Autoalan kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autoalan kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät"

Transkriptio

1 Autoalan kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät 8/2010 Taija Grönholm Suomen ympäristöopisto SYKLI

2 2 Autoalan kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät 1. Johdanto Liikenteen ympäristö- ja energiaohjauksen keinoja Lainsäädäntö EU:n ilmasto- ja energiapaketti Muuta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energialainsäädäntöä Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taloudellinen ohjaus Informaatio-ohjaus Vapaaehtoiset sopimukset eri toimijoiden kanssa Ajoneuvoteknologiset toimet Elinkaariajattelu ja ympäristöasiat autoalalla Liikenteen energiatehokkuus Henkilöliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Tuottajavastuun mukainen ajoneuvojen kierrätysjärjestelmä Romuauton hyötykäyttö Liikennemelu Ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehitys Ajoneuvoteknologia Voimansiirtoon ja ajoneuvon vaihteistoon liittyviä mahdollisuuksia Muita teknologisia ratkaisuja Vaihtoehtoiset polttoaineet...14 Lähteet ja taustamateriaalia...15 Lisätietoja...16

3 3 1. Johdanto Öljyn hinnan noustessa vaihtoehtoisten energianlähteiden houkuttelevuus kasvaa. Ydinvoiman käyttö on nousussa (esim. Kiina ja Venäjä). Maailmanlaajuisesti autoliikenne, kuten muukin liikenne on edelleen kasvu-uralla. Autoliikennettä saattaa tulevaisuudessa vähentää mm. kiinteä yhdyskuntarakenne, kaupungistuminen ja ympäristöpaineet, toisaalta suhteellisen halpa energia voi lisätä sitä. Samaan aikaan esiintyy myös vastakkaisia trendejä, esimerkiksi toisaalta maasturien ja katumaasturien mutta toisaalta pienautojen lisääntyminen. Liikenteen terveydelle haitallisten päästöjen ongelmat ovat ratkaistavissa tekniikan avulla. Tulevaisuuden haasteet liittyvätkin ensisijaisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Liikenteen riippuvuutta öljystä tulisi pienentää ja vaihtoehtoisten polttoaineiden merkitys tuleekin kasvamaan. Jätemateriaalien arvo on noussut viime vuosina ja kierrätysteknologia kehittyy kaikilla alueilla, myös autoalalla. Kierrätys on usein halvempaa ja osin myös helpompaa kuin uuden raaka-aineen hankinta. Materiaalin kierrätys ja energiahyödyntäminen täydentävät toisiaan, pääasia on että hyödyntämiskelpoista jätettä ei sijoitettaisi kaatopaikalle. Käytöstä poistuvista ajoneuvoista saadaan suuri osa materiaalista kierrätettyä, mutta tulevaisuudessa kierrätyksen osuus tulee vielä kasvamaan. 2. Liikenteen ympäristö- ja energiaohjauksen keinoja Liikenteen ympäristö- ja energiaohjauksen keinoja ovat mm. lainsäädäntö, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, taloudellinen ohjaus, informaatioohjaus, vapaaehtoiset sopimukset toimijoiden kanssa ja ajoneuvoteknologiset toimet Lainsäädäntö Lainsäädäntö ohjaa teknistä kehitystä ja tukee vaihtoehtoisten teknologioiden sekä polttoaineiden käyttöönottoa EU:n ilmasto- ja energiapaketti Joulukuussa 2008 hyväksytty EU:n ilmasto- ja energiapaketti on ehdottomasti EU:n laajin energia- ja ilmastoasioita koskeva lainsäädäntöpaketti. Energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun aloittamiseen vaikutti merkittävästi Ukrainan kaasukriisi tammikuussa Ukrainan kriisin vaikutukset jäivät lopulta vähäisiksi, mutta sen johdosta poliittinen päätöksenteko tarttui asiaan vakavasti. Lainsäädäntöpaketin valmistelun aikana painopiste on siirtynyt EU:n toteuttamasta energiaulkosuhteiden politiikasta ja energian saatavuuden turvaamisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. EU:n energia- ja ilmastopaketti sisältää vuodelle 2020 useita tavoitteita, joista kaksi keskeisintä on:

4 4 kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (tavoite nousee 30 prosenttiin, mikäli kansainvälinen sopimus saadaan aikaan) uusiutuvien energianlähteiden sitova 20 prosentin osuus energiankäytössä ja 10 prosentin osuus liikenteessä jokaisessa jäsenmaassa vuoteen 2020 mennessä. Ilmasto- ja energiapaketti käsittää neljä direktiiviä: päästökauppadirektiivin (ETS) uudistaminen - mm. lentoliikenne mukaan päästökauppajärjestelmään jäsenmaiden välinen ponnistustenjako -päätös - päästökaupan ulkopuolisiin toimialoihin (mm. liikenne, rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous ja jätehuolto) kohdistuvat toimet direktiivi hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS) direktiivi uusiutuvista energiavaroista (RES) - mm. liikenteen biopolttoaineille 10 prosentin tavoite vuoteen 2020 ja kestävän kehityksen kriteerit Pakettiin liittyy myös liikennettä koskevia säädöksiä: asetus autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi - henkilöautoille sitova CO 2 -normi voimaan vuonna 2010: 120 g/km ja vuonna 2020: 95 g/km - myös pakettiautoille suunnitellaan CO 2 -normia, tavoitteena keskimäärin 175 g/km taso vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana, tavoitetaso kuitenkin kiristyy niin että vuonna 2020 päästö saisi olla enää 135 g/km säädös autojen renkaiden ilmanpaineiden seurantajärjestelmästä ja renkaiden energiatehokkuudesta säädös autojen ilmastointilaitteiden päästöjen vähentämisestä Suomi noudattelee EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia sisältää tarkemmat linjaukset, jotta kyetään vastaamaan vuodelle 2020 kohdistuviin päästövähennyksiin Muuta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energialainsäädäntöä Vuonna 2009 tuli voimaan EU:n direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä. Direktiivissä edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt sekä tietyt pienhiukkaspäästöt. Tavoitteena on edistää ja stimuloida puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen markkinoita sekä parantaa liikennealan myönteistä vaikutusta yhteisön ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Energiapalveludirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, jotka edistävät tavoitteen saavuttamista. Tavoite on ilmaistu kiinteänä energiamääränä. Direktiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö, mukaan luettuna liikenne (pois lukien merenkulku,

5 5 lentoliikenne ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat). Suomessa on kartoitettu energiapalveludirektiivin soveltamisalan lähtötilanne kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa. Energiatehokkuustoimikunta on valmistellut käytännön toimenpideohjelman, joka esittelee ei-päästökauppasektorin (ml. liikenne) 16 prosentin päästövähennystä tukevat energiansäästö- ja tehostamistoimenpiteet. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (2008) tarkastellaan muun muassa elinkeino- ja ilmastopolitiikkaa, joukko- ja kevytliikennettä, liikenneturvallisuutta, kuljetusmarkkinoita sekä liikenneverkkoa ja sen rahoitusta. Selonteon laadinnan keskeinen päämäärä on liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden lisääminen. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon mukaan Suomen tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tulevaisuusselonteossa tavoitteeksi on liikenteen osalta asetettu mm. siirtyminen pitkällä aikavälillä käytännössä päästöttömään henkilöliikenteeseen ja henkilöautokannan ominaispäästöjen leikkaaminen enintään tasolle g CO 2 /km vuonna 2030, g vuonna 2040 ja g vuonna Tärkeimpiä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mm. seuraavat: siirretään liikenteessä taloudellisen ohjauksen painopistettä auton käyttöön varaudutaan joukkoliikenteessä pitkän aikavälin päästötavoitteiden edellyttämiin investointeihin vahvistetaan kaavoituksen ohjausta kaupunkiseuduilla yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu käsittää väyläinvestoinnit, joukkoliikenteen kehittämisen, logistiikan, muut kestävät liikennemuodot sekä liikenteen hallinnan, ohjauksen ja ajonopeudet. Liikennejärjestelmä koostuu liikenneinfrastruktuurista, liikennevälineistä, liikenteessä olevista ihmisistä ja kuljetettavista tavaroista sekä näihin liittyvistä säädöksistä ja organisaatioista. Liikennejärjestelmän laatu vaikuttaa suoraan hyvinvointiin ja talouteen liikenteen kytkiessä yhteiskunnan toiminnot yhteen. Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon mukaan tavoitetila vuodelle 2020 on, että joukkoliikenteen matkamäärät ovat oleellisesti kasvaneet, henkilöautomatkat eivät kasva, liikennetarve on vähentynyt kaupunkirakenteen eheytymisen sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovituksen ansiosta ja joukkoliikenne on suurilla kaupunkiseuduilla houkutteleva vaihtoehto (Liikenne- ja viestintäministeriö 2008) Taloudellinen ohjaus Taloudellisia ohjauskeinoja ovat muun muassa tuet, verot, rahoitusmekanismit ja valkoiset sertifikaatit, jotka tähtäävät energiatehokkuuden parantamiseen. Liikenteen verotus Suomessa kohdistuu auton hankintaan, käyttöön ja polttoaineisiin. Polttoainevero on kiinteä, euromääräinen ja myyntihinnasta riippumaton valmistevero, joka koostuu perusverosta, lisäverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Lisäksi polttoaineen kulutta-

6 6 jahinnassa on arvonlisäveroa 22 %. Energiaveroja korotettiin vuonna 2008, jolloin myös liikennepolttoaineiden verotus nousi. Suomessa tuli voimaan autoveron uudistus Uudesta henkilöautosta maksettava autovero määräytyy auton hiilidioksidipäästöjen mukaan; mitä suurempi yhdistetyn EUkulutuksen perusteella määritetty CO 2 -päästökerroin autolla on, sitä suurempi on autovero. Muutoksella pyritään edistämään vähän polttoainetta kuluttavien autojen yleistymistä ja siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vuoden 2010 maaliskuusta lähtien vuotuinen ajoneuvovero eli käyttömaksu on porrastettu vastaavalla tavalla henkilöauton CO 2 -päästöjen mukaan. Porrastus on kuitenkin käytännössä melko pieni; saman kokoluokan autoja ajatellen ero vuosittaisessa maksussa on muutamista kympeistä korkeintaan noin sataan euroon. CO 2 -perusteinen käyttömaksu koskee niitä autoja, joilla yhdistetty EU-kulutus on saatavilla (vuosimalli 2001 ja uudemmat). Vanhemmilla autoilla ajoneuvovero lasketaan kokonaismassan mukaan, jolloin käyttömaksu on myös jossain määrin ympäristöveronomainen, koska raskaammat autot yleensä kuluttavat enemmän polttoainetta. Suomessa ryhdytään todennäköisesti porrastamaan liikennepolttoaineiden verotusta hiilipäästöjen mukaan vuodesta Tarkoitus on, että mitä puhtaampaa polttoaine on, sitä huokeampaa on verotus. Porrastus on siis vastaavanlainen, kuin autoveron nykyinen porrastus. Nykyinen bensiinille ja dieselille tehty polttoaineverojärjestelmä kohtelee eri polttoainevaihtoehtoja varsin epätasaisesti. Nykyjärjestelmä ei huojenna hiukkaspäästöjä vähentävien polttoainelaatujen verotusta, eli niiden ympäristöohjaus on hyvin maltillista. Uusia polttoaineita ja ajoneuvoteknologioita ei ole vielä otettu riittävästi huomioon taloudellisessa ohjauksessa. Tietullien kaltaisia alueellisia veroja on käytössä muun muassa Tukholmassa. Tietullien tarkoitus on ruuhka- ja päästöongelmien takia ohjata ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä erityisesti suurkaupunkien keskustaan suuntautuvilla matkoilla. Suomessa ruuhkamaksujen käyttöönottoa on harkittu pääkaupunkiseudulla, aiheesta laaditaan lisäselvitys vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäselvityksessä tarkastellaan erityisesti ruuhkamaksun vaikutuksia elinkeinoelämälle, sosiaaliseen tasa-arvoon ja yhdyskuntarakenteeseen. Lisäselvitys on liitetty tiiviisti Helsingin seudun käynnissä olevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessiin (HLJ2011). Selvityksessä tarkastellaan, kumpi liikennejärjestelmä toteuttaisi asetetut tavoitteet paremmin; järjestelmä jonka yhtenä osana on ruuhkamaksu vai järjestelmä joka ei sisällä ruuhkamaksua Informaatio-ohjaus Informaatio-ohjaukseen kuuluvat muun muassa neuvontapalvelut, asenneviestintä, kampanjat ja valinnat sekä energia- ja ympäristömerkinnät. Henkilöautojen energiamerkinnän käyttö autojen markkinoinnissa on vapaaehtoista mutta suositeltavaa. Merkin ansiosta autonostajien (yritykset, julkinen hallinto, kuluttajat) käytössä on jokaisen uuden automallin vertailukelpoiset polttoaineenkulutus- ja päästötiedot ja sen tavoitteena on parantaa henkilöautokannan energiatehokkuutta ja vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Energiamerkintä täyttää autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamista koskevat määräykset, eli käyttämällä merkkiä mainonnassa autoja myyvä yritys täyttää viranomaisvelvoitteensa. Merkinnästä voi halutessaan käyttää mainonnassa vain osaa missä kerrotaan CO 2 -päästö ja polttoaineen kulutus (kuva 1), muuta

7 7 energiamerkinnän sisältämää informaatiota voi mainoksessa käyttää vapaavalintaisesti. Autoliikkeissä henkilöautojen energiamerkintä on oltava kokonaisuudessaan näkyvillä, A4- koossa vastaavan auton lähettyvillä paikassa, josta asiakas voi sen vaivatta havaita (esim. auton tuulilasi tai esiteteline). Energiamerkki on ulkoasultaan samantyyppinen, kuin kodinkoneiden helppokäyttöiseksi ja havainnolliseksi todettu A G-luokitus. Päästöluokitus ei ota huomioon auton kokoa (kokonaismassaa), joten energiamerkkiin on lisätty vertailua helpottamaan EU:n tavoite vastaavanpainoisen auton CO 2 -päästöille. Isokin auto voi olla energiatehokas suhteutettuna painoonsa. Energiamerkissä on myös automallikohtaisesti typenoksidi-, hiilivety-, häkä- ja hiukkaspäästöt. Lisäksi automallille on laskettu polttoainekustannus ( km/vuosi). Diesel- ja bensiinimoottoristen autojen päästöjen energiamerkinnän osiot eroavat hieman toisistaan, koska dieselautojen merkinnässä on mukana myös hiukkaspäästöt, sekä tieto siitä onko dieselautossa hiukkassuodatin vai ei. 3,9 l/100 km Kuva 1: Energiamerkinnän osan käyttö graafisessa muodossa, ilmoittamisen minimivaatimukset täytetty, polttoaineenkulutus/100 km lisättävä kuvaan erikseen Vapaaehtoiset sopimukset eri toimijoiden kanssa Kuljetusalan vapaaehtoiset energiansäästöohjelmat kiinnittävät huomiota mm. taloudelliseen ajotapaan, hankintoihin, huoltoon ja muihin valintoihin. Muita vapaaehtoisia sopimuksia eri toimijoiden välillä ovat mm. koulutus ja kampanjat (perus- ja täydennyskoulutus, opetusohjelmiin vaikuttaminen), asiakasyhteistyö sekä tutkimus, kehittäminen ja seuranta. Liikennesektorilla on solmittu energiatehokkuussopimukset vuosille joukkoliikenteelle sekä tavarankuljetus- ja logistiikka-alalle. Sopimuksilla pyritään parantamaan liikennesektorin energiatehokkuutta ja vastaamaan kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Energiatehokkuusjärjestelmän tavoitteena on yhdeksän prosentin suuruinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. ITS Finland on älykkään liikenteen verkosto, jonka liikenne- ja viestintäministeriö perusti vuonna 2003 yhdessä suomalaisten yritysten ja liikenneviranomaisten kanssa. Tämän avoimen yhteistyöfoorumin tarkoitus on edistää liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamista tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Eräs alan tutkimushanke on TransEco , jossa ovat mukana VTT, Tekes, Ammattikorkeakoulu Metropolia, Oulun yliopisto sekä Motiva. Hankkeen tavoitteena on kehittää tieliikenteen energiankäyttöä ja päästöjä vähentävää teknologiaa, lisätä uusiutuvan

8 8 energian käyttöönottoa sekä kaupallistaa kehitystyön tuloksia. Sähkö- ja hybridiautoihin liittyvällä teknologian kehittämisellä on merkittävä osuus Ajoneuvoteknologiset toimet Ajoneuvoteknologisia toimia käsitellään kappaleessa Elinkaariajattelu ja ympäristöasiat autoalalla Elinkaariajattelu on perinteisesti pitänyt sisällään ajatuksen tuotteen koko elinkaaren aikaisesta kulutuksesta, kehdosta hautaan. Ajatusta on kuitenkin alettu laajentaa malliin kehdosta kehtoon, jolloin huomioidaan aiempaa paremmin jo tuotetta suunniteltaessa se, että käytöstä poistettu tuote olisi helposti käytettävissä uuden tuotteen raaka-aineeksi sen sijaan, että se olisi vaikeasti hyödynnettävää jätettä. Auton käytön ympäristövaikutukset muodostavat suurimman osan auton koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Liikenteen suoriin vaikutuksiin on kiinnitetty eniten huomiota, mutta myös käytön aikaisilla epäsuorilla vaikutuksilla on suuri merkitys. Autoalalla on pitkään huolehdittu ympäristöasioista (mm. AKL-Ympäristöohjelma, AKL-ISO 14001, AKL-Energiatehokkuusohjelma). Alan yritysten erityispiirteitä ovat ongelmajäte- ja kemikaalikeskeisyys, energiaintensiivisyys sekä kierrätys. Lainsäädäntö edellyttää melko tarkkaa jätehuoltoa (öljyt, pakkas- ja jarrunesteet, maalit ja liuottimet, akut, renkaat, sähköja elektroniikkaromu). Tällä hetkellä tuottajavastuu koskee jo mm. renkaita ja akkuja. Tuottajavastuun trendinä on laajentua koskemaan uusia tuotteita. Teknologioiden kirjavuus aiheuttaa uusia haasteita ajoneuvojen kierrätykselle. Elektroniikan määrä tulee lisääntymään entisestään ajoneuvoissa, mikä aiheuttaa lisähaasteita ajoneuvojen kierrätykselle. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun erottelu ennen romutusta ja tietoturvakysymykset ovat haasteita Liikenteen energiatehokkuus Liikenteen energiansäästöllä tarkoitetaan energian kokonaiskulutuksen alenemista (esim. TWh, kwh, litraa jne.) ja energiatehokkuudella energian ominaiskulutusta (esim. l/100 km; l/tonni-km; l/henkilö-km). Energiatehokkuus autoalan yrityksissä tuo kustannussäästöjä. Kuljetussuoritteiden vähentämiseen tulisi pyrkiä joukkoliikenteen avulla sekä kuljetusten logistiikkaa tehostamalla, sekä parantamaan ajoneuvojen energiatehokkuutta. Liikenteen energiankulutukseen ja energiatehokkuuteen vaikuttavat: liikennejärjestelmä (liikennemuodon/kuljetusmuodon valinta ja näiden yhdistelmät), ajoneuvo- ja polttoainetekniikka (ominaisenergiankulutuksen alentaminen), ajotapaan vaikuttaminen ja ajosuoritteen minimointi (sekä henkilö- että tavaraliikenteessä).

9 Henkilöliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Kuluttaja voi parantaa energiatehokkuutta liikkumisen suunnittelulla: mikä on liikkumisen tarve, minne matka suuntautuu, mikä on kulkutapa ja reitinvalinta. Autoa tulisi käyttää vain kun se on tarpeen ja siinä tapauksessa kuluttajan tulisi voida valita käyttötarkoitukseen sopiva, pienikulutuksinen auton. Taloudellisen ajotavan omaksumisella on myös suuri merkitys henkilöliikenteen energiatehokkuuden parantamisen kannalta. Taloudellinen ajotapa on lisäksi turvallinen ja se lisää ajomukavuutta sekä pienentää huolto-, korjaus- ja rengaskustannuksia. Ammattiliikenteen osalta energiatehokkuutta voidaan parantaa joukkoliikenteessä mm. energiatehokkuussopimuksilla ja sen toimilla (laatujärjestelmä, kalustovalinta, varustelu, ylläpito sekä taloudellinen ajo, jota voidaan edesauttaa koulutuksella, seurannalla ja jämerällä esimiestyöllä). Taksiliikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa mm. ekotaksilla. Ekotaksi on Suomen Taksiliiton ympäristöohjelma taksiyrittäjille. Ekotaksi mm. ajaa tasaisesti moottorin taloudellisella käyttöalueella, ajaa ennakoiden ja entistä turvallisemmin, tuntee ennakoivan huollon merkityksen, kiinnittää huomiota renkaiden valintaan ja niiden paineisiin sekä säästää autoa ja polttoainetta Tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantamiskeinoja Kuljetusyritys voi parantaa tavaraliikenteen energiatehokkuutta mm. energiatehokkuussopimuksilla ja sen toimilla (laatujärjestelmä, kalustovalinta, varustelu, ylläpito sekä taloudellinen ajo, jota voidaan edesauttaa koulutuksella, seurannalla ja jämerällä esimiestyöllä). Kuljetuksen tilaaja eli ostaja voi parantaa tavaraliikenteen energiatehokkuutta kuljetusketjun energiakatselmuksella sekä suosimalla tarjouspyyntöjen vertailussa energiatehokkuussopimukseen liittynyttä alihankkijaa Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Tuottajavastuun mukainen ajoneuvojen kierrätysjärjestelmä Syksyllä 2004 voimaan tullut jätelain muutos laajensi tuottajavastuun koskemaan myös henkilö- ja pakettiautoja sekä eräitä erikoisautoja. Tuottajavastuun mukaan auton valmistaja tai maahantuoja vastaa romuautojen kierrätyksen, uudelleenkäytön ja jätehuollon järjestämisestä sekä näistä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuu koskee kaikkia ammattimaisia ajoneuvojen maahantuojia ja välittäjiä, mutta ei yksityistä henkilöä, joka maahantuo auton omaan käyttöönsä. Kuluttajalle auton luovuttaminen kierrätykseen ja rekisteristä poisto ovat siis aina maksuttomia. Auton voi lain mukaan romuttaa ainoastaan auton virallinen omistaja, jonka on toimitettava auto tuottajavastuun piiriin kuuluvaan viralliseen vastaanottopisteeseen. Omistaja saa itselleen romutustodistuksen, jolla hän voi varmistua siitä, että ajoneuvo on toimitettu lain mukaisesti käsittelyyn. Samalla tietojärjestelmästä lähtee tieto vakuutusyhtiölle vakuutuksen katkaisemista varten sekä Ajoneuvohallintokeskukseen verojen päättämistä varten. Rekisteristä poistettu auto on siirtynyt kierrätysjärjestelmään, eikä sitä voi enää uudelleen rekisteröidä.

10 10 Tuottajat (autojen valmistajat ja maahantuojat) ovat perustaneet velvoitteiden hoitamiseksi kaksi tuottajayhteisöä, Suomen Autokierrätys Oy:n (henkilö- ja pakettiautojen kierrätys) ja Suomen Matkailuautokierrätys MAK ry:n (matkailuautojen kierrätys). Käytännön kierrätystä tekevät tuottajayhteisön tai tuottajan kanssa sopimussuhteessa olevat kierrätysoperaattorit: Stena Metalli Oy, Kuusakoski Oy ja Jylhän Metalliromu Oy. Romuautojen viralliset vastaanottopisteet ovat joko kierrätysoperaattoreiden omistamia tai niiden yhteistyökumppaneita kuten autopurkamoja. Viralliset vastaanottopisteet ja esikäsittelylaitokset raportoivat toiminnastaan säännöllisesti ja kehittävät toiminnan laatua osana laajempaa verkostoa. Kaikilta romuautojen käsittelijöiltä edellytetään ympäristölupaa. Ympäristöluvan romuautojen vastaanottopisteille myöntää kunta, murskaamoille ja esikäsittelylaitoksille sijaintipaikkansa alueellinen ympäristökeskus. Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) valvoo valtakunnallisesti autojen kierrätystä koskevan tuottajavastuulainsäädännön toteutumista sekä ylläpitää tuottajatiedostoa. Yrityksen on toimitettava vuosittain seurantatiedot Pirkanmaan ELYlle. Ajoneuvon tuottajavastuu perustuu EU-direktiiviin, joten Euroopan Komissio valvoo ajoneuvojen tuottajavastuun toteutumista Suomessa Romuauton hyötykäyttö Romuautojen hyötykäyttövaatimukset ovat: Vuonna Uudelleenkäyttö ja hyötykäyttö > 85 % (uudelleenkäyttö ja kierrätys vähintään 80 %, energiahyödyntäminen enintään 5 %) - Loppusijoittaminen kaatopaikalle < 15 % Vuonna Uudelleenkäyttö ja hyötykäyttö > 95 % (uudelleenkäyttö ja kierrätys vähintään 85 %, energiahyödyntäminen enintään 10 %) - Loppusijoittaminen kaatopaikalle < 5 % Hyödyntämistavoitteita ja niiden toteutumista valvoo Euroopan Komissio. Vuoden 2008 kesäkuussa Suomi toimitti Komissiolle ensimmäisen kerran romuajoneuvojen hyödyntämistä koskevat tilastot vuosilta 2005 ja Tällöin kierrätystavoite 80 % saavutettiin, mutta hyödyntämistavoite 85 % ei aivan toteutunut. Hyödyntämistavoitteeseen on odotettavissa parannusta uusien jätteenpolttolaitosten myötä, jolloin romuautojen muovi- ja kevytmateriaaleja voidaan aiempaa enemmän hyödyntää energiana. Parantamisen varaa on myös mm. lasin ja suurten muoviosien talteenotossa ennen murskausta. (Suomen ympäristökeskus 2008) Suomalainen loppuun ajettu romuauto on keskimäärin 18,3 vuoden ikäinen, ruosteinen ja isopäästöinen. Näistä autoista voidaan käytännössä hyödyntää noin 10 osaa. Varsinaiset uudelleenkäyttöön tarkoitetut kierrätysosat puretaan uudemmista (alle 10 v.) kolari- ja tuontiautoista. Ongelmana alalla ovat olleet ns. harmaat toimijat, jotka keräilevät romuautoja ja muuta romua ilman lupia. Varsinainen yrittäjä saattaa olla tuntematon, käyttää pre-paid puhelinliittymää ja toimipistettä ei aina ole. Verot jäävät maksamatta ja rekisteristäpoisto tekemättä.

11 11 Toimijoiden valvontaa on tehostettu ja näin harmaita toimijoita pyritty saamaan pois alalta, todennäköisesti niiden osuus tulee myös jatkossa vähenemään. Kadoksissa on kuitenkin edelleen vuosittain koko Suomessa: Moottoriöljyjä l Vaihdeöljyjä l Jäähdytysnestettä l Jarrunestettä l Hyödyntämiskelpoisia osia kpl Romutustodistuksia tekemättä kpl. (Silvennoinen 2008) 3.3. Liikennemelu Taulukossa 1 on esitetty liikennemelulle altistuminen Suomessa, melunlähteet, melulle altistuvien asukkaiden määrät ja arvio kehitystrendistä. Etenkin tie- ja katuliikenteen melun kasvun johdosta melulle altistuvien määrä todennäköisesti lisääntyy ja melualueet leviävät. Taulukko 1: Liikennemelulle altistuminen Suomessa. (Saari 2008) Melulähde Määrä (asukasta) Kehitystrendi Yleiset tiet Kasvaa Kadut Kasvaa Rautatieliikenne Vähenee Ilmailu Vähentynyt Vesiliikenne/satamat 300 Ennallaan Yhteensä noin 0,8 0,9 milj. 4. Ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehitys 4.1. Ajoneuvoteknologia Ajoneuvoteknologia kehittyy kaikilla sen osa-alueilla. Joitakin teknologian kehityssuuntia ovat mm. sähkö-, hybridi- ja polttokennoautot, vaihtoehtoiset polttoaineet, automatisoidut tiet ja elektromagneettiset junat. Erilaisten biopolttoaineiden (etanoli, biodiesel, metaani) käyttö on jo todellisuutta, tulevaisuudessa mahdollista saattaa olla vetytalous ja polttokennojen käyttö. Diesel- ja bensiiniautojen tekniikat lähenevät toisiaan, verotus ja päästölainsäädäntö määräävät niiden suosiosta. Teknologisilla ratkaisuilla pystytään vaikuttamaan huomattavasti siihen, että autoalan toiminta olisi tulevaisuudessa mahdollisimman kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Suurimmat haasteet saattavatkin liittyä asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttamiseen.

12 Voimansiirtoon ja ajoneuvon vaihteistoon liittyviä mahdollisuuksia Voimansiirtoon liittyviä mahdollisuuksia ovat mm. hybridi-, bi-fuel- ja flexi-fuel -autot, sähköinen voimansiirto ja portaattomat automaattivaihteistot. Paljon huomiota on saanut ajoneuvon voimanlähteeseen perustuvien teknologioiden kehittäminen. Markkinoilla ja liikenteessä on hybridi-, bi-fuel ja flexi-fuel-ajoneuvoja. Hybridiautoja, joissa voimanlähteenä on useampi erilainen moottori (nykyisin sähkö- ja polttomoottori) on tuotannossa esimerkiksi Toyotalla, Fordilla ja General Motorsilla. Bi-fuel-autot käyttävät niin bensiiniä kuin maakaasua ja näiden lisäksi raskaammista autoluokista löytyy pelkästään maakaasua kuluttavia autoja. Flexi-fuel-autot käytävät bensiinin lisäksi etanolia. Seuraavaksi markkinoille tulevat ja siellä osuuttaan autokannasta kasvattavat sähköautot, plug-in-hybridi-autot, sekä kaasuautot. Muun muassa Daimler on ilmoittanut aikeista tuoda sähköauto markkinoille vuonna Plug-in-hybidiauton akut on mahdollista ladata ulkoisesta sähkönlähteestä ja sen akusto on tavallista hybridiä isompi. Plug-inhybridiautoja ei ole vielä kaupallisessa valmistuksessa, mutta monet autonvalmistajat ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan kaupallisen valmistuksen aloittamisesta. Toistaiseksi plug-inhybridiautojen käytön esteenä ovat kalliit sekä toimintamatkaltaan ja käyttöiältään lyhyet akut ja lainsäädäntö; jos ladattava sähkö tulee vanhanaikaisista hiilivoimaloista, niiden käyttö lisää päästöjä kunne hiilivoiman käyttöä pystytään rajoittamaan. Akkusähköautot ja varsinkin plug-in-hybridit ovat kuitenkin tulossa, ja ne ovat tapa tuoda uusiutuvaa energiaa liikenteeseen. Helsingin Energia on avannut Suomen ensimmäisen sähköautojen julkisen katulatauspisteen Runeberginkatu 1:een Helsingin Kamppiin (kuva 2). Helsingin Energia kartoittaa tutkimuksessa Helsingin alueen sähköautoskenaarioita vuoteen 2030, erityisesti latausteknologioiden ja latausinfrastruktuurin kannalta. Sähköautojen yleistyminen edellyttää kattavaa ja toimivaa latausverkostoa, toimia autoverotuksessa sekä sijoituksia sähköautoliikenteen palveluliiketoimintaan. Kuva 2: Suomen ensimmäinen sähköautojen julkinen katulatauspiste Helsingin Kampissa. (http://www.helen.fi/energia/latauspiste.html)

13 13 Skenaarioiden perusteella Helsingissä tulee vuonna 2030 olemaan sähköautoa. Kaupungin nykyinen autokanta on noin autoa. Helsinki voisi olla edelläkävijä sähköautoilussa, mikä olisi luonteva jatke kaupungin pitkille sähköisen liikenteen perinteille (sähköjunat, metro, raitiovaunut). Ajomatkat ovat pituudeltaan kohtuullisia, joten sähköauton suhteellisen lyhyt ajomatka yhdellä latauksella ei aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Helsingillä ja koko Suomella on myös se etu, että autojen moottorin lämmittämiseen tarkoitettuja sähkötolppia, joita voisi käyttää myös lataamiseen, löytyy jo valmiiksi kotien pihoilta. Tehokkaat dieselmoottorit ja hybridit ovat jo tätä päivää, mutta polttokennoautot vielä kaukana tulevaisuudessa. Vetyauton polttokennoissa yhdistetään happea ja vetyä, jolloin tuotetaan sähköä. Tekniikka on jo olemassa, mutta vedyn tulevaisuus polttoaineena riippuu siitä, löytyykö taloudellista ja turvallista tapaa tuottaa, varastoida ja jakaa sitä energiakäyttöön. Teoriassa polttokennoauto tuottaisi enemmän energiaa kuin kuluttaisi, jolloin sitä voitaisiin myydä verkkoon. Myös esimerkiksi ajoneuvojen automaattivaihteiston tekniikkaa on mahdollista tehostaa. Portaattomissa automaattivaihteistoissa teho välitetään kiilanhihnavariaattorilla. Menetelmä on usein normaalia automaattivaihteistoa taloudellisempi, koska se on tekniikaltaan yksinkertaisempi ja tehokkaampi, ja se onkin noussut viime aikoina varteenotettavaksi vaihtoehdoksi Muita teknologisia ratkaisuja Muita ajoneuvoteknologiaan liittyviä mahdollisuuksia tuovat esimerkiksi automaattiohjaus, automatisoidut tieosuudet, keskenään kommunikoivat autot, paikkakohtaiset nopeudet, älykäs nopeudensäätö sekä rengaspainevaroitus ja -valvonta. Ajoneuvoteknologian haasteita autoalalle on uusien teknologioiden yleistyminen, mikä edellyttää infrastruktuurin kehittymistä, huoltoasemille ja jakeluverkostolle tulee uusia vaatimuksia. Uudet teknologiat ylipäänsä vaativat uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. On arvioitu, että parantamalla autojen keskinäistä sekä auton ja ympäristön välistä tiedonvaihtoa voidaan lisätä turvallisuutta ja säästää samalla suuria summia rahaa. Automaattiohjauksen ansiosta kuljettaja säilyy ohjaimissa, mutta auto neuvottelee tien ja muiden liikennevälineiden kanssa opastaen kuljettajaa. Vakionopeussäätimen ja lukkiutumattomien jarrujen tapaan automatiikka vapauttaisi kuljettajan auton hallinnan pikkuasioista. Elektroniset refleksit ovat ihmistä tarkempia ja nopeampia, joten ajoneuvot voisivat muun muassa ajaa turvallisesti nopeammin ja lähempänä toisiaan, mikä vähentää ruuhkaa. Suuri osa peltikolareista tapahtuu parkkipaikoilla, automaattiohjauksen avulla myös niiden riskiä on mahdollista pienentää. Ajoneuvon turvallisuutta tultaneen lisäämään lähitulevaisuudessa myös automaattisella hälytysjärjestelmällä sekä ajoneuvon paikannuksella. Muita ympäristön kanssa kommunikoimiseen perustuvia turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia ovat mm. reaaliaikainen liikennetiedotus, kelitiedot ja tien muodon ennakointi kartalta. Turun moottoritie toimii sähköautomaatiolla. Erityisesti tien seitsemässä tunnelissa on runsaasti tietotekniikkaa ja automatiikkaa, joiden tarkoitus on minimoida onnettomuuksien

14 14 riski ja varmistaa, ettei ihmisiä kuole esim. tulipaloissa. Arvion mukaan tietojärjestelmien ja varustelun osuus tunnelin hinnasta on noin kolmannes. Tietotekniikan virittäminen kaikki tavoitteet täyttäviksi osoittautui osin haasteelliseksi, laitteistoja on korjattu ja säädetty pitkään moottoritien avaamisen jälkeen. Tunneleissa ja avo-osuuksilla on yhteensä 93 videokameraa, kussakin oma videoprosessori, joka tunnistaa väärään suuntaan kulkevat sekä hitaat ja pysähtyneet autot. Videokuvaa valvotaan Helsingin, Turun ja Lohjan valvomoista käsin. Valvomoista ohjataan koko tien vaihtuvia liikennemerkkejä (mm. nopeusrajoituksia) ja valaistusta. Liikenteen ohjausjärjestelmä on erillään tunnelien turvallisuusjärjestelmästä, joka pitää sisällään puhaltimet, varavalaistuksen ja sähkön varasyötön, hätäpuhelimet, virve- ja gsm-yhteydet. Puhaltimet käynnistyvät automaattisesti, jos ilman häkäpitoisuus, typen oksidit tai hiukkaspitoisuus nousevat yli rajan. (Tekniikka & Talous 2010) Turun moottoritien sähköautomaatiota vastaavat järjestelmät tulevat varmasti yleistymään liikenteenohjauksessa. Ajoneuvon renkaiden ominaisuudet ja ilmanpaine vaikuttavat vierintävastukseen, millä on keskeinen merkitys polttoaineenkulutuksen kannalta. Renkaan koko elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä % tulee käytöstä, pääasiassa vierintävastuksen aiheuttamasta polttoaineenkulutuksesta. Monilla valmistajilla on matalan vierintävastuksen renkaita ( ekorenkaita ), joissa on pyritty yhdistämään hyvä polttoainetalous ja kestävyys ilman, että esimerkiksi sadekelin ajo-ominaisuudet merkittävästi heikkenisivät. Matalan vierintävastuksen renkaita käyttämällä polttoaineenkulutus voi laskea muutaman prosentin. Rengasmallien välillä voi olla jopa % vierintävastuseroja. Marraskuussa 2009 voimaan tuli EU:n asetus autonrenkaiden energiamerkinnästä (N:o 1222/2009), jonka tavoitteena on edistää kuluttajien tietoisuutta renkaiden osuudesta polttoaineen kulutuksessa. Suunnitelmissa on toteuttaa merkintä renkaisiin liimattavalla tarralla, joka on ulkoasultaan vastaava kuin henkilöautojen energiamerkintä. Asetuksen mukaan markkinoinnissa on kerrottava renkaiden polttoainetaloudellisuudesta sekä vierintämeluominaisuudesta ja myös renkaiden märkäpidosta, mikäli kyseinen tieto on käytettävissä. Vastaavat tiedot pitäisi ilmetä kuitissa kuluttajan ostettua renkaat ja niiden tulee löytyä myös rengasvalmistajien teknisistä mainosmateriaaleista sekä nettisivuilta. Jäsenvaltioissa merkinnät on otettava käyttöön alkaen. Nykyteknologia mahdollistaisi myös mm. sähköisen ajokortin, mikä mahdollistaisi erilaisia liikenneturvallisuutta edistäviä tekijöitä (esim. ajonesto ja alkolukko) Vaihtoehtoiset polttoaineet Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolla tavoitellaan polttoainehuollon turvaamista ja öljyriippuvuuden vähentämistä. Tämän lisäksi tavoitteena on myös kasvihuonekaasupäästöjen alentaminen sekä haitallisten pakokaasupäästöjen vähentäminen. Biopolttoaineiden käyttö mahdollistaisi myös maaseudun työllistämistä, uuden liiketoiminnan kehittämistä (mahdollisuus varsinkin Suomen kohdalla) ja kehittyvissä maissa uusia vientituotteita. Suuruusjärjestys vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömäärissä tällä hetkellä on etanoli, maakaasu, nestekaasu ja synteettiset polttoaineet. Liikenteen biopolttoaineiden merkitys Suomessa tulee kasvamaan. Tällä hetkellä niiden osuus on noin 4 % tieliikenteen polttoaineista, EU edellyttää osuuden kasvattamista 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (direktiivi uusiutuvista energiavaroista). Tulisi kehittää kustannus- ja CO 2 -tehokkaita biopolttoaineita. Euroopassa tuotettujen ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hyöty on

15 15 marginaalinen, energian säästö tuo biopolttoaineita suurempia CO 2 -päästöjen vähennyksiä. Arvioitaessa polttoainevaihtoehtoja ja niiden sopivuutta ja toimivuutta, joudutaan kiinnittämään huomiota moneen asiaan: raaka-aineen saatavuus, konversioprosessi, polttoaineen yhteensopivuus jakelujärjestelmän ja ajoneuvojen kanssa, käytännöllisyys, pakokaasupäästöt, elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ja energia, kokonaiskustannukset, turvallisuus, ajoneuvojen suorituskyky, yleisesti kestävä kehitys. Biopolttoaineiden laajamittaisempaan tuotantoon ja hyödyntämiseen liittyy vielä paljon haasteita. Raaka-aineiden riittävyys ja polttoaineen tuotannon kilpailu ruuan tuotannon kanssa ovat merkittäviä haasteita. Tuotannon tulee olla kestävän kehityksen mukaista, esimerkiksi työvoiman kohtelu kehittyvissä maissa on tärkeä kysymys samoin kuin se, että sademetsiä ei jouduttaisi raivaamaan biopolttoainetuotannon tieltä. Jalostuskapasiteetin tulee olla riittävä ja tuotannon olla kustannustehokasta. Moottoripolttoaineiden laatuvaatimukset kasvavat, ja myös biopolttoaineiden tuotelaatu pitää yhteen sovittaa niiden kanssa. Polttoaineen koko toimitusketjun CO 2 -päästöt ja energiatehokkuus on huomioitava. Alalle tulisi myös kehittää sertifiointijärjestelmä. Biopolttoaineiden tuotannolla ja käytöllä on haasteita myös Suomen olosuhteita ajatellen. Käytettävän biopolttoaineen tulee soveltua olemassa olevaan jakelujärjestelmään ja ajoneuvokalustoon ilman muutoksia, sekä toimia moitteettomasti myös kylmimmissä talviolosuhteissa, eikä aiheuttaa moottoriöljyn polttoainelaimentumaa. Biopolttoaineen tulisi olla kustannustehokas ja antaa tuntuva CO 2 -vähenemä (yli 10 %), mutta myös polttoaineen koko toimitusketjun CO 2 -päästöt tulisi ottaa huomioon. Biopolttoaineen tulee perustua kotimaiseen raaka-aineeseen ja kotimaiseen tuotantoon sekä sopia Suomen energianhuollon rakenteeseen. Ristiriitaa on ollut esimerkiksi kotimaisen turvepolttoaineen kohdalla. Lähteet ja taustamateriaalia Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaarin esitykset, Laurea , saatavissa PDFtiedostoina internet-osoitteessa > Etusivu > Draivi-projekti Kaskinen, Juha. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Johdatus ennakointiajatteluun. Saari, Risto. Liikenne- ja viestintäministeriö. Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Peltola, Vesa. Motiva. Liikenteen energiatehokkuus. Nylund, Nils-Olof. VTT. Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet. Juhala, Matti. Teknillinen korkeakoulu. Autoteknologian kehittyminen. Silvennoinen, Arto. Suomen Autokierrätys Oy. Autojen kierrätys osina ja materiaaleina.

16 16 sekä Pajala, Mari. Autoalan Keskusliitto ry. Kestävä kehitys auto- ja kuljetusalan ammatillisessa opetuksessa Tulevaisuuden haasteet auto- ja kuljetusalalla. Lisätietoja Kierrätä autosi oikein Suomen ympäristökeskus: Tuottajavastuu jätehuollossa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tieliikenne (pitkälti entinen Ajoneuvohallintokeskus AKE) Uuden auton päästötiedot eli EkoAKE Ruuhkamaksuselvitys Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi (työ- ja elinkeinoministeriö) Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry: Litra päivässä -taloudellisuusajot Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Helsingin Energia Motiva: mm. kuljetusketjun energiakatselmus ja energiatehokkuussopimus (tavaraliikenne), joukkoliikenteen energiatehokkuussopimukset (henkilöliikenne), TransEco tutkimushanke Taloudellinen ajaminen Taksiliitto: Ekotaksi

17 17 Liikenne- ja viestintäministeriö: Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle. (2008) Työ- ja elinkeinoministeriö, sähköajoneuvotyöryhmän mietintö: Sähköajoneuvot Suomessa VTT tiedotteita: Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen Suomen ympäristökeskus: Romuajoneuvo pois rekisteristä romutustodistuksella (2008) Tekniikka & Talous: Turun moottoritie toimii sähköllä. Raili Leino

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Ajoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011

Ajoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011 Ajoneuvojen romutus Trafin kumppaniseminaari 29-30.9.2011 Romuautojen kierrätys Suomessa Tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy hoitaa autojen valmistajien ja maahantuojien puolesta henkilö- ja pakettiautojen

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

Autoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy

Autoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy Autoilun viisaat valinnat Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Sähköautokaan ei ratkaise kaupunkien ruuhkaongelmia Tilankäyttö ja ruuhkat Liikenne

Lisätiedot

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011 EkoAuton julkistustilaisuus Katja Lohko Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Trafi 2 Sisältö Trafin Ekoautoilusivusto ja henkilöauton hankintaohje Turvallinen auto Ympäristöä vähemmän kuormittava

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa

Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa Henkilö- ja pakettiajoneuvojen uudet ratkaisut - Vaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat, Ryhmäpäällikkö Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Energiatehokkuus Uusiutuva

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu. TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy

Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu. TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy Tietoa tarvitaan muustakin kuin energia- ja ympäristöominaisuuksia Mitä hyviä ja huonoja puolia eri autotyypeissä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 Suomi 2020 2030 toimintamallit Tiekartat & ohjauskeinot Nils Olof Nylund Viitekehys ja toimintaympäristö EU:n 20/20/20 tavoitteet vuodelle 2020 Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön

Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön Arvioita ajoneuvoliikenteen päästökehityksestä: Taustaa HLJ 2015 työhön Nils-Olof Nylund & Kari Mäkelä VTT 8.9.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Toimeksianto Helsingin seudun liikenne (HSL) on

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Draivi tulevaisuusfoorumi. Juha Kaskinen Vantaa Laurea AMK 9.1

Draivi tulevaisuusfoorumi. Juha Kaskinen Vantaa Laurea AMK 9.1 Draivi tulevaisuusfoorumi Juha Kaskinen Vantaa Laurea AMK 9.1 Tulevaisuudentutkimuksen määrittelyä Tulevaisuudentutkimus on tulevaisuutta koskevan intuitiivisen ja muun tietämyksen keräämistä, kriittistä

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle?

Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle? Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle? - Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuusopimuksista Trafin Auditoriossa 15.4.2013 Tervetuloa! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan

Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Henkilöautoilun vähentäminen Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan OLSY:n seminaari 3.12.2008 Mauri Myllylä puh. 040 5023825 mauri.myllyla@navico.fi Taustaa Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 6.11.2008

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkijaseminaari Tilaisuuden tarkoitus ja TransEco kokonaisuus Tutkijaseminaarin tavoite Tutkimustahojen ja tilaajien verkostoituminen Meneillään olevien hankkeiden

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta

Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta LIVE-tilaisuus, Tampere, 17.4.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ 1.Auton hankinta 2.Taloudellinen ajotapa Nyrkkisääntöjä auton hankintaa helpottamaan

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat?

Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut vuoteen 2030: Bio, sähkö vai molemmat? VTT 2G 2020 Biofuels Seminaari Bioruukki, Espoo 26.5.2015 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori Aloitetaan vastauksella:

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

maailmaa Renkaat pyörittävät

maailmaa Renkaat pyörittävät Sinun Juuri nyt maailmassa rullaa miljardeja renkaita Joka päivä valmistetaan satoja tuhansia uusia renkaita renkaanjälkesi Millaisen renkaanjäljen sinä jätät? Renkaat pyörittävät maailmaa Kaikki ympärilläsi

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot