Lukion opetussuunnitelma. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen ja vieraat kielet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukion opetussuunnitelma. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen ja vieraat kielet"

Transkriptio

1 Lukion opetussuunnitelma Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Toinen kotimainen ja vieraat kielet OPS

2 Sisällys ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 2 SUOMI TOISENA KIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN JA VIERAAT KIELET Kielet ikkuna maailmaan Vieraiden kielten oppimäärät ja niiden tarjonta Työtavat ja kurssien suoritustavat Vieraat kielet ja ylioppilastutkinto Vieraat kielet ja jatko-opinnot Kielten opiskelusta aikuislukiossa Kielten opiskelun pelisääntöjä Opiskelun tukeminen ja tehostaminen Vieraiden kielten yleiset arviointiperusteet Taitotasot TOINEN KOTIMAINEN RUOTSI (RUA) RUOTSI (RUB) A-KIELET ENGLANTI (ENA) RANSKA (RAA) SAKSA (SAA) VENÄJÄ (VEA) B3-KIELET JA B2-KIELET ESPANJA (EAB) ITALIA (IAB) LATINA (LAB) RANSKA (RAB) SAKSA (SAB) VENÄJÄ (VEB) MUUT VIERAAT KIELET JAPANI (JAB) KIINA (KIB)... 75

3 Äidinkieli ja kirjallisuus 2

4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI) Oppiaineen kuvaus Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukiokoulutuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuurija taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintäja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa aikuisopiskelijaa arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kieltään. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen sekä kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevuuteen. Lukiokoulutuksen kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostamiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Jatko-opinnoissa menestyminen edellyttää hyviä äidinkielen taitoja; useimmissa jatko-opiskelupaikoissa äidinkielen hyvät arvosanat antavat lähtöpisteitä ja äidinkielen arvosanan perusteella ennakoidaan opintojen onnistumista. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aikuisopiskelijaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen sekä tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana sekä merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija - syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä - syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen - oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa - oppii analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta - syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista - oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen - syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa - hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden - osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä; osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa - nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit ÄI1 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI2 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI3Tekstit ja vaikuttaminen ÄI4Teksti, tyyli ja konteksti ÄI5 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI6 Tekstitaitojen syventäminen (äidinkielen yokokeeseen valmentava kurssi) ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI8 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Koulukohtaiset soveltavat kurssit: 3

5 ÄI1Kert ÄIK1 Kielenhuollon harjoituskurssi ÄIK2 Teatterin klassikoita ja nykydraamaa ÄIK3 Avoin mediakurssi Syventäviä ja soveltavia kursseja ei voi tenttiä. Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena sisältää kaikki aihekokonaisuuksien teemat. Viestintää ja mediaosaamista käsitellään erityisesti ÄI1- ja ÄI3- kursseilla sekä syventävillä kursseilla ÄI7, ÄI8 ja ÄIK2. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulevat puolestaan esille kursseilla ÄI2, ÄI4 ja erityisesti kurssilla ÄI5 sekä syventävillä kursseilla ÄI9 ja ÄIK3. Työskentelymenetelmät Opetuksessa käytetään monenlaisia työtapoja aina luennoista yhteistoiminnalliseen opiskeluun sekä tutkivaan oppimiseen. Yksittäisen kurssin työtavat valitaan siten, että ne tukevat oppimistavoitteisiin pääsyä mahdollisimman hyvin ja mahdollistavat opiskelijan oppimisen seuraamisen laaja-alaisesti. Hyvään oppimistulokseen pääseminen edellyttää opiskelijalta aina myös vahvaa itsenäistä työskentelyä. Kaikilla kursseilla opiskelija joutuu lukemaan paljon erilaisia tekstejä sekä oppitunneilla että omalla ajallaan. On itsestään selvää, että kaikilla kursseilla (poikkeuksena ÄI1) luetaan ainakin yksi kaunokirjallinen teos kokonaisuudessaan. Luettava teos valikoituu kurssin näkökulman mukaisesti ja siitä sovitaan aina kurssin opettajan kanssa. ÄI2-, ÄI3- ja ÄI4-kursseilla teos valitaan koko maailmankirjallisuuden joukosta, ÄI5- kurssilla teos valitaan Suomen kirjallisuuden piiristä. Kaikilla kursseilla opiskelija joutuu myös kirjoittamaan erilaajuisia tekstejä, myös omalla ajallaan. Osa teksteistä kirjoitetaan käsin, jotta opiskelijan valmius mm. äidinkielen yo-kokeessa vaadittavaan käsialakirjoitukseen kehittyy. Opiskelijoille laadittuja kirjoitelman ulkoasua koskevia ohjeita on noudatettava kaikissa laadittavissa teksteissä. Erityisopettajalta saadun todistuksen perusteella opiskelijalla on oikeus käyttää kaikkien tekstien laadinnassa tietokonetta. Esseen ja tekstitaidon vastauksen ulkoasua koskevat ohjeet löytyvät s Kursseihin sisältyy myös työskentelyä, jossa opiskelijat suullisesti esittelevät ajatuksiaan, näkemyksiään ja erilaisten oppimistehtävien tuloksia, jolloin on mahdollista kehittyä suullisen viestinnän ja keskustelun taidoissa. Kurssin alussa opettaja selvittää kurssin tavoitteet, käytettävät työskentelymenetelmät, opiskelijalta vaadittavat osasuoritukset/näytöt sekä kurssin arviointiperusteet. Oppimisen / opitun arviointi Oppimisen/opitun arvioinnissa ovat keskiössä ne kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tiedot sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taidot, joihin oppiaineen opetuksella kaiken kaikkiaan pyritään (ks. kohta Opetuksen tavoitteet s. 2). Nämä painottuvat suhteessa kunkin kurssin tavoitteisiin. kohdistuu myös itse oppimisprosessiin, johon kuuluvat opiskelijan itsearviointi sekä toisilta opiskelijoilta saama palaute. Oppimäärän arviointi Koko oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja mahdollisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvona. Kaikista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista annetaan numeroarviointi. Koulukohtaisista soveltavista kursseista opiskelija saa joko numeroarvosanan tai S-merkinnän. Soveltavan kurssin arvosana voi vaikuttaa vain korottavasti oppimäärän arvosanaan. Päättötodistusta varten arvosana tarkistetaan yhdessä opiskelijan kanssa. Jos opiskelija tarvitsee oppiaineen arvosanaa (esim. hakiessaan jatko-opiskelupaikkaa) ennen kuin hän on saanut päättötodistuksen, hänen tulee ottaa yhteys opinto-ohjaajaan. Kurssin arviointi Kurssiarvioinnin perustana olevat näytöt ja arvosanan 4 kriteerit näkyvät kurssikohtaisesti. O-arvosanan (Osallistunut) voi saada, jos on osallistunut vähintään 8 kertaa oppitunneille ja sen lisäksi tehnyt kurssiin sisältyvät osasuoritukset. Jos opiskelija tarjoaa omana tuotoksenaan (lähdeviitteetöntä) tekstiä, joka osoittautuu kokonaan tai suureksi osaksi Internetistä tai muusta lähteestä otetuksi, opettajalla on oikeus harkintansa mukaan hylätä koko kurssin suoritus. Koejärjestelyt Koetilanteissa noudatetaan koulun yleisiä periaatteita, ks. Opiskeluopas. Esseekokeen tyyppisissä kirjoitustilanteissa koeaika sovitaan niin, että hitaammallakin kirjoittajalla on mahdollisuus saada kirjoitelmansa valmiiksi. 4

6 Lukivaikeuden tai muun diagnosoidun vaikeuden huomioiminen koejärjestelyissä ja arvioinnissa. Ks. Opiskeluopas. Erityinen tuki Kaikille opiskelijoille pyritään ÄI1-kurssilla tekemään lukikartoitus. Mahdollisuutta lukikartoitukseen tarjotaan myös myöhemmillä kursseilla. Erityisistä vaikeuksista (esim. kirjoittamisen perusasioissa tai lukemisen/kirjoittamisen hitaudessa) kannattaa keskustella erityisopettajan kanssa. Voit varata toimistosta ajan tai tulla vastaanottoaikana ilman ajanvarausta. Vastaanottoaika löytyy ilmoitustaululta. Erityisopettajalta voi saada myös todistuksen, joka vapauttaa äidinkielen kursseilla esim. esseiden puhtaaksikirjoituksesta tai antaa oikeuden tehdä esseet ja tekstitaidon tehtävät tietokoneella. Kirjoittamisen tuki Äidinkielen opettajat ja/tai erityisopettaja järjestävät ÄI1-kurssin yhteydessä (joko oppituntien aikana tai muuna sovittavana aikana, esim. perjantaisin) kirjoittamisen ohjausta ja tukea. Tukituntien ajankohdat ilmoitetaan kurssilla. Oppimateriaali ks. Opinto-opas. Pakolliset kurssit ÄI1 TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ harjaantuu erittelemään asiatekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. - osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmaa, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä erilaisista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä - tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta - oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti - oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. - tekstin ja tekstilajin käsitteet - informatiivisen tekstin rakentaminen, eritteleminen ja arviointi - tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, jaksollisuus ja kielen kuvallisuus - kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja sen hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta - kielenhuollon perusteet Työskentelystä Käsitellään ja eritellään erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. Tuntityöskentelyssä korostuu opiskelijan oma työ. n näytöt ja arviointi Aineistoessee (kotona) Referaatti asiatekstistä (kotona) Tekstitaidon koe ja oikeinkirjoituskoe (koeviikolla) Kurssin arvosanaan vaaditaan kaikki näytöt/osasuoritukset. Jos jokin näytöistä hylätään, arvosanaksi tulee 4. ÄI2 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurimerkityksestä syvenee. - oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta - syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä - kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen ja tulkitsee tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti - harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja keinoja 5

7 tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. - kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen - proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi - lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus - kansanrunous - draama kirjallisuudenlajina: draaman ja teatterin historiaa - novellien, runojen ja draaman erittelyä - kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä - kielenhuoltoa Työskentelystä Kurssin alkupuolen tunneilla käydään läpi kukin kirjallisuudenlaji ja sen analysoinnin käsitteet, samoin kieleen ja kielenhuoltoon liittyvät asiat. Kukin kurssilainen valitsee joko proosan, lyriikan tai draaman itsenäisen työskentelynsä alueeksi, jota työstää annettujen ohjeiden ja materiaalien avulla. Työskentelyn eri vaiheissa esitellään omaa työstöä suullisesti, käydään myös suullisia keskusteluja. n näytöt ja arviointi Tekstitaidon tehtäviä oppitunneilla Kirjallisuustehtävä (tehtävään sisältyy kaunokirjallisen teoksen lukeminen) Esseekoe kaunokirjallisista aiheista (koeviikolla) Kurssin arvosanaan vaaditaan kaikki näytöt/osasuoritukset. Jos jokin näytöistä hylätään, arvosanaksi tulee 4. ÄI3 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan erilaisia argumentatiivisia tekstejä. - syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan - osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta - osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta - oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. - median käsite ja sisältö - median historiaa - vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos - suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia - argumentoivat ja retoriset keinot - tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki - viestijän vastuu, esimerkiksi median eettiset säännöt - kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja tai väittelyjä - tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta - sensuuri kirjallisuudessa - kielen vaihtelu, puhuttu ja kirjoitettu kieli - kielenhuoltoa Työskentelystä Käsitellään ja eritellään erilaisia tekstejä sekä kirjallisesti että suullisesti niin, että esim. kantaaottavat puheenvuorot, keskustelut ja väittelyt käydään kurssialueeseen kuuluvalla aineistolla. Tunneilla tehdään esimerkiksi mediataitoon liittyviä tehtäviä. n näytöt ja arviointi Essee (kotona) Yhteen kiisteltyyn/sensuroituun kaunokirjalliseen teokseen tutustuminen Tekstitaidon koe (koeviikolla) Kurssin arvosanaan vaaditaan kaikki näytöt/osasuoritukset. Jos jokin näytöistä hylätään, arvosanaksi tulee 4. ÄI4 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 6

8 - oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin - oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen - pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aina aiheen ja näkökulman valinnasta tekstin tyylin hiomiseen asti - kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. - länsimaisen kirjallisuuden vaiheita ja tyylikausia antiikista kohti nykypäivää - eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta - tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa - tekstin tyyliin vaikuttavia tekijöitä - oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti - pohtivia ja eritteleviä kirjoituksia: essee tekstilajina - oman kielen ja tyylin hiontaa ja huoltoa Työskentelystä Käsitellään ja eritellään kirjallisuutta oman aikansa kuvastajana. Luetaan kaunokirjallinen teos (esim. jokin länsimainen klassikko), josta kirjoitetaan essee. Laaditaan suullinen esitys jostakin kirjallisuushistorian aikakaudesta annetun näkökulman pohjalta. Eritellään tekstin tyyliin vaikuttavia tekijöitä erilaisten kaunokirjallisten ja muiden tekstien avulla. n näytöt ja arviointi Essee (kotona) Suullinen kirjallisuustyö Tekstitaidon harjoituksia (oppitunneilla) Kirjaessee kotona luetun teoksen pohjalta (koeviikolla) Kurssin arvosanaan vaaditaan kaikki näytöt/osasuoritukset. Jos jokin näytöistä hylätään, arvosanaksi tulee 4. ÄI5 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI muodostaa kokonaiskuvan suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. - oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen - arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle - tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta, kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. - Suomen kirjallisuuden ja kielen vaiheita Agricolasta nykypäiviin - kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa - kirjallisia ja suullisia tuotoksia teemoihin liittyvistä aiheista Käsitellään Suomen kirjallisuuden ja kirjoitetun kielen vaiheita. Pidetään suullisia esityksiä suomalaisen kirjallisuuden keskeisistä teoksista. n näytöt ja arviointi Tekstitaidon tehtäviä kotona ja koulussa Suullinen kirjallisuustyö (työhön sisältyy vähintään yhden kirjan lukeminen) Essee suomalaisen kirjallisuuden keskeisistä teoksista ja teemoista (koeviikolla) Kurssin arvosanaan vaaditaan kaikki näytöt/ osasuoritukset. Jos jokin näytöistä hylätään, arvosanaksi tulee 4. Syventävät kurssit ÄI6 TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN (äidinkielen yo-kokeeseen valmentava kurssi, abikurssi) syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. - vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä - vahvistaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita - tekstityypit ja tekstilaji 7

9 - tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet - tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely - ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista - kielenhuoltoa n näytöt ja arviointi Tekstitaidon koe Oikeakielisyystesti Essee (koeviikolla) Kurssin arvosanaan vaaditaan kaikki näytöt/osasuoritukset. Jos jokin näytöistä hylätään, arvosanaksi tulee 4. ÄI7 PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. - syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista - kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan - tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. - vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet - kielellinen ja nonverbaalinen viestintä - esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat - esiintymisjännityksen lieventäminen - esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria n näytöt ja arviointi Arvosana muodostuu osallistumisaktiivisuuden, esiintymisharjoituksiin paneutumisen ja sovitun kirjallisen näytön perusteella. ÄI8 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS n käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää ja arvioida viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssia suositellaan abiturienteille, sillä kurssilla keskitytään erityisesti tekstitaitojen harjoittelemiseen. - syventää tekstikäsitystään - oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista - ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen sekä viestintätilanteen ja -välineen kannalta - oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin - tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua - syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. - tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi - viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin - tekstikäsityksen syventäminen - erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys - tekstien referointi ja kommentointi - omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta - vuorovaikutustaidot ryhmässä - asia- ja kaunokirjallisten tekstien tuottamista, kirjoitustaitojen hiomista n näytöt ja arviointi Kurssiarvosana muodostuu kirjallisten töiden ja osallistumisaktiivisuuden perusteella. ÄI9 KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen 8

10 lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. - kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja - oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua - löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun - osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. - nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä - suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaista kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista - mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua - osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön - esseekokeeseen perehtymistä n näytöt ja arviointi Kurssiarvosana muodostuu kirjallisten töiden, kaunokirjallisen teoksen esittelyn ja osallistumisaktiivisuuden perusteella. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ÄI1KERT Äidinkielen ja kirjallisuuden kertauskurssilla ÄI1kert opiskellaan joka päivä. Näin ehtii kerrata ja käsitellä asioita enemmän kuin tavallisilla kursseilla. Kurssilta saa hyvän pohjan tulevia opintoja varten. Sisällöt perustuvat oppiaineen ensimmäiseen kurssiin, ks. ÄI1. ÄIK1 KIELENHUOLLON HARJOITUSKURSSI Kielenhuollon harjoituskurssi on yhden kurssin laajuinen kokonaisuus. Kurssilla tehdään runsaasti harjoituksia, jotka vahvistavat mm. opiskelijan oikeinkirjoitukseen ja kirjoitetun kielen normeihin liittyviä taitoja. Kurssin voi suorittaa non stop -verkkokurssina missä vaiheessa opintoja tahansa. - palauttaa mieleen aiemmin opittuja kielenhuollon taitoja ja vahvistaa niitä - harjaantuu kiinnittämään huomiota tekstiensä kieleen - hallitsee kielenhuollon normeja - osaa etsiä tietoa suomen kielen normeista ja suosituksista - kielenhuollon perusteita, mm. iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat ja yhdysviiva, sanaluokat, lauseenjäsenet - numeroilmaukset ja lyhenteet - kirjoitetun ja puhekielen erot, mm. passiivi ja omistusliite - virke- ja lauserakenne, esimerkiksi kiilalause ja pötkövirkkeet, sidosteisuus, sanajärjestys - pronominien käyttö, esimerkiksi joka, mikä, kuka - verbien käyttäytyminen, esimerkiksi verbimuodot, kongruenssi ja rektiot - välimerkkien monipuolinen käyttö, mm. pilkut, kaksoispiste, puolipiste, lainausmerkit - oikeinkirjoitus, mm. vaikeat sanat ja vierassanojen oikeinkirjoitus - sanavalinta ja tyyli, esimerkiksi kapulakielisten ilmausten, kuluneiden ilmausten ja fraasien tunnistaminen, vieraiden kielten vaikutuksen karsiminen, lauseenvastikkeiden maltillinen käyttö, toiston välttäminen n näytöt ja arviointi Kurssisuoritukseen vaaditaan pakolliset verkkotehtävät ja loppukoe. Työmäärä vastaa normaalin kurssin työmäärää. ÄIK2 TEATTERIN KLASSIKOITA JA NYKYDRAAMAA syventää käsitystään teatterin historiasta, teatterista taiteenlajina ja näytelmästä kirjallisuudenlajina. harjaantuu tulkitsemaan näytelmätekstejä ja keskustelemaan tulkinnoistaan sekä arvioimaan teatteriesityksiä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - innostuu näytelmästä kirjallisuudenlajina - oppii tuntemaan teatterin historiaa ja nykyteatterin virtauksia - kiinnostuu entistä monipuolisemmin teatterin tarjoamista elämyksistä - oppii erittelemään ja arvioimaan teatteriesityksiä - kiinnostuu seuraamaan teatterikritiikkiä. 9

11 - draaman klassikkoteoksen erittelyä ja tulkintaa - klassikkoteoksen teatteriesityksen katsominen ja arviointi - teatteriarvostelujen erittelyä - tutustumiskäynti esimerkiksi Teatterimuseoon tai muuhun teatterin kannalta kiinnostavaan kohteeseen - nykydraamaan ja sen tekijöihin perehtymistä - nykydraamaesityksen katsominen ja arviointi n näytöt ja arviointi Arvosana muodostuu osallistumisaktiivisuuden perusteella. ÄIK3 MEDIAKURSSI Mediataitoihin keskittyvä kurssi, jolla tutustutaan median maailmaan monipuolisesti tutkimalla ja tuottamalla. Sisältö saattaa vaihdella kurssikohtaisesti. - Kiinnostuu mediasta - syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan Keskeisiä sisältöjä ovat median valta, median historia, juttutyypit ja mediatekstit, mainonnan ja kuvan keinot. n näytöt ja arviointi Näytöt sovitaan kurssikohtaisesti. perustuu sovittuihin näyttöihin ja osallistumisaktiivisuuteen. ÄIDINKIELEN YLIOPPILASKOE Ks. äidinkielen ylioppilaskokeen määräykset ja ohjeet osoitteesta ainekohtaiset/ ESSEEN ULKOASU Kirjoitelman ulkoasu on yksi esseekokeen arviointiperusteista. Muista siis viimeistellä tekstisi ja noudattaa seuraavia ohjeita: Käsin kirjoitettaessa - käytetään isoruutuista (9 10 mm) 4- sivuista konseptipaperia - kirjoitetaan joka riville ja joka sivulle - sivujen molempiin reunoihin jätetään 2 3 ruudun levyiset marginaalit, jotka on syytä merkitä paikoilleen viivoittimen avulla, jos niitä ei ole konseptipaperiin valmiiksi painettu - otsikko kirjoitetaan ensimmäiselle sivulle hiukan puolenvälin yläpuolelle - otsikkoa ei alleviivata - otsikon eteen merkitään valitun tehtävän numero ja mahdollinen kirjain - valmiina annettu otsikko kirjoitetaan sellaisenaan; siihen ei saa lisätä mitään eikä siitä saa jättää mitään pois - otsikon jälkeen jätetään pari tyhjää riviä - teksti jäsennetään kappaleiksi, joiden alut sisennetään; kappaleiden väliin ei jätetä tyhjää riviä - sivujen ala- ja yläreunoihin jätetään 1 tyhjä rivi - kirjoitelman loppuun ei tule allekirjoitusta eikä mitään muitakaan merkintöjä - käytetään käsialakirjoitusta tai tekstataan niin, että yhdyssanat ja alkukirjaimet eivät aiheuta tulkintavaikeuksia - nimi ja oppilasnumero (yo-kirjoituksissa kokelasnumero) merkitään viralliseen koepaperiin niille varattuun kohtaan, muutoin ensimmäisen sivun yläreunaan - jos konseptipapereita tulee kaksi, nimi merkitään myös toisen paperin ensimmäiselle sivulle oikeaan yläreunaan. Ylioppilastutkintolautakunta antaa esseekokeen ulkoasusta seuraavat ohjeet: Äidinkielen koesuoritus jätetään viimeisteltynä. Ulkoasun ansiona pidetään selvää käsialaa ja ylipäätään seikkoja, jotka osoittavat kirjoituksen viimeistelyn taitoa. Esim. vajaat rivit ja epäselvyys kappalejaossa, ison ja pienen kirjaimen erottuvuudessa tai sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamisessa ovat puutteita. Tottumusta kirjalliseen ilmaisuun kuvastaa hallittu paperitilan käyttö ja merkintätapojen tuntemus mm. lainattaessa tekstiä. Koneella kirjoitettaessa - käytetään fonttikokoa 12 - riviväli on 2 - sivun kumpaankin reunaan jätetään 2,5 cm:n marginaalit - otsikko kirjoitetaan ensimmäiselle sivulle hiukan puolivälin yläpuolelle - otsikon eteen merkitään valitun tehtävän numero ja mahdollinen kirjain - otsikon jälkeen jätetään tyhjää 6 8 kappaleenvaihdon eli enterin painalluksen verran 10

12 - kappalejako merkitään sisennyksellä (n. 5 välilyöntiä kappaleen alkuun, ei ylimääräistä tyhjää riviä kappaleiden väliin). TEKSTITAIDON VASTAUKSEN ULKOASU Käsin kirjoitettaessa - käytetään isoruutuista (9 10 mm) konseptipaperia - jokainen vastaus aloitetaan uudelta sivulta (yo-kokeessa uudelta konseptipaperilta) - kirjoitetaan siististi ja selvästi - kirjoitetaan joka riville ja joka sivulle - sivujen molempiin reunoihin jätetään 2-3 ruudun levyiset marginaalit, jotka on syytä merkitä paikoilleen viivoittimen avulla, jos niitä ei ole konseptipaperiin valmiiksi painettu - otsikko kirjoitetaan sivun yläreunaan - otsikkoa ei alleviivata - otsikon eteen merkitään valitun tehtävän numero - otsikon jälkeen jätetään pari tyhjää riviä - teksti jäsennetään kappaleiksi, joiden alut sisennetään; kappaleiden väliin ei jätetä tyhjää riviä - sivujen ala- ja yläreunoihin jätetään 1 tyhjä rivi - käytetään käsialakirjoitusta tai tekstataan niin, että yhdyssanat ja alkukirjaimet eivät aiheuta tulkintavaikeuksia - nimi ja oppilasnumero (yo-kokeessa kokelasnumero) merkitään viralliseen koepaperiin niille varattuun kohtaan, muutoin ensimmäisen sivun yläreunaan. Koneella kirjoitettaessa - käytetään fonttikokoa 12 - riviväli on 2 - sivun kumpaankin reunaan jätetään 2,5 cm:n marginaalit - jokainen vastaus aloitetaan uudelta sivulta - otsikko kirjoitetaan sivun yläreunaan - otsikon eteen merkitään valitun tehtävän numero - otsikon jälkeen jätetään tyhjää 2-3 kappaleenvaihdon eli enterin painalluksen verran kappalejako merkitään sisennyksellä (n. 5 välilyöntiä kappaleen alkuun, ei ylimääräistä riviä kappaleiden väliin). 11

13 Suomi toisena kielenä 12

14 SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) Oppiaineen kuvaus Aikuisten lukiokoulutuksen suomi toisena kielenä - oppimäärän tavoitteet ja sisällöt rakentuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täyspainoisesti lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Opetuksessa pyritään vahvistamaan opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentamaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opetuksen tavoitteet: Tavoitteena on, että aikuisopiskelija - osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkipäivän ja opiskelun viestintätilanteissa. - hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla (fonologiasta syntaksiin) sekä oikeinkirjoituksen perusasiat ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä ja muihin kieliin verraten - kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, hänen kokemuksensa tekstilajeista laajenevat ja hän oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa - parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä - tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita - perehtyy yhdessä muiden aineiden opiskelun kanssa suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen, jolloin hän tutustuu joihinkin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa - havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan, ja hänen tietonsa puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta laajenevat - oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan ja pohtimaan kaksi- ja monikielisyyttään - kykenee arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Valtakunnalliset pakolliset kurssit S21 Perusteet hallintaan S22 Kieli käyttöön S23 Kielellä vaikutetaan S24 Tekstitaidot kuntoon S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi Valtakunnalliset syventävät kurssit S26 Yo-kokeeseen valmentava kurssi S27 Puhekielen paikka S28 Paremmaksi kirjoittajaksi S29 Lue kirjoja elät monta elämää Koulukohtaiset soveltavat kurssit S21Kert S2K1 Tiedot talteen Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit on suositeltavaa suorittaa numerojärjestyksessä. S26 on syytä suorittaa mahdollisimman lähellä ylioppilaskirjoituksia. Syventäviä kursseja opiskelija voi valita opintoohjelmaansa missä vaiheessa tahansa. Soveltavat kurssit S21Kert ja S2K1 kannattaa suorittaa heti lukio-opintojen alussa. Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe Kokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: - avoimet kysymykset lukion opetuskielellä - selittämistehtävät - tiivistelmä / kommentti tai kannanotto - monivalintatehtävät - monivalinta-aukkotesti - produktiivinen aukkotesti - kirjoitelma Aihekokonaisuudet - Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys - Kestävä kehitys ja hyvinvointi - Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus - Teknologia ja yhteiskunta - Viestintä ja mediaosaaminen Aihekokonaisuudet läpäisevät kaikki kurssit. Suomi toisena kielenä oppimäärässä korostuvat aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Työskentelymenetelmät Suomi toisena kielenä -oppimäärässä käytetään monenlaisia työtapoja luennoista yhteistoiminnalliseen opiskeluun. Hyvään oppimistulokseen pääseminen edellyttää aina opiskelijalta vahvaa itsenäistä panosta. Kaikilla kursseilla opiskelija joutuu lukemaan erilaisia tekstejä sekä oppitunnilla että omalla ajallaan. Omalla ajalla kirjoitetaan myös erilaajuisia tekstejä. Kursseihin sisältyy myös työskentelyä, jossa opiskelijat esittelevät suullisesti ajatuksiaan, näkemyksiään ja erilaisten oppimistehtävien tuloksia, jolloin on mahdollista 13

15 kehittyä suullisen viestinnän ja keskustelun taidoissa. Kurssin alussa opettaja selvittää kurssin tavoitteet, käytettävät työskentelymenetelmät, opiskelijalta vaadittavat osasuoritukset/näytöt sekä kurssin arviointiperusteet. Opitun arviointi Opitun arvioinnissa keskitytään niihin lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoihin, joihin oppiaineen opetuksella pyritään. Nämä painottuvat suhteessa kunkin kurssin tavoitteisiin. in kuuluu opiskelijan itsearviointi sekä toisilta opiskelijoilta saama palaute. Koko oppimäärän arviointi Koko oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja mahdollisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvona. Kaikista pakollisista ja syventävistä kursseista annetaan numeroarviointi. Koulukohtaisista soveltavista kursseista opiskelija saa joko suoritusmerkinnän tai numeron. Ks. tarkemmin Opiskeluopas/Kurssin arviointi. Opiskelijoiden tukeminen t voivat saada tukea ongelmiin opettajilta. Erityisopettajalta on mahdollisuus saada lukikartoitus. Perustellusta syystä opiskelijalla on mahdollisuus pidennettyyn koeaikaan sekä lisänäytön antamiseen. Oppimateriaali ks. Opinto-opas. Pakolliset kurssit S21 PERUSTEET HALLINTAAN harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Hän tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. Kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen, lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka ja kirjoitelman laatimisen perusteet. : vokaaliharmonia, kongruenssi, subjekti ja predikaatti käsitteinä, verbintaivutus aktiivin ja passiivin kaikissa aika- ja tapaluokissa. Kaksi kirjoitelmaa (kotona). Loppukokeessa on rakennetehtäviä ja kirjoitelmaosio. S22 KIELI KÄYTTÖÖN harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa. Hän oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Kielenkäyttötilanteiden vaihtelu, erilaisia tekstejä, asiointitilanteita, hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia. Lausetason perusrakenteet ja suomen kielelle ominaiset lausetyypit. Nominien keskeisiä ominaisuuksia. Syntyperäisen suomalaisen haastatteleminen (kotona). Haastattelun kirjallinen referointi (kotona). Haastattelun suullinen raportointi (koulussa). Loppukokeessa rakenne- ja tekstinymmärtämisosio. S23 KIELELLÄ VAIKUTETAAN ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen. Mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia, asiatekstin analysointi ja tulkinta, perustelemisen harjoittelemista. Media vaikuttajana. Nominaalimuotoja (3. infinitiivi ja verbaalisubstantiivi) ja lauseenvastikkeita. Predikatiivin, adjektiivien, vertailumuotojen ja rektioiden kertausta. Tekstinymmärtämistehtäviä, kirjoitelma sekä tekstinymmärtämistehtävä (kotona). Loppukoe, jossa rakenne-, tekstinymmärtämis- ja kirjoitelmaosio. S24 TEKSTITAIDOT KUNTOON harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon, rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen, harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. 14

16 Erilaisten tekstien merkityssuhteita ja tulkintaa, tekstin tuottamista erilaisista aineistoista sekä referointia. Suomen kielen keskeisiä kirjallisia rakenteita (lauseenvastikkeiden ja partisiippien passiivinen hallinta, pronominien ja konjunktioiden kertausta, ajanilmaukset). Transitiiviset ja intransitiiviset verbit. Erilaisia tekstinymmärtämistehtäviä. Ylioppilaskokeen tehtävien suorittaminen (kotona). Loppukokeessa on rakenneosio sekä tekstinymmärtämis- ja kirjoitelmaosiot. S25 SUOMALAINEN KULTTUURI TUTUKSI tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen, ja osaa vertailla suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin. Hän hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. Kirjallisuuden keskeisiä lajeja, esimerkkejä suomalaisesta kirjallisuudesta, yhden kokonaisteoksen lukeminen suomen kielellä, yhden kirjailijan esittely, oman taide-elämyksen jakamista suullisesti ja kirjallisesti. Keskeisten suomen kielen rakenteiden kertaamista (aikamuotojen kertaus, lauseenvastikkeet ja partisiipit, rektiot) Luetun teoksen suullinen esittely. Ylioppilaskokeen kirjoitelma (kotona). Loppukoe. Syventävät kurssit S26 YO-KOKEESEEN VALMENTAVA KURSSI osaa hakea, yhdistellä ja tulkita tietoja ja merkityksiä erityyppisistä teksteistä ja havaintoaineistosta sekä vastata tekstin sisältöä koskeviin kysymyksiin. Hän pystyy tiivistämään tekstin sisältöä ja ottamaan kantaa siihen. Vaativien kielen rakenteiden kertaamista, sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta, suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä: rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin kommentoimista ja referoimista, kommunikatiivisia tehtäviä, kirjoitelmia. Ylioppilaskokeen tehtäviä (kotona). Loppukoe tai preliminäärikokeen suorittaminen. S27 PUHEKIELEN PAIKKA perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin, oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa. Suomen puhekielen kielioppia ja erityispiirteitä. Yleispuhekieli, murteet, slangi. Puhekielen sanastoa ja fraaseja. Kurssiarvosana muodostuu osallistumisaktiivisuuden perusteella. Loppukokeen asemesta voi olla jokin muu oppimista mittaava tehtävä. S28 PAREMMAKSI KIRJOITTAJAKSI syventää ja monipuolistaa kirjallista ilmaisuaan ja harjaantuu kirjoitusprosessiin. Kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin: asiakirjoittamista, pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia, luovaa kirjoittamista, materiaalin kommentointi, analyysi ja arvostelu. Kirjoittamisen prosessiluontoisuus, jäsentelyn sekä tekstin ulkoja kieliasun tarkastelua ja hiontaa. Kieliopin kertausta ja kielenhuoltoa. Kurssiarvosana muodostuu osallistumisaktiivisuuden ja kirjallisten tehtävien perusteella. Loppukokeen asemesta voi olla jokin muu oppimista mittaava tehtävä. S29 LUE KIRJOJA ELÄT MONTA ELÄMÄÄ Tällä kurssilla maahanmuuttajilla ja muilla vieraskielisillä on mahdollisuus perehtyä tarkemmin maailmankirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin mielellään niin, että lukeminen auttaa tunnistamaan hänen lähtökohtiaan ja monikulttuurista asemaansa. 15

17 Harjoitellaan temaattisesti sopivien kirjallisuuskatkelmien ja runojen analyysia ja käyttöä aineistopohjaisissa kirjoitelmissa. Kirjailijoita, heidän teoksiaan ja teemojaan voidaan havainnollistaa esimerkeillä muista taiteista, kuten kuvaamataiteesta, musiikista, teatterista ja elokuvasta. Voidaan myös lukea ja dramatisoida jokin pienoisnäytelmä tai tunnettu näytelmäkohtaus. Kurssiarvosana muodostuu osallistumisaktiivisuuden ja kirjallisten töiden perusteella. Koulukohtaiset soveltavat kurssit S21KERT KERTAUSKURSSI Suomi toisena kielenä -kertauskurssilla (S21kert) opiskellaan joka päivä. Näin ehtii kerrata ja käsitellä asioita enemmän kuin tavallisilla kursseilla. Kurssilta saa hyvän pohjan tulevia opintoja varten. Sisällöt perustuvat oppiaineiden ensimmäisiin kursseihin, ks. S21. S2K1 TIEDOT TALTEEN harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan perusteita sekä suullisesti että kirjallisesti, painottaen kirjallista esitystapaa. Hän pyrkii itsearvioinnin kautta muodostamaan realistisen käsityksen omasta suomen kielen taidostaan. Kielitaidon kartoittaminen, suomen kielen perusrakenteiden kertaamista ja harjoittelemista, oikeinkirjoituksen harjoittelemista, erilaisia pieniä kirjallisia ja suullisia tekstinymmärtämistehtäviä, lyhyitä kirjoitusharjoituksia. Kurssiarvosana muodostuu osallistumisaktiivisuuden ja kurssin loppukokeen arvosanan perusteella. 16

18 Toinen kotimainen ja vieraat kielet 17

19 KIELET IKKUNA MAAILMAAN Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille vieraaseen kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää vieraiden maiden yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Vieraan kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielen omaehtoiseen opiskeluun saattamalla heidät ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä kunkin kielen kulttuurialueen kannalta, niin että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Kurssien toteutuksessa otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys ja hyvinvointi, kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus, teknologia ja yhteiskunta. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita aikuisopiskelijoiden elämänkokemuksen, työelämän ja harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Kielten oppimäärät ja niiden tarjonta A-oppimäärä on perusopetuksen luokilla 1 6 alkava kieli B1-oppimäärä on perusopetuksen luokilla 7 9 alkava kieli B2-oppimäärä on perusopetuksessa luokalla 8 alkava kieli, jota opiskelleet jatkavat aikuislukiossa B3-kielen kurssilta 3 B3-oppimäärä on lukiossa alkava kieli Aikuislukiossa opiskelija voi muuttaa aikaisempia valintojaan, esimerkiksi vaihtaa A-kieltä. Tämä edellyttää kuitenkin opinto-ohjaajan tapaamista. KURSSIT OPPIMÄÄRÄT A B1 B3 * B 3 muu pakollisia syventäviä soveltavia englanti x x** ruotsi x x ranska x x saksa x x venäjä x x espanja italia latina portugali Muut vieraat kielet japani kiina x * saksa, ranska, venäjä, ruotsi - opintoja voi jatkaa A-kielen kursseilla ** peruskoulun oppimäärä x x x x x Työtavat ja kurssien suoritustavat Opetuksessa luodaan vieraan kielen opiskelulle suotuisa ilmapiiri, jossa otetaan huomioon erilaiset opiskelijat. Opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia työmenetelmiä, joiden avulla harjoitellaan monipuolisesti kielen eri osa-alueita. Opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Opiskelijoita ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen käyttäjinä. Opetuksessa korostetaan opiskelijoiden omaa vastuuta oppimisestaan. Hyvään tulokseen pääseminen edellyttää aktiivista kielen käyttöä ja huomattavaa panostusta itsenäiseen opiskeluun oppituntien ulkopuolella. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja vieraskielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Kielet ja ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnossa on vain yksi pakollinen aine: äidinkieli tai S2. Sen lisäksi on suoritettava kolme ainetta, jotka valitaan seuraavasta ryhmästä: - A-kieli: englanti, ranska, ruotsi, saksa tai venäjä - B1-kieli: ruotsi - reaaliaine - lyhyt tai pitkä matematiikka Edellisten lisäksi voi suorittaa ylimääräisinä aineina B3-kieliä: englanti, espanja, italia, latina, ranska, saksa ja venäjä sekä niitä aineita, joita ei ole valinnut pakollisiksi. Kielten ylioppilaskokeessa on neljä osaa: - kuullunymmärtämiskoe eli koe, joka erityyppisin tehtävin (esim. monivalinta, avokysymykset, tiivistelmä) mittaa kokelaan kykyä ymmärtää puhuttua kieltä - tekstinymmärtämiskoe eli koe, joka erityyppisin tehtävin (esim. monivalinta, avokysymykset, tiivistelmä, käännös) mittaa kokelaan kykyä ymmärtää tekstiä - sanasto- ja rakennekoe (esim. monivalinta- tai produktiivisia aukkotehtäviä) 18

20 - kirjoitelma tai muu kirjoittamistehtävä tai viestinnällisiä kirjoitustehtäviä, jotka mittaavat kokelaan kykyä ilmaista itseään kirjallisesti vieraalla kielellä Ylioppilaskokeen tehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Siksi syventävien kurssien valinta on tärkeää. Ylioppilaskokeeseen valmentautujille järjestetään abikursseja (ENAK3, RUAK2, RUBK2), joihin abiturienttien on erittäin suositeltavaa osallistua saadakseen varmuutta kokeen suorittamiseen. Kielet ja jatko-opinnot Kielen osaaminen avaa uuden maailman : Kielten osaajia tarvitaan aina, kielten opiskelu kannattaa aina! Jo lukiossa kannattaa panostaa kielten opiskeluun: jatkaa aiemmin opiskelemiaan kieliä ja mahdollisesti opiskella itselleen lisäksi kokonaan uusi kieli. Kielten opiskelussa kannattaa muistaa, että opiskellessaan kieltä panostaa myös omaan tulevaisuuteensa ja parantaa mahdollisuuksiaan sijoittua työelämässä. Kielten opiskelusta hyötyy aina: kielistä on hyötyä omassa yksityiselämässä, mm. matkustellessa kielten osaaminen mahdollistaa rikkaan kanssakäymisen sekä monipuolisen tutustumisen eri kulttuureihin: kun osaa kieliä ja pystyy keskustelemaan paikallisten ihmisten kanssa, on mahdollista luoda elinikäisiä ystävyyssuhteita. Yleisesti ottaen, jos haluaa toimia tai työskennellä ihmisten parissa, tarvitsee kieltä/ kieliä. Kieltä oppiessaan oppii myös paremmin ymmärtämään toista kulttuuria ja muita ihmisiä. Kyseisen maan kielen osaaminen mahdollistaa paremmin työn saamisen ja työn tekemisen kyseisessä maassa. Työelämässä tarvitaan kielten osaajia: kielistä on apua alalla kuin alalla. Työnantajat arvostavat kielitaitoa. Kielitaitoa tarvitaan suuresti kaupan, teollisuuden, kulttuurin ja politiikan alalla sekä useissa palveluammateissa. Suomella on myös lukuisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, ja kansainvälisten järjestöjen piirissä toimivat tarvitsevat kielitaitoa. Ranskan tai saksan tai venäjän osaaminen mahdollistaa upeasti opiskelun tai toimimisen työtehtävissä Euroopassa. Toisen kotimaisen kielen eli ruotsin osalta kannattaa muistaa, että maassamme on ruotsinkielisiä korkeakouluja ja muita oppilaitoksia, joihin myös suomenkieliset ruotsia osaavat voivat hakea. Suomalaisia opiskelijoita on myös paljon opiskelemassa Ruotsissa. On myös hyvä tiedostaa, että pohjoismaisen yhteistyön kieli on ruotsi. Yliopistoissa annetaan lähtöpisteitä vuonna 2003 ja sen jälkeen suoritetuista ylioppilastutkinnosta: lähtöpisteitä voi yliopistoon hakiessaan saada sekä toisesta kotimaisesta kielestä että pitkästä vieraasta kielestä ja lyhyestä kielestä. (Tarkat tiedot lähtöpisteytyksestä löytyvät yliopistojen hakuoppaista ja tietoa Helsingin yliopistosta ja tiedekunnista löytyy osoitteesta Helsingin yliopisto/). Korkeakouluissamme on tarjolla kokonaan englanninkielisiä koulutusohjelmia. Ammattikorkeakouluista ja yhteydet ammattikorkeakoulujen sivuille löytyvät osoitteesta Kielet ja niiden osaaminen ovat rikkaus ajatellen jatko-opintoja. Kielten opiskelua voi lukion jälkeen jatkaa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa. Kieltä voi lukea pääaineena yliopistossa. Yliopistossa voi jatkaa kielten opiskelua ja opiskella itsensä vaikka opettajaksi, mutta kielet tarjoavat myös muita sijoittumismahdollisuuksia työmarkkinoilla. Yksi mahdollisuus lukion jälkeen on myös hakea suoraan ulkomaisiin korkeakouluihin ja/ tai Suomen korkeakouluissa on mahdollisuus osallistua erilaisiin vaihto-ohjelmiin eri puolille maapalloa ja opiskelun ulkomailla voi sijoittaa kuuluvaksi omaan opinto-ohjelmaansa. Ulkomailla opiskeleminen on kasvattava kokemus, josta on hyötyä tulevaisuuden opiskelu- ja työmarkkinoilla. Tietoa (sekä suomen- että englanninkielistä) opiskelusta ulkomailla löytyy osoitteesta Tämä on kansainvälisen henkilövaihdonkeskus. Täältä löytyy tietoa opintojen rahoituksesta sekä kansainvälisestä harjoittelusta ja työskentelystä ulkomailla. Kun valitsee viestintäpalvelut ja sieltä julkaisut, esille saa oppaita eri maista. Kansainvälinen koulutusalan sivusto (International Education Site) löytyy osoitteesta Oppaassa on tietoa ja neuvoja opiskelijoille, jotka aikovat opiskella ulkomailla. Tämä käsittää tietoa yliopistoista, tiedonhakumahdollisuuksia, opiskelijoiden esittelyjä ja kansainvälistä koulutusta käsittelevien johtavien julkaisujen artikkeleita. Maailmanlaajuinen opiskelijaverkko AIESEC tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen vaihtoon ja tästä löytyy tietoa osoitteesta: Tietoa työmarkkinoista ja kansainvälisestä harjoittelusta ja työskentelystä ulkomailla löytyy osoitteesta /http://www.alli.fi/tmavain/. Sivusto on tarkoitettu oppaaksi työelämään tuleville ja siellä jo toimiville. 19

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. (Pentti Saarikoski) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat

2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat 2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat 2.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Opetuksen tehtävä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kevään 2014 Opetussuunnitelma 2013-14 päivitetty 4.11.2013

Kevään 2014 Opetussuunnitelma 2013-14 päivitetty 4.11.2013 1 Kevään 2014 Opetussuunnitelma 2013-14 päivitetty 4.11.2013 JOURNALISTILINJAN Viestintäkevät 2014 Valmentaudu vaikuttamaan Monipuoliset viestintätaidot ovat taitoja, joita tarvitaan kaikissa töissä ja

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMIS JA OPETUKSEN Sisältö 5. OPPIMIS JA OPETUKSEN 3 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet... 3 5.2. Aihekokonaisuudet... 4 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot

Luonnos tammikuu 2016 PORIN LYSEON LUKIO 1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISET KURSSISELOSTEET

Luonnos tammikuu 2016 PORIN LYSEON LUKIO 1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISET KURSSISELOSTEET Luonnostammikuu2016 PORINLYSEONLUKIO1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISETKURSSISELOSTEET 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-,

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

4. jakson kielten kurssit elukiossa

4. jakson kielten kurssit elukiossa 4. jakson kielten kurssit elukiossa ENGLANTI 9 = ENGLANNIN JOHDANTOKURSSI, 0-KURSSI B-koodi Haluatko kerrata tai paikata englannin kielen taitojasi, palautella mieleen sanastoa ja kieliopin sääntöjä? Kurssilla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset 1.8.2015 tai sitä ennen lukio-opinnot aloittaneille

Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset 1.8.2015 tai sitä ennen lukio-opinnot aloittaneille Arkadian yhteislyseo Kurssikuvaukset 1.8.2015 tai sitä ennen lukio-opinnot aloittaneille Klikkaa oppiaineen nimeä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI, TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. LINNANKOSKEN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 1 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 1 1.2 Arvoperusta... 1 2. LINNANKOSKEN LUKION TOIMINTAKULTTUURI...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit

Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit 1 1 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT SEKÄ TUNTIJAKO Rauman

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet

Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 13 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 13 5.2 Aihekokonaisuudet 13 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Keravan lukiokoulutusosasto Keravan lukio ja aikuislukio Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus,

Lisätiedot