Tenon varresta Tanssijoelta ylös tunturiin kiemurteleva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tenon varresta Tanssijoelta ylös tunturiin kiemurteleva"

Transkriptio

1 teksti Tiina Riikonen Luontoselvitys on yksi reittisuunnittelun monista työvaiheista. Biologi Mia Vuomajoki tekee kasvillisuusselvitystä, ja hankeharjoittelija Linnea Rasmus arvioi luontotyyppejä Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin välisellä reittiosuudella. Uuden reitin jäljillä MERKITTY RETKEILYREITTI ESITTELEE SEUTUNSA ULKOILUMAHDOLLISUUKSIA JA LUONTOA, MUTTA SE MYÖS SÄÄSTÄÄ ARKOJA LUONTO- KOHTEITA. REITISTÖN VALMISTUMISTA EDELTÄÄ PITKÄAIKAINEN HANKE. Tenon varresta Tanssijoelta ylös tunturiin kiemurteleva kinttupolku nousee yhä jyrkemmin. Puuskutamme ja hikoilemme kivutessamme jyrkkää rinnettä. On toukokuun loppu eikä Lapissa ole vielä kesä, mutta uutisten mukaan Utsjoki on yli kahdellakymmenellä asteellaan tänään Suomen lämpimin kunta. Olen liikkeellä Panoraamareitistön hanketyöntekijä Antero Isolan kanssa ja patikoimme Tenojokilaakson yläpartaalla. Sivullamme avautuu toisenlainen maisema: Paistunturin erämaa-alue loivapiirteisine tuntureineen ja helppokulkuisine tunturikankaineen. 14

2 kuva Tiina Riikonen Uudet reitit yhdistävät maastossa olevia irrallisia kulku-uria yhtenäiseksi reitistöksi. Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueilla riittää silti tilaa sekä poroille että poluttomien maastojen kulkijoille. 80 prosenttia kunnan pinta-alasta. Utsjoella matkailusesonkia haluttaisiin pidentää, joten erämaahan on suunniteltu uutta reittiä retkeilijöille. Alun tunturikoivikko jää taakse, ja saavutamme nopeasti puurajan. Alkaa avonainen tunturimaasto, missä silmä kantaa kauas. Kapuamisen päätteeksi tulemme todelliselle näköalaterassille. Näkymät ovat sen verran huikeat, että ymmärrän heti, mistä Utsjoen retkeilyreittihanke on saanut työnimensä Panoraamareitistö. Valoilmiö lisää Panoraamareitin vetovoimaa. Utsjoella ei ole yhtään suurta matkailukeskusta, joka vetäisi sinne suuria turistimassoja, vaan matkailu painottuu Tenon lohiturismiin, jonka sesonki on lyhyt. Teno on maailman merkittävimpiä vapaana virtaavia lohijokia ja siksikin monen kalamiehen unelma. Kevon kanjonin luonto ja maisemat tekevät vuosittain vaikutuksen tuhansiin retkeilijöihin. Vaikka vetonaulaksi ei ole kansallispuistoja, luontoa ja rauhaa kyllä riittää: Utsjokea voidaan pitää maamme erämaisimpana kuntana. Paistunturin, Kaldoaivin ja Muotkatunturin erämaa-alueet sekä Kevon luonnonpuisto ja muut suojelualueet kattavat yhteensä jopa yli Alhaalla laaksossa, lähes jalkojemme juuressa, kimaltelee Saamenmaan valtavirta Teno. Juuri hiirenkorville tullut tunturikoivikko antaa jo hiukan esimakua jokilaakson kesäisestä vehreydestä. Tenon takana on Norja. Siellä kuin kulissina maisemassa komeilee yli kilometriin kohoava Rastegaisa. Saamelaisten pyhä tunturi naapurihuippuineen on vielä vahvasti lumen peitossa. Jokaisella pysähdyksellä Isolalla on jotakin erityistä kerrottavaa, sillä nämäkin paikat hän on kolunnut jo moneen kertaan suunnitellessaan uuden retkeilyreitin linjauksia. Ensimmäisten satojen kävelykilometrien aikana oma painoni putosi kymmenen kiloa, mutta samalla laajeni entisestään kokonaiskuva kaikesta siitä, mitä Panoraamareitistö tulee tarjoamaan, Isola muistelee. Vaeltaen päälakea ympäri Viitoitetuille vaellusreiteille on maassamme kysyntää. Sen osoittaa suosituimpien vaellusreittien joskus jopa ruuhkaiset kulkijamäärät. Moni kokee turvallisemmaksi liikkua luonnossa merkityllä reitillä kuin poluttomassa maastossa. Joskus sellaiset ovat myös ainoita kulkuväyliä, kun retkeilijöiden kulku ohjataan viitoituksella kestävämpiin maastonkohtiin. Lapin tunnetuimmat vaellusreitit Hetta Pallas sekä Haltin ja Kevon reitit ovat kaikki pituudeltaan kilometrin luokkaa. Uts- 15

3 Poromies ja matkailuyrittäjä Petteri Valle tekee asiakkaidensa kanssa vaelluksia, joilla takkaporo kantaa varusteet. Takkaporojen kouluttaminen ja käyttäminen kuljetuksissa ylläpitää saamelaisia perinteitä. joelle suunnitellun Panoraamareitistön idea on toisenlainen: reitin pituus on valittavissa muutaman tunnin päiväretkistä vaikka kolmen viikon vaellukseen. Suomi-neidon päälakea Tenojokilaakson lähituntumassa kiertävien reittiosuuksien lisäksi suunnitelmissa on Kevon reitin jatkoosuudet sekä Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueita yhdistävät reitinhaarat. Kevon kanjonin kulkijoille Panoraamareitistö tuo uusien liityntäreittien myötä lisää vaihtoehtoja. Jatkossa pitkälle viittareitille voisi lähteä esimerkiksi Karigasniemeltä, Outakoskelta tai Muotkatunturien puolelta Kuoppanivasta. Taivallettuaan Kevon reitin vaellustaan voisi vielä jatkaa Kenesjärven postipolun kautta edelleen Utsjoen kirkonkylään ja sieltä aina Nuorgamiin asti. Pitkänmatkanvaeltaja voisi täydentää kylillä eväsreppunsa ja palata viittareitistön toista haaraa takaisin lähtöpisteeseensä. Valmistuttuaan Panoraamareitistö tulee sitomaan yhteen jo olemassa olevia retkeilyreittejä, viime vuosina valmistuneita kylien lähiluontopolkuja sekä vanhoja postipolkuja ja muita maastoon vakiintuneita kulku-uria. Suunnitellun patikkareitistön yhteispituus on kaikkiaan 270 kilometriä, mutta aivan uutta polkua tarvitaan vain vähän ja sekin on tarkoitus toteuttaa luonnonläheisesti. Reitistö on suunniteltu vain jalkaisin kuljettavaksi, joten luontoa ei rikota leveillä väylillä tai maisemaa turmelevilla maansiirtotöillä. Uusia yöpymispaikkojakaan ei ole tarkoitus rakentaa, vaan olennaisinta reitistön perustamisessa on lähinnä yhtenäinen viitoitus. Reitistön eri päätepisteistä kyliltä löytyvät kaupat ja muut palvelut sekä julkisen liikenteen yhteydet. Utsjoella osana reittisuunnittelua tehty arkeloginen selvitys toi paljon uutta tietoa seudun historiasta. Arkeologi Juha-Pekka Joona tarkastelee tunturista löytynyttä purnua eli entisaikojen lihakellaria. 16

