Elisa Oyj (5) 1. Jyrki Arjanne. Elisa Oyj:n lausunto keskustelumuistiosta - Tekijänoikeuspolitiikka 2012

Transkriptio

1 Elisa Oyj (5) 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö copyright@minedu.fi Lausunto keskustelumuistiosta: Tekijänoikeuspolitiikka 2012 Elisa Oyj:n lausunto keskustelumuistiosta - Tekijänoikeuspolitiikka 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt kommentteja keskustelumuistiosta - Tekijänoikeuspolitiikka 2012 ("Dokumentti"). Suomen tekijänoikeusjärjestelmää ja mm. kollektiivihallinnon toimivuutta on kiitelty laajasti ja pidetty kansainvälisenä esimerkkinä 1900-luvun lopulla. Kohtuullisen pienenä markkinana Suomessa on onnistuttu toteuttamaan hienoja ja edistyksellisiä palveluja ja kehitetty edistyksellistä teknologiaa suomalaisten viihtymisen ja kulttuurin edistämiseksi. Tekijänoikeusjärjestelmä on ollut toimiva. Digitaalisuuden ja internetin myötä maailma, jossa tekijänoikeusjärjestelmän tulee toimia, on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa muuttunut merkittävästi. Asiakkaan rooli ja asiakkaan tekniset mahdollisuudet ovat kokeneet revoluution. Teosten käsittelemisen ja jakelun tekniset mahdollisuudet ovat tulleet osaksi arkea. Kun 1960-luvulla televisio ei ollut vielä yleinen kodeissa, niin nykyään liikkuvaa kuvaa voidaan välittää 10-vuotiaan lapsen matkapuhelimeen jalkapallokentän laidalle. Ympäristön muutos edellyttää muutoksia myös tekijänoikeusjärjestelmään, jotta kaikki tekniikan mahdollistamat hyödyt tekijöille ja asiakkaille saadaan aikaiseksi. Paras mahdollinen tekijänoikeusnormisto mustavalko-television aikakaudella ei välttämättä ole paras internet-aikakaudella. Elisa kiittää mahdollisuudesta lausua Dokumentista ja lausuu kunnioittaen seuraavaa: 1. Tekijänoikeuden tavoitetilaan 2020 tulisi lisätä Asiakasnäkökulma. Teosten kuluttamisen ja siten kaupallisen hyödyntämisen tulisi palvella asiakasta ja siten tavoitetilaan tulisi lisätä asiakasnäkökulmaa huomattavasti enemmän. Tekijän ja koko arvoketjun tulee huomioida asiakas ja tekijänoikeuden tulee mahdollistaa se, että arvoketjulla on mahdollisuus tähän. Erityisesti digitaalisen sisällön osalta Asiakas on usein jo investoinut laitteisiin ja siirtotapaan, mutta tekijänoikeuteen liittyvät asiat estävät joskus sisällön kuluttamisen; 2. Teknologia kehittyy tällä hetkellä merkittävästi nopeammin kuin ihmisten väliset sopimisjärjestelyt ja erityisesti tekijänoikeuden monenkeskiset ja monivivahteiset sopimisjärjestelyt. Teknologianeutraalisuuden korostaminen tekijänoikeudessa teknologisen segmentoinnin sijasta parantaa järjestelmän toimivuutta erityisesti tilanteessa, jossa säädösympäristön halutaan olevan sekä viimekäteistä että muutoksia ennakoivaa; 3. Tekijänoikeuspolitiikan tulee edistää Suomen Hallituksen tietoliikenneinfrastruktuuritavoitteita. Tekijänoikeuspolitiikan tulee paitsi tukea uusien teknologioiden käyttöönottoa, myös edistää rikkaan internetin palveluiden tarjontaa osana muuta valtion harjoittamaa politiikkaa. Tietoyhteiskunnan tavoitteiden tukeminen edellyttää aktiivista toimin-

2 Elisa Oyj (5) 2 taa tekijänoikeussääntelyn osalta. Tekijänoikeuspolitiikan tulee sisältää kannanottoja tärkeimpiin muiden hallinnonalojen tavoitteisiin, joihin tekijänoikeuspolitiikka vaikuttaa. Alla on tarkemmin käsitelty yllämainittuja asioita. Konkreettisina ehdotuksina Elisa ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: Teknologianeutraalisuus lisätään nimenomaisesti Tekijänoikeuden tavoitetilaan; Kuluttaja-käyttäjän oikeuksien selventäminen tulee kuulua Tekijänoikeuden tavoitetilaan. Tekijänoikeuspolitiikan tulisi sisältää tekijänoikeusjärjestelmän tarkastelun kuluttaja-käyttäjän näkökulmasta; Hyvitysmaksuratkaisun yhteydessä jo vuodelle 2013 päätetään, että kodin digiboksiin vertautuvien verkkotallennustapojen osalta käsittely yhdenverstaistetaan. Ratkaisu kasvattaa maksupohjaa ja mahdollistaa hyvitysmaksutulon alenevan trendin pysäyttämisen vaikka samalla alennetaan laitteiden hyvitysmaksua. Se myös tukee kaikkia kolmea yllä mainittua näkökohtaa (asikakashyöty, teknologianeutraalisuus sekä tietoyhteiskuntapolitiikka) mahdollistamalla pitkän tähtäimen palvelukehityksen ja tuomalla asiakkaiden hyväksi kokemia jakelukanavia piratismin sijaan. Sekä tekijä, uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottaja että asiakas hyötyvät; 1. Mitä enemmän asiakkaat kuluttavat sisältöjä sen suurempi arvonlisä kulttuurille Asiakas maksaa tekijän ja arvoketjun toimeentulon. Arvoketjun loppupäässä (tai oikeastaan alkupäässä) eli kuluttaja-asiakkaan kanssa sopimuksen tekevän toimijan kannalta on tärkeää, että säädöspuite mahdollistaa hänelle sellaisten ratkaisujen tarjoamisen, jotka asiakas haluaa ja josta asiakas on valmis maksamaan. Tämä on kaikkien etu. Asiakkalta peritty maksu tulee kohdentua tämän jälkeen arvoketjulle. Tekijänoikeuspolitiikan tulee i) tukea uusien sisällön jakelumuotojen syntymistä (vs usein keskusteluissa esiin nostettu kielto-oikeuden käyttäminen) sekä ii) varmistaa se, että uuden toimintatavan kehittäjää taloudellisesti kannustetaan. Asiakkaalle luotu arvo heijastuu takaisin ansaintana arvoketjulle ja tekijöille. Ääripäässä olisi asiakastarpeen mukaisesti ohjautuva tekijänoikeusjärjestelmä. Tämä näkökohta, joka poikkeaa merkittävästi nykyisestä mallista, olisi nimenomaisesti poliittisia linjauksia tehtäessä tärkeä käydä läpi. Dokumentti ei juuri ota kantaa kuluttajaan, Asiakkaaseen, tai katso tekijänoikeuksia kuluttajakäyttäjän näkökulmasta. Kuluttaja-asiakkaan / Kuluttaja-käyttäjän oikeuksia on käsitelty todeten sivulla 8 (Sidosryhmien väliset suhteet) ja sivulla 22 (Oikeusturvakeinot). Kuluttajakäyttäjän oikeuksien selventämisen tulee kuulua osaksi tekijänoikeuspolitiikkaa ja se osaltaan auttaa tavoitteessa synnyttää laillisia ja helppokäyttöisiä verkkopalveluita. Usein näkyvissä oleva merkintä " kaikki oikeudet pidätetään" ei anna selkeää kuvaa kuluttajan lain tai sopimuksen mukaisista oikeuksista. Yksinkertaisempi tekijänoikeuden sisältö parantaa samalla sen osaamista. Konkreettinen ehdotus selventää kuluttaja-käyttäjän oikeuksia liittyy kodin tallentavaan digiboksiin verrattavan verkkotallennusominaisuuden oikeustilan selventämiseen hyvitysmaksun

3 Elisa Oyj (5) 3 yhteydessä jo vuodelle Kuluttajan kannalta samanlaiset toiminnot tulee teknologiasta ja toteutustavasta riippumatta tulkita samalla tavalla ja samalla ratkaisu vahvistaa sitä piiriä, mistä hyvitysmaksukorvaukset tekijöille lasketaan ennen kokonaisuudistusta. Kertamaksun sijaan verkkotallennusominaisuudesta maksetaan kuukausimaksua, joten tämän seikan vaikutus tulee huomioda valmistelussa. Nk verkkotallennuksen, ottaminen hyvitysmaksun piiriin on selkeä esimerkki tilanteesta, jossa sekä käyttäjä että tekijä voittavat. Verkkotallennus on myös askel Dokumentissakin mainitun piratismin torjumiseksi ja ratkaisu olisi myös kansainvälisen oikeuskäytännön mukainen. Elisa Viihde ja Sonera KotiTV ovat esimerkkeinä ratkaisuista, jotka samalla toimivat jakelukanavina muullekin sisällölle ja toteuttavat siten useaa Tekijänoikeuden tavoitetila 2020 tavoitetta. Verkkotallennuksen sisällyttäminen hyvitysmaksuun ei vaadi lain muuttamista - kyse on yksityisen kopioinnin käyttöön valmistetusta laitteesta. Pidemmällä tähtäimellä yksityisen käytön rajaaminen perhepiirin oikeudeksi on nostettu esille ja asia voitaisiin nähdä myös kuluttaja-käyttäjien osalta asioita selkeyttävänä ratkaisuna. 2. Teknologian mahdollisuudet hyötykäyttöön - tekniikka muuttuu, ihminen loppukäyttäjänä pysyy Kun yrittää selvittää, miten tekijänoikeuksia tulkitaan uusien teknologioiden suhteen, niin vastaus on usein: Laki on säädetty tekijän suojaksi, ja mikäli jotain teknologiaa ei ole mainittu tai se ei ole ollut tiedettyä sopimishetkellä niin oikeus teoksen kaupalliseen esittämiseen ko teknologiaa hyödyntäen on jäänyt tekijälle. Kun siis asiakkaat alkavat ostamaan uusia laitteita, ei kaupallisilla jakelijoilla lähtökohtaisesti ole em tulkinnan mukaan oikeuksia jakeluun ko laitteisiin vaan laitekannan uudistuessa oikeudet tulisi hankkia uudemman kerran. Uusi tekijöitä tai asiakkaita hyödyttävä tekniikka on siis kaupallisille toimijoille ja jakelijoille kuluriski. Näillä pelisäännöillä Tekijänoikeuden tavoitetila 2020 ei toteudu. Esimerkkinä ipad, jota laitetyyppiä ei ollut olemassakaan 3 vuotta sitten, mutta joka on nimenomaan suunniteltu sisältöjen kuluttamiseen ja siihen asiakkaat sitä käyttävätkin. Teknisessä kehityksessä kuitenkin se potentiaalinen asiakasryhmä - suomalaiset kuluttaja-asiakkaat - on säilynyt täysin samana ja sen maksukykykin on säilynyt täysin samana. Esimerkiksi ipad on korvannut osaltaan pienempiä kannettavia tietokoneita. On yhteinen haaste muuttaa lisääntynyt kulutus korkeammiksi tilityksiksi koko arvoketjussa. Ilman lisääntynyttä kulutusta ei tätä mahdollisuutta edes synny. Teknologianeutraali tekijänoikeusnormisto katsoo asiaa teoksien ja asiakkaiden funktioiden kautta ja pystyy tällä tulkinnalla antamaan asiakkaiden ratkaista haluamansa kulutustekniikat ja -paikat. Jos oikeudet on hankittu esimerkiksi Suomen laajuisina, niin oikeus jakaa sisältöä asiakkaille ei ole riippuvainen käytettävästä jakelutekniikasta (nk yksi lähetys - yksi korvaus -periaate). Tekijänoikeuksia ei tule segmentoida ja pirstaloida teknologiakohtaisesti. Samalla kun kuluttaja ottaa käyttöön (joko itse tai jakeluteollisuuden investointien tukemana) uuden teknologian hän vastaavasti usein luopuu toisesta. Joka tapauksessa kuluttaja ja kuluttajan maksukyky tai maksuhalu samasta sisällöstä ei juuri muutu asiakkaan ottaessa käyttöön moderneja teknisiä ratkaisuja. On esitetty, että teknologisella segmentoinnilla sopimisessa suojataan heikompaa sopijapuolta - tämä on Tekijänoikeuden tavoitetila 2020 vastainen lähestymistapa, vaikka vas-

4 Elisa Oyj (5) 4 ta-argumenttikin on ymmärrettävä. Tulkinnasta toiseen siirtymisen tulee toki tapahtua taloudellisesti hallitulla tavalla kaikkien osapuolten kannalta. Muutos (mikäli usein kerrottu tulkina ylipäätään on olemassa) ehditään toteuttamaan tavoiteasetannan puitteissa eli vuoteen 2020 mennessä, mikäli se aloitetaan heti. Edellä mainittu haaste koskee erityisesti kokoomateoksia (elokuva, jossa on useita tekijöitä ja teos-suojaa saavia komponentteja) eikä niinkään sopimuksellisesti yksinkertaisempia teoksia (kuten kirjat, joissa usein vain yksi tekijä). Muutos eli teknologisista kahleista irtipääseminen tulkinnoissa on yksi toimenpide, jolla säädöspuite mahdollistaa asiakkaan tarpeiden täyttämisen. Teknologianeutraalisuus lisää teosten kuluttamista eli lisäarvoa ihmisille, minkä tulee olla tekijänoikeuspolitiikan tavoite. 3. Tekijänoikeuspolitiikan tulee edistää Suomen tietoyhteiskuntatavoitteiden toteutumista Hallituksen ohjelman mukaisesti hallituskaudella edistetään huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. Liikenne- ja viestintäministeriön muistiossa ( ) toimenpideohjelman tavoitteista kerrotaan: "Merkittävä tekijä huippunopeiden yhteyksien kysynnän lisäämisessä ovat koti- ja ulkomaiset rikkaat internetin palvelut." Sähköisen viestinnän viestintäpoliittisessa ohjelman luonnoksessa (Liikenne- ja viestintäministeriö ) kerrotaan, että "Sisältöliiketoiminta on siirtymässä personoituihin laajempiin palvelukokonaisuuksiin, joissa yhdistyvät erilaiset sisällöt, teknologiat ja palvelut uusilla tavoilla. Tämä johtaa nykyisenkaltaisen mediatarjonnan muuttumiseen palveluiden suuntaan" sekä "Viestintäalan toimijat joutuvat sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan nopeatempoiseen liiketoimintaympäristöön, jossa vanhat aikaisemmin saavutetut kilpailuedut eivät takaa tulevaisuuden asemaa. Uuden sääntelymallin haasteena on luoda malli, joka kohtelee eri jakeluteitä tasapuolisesti siten, että markkinalle tulolle ei aseteta esteitä" ja "Myös kansalaiset joutuvat television katsojina ja radion kuuntelijoina jatkuvasti uusien valintatilanteiden ja lisääntyvän tarjonnan tuomien haasteiden eteen, mutta toisaalta he voivat nykyään vapaammin valita monipuolisemmasta tarjonnasta niin halutessaan". Nyt Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltavan tekijänoikeuspolitiikan tulee Elisan näkemyksen mukaan huomioida samat asiat. Tekijänoikeuden tavoitetilan 2020 periaatteet tukevat samoja tavoitteita, mutta merkittävästi pidemmällä toteuttamisajalla. Tekijänoikeuspolitiikan tulee sisältää nopeat ja konkreettiset toimet, miten kyseisiä Suomen hallituksen tavoitteita edistetään. Elisan näkemyksen mukaan teknologianeutraalisuus sekä kuluttaja-käyttäjän oikeuspiirin selventäminen ja vahvistaminen ovat seikkoja, jotka tukevat tietoyhteiskuntakehitystä. Tekijänoikeuspolitiikassa voitaisiin lausua myös tavoite siitä, että eri teosmuotojen arvonlisävero olisi sama jakelumuodosta riippumatta - nykyään esimerkiksi painetun ja e-kirjan arvonlisävero on eri tasolla. 4. Muutama erityishuomio Dokumentin sivulla 9 "Valtiovallan roolista" lausutaan, että tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen voi joskus edellyttää aktiivista puuttumista. Toisaalta samassa kohdassa annetaan ymmärtää, että puuttumisen tulisi olla viimekäteinen ratkaisu. Digitaaliteknologia ja

5 Elisa Oyj (5) 5 internet ovat lähentäneet tekijöitä ja käyttäjiä tavalla, joka vaatii aktiivista otetta ja ohjausta. Aktiivisuuden tulee kuitenkin olla puitteiden ja säädösten muuttamista muuttuvia olosuhteita vastaaviksi - ei yksittäisiin sopimustilanteisiin puuttumista. Dokumentin sivulla 21 kohdassa "Piratismi" lausutaan, että on tehty valmistelua, jolla "mahdollistettaisiin" puuttuminen laittomiin ulkomaisiin palveluihin tuomioistuimen teleoperaattorille antamalla estomääräyksellä. Nykyinen laki soveltuukin laittomaan aineistoon puuttumiseen sen lähteellä. Käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tuomioistuimet ovat kuitenkin tulkinneet lakia toisin (tuomiot eivät vielä ole lainvoimaisia). Mikäli tuomioistuinten nykyiset ratkaisut jäävät lainvoimaiseksi, on lainsäädännön muutostarve ilmeinen. Samalla tulee kuitenkin katsoa myös tekijänoikeustoimialan sisäiset mahdollisuudet ratkaista asioita - oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla tasapainossa. Tekijänoikeuspolitiikka Euroopassa voi olla myös suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin edistämistä - ja sen tuleekin olla. Kulttuuri syntyy suomalaisten asiakkaiden elämyksistä ja tekijöiden luovuudesta, jonka jakeluketju mahdollistaa. Helsinki ELISA OYJ johtava lakimies