86,2 87,2 84,0 86,0 87,0 87,0 jatko-opintoihin siirtyneet 4,6 4,5 3,8 3,3 4,0 4,0 4,0 4,0 Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus työllistyneet 91,0 90,9 91,5 92,5 91,0 92,0 92,0 92,0 jatko-opintoihin siirtyneet 1,3 1,3 1,3 1,2 1,4 1,4 1,4 1,4 Ylempi korkeakoulututkinto työllistyneet 84,2 84,9 85,0 85,6 84,5 85,0 85,5 86,0 jatko-opintoihin siirtyneet 4,3 5,0 4,5 3,8 5,3 5,0 5,0 5,0 Tohtorintutkinto työllistyneet 83,4 80,5 79,4 80,6 81,0 82,0 83,0 84,0 maasta muuttaneet 7,1 8,3 9,5 8,2 9,0 8,0 8,0 8,0 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 7) Ammattikorkeakoulututkinto 25,2 25,1 25,1 25,2 24,8 24,6 24,5 Ylempi korkeakoulututkinto 27,4 27,5 28,6 27,3 27,0 26,8 26,7 6) Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri. Kuvaa tarkasteluvuotta edeltävänä vuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tarkasteluvuoden lopussa. Työlliset opiskelijat lasketaan työllisiin, pl. ylioppilaissa, jossa ne on eroteltu omaksi kohdakseen. Vuoden 2009 luvut ovat ammatillisen koulutuksen osalta vielä ita. 7) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista 8) Lukiokoulutus (3 vuotta) 84,3 86,1 86,2 86,2 86,3 86,5 86,5 86,5 Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 57,0 56,6 58,3 58,1 59,5 60,5 62,0 63,0 Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 58,6 61,3 59,8 59,8 62,0 64,0 66,0 67,0 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 49,2 56,0 55,0 60,0 64,0 66,0 Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Korkeakoulujen rakenteita kehitetään tavoitteena kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Tavoitteena on, että opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja korkeakoulujen tuloksellisuus paranee. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus ja opiskelijoiden liikkuvuus Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta (yo) 1,90 1,89 1,88 2,10 2,15 2,15 Tohtorintutkinnot/professorit (yo) 0,67 0,67 0,72 0,72 0,73 0,73 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (yo) Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (amk) Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä ja parannetaan opettajien työolosuhteita. Opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen parannetaan Osaava-ohjelmalla. Tavoitteena on, että opettajien kelpoisuustilanne ja opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet paranevat ja halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain vähintään Opettajien kelpoisuus 9) ) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2009 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Yleissivistävän koulutuksen opettajista kelpoisia, % Ammatillisen peruskoulutuksen opettajista kelpoisia, % 76 75, Asetettujen tavoitteiden toteutumista idaan myös sukupuolen mukaan. Opetustoimen henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen 10) Perusopetus ja lukiokoulutus Ammatillinen ja aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö Opiskelijat ja tutkinnot 11) Esiopetus opiskelijamäärä Perusopetus uudet opiskelijat päättötodistuksen saaneet opiskelijamäärä Lukiokoulutus uudet opiskelijat suoritetut ylioppilastutkinnot opiskelijamäärä Ammatillinen peruskoulutus uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä 14) Ammatillinen lisäkoulutus 15) uudet opiskelijat suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ) Päätoimiset opettajat 10) Opetushallituksen ja lääninhallitusten/aluehallintovirastojen järjestämä täydennyskoulutus, ml. Osaava-ohjelma vuodesta alkaen. 11) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden osalta ita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. 12) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 13) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. 14) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa Ammattikorkeakoulun perustutkinnot aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet suoritetut tutkinnot opiskelijamäärä Yliopiston perustutkinnot 16) uudet opiskelijat suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot opiskelijamäärä Yliopiston tohtorintutkinnot Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä. Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta. Kulttuuripolitiikan keinoin edistetään myös eri hallinnonaloja läpäisevien kehittämistehtävien, kuten kestävän kehityksen, arkkitehtuuripolitiikan, luovuus- ja innovaatiopolitiikan, alueiden kehittämispolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan toimeenpanoa, sekä huolehditaan maahanmuuttajien ja muiden eri väestöryhmien kulttuurisista tarpeista. Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat: 1. Kulttuurin perusta vahvistuu Kulttuurin perustaa vahvistetaan edistämällä kulttuurin ja tiedon saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet. 2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannetaan kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmää, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä. 3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät 15) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 16) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia vahvistetaan parantamalla paikallisesti ja alueellisesti kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä. 4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat Kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä vahvistetaan kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitusja tietopohjaa, tukemalla kulttuurivientiä sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä. Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja Kulttuurisen perustan vahvistaminen Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden laskennalliset henkilötyövuodet esitysten määrä Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden laskennalliset henkilötyövuodet konserttien määrä Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä esitysten määrä Suomen Kansallisteatterin henkilöstön määrä esitysten määrä Valtionosuuden piirissä olevien museoiden henkilötyövuodet Taiteen aluekeskusten määrä Luovan työn tekijät Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä 277/ / /2000 Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % Kulttuurin toimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, %.... 3,30 Kulttuurin toimialojen työlliset, henk. 107 Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 8,88 7,98 16,69 3. Kulttuuri ja kansalaiset Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, henk Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, henk Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, henk Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, henk Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, henk Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, henk Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, kpl Fyysiset kirjastokäynnit, kpl Kirjastojen verkkokäynnit, kpl Kulttuuritapahtumissa käynnit, henk Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 4. Kulttuuri ja talous Kulttuurin toimialojen % -osuus arvonlisäyksestä.... 3,32 Kulttuurin toimialojen arvonlisäys, milj. euroa Kulttuurin toimialojen tuotos, milj. euroa Kulttuurialan yritysten toimipaikat Kulttuurin yksityinen kulutus, milj. euroa Liikuntapolitiikka Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on liikunnan edistäminen ja tämän myötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Liikunnan edistämisessä huomioidaan läpileikkaavasti liikunnan yhdenvertaisuusja tasa-arvonäkökulmat, erityistä tukea liikunnan parissa tarvitsevien henkilöiden tarpeet sekä urheilun integriteetti. Liikuntapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat: 1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jonka saavutettavuuden turvaamiseen vaikuttavat etenkin maassa tapahtuva muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden saavutettavuus koko maassa. 2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille, työkyvylle ja terveydelle. Tavoitteena on koko väestön liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikuntaaktiivisuuden tiedetään luovan perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. 3. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin havaittu eroja eri väestöryhmien kesken. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä kansalaistoimintaan osallistumista etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. 4. Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilutoiminta kasvattaa liikunnasta kiinnostuneiden määrää Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria. Se on antaa elämyksiä ja myönteisiä esikuvia sekä lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä parantaa Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Liikuntapolitiikan tunnuslukuja Yhdenvertaisen saavutettavuus Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet) uimahallit (m 2 ) liikuntahallit (m 2 ) jäähallit (m 2 ) Yhteensä lähiliikuntapaikat (kpl) Liikunnallisen elämäntavan omaavien kansalaisten määrä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko vuotiaat (%) 17) miehet naiset Lasten ja nuorten vapaa- ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus (%) 18) Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/vko 8 9 lk lukion 1 2 lk ammattiin opiskelevat 1 2 lk Liikunnan kansalaistoiminta Liikunta ja liikunnan kansalaistoiminta (%) 19) Liikunnan harrastaminen "säännöllisesti" Suomessa EU-maissa 9 9 Liikunnan vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen Suomessa EU-maissa 7 7 Lasten ja nuorten (6 18 vuotiaat) osallistuminen seuratoimintaan 20) poikia tyttöjä Yhteensä %-osuus kansalaistoimintaan osallistuvista Dopingtestit ja dopingrikkomukset (kpl) Kansallisen testausohjelman testit, yhteensä kilpailun ulkopuoliset kilpailutestit joista veritestejä Urheilijaprofiilit, verinäytteet 100 Dopingrikkomukset 9 12 Nuorisotyö ja -politiikka Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita nuoria ja ne sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvuja elinolojen parantaminen. Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat: 1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen ja samalla yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on mahdollistaa nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin nuorten uudet toimintatavat ja yhteisöt huomioon ottaen, mikä saattaa lisätä myös nuorten äänestysaktiivisuutta. 2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy Tuetaan nuorisolain edellyttämän monialaisen viranomaisyhteistyön kehittämistä kunnissa sekä etsivän nuorisotyön laajentamista koko maata kattavaksi. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien 17) AVTK 2009, liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee 18) Kouluterveyskysely: aineisto parillisina vuosina Etelä- ja Itä-Suomi ja Lappi, parittomina Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa 19) Eurobarometri ) Kansallinen liikuntatutkimus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 vahvistaminen, opiskeluun motivoiminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän nuorisotyön avulla. Nuoria tuetaan myös valtakunnallisten nuorisokeskusten elämänhallintajaksoilla ja -kursseilla. 3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2015 toimeenpanosta ja seurannasta. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta i vuosittain ohjelman toimeenpanoa. Lasten ja nuorten elinoloja seurataan uusien elinoloindikaattorien avulla. Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja 2009 Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) Jäseniä järjestöissä (hlöä) Nuorten sosiaalinen vahvistuminen Nuorten työpajatoiminta Pajat, lkm Nuoret pajoissa, lkm/vuosi Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm Etsivä nuorisotyö kunta (kpl)/asiakkuudet (nuorta) joista 132/ / /6 500 ohjattiin jatkotoimenpiteisiin (%) Nuorten kasvu- ja elinolot Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Kuntia palvelujen piirissä (lkm) Nuoret palvelujen piirissä (%) Kirkollisasiat Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Kansainvälinen yhteistyö Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista. Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa. Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) Mom. Toimintamuoto // muutos Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Yleissivistävä koulutus Koulurakentaminen Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatilliset erikoisoppilaitokset Ammattikorkeakoulut Kirjastot ja 52 Teatterit ja orkesterit ja 52 Museot Kuntien kulttuuritoiminta Kirjastorakentaminen ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset Kuntien liikuntatoimi Kuntien nuorisotyö Yhteensä Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on 58,11 % vuodesta lukien. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi itu määräraha otetaan vuosittain valtion talouson. Veikkaus Oy:n varsinainen tuotto vuodelle on 517,5 milj. euroa. Varsinaisen tuotton lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 2,9 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä yhteensä 520,4 milj. euroa eli 1 % enemmän vuoden talouson verrattuna. Tuotto on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta tieteen tukemiseen 101,2 milj. euroa, momentilta taiteen tukemiseen 222,6 milj. euroa, momentilta liikunnan tukemiseen 144,5 milj. euroa ja momentilta nuorisotyön tukemiseen 52,0 milj. euroa. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle ehdotetaan x xxx,x milj. euroa, mistä 520,4 milj. euroa eli xx,x % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP TP TA TAE Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 87,3 89,8 90,8 110,6 115,2 119, veikk.varat 59,0 48,5 39,9 36,5 24,7 13, budj.varat 28,3 41,3 50,9 74,1 90,5 106,4 21) - - Tiede 239,5 239,8 261,3 270,6 283,7 332,1 355,1 387,1 415,2 veikk.varat 75,7 75,7 79,5 76,6 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 budj.varat 163,8 164,1 181,8 194,0 206,6 245,2 259,3 286,8 314,0 Taide 243,2 260,0 274,3 281,6 311,2 363,9 400,6 426,1 446,8 veikk.varat 128,6 136,8 150,4 152,3 164,5 191,3 209,3 220,7 222,6 budj.varat 114,6 123,2 123,9 129,3 146,7 172,6 191,3 205,4 224,2 Liikunta 90,0 93,1 99,1 101,4 106,7 127,6 137,6 143,9 147,2 veikk.varat 88,1 90,0 97,8 100,1 104,0 124,3 135,8 143,3 144,5 budj.varat 1,9 3,1 1,3 1,3 2,7 3,3 1,8 0,6 2,7 Nuoriso 30,8 34,3 39,9 42,7 47,0 55,6 69,3 65,3 69,7 veikk.varat 28,6 31,5 35,2 36,0 37,4 44,7 51,3 51,6 52,0 budj.varat 2,2 2,8 4,7 6,7 9,6 10,9 18,0 13,7 17,7 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 321,0 334,0 362,9 365,0 383,2 447,2 492,3 515,8 520,4 Veikkausvoittovarat yhteensä 380,0 382,5 402,8 401,5 407,9 460,3 492,3 515,8 520,4 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousn momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille Valtionosuus ja -avustus museoille Liikunnan koulutuskeskukset Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö Hallinnonalan tietohallinto Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna ovat asianhallinnan perustoiminnallisuuden laajentaminen ja sen yhteyteen liitetyt tulosohjaus ja tulosjohtamisen prosessit. 21) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Talousesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen idaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja. Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousta laadittaessa. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus - 1, Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 36, Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 1, Korkeakouluopetus ja tutkimus Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 314,58 287, Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) hankintasopimusvaltuus - 25, Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 4,50 4,50 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,60 1,60 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Koulutuksen ja korkeakoulujen inti sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (siirtomääräraha 2 v) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) (40.) Korvaus lisäeläketurvan järjestämisestä (kiinteä määräraha) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) (88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävä koulutus Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 20. Ammatillinen koulutus Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Aikuiskoulutus Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (määräraha) Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (määräraha) Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Korkeakouluopetus ja tutkimus Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (05.) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (määräraha) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (määräraha) Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) (87.) Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) (88.) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) (89.) Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) Opintotuki Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Opintolainojen valtiontakaus (määräraha) Opintoraha ja asumislisä (määräraha) Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (määräraha) Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (määräraha) Taide ja kulttuuri Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (määräraha) Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (määräraha) Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (määräraha) Valtionosuudet ja -avustukset museoille (määräraha) Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (määräraha) Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (määräraha) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (määräraha) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (määräraha) Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) (56.) Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 90. Liikuntatoimi Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (määräraha) Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) Nuorisotyö Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (määräraha) Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat alustavat tavoitteet: 1. Ministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa ohjaavaa. Tiedolla johtaminen tukee ministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa. 2. Lainsäädäntöprosessi on selkeästi ja suunnitelmallisesti johdettu. Lainsäädännön valmistelu on laadukasta ja asiantuntevaa. 3. Toiminnan ja talouden suunnittelussa varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. 4. Ministeriön johtaminen ja toimintatavat tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja johtamista. 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : varsinainen talous esitys Bruttomenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 360 Valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruun kustannusten lisääntyminen 100 Valtionosuustarkastusten tehostaminen 100 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta Politiikkaohjelman poistuminen -300 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -35 Tuottavuustoimet -45 Toimintamenosäästö (HO) -253 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -64 Tasomuutos Yhteensä talous III lisätalous talous tilinpäätös Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 2) enintään euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 3) euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpanon, seurannan ja kehittämisen asiantuntijakeskusvirastona, joka toteuttaa toimialan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu-, päätös- ja toimeenpanotehtävät sekä koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta mm. oppimistulosten seuranta-innein sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetushallitus tuottaa päätöksentekoa varten koulutustietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Koulutuksen normatiivinen ohjaus esi- ja perusopetuksen oppilaan innin selkeyttäminen oppilaan oikeusturvan vahvistamiseksi ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen, rakenteistaminen ja sähköistäminen sekä uusien säädösten (NQF, EC- VET, SORA) mukaiset tarkistukset kaikkiin ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteisiin sekä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) edellyttämät muutokset tutkintojen perusteisiin. Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammattikoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen sekä niiden tukipalvelujen tuloksellisuuden parantamista tukevat kehittämis-, kokeiluja käynnistämishankkeet hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja -menetelmien tuottaminen ja levittäminen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista tukevan opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksen toimeenpano erityisenä kohteena oppilaitosjohdon lisäkoulutus, opetustoimen henkilöstökoulutuksen valtionavustukset kohdennetaan entistä laajemmille ja vaikuttavammille hankkeille opetus- ja oppimateriaalien sähköistämisen edistäminen sekä vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen opetuskäytön edistäminen ml. oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdistettujen valtionavustusten jakaminen kansallisen digikumppanuuden kehittäminen opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien, oppilaitos- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 ten, yritysten ja muiden toimijoiden välille digitaalisten oppimisympäristöjen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi tasa-arvonäkökulman ja monikulttuuristumisen vaikutusten esille tuominen koulutuksen kehittämistyössä ja inneissa. Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuuden parantaminen kansallisten tietovarantojen hyödyntäminen sekä indikaattorituotanto päätöksentekijöiden ja koulutuksen kehittäjien tarpeisiin sähköisten järjestelmien luominen oppimistulosten seuranta-intitietojen koontiin, analysointiin ja raportointiin mallit ja käytännöt opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano. Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät opiskelijavalintapalvelujen uudistamisen ja yhtenäisen tieto- ja palveluarkkitehtuurin valmistelu käyttäjälähtöisen koulutus- ja työelämätiedon sekä neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkkotoimintojen Opetushallituksen suoritteet (kpl) 2008 kehittäminen (SADe-ohjelman oppijan verkkopalvelukokonaisuus) ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimallin sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen koulutustoimikuntien roolin kehittäminen laadullisessa ennakoinnissa, toimintaedellytysten varmistaminen ja tiiviimpi verkostoituminen tutkintojen kehittämiseksi opetushallinnon tutkinnon sekä siihen valmistavan koulutuksen kehittäminen. Toiminnallinen tehokkuus Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Tuloksellisuuden seurannan tunnuslukuja ja raportointi otetaan käyttöön. Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on tarjota ajankohtaistietoa ja tukea opetustoimen tuloksellisuutta sekä turvata vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuus. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen supistuvilla markkinoilla. Tuotokset ja laadunhallinta 2009 tavoite 1. Perustoiminnan tuotoksia Opetussuunnitelmien perusteet Tutkinnon perusteet/ammattikoulutus Perustutkinnot Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Perusopetuksen oppimistulosten inti Ammattikoulutuksen oppimistulosten seurantainnit (tutkinnot) Ammatillisen, lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteishaun hakijamäärät Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistuneiden määrät Maksullisen palvelutoiminnan tuotokset Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta Valtionhallinnon kielitutkinnot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20