H.323 protokolla. Sisällysluettelo
|
|
- Tuula Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 H.323 protokolla Sisällysluettelo 1. H.323 protokolla H.323 verkon rakenne H.323 tiedonsiirto Päätelaite Videokanava Audiokanava Datakanava H.245 ohjaus RAS merkinanto Soittomerkinanto Yhdyskäytävä Portinvartija Monipisteohjaaja Monipisteprosessori Monipisteohjausyksikkö Monipisteyhteydet Keskitetty Hajautettu Hybridi Versio Lähdeluettelo Liite
2 Jani Mäntysaari 1. H.323 PROTOKOLLA H.323 on niin sanottu sateenvarjosuositus, jonka ITU-T on tehnyt. Ensimmäinen versio hyväksyttiin Toinen versio kaksi vuotta myöhemmin vuonna H.323 suositus kuvaa multimediatietoliikenteen terminaaleja, laitteita ja palveluita LAN-verkoissa. H.323 kuuluu standardien sarjaan, jotka mahdollistavat videoneuvottelun. Sarjaa kutsutaan H.32X sarjaksi. Tähän kuuluu H.323 lisäksi H.320 ja H.324. H.323 verkossa voidaan kuljettaa reaaliaikaista ääntä, dataa ja videoita. Näistä datan ja videokuvien siirto ovat valinnaisia, joita ei edellytetä H.323 verkossa. Äänensiirtoa H.323 verkon täytyy tukea. H.323 päätelaitteet voivat olla integroituna tietokoneeseen tai päätelaitteet voivat olla erillisiä. 1.1 H.323 verkon rakenne H.323 verkko on LAN verkko, jossa ei taata palvelun laatua. Tälläisiä verkkoja ovat esim. Ethernet, nopea Ethernet ja FDDI. H.323 päätelaitteet voidaan liittää yhdyskäytävän kautta muiden verkkojen päätelaitteisiin (kuva 1) H.310, H.320, H.321, H.322, H.324 ja V.70. H.323 suosituksessa ei käsitellä ollenkaan itse verkkoa, jossa tiedonsiirto tapahtuu. H.323 ei myöskään sisällä OSI-mallin kuljetuskerrosta. H.323 suosituksessa määritellään miten kyetään kommunikoimaan H.323 päätelaitteilla muiden verkkojen päätelaitteiden kanssa. Suositus kuvaa komponentteja, joita tarvitaan H.323 verkossa. Näitä komponentteja ovat päätelaite, yhdyskäytävä, portinvartija, monipisteohjaaja, monipisteprosessori ja monipisteohjausyksikkö. Komponentit voidaan jakaa päätepisteisiin, joita ovat päätelaite, yhdyskäytävä, portinvartija ja monipisteohjausyksikkö. Päätepisteet ovat sellaisia komponentteja, jotka kykenevät ottamaan yhteyden muihin komponentteihin sekä niihin voidaan ottaa yhteys muista komponenteista. 2
3 H.323 protokolla Kuva 1:Verkon rakenne 1.2 H.323 tiedonsiirto H.323 käyttää luotettavaa ja epäluotettavaa tiedonsiirtoa. Datan ja ohjaussignaalien tiedonsiirrossa käytetään luotettavaa tiedonsiirtotapaa, sillä ohjaussignaalit täytyy vastaanottaa lähetetyssä järjestyksessä sekä ne eivät saa hävitä. Videon ja audion siirrossa lähetettävä tieto on viiveherkkää eli tieto menettää merkityksensä, kun se on myöhässä. Videon ja audion tiedonsiirrossa käytetään epäluotettavaa tiedonsiirtoa. Luotettavassa siirrossa H.323 käyttää TCP:tä. Näin varmistetaan tietojen oikea järjestys, vähäisempi virheettömyys sekä kyetään ohjaamaan vuota. Kuitenkin tällä on hintansa, sillä se alentaa suoritustehoa. TCP yhteyttä käytetään H.245 ohjauskanavassa, T.120 datakanavassa ja soittomerkinantokanavassa. Epäluotettavassa tiedonsiirrossa H.323 käyttää UDP:tä. Tämä protokolla ei varmista mitään, vaan pyrkii ainoastaan mahdollisimman tehokkaaseen tiedonsiirtoon. Tämä vuoksi protokolla käyttää ohjaustietoja mahdollisimman vähän. H.323 käyttää UDP:tä audion- ja videonsiirrossa sekä RAS kanavassa. Konferenssissa UDP käyttää IP yhteislähetystä sekä RTP:tä. Tarpeeksi suuren kaistanleveyden saamiseksi datansiirtoon varmistetaan RSVP:llä. Tässä protokollassa pyydetään haluttua kaistanleveyttä tiedonsiirtoon. Kaistanleveyttä pyytävä päätepiste saa pyyntöönsä vastauksen. 1.3 Päätelaite Päätelaite palvelee käyttäjää. Päätelaitteella kyetään kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon. Päätelaite kykenee vastaanottamaan ja lähettämään ääntä, 3
4 Jani Mäntysaari videota ja dataa. Videon ja datan siirtäminen ei ole H.323 suosituksen mukaan välttämättömiä, vaan ne ovat vapaaehtoisia. Kuvassa 2 on päätelaite ja sen osat. Päätelaite tarvitsee tiedonsiirtoon erilaisia osia, koska päätelaitteella voidaan käsitellä erimuotoista tietoa. Kaikki kuvan osat eivät ole välttämättömiä. Välttämättömiä H.323 päätelaitteelle ovat systeemin ohjausyksikkö, H kerros, LAN rajapinta ja audiokoodausyksikkö. H.225 kerros päätelaitteessa muuttaa lähetettävän tiedon eli videon, audion, datan ja ohjaustiedon tiedonsiirtoverkossa siirrettävään muotoon. H sisältää tiedon laittamisen kehyksiin, numeroinnin, virheen havaitsemisen ja virheenkorjauksen. Kuva 2:Päätelaitteen rakenne Videokanava Videon siirtäminen on valinnaista. H.323 päätelaite, jolla on mahdollisuus hyödyntää videonsiirtoa, täytyy kyetä koodaamaan ja dekoodaamaan suosituksen H.261 QCIF mukaan. Muita koodaus- ja niiden purkaussuosituksia ovat H.261 CIF, H.263 SQCIF, QCIF, CIF, 4CIF ja 16CIF. Nämä ovat valinnaisia koodaussuosituksia, joista SQCIF, 4CIF ja 16CIF on määritelty suosituksessa H.263 ja CIF QCIF suosituksessa H.261 Mikäli tarvitaan muita koodaustapoja, joudutaan käyttämään H.245 ohjauskanavaa. H.245 ohjauskanavan avulla päätelaite hyväksyy käytettävät algoritmit, kuvan formaatin sekä videon tiedonsiirron. H.323 päätelaite voi valinnaisesti vastaanottaa enemmän kuin yhden videokanavan samanaikaisesti. Tällöin joudutaan käyttämään ohjaukseen H.245 ohjausta. H.323 päätelaite kykenee myös asymmetriseen videonsiirtoon esim. CIF tukeva päätelaite kykenee lähettämään QFIF ja samalla vastaanottamaan CIF kuvaa. 4
5 H.323 protokolla Audiokanava Kaikki H.323 päätelaitteet tukevat audiota. Kaikki H.323 päätelaitteet kykenevät koodaamaan ja dekoodaamaan suosituksen G.711 mukaisesti. Kaikkien päätelaitteiden pitää myös kyetä lähettämään ja vastaanottamaan A-lain ja µ-lain mukaan. Päätelaite voi valinnaisesti tukea suosituksia G.722, G.728, G.729, MPEG1 audio ja G.723. H.245 ohjauskanavaa käytetään algoritmien ohjailuun. H.323 päätelaite tukee asymmetrisiä operaatioita esim. päätelaite voi lähettää G.711 mukaan koodattua audiota ja vastaanottaa audiota, joka on koodattu G.728 mukaan. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos päätelaite pystyy dekoodaamaan G.728 mukaan. H.323 päätelaitteella voidaan valinnaisesti lähettää audiota useammalla kuin yhdellä kanavalla. Päätelaite voi myös vastaanottaa useammalla audiokanavalla esim. monipistekonferensseissa. Tällöin päätelaite käyttää H.245 ohjauskanavaa kertoakseen kuinka monta samanaikaista audiovirtaa se kykenee dekoodaamaan. Monipistekonferenssin tietovirtojen lukumäärää ei rajoita yhden päätelaitteen kapasiteetti. Audion siirrossa tiedon vastaanottaja voi valinnaisesti viivästää audiovirtaa, jotta se pystyisi ylläpitämään tahdistusta muiden audiovirtojen kanssa Datakanava H.323 päätelaitteessa datansiirto on valinnainen. Dataa päätelaite kykenee lähettämään yhdellä tai useammalla kanavalla. Datakanavalla dataa voidaan siirtää yksisuuntaisesti tai kaksisuuntaisesti. Tiedonsiirrossa käytetään suositusta T.120. T.120 tiedonsiirtoyhteyksien muodostamisessa voidaan käyttää kahta eri tapaa. Ensimmäisessä tavassa muodostetaan ensiksi H.323 yhteys, jonka jälkeen T.120 yhteys muodostetaan käyttämällä H.245 ohjauskanavaa. Toisessa tavassa aluksi muodostetaan T.120 kaksisuuntainen yhteys H.245 avulla ja sen jälkeen tehdään H.323 puhelu H.245 ohjaus H.245 ohjaustoiminto käyttää H.245 ohjauskanavaa hallitsemaan H.323 kokonaisuutta. Tähän kuuluu esim. loogisten kanavien sulkeminen ja avaaminen, kyvykkyyden kertominen yhteyskumppanille, tiedonsiirron ohjauksen sanomat, käskyt ja osoitus. H.245 kyvykkyyden kertomisella tarkoitetaan sitä, että vastaanottaessa päätelaite kertoo lähettäjälle mitä päätelaite kykenee vastaanottamaan ja prosessoimaan. Kyvykkyyden kertomisella tarkoitetaan myös sitä, että lähettäessä tietoa lähettäjä antaa mahdollisuuden valita erilaisista lähetyskäytännöistä. Vastaanottaja pyytää tämän jälkeen haluttua käytäntömuotoa. H.245 käytetään kahden päätepisteen, päätepisteen ja monipisteohjaajan tai päätepisteen ja portinvartijan välillä. Päätepiste voi muodostaa vain yhden H.245 ohjauskanavan yhdelle käytössä olevalle kanavalle. Koska päätelaite, monipisteohjausyksikkö, portinvartija ja yhdyskäytävä kykenevät 5
6 Jani Mäntysaari käyttämään useita samanaikaisia puheluita, voi näillä olla useita H.245 ohjauskanavia käytössä. H.245 käyttää neljää erilaista sanomaa: pyyntöä, vastausta, käskyä ja osoitusta. Pyyntö vaatii vastaanottajaa tiettyihin toimiin, joihin kuuluu vastauksen lähettäminen. Käsky niinikään aiheuttaa vastaanottajalle tiettyjä toimia, mutta käskyn antajalle ei lähetetä vastausta. Osoitukset ovat informatiivisia, jotka eivät tarvitse mitään erikoisia toimenpiteitä tai vastauksen lähettämistä osoituksen lähettäjälle. H.323 päätelaitteen pitää kyetä vastaamaan jokaiseen H.245:n käskyyn ja pyyntöön sekä lähettämään osoituksia. Jokainen looginen kanava kuljettaa tietoa lähettäjältä yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Jokaisella kanavalla on kumpaankin suuntaan oma numeronsa. Kanavan avaamisen jälkeen kanavasta muodostuu tiedot loogisen kanavan sisällöstä, media tyypistä, käytetyistä algoritmeistä ja muista tiedoista. Käyttämättömät loogiset kanavat pitäisi sulkea. Loogiset kanavat H.323:ssa ovat vain yksisuuntaisia. Tämän vuoksi kyetään asymmetriseen tiedonsiirtoon. Mikäli vastaanottaja kykenee vain tiettyyn symmetriseen tiedonvälityskäytäntöön, se lähettää lähettäjälle tiedot sen omista kyvyistä ja tietojen perusteella muodostetaan oikeanlainen yhteys. Kaksisuuntaisissa tiedonsiirrossa avataan kaksi loogista yhteyttä. H.245 tarvitsee myös isäntä ja renki periaatetta, jotta vältyttäisiin ristiriidoilta: kaksi päätepistettä voivat olla monipisteohjaajia konferenssissa ja kaksi päätepistettä voivat yrittää muodostaa kaksisuuntaista yhteyttä. Jokaisessa puhelussa päätepisteet saavat tietyn numeron sekä sattumanvaraisen numeron, jonka mukaan päätepisteen isäntä renki- suhde saadaan selville. Jokainen päätepiste kykenee olemaan sekä isäntä että renki RAS merkinanto RAS merkinanto käyttää H sanomia esim. rekisteröimisessä, kaistanleveyden muuntamisessa, tilassa ja toimintosarjojen vapauttamisessa päätepisteen ja portinvartijan väliltä. RAS merkinantokanava on riippumaton soittomerkinantokanavasta sekä H.245 ohjauskanavasta. H.245 loogisen kanavan avausta ei käytetä RAS merkinantokanavan muodostamisessa. RAS merkinantokanavaa ei käytetä tilanteessa, jossa ei käytetä portinvartijaa. Jos portinvartijaa käytetään, RAS merkinantokanava avataan päätepisteen ja portinvartijan välille Soittomerkinanto Soittomerkinantotoiminto käyttää H soittomerkinantoa luodessaan yhteyden kahden H.323 päätepisteen kanssa. Yhteys muodostetaan Q.931 suosituksen mukaan. Soittomerkinantokanava on riippumaton H.245 ohjauskanavasta ja RAS kanavasta. Soittomerkinantokanavan muodostamisessa ei käytetä H.245 ohjauskanavaa. Verkko, jossa ei ole portinvartijaa, soittomerkinantokanava muodostetaan päätepisteiden välille. Jos systeemissä on portinvartija, muodostetaan soittomerkinantokanava päätepisteen ja portinvartijan välille. 6
7 H.323 protokolla Kuvassa 3 on piirretty peruspuhelun muodostaminen tilanteessa, jossa soittava (A-päätepiste) ja soitettava (B-päätepiste) ovat rekisteröityneet samaan portinvartijaan ja portinvartija on valinnut suoran puheenohjauksen. Aluksi A-päätepiste pyytää lähetyslupaa, jonka portinvartija vahvistaa tai hylkää. Luvan vahvistamisessa portinvartija lähettää B-päätepisteen puheohjauskanavan kuljetusosoitteen. Tämän jälkeen A-päätepiste lähettää muodostusviestin B-päätepisteelle käyttäen saatua kuljetusosoitetta. Jos B- päätepiste hyväksyy yhteyden muodostuksen, se lähettää joko luvan myöntämissignaalin tai luvan pyyntösignaalin portinvartijalle. Tämän jälkeen portinvartija lähettää B-päätepisteelle vahvistussignaalin, jonka jälkeen B-päätepiste lähettää A-päätepisteelle yhteysviestin. Mikäli B-päätepiste ei olisi alunperin antanut lupaa yhteydenmuodostamiseen, B-päätepiste olisi lähettänyt portinvartijalle hylkäyssignaalin. Tämän jälkeen portinvartija olisi lähettänyt A- päätepisteelle vapautussignaalin. Kuva 3:Puhelun muodostuminen, kun A- ja B-päätelaiteet ovat rekisteröityneet samaan portinvartijaa. 1.4 Yhdyskäytävä Yhdyskäytävän tehtävänä on mahdollistaa erilaisten lähetysmuotojen ja toimintamuotojen sovittamista yhteen. Näin kyetään tiedonsiirtoon erilaisten verkkojen kanssa. Yhdyskäytävää ei tarvita LAN verkoissa kahden H.323 päätepisteen välisissä yhteyksissä. Yhdyskäytävää tarvitaan siis ainoastaan silloin, kun muodostetaan yhteys toisen verkon päätelaitteisiin. Yhdyskäytävä voi toimia H.323 verkossa sekä piirikytkentäisissä verkoissa päätelaitteena sekä monipisteohjausyksikkönä. Portinvartija on tietoinen mitkä päätelaitteet ovat yhdyskäytäviä ja mitkä eivät. 7
8 Jani Mäntysaari Päätelaitteet kommunikoivat yhdyskäytävän kanssa käyttämällä H.245 ja Q.931 protokollia. Yhdyskäytävän kautta voidaan ottaa yhteys H.310, H.320, H.321, H.322, H.324 ja V.70 päätelaitteisiin. 1.5 Portinvartija H.323:ssa portinvartija on valinnainen. Jos portinvartija on systeemissä, täytyy päätelaitteiden käyttää hyväksi portinvartijan tarjoamia palveluja. Portinvartija on keskeinen komponentti rekisteröityjen päätepisteiden puheluille portinvartijan hallitsemalla alueella. Portinvartija järjestää puheohjauspalveluita alueen päätepisteille. Palveluita ovat esim. osoitteiden kääntäminen, kaistanleveyden ohjaus ja luvan tarkistus. Kaistanleveyden ohjauksella tarkoitetaan, että portinvartijalle voidaan määritellä samanaikaisten puheluiden määrä konferenssissa. Tätä rajaa portinvartija ei ylitä, vaikka joku päätepiste haluaisikin. Jäljelle jäävä kapasiteetti käytetään esim. sähköpostiin ja tiedostojen siirtoon. Portinvartija käyttää RAS ohjausta palveluiden ohjaamiseen. Portinvartijalla voidaan valinnaisesti reitittää myös puheluita. Reitittämisellä päästään tehokkaanpaan puheluiden hallintaan. Tämä ominaisuus on hyvä esim. laskutuksessa sekä tilanteessa, jossa soitettu päätepiste ei ole tavoitettavissa. Portinvartijalla on myös muitakin valinnaisia palveluita. 1.6 Monipisteohjaaja Monipisteohjaajaa käytetään kolmen tai useamman päätepisteen konferenssissa. Monipisteohjaaja kertoo päätepisteiden mahdolliset käytäntötavat, millä ne voivat lähettää tietoa. Kun päätelaitteet poistuvat tai liittyvät konferenssiin, se lähettää uudet tiedot päätelaitteille. Monipisteohjaaja päättää tiedonsiirtokäytäntötavan konferenssissa. Jokaisella päätelaitteella ei tarvitse olla sama käytäntötapa. Päätepiste kytketään monipisteohjaajaan H.245 ohjauskanavan kautta. Yhteys voidaan muodostaa: suoraan monipisteohjausyksikön kanssa tai epäsuorasti monipisteohjaajaan portinvartijan, päätelaitteen tai yhdyskäytävän kautta. Monipisteohjaaja voi olla portinvartijassa, yhdyskäytävässä, päätelaitteessa tai monipisteohjausyksikössä. Jos monipisteohjaaja sijoitetaan päätelaitteeseen tai portinvatijaan, niistä tulee päätepisteitä, jotka eivät kykene muodostamaan itse yhteyttä. Kuitenkin jos portinvartijassa on monipisteohjausyksikkö, portinvartija pystyy muodostamaan itse yhteyksiä. Monipisteohjausyksikkö sisältää aina monipisteohjaajan. Monipisteohjausyksikkö kykenee itse muodostamaan yhteyksiä. Monipisteohjaaja käyttää H.245 ohjauskanavaa monipisteohjausyksikössä päätelaitteiden välisessä ohjauksessa. H.245 ohjauskanavaa tarvitaan erityisesti päättämään, mikä päätepiste toimii isäntänä. Isännän monipisteohjaaja ohjaa konferenssia. 8
9 H.323 protokolla 1.7 Monipisteprosessori Monipisteprosessori vastaanottaa päätepisteiden lähettämiä data-, video- ja audiotietovirtoja keskitetyssä ja hybridipiste konferenssissa. Monipisteprosessori käsittelee mediavirtoja ja palauttaa ne takaisin päätepisteille. Monipisteprosessori voi käsitellä yhtä tai useampaa mediatyyppiä. 1.8 Monipisteohjausyksikkö Monipisteohjausyksikkö on päätepiste joka huolehtii monipistekonferenssista. Monipisteohjausyksikkö sisältää monipisteohjaajan sekä mahdollisesti yhden tai useamman monipisteprosessorin. Monipisteprosessoreita ei välttämättä tarvitse olla ollenkaan. Monipisteohjausyksikkö käyttää H.245 viestejä. Tyypillinen monipisteohjausyksikkö tukee keskityttyä monipistekonferenssia. Tällöin monipisteohjausyksikköön sisältyy monipisteohjaaja, audio, video ja data monipisteprosessori. Tyypillinen hajautettu monipistekonferenssi koostuu monipisteohjaajasta sekä dataa tukevista monipisteprosessoreista. 1.9 Monipisteyhteydet Keskitetty Kaikki päätelaitteet kykenevät keskitettyihin monipisteyhteyksiin. Yhdyskäytävä, joka on päätelaite, kykenee myös tähän. Keskitetyssä toimintatavassa (kuva 4) päätepisteet kommunikoivat monipisteohjausyksikössä olevan monipisteohjaajan kanssa ohjauskanavalla sekä monipisteprosessorin kanssa audio, video ja data kanavalla. Tiedonsiirto keskitetyssä yhteyksissä kulkee täysin monipisteojausyksikön kautta, sillä monipisteohjaaja hoitaa yhteyksien ohjauksen H.245 ohjauskanavalla ja monipisteprosessori hoitaa lähetettävän tiedon käsittelemisen ja jakamisen. Monipisteprosessori mahdollistaa erilaisten toimintatapojen käytön: erilainen bittinopeus ja formaatti. Monipisteprosessori kykenee jakamaan välitettävää tietoa myös yhteislähetyksenä, jos vastaanottavat päätelaitteet kykenevät vastaanottamaan yhteislähetystä Hajautettu Jos päätelaite kykenee hajautettuun monipisteyhteyksiin (kuva 4), ne kommunikoivat monipisteohjaajan kanssa. Monipisteohjaaja voi olla monipisteohjausyksikössä, yhdyskäytävässä, portinvartijassa tai päätelaitteessa. Kommunikointiin käytetään H.245 ohjauskanavaa ja mahdollisen monipisteprosessorin kanssa datakanavia. Varsinaisessa tiedonsiirrossa tieto ei kulje monipisteohjausyksikön läpi, vaan se menee suoraan vastaanottajalle. Ohjaus yhteislähetyksessä on keskitettyä, vaikka varsinainen tiedonsiirto on hajautettu. 9
10 Jani Mäntysaari Päätelaitteet kykenevät videon ja audion yhteislähetykseen muiden päätelaitteiden kanssa. Päätelaite kertoo monipisteohjaajalle H.245 ohjauskanavan kautta, kuinka monta samanaikaista yhteyttä se kykenee dekoodaamaan. Monipisteohjaaja ohjaa mikä päätelaite tai laitteet lähettävät yhteislähetyksenä audiota tai videota sekä se huolehtii tiedonsiirrosta. Kuva 4:Keskitetty ja hajautettu yhteys Hybridi Hybridi monipistekonferenssissa käytetään sekä keskitetyn että hajautetun menetelmän keinoja. Hybridi monipistekonferenssissa päätelaitteet kommunikoivat monipisteohjaajan kanssa H.245 kanavalla tai valinnaisesti monipisteprosessorin kautta datakanavalla. Hybridi menetelmässä joko audio tai video lähetetään normaalisti pisteestä pisteeseen ja jäljelle jäävä tietovirta (audio tai video) lähetetään yhteislähetyksenä. Monipisteohjaajan tehtävänä on olla tietoinen, mitkä päätelaitteet lähettävät yhteislähetyksellä. Normaali pisteestä pisteeseen lähetettävä tieto lähetetään monipisteprosessorille. Monipisteprosessori käsittelee lähetettävän tiedon ja lähettää sen halutulle päätelaitteelle. H.323 pystyy tukemaan monipisteyhteyksiä, jossa jotkut päätelaitteet ovat keskitetyssä konferenssissa ja toiset taas hajautetussa. Monipisteohjausyksikkö hoitaa tällöin näiden erilaisten tapojen yhteenliittämisen. Päätelaitteet eivät huomaa ollenkaan tapojen eroa Versio 2 Toisessa versiossa esitellään uusia toimintoja jo olleille protokollille kuten Q.931:lle, H.225:lle, H.245:lle sekä aivan uusille protokollille. Parannuksia on erityisesti turvallisuudessa, nopeassa yhteyden muodostuksessa, lisäpalveluissa esim. puhelun siirrossa sekä T.120 ja H.323 integroinnissa. Integroimisessa selkeytettiin T.120:n ja H.323:n suhdetta. 10
11 H.323 protokolla Uusi suositus H.235 parantaa käyttäjän turvallisuutta. H.235 käsittää käyttäjän vahvistamisen, koskemattomuuden, yksityisyyden ja kieltämisen varmistamisen. Käyttäjän vahvistamisessa varmennetaan käyttäjä, joka ottaa osaa konferenssiin. Koskemattomuudella tarkoitetaan, ettei kukaan ole muuttanut lähetettävää dataa. Yksityisyydellä turvataan, ettei kukaan asiaan kuulumaton saa tietoonsa lähetettävää materiaalia. Tämä mahdollistetaan salauksella. Kieltämisen varmistamisella mahdollistetaan, ettei konferenssiin osallistuja pysty kieltämään ettei ollut mukana konferenssissa. Vanhassa H.323:ssa yhteyden muodostus oli hidasta. Uudessa versiossa yhteydenmuodostusaikaa pystyttiin pienentämään Lähdeluettelo 1.12 Liite ITU-T suositus H.323 (1996). Visuaaliset puhelinsysteemit ja laitteet LAN verkoissa, jotka eivät takaa palvelun laatua. http// http// 1. ITU-T suositus G.711 (1988): Pulssikoodimodulaatio. 2. ITU-T suositus G.722 (1988): 7kHz audiokoodaus, joka sallii korkeintaan 64kbit/s siirtonopeuden. 3. ITU-T suositus G.728 (1992): Puheenkoodaus 16kbit/s nopeudella. 4. ITU-T suositus G.729 (1995): Puheenkoodaus multimedialle tietoliikenteessä, joka käyttää tiedonsiirrossa nopeuksia 8 kbit/s ja 13 kbit/s. 5. ITU-T suositus G (1995): Puheenkoodaus multimedialle tietoliikenteessä, joka käyttää tiedonsiirrossa nopeuksia 6,4 kbit/s ja 6,3 kbit/s. 6. ITU-T suositus H (199X): Median paketoiminen ja tahdistaminen visuaaliselle puhelinjärjestelmälle LAN verkossa, joka ei tue laatu palvelua. 7. ITU-T suositus H.235 (1998): Turvallisuus ja salaus H-sarjan multimediaa tukeville päätelaitteille. 8. ITU-T suositus H.245 (1995): Visuaalisen puhelinjärjestelmän ja päätelaitteen välisen tietoliikenteen ohjaus. 9. ITU-T suositus H.261 (1993): Videon koodaus audiovisuaalisille palveluille. 10. ITU-T suositus H.263 (1995): Videon koodaus kapeakaistaisille tietoliikennekanaville, joiden tiedonsiirto nopeus on alle 64 kbit/s. 11. ITU-T suositus H.310 (1996): Laajakaistainen audio-visuaalinen tietoliikennejärjestelmä ja päätelaite. 11
12 Jani Mäntysaari 12. ITU-T suositus H.320 (1995): Kapeakaistaisen ISDN visuaalisen puhelinjärjestelmä ja päätelaite. 13. ITU-T suositus H.321 (1995): H.320 visuaalisen puhelinpäätelaitteen sovittaminen B-ISDN ympäristöön. 14. ITU-T suositus H.322 (1995): Visuaalinen puhelinjärjestelmä ja päätelaite paikallisverkossa, joka tukee laatu palvelua. 15. ITU-T suositus H.324 (1995): Päätelaite alhaiselle tiedonsiirtonopeudelle multimedia tietoliikenteessä. 16. ITU-T suositus T.120 (1994): Lähetysprotokolla multimedia tiedonsiirrolle. 17. ITU-T suositus V.70 (1994): Menettelytapa datan ja digitaalisesti koodattujen äänisignalien samanaikaiselle lähettämiselle GSTN verkossa tai kaksijohtoisessa vuokratussa pisteestä pisteeseen tyyppisissä puhelinverkossa. 12
Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut
Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotNopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko
TTKK, MuIticast Oy Terveydenhuollon ATK-päivät Oulu, hotelli Vaakuna 16-17.5.1994 Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko Mika Uusitalo Mika.Uusitalo@cc.tut.fi 931 / 3162429 Esityksen sisältö
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
Lisätiedot7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä
7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa
Lisätiedot7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä
7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa
LisätiedotJohdanto. Videoneuvottelu. Järjestelmät. Laitteisto. Monipisteneuvottelut. Ryhmäneuvottelut
1 Videoneuvottelu Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Johdanto Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen:
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotProtokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne.
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne. Pasi Sarolahti (osa kalvoista: Sanna Suoranta) 14.3.2017 Projekti Lähetä tilanneraportti MyCoursesiin perjantaihin 17.3. mennessä Sisältää Nykytilan
LisätiedotNetemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
Lisätiedot!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$
Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotTietoturva SISÄLLYSLUETTELO
Tietoturva SISÄLLYSLUETTELO 1. TIETOTURVA... 2 1.1 JOHDANTO... 2 1.2 VOIP:IIN LIITTYVÄT TIETOTURVAONGELMAT... 2 1.2.1 Autentikointi... 2 1.2.2 Liikenteen salaaminen... 2 1.2.3 Tiedon eheys... 2 1.2.4 Riskit
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotTietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99
5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotMääräys viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta
Viestintävirasto 28 I/2014 M 1 (5) Määräys viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta Annettu Helsingissä x päivänä yykuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt x päivänä yykuuta 2014 annetun
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
LisätiedotVideoneuvottelu. Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1
Videoneuvottelu Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1 Johdanto Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien
LisätiedotLiikkuvien isäntäkoneiden reititys
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
LisätiedotIP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?
Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotPiirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä
Piirikytkentäiset kytkentäkentät Mitä ja miksi Aikakytkentä Tilakytkentä Analogiat Tila-tila Aika-tila AA AT TA TT Rka/ML -k000 Tiedonvälitystekniikka I 4 - Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä PCM30
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
LisätiedotKäyttöohje 1 (8) Kontakti Tiedonsiirto Käyttöohje. Posti Oy. Helsinki PL POSTI
Käyttöohje 1 (8) Käyttöohje Käyttöohje 2 (8) Sisällysluettelo 1 Palvelun kuvaus... 3 1.1 Toiminnot... 3 1.2 Käyttö ilman Kontakti kirjautumista... 3 1.3 Käyttö kirjautunena Kontaktin käyttäjätunnuksilla...
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotSuper WISE. Järjestelmätuotteet Swegonin tarpeenmukaiseen ilmanvaihtojärjestelmään
Järjestelmätuotteet Swegonin tarpeenmukaiseen ilmanvaihtojärjestelmään Lyhyesti Tulo- ja poistoilmapuhaltimien paineoptimointi Ilmavirtojen yhteenlasku ja vähennys vyöhykkeissä Ohjaa 80 vyöhykepeltiä jaettuna
LisätiedotKohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
LisätiedotNokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF
Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotDNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS
TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön
LisätiedotGUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ
GFI 9802-20 3.9.1998 GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ GFI 9802-20 1 (4) Sisällys 1 YLEISKUVAUS... 2 2 KESKUKSEN TOIMINTA... 2 3 TELEYRITYKSEN TOIMENPITEET...
LisätiedotIP-pohjaisen puheratkaisun käyttöönotto vaihdeverkossa
S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari IP-pohjaisen puheratkaisun käyttöönotto vaihdeverkossa Diplomityön tekijä: Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Sari Lehtonen Suorituspaikka:
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2002
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotKohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotYleisiä tietoja CAN-verkosta. Yleistä. Lisätietoja CAN-yhtyedestä on annettu seuraavissa asiakirjoissa:
Yleistä Ohjausyksiköiden on usein vaihdettava tietoja keskenään. Perinteisesti ohjausyksiköt, joiden on kommunikoitava, liitetään suoraan toisiinsa. Jos ohjausyksikkö tarvitsee tietoja esim. ajonopeudesta
LisätiedotHälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli
Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotLoCCaM. LoCCaM Cam laitteiston ohjaaminen. Dimag Ky dimag.fi
LoCCaM LoCCaM Cam laitteiston ohjaaminen Dimag Ky janne.koski @ dimag.fi +358505907788 Laitteen lisääminen sovellukseen Sovelluksen pääsivulta valitaan oikeasta yläkulman valikosta Aloita uusi (1) Aukeavaan
LisätiedotSSH Secure Shell & SSH File Transfer
SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys
LisätiedotTekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet
Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotAvoimet standardit ja integraatio
Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot
Lisätiedot1. ISDN RAJAPINNAT JA TOIMINNOT
Daniel Guillou 1. IDN AJAPINNA JA OIMINNO ässä osassa keskitytään lähinnä käyttäjän ja verkon välisiin rajapintoihin ja toimintoihin. ämä siksi, että käyttäjän ja verkon välinen rajapinta on selvästi tärkein
LisätiedotCase VYVI-Turvaposti miten huolehditaan turvallisesta viestinnästä eri sidosryhmien kesken? Tommi Simula Tietoturvapäällikkö Valtori
Case VYVI-Turvaposti miten huolehditaan turvallisesta viestinnästä eri sidosryhmien kesken? Tommi Simula Tietoturvapäällikkö Valtori Agenda Sähköpostin turvallisuus Yleiset käyttötapaukset VYVI Turvaposti
LisätiedotA B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
-asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat sarjaportin (Standardi sarja- tai Sarjaportti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat valitsemalla valikon
LisätiedotHätäliikenteen ohjaus yritysverkoista. Viestintäviraston suosituksia 309/2014 S. Suositus 1 (5) 309/2014 S xy.z.2014
Suositus 1 (5) Hätäliikenteen ohjaus yritysverkoista n suosituksia Suositus 2 (5) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Hätäliikenne yritysverkoista... 3 3 Sijainnin määritys yritysverkossa... 4 4 Hätänumeron valinta...
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotPiirikytkentäiset kytkentäkentät
Piirikytkentäiset kytkentäkentät Mitä ja miksi Tilakytkentä Aikakytkentä Analogiat Tila-tila Aika-tila Kaksiportaiset kytkentäkentät AA AT TA TT Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka I 4 - Kurssin kuva välitysjärjestelmästä
LisätiedotD B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää
Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta
LisätiedotSDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD
SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.
LisätiedotPaavo Kyyrönen & Janne Raassina
Paavo Kyyrönen & Janne Raassina 1. Johdanto 2. Historia 3. David Deutsch 4. Kvanttilaskenta ja superpositio 5. Ongelmat 6. Tutkimus 7. Esimerkkejä käyttökohteista 8. Mistä näitä saa? 9. Potentiaali 10.
LisätiedotInfrapunavalikko. Infrapunapuskuri. PCL-työn tunnis. PS-työn tunnist. Infrapunaportti. Siirtoviive. Työn puskurointi. Suurin mahd. nop.
Infrapunavalikossa voidaan muuttaa tulostinasetuksia, jotka vaikuttavat infrapunaportin kautta tulostimeen lähetettyihin töihin. Saat lisätietoja valitsemalla valikon vaihtoehdon: 1 Infrapunapuskuri Infrapunaportti
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotSISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi
LisätiedotSuomen Numerot NUMPAC 12.9.2003
Suomen Numerot NUMPAC 12.9.2003 Numeron siirto Kauppa SIM Liittymäsopimus Haluan pitää vanhan numeroni 0A0-1234567 Asiakas saa uuden SIMkortin postitse tai hakee myymälästä Asiakas saa tekstiviestin vahvistetusta
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov syksy 2001
Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotOhje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen
Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 27.9.2012 Sisällysluettelo Luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien
LisätiedotS Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia
S-38.118 Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia Mika Ilvesmäki lynx@tct.hut.fi 1st December 2000 Abstract Tässä dokumentissä esitellään enemmän tai vähemmän taydellisesti ratkaisuja syksyn 2000 teletekniikan
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT...
PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...
LisätiedotSM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje
SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...
LisätiedotMulticast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
Lisätiedot1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo
Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2
LisätiedotMääräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005
1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotIntegraatiot muihin järjestelmiin
Integraatiot muihin järjestelmiin ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Harri Kanerva, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 Integraatio käsitteenä ValueFramen integraatiomahdollisuuksia Taloushallinnon
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotHälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli
Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli-Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun
LisätiedotOpus SMS tekstiviestipalvelu
Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita
Lisätiedot1. Johdanto. Spesioinnin ja verioinnin perusteet. Päivi Kuuppelomäki
1. Johdanto Spesioinnin ja verioinnin perusteet. Päivi Kuuppelomäki 2008 1 1.1. Lähtökohta Keskeisiä käsitteitä: siirtymäsysteemit spesiointikielet Estelle (vanhempi spesiointikieli, paljon Pascalin piirteitä)
LisätiedotBaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00
KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control
LisätiedotT Multimediatekniikka
T-111.2350 Multimediatekniikka Prof. Petri Vuorimaa Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio puh. 451 4794 email Petri.Vuorimaa@tkk.fi http://www.tml.hut.fi/~pv/ Agenda Aihe Ilmoittautuminen
LisätiedotTietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu
LisätiedotUusi huippuimurisarja
Uusi huippuimurisarja CASA F -sarja koostuu 8 mallista, joita on saatavana kolmessa eri koossa ja jotka kattavat ilmavirrat 2,1 m³/s saakka. CASA F on äänieristetty huippuimuri energiatehokkailla EC-puhaltimilla,
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
LisätiedotMP3 Manager Software for Sony Network Walkman
MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony
LisätiedotTaulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
LisätiedotMovikan CallMEDIA-palvelut
Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka
Lisätiedot