4 Päiväretkiltä yöttömään yöhön Panoraamareitistön tavoitteena on tarjota myös lohituristeille ja muille matkaajille mahdollisuuksia helposti toteutettaviin päiväretkiin: lyhyitä turvallisia taipaleita lähellä jokivarren palveluita. Panoraama-hankkeessa on omarahoitusosuudellaan mukana 21 paikallista yrittäjää, jotka uskovat reitistön hyötyihin. Jos seurueesta yksi kalastaa, voivat toiset viihtyä tunturissa päiväretkillä ja matkailijoiden viipymääkin saataisiin pidennettyä, summailee Tenon Tunturitupien yrittäjä Otto Paltto. Myös matkailusesonki saisi olla keskikesän lohestusaikaa pidempi. Reitistö mahdollistaisi myös palveluihin tukeutuvat, päivärepun kanssa kuljettavat lakanavaellukset majapaikasta toiseen. Täällä puuttomaan tunturiin pääsee helposti, mutta erämaihin tottumattomalle maantien läheisyys tuo turvallisuutta, hän miettii sekä ulkomaisten turistien että ikääntyvien suomalaisretkeilijöiden tarpeita. Reittisuunnittelija Antero Isola ideoi, että yhden etapin voisi kulkea tunturissa patikoiden, toisen Tenon maisematietä pyöräillen ja paluumatkan vaikka tenolaisveneen kyydillä. Euroopan Unionin pohjoisin viitoitettu vaellusreitti voisi olla myös ulkomaalaisiin pureva erikoisuus. mittainen valoilmiö lisää Panoraamareitin vetovoimaa yötön yöhän on Suomessa pisimmillään juuri Utsjoella. Monenlaisia muuttujia Ulkoilureitin syntymisen voisi luulla olevan yksinkertaista: Maalataan merkit puiden kylkiin ja isketään reittipaalut tunturiin. Laitetaan vielä lähtöpaikalle info-taulu, ja uusi retkeilyreitti onkin valmis. Niin helppoa se ei suinkaan ole. Ulkoilulain mukaan ulkoilureitin perustamiseksi on laadittava ja vahvistettava ulkoilureittisuunnitelma sekä pidettävä paikalla ulkoilureittitoimitus. Valmiin reittisuunnitelman vahvistaa se Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY, jonka toimialueella reitti pääosin on. Ennen vahvistamista suunnitelma on vielä pidettävä nähtävänä ja osallisille on varattava tilaisuus muistutusten tekemiseen. Retkeilypalvelujen rakentaminen tukee alueen matkailuelinkei- Tuleva reitti testataan tositoimissa. Puron ylitys onnistuu kahlaten kevätvedelläkin. Reittiosuuden tuleva teema voisi liittyä vaikka kalastukseen ja pienvesiin. Reitin suunnittelu ei ole vain viivan piirtämistä kartalle. Jatkamme opintoretkeämme nousten Báktevárrille ja vielä korkeammalle Risnjarvárrille. Sieltä näkymät avautuvat kauas Tenon yläjuoksun suuntaan ja Nuvvos Áilegas -tunturiin. Kahdeksan kilometrin ja muutaman tunnin päiväretken jälkeen laskeudumme tien varteen. Lähtöpaikkaamme Tunturituville palattuamme unohdun tuntikausiksi kuuntelemaan tenonsaamelaisen Paltto-Oton kiehtovia lohitarinoita vuosikymmenten varrelta. Paikallinen kulttuuri, historia ja tarinat elävöittävät retkeilyä, ja lyhyille reittietapeille onkin jo ideoitu erilaisia teemoja. Kun lopulta maltan jatkaa seuraavalle taipaleelleni, on oikeasti jo yö, vaikka aurinko paistaa edelleen korkealta. Kahden kuukauden kuva Tiina Riikonen Paikalliskulttuuria erämaassa: ei riimukirjoitusta vaan vanhan poroaidan jäänteitä Utsjoen retkeilyreitin varrella. 17

5 kuva Tiina Riikonen Panoraamareitillä pääsee jo muutaman tunnin päiväretkellä näyttäviin maisemiin. Hanketyöntekijä Antero Isola Báktevárrilla, alhaalla Teno ja Tenonlaakson takana Norja ja Rastegaissa. non kehitystä monipuolistaen samalla syrjäseutujen elinmahdollisuuksia ja palveluita. Reittihankkeiden vastustajat eivät yleensä ole tekemisissä matkailun kanssa, ja retkeilypalveluiden tuoma lisäarvo ymmärretään vasta myöhemmin. Ulkoilureitistöjäkään ei silti kehitetä vain matkailun ja sen talousvaikutusten vuoksi, vaan ne tukevat myös paikallisten hyvinvointia lisäämällä harvaanasuttujen seutujen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia, muistuttaa Metsähallituksen Luontopalvelujen projektipäällikkö Veikko Virkkunen Syötteeltä. Julkiset sekä yksityiset tahot laativat reittejään eri tavoin. Reitti on aina sidoksissa alueeseen ja sen tarjoamiin edellytyksiin. Useimmiten reitin perustamisen taustalla on julkisin varoin tuettu hanke, ja siksikin ulkoilureittien suunnittelussa on mukana lukuisia eri osapuolia ja vaiheita. Retkeilypalvelut laaditaan pääsääntöisesti verovaroin, joten ei ole yhdentekevää, miten prosessi toteutetaan ja millainen lopputulos on, Virkkunen huomauttaa. Reitin suunnittelu ei ole vain viivan piirtämistä kartalle. Reitti on aina sidoksissa paikkaan ja sen tarjoamiin edellytyksiin mutta myös rajoituksiin. Hankkeen suunnittelussa on huomioitava niin paikalliset asukkaat, yrittäjät ja elinkeinot kuin reitin tulevat käyttäjätkin. Reitin linjausta tehdään luonnon, maiseman ja maastonmuotojen ehdoilla, mutta samalla on muistettava myös maanomistusolot ja reitin tulevat huoltotyöt. Utsjoella reittisuunnitelman taustana ovat myös Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat. Poronhoitoalueella on kiinnitettävä erityistä huomiota poroelinkeinon edellytysten turvaamiseen, ja saamelaisalueella paikallisella kulttuurilla on iso merkitys. Panoraamahankkeessa on tehty monenmoisia selvityksiä, pyydetty asiantuntijalausuntoja, käyty neuvotteluja yrittäjien ja maanomistajien kanssa, pidetty kuulemistilaisuuksia kyläkokouksissa ja alueen kahdessa paliskunnassa. Osallisia koko hankkeessa on uskomattoman paljon, reittimies Isola valottaa hankkeen vaiheita. Vaikka Utsjoella on runsaasti valtion maita, on maankäyttösopimuksia tehty jo yli 20 yksityisenkin maanomistajan kanssa. Jos reittiä joudutaan siirtämään yksityismaalta erämaa-alueen puolelle, on jokaiselle osuudelle erikseen haettava erityislupa Maa- ja metsätalousministeriöltä. Heti hankkeen aluksi tehtiin kattava luonto- ja ympäristöselvitys sekä tutkittiin hankkeen vaikutuksia porotalouteen ja poronhoitokulttuuriin. Alueella laadittiin myös arkeologinen selvitys, johon kuului museoviraston esiselvitys koko reittihankkeen alueella sekä arkeologin tekemä maastotutkimus. Alustavaa reittilinjausta muutettiin, kun luontoselvityksessä löytyi uhanalaisia kasveja ja petolinnun pesäpuu. Seitakivi tai vanha turvekammi kertoo vanhasta saamelaisesta kulttuurista, mutta samalla on huolehdittava, ettei muinaismuisto kärsi kulutuksesta. Saamelaiskulttuuriin liittyvistä näkökohdista pyysimme lausunnot sekä Saamalaiskäräjiltä että Saamelaismuseo Siidalta. Pitkän prosessin 18

6 kuluessa syntyy aina uusiakin näkökulmia, mikä taas vaatii lisäselvityksiä. Paikallisten eränkävijöiden toiveesta pyysimme asiantuntijalausunnot vielä kalastusalueelta ja riistanhoitoyhdistykseltäkin, Isola kertaa suunnittelun pitkäjänteisyyttä. Paikoitellen reitin kulkua voisi helpottaa erilaisilla rakenteilla, mutta jo reitin suunnitteluvaiheessa on muistettava myös tulevaisuuden kunnossapitokustannukset, Antero Isola vielä muistuttaa. Esiselvityksen loppuvaiheessa järjestettiin osallisille avoin testiretki, missä perusteellisista selvityksistä tuli kiitosta, sillä samalla saatiin paljon uutta tietoa alueesta ja sen arvoista. Syötteellä pyöräillään Huolella suunniteltu ja toteutettu reitti on vetovoimainen ja palkitsee kulkijan. Eri käyttäjäryhmillä on erilaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita, joten kaikki eri harrasteet ja liikkumismuodot eivät välttämättä sovellu samalle reitille. Pudasjärvellä Syötteen opastus ja reitit -hankkeessa perustettiin 150 kilometriä maasto- ja retkipyöräilyreittejä. Reiteillä voi tutustua maisemiin ja luonnonnähtävyyksiin eri puolilla aluetta. Maastopyöräilyreitit tarjoavat mahdollisuuden tutustua päivässä Syötteen kansallispuiston ja Iso-Syötteen retkeilyalueen maisemiin, mutta pääosin ne sijoittuvat niiden ulkopuolisille talousmetsäalueille. Retkipyöräilyreitit kulkevat maisemallisia pikkuteitä pitkin kansallispuiston ulkopuolella. Reitistöjen varrella on useita laavuja ja muita taukopaikkoja. Lapin kesä on lyhyt muttei aina vähäluminen. Toisaalta sama reitti ei välttämättä houkuttele eri asioista kiinnostuneita kulkijoita. Tulevia käyttäjiä kannattaa kuunnella ja ottaa mukaan suunnittelun alkuvaiheessa. Syötteellä pyöräreittisuunnittelu on lähtenyt siitä, että vasta-alkajat ja lapsiperheet voivat tutustua alueeseen helpommilla retkipyöräilyreiteillä. Poluilla kulkevat maastopyöräilyreitit taas on tarkoitettu maastopyöräilyn harrastajille, ja vaativuustaso vaihtelee sen mukaan. Paikoin maasto on todella haastavaa, selvittää reitistöä suunnitellut Veikko Virkkunen. Maastopyöräilyreitistön tavoitteena on houkutella alueelle kokonaan uusi käyttäjäryhmä tarjoamalla lajin harrastajille mahdollisuutta tutustua luontoon ja maisemiin pyörän selässä. Hankkeen aluksi kartoitettiin maastopyöräharrastajien omia toiveita muun muassa polkujen ja maaston vaativuudesta sekä reittien pituuksista. Yhteistyötä tehtiin pyöräilyseurojen kanssa. Vuonna 2009 valmistunut reitistö koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä rengasreitistä, jotka tarjoavat sekä haasteita että vauhtia. Reiteillä on monipuolisia maastoja helppokulkuisista hiekkakankaista vaativampiin suo-osuuksiin. Myös reittien käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä kehitystyön tuloksiin. Kansallispuistossa pyöräily on Syötteellä sallittua vain merkityillä maastopyöräilyreiteillä, joten siksikin selkeä viitoitettu reitistö on tullut tarpeeseen. Panoraamahankkeen esiselvityksen tekijät harjoittelija Linnea Rasmus, arkeologi Juha-Pekka Joona ja hanketyöntekijä Antero Isola maisemakonttorissaan. Ideasta reitiksi on pitkä tie Utsjoella ajatus retkeilyreitistöstä sai alkunsa jo lähes kymmenen vuotta sitten kunnan ja Metsähallituksen matkailuyhteistyöstä. Hankkeen pohjaksi selvitettiin reitin vaikutuksia alueen paikallistalouteen. Ulkopuolisten asiantuntijalaskelmien mukaan reitistö toisi Utsjoelle vuosittain uutta matkailijaa ja reitistön käyttäjät jättäisivät kuntaan jopa euroa. Summalla on merkitystä ennen kaikkea pienten yritysten toimeentuloon ja sitä kautta kylien elinvoimaisuuteen sekä välillisesti myös Utsjoen kokoisen kunnan talouteen. Aloite kirjattiin kunnan kehittämissuunnitelmaan, ja se otettiin mukaan myös Pohjois-Lapin maakuntakaavaan. Lopulta vuonna 2008 reitistöhanke saatiin elinkeinolautakunnan hankeohjelmaan, ja kunnan taloussuunnitelmaan varattiin hankkeeseen määrärahat vuosille Taustalla on EU:n maaseudunkehittämishanke Pohjois-Lapin Leader. ELY-keskuksen rahoituspäätös saatiin kesällä 2009 ja heti syksyllä käynnistettiin esiselvityshanke, joka kesti viime vuoden loppuun, Utsjoen vastaavana elinkeino- ja kehittämispäällikkönä toiminut Heikki Niittyvuopio kertaa pitkää prosessia hankkeen ohjausryhmästä. Nyt reittisuunnitelman esiselvityksen loppuraportti on nähtävillä, ja muistutusajan jälkeen reittisuunnitelma lähtee ELY-keskukseen vahvistettavaksi. Vasta sen jälkeen päästään tekemään päätökset jatkotoimenpiteistä eli varsinaisesti reittien rakentamisesta. Rakentamisen hankesuunnittelu käynnistetään ensimmäisenä sellaisille reittiosuuksille, joihin ei tarvita erillisiä reittitoimituksia ja ensimmäiset osuudet päästäneen viitoittamaan vihdoin ensi vuoden aikana. 19

