Mielipiteitä koulusta

Transkriptio

1 Lappilaisten alakoululaisten käsityksiä koulusta ja tulevaisuudesta Pohjoisen pojat koulussa -hankkeen raportti Marjo Laukkanen, Anneli Lauriala & Sini Ylipalo 2009: Rovaniemi Tässä raportissa kerrotaan lyhyesti Pohjoisen pojat koulussa -hankkeessa tehdystä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin lappilaisten alakoululaisten käsityksiä koulunkäynnistä ja oppimisesta sekä kotipaikkakunnastaan ja tulevaisuudestaan. Kyselyyn vastasivat hankkeeseen osallistuvien koulujen luokkalaiset. Kouluja on seitsemän, ja ne sijaitsevat Utsjoella, Enontekiöllä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Tervolassa ja Ranualla. Tulokset kuvaavat tilannetta tutkituissa kouluissa eivätkä ne ole yleistettävissä koskemaan koko Lappia. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä lappilaisten alakoululaisten käsityksistä liittyen kouluun ja tulevaisuuteen. Hankkeen tavoitteen vuoksi tutkimuksessa vertaillaan keskenään tyttöjen ja poikien vastauksia. Vertailua tehdään myös haja-asutusalueen koulujen ja kaupunkikoulun välillä, koska pohjoisten poikien oppimistulokset ovat tutkimusten mukaan heikkoja juuri haja-asutusalueella. Aineistoa on kerätty kussakin koulussa vuosina sen lukukauden aikana, jolloin koulu on tullut mukaan hankkeeseen. Haja-asutusalueella sijaitsevista kylä- ja taajamakouluista kertyi yhteensä 111 vastausta, joista 54 on pojilta ja 57 tytöiltä. sta kertyi 96 vastausta, joista 48 on pojilta ja 48 tytöiltä. Mielipiteitä koulusta Aluksi oppilailta kysyttiin, mitä mieltä he ovat koulusta. Vastaukset luokiteltiin suhtautumistavan mukaan (ks. taulukko 1). Positiiviset vastaukset vaihtelevat riemukkaista laimeampiin: se on todella opettavainen ja hauska (C1P) 1 tai ihan kiva (A8P). Vaihtelevissa vastauksissa kuvataan sekä hyviä että huonoja puolia: Ihan mukavaahan se on silloin tällöin, mutta aina ei jaksaisi tehdä läksyjä tai lukea kokeisiin (D13P). Negatiivisissa vastauksissa koulussa on tylsää ja ikävystyttävää (A2P), koulu on ihan surkea (D39P) tai jopa kidutusta (B21T). Taulukko 1: Mitä mieltä olet koulusta? Suhtautuminen kouluun Positiivinen Vaihteleva Negatiivinen Muu Ei osaa sanoa Kaikissa vertailuryhmissä on eniten positiivisia vastauksia. Positiivisimmin koulunkäyntiin suhtautuvat kaupunkikoulun tytöt, joista kaksi kolmasosaa kuvailee koulua myönteisesti. Tytöillä on poikia vähemmän täysin negatiivisia vastauksia sekä haja-asutusalueella että kaupungissa. Kysyttäessä, mikä koulussa on mukavinta, eniten mainintoja saavat odotetusti kaverit ja välitunnit mutta myös liikunta ja oppiminen. Kaverit saavat eniten mainintoja kaikilta muilta paitsi kylä- ja 1 Aineistositaatit on yksilöity anonymisoivilla koodeilla: ensimmäinen kirjain merkitsee tiettyä koulua, numero tiettyä oppilasta kyseisessä koulussa ja P tai T oppilaan sukupuolta. 1

2 taajamakoulujen pojilta, joiden vastauksissa suosituimpia ovat välitunnit ja liikunta. (Ks. taulukko 2.) Taulukko 2: Mikä on mielestäsi kaikkein mukavinta koulussa? Mukavinta koulussa Väli/vapaatunnit Kaverit Liikunta Retket Käsityö Kuvaamataito Oppiminen Jatkokysymyksessä oppilaita pyydetään perustelemaan vastauksiaan. Liikunta- ja välitunnit ovat kivointa esimerkiksi siksi, että liikkuminen on hauskempaa kuin istuminen (G1P). Kavereiden tärkeys on niin itsestään selvää, että perusteluiden sijaan saatetaan kysyä pitääkö kavereita muka perustella? (A37T). Vastauksissa kerrotaan myös kavereiden puuttumisesta ja yksinäisyydestä. Yhden vastaajan mukaan kivointa ovat oppitunnit, koska silloin ei tartte olemattomia kavereita, voi olla ihan yksin ja se on normaalia (D85T). Kaiken kaikkiaan liikunnan, välituntien ja kavereiden mukavuutta perustelevissa vastauksissa korostuvat nautinto, vapaus ja se, että niillä ei piä opiskella (E3P). Erityisesti kyläkoulujen pojille välituntien vapaus tuntuu olevan hyvin mieluista: saa tehdä vähän aikaa melkein mitä haluaa (B4P). n tytöiltä toiseksi eniten mainintoja saa uusien asioiden oppiminen: kun se on niin jännittävää (D64T) ja on hyvä pärjätä elämässä ja sen takia pitää oppia (D77T). Myös kyläkoulujen tytöistä ja kaupunkikoulujen pojista muutamat mainitsevat oppimisen, mutta kyläkoulujen pojista sitä ei sano kukaan. Mieluisimmat ja tärkeimmät oppiaineet Kaikissa ryhmissä liikunta kerää eniten mainintoja pidetyimpien tuntien joukossa. n pojista jopa kolme neljäsosaa mainitsee juuri liikunnan pidetyimpänä tuntina. ssa ero tyttöjen ja poikien välillä on liikunnan kohdalla suurempi kuin kylä- ja taajamakouluissa. Liikunnan ohella käsityöt ja kuvaamataito ovat tykättyjä tunteja, tosin kyläkoulujen poikien keskuudessa kuvaamataito ei ole yhtä suosittua kuin muissa ryhmissä. (Ks. taulukko 3) Taulukko 3: Mistä tunneista pidät koulussa kaikkein eniten? Pidetyimmät tunnit Liikunta Käsityö Kuvaamataito Englanti Matematiikka Musiikki FyKe Äidinkieli Biologia Välitunti Historia

3 Lukuaineista kylä- ja taajamakoulujen pojilta saa eniten mainintoja matematiikkaa ja tytöiltä englanti. ssa matematiikka on tykätyin lukuaine sekä pojilla että tytöillä. Englanti puolestaan saa vähiten mainintoja kaupunkikoulun pojilta. Tuntien mieluisuutta perusteellaan erityisesti hauskuudella ja helppoudella mutta myös haastavuudella ja sillä, että ei piä kirjoittaa tai olla hiljaa (A23P), oppii paljon (A20P), olen niissä hyvä (C9T) pidän paljon tieteestä (A21P) ja ei tarvi opiskella (B5P). Tuntien mieluisuuteen vaikuttavat siis muun muassa aineen mielekkääksi ja tärkeäksi kokeminen, käytetyt opetusmenetelmät, omat taidot ja yleensäkin aineessa pärjääminen. Kaikissa vertailuryhmissä matematiikka, englanti ja äidinkieli ovat koulussa tärkeimpiä aineita, mutta niiden painotukset vaihtelevat eri ryhmien välillä. Matematiikka on tärkein aine valtaosalle kaikista vastaajista, mutta tytöt kokevat englannin ja äidinkielen tärkeiksi aineiksi poikia useammin. n pojat mainitsevat ryhmistä eniten liikuntaa ja haja-asutusalueen tytöt biologiaa. (Ks. taulukko 4) Taulukko 4: Mitkä aineet ovat mielestäsi tärkeimpiä? Tärkeimmät aineet Matematiikka Englanti Äidinkieli Biologia Liikunta Historia FyKe Käsityöt Samat aineet matematiikka, englanti ja äidinkieli korostuvat kysyttäessä, mikä on tärkeintä, mitä on koulussa oppinut tai haluaisi oppia. Oppilaat mainitsevat jonkin verran myös sosiaalisiin taitoihin ja arvoihin liittyviä asioita. Erityisesti mainitaan ihmisten erilaisuuden tiedostaminen ja hyväksyminen: Jo eskarissa opin että ihmisiä on tosi paljon erilaisia (E6P) ja Kaikkia ihmisiä pitää arvostaa, ovatpa tummia, vaaleita, köyhiä tai rikkaita (B21T). Kun oppilailta kysytään, mitä muuta he toivoisivat koulussa opetettavan, moni ei osaa sanoa tai kertoo, ettei halua enempää aineita. Pojilla on eniten liikuntaan liittyviä toiveita, kuten enemmän urheilulajeja ja monipuolisempaa liikuntaa. Tytöillä puolestaan on eniten kielitoiveita, lähinnä toivotaan suurempaa vieraiden kielten valikoimaa. Yksittäisistä aineista toivotaan eniten kotitaloutta ja atk:ta, joka on erityisen suosittua kaupunkikoulun poikien keskuudessa. Kylä- ja taajamakouluille toivotaan muun muassa uima-altaita, trampoliineja ja skeittiparkkeja. Lisäksi toivotaan pidempiä välitunteja ja parempaa ruokaa. Pieneen kouluun saatetaan toivoa myös liikuntasalia, enemmän oppilaita (C6P) tai useammin diskoja (G4P). Tytöistä osa kiinnittää huomiota koulun viihtyisyyden lisäämiseen toivoen esimerkiksi sohvia tai musiikkia välitunnille. Tutkimukseen osallistuneista kaupunkikoulun pojista ja tytöistä monet toivovat pidempiä välitunteja ja muutenkin enemmän vapauksia, kuten rennompia tunteja, retkiä ja teemapäiviä. Koulussa menestyminen ja hyvät arvosanat Valtaosa kyselyyn vastanneista koululaisista ajattelee, että koulussa menestyminen ja hyvät arvosanat ovat tärkeitä. He ovat asiasta lähes yksimielisiä, ja erot ryhmien välillä ovat pieniä. (Ks. taulukko 5.) 3

4 Taulukko 5: Onko mielestäsi tärkeää menestyä koulussa ja saada hyviä numeroita kokeista? Kyllä Ei Vaihtelee EOS Syyksi kyläkoulujen oppilaista kolmasosa ja kaupunkikoulun oppilaista hieman useampi mainitsee ammatin tai työn. Koulussa menestyminen on tärkeää, jotta saa hyvän ammatin (A17P) ja että pääsee töihin (A25P). Muita syitä ovat elämässä pärjääminen, hyvän todistuksen tai opiskelupaikan saaminen, oppiminen ja luokalta pääseminen sekä vanhempien ilahduttaminen. Kylä- ja taajamakoulun pojista muutamat kertovat syyksi myös vanhempien antaman rahan ja kaupunkikoulun tytöistä pari hyvän mielen. Itseään joko keskiverroksi tai hyväksi oppilaaksi kuvailee noin puolet tutkimukseen osallistuneista kylä- ja taajamakoulujen oppilaista ja hieman yli puolet kaupunkikoulun oppilaista. Hajaasutusalueen pojissa on ryhmistä eniten niitä, jotka määrittelevät itsensä huonoksi oppilaaksi. Erinomaisena itsensä näkee kaikista vastaajista vain pari. Sekä tyttöjen että poikien vastauksissa itseä voidaan kuvailla joko rauhalliseksi ja kiltiksi tai liian vilkkaaksi ja villiksi. Tytöt kuvailevat itseään ahkeraksi tai tunnolliseksi useammin kuin pojat. Oppilaat ovat lähes yksimielisiä siitä, että hyviä numeroita saadaan ennen kaikkea lukemalla. Sen sijaan tunnilla seuraamista painottavat selvästi enemmän tytöt. Kokeissa pärjäämisen nähdään olevan kiinni ennen kaikkea itsestä ja omasta toiminnasta. Se vaatii lukemista, harjoittelemista ja seuraamista eikä niinkään päätä tai etukäteen tietämistä. Valtaosa vastaajista ajattelee myös, että pystyy saamaan kokeista hyviä numeroita: Pystyn jos haluan (B21T). (Ks. taulukko 6.) Taulukko 6: Pystytkö itse saamaan kokeista hyviä numeroita? Kyllä Vaihdellen En Ehkä EOS Toisaalta tutkimukseen osallistuneissa haja-asutusalueen pojissa on eniten niitä, jotka ajattelevat, etteivät pysty saamaan kokeista hyviä numeroita. n oppilaat uskovat kykyihinsä enemmän kuin pienten koulujen oppilaat. n tytöistä kaikki uskovat voivansa saada hyviä numeroita kokeesta ainakin joskus. Vapaa-aika, kotipaikka ja tulevaisuus Kaverit ovat koululaisille tärkeitä paitsi koulussa myös vapaa-ajalla. Kysyttäessä, mikä on mukavinta koulun ulkopuolella, vastaukset ovat osin samoja kuin koulussa. Kaikista tytöistä yli puolet painottaa kavereiden merkitystä. Puolet kylä- ja taajamakoulun pojista ja reilu kolmasosa kaupunkikoulun pojista mainitsee liikunnan. 4

5 Vähiten kavereista puhuvat tutkimukseen osallistuneet pienten koulujen pojat. Kodin ja perheen mainitsevat useimmin pienten koulujen tytöt ja harvimmin kaupunkikoulun pojat. Mopoilusta ja kelkkailusta puhuvat lähinnä pienten koulujen pojat ja tietokoneella toimimisesta erityisesti pelaamisesta kaupunkikoulun pojat. (Ks. taulukko 7.) Taulukko 7: Mikä on mielestäsi kaikkein mukavinta koulun ulkopuolella? Mukavinta koulun ulkopuolella Liikunta Kaverit Koti/perhe Eläimet Ulkoilu Mopoilu/kelkkailu Musiikki Harrastukset Tietokonetoiminta Harrastuksista kysyttäessä sekä tytöt että pojat luettelevat eniten erilaisia liikuntaharrastuksia. Soittaminen, laulaminen ja eläinten kanssa toimiminen ovat vastausten perusteella pääasiassa tyttöjen harrastuksia. Partio on puolestaan lähinnä kaupungissa asuvien harrastus, ja lukemista mainitsevat lähinnä kylä- ja taajamakoulujen tytöt. Harrastusmahdollisuudet ovat hajaasutusalueella selvästi rajatumpia kuin kaupungissa: yksi kyläkoulun oppilas esimerkiksi kertoo harrastavansa roolipelaamista ja piirtämistä. Jos olisi partio, sitäkin (E10T). Harrastukset näkyvät suosituimmissa ammattitoiveissa (ks. taulukko 8). Kylä- ja taajamakoulujen tytöillä on selvästi enemmän ammattitoiveita kuin pojilla. Myös kaupunkikoulussa tytöillä on enemmän ammattitoiveita kuin pojilla, mutta ero ei ole niin suuri kuin kyläkouluissa. Pojilla suosituin ammattitoive on urheilija ja tytöillä eläinlääkäri tai muu ammatti eläinten parissa. Opettajan työstä haaveilevat lähinnä tytöt, ja kauneus-, muoti- tai eläinalasta puhuvat vain tytöt. Sen sijaan poliisin ammatti on yhtä suosittu tyttöjen ja poikien keskuudessa. Vastauksissa on yllättävän vähän perinteisiä maaseudun ammatteja: vain yksi tyttö ja poika kertovat haluavansa isona maanviljelijöiksi ja yksi poika poroisännäksi. Taulukko 8: Miksi haluaisit tulla isona? Ammattitoive Ei osaa sanoa Urheilija Lääkäri, eläinlääkäri Muu ammatti eläinten parissa Poliisi Laulaja, muusikko Opettaja Kampaaja, parturi Sisustus- tai muotiala Tytöillä on myös enemmän ammatillisia esikuvia kuin pojilla, ja haja-asutusalueella ero on suurempi kuin kaupungissa. Sekä tytöt että pojat mainitsevat esikuvikseen naisia ja miehiä. Kyläja taajamakoulujen pojilta eniten mainintoja keräävät kuitenkin isät ja veljet, kun taas tytöt puhuvat 5

6 eniten äideistä, isistä ja siskoista. n pojilta eniten mainintoja saavat isät ja julkisuuden henkilöt, tytöiltä eniten äidit, tädit ja isät. Kaikissa vertailuryhmissä suurin osa kuvailee kotipaikkakuntaansa positiivisesti. Positiivisia kotipaikan kuvauksia on kuitenkin selvästi vähiten pienten koulujen tytöillä, joilla on myös ryhmistä eniten negatiivisia vastauksia. Tosin ero pienten koulujen poikiin on negatiivisten vastausten kohdalla hyvin pieni. (Ks. taulukko 9.) Taulukko 9: Mitä ajattelet kotipaikkakunnastasi? Suhtautuminen kotipaikkaan Positiivinen Negatiivinen Vaihteleva Muu EOS Haja-asutusalueella asuvat kuvaavat samoja kotipaikan piirteitä kuten pienuutta tai syrjäistä sijaintia sekä positiivisesti että negatiivisesti: Täällä on hyvä elää koska täällä on rauhallista (G4P), mukava paikka on vain vähän melua ja luonto on mahtava (B3P), se on mukavan syrjässä (A12P), takapajula (A13P) ja liian pieni (G2P). Kaupungissa valtaosa tytöistä ja pojista suhtautuu kotipaikkaansa positiivisesti. He kuvailevat sitä kivaksi, mukavaksi, hienoksi, hyväksi ja jopa parhaaksi paikaksi asua. Kaupunki on turvallinen (D19P) ja sopivan iso (D8P). Negatiivisia kuvauksia on vain muutama, kuten pikku kyläpahanen (D66T). Vaikka käsitys kotipaikasta on suurimmalla osalla haja-asutusalueella asuvista positiivinen, suuri osa tutkimukseen osallistuvista toivoo asuvansa aikuisena muualla (ks. taulukko 10). Hajaasutusalueen tytöistä lähtemistoiveensa ilmaisee vielä useampi kuin pojista. Eniten mainintoja tulevana asuinpaikkana saa Rovaniemi. Pojilla seuraavaksi suosituin on Oulu, sitten ulkomaat tytöillä samat mutta toisinpäin. Taulukko 10: Missä haluaisit aikuisena asua? Asuinpaikka aikuisena Täällä Täällä tai muualla Muualla EOS Joku muu (esim. omakotitalo) Kaupungissa asuvat ovat jonkin verran halukkaampia jäämään kotipaikkakunnalleen kuin hajaasutusalueella asuvat, eivätkä kaupungissa erot tyttöjen ja poikien välillä ole yhtä suuria kuin hajaasutusalueella. Silti myös kaupungissa pojat ovat hieman halukkaampia jäämään ja tytöt lähtemään. Kaupungissa asuvilta eniten mainintoja saavat ulkomaat. Pojilla toisiksi suosituin asuinpaikka on Oulu, tytöillä Helsinki ja sitten Oulu. 6

7 Yhteenveto Tässä kyselytutkimuksessa positiivisimmin koulunkäyntiin ja oppimiseen suhtautuvat kaupunkikoulun tytöt. Kaikista oppilaista valtaosa pitää koulussa menestymistä tärkeänä, mutta kaupunkikoulun oppilaat luottavat kykyihinsä saada hyviä arvosanoja enemmän kuin hajaasutusalueella asuvat. Sekä tytöt että pojat näkevät menestymisen olevan kiinni ennen kaikkea itsestään ja omasta toiminnastaan. Silti mukavimmat asiat koulussa liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, vapaahetkiin, liikuntaan sekä taito- ja taideaineisiin. Huolestuttavinta vastauksissa on joidenkin lasten kuvailema yksinäisyys, joka leimaa niin koulunkäyntiä kuin vapaa-aikaakin. Tutkimukseen osallistuneilla tytöillä on poikia enemmän ammattitoiveita ja ammatillisia esikuvia sekä kaupungissa että haja-asutusalueella. Positiivisimmin kotipaikkakuntaansa suhtautuvat kaupungissa asuvat tytöt ja pojat. Kriittisimmin kotipaikkakuntaansa suhtautuvat puolestaan hajaasutusalueen tytöt, jotka ilmaisevat myös muita useammin halunsa asua aikuisena jossakin muualla. Haja-asutusalueen pojista moni nauttii välitunneista, jolloin voi jutella kavereiden kanssa, liikkua vapaasti, olla opiskelematta ja tehdä, mitä haluaa. Liikunta on pojille tärkeää sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Vaikka lähes puolet haja-asutusalueen pojista kuvailee koulua positiivisesti, he ovat vertailuryhmistä ainoa, josta kukaan ei mainitse oppimista mukavimpien asioiden joukossa. Heissä on myös eniten niitä, jotka ajattelevat, etteivät pysty saamaan kokeista hyviä arvosanoja, sekä niitä, jotka eivät osaa sanoa, miksi haluaisivat tulla isona. Kaiken kaikkiaan hajaasutusalueen pojissa näyttäisi olevan ryhmistä eniten sellaisia oppilaita, joilla on vaikeuksia motivoitua paikalla oloa, lukemista ja kuuntelemista vaativaan opiskeluun. Heillä on myös epäselvempi kuva tulevaisuudestaan kuin tytöillä. 7