Autoalan kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät
|
|
- Pasi Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Autoalan kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät 8/2010 Taija Grönholm Suomen ympäristöopisto SYKLI
2 2 Autoalan kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät 1. Johdanto Liikenteen ympäristö- ja energiaohjauksen keinoja Lainsäädäntö EU:n ilmasto- ja energiapaketti Muuta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energialainsäädäntöä Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taloudellinen ohjaus Informaatio-ohjaus Vapaaehtoiset sopimukset eri toimijoiden kanssa Ajoneuvoteknologiset toimet Elinkaariajattelu ja ympäristöasiat autoalalla Liikenteen energiatehokkuus Henkilöliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Tuottajavastuun mukainen ajoneuvojen kierrätysjärjestelmä Romuauton hyötykäyttö Liikennemelu Ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehitys Ajoneuvoteknologia Voimansiirtoon ja ajoneuvon vaihteistoon liittyviä mahdollisuuksia Muita teknologisia ratkaisuja Vaihtoehtoiset polttoaineet...14 Lähteet ja taustamateriaalia...15 Lisätietoja...16
3 3 1. Johdanto Öljyn hinnan noustessa vaihtoehtoisten energianlähteiden houkuttelevuus kasvaa. Ydinvoiman käyttö on nousussa (esim. Kiina ja Venäjä). Maailmanlaajuisesti autoliikenne, kuten muukin liikenne on edelleen kasvu-uralla. Autoliikennettä saattaa tulevaisuudessa vähentää mm. kiinteä yhdyskuntarakenne, kaupungistuminen ja ympäristöpaineet, toisaalta suhteellisen halpa energia voi lisätä sitä. Samaan aikaan esiintyy myös vastakkaisia trendejä, esimerkiksi toisaalta maasturien ja katumaasturien mutta toisaalta pienautojen lisääntyminen. Liikenteen terveydelle haitallisten päästöjen ongelmat ovat ratkaistavissa tekniikan avulla. Tulevaisuuden haasteet liittyvätkin ensisijaisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Liikenteen riippuvuutta öljystä tulisi pienentää ja vaihtoehtoisten polttoaineiden merkitys tuleekin kasvamaan. Jätemateriaalien arvo on noussut viime vuosina ja kierrätysteknologia kehittyy kaikilla alueilla, myös autoalalla. Kierrätys on usein halvempaa ja osin myös helpompaa kuin uuden raaka-aineen hankinta. Materiaalin kierrätys ja energiahyödyntäminen täydentävät toisiaan, pääasia on että hyödyntämiskelpoista jätettä ei sijoitettaisi kaatopaikalle. Käytöstä poistuvista ajoneuvoista saadaan suuri osa materiaalista kierrätettyä, mutta tulevaisuudessa kierrätyksen osuus tulee vielä kasvamaan. 2. Liikenteen ympäristö- ja energiaohjauksen keinoja Liikenteen ympäristö- ja energiaohjauksen keinoja ovat mm. lainsäädäntö, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, taloudellinen ohjaus, informaatioohjaus, vapaaehtoiset sopimukset toimijoiden kanssa ja ajoneuvoteknologiset toimet Lainsäädäntö Lainsäädäntö ohjaa teknistä kehitystä ja tukee vaihtoehtoisten teknologioiden sekä polttoaineiden käyttöönottoa EU:n ilmasto- ja energiapaketti Joulukuussa 2008 hyväksytty EU:n ilmasto- ja energiapaketti on ehdottomasti EU:n laajin energia- ja ilmastoasioita koskeva lainsäädäntöpaketti. Energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun aloittamiseen vaikutti merkittävästi Ukrainan kaasukriisi tammikuussa Ukrainan kriisin vaikutukset jäivät lopulta vähäisiksi, mutta sen johdosta poliittinen päätöksenteko tarttui asiaan vakavasti. Lainsäädäntöpaketin valmistelun aikana painopiste on siirtynyt EU:n toteuttamasta energiaulkosuhteiden politiikasta ja energian saatavuuden turvaamisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. EU:n energia- ja ilmastopaketti sisältää vuodelle 2020 useita tavoitteita, joista kaksi keskeisintä on:
4 4 kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (tavoite nousee 30 prosenttiin, mikäli kansainvälinen sopimus saadaan aikaan) uusiutuvien energianlähteiden sitova 20 prosentin osuus energiankäytössä ja 10 prosentin osuus liikenteessä jokaisessa jäsenmaassa vuoteen 2020 mennessä. Ilmasto- ja energiapaketti käsittää neljä direktiiviä: päästökauppadirektiivin (ETS) uudistaminen - mm. lentoliikenne mukaan päästökauppajärjestelmään jäsenmaiden välinen ponnistustenjako -päätös - päästökaupan ulkopuolisiin toimialoihin (mm. liikenne, rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous ja jätehuolto) kohdistuvat toimet direktiivi hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS) direktiivi uusiutuvista energiavaroista (RES) - mm. liikenteen biopolttoaineille 10 prosentin tavoite vuoteen 2020 ja kestävän kehityksen kriteerit Pakettiin liittyy myös liikennettä koskevia säädöksiä: asetus autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi - henkilöautoille sitova CO 2 -normi voimaan vuonna 2010: 120 g/km ja vuonna 2020: 95 g/km - myös pakettiautoille suunnitellaan CO 2 -normia, tavoitteena keskimäärin 175 g/km taso vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana, tavoitetaso kuitenkin kiristyy niin että vuonna 2020 päästö saisi olla enää 135 g/km säädös autojen renkaiden ilmanpaineiden seurantajärjestelmästä ja renkaiden energiatehokkuudesta säädös autojen ilmastointilaitteiden päästöjen vähentämisestä Suomi noudattelee EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia sisältää tarkemmat linjaukset, jotta kyetään vastaamaan vuodelle 2020 kohdistuviin päästövähennyksiin Muuta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energialainsäädäntöä Vuonna 2009 tuli voimaan EU:n direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä. Direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt sekä tietyt pienhiukkaspäästöt. Tavoitteena on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta yhteisön ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Energiapalveludirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, jotka edistävät tavoitteen saavuttamista. Tavoite on ilmaistu kiinteänä energiamääränä. Direktiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö, mukaan luettuna liikenne (pois lukien merenkulku,
5 5 lentoliikenne ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat). Suomessa on kartoitettu energiapalveludirektiivin soveltamisalan lähtötilanne kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa. Energiatehokkuustoimikunta on valmistellut käytännön toimenpideohjelman, joka esittelee ei-päästökauppasektorin (ml. liikenne) 16 prosentin päästövähennystä tukevat energiansäästö- ja tehostamistoimenpiteet. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (2008) tarkastellaan muun muassa elinkeino- ja ilmastopolitiikkaa, joukko- ja kevytliikennettä, liikenneturvallisuutta, kuljetusmarkkinoita sekä liikenneverkkoa ja sen rahoitusta. Selonteon laadinnan keskeinen päämäärä on liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden lisääminen. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon mukaan Suomen tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tulevaisuusselonteossa tavoitteeksi on liikenteen osalta asetettu mm. siirtyminen pitkällä aikavälillä käytännössä päästöttömään henkilöliikenteeseen ja henkilöautokannan ominaispäästöjen leikkaaminen enintään tasolle g CO 2 /km vuonna 2030, g vuonna 2040 ja g vuonna Tärkeimpiä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mm. seuraavat: siirretään liikenteessä taloudellisen ohjauksen painopistettä auton käyttöön varaudutaan joukkoliikenteessä pitkän aikavälin päästötavoitteiden edellyttämiin investointeihin vahvistetaan kaavoituksen ohjausta kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu käsittää väyläinvestoinnit, joukkoliikenteen kehittämisen, logistiikan, muut kestävät liikennemuodot sekä liikenteen hallinnan, ohjauksen ja ajonopeudet. Liikennejärjestelmä koostuu liikenneinfrastruktuurista, liikennevälineistä, liikenteessä olevista ihmisistä ja kuljetettavista tavaroista sekä näihin liittyvistä säädöksistä ja organisaatioista. Liikennejärjestelmän laatu vaikuttaa suoraan hyvinvointiin ja talouteen liikenteen kytkiessä yhteiskunnan toiminnot yhteen. Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon mukaan tavoitetila vuodelle 2020 on, että joukkoliikenteen matkamäärät ovat oleellisesti kasvaneet, henkilöautomatkat eivät kasva, liikennetarve on vähentynyt kaupunkirakenteen eheytymisen sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovituksen ansiosta ja joukkoliikenne on suurilla kaupunkiseuduilla houkutteleva vaihtoehto (Liikenne- ja viestintäministeriö 2008) Taloudellinen ohjaus Taloudellisia ohjauskeinoja ovat muun muassa tuet, verot, rahoitusmekanismit ja valkoiset sertifikaatit, jotka tähtäävät energiatehokkuuden parantamiseen. Liikenteen verotus Suomessa kohdistuu auton hankintaan, käyttöön ja polttoaineisiin. Polttoainevero on kiinteä, euromääräinen ja myyntihinnasta riippumaton valmistevero, joka koostuu perusverosta, lisäverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Lisäksi polttoaineen kulutta-
6 6 jahinnassa on arvonlisäveroa 22 %. Energiaveroja korotettiin vuonna 2008, jolloin myös liikennepolttoaineiden verotus nousi. Suomessa tuli voimaan autoveron uudistus Uudesta henkilöautosta maksettava autovero määräytyy auton hiilidioksidipäästöjen mukaan; mitä suurempi yhdistetyn EUkulutuksen perusteella määritetty CO 2 -päästökerroin autolla on, sitä suurempi on autovero. Muutoksella pyritään edistämään vähän polttoainetta kuluttavien autojen yleistymistä ja siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vuoden 2010 maaliskuusta lähtien vuotuinen ajoneuvovero eli käyttömaksu on porrastettu vastaavalla tavalla henkilöauton CO 2 -päästöjen mukaan. Porrastus on kuitenkin käytännössä melko pieni; saman kokoluokan autoja ajatellen ero vuosittaisessa maksussa on muutamista kympeistä korkeintaan noin sataan euroon. CO 2 -perusteinen käyttömaksu koskee niitä autoja, joilla yhdistetty EU-kulutus on saatavilla (vuosimalli 2001 ja uudemmat). Vanhemmilla autoilla ajoneuvovero lasketaan kokonaismassan mukaan, jolloin käyttömaksu on myös jossain määrin ympäristöveronomainen, koska raskaammat autot yleensä kuluttavat enemmän polttoainetta. Suomessa ryhdytään todennäköisesti porrastamaan liikennepolttoaineiden verotusta hiilipäästöjen mukaan vuodesta Tarkoitus on, että mitä puhtaampaa polttoaine on, sitä huokeampaa on verotus. Porrastus on siis vastaavanlainen, kuin autoveron nykyinen porrastus. Nykyinen bensiinille ja dieselille tehty polttoaineverojärjestelmä kohtelee eri polttoainevaihtoehtoja varsin epätasaisesti. Nykyjärjestelmä ei huojenna hiukkaspäästöjä vähentävien polttoainelaatujen verotusta, eli niiden ympäristöohjaus on hyvin maltillista. Uusia polttoaineita ja ajoneuvoteknologioita ei ole vielä otettu riittävästi huomioon taloudellisessa ohjauksessa. Tietullien kaltaisia alueellisia veroja on käytössä muun muassa Tukholmassa. Tietullien tarkoitus on ruuhka- ja päästöongelmien takia ohjata ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä erityisesti suurkaupunkien keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Suomessa ruuhkamaksujen käyttöönottoa on harkittu pääkaupunkiseudulla, aiheesta laaditaan lisäselvitys vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäselvityksessä tarkastellaan erityisesti ruuhkamaksun vaikutuksia elinkeinoelämälle, sosiaaliseen tasa-arvoon ja yhdyskuntarakenteeseen. Lisäselvitys on liitetty tiiviisti Helsingin seudun käynnissä olevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessiin (HLJ2011). Selvityksessä tarkastellaan, kumpi liikennejärjestelmä toteuttaisi asetetut tavoitteet paremmin; järjestelmä jonka yhtenä osana on ruuhkamaksu vai järjestelmä joka ei sisällä ruuhkamaksua Informaatio-ohjaus Informaatio-ohjaukseen kuuluvat muun muassa neuvontapalvelut, asenneviestintä, kampanjat ja valinnat sekä energia- ja ympäristömerkinnät. Henkilöautojen energiamerkinnän käyttö autojen markkinoinnissa on vapaaehtoista mutta suositeltavaa. Merkin ansiosta autonostajien (yritykset, julkinen hallinto, kuluttajat) käytössä on jokaisen uuden automallin vertailukelpoiset polttoaineenkulutus- ja päästötiedot ja sen tavoitteena on parantaa henkilöautokannan energiatehokkuutta ja vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Energiamerkintä täyttää autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamista koskevat määräykset, eli käyttämällä merkkiä mainonnassa autoja myyvä yritys täyttää viranomaisvelvoitteensa. Merkinnästä voi halutessaan käyttää mainonnassa vain osaa missä kerrotaan CO 2 -päästö ja polttoaineen kulutus (kuva 1), muuta
7 7 energiamerkinnän sisältämää informaatiota voi mainoksessa käyttää vapaavalintaisesti. Autoliikkeissä henkilöautojen energiamerkintä on oltava kokonaisuudessaan näkyvillä, A4- koossa vastaavan auton lähettyvillä paikassa, josta asiakas voi sen vaivatta havaita (esim. auton tuulilasi tai esiteteline). Energiamerkki on ulkoasultaan samantyyppinen, kuin kodinkoneiden helppokäyttöiseksi ja havainnolliseksi todettu A G-luokitus. Päästöluokitus ei ota huomioon auton kokoa (kokonaismassaa), joten energiamerkkiin on lisätty vertailua helpottamaan EU:n tavoite vastaavanpainoisen auton CO 2 -päästöille. Isokin auto voi olla energiatehokas suhteutettuna painoonsa. Energiamerkissä on myös automallikohtaisesti typenoksidi-, hiilivety-, häkä- ja hiukkaspäästöt. Lisäksi automallille on laskettu polttoainekustannus ( km/vuosi). Diesel- ja bensiinimoottoristen autojen päästöjen energiamerkinnän osiot eroavat hieman toisistaan, koska dieselautojen merkinnässä on mukana myös hiukkaspäästöt, sekä tieto siitä onko dieselautossa hiukkassuodatin vai ei. 3,9 l/100 km Kuva 1: Energiamerkinnän osan käyttö graafisessa muodossa, ilmoittamisen minimivaatimukset täytetty, polttoaineenkulutus/100 km lisättävä kuvaan erikseen Vapaaehtoiset sopimukset eri toimijoiden kanssa Kuljetusalan vapaaehtoiset energiansäästöohjelmat kiinnittävät huomiota mm. taloudelliseen ajotapaan, hankintoihin, huoltoon ja muihin valintoihin. Muita vapaaehtoisia sopimuksia eri toimijoiden välillä ovat mm. koulutus ja kampanjat (perus- ja täydennyskoulutus, opetusohjelmiin vaikuttaminen), asiakasyhteistyö sekä tutkimus, kehittäminen ja seuranta. Liikennesektorilla on solmittu energiatehokkuussopimukset vuosille joukkoliikenteelle sekä tavarankuljetus- ja logistiikka-alalle. Sopimuksilla pyritään parantamaan liikennesektorin energiatehokkuutta ja vastaamaan kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Energiatehokkuusjärjestelmän tavoitteena on yhdeksän prosentin suuruinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. ITS Finland on älykkään liikenteen verkosto, jonka liikenne- ja viestintäministeriö perusti vuonna 2003 yhdessä suomalaisten yritysten ja liikenneviranomaisten kanssa. Tämän avoimen yhteistyöfoorumin tarkoitus on edistää liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamista tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Eräs alan tutkimushanke on TransEco , jossa ovat mukana VTT, Tekes, Ammattikorkeakoulu Metropolia, Oulun yliopisto sekä Motiva. Hankkeen tavoitteena on kehittää tieliikenteen energiankäyttöä ja päästöjä vähentävää teknologiaa, lisätä uusiutuvan
8 8 energian käyttöönottoa sekä kaupallistaa kehitystyön tuloksia. Sähkö- ja hybridiautoihin liittyvällä teknologian kehittämisellä on merkittävä osuus Ajoneuvoteknologiset toimet Ajoneuvoteknologisia toimia käsitellään kappaleessa Elinkaariajattelu ja ympäristöasiat autoalalla Elinkaariajattelu on perinteisesti pitänyt sisällään ajatuksen tuotteen koko elinkaaren aikaisesta kulutuksesta, kehdosta hautaan. Ajatusta on kuitenkin alettu laajentaa malliin kehdosta kehtoon, jolloin huomioidaan aiempaa paremmin jo tuotetta suunniteltaessa se, että käytöstä poistettu tuote olisi helposti käytettävissä uuden tuotteen raaka-aineeksi sen sijaan, että se olisi vaikeasti hyödynnettävää jätettä. Auton käytön ympäristövaikutukset muodostavat suurimman osan auton koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Liikenteen suoriin vaikutuksiin on kiinnitetty eniten huomiota, mutta myös käytön aikaisilla epäsuorilla vaikutuksilla on suuri merkitys. Autoalalla on pitkään huolehdittu ympäristöasioista (mm. AKL-Ympäristöohjelma, AKL-ISO 14001, AKL-Energiatehokkuusohjelma). Alan yritysten erityispiirteitä ovat ongelmajäte- ja kemikaalikeskeisyys, energiaintensiivisyys sekä kierrätys. Lainsäädäntö edellyttää melko tarkkaa jätehuoltoa (öljyt, pakkas- ja jarrunesteet, maalit ja liuottimet, akut, renkaat, sähköja elektroniikkaromu). Tällä hetkellä tuottajavastuu koskee jo mm. renkaita ja akkuja. Tuottajavastuun trendinä on laajentua koskemaan uusia tuotteita. Teknologioiden kirjavuus aiheuttaa uusia haasteita ajoneuvojen kierrätykselle. Elektroniikan määrä tulee lisääntymään entisestään ajoneuvoissa, mikä aiheuttaa lisähaasteita ajoneuvojen kierrätykselle. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun erottelu ennen romutusta ja tietoturvakysymykset ovat haasteita Liikenteen energiatehokkuus Liikenteen energiansäästöllä tarkoitetaan energian kokonaiskulutuksen alenemista (esim. TWh, kwh, litraa jne.) ja energiatehokkuudella energian ominaiskulutusta (esim. l/100 km; l/tonni-km; l/henkilö-km). Energiatehokkuus autoalan yrityksissä tuo kustannussäästöjä. Kuljetussuoritteiden vähentämiseen tulisi pyrkiä joukkoliikenteen avulla sekä kuljetusten logistiikkaa tehostamalla, sekä parantamaan ajoneuvojen energiatehokkuutta. Liikenteen energiankulutukseen ja energiatehokkuuteen vaikuttavat: liikennejärjestelmä (liikennemuodon/kuljetusmuodon valinta ja näiden yhdistelmät), ajoneuvo- ja polttoainetekniikka (ominaisenergiankulutuksen alentaminen), ajotapaan vaikuttaminen ja ajosuoritteen minimointi (sekä henkilö- että tavaraliikenteessä).
9 Henkilöliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Kuluttaja voi parantaa energiatehokkuutta liikkumisen suunnittelulla: mikä on liikkumisen tarve, minne matka suuntautuu, mikä on kulkutapa ja reitinvalinta. Autoa tulisi käyttää vain kun se on tarpeen ja siinä tapauksessa kuluttajan tulisi voida valita käyttötarkoitukseen sopiva, pienikulutuksinen auton. Taloudellisen ajotavan omaksumisella on myös suuri merkitys henkilöliikenteen energiatehokkuuden parantamisen kannalta. Taloudellinen ajotapa on lisäksi turvallinen ja se lisää ajomukavuutta sekä pienentää huolto-, korjaus- ja rengaskustannuksia. Ammattiliikenteen osalta energiatehokkuutta voidaan parantaa joukkoliikenteessä mm. energiatehokkuussopimuksilla ja sen toimilla (laatujärjestelmä, kalustovalinta, varustelu, ylläpito sekä taloudellinen ajo, jota voidaan edesauttaa koulutuksella, seurannalla ja jämerällä esimiestyöllä). Taksiliikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa mm. ekotaksilla. Ekotaksi on Suomen Taksiliiton ympäristöohjelma taksiyrittäjille. Ekotaksi mm. ajaa tasaisesti moottorin taloudellisella käyttöalueella, ajaa ennakoiden ja entistä turvallisemmin, tuntee ennakoivan huollon merkityksen, kiinnittää huomiota renkaiden valintaan ja niiden paineisiin sekä säästää autoa ja polttoainetta Tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Kuljetusyritys voi parantaa tavaraliikenteen energiatehokkuutta mm. energiatehokkuussopimuksilla ja sen toimilla (laatujärjestelmä, kalustovalinta, varustelu, ylläpito sekä taloudellinen ajo, jota voidaan edesauttaa koulutuksella, seurannalla ja jämerällä esimiestyöllä). Kuljetuksen tilaaja eli ostaja voi parantaa tavaraliikenteen energiatehokkuutta kuljetusketjun energiakatselmuksella sekä suosimalla tarjouspyyntöjen vertailussa energiatehokkuussopimukseen liittynyttä alihankkijaa Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Tuottajavastuun mukainen ajoneuvojen kierrätysjärjestelmä Syksyllä 2004 voimaan tullut jätelain muutos laajensi tuottajavastuun koskemaan myös henkilö- ja pakettiautoja sekä eräitä erikoisautoja. Tuottajavastuun mukaan auton valmistaja tai maahantuoja vastaa romuautojen kierrätyksen, uudelleenkäytön ja jätehuollon järjestämisestä sekä näistä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuu koskee kaikkia ammattimaisia ajoneuvojen maahantuojia ja välittäjiä, mutta ei yksityistä henkilöä, joka maahantuo auton omaan käyttöönsä. Kuluttajalle auton luovuttaminen kierrätykseen ja rekisteristä poisto ovat siis aina maksuttomia. Auton voi lain mukaan romuttaa ainoastaan auton virallinen omistaja, jonka on toimitettava auto tuottajavastuun piiriin kuuluvaan viralliseen vastaanottopisteeseen. Omistaja saa itselleen romutustodistuksen, jolla hän voi varmistua siitä, että ajoneuvo on toimitettu lain mukaisesti käsittelyyn. Samalla tietojärjestelmästä lähtee tieto vakuutusyhtiölle vakuutuksen katkaisemista varten sekä Ajoneuvohallintokeskukseen verojen päättämistä varten. Rekisteristä poistettu auto on siirtynyt kierrätysjärjestelmään, eikä sitä voi enää uudelleen rekisteröidä.
10 10 Tuottajat (autojen valmistajat ja maahantuojat) ovat perustaneet velvoitteiden hoitamiseksi kaksi tuottajayhteisöä, Suomen Autokierrätys Oy:n (henkilö- ja pakettiautojen kierrätys) ja Suomen Matkailuautokierrätys MAK ry:n (matkailuautojen kierrätys). Käytännön kierrätystä tekevät tuottajayhteisön tai tuottajan kanssa sopimussuhteessa olevat kierrätysoperaattorit: Stena Metalli Oy, Kuusakoski Oy ja Jylhän Metalliromu Oy. Romuautojen viralliset vastaanottopisteet ovat joko kierrätysoperaattoreiden omistamia tai niiden yhteistyökumppaneita kuten autopurkamoja. Viralliset vastaanottopisteet ja esikäsittelylaitokset raportoivat toiminnastaan säännöllisesti ja kehittävät toiminnan laatua osana laajempaa verkostoa. Kaikilta romuautojen käsittelijöiltä edellytetään ympäristölupaa. Ympäristöluvan romuautojen vastaanottopisteille myöntää kunta, murskaamoille ja esikäsittelylaitoksille sijaintipaikkansa alueellinen ympäristökeskus. Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) valvoo valtakunnallisesti autojen kierrätystä koskevan tuottajavastuulainsäädännön toteutumista sekä ylläpitää tuottajatiedostoa. Yrityksen on toimitettava vuosittain seurantatiedot Pirkanmaan ELYlle. Ajoneuvon tuottajavastuu perustuu EU-direktiiviin, joten Euroopan Komissio valvoo ajoneuvojen tuottajavastuun toteutumista Suomessa Romuauton hyötykäyttö Romuautojen hyötykäyttövaatimukset ovat: Vuonna Uudelleenkäyttö ja hyötykäyttö > 85 % (uudelleenkäyttö ja kierrätys vähintään 80 %, energiahyödyntäminen enintään 5 %) - Loppusijoittaminen kaatopaikalle < 15 % Vuonna Uudelleenkäyttö ja hyötykäyttö > 95 % (uudelleenkäyttö ja kierrätys vähintään 85 %, energiahyödyntäminen enintään 10 %) - Loppusijoittaminen kaatopaikalle < 5 % Hyödyntämistavoitteita ja niiden toteutumista valvoo Euroopan Komissio. Vuoden 2008 kesäkuussa Suomi toimitti Komissiolle ensimmäisen kerran romuajoneuvojen hyödyntämistä koskevat tilastot vuosilta 2005 ja Tällöin kierrätystavoite 80 % saavutettiin, mutta hyödyntämistavoite 85 % ei aivan toteutunut. Hyödyntämistavoitteeseen on odotettavissa parannusta uusien jätteenpolttolaitosten myötä, jolloin romuautojen muovi- ja kevytmateriaaleja voidaan aiempaa enemmän hyödyntää energiana. Parantamisen varaa on myös mm. lasin ja suurten muoviosien talteenotossa ennen murskausta. (Suomen ympäristökeskus 2008) Suomalainen loppuun ajettu romuauto on keskimäärin 18,3 vuoden ikäinen, ruosteinen ja isopäästöinen. Näistä autoista voidaan käytännössä hyödyntää noin 10 osaa. Varsinaiset uudelleenkäyttöön tarkoitetut kierrätysosat puretaan uudemmista (alle 10 v.) kolari- ja tuontiautoista. Ongelmana alalla ovat olleet ns. harmaat toimijat, jotka keräilevät romuautoja ja muuta romua ilman lupia. Varsinainen yrittäjä saattaa olla tuntematon, käyttää pre-paid puhelinliittymää ja toimipistettä ei aina ole. Verot jäävät maksamatta ja rekisteristäpoisto tekemättä.
11 11 Toimijoiden valvontaa on tehostettu ja näin harmaita toimijoita pyritty saamaan pois alalta, todennäköisesti niiden osuus tulee myös jatkossa vähenemään. Kadoksissa on kuitenkin edelleen vuosittain koko Suomessa: Moottoriöljyjä l Vaihdeöljyjä l Jäähdytysnestettä l Jarrunestettä l Hyödyntämiskelpoisia osia kpl Romutustodistuksia tekemättä kpl. (Silvennoinen 2008) 3.3. Liikennemelu Taulukossa 1 on esitetty liikennemelulle altistuminen Suomessa, melunlähteet, melulle altistuvien asukkaiden määrät ja arvio kehitystrendistä. Etenkin tie- ja katuliikenteen melun kasvun johdosta melulle altistuvien määrä todennäköisesti lisääntyy ja melualueet leviävät. Taulukko 1: Liikennemelulle altistuminen Suomessa. (Saari 2008) Melulähde Määrä (asukasta) Kehitystrendi Yleiset tiet Kasvaa Kadut Kasvaa Rautatieliikenne Vähenee Ilmailu Vähentynyt Vesiliikenne/satamat 300 Ennallaan Yhteensä noin 0,8 0,9 milj. 4. Ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehitys 4.1. Ajoneuvoteknologia Ajoneuvoteknologia kehittyy kaikilla sen osa-alueilla. Joitakin teknologian kehityssuuntia ovat mm. sähkö-, hybridi- ja polttokennoautot, vaihtoehtoiset polttoaineet, automatisoidut tiet ja elektromagneettiset junat. Erilaisten biopolttoaineiden (etanoli, biodiesel, metaani) käyttö on jo todellisuutta, tulevaisuudessa mahdollista saattaa olla vetytalous ja polttokennojen käyttö. Diesel- ja bensiiniautojen tekniikat lähenevät toisiaan, verotus ja päästölainsäädäntö määräävät niiden suosiosta. Teknologisilla ratkaisuilla pystytään vaikuttamaan huomattavasti siihen, että autoalan toiminta olisi tulevaisuudessa mahdollisimman kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Suurimmat haasteet saattavatkin liittyä asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttamiseen.
12 Voimansiirtoon ja ajoneuvon vaihteistoon liittyviä mahdollisuuksia Voimansiirtoon liittyviä mahdollisuuksia ovat mm. hybridi-, bi-fuel- ja flexi-fuel -autot, sähköinen voimansiirto ja portaattomat automaattivaihteistot. Paljon huomiota on saanut ajoneuvon voimanlähteeseen perustuvien teknologioiden kehittäminen. Markkinoilla ja liikenteessä on hybridi-, bi-fuel ja flexi-fuel-ajoneuvoja. Hybridiautoja, joissa voimanlähteenä on useampi erilainen moottori (nykyisin sähkö- ja polttomoottori) on tuotannossa esimerkiksi Toyotalla, Fordilla ja General Motorsilla. Bi-fuel-autot käyttävät niin bensiiniä kuin maakaasua ja näiden lisäksi raskaammista autoluokista löytyy pelkästään maakaasua kuluttavia autoja. Flexi-fuel-autot käytävät bensiinin lisäksi etanolia. Seuraavaksi markkinoille tulevat ja siellä osuuttaan autokannasta kasvattavat sähköautot, plug-in-hybridi-autot, sekä kaasuautot. Muun muassa Daimler on ilmoittanut aikeista tuoda sähköauto markkinoille vuonna Plug-in-hybidiauton akut on mahdollista ladata ulkoisesta sähkönlähteestä ja sen akusto on tavallista hybridiä isompi. Plug-inhybridiautoja ei ole vielä kaupallisessa valmistuksessa, mutta monet autonvalmistajat ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan kaupallisen valmistuksen aloittamisesta. Toistaiseksi plug-inhybridiautojen käytön esteenä ovat kalliit sekä toimintamatkaltaan ja käyttöiältään lyhyet akut ja lainsäädäntö; jos ladattava sähkö tulee vanhanaikaisista hiilivoimaloista, niiden käyttö lisää päästöjä kunne hiilivoiman käyttöä pystytään rajoittamaan. Akkusähköautot ja varsinkin plug-in-hybridit ovat kuitenkin tulossa, ja ne ovat tapa tuoda uusiutuvaa energiaa liikenteeseen. Helsingin Energia on avannut Suomen ensimmäisen sähköautojen julkisen katulatauspisteen Runeberginkatu 1:een Helsingin Kamppiin (kuva 2). Helsingin Energia kartoittaa tutkimuksessa Helsingin alueen sähköautoskenaarioita vuoteen 2030, erityisesti latausteknologioiden ja latausinfrastruktuurin kannalta. Sähköautojen yleistyminen edellyttää kattavaa ja toimivaa latausverkostoa, toimia autoverotuksessa sekä sijoituksia sähköautoliikenteen palveluliiketoimintaan. Kuva 2: Suomen ensimmäinen sähköautojen julkinen katulatauspiste Helsingin Kampissa. (
13 13 Skenaarioiden perusteella Helsingissä tulee vuonna 2030 olemaan sähköautoa. Kaupungin nykyinen autokanta on noin autoa. Helsinki voisi olla edelläkävijä sähköautoilussa, mikä olisi luonteva jatke kaupungin pitkille sähköisen liikenteen perinteille (sähköjunat, metro, raitiovaunut). Ajomatkat ovat pituudeltaan kohtuullisia, joten sähköauton suhteellisen lyhyt ajomatka yhdellä latauksella ei aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Helsingillä ja koko Suomella on myös se etu, että autojen moottorin lämmittämiseen tarkoitettuja sähkötolppia, joita voisi käyttää myös lataamiseen, löytyy jo valmiiksi kotien pihoilta. Tehokkaat dieselmoottorit ja hybridit ovat jo tätä päivää, mutta polttokennoautot vielä kaukana tulevaisuudessa. Vetyauton polttokennoissa yhdistetään happea ja vetyä, jolloin tuotetaan sähköä. Tekniikka on jo olemassa, mutta vedyn tulevaisuus polttoaineena riippuu siitä, löytyykö taloudellista ja turvallista tapaa tuottaa, varastoida ja jakaa sitä energiakäyttöön. Teoriassa polttokennoauto tuottaisi enemmän energiaa kuin kuluttaisi, jolloin sitä voitaisiin myydä verkkoon. Myös esimerkiksi ajoneuvojen automaattivaihteiston tekniikkaa on mahdollista tehostaa. Portaattomissa automaattivaihteistoissa teho välitetään kiilanhihnavariaattorilla. Menetelmä on usein normaalia automaattivaihteistoa taloudellisempi, koska se on tekniikaltaan yksinkertaisempi ja tehokkaampi, ja se onkin noussut viime aikoina varteenotettavaksi vaihtoehdoksi Muita teknologisia ratkaisuja Muita ajoneuvoteknologiaan liittyviä mahdollisuuksia tuovat esimerkiksi automaattiohjaus, automatisoidut tieosuudet, keskenään kommunikoivat autot, paikkakohtaiset nopeudet, älykäs nopeudensäätö sekä rengaspainevaroitus ja -valvonta. Ajoneuvoteknologian haasteita autoalalle on uusien teknologioiden yleistyminen, mikä edellyttää infrastruktuurin kehittymistä, huoltoasemille ja jakeluverkostolle tulee uusia vaatimuksia. Uudet teknologiat ylipäänsä vaativat uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. On arvioitu, että parantamalla autojen keskinäistä sekä auton ja ympäristön välistä tiedonvaihtoa voidaan lisätä turvallisuutta ja säästää samalla suuria summia rahaa. Automaattiohjauksen ansiosta kuljettaja säilyy ohjaimissa, mutta auto neuvottelee tien ja muiden liikennevälineiden kanssa opastaen kuljettajaa. Vakionopeussäätimen ja lukkiutumattomien jarrujen tapaan automatiikka vapauttaisi kuljettajan auton hallinnan pikkuasioista. Elektroniset refleksit ovat ihmistä tarkempia ja nopeampia, joten ajoneuvot voisivat muun muassa ajaa turvallisesti nopeammin ja lähempänä toisiaan, mikä vähentää ruuhkaa. Suuri osa peltikolareista tapahtuu parkkipaikoilla, automaattiohjauksen avulla myös niiden riskiä on mahdollista pienentää. Ajoneuvon turvallisuutta tultaneen lisäämään lähitulevaisuudessa myös automaattisella hälytysjärjestelmällä sekä ajoneuvon paikannuksella. Muita ympäristön kanssa kommunikoimiseen perustuvia turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia ovat mm. reaaliaikainen liikennetiedotus, kelitiedot ja tien muodon ennakointi kartalta. Turun moottoritie toimii sähköautomaatiolla. Erityisesti tien seitsemässä tunnelissa on runsaasti tietotekniikkaa ja automatiikkaa, joiden tarkoitus on minimoida onnettomuuksien
14 14 riski ja varmistaa, ettei ihmisiä kuole esim. tulipaloissa. Arvion mukaan tietojärjestelmien ja varustelun osuus tunnelin hinnasta on noin kolmannes. Tietotekniikan virittäminen kaikki tavoitteet täyttäviksi osoittautui osin haasteelliseksi, laitteistoja on korjattu ja säädetty pitkään moottoritien avaamisen jälkeen. Tunneleissa ja avo-osuuksilla on yhteensä 93 videokameraa, kussakin oma videoprosessori, joka tunnistaa väärään suuntaan kulkevat sekä hitaat ja pysähtyneet autot. Videokuvaa valvotaan Helsingin, Turun ja Lohjan valvomoista käsin. Valvomoista ohjataan koko tien vaihtuvia liikennemerkkejä (mm. nopeusrajoituksia) ja valaistusta. Liikenteen ohjausjärjestelmä on erillään tunnelien turvallisuusjärjestelmästä, joka pitää sisällään puhaltimet, varavalaistuksen ja sähkön varasyötön, hätäpuhelimet, virve- ja gsm-yhteydet. Puhaltimet käynnistyvät automaattisesti, jos ilman häkäpitoisuus, typen oksidit tai hiukkaspitoisuus nousevat yli rajan. (Tekniikka & Talous 2010) Turun moottoritien sähköautomaatiota vastaavat järjestelmät tulevat varmasti yleistymään liikenteenohjauksessa. Ajoneuvon renkaiden ominaisuudet ja ilmanpaine vaikuttavat vierintävastukseen, millä on keskeinen merkitys polttoaineenkulutuksen kannalta. Renkaan koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä % tulee käytöstä, pääasiassa vierintävastuksen aiheuttamasta polttoaineenkulutuksesta. Monilla valmistajilla on matalan vierintävastuksen renkaita ( ekorenkaita ), joissa on pyritty yhdistämään hyvä polttoainetalous ja kestävyys ilman, että esimerkiksi sadekelin ajo-ominaisuudet merkittävästi heikkenisivät. Matalan vierintävastuksen renkaita käyttämällä polttoaineenkulutus voi laskea muutaman prosentin. Rengasmallien välillä voi olla jopa % vierintävastuseroja. Marraskuussa 2009 voimaan tuli EU:n asetus autonrenkaiden energiamerkinnästä (N:o 1222/2009), jonka tavoitteena on edistää kuluttajien tietoisuutta renkaiden osuudesta polttoaineen kulutuksessa. Suunnitelmissa on toteuttaa merkintä renkaisiin liimattavalla tarralla, joka on ulkoasultaan vastaava kuin henkilöautojen energiamerkintä. Asetuksen mukaan markkinoinnissa on kerrottava renkaiden polttoainetaloudellisuudesta sekä vierintämeluominaisuudesta ja myös renkaiden märkäpidosta, mikäli kyseinen tieto on käytettävissä. Vastaavat tiedot pitäisi ilmetä kuitissa kuluttajan ostettua renkaat ja niiden tulee löytyä myös rengasvalmistajien teknisistä mainosmateriaaleista sekä nettisivuilta. Jäsenvaltioissa merkinnät on otettava käyttöön alkaen. Nykyteknologia mahdollistaisi myös mm. sähköisen ajokortin, mikä mahdollistaisi erilaisia liikenneturvallisuutta edistäviä tekijöitä (esim. ajonesto ja alkolukko) Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolla tavoitellaan polttoainehuollon turvaamista ja öljyriippuvuuden vähentämistä. Tämän lisäksi tavoitteena on myös kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen sekä haitallisten pakokaasupäästöjen vähentäminen. Biopolttoaineiden käyttö mahdollistaisi myös maaseudun työllistämistä, uuden liiketoiminnan kehittämistä (mahdollisuus varsinkin Suomen kohdalla) ja kehittyvissä maissa uusia vientituotteita. Suuruusjärjestys vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömäärissä tällä hetkellä on etanoli, maakaasu, nestekaasu ja synteettiset polttoaineet. Liikenteen biopolttoaineiden merkitys Suomessa tulee kasvamaan. Tällä hetkellä niiden osuus on noin 4 % tieliikenteen polttoaineista, EU edellyttää osuuden kasvattamista 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (direktiivi uusiutuvista energiavaroista). Tulisi kehittää kustannus- ja CO 2 -tehokkaita biopolttoaineita. Euroopassa tuotettujen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hyöty on
15 15 marginaalinen, energian säästö tuo biopolttoaineita suurempia CO 2 -päästöjen vähennyksiä. Arvioitaessa polttoainevaihtoehtoja ja niiden sopivuutta ja toimivuutta, joudutaan kiinnittämään huomiota moneen asiaan: raaka-aineen saatavuus, konversioprosessi, polttoaineen yhteensopivuus jakelujärjestelmän ja ajoneuvojen kanssa, käytännöllisyys, pakokaasupäästöt, elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ja energia, kokonaiskustannukset, turvallisuus, ajoneuvojen suorituskyky, yleisesti kestävä kehitys. Biopolttoaineiden laajamittaisempaan tuotantoon ja hyödyntämiseen liittyy vielä paljon haasteita. Raaka-aineiden riittävyys ja polttoaineen tuotannon kilpailu ruuan tuotannon kanssa ovat merkittäviä haasteita. Tuotannon tulee olla kestävän kehityksen mukaista, esimerkiksi työvoiman kohtelu kehittyvissä maissa on tärkeä kysymys samoin kuin se, että sademetsiä ei jouduttaisi raivaamaan biopolttoainetuotannon tieltä. Jalostuskapasiteetin tulee olla riittävä ja tuotannon olla kustannustehokasta. Moottoripolttoaineiden laatuvaatimukset kasvavat, ja myös biopolttoaineiden tuotelaatu pitää yhteen sovittaa niiden kanssa. Polttoaineen koko toimitusketjun CO 2 -päästöt ja energiatehokkuus on huomioitava. Alalle tulisi myös kehittää sertifiointijärjestelmä. Biopolttoaineiden tuotannolla ja käytöllä on haasteita myös Suomen olosuhteita ajatellen. Käytettävän biopolttoaineen tulee soveltua olemassa olevaan jakelujärjestelmään ja ajoneuvokalustoon ilman muutoksia, sekä toimia moitteettomasti myös kylmimmissä talviolosuhteissa, eikä aiheuttaa moottoriöljyn polttoainelaimentumaa. Biopolttoaineen tulisi olla kustannustehokas ja antaa tuntuva CO 2 -vähenemä (yli 10 %), mutta myös polttoaineen koko toimitusketjun CO 2 -päästöt tulisi ottaa huomioon. Biopolttoaineen tulee perustua kotimaiseen raaka-aineeseen ja kotimaiseen tuotantoon sekä sopia Suomen energianhuollon rakenteeseen. Ristiriitaa on ollut esimerkiksi kotimaisen turvepolttoaineen kohdalla. Lähteet ja taustamateriaalia Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaarin esitykset, Laurea , saatavissa PDFtiedostoina internet-osoitteessa > Etusivu > Draivi-projekti Kaskinen, Juha. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Johdatus ennakointiajatteluun. Saari, Risto. Liikenne- ja viestintäministeriö. Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Peltola, Vesa. Motiva. Liikenteen energiatehokkuus. Nylund, Nils-Olof. VTT. Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet. Juhala, Matti. Teknillinen korkeakoulu. Autoteknologian kehittyminen. Silvennoinen, Arto. Suomen Autokierrätys Oy. Autojen kierrätys osina ja materiaaleina.
16 16 sekä Pajala, Mari. Autoalan Keskusliitto ry. Kestävä kehitys auto- ja kuljetusalan ammatillisessa opetuksessa Tulevaisuuden haasteet auto- ja kuljetusalalla. Lisätietoja Kierrätä autosi oikein Suomen ympäristökeskus: Tuottajavastuu jätehuollossa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tieliikenne (pitkälti entinen Ajoneuvohallintokeskus AKE) Uuden auton päästötiedot eli EkoAKE Ruuhkamaksuselvitys Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi (työ- ja elinkeinoministeriö) Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry: Litra päivässä -taloudellisuusajot Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Helsingin Energia Motiva: mm. kuljetusketjun energiakatselmus ja energiatehokkuussopimus (tavaraliikenne), joukkoliikenteen energiatehokkuussopimukset (henkilöliikenne), TransEco tutkimushanke Taloudellinen ajaminen Taksiliitto: Ekotaksi
17 17 Liikenne- ja viestintäministeriö: Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle. (2008) Työ- ja elinkeinoministeriö, sähköajoneuvotyöryhmän mietintö: Sähköajoneuvot Suomessa VTT tiedotteita: Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen Suomen ympäristökeskus: Romuajoneuvo pois rekisteristä romutustodistuksella (2008) Tekniikka & Talous: Turun moottoritie toimii sähköllä. Raili Leino
Autojen kierrätys osina ja materiaaleina
Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi
LisätiedotYhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008
Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991
LisätiedotKuljetusalan energiatehokkuussopimukset
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotTavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely
Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa
LisätiedotSäästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla
Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit
LisätiedotSähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
LisätiedotLiikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi
Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka
LisätiedotEnergia- ja ympäristöhaasteet
LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotSäästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla
Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Vähäpäästöisyyden kriteerit (voimassa alkaen 1.1.2017) Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista
LisätiedotAjoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011
Ajoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011 Romuautojen kierrätys Suomessa Tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy hoitaa autojen valmistajien ja maahantuojien puolesta henkilö- ja pakettiautojen
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotTieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari
Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään
EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUSKEINOT
LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN
LisätiedotAjoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1
Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)
LisätiedotEnergiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1
Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotEkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011
EkoAuton julkistustilaisuus Katja Lohko Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Trafi 2 Sisältö Trafin Ekoautoilusivusto ja henkilöauton hankintaohje Turvallinen auto Ympäristöä vähemmän kuormittava
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotKuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotTaustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
LisätiedotAutoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy
Autoilun viisaat valinnat Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Sähköautokaan ei ratkaise kaupunkien ruuhkaongelmia Tilankäyttö ja ruuhkat Liikenne
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmä
7.9.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen
Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku
LisätiedotAjankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotMiten autokannan päästöjä vähennetään?
Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050
Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotMiten sähköautot muuttavat valubusinesta?
Miten sähköautot muuttavat valubusinesta? Valun käytön seminaari 28.-29.3.2019 Prof. Juhani Orkas 29.3.2019 o Mikä on sähköauto? o Sähköautot Suomessa o Sähkö-/hybridiauton valukomponentit o Miltä tulevaisuus
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotTopten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy
Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotLiikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
LisätiedotAutojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön
LisätiedotMaantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus
Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,
LisätiedotHenkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa
Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat, Ryhmäpäällikkö Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Energiatehokkuus Uusiutuva
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
LisätiedotLIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET
LIIKENTEEN VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET Nils-Olof Nylund DRAIVI TULEVAISUUSFOORUMI 9.10.2008 1 LIIKENTEEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖHAASTEET Miten vaihtoehtoisilla polttoaineilla voidaan vastata haasteisiin?
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö
Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotPOLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010
POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa
LisätiedotTiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotLiityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin
Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin 5.6.2017 1 MAL 2019 suunnitelma Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -työlle. Euroopan komissio on asettanut Suomelle
LisätiedotVihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotPaketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista
Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista 9.5.2019 Kaksi tulevaisuuden kehityspolkua Perusennuste perusennusteessa ensirekisteröintikehitys
LisätiedotLiikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?
Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotBiopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta
Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta Liikenteen päästöt Suomessa Liikenne tuottaa n. 20 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla
Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotValitse auto viisaasti -verkkopalvelu. TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy
Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy Tietoa tarvitaan muustakin kuin energia- ja ympäristöominaisuuksia Mitä hyviä ja huonoja puolia eri autotyypeissä
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotQ1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016
Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotHallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta. Talousvaliokunta Eleonoora Eilittä
Hallituksen esitys laiksi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta Talousvaliokunta 21.4.2017 Eleonoora Eilittä 1 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2030 mennessä
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotEU:n energiaunioni ja liikenne
EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.
LisätiedotTransEco-tutkimusohjelma
TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin
LisätiedotKaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotAutovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen
Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotLIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA Päästötön liikenne 2045? Eduskunta, 21.9.2018 Liikenteen CO 2 -päästöt 12,5 Mt (+ ulkomaan liikenne 8,6 Mt) Ulkomaan tiekuljetukset:
LisätiedotAutotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita
Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmä
4.6.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
Lisätiedot