7 Syötteen maastopyöräreitit ovat kiinnostavan haasteellisia myös lajin aktiiviharrastajille. Joki ylitetään kahlaamalla, mutta kekseliäs pyöräilijä taluttaa ajokkinsa kuivana kahluuvaijerin avulla. kuva Jonne Lantto Tenolta tunturiin Päiväretkemme jälkeen jatkan matkaani vielä iltayöstä. Tenon varresta siirryn Utsjoen retkeilyreitille, joka nousee Utsjoen kirkonkylältä länsipuoleiselle tunturialueelle. Viitoitettu ympyrälenkki on nyt vielä erillinen reitti, mutta jatkossa tämäkin olisi yksi osa pitkää Panoraamareitistöä. Kevyen sadekuuron yllättämänä pysähdyn Nammajärven kodalla aamuöiselle lounastauolle. Panoraamareitistön valmistuttua Námmájávri olisi Nuorgamista lähtevän haaran ja Kevonreitin pohjoisen jatko-osan solmukohta. Seuraavana aamuna erkanen viittapolulta ja suuntaan kulkuni poluttomiin maastoihin. Jatkan Paistunturin erämaa-alueen halki kohti etelää kierrellen tutustumassa kevättä kuohuviin vesiputouksiin. Erttetvárrin ikivanha poroerotuspaikka kivistä ladottuine aitoineen herättää kunnioitukseni menneiden aikojen poromiehiä kohtaan. Eilisen hellepäivän jälkeen ilma on äkisti kylmennyt ja taivaalle on noussut tummia pilviä. Laskeudun jokivarteen ja pystytän kiireesti leirin. Aukean jängän laidalla tuuli riepottaa telttaa. Aamulla huomaan, että Lapin kesä on lyhyt muttei aina vähäluminen: maassa on kymmenkunta senttiä lunta! On juuri se päivä, jolloin kouluissa lauletaan suvivirttä, mutta Paistunturissa suvi ei juuri nyt ole kovin suloinen. Erämaa pysyy erämaana Taivaalla leijuu piekanapariskunta. Keväisessä erämaassa kapustarinnat ja lirot seurailevat kulkuani. Jänkäpounikossa hyppelee suokukkokin, ja tunturin kuvetta tarpoessani teen tuttavuutta tunturikihujen kanssa: ne tuntuvat lentävän suoraan kohti. Parina päivänä näen pienen poroparttion eli tokkaa harvalukuisemman lauman, mutta yhtään ihmistä en erämaassa tapaa päiväkausiin edes poromiehiä ei liiku täällä tähän aikaan vuodesta. Uusi Panoraamareittikään ei tule rikkomaan erämaan rauhaa, sillä erämaalain hengen mukaisesti reitistö on linjattu pääosin erämaa-alueiden ulkopuolisille reunavyöhykkeille. Porotkin saavat edelleen pitää rauhalliset laidunalueensa. Muutamaa päivää myöhemmin tulen erämaa-alueelta Kevon luonnonpuiston reunaan. Kanjonissa kulkeva retkeilyreitti on touko kesäkuun vaihteessa vielä suljettu kevättulvan ja eläinten pesimärauhan vuoksi. Guivin kautta jatkan kohti Akukammia. Ruokatauon päälle teen ilman rinkkaa sivupiston Akujoelle. Kalamiesten ja retkeilijöiden tallaama poropolku johdattelee jokivarteen. Polku jatkuu Akujärvelle, missä se yhtyy Outakoskelle johtavaan paikallisten vanhaan kulku-uraan. Tämäkin osuus tulevaa Panoraamareittiä on siis lähes viitoitusta vaille valmis. Jatkan kuitenkin Kevon reittiä vielä Ruktajärven kämpälle, mutta siitä poikkean länteen johtavalle poromiesten mönkijäuralle. Kuljen soidensuojelualueen sivua poroerotuspaikalle, jonka jälkeen nousen 620-metrisen Karigasniemen Áilikkaan rinteille, mistä jatkan Skálonjuov an lähireitille. Jalkojeni alla on valmis polku ja silmieni edessä panoraamamaiset näkymät. Viitoitusten valmistuttua retkeilijät löytäisivät tännekin ilman salapoliisityötä monien karttojen parissa. Lisätietoja: 20

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä. HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan

Lisätiedot

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy? Kuva: Usko Juntunen Mistä polku löytyy? Mistä reittitarjonta löytyy? Kuntien tiedotus ulkoilupaikoista ja reiteistä? Valtakunnallinen tieto maastopyöräilymahdollisuuksista? Kartat ja reittisovellukset

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat

Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat U T S J O E N Lähivirkistysreitit Rantavirkistyspaikat 1 Lähivirkistysreitit Utsjoen kunta Urheilukalastusalue Karigasniemen, Utsjoen ja Nuorgamin kylien virkistys reitit ja -paikat on rakennettu palvelemaan

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA

INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA 1 INARI-POKKA MOOTTORIKELKKAREITTISUUNNITELMA Inarin kunta Tekninen osasto Teemu Mikkola reittimestari 3.7.2014 2 Sisällysluettelo: Alkusanat 3 Yleistä 4 Reitinpitäjä 5 Reitin osalliset ja selvitykset

Lisätiedot

Ideakortti 12 - Maastopyöräilyreittien suunnittelu

Ideakortti 12 - Maastopyöräilyreittien suunnittelu Ideakortti 12 - Maastopyöräilyreittien suunnittelu Pyöräily metsissä ja poluilla eli maastopyöräily kasvattaa suosiotaan. Maastopyöräilyä harrastaa Suomessa noin 8 % väestöstä, joka on noin 330 000 15-74-vuotiasta

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA Elinkeinolautakunta 1 KOKOUSAIKA. 20.3.2009 kello 10.00-11.33. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

KOKOUSPÖYTÄKIRJA Elinkeinolautakunta 1 KOKOUSAIKA. 20.3.2009 kello 10.00-11.33. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Viranomainen Nro Sivu Utsjoen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Elinkeinolautakunta 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) 20.3.2009 kello 10.00-11.33

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

6 hyväksyminen 48 Maastopyöräilyyn liittyvän kartta-aineiston liittäminen

6 hyväksyminen 48 Maastopyöräilyyn liittyvän kartta-aineiston liittäminen Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2012 1 Elinkeinolautakunta Aika 13.12.2012 klo 11:00-12:10 Paikka Kunnanvirasto, valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 45

Lisätiedot

ULKOILUREITTISUUNNITELMA MTB-REITTI VÄLILLE PYHÄ-LUOSTO-SUVANTO-PYHÄ

ULKOILUREITTISUUNNITELMA MTB-REITTI VÄLILLE PYHÄ-LUOSTO-SUVANTO-PYHÄ Pelkosenniemen kunta Sodankylän kunta ULKOILUREITTISUUNNITELMA MTB-REITTI VÄLILLE PYHÄ-LUOSTO-SUVANTO-PYHÄ Sisällys ULKOILUREITTISUUNNITELMA EHDOTUS... 1 MTB-REITTI VÄLILLE PYHÄ-LUOSTO-SUVANTO-PYHÄ...

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut Terveyttä Suomen upeimmasta luonnosta FinRelax Kickoff 30.10.2015 Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut MMM YM Metsähallitus Liiketoiminnat - tulouttaa valtiolle voitostaan Luontopalvelut - Valtion

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Metsähallituksen esteettömät palvelut Metsähallituksen esteettömät palvelut Mutkaton matka- Kansainvälinen esteettömän matkailun seminaari 15.-16.9.2010 Hyvärilä, Nurmes Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallituksen

Lisätiedot

Pikkupässi-pyöräilyreitin hankesuunnitelma

Pikkupässi-pyöräilyreitin hankesuunnitelma 1 (4) Pikkupässi-pyöräilyreitin hankesuunnitelma 1. Taustaa Vanhan Hyvinkää Karkkila-rautatien paikalle toivotusta Pikkupässi-pyöräreitistä tehtiin Hyvinkäällä, Karkkilassa ja Lopella yhteinen valtuustoaloite

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen Carelian Eastpoint ry 1 / 5 Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa Tuula Peltonen Puistonjohtaja Yhteistyön sisällöt Luontomatkailu: Sopimusyrittäjät, kunnat Ympäristökasvatus: koulut, oppilaitokset

Lisätiedot

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Kaikille löytyy sopivia reittejä patikoida ja samalla antautua luonnon rauhoittavaan syleilyyn. Nuotiopaikat, laavut ja kahvilat toivottavat kulkijan virkistävälle

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

PyöräPolku maastopyöräilyn olosuhdehanke

PyöräPolku maastopyöräilyn olosuhdehanke 21.12.2015 PyöräPolku maastopyöräilyn olosuhdehanke HANKKEEN LÖYDÖKSIÄ: 1) lähimetsät ja olemassa olevat polut ovat mtbkehittämisen tärkeä resurssi 2) olosuhdetyössä mtb-harrastajat tuovat laji- ja maastotuntemusta

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy Inari-Saariselkä Matkailu Oy Saariselän sijainti ja yhteydet Sijainti 250 km pohjoiseen napapiiriltä (valtatie 4) 200 km etelään Jäämereltä 25 km etelään Ivalon lentokentältä 260 km Rovaniemen rautatieasemalta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS

20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 1 (9) 20 MAASTOLIIKENNELAIN MUKAINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI- JA ULKOILULAIN MUKAINEN ULKOILUREITTITOIMITUS 20.1 YLEISTÄ... 2 20.1.1 Sovellettavat säädökset... 2 20.1.2 Moottorikelkkailureitti, ulkoilureitti...

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KOSTONJOEN RANTA-ASEMAKAAVA TAIVALKOSKEN KUNTA JOKIKYLÄ JA TAIVALKOSKEN KYLÄ NISKAVAARA 5:8 (832-402-5-8) om. UPM-Kymmene Oyj

Lisätiedot

SAARISELKÄ TALVI SAFARIT 2015-2016 Tule sellaisena kuin olet, me huolehdimme loput!

SAARISELKÄ TALVI SAFARIT 2015-2016 Tule sellaisena kuin olet, me huolehdimme loput! SAARISELKÄ TALVI SAFARIT 2015-2016 Tule sellaisena kuin olet, me huolehdimme loput! 1. KELKKASAFARI TUNTURIIN (14:00-16:00) päivittäin (paitsi su) Tällä vauhdikkaalla safarilla kiertelemme Saariselän lähiympäristössä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.03.2012 UTSJOEN KUNTA U T S J O K I

UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUALUE. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.03.2012 UTSJOEN KUNTA U T S J O K I TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY UTSJOEN KUNTA OHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA UTSJOEN OSA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA 20.03.2012 Tark.06.07.2012, 22.11.2013, 9.12.2013 SUUNNITTELUALUE Yleiskaava-alueeseen sisältyy

Lisätiedot

1.1 Hakijan nimi 1.2 Y-tunnus/ yhdistyksen rekisteröintinumero

1.1 Hakijan nimi 1.2 Y-tunnus/ yhdistyksen rekisteröintinumero HANKESUUNNITELMA Suunnitelman kysymykset ovat samat kuin sähköisessä Hyrrä -palvelussa. Tätä lomaketta voi käyttää hankkeen suunnittelussa ennen sen kirjaamista Hyrrä-palvelu Hyrrä-palvelun käyttö edellyttää

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA Elinkeinolautakunta 1 KOKOUSAIKA. 27.2.2009 kello 12.00-14.10. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

KOKOUSPÖYTÄKIRJA Elinkeinolautakunta 1 KOKOUSAIKA. 27.2.2009 kello 12.00-14.10. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Viranomainen Nro Sivu Utsjoen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA Elinkeinolautakunta 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) 27.2.2009 kello 12.00-14.10

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1. Elinkeinolautakunta. Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15. Karigasniemi, kylätalo Sáivu.

Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1. Elinkeinolautakunta. Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15. Karigasniemi, kylätalo Sáivu. Utsjoen kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Elinkeinolautakunta Aika 08.04.2015 klo 16:00 16:15 Paikka Karigasniemi, kylätalo Sáivu Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 32

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon 23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Jäsenet. Utsjoen kunnan Metsähallituksen yhteistyöryhmän kokoukset suunnitelman tiimoilta pidettiin seuraavasti:

Jäsenet. Utsjoen kunnan Metsähallituksen yhteistyöryhmän kokoukset suunnitelman tiimoilta pidettiin seuraavasti: LIITE 1. 1(12) Suunnitelman yhteistyöryhmien kokouksissa ja suunnittelukokouksissa sekä yleisötilaisuuksissa esille tulleet näkemykset ja niiden huomioon ottaminen suunnitelmassa Suunnitelman (hks) luonnos

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke Carelian Eastpoint ry Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA RISTIJÄRVEN KUNTA RINNE 697-401-226-6, om. UPM-Kymmene Oyj MÄKÄRÄISEN YHTEISMETSÄ 697-874-1-4, om.

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

KARIGASNIEMI. Kolmen kielen ja kulttuurin kylä. Karigasniemen palveluopas

KARIGASNIEMI. Kolmen kielen ja kulttuurin kylä. Karigasniemen palveluopas KARIGASNIEMI Kolmen kielen ja kulttuurin kylä Karigasniemen palveluopas 1 2011 Kolmen kielen ja kulttuurin kylä Karigasniemi (Gáregasnjárga) sijaitsee Saamenmaan sydämessä, kolmen kielen ja kulttuurin;

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA Kolarin kunta Lapin elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue Kolarin kunta YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA SITO-YHTIÖT SITO OY Y-tunnus

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Luonto ja maisema matkailussa -muistio

Luonto ja maisema matkailussa -muistio 5.2.2013 1 (3) Luonto ja maisema matkailussa -muistio Muistion tarkoitus Matkailu maaseudulla Muistio pohjautuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun sekä luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Maastopyöräilyn olosuhdetyö Metsähallituksessa

Maastopyöräilyn olosuhdetyö Metsähallituksessa Suomen Ladun PyöräPolku-hanke Maastopyöräilyn olosuhdetyö Metsähallituksessa Metsähallitus, Luontopalvelut Sisärengas 21.12.2015 Maastopyöräily valtionmailla Noin kolmasosa Suomen pinta-alasta on valtion

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Talvipyöräilykyselyn tuloksia. Kuva: Tiina Riikonen

Talvipyöräilykyselyn tuloksia. Kuva: Tiina Riikonen Talvipyöräilykyselyn tuloksia Kuva: Tiina Riikonen Talvipyöräilykysely maastopyöräilyn harrastajille PyöräPolku-hankkeessa tammi-helmikuussa 2015 tehty kysely Lähes 300 vastausta > harrastajapuolella kova

